Vapaus, March 2, 1957

              sivu 2 - Lauantaina, inaalisk. 2p. — Saturday, March 2,1957
V A P A U S nJKBTT} — Itadependent Labor
Oqpm of • ginnish. C«nadian& E»-
taUished Kov. 6, 1917. Aottortzed
seoond class mall bjr tlie Post
Office OQyartmoit, Ottava. Pub-
UAed fbiidle veekly: Tuesdays.
llitnadays kod Satutdays by Vapaus
Putdfihing Company Ltd^^^-at lOO-lOZ
£ I m ^ W.,-6udbuty. Ont, Canada.
i Telephones; Bus. Ofnce OS- 4-426f:
l-Editonal Office OS «-43».4|«nager
I E. SuksL Edltor W. Eklund'Mailing
address: Bo» 09.-8udbnor,.<totarto.
Ädtreitising rates opon^ -iippUcaUoa.
TYansIatlon free of charge^ «\
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: 7i» 6 kk. 3.75
3 kk. 2^
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8J00 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8^ 6 kk 4.75
1^17 -— Jultiavuosi — 40, vuosikerta —^ 1957
Naisten päivänä 1957
Vapauden tämänpäiväinen numero on omistettu maalis-
,ku.un 8 pnä vietett3vän..Jcansainväli5en naistenpäivän nume>
roksi. Nyt, kuten niin monesti ennenkin, ovat Vapautta lu-
Iceyat naiset, pääasiassa CSJ:n naistenkerhojen jäsenet, huo-
' . ieHtineet kiitettävällä tavalla tämän "naisten numeron" toi-
- inlitamistyöstd.
"N|iiden naisten kirjoituksista ilmenee se kumoamaton
on edelleen­kin!!
jpaljon-työtä ja tehtävää. Mikäli naisten toiminnan tar-
))eelJisuudesta on epätietoisuutta, me haluamme kiinnittää
. huomiota siihen tosiasiaan, että sellaisessa tunnelissa sivis-
' tysmaassa kuin Sveitsissä, on vasta tällä viikolla tehty halli-
' Selvää on, kun naisten "muodollisetkin" oikeudet ovat vielä
nain, puutteellisia, niin käytännön elämän alalla on viqlä
j^§)|on toivomisen varaa. , ^
. .\ Tässä yhteydessä kiintyy huomiomme ensikädessä tie-teonkin
canadalaisten naisten asemaan. Ja vaikka Canadassa
: kansalai­silla,,
miesten, rinnalla, niin käytännössä ei asia kuitenkaan
iimip qle. Ainoastaan liittohallituksen toiniintapiiriin lukeu­tuvat
naiset ovat lakivoimaise^ti oikeutettuja saamaan sa­man
palkan samasta työstä miesten kanssa. Mutta kun val­tava
enemmistö naistyöläisistä on maakunnallisten työsuh-
, delalden alaisissa töissä,' niin käytänhöUisesti katsoen tässä
maassa vallitsee vieläkin sekä teoreettisesti että käytännölli­sesti
sellainen tilanne, että naisille maksetaan paljon huo-
!nompi.,palkka kuin miehille, vaikka he suorittaisivat aivan
tsaman työjn kuin miehetkin.
t - Toinen puoli canadalaisista on naisia, mutta vain ani-
!harvat naiset ovat päässeet nousemaan lääkäreiksi ja muiksi
t^^aidea .itmmättien harjoittajiksi — hallitusmiiiistereistä
Ija diplomaattiedustajista puhumattakaan.
* Naisilla on siis täysi syy jatkaa erillistä järjestötoimin-
(taansa ja' samalla vaatia, että tasa-arvoisuus on heille tun-fhustettäva
myös käjrtännöllisessä elämässä. Samoin on mies-ften
pyh^ velvollisuus? tukea naisten toimintaa ja oikevitettu-
. ;'ja vaatimuksid. niin naisten päivänä kuin kaikkina muinakin
^vuoden päivinä.. . ^
^ i , ~ Naistenpäivää vietettäessä on hyvä pitää mielessä, että
.naistenpäivä sai alkunsa v. 1908 New Yorkissa naisten ääni-
' otkeustaistelutv yhteydessä. Välittömästi tämän New !^orkin
' tapahtuman johdosta hyväksyttiin kahden vuoden kuluttua,
. )elt y. 1910' sosialistien kansainvälisessä kongressissa Clara
tZetkinin esityksestä ehdotus' Kansainvälisen, naistenpäivän
viettämiseksi., .
Sen jälkeen on,työväen naisliike nähnyt kaksi maail-
'mansotaa, jotka ovat hetkeksi lamaannuttaneet napten jär­jestötoimintaa
noustakseen taas entistä voimakkaanunaksi
.sodan-myrskyjen lauettua; Palautettakoon vain mieleemme,
että toisen maailmansodan jälkeeen v. 1945 Pariisissa perus-
J lettuun Naisten Kansainviiliseen Demokraattiseen Liittoon
ikiiuluu jo yli 80 miljoonaa jäsentä.
. V Naisliikkeen johdolla käydyn taistelun ansiosta ovat nai­set
saavuttftneet suuria voittoja eri puolilla maailmaa. Ääni-oikeustaistelu
on asiallisesti puhuen jo viety voittoisaanJdp-
^ puiin. Monassa,maassa — laajemmassa mitassa sosialistisessa
maailmanosassa — on nainen tunnustettu jo käytännössäkin
tasa-arvoiseksi kansalaiseksi miehen rinnalla.
Mutta paljon on vieläkin korjattavaa naisten yhteiskun-
;:naIIisMsa asemassa. Paljon on vielä tehtävää myös maailman
rauhan vakiinnuttamisen hyväksi, mikä on olosuhteiden pa­rantamisen
perusehto niin naisille kuin miehillekin.
. , Antakaamme jakamaton tukemme ja kannatuksemme
naisten oikeutetuille vaatimuksille ja heidän arvokkaalle jär-
, jestötoiminnalleen.
Ne Francon ^^uudistukset"
\ Viimepäivinä on uutistiedoissa kerrottu, että fasistiken-
'faali Franco järjestää hallituksensa uudelleen, ja että sa­massa
yhteydessä on, muka odotettavissa joitakin tärkeitä
' parannuksia.
\ Me rohkenemme kuitenkin epäillä, .ettei tiikeri voi muut-
:!taa täpliäänkään. puhumattakaan «nyt siitä, että tiikerin kal-
; täisestä pedosta voisi tulla ilman muuta vaaraton kasvis-
* syöjä.
i Totta on tietenkin, että Espianjan kansa on saanut enem-
Ijnmän kuin kylläkseen Francon diktaattorivallasta, mikä on
?^ ja talonpojat suurpääoman ja . kartanon-fherrain
mielettömän riiston armoille. Espanjan työläiset ja'
• 'talonpojat toivovat ja vaativat, että he saisivat väh'äh enem-r
* man voita leipänsä päälle. Parhaana todistuksena tästä on
. = viiriie keväänä Espanjassa kehittynyt laajakantoinen-lakko-
\ liike ja sitä edeltäneet ylioppilasmielenosoitukset. "
\ Niin suureksi on ilmeisesti Espanjan kansan tyytymät-
;tömyys jo kasvanut, että Francon hallitus joutuu nyt suo-rrittamaan
,henkilövaihdoksia hallituksessaan. Mutta kailcki
ri^nieikit viittaavat kuitenkin siihen, että puutteen ja henki
i>'sea tarjotaan
Oi sanahelinän peittämää /'vanhaa viiniä uudessa^ leilissä-Fa-
::4sistisen falangipuolueen edustusta luvataan esim hieman pie-m!^
iast^iJä&: hallituksessa, mutta sen vastapainona annetaan mo-
' nai^kisteiUe entistä suurempi jalansijal Ja sen sijaan, että
.«maata ruvettaisiin hallitsfeniaan E^spanjan kansan ja valtion
Hetojen mukaisesti, näiden hallitusmuutosten yhteydessä on
sjpantu entistä suurempi toivo Yhdysvaltain "apuun" — mikä
<;^|taikoittaa:Sotavarustelujen:lisäämistä, ja köyhän maan sota-
^ varustelu köyhdyttää edelleen kansakuntaa.
iubuä, vedy^ j Öljyä Saharasta
Tr^lMMkOv»: h'^/ Neuvostoliittolaisten ' Pariisi. — Tammikuussa 1960 voi-tQfluaräl'
— muuten tarvitaan • tähän ! suusministeri Lemaire Pariisissa
|n!dk}odnlen<a^teIden lämpötila.
,y;^''Cinnl^uneei kofkeilut on suoritettu
|iletr«pseoliiton. 'ydintutkimusinstituu-
'^'"öi, Icenotitiln radiossa.' -
helmik. 19 pnä. '
Saharan Öljyesiintymien hyväksi*
kaytto mullistaa Ranskan talouden
perustan^ hän lisäsi.
Mia muut sanovat Mil^ci nalstcn crilli^tä torimintaa?
MITJI NAISET P\'AT VOITTANEET
IA t . M K S E E K jkfrkSEET
Tämä kysymys esitetään toisi' halu ja<£nn0stus.<Nyky9i3ca on siitä - aloittaa sellainen sata-joka voi ha-anomusilrjelmä
yjeijaae". missä «a- .j^jjj j^^jlpjj^^j hiltamisecn kuin aikaujemmin. IVaatja kaikkien joukkotuhoaseiden
notaan mm: . Miesten ja naist6n työt ovat vie- Kun elonsa ilUpuoIella huomaa! ^'dotonta kieltoa ja hävittämistä
"Kuinka oLsimmöcaan onneJlisia, erilaisia. Esimerkiksi kuinka vähUlä 'tiedoilla ja taidoil-^ kaikkiaUa maailmassa.
J03 sen « y ^ n , {pukeu.um^en huo- ^^^^^ kasvatus on paljon enemmän ' la on koko Ikänsä elänyt, tekee mie- -j^ssä työssä, ihmiskunnan rau- TirfiSIl^Sirr ™" : naisten työnä ja huolena, ja se yk- li kehoittaa jälkipolvia jrittämään; ha„ ja onnen hyväksi, pitäisi nais-
C$J:n naisten kerhot siTÄi
myös rauliantyössä
dän taloudellista .parastamme
Meidänkd;' naisten'yksinä&n tulee py'
syA vaiti, kun^ käraimänune vääryys
ei tiedä sen vähempää kuin ihmiS' ;
sinään vaatisi yhteistoimintaa nais-^ paremmin. , ' I ten ja äitien, elämän antajain olla
ten keskuudessa, 'Ai : Maailma ei ole läheskään sitä; kiinteästi mukana.
Toinen tärlceä seikka on se vuosi- mitä sen tulisi olfa ja mitä se voisi
tuhansia kestänyt aliarvioitu ase- olla. Mutta sitä voitaisiin yhteis- j
Me vanhemmat olemme eläneet
Joka synnyttää tyttölapsen maail;
maan, on luonnoton jsyy toivoa, että
päivänvalo oljii sen tukehduUvmut.
Veljillämme on, kun heidän yrlfyk-ssnsä
epäonnistuvat, toki se lohdu­tus,
että voivat vieraalta maalta lia-kea
Joko leipää tai kuolemaa; mut­ta
-minne me raukat Joudumme?
Olemme Ucäänkuin tuomitut meneh­tymään
kttrjuuteen oman maan ra­jojen
sisällä . . ."
Ajelehtiva miinakeiittä
Pohjanmerellä
Kööpenhamina. — Information-lehden
kertoman mukaan pelä­tään
kokonaisen miinakentän läh­teneen
ajelehtimaan Pohjanme­rellä.
Syynä pelkoon on se, että.
Näin tulee ^tapahtumaan edelleen:
kin, jos ei jokainen järkevä ihminen
herää aktiivisesti ivastustamaan tä-kunnan
oikeuksien Ja etujen laimin- »'^''«^"J'* »"-"'«V" —^ kahden maailmansodan läpi.
aSTs^n nSKän ^ t i , ' '«'"'^^ °" ^"^"^ -f f-"^ ' ^^^'u- ^'T?^' J^^. ^'V' ^Uden lisäksi on ollut lukematto- 2^nr^SSne.T^Sa^e Ja o-> ^??^'f ^« J ^ f ^f?"^, «"«i;^"^» valtiomiehet vakuuteyat j^nempiä soUa missä on kuol-mateuuttamme
uhkaavat n.li suu- P!**^»^''?^'!^*»»^^^»'^^»»^^^ 1^"^ .fa^^hanraktauttean , ^aajarikkoutunut meidän par-
"mmat^"at . HelläM äld^'ä, »ämisessä miesten jouko^ Nais-; mu ta Mytannossa varustautuv^ ^^^^ poikiamme miljoonittain.
remiMai, Y» u i w . . . . ^.ui,*. seurassa puhuminen käy hclpom-j Icuitenkin, kiihkeämmin kuin mil-mln
ja siten voidaan nopeahimin | loinkaan :ennen.^
kehittyä. A/:^^^^^ «a*..»«v»w
Erehdyttävä tieto ns. sivistysiiiai-J yksityiskansalaisia. Tässä, 'kuten| t?*hrrniuisti"Settömj^^
den naisilla on olettamus että he lukemattomissa muissakin seikoissa! Koko maailman riaisUla on siihen
vähätietoisina voivat olla tasa-anroi-: o» "«'"än^dsilla paljon k e s k u s t e - - g j - ^^
sia miesten kanssa. Paljon on to-, { aihetta. Jos maailman kansat f nyttäjinä jä lasten kasvattajina.-
sin jo meidänkin vuosisadallamme ; eivät vielä näe, miten meitä viedään j
naisten asema' korjaantunut. Nai-1 ja pimitetään, niin silloin voidaani
silla on jo melko yleisesti äänioi- i r ^ . ^ - t s^MaJsen ja äldjii VelvollisuuÄ
tiedän tapauksia missanaineträä-: * 7 . .
nestää kuten puoliso'määrää, ^Irtin I tbroiito^ — M
ei ole tullut itse otetuksi, selvää asi.J vietetään naisten päivää kaikkialla
Emilia.
oista. Tämäkin menisi jotenkin laa-j maailmassa,
tuun jos mies sattuu olemaan tictoi- i Naisten on syytä olla ylpeitä
nen siitä mii^„pitää tehdä työtä-1 niistä saavutuksista mitä he oyat
tekevien aseman parantamiseksi, j voittaneet esim;: viimeisten vuösi-mutta
läheskään aina ei asia siten | kymmenien aikana. Samalla ovat
viime aikoina bn havaiUu monia lole. (En kajoa tässä lainkaan ylä-1 naiset ruvenneet yhä enemmän tuo-ajbiebtivla
miinoja Esbjergin
väyiailiL
Monia sodanakalslsta miinaken­tistä
ei koskaan ole kartoitettu ja
nyt pelätään ankkuriiaitteiden
ruostuneen siinä määrin että mii­nat
ovat irronneet. '
Jugfoslaviassa tervehditty
Canadan lähettilästä
Belgrad. — Presidentti Tito koh
tasi Canadan lähettilään George
Ignatieffin^ joka jätti presidentille
valtakirjansa viime lauantailta. Vai
takirjan jättämlstilaisuudessa presi­dentti
Tito lausui Canadan lähetti,
lään tervetulleeksi. Tilaisuudessa
Olivat läsnä ulkoministeri Koca
Popovic, presidentin sihteeri Joza
Vilfan ja. protokollapäällikkö SIo<
ven Smodlaka.
luokan asioihin, sillä siellä on-aina j maan julki toivomuksiaan, koska he
luokkatietoisuus k o r k e a m p a a ) . ; oppivat ymmärtämään oman ase-
Naisten tietojen rajoittuneisuus aut-i mänsa. " •
taa usein tarkoittamatta kehnoja j Naiset vaativat tasa-arvoisuutta
miehiä valtaan (joskus tietenkin ] käytännössä kuin puheissakin
myös huonoja naisiakm). j ^^^^^^ Q^at ihmisiä tässä yhteis-
Naisten tietoisuuden kohottami-, ,,unnassa,nissä heille on pantu ko-nen
on aivan välttämätöntä. Sita i s^ita velvollisuuksia etsiltäessä on-vaatii
lukemattomat seikat. Työn
kiihdytys, ammattiyhdistystoiminta
taisteluineen ym. seikat tulee mie­hillekin
entistäs raskaammaksi jos
naiset eivät tilannetta ymmärrä.
Vanha hyvä sananlasku sanoo, että
"Kahden kantama taakka kevenee."
Siis naisten tietoisuuden heräämi­nen
ja pyrkimys kestävyyteen mie­hen
toverina on yksi nykyajan vaa­timus.'
Juuri> naisjärjestöissä voim­me
saada alkurohkaisua ja innostus-nellisempaa
elämää itsellemme ja
perheillemme. .
Emme suinkaan voi syyttää mie­hiä
siitä, että naiset ovat jääneet
alempiarvoisiksi. Miehet on suku­polvesta
toiseen kasvatettu siih^en
uskoon,, että he ovat sittenkin ^pa­rempiarvoisia
ihmisiä ja naiset
ovat tietämättään osallistuneet tä­hän
kasvatukseen.
Että miehet eivät ymmärtäisi vää-
Tämä1^K:n piirros 'on yksi ihnjisoikeuksien sarjasta ja
kuvaa tasavertaisia oikeuksia naisille poliittisella vainiol­la,
opetuksessa ja työssä.:
YK:n sopimus poliittisista oilieuitsista
naisie on huomattava saavutus
Oliko ulkoministeri L. B. Pearson
oikeassa kun hän sanoi, että Cana­dan
naisille on jokseenkin saman»
tekevää kun Xanada, on vihdoinkin
suostunut YK:n sopimukseen.poliit-tisista
oikeuksista naisille? Olin­kohan
vähän,vjliian optimistinen
o.d.ottaessiini, että canadalaiset päi-välchdet
kirjoittaisivat tästä Cana­dan
toimenpiteestä etusivuillaan
sensijaan kuin tavanmukaisista
ta itsemme kasvatuksellisessa ke^i- i naiset eivät tietenkään halua
tyksessä. Alkuun päästyä kasvaa miehistä mitaan "tohvelisankarei-t
a , sillä miesten "vuorollaan" alis­taminen
ei suinkaan asiaa paran^
taisi eikä tekisi naisia onnellisiksi.
Laulamme siis tasa-arvoisuutta toi­voen,
että miehetkin täyttäisivät
veivollisuutensa. Meidän kaikkien
tulee kasvaa ymmärtämään toisiani-
' m©'•' Naiset tnyöntävätre^^ iheissä-kin
bn viljpjär jia että meillä, on'op-jpimista
myös ., miehistät ' Ovatpa
jotkut meistä^ alistlineet: väkijuo­mienkin
uhreiksi siinä määrin, että
tiirmelevat elämää, jota heidän pi­täisi
vaalia ja rakastaa. ?
Naisiila on paljon vaativia teh-täyiä,
..Heidän hu^^^ ;per-:
heen kasvatus, kodin hoito ja luke­mattomat
muut tehtävät. Mutta äl­käämme
olko katkeroituijeita, vaap
yipeitä tehtäviemme suöritukselstä.
^ Suurin velvdllisUutemme on op-pia
rakastamaan elämää. Ei ai­noastaan
bma^ yaaii myös tpisten
elämää ja niitä luonnon lahjoja
joitavmeilläi itse kullakin on.
Tämä yaatii meiltä yhteistoimin­taa
siinä mielessä, että voimme kas­vattaa
toinen toisiamme omiaksi hyö­dyksemme,
ja, koko yhteiskunnan
hyödyksi. . ^
Usein kuulee; sanottavan, että
•^mitäs minä täällä yieraan^^^^ m
vieraissa olosuhteissa".' Mutta yäs-tuuyelvöllisuutemme
oh siellä, mis-
-fe on, asuntomme ja kotimme jä
imissä ansaitsemme ' elantomme;
iRaamatussa sanotaan, että Jumala
loi taivaan ja maan, ja että Jumala
iloi ihmisen omaksi kuvakseen!
valitaan johonkin yleiseen virkaan,
on suuri "uutinen".-
Eräs timminsiläinen lukija lähet­ti
minulle äskettäin uutisen erään
Margaret Phillipsin valitsemisesta
Areenan liikkeenhoitajaksi Calvert
townshipissa. • :?
Samoin saapui äskettäin uutinen
ottawalaisen mrs. Adelaide Sinclai-'
rin valitsemisesta YK:n kansain^
välisen lasten suojelurahaston apu­laisjohtajan
virkaan. Se oli silcsi
Mutta ei luomistyö siihen päätty­nyt,
vaan" on sitä jatkettava suku­polvesta
sukupolveen. On aina luo­tava
uutta>ja parannettava vanhaa,
eikä tämä työ ole jäävä vain joi­denkin
yksilöjen tehtäväksi, vaan
siinä vaditaan meiltä kaikilta osuut­ta
kykyjemme mukaan.' Vain näin
saamme elämän elämisen arvoi­seksi;
Onhan meillä ^ toimintapaikkoja,
huoneistoja, joista me suomalaiset
saamme olla ylpeitä. Olemme suu­ressa
kiitollisuudenvelassa , niille
henkilöille, jotka aikoinaan perus­tivat
Canadan Suomalaisen Järjes­tön
jännälle, jotka.ovat niin paljon
elämänsä aikana uhranneet Järjes­tön
ylläpitämiseksi ja Suomen kan­san
arvokkaiden kulttuuriperintei­den
vaalimiseksi.
Tänä naistenpäivänä vetoan siis
kaikkiin naisiin: Liittykää yhteis­toimintaan
onnellisemman elämän
saavuttamise'ksi. Pois torailu ja
eripuraisuus edistyksen tieltä! -Par-haat
toivomukseni.
— "Länteläinen".
JA
TÄTÄ-
Lontoo. — Kymmenen viikkoa
liion aikaisin maailmaan syntynyt
pikkutyttö näyttää kuin näyttääkin
jäävän eloon. Pikkutyttö on vain
viidentoista senttimetrin pituinen
ja painaa liiukan yli puoli kiloa.
Hän: makaa lämpöl^aapissa eräässä
Lontoon klinikassa ja lääkärit arve-,
levät, että häntä voidaan ruveta
ruokkimaan koska tahansa.
Toronto. — Vuosikymmeniä on jo
vietetty Kansainvälistä naisten päi­vää-
Sillä on aina ollut oma vaiku-telmaiisa
kunakin-ajankohtana. *
BlUjoohia naisia kokoontuu taas
tänäkin vuonna juhlimaan tätä päi­vää
rauhan merkeissä. Kuluneen
vuoden ^kana olemme taaskin
nähneet sodan leimahteluja, .mutta
onneksi on rauhanpuolustajain yh­teisvoimin
saatu sota pysäytetyksi
alkuunsa, niin uhkaavalta kuin se
äskettäin näyttikin. -
Mutta kaikesta iiuolimatta sota te­ki
jo huomattavaa tuhoa esim.
Egyptissä. Tuhansilta ihmisiltä
tuhottiin koti ja viattomat ihmiset
joutuivat kät^imään.' Moni äiti me^
netti rakkaimpansa, joita eivät olisi
halunneet mistään hinnasta uhrata;
Pienet lapset, vanhukset ja sairaat
joutuivat sodan jalkoihin ja menet­tivät
monessa tapauksessa kaiken
omaisuutensa. Rauhan puolustami­sessa
on siis vielä paljon tehtävää.
Me emme voi hetkeksikään luo­pua
rauhan työstä. Meidän kaik­kien
velvollisuus on . antaa oman
panoksemme,, jotta.,rauhan ääni tu­lisi
kuullukäi maailman pimeim-missäkin
kolkissa. Tämä työ tun­tuu
toisinaan hyvinkin raskaalta ja
toivottomalta, mutta rauhanpuolus­tajat
eivät saa lannistua, sillä ilman
rauhanpuolustajain aktiivisuutta ei
ihmiskunnalta ole suoriakaan toiVoa
tulevaisuudesta.
• Tiädämme hyvin, että määrätty
yhteiskuntaryhmä haluaa sotaa no­pean
rikastumisensa toivossa. Myös­kin
tiedämme, että jos sodan liekit
pääsevät tosivoimalla' leimuamaan,
silloin . uhkaa koko ihmiskuntaa
loppu atomisodassa. Mutta niin hei­koiksi
kuin itsemme toisinaan tun-nemmekin,
rauhanpuolustajilla on
Euroopassa ja muuallakfn ^o suuria
voimavaroja. Loppujen lopuksi­kaan
me emme ole heikkoja, sillä
meitä rauhanpuolustajia on paljon;
On > jo kokonaisia kansakuntia,
missä katsotaan^ että kerran koittaa
aika, jolloin saadaan sodan ^ uhka
poistetuksi ikuisiksi ajoiksi. Ihmis­ten
luova työ tulee pysyvän rauhan
olosuhteissa takaamaan koko ihmis­kunnalle
vauraan ja onnellisen-elä­män.
• • .
CSJ.n naisten kerhot osallistuvat
vaatimattomalla tavallaan .rauhan
työhön, sillä se palvelee meidän ja
koko Canadan kqnsan ja valtion
parhaita etuja. Naisten. -kerhojen
jäsenyydessä on myös. paljon tilaa
niille, [jotka eivät vielä ole jäsenyy-dessä.
V>!Xntäkaanune.naisten järjes­tötoiminnalle
sille kuuluva arvo ja
kunnia. — A. L.
BAITTIUSPU^UJAT
Raittiuspuhuja;. Kuvitelkaapa
minun-ottavan sangollisen vettä ja
toisen olutta sekä vieyän ne aasille­ni.
Kumpaa sen luulette juovan?
Ääni salista: -^Varmaankin vet­tä.^
• Puhuja: — Ja miksi se juo vettä?
Ääni: koska se on aasi!
Kysymyl(siä ja
vastaul(sia
Kj'symys: Onko Canadassa luvali
lista käyttää säiiköinioskaa hevosia
ja muita kotieläimiä piiskatessa? -^^
Tietoa haluava.
Vastaus: — Meidän tietääksem-me
eläinten piiskaamista pidetään
yleensä sopimattomana menettely-,
nä; Vissiin rajaan saakka se on
kuitenkin hyväksytty "välttämättö­mänä
pahana" ,ja koska ns. %ähkö-ruoskia
myydään julkisesti kaupois­ta,
meidän täytyy vetää siitä sellai­nen
johtopäätös,, että niiden käyttö­kin
on "laillista" joskin epämie­luista
hommaa. Hevosten aiheeton
j a '.'liiallinen" hakkaaminen on kui-tenkin
rikos. *
Sotaretken seurauksia
Tcl Aviv. —Israelin kansa on
joutunut viime kuukausien aika­na
.jokapäiväisessä elämässään
maksa/naan Egyptiä vastaan käy­dyn
seikkailusodan seuraukset.
Kahden kuukauden aikana ovat
' leivän hinnat nousseet 10 prosen­tilla.
Uhan Ja ruokaöljyn hinnat
lähes 50 prosentilla! Sähkö- ja
puhelinmaksuja on korotettu,: Ja
helmikuun 4 päivänä korotettiin
kaikkien polttoaineiden hintoja
keskimäärin 30 prosentilla:
"Polttoaineen hintojen nousu säh-kömaksujen
korotuksen lisäksi Joh­taa
väistämättä tuotantokustannusten
nousuun teollisuudessa, maataloudes­sa,
-liikenteessä ja vedensaannissa,
mikä aiheuttaa uuden hintpjen nou­sun
aallon", kirjoittaa Koi Haam-
|ehti. Lontoon Timeskin on todennut,
että "Siinain sotaretki ja sen tun­netut
seuraukset ovat jo synnyttä­neet
ankaran talouspulan Israelissa".
Israelin hallitus laatii parhaillaan
suunnitelmia verojen: korottamisesta
ja kulutustarvikkeiäen tuonnin huo­mattavasta
supistuksesta. Sen aiko­muksena
on myös jäädyttää palkat
ja supistaa virkamiesesikuntaa. -
USA ei supista
sotilasmenojaan
New York. — Yhdysvaltain se­naatin
asevoimien asioita shoitäVas-sa
valiokunnassa on puolustusmi
nisteri Wilson esittänyt vaatimuk­sen,
että maan sotilaalliset määrä­rahat
ja asevoimien miesluku on pi­dettävä
nykyisellä tai sitä korkeam­malla
tasolla vähintään seuraavien
kolmen vuoden aikana.
Lieneekö lausunto tarkoitettu
Yhdysvaltojen viralliseksi kannan­otoksi
Neuvostoliiton ehdotuksiin
aseistariisumisi. äta?
— Pn arvioitut, että Klondiken pu­roista':
otettiin noin $400 miljoonan
arvosta kultaa kultakuumeen aikana.
Toronton "länsi" ja
"itä" valmistautu-vat
sovintojuhiaan
Toronfo. — Nyt-sitten on "länte-läistenkin"
juhlat ohi ja muistot vaan
jälellä.
Länteläisten juhlaikonsertista oli jo
arvostelu -Vapaudessa, vaan haluan
korjata erehdyksen, joka koskee oh­jelman
suorittajaa. Arv.ostelija sanoi
"Irma ja kump.- esitti hanurisoolon",
pitää Olla: 'Annöcki Wickman esittti
hanurisoolon. Hän myöskin säesti
"Lännen poikain" laulut. Kiitos An­nikki.
Toivon, että esiinnyt useam­min
tilaisuvCcsissamme.
Sitten se kabaretti onnistui mai­niosti.
Kaikilla näytti olevan haus-'
kaa. Siellä oli kauniita ^lattianäytök-siä
kohteliaat tai-joilijat palvelivat^
yleisöä ja kaikenlaista hyvää oli saa-^
tavissa. Yleisön toivomus oli, että i
useaxnminjärjestettäisiin tällaisia kfi- :
muja. , < ;
Länteläisten juhlanäytelmä "Tule-;
vaisuuden tiellä" oli kaunis ja liikut­tava.
Näyttelijät olivat tehneet hy­vää
työtä ja näyttämöasetus oh juh- -
Iällinen. En• lähde arvostelemaan n^v-telmää.
sen. teikee Joku toinen.' Sanon
vain, että missä ja koska tätä aiy-telmää
esitetään, niin rientäkää kat­somaan,
sillä sc on todella katso­misen
•• ai-voinen. Kiitos johtajalle,-
näyttelijöille, puvustonhoitajille, la­vastajille
sekä kaikille 'avustajille hy­västä
työstä.
Myöskin haluan länteläisten. puo­lesta
kiittää kaikkia niitä, jotka jär­jestivät
illanviettoja koteihinsa ja
edelleenkin järjestävät sekä suurta •
yleisöä hyvästä kannatuksesta. Itä ja
länsi edelleenkin toimivat sovintojuh- -
liin saakka. Ne pidetään Don haa--
lilla maaliskuun 24 päivänä alkaen:
kello 4 iltapäivällä. Juhlaa valmis­tellaan
kovalla kiireellä.
Maaliskuun 17 päivänä kello 10 ap.
pidetään Don haalilla kokous, jossa,
keskustellaan Tarmolan kesävietto-paikkaa
koskevista asioista. Kaikki
mukaan kokoukseen;
Olen kuullut, että samana päivänä
sudburylaiset näyttelijät vierailevat
Don haalilla näytelmäUä "Häät Ry­mättylässä";
Tervetuloa.
"Länteläinen".
murhista, raiskauksista ja kylmästä i suuri uutinen, että CBC;n kannatti
sodasta?. ^ • ^ ' Jäi-jestää televisiohaastattelun hä-
Mr. Pearsonin suhtautuminen; nen kotiinsa,
asiaan ei suinkaan; ollut sen arvoi- j Toronton kaupungintalolla käy-nen,
että siitä kannatti kirjoittaa | dään kovaa kampanjaa, joka johtuu
lehtien etusivuilla, sillä hän hyvin i ennenkuulumattomasta naisen, mrs.
välinpitämättömästi oli lausunut,; Jean Newmanin^ valitsemisesta
että se olisi samantekevää canada-1 suurimmalla äänimäärällä kontrolli-
Iäisille naisille, sillä he: jo nauttivat (lautakuntaan,
äänioikeudesta. , ^ ! Toronton suurimmassa päiväleh-
Jos asla oli niin vähäpätöinen, t dessä valitetaan toimituskirjoituk-niin
.miksi kului kokonaista viisi [sessa,'että"vähäisen kokemuksen
vuotta ennenkuin Canada hyväksyi
sopimuksen?
Niin, kyllä meillä on yhdenver­taiset
oikeudet miesten kanssa kun
äänestämme ^vaaleissa . mr. Pearso­nin
puolesta, tai jonkun muun: eh­dokkaan
puolesta, joka,pyrkii liitto-parlamenttiin
: tai maakunnallisiin
omaava" nainen valittiin yhdeksi
Suur-Torohton korkeimmaksi yirkair
lijäksi ja vieläpä suurimmalla ääni*
määrällä. . y{:
Mutta somassa kirjoituksessa ei
mainita sanaUakaan ;.siitä. että kor-.
keimmassa ; yirasisa oleva mies iä-niiassa
lautakunnassa .nimitettiin^
lainlaatijakuntiin, paitsi Quebecis-j virkaan ilman äänestystä ja vailla
sa. j aikaisempaa kokemusta valitussa
Mutta naisilla ei kuitenkaan^ ole i kaupungin valtuustossa. -
täysin tasaveroisia oikeuksia kai-1 KontroUilautakunnassa oI e vat
kissa kunnallisissa vaaleissa Cana- i miehet syrjäyttävät tämän naisen
dassa. Olisimme halukkaita kuule- i eri valiokuntien valinnassa. Eikö
PÄIVÄN PAKINA
Misuksen "patkkaiasku" säpsäytti
maan mitä Quebecin naiset ajat- tässä olisi syytä turvautua YK:n
telcvat tämän liittohallituksen toi- sopimukseen? Eikö hän ole yhtä
menpiteen johdosta ja mitä se mer- ^ oikeutettu olemaan tasaveroisesti
kitsee heille paikallisissa vaaleissa.; miesten kanssa: ja ilman diskrimi-
Kautta maamme ei vielä taydel- i nointia känsän virkailijana?
lisesti tunnusteta naisten oikeutta.) YK:n sopimus ei suinkaan ole
yleisiin virkoihin tasaveroisina j nijn vieras : Canadan poliittisessa
miesten kanssa ja siitä voimme nyt* elämässä oleville naisille. Se on
taistella tämän sopimuksen perus-! edistänyt useissa maissa tasavertai-teella^
1 suuden saavuttamista* poliittisella
Vielä nykyään i se, että nainen [areenalla. —rHazel Wigdor; Jii
Meillä sanomalehtien toimituksis­sa
työskentelevillä miehillä ja nai
•silla on palkan lisäksi nfyös vissejä
luontaisetuja.
Yksi näistä eduista on se, että
saamme tietoomme: vissejä asioita
ennen kuin suuri .yleisö -—vaikka
tässäkin on -myönnettävä, että var­sinaiset
"uutisten tekijät" tai ai
heuttajat ovat tietenkin paljon leh
timiesten edellä omakohtaisten tie­tojensa
suhteen.
Mutta toisinaan olisi ehkä parem­pi
pitää 'asiat om^na tietonaan jä
antaa .niiden kulkea tavallista lar
tuaan.
Allekirjoittaneelle ainakin sattui
tässä pari päivää sitten sellainen
"perhekohtaus", että se muistutti
vanhasta hyvästä sananlaskusta,
"vaitiolo on kultaa".
Lähestyvästä naisten päivästä
keskusteltaessa; tuli allekirjoitta­neelle
mieleen tässä Vapauden nu-heterossa
julkaistava eräs kirjoitus,
missä selitetään, e t t ä ' naiset eivät
halua miehistä "tohvelisankareita".
Tästä Jausimnosta rohkaistuen mai-n
^ h i l n ö misukselle, että' niin on
njrt kirjoitettu, ja että se lupaa hy­vää--
meille tohvelisankar^le, joita
sentään on miesten joukossa enem-niistö,
-koska' vanhojapoikia on niin
kovin v^hän. . ^ •
'-Eihän tohvelisankaruus^ mis­tään
pahasta ole" vastasi misus ky­syvästi
ja ikäänkuin pitäen itses­tään
selvänä asiana, että miehet
ovat tohvellsankareita. "Jos mies
on viisas ja hakee itselleen sopivan
tohvelinT^niin silloin on kaikjci ku
ten ollakin pitää" selitettiin meille.
Tämä kaikki on vanhaa ja meille
kotiolois^ hyväksyttyä maailman
menoa. Mutta sitten seurasi jota­kin"
sellaista mitä enime tiettävästi
ole pyytänyt — lasku maksamatta
jääneistä työp'alkoistaqilsukselle.
Näyttää siltä, > että misus on pitä­nyt
kirjaa sekä omista että toisten
naisten työolosuhteista. ja tullut sii­hen
lopputulokseen, että tavallinen
äiti. jolla on ainoastaan yksi lapsi;
työskentelee keskimääiin noin 90
tuntia viikossa. . _ V
Nykyisten palkkojen vallitessa ei
saa. minkäänlaista kokkia, jos ei hä­nelle
luvata puoltatoista dollaria
tunnissa, selittää misus; Lapsen-piian
homma on. arvioitu koko pal­jon
halvemmaksi, vaikka jokainen
pikkulapsia hoitanut ihminen tie­tää,
että se vasta työstä käykin.
Blutta sanomalehdissä näkyy plevan
ilmoituksia, että lapsen hoitamises­ta
vaaditaan SO senttiä timnQta päi­visin
ja 75 senttiä tunnilta iltaisin,^
sanoLmisus, selittäen, ettei hän tie­dä
mikä kurssi vallitse lapsien hoi
dossa aamuyötunneilla.
Pyykin pesusta, asunnon puhdis
taroisesta, ruoan ostosta, sairaan
hoitajan tehtävistä,* kunnossapito­töistä
ja muista keskinkertaisen äi­din
jokapäiväisistä töistä makse­taan
työmarkkinoilla eri taksojen
mukaan. Mutta vaikka äidin' yleis-palkaksi
hyväksyttäisiin "vain dolla­ri
tunnilta^ niin siitä koituu sitten­kin
90 dollarin viikkopalkka -^"jo­ta
me naiset emme ole saaneet",
vakuuttaa misus. : .
Tämän ,alhaisenkin taksan mu­kaan
perheenemännän palkka bn
yli $4,500 vuodessa, eli tasaluvuissa
puhuen $90,000 20 vuoden ajalta!
Tämän >Iaskun esitystä; kuuhnel4
lessa emme* tietenkään osannut
muuta kuin ihmetellä sitä äärettö­män
hyvää kauppaa jonka kaikki
avioliiton satamaan purjehtineet
miehet ovat tietämättään saaneet.
Mutta päästyään loppuun "las
kunsa;: esityksessä, misus muuttui
taas ^tavalliseksi vaatimattomaksi
perheen emännäksi ja vakuutti, et
tel hänellä ole pienintäkään aikb^
musta näin julmettua laskua esittää
— semminkin kun sen maksusta ei
ole suuriakaan toiveita. Mutta häh
huomautti, että naistenpäivän yh­teydessä
voisit kainosti esittää niil­le
miestovereillesi, jotka vieläkin
aliaryioivat naisten työtä ^ja toimin­taa,
että he panisivat tämän laskun
piippuunsa, ja vetäisivät, niin pak­suja
savuja kuin huvittaia.
Vaikka onkin totta, että misuk-
^ " ^ ^ Ä y 5 ( toisinaan o^
^ •lain^/eninki-paha ja vähän; pur- ^ ,
tavaakin, sekä varattava katto pään
päälle sadepäivien varalta, niin to-,
siasia sittenkin lienee, että meistä'
kaikista"partasuista'' on vähän tai­pumusta
"omahyväisyyteen", mikä
saattaa ajattelemaan* että naisten
asemassa ei ole mitään korjaamisen
varaa.
-Mutta jos asioita tutkitaan vähän'
syvemmin, niin siiloin havaitaan,
että asia ei ole näin. Tässä vapaas­sa
yhteiskunnassa — missä on otet­tu
jo pitkiä ja tärkeitä askeleita
myös naisten tasa-arvoisuutta kohti
r-^ vallitsee vielä sellainep tilanne,
että^vaikka naiset muodostavat toi­sen
puolen maan väestöstä, niin
vain aniharvoja'heistä on esim. lää-käreihä,
tuomareina; ipsinööreina,
arkkitehteina, parlamenttaarikkoi-r
jia ja hallituksen jäseninä. Tähän,
kun vielä^ lisätään, että yleisenä ta­pana
on maksaa naisille' huonompi
palkka kuin.miehille, vaikka he te­kisivät
aivan saman työn kuin mie­hetkin,
niin silloin^ nähdään, että
naisten ."tasa-arvoisuiisvaatimus" on
vieläkin ajankohtainen.
Ja meidän miesten tulee muistaa,
että mikään kansa ei ole silloin va­paa,
jos yksi osa yhteiskunnasta on;
sorretussa ja alaspainetussa asemas­sa,
sillä tämä sorto voi milloin ta­hansa.
kohdistua ' myös niitä vas-.
taan, jotka ovat sattumalta nyt hie­man
paremmassa asemassa. Siksi
miesten on, jos ei muuten, niin
omien etujensa : vuoksi, auettava;;
kaikin mahdollisihkeidPin naisten
toimintaa' yleensä ' ja erikoisesti
tasa-arvoisiiusvaatimusta.
«änsäkoura:
• M: