Vapaus, November 12, 1955

              mmpms
0>s«i «f Fbuiisb CaBadia)Q8. Es^
tiblisbed Nov. 6,:X917. Autborized
Ml second clB£s mall by tbe Post
CMfSce Dejxartment, O t ^ Pub^
UtbeA tiuice weelsJy: Tuesdaye,
nmndays and Saturdays by Vapaus
Pub]i«bing Company Ltd., at iOO-202
Elm 6t. Wr, Sudbiuy, Ont., Canaida.
TeJephones: Bua. Office OS. 4^2W;
Edltorta) Office OS. < ^ 5 . Manager
B. Suket JSdltor W/BiIocd. Mafltog'
address: Spz £9, 6udbury. Onta^o.
Advertising rates upon applicatlon.
Translatlon free bf charge.
TILAUSHDJNAT;
Canadassa: 1 vk. 7iX) 6 kk. 3.V
3 kk. 2.25
YhdyisvallolÄa; 1 rk. 8X» « kk. 4.30
Suomessa: 1 vk- 8Ä> 6 kk. 41.75
Urhjrjii>3it& j^ÄtXJcaike ;asna-siilota^:^^^^ ./^i^p^ „ jfenskan,,;EnBr j' <^ joJIoJn Saksassa pidettiin
rzav-.cstota Whdään suuria eenr^tio. : ^ ^ ^ ^ pubeenJohdoUa, Käsiteltävänä
Äselepopäi^^
.stintn imkariJainen oli p ä ä t t ä n y t oUa
palaamatta Jtotirnaahansa Pariisissa
suctitettiiTi ottelun jälkeen, vaikJja hä-
I^htemme iJmestysmispäiväriä/ perjantaina, m 11 päi­v
ä n ä / vietetään kautta laajan anaamnrieaseleiJopäivääj demokratian,
4ianÄ)jen vapauden j ^ .
. , .. -. , , . ^\ , - , •, , . , . " f neltä jäi Unkariin miijoonaomäisuus
.tnansodassa kaatuneiden canadalaisten nuorukaisten kunniaksi,:^^.^^^^^^^ omaisensa kaiken
todennäköisyyden inukaan joutuvat
. iaari, siten kuin se eri paikkakunnilla on mahdpllistaj kaikki täkäläiset
' maanmiehemme, jotka p i t ä v ä t kalliina niiden poikiemme muistoa,
jotka taistelivat, ei vain. Canadan, vaan koko. ihmiskunnan vapauden
: puolesta Hitlerin Saksaa, j a sen liittolaisia vastaan.
' . • ' Tänä päivänä.rae muistamtne^^^—^^^ kuten meidän tulisi muistaa
joka päivä, että sadat nuoret miehemme: j a naisemmei yhdessä mui­den
canadalaisten nuorten kanssa, antoivat monta p i t k ä ä vuolta nuö-ruusyupsistaan
sen hyväksi, että fasismi tulisi hävitetyksi maan kamar
. r a l t a i ja et^^ Gänädan :kansä j a valtio voi.^i rauhassa rakentaa t u l e -'
vaisuuttaan ulkopuolista hyökkäystä p^^^ muiste­taan,
et pojistamme antoivat a i n o a n s a , , e i v ä t kä
.koskaan palan Juuri heidän muistoäan kunnioitetaan t ä n ä päivä­nä,
jbllon tehtaiden p y ö r ä t p y s ä h t y v ä t muutaman minuutin ajaksi ja
sotilashaudoille järjestetään kunniavartioita, -kulkueita ja -juhlia.
mi^ä... joiwa: s e l i U ^ ä n urheilijan ; p ä i v a d ä r j e s t j ^ ensimmäinen
^aUnneen '•vap^eh",:^ Viimeisin ta- asia ^ E u r o o p a n turvallisuus sekä
pau3 .^l!ä .alalla .QU;.iinkari^is^^
Honvjd-seuranmaalivahdin Istvan I • , , ... ^ , ...^ „ .
Szaka^m juttu.. • Parvanillset; lehdet | . .UJkoasiaipihteer^ Dulles s a n o i . ^ -
kertoivat innosta puhkuen. n u t e n k y- J ^ ^ ^^
halua: pu.cua Euroopan turvallisuu­desta,
ennenkuin Neuvostoliiton mää-
: : ' Mutta me pettäisimme itseämme, maatamme, kansaamme ja en-nenkaildieäniitä>
jotka eivät sodas takaisin palanneet, jos sulkisim­me
silmämme, nykyisyydelle ja katseli.simmc vain taaksepäin. Ehdo-!
ton tosiasia on, e t t ä poikamme kaatuivat siinä vaksas.'-ä uskossa jä
toivossa, ettei koskaan enää tulisi sotaa.
; (Kaikesta hud
sicri aikana on uuden sodan Vaara ollut monasti kovin lähellä. Ja
vaikka kansainvälinen jännitystilanne onkin nyt lauhtunut, niin tänä--
•Jkin päivänä on vielä ratkaisematta monta suurta kansainvälistä on-
. gelmaa, j ^ myrkyttää kansakunr
?tien m tahansa aiheuttaa uuten (vaaratilanteen, silla
sotatarviketehtailijat jä heidän poliitikkonsa työskentelevät yötä ja
,1, päivää, Hkaisten päämääriensä töte^
• : Jos siis mielimme rehellisesti kunnioittaa kansallisen Vapautem-
..mepuolesta kaikkensa antaneita poikiarnme, m :
on sanoa päättävästi: " E i . ko.skäan enää."'
/ Ja vaikka sotayastaiset puheet ovat hyviä ja iarpeeilisiakin,yne
eivät kuitenkaan Sodassa kaatuneiden miiisto •velvoit­taa
meitä yksityisesti ja^ kaikkia j-htciscsti toimirnaan. kärsivällisesti
Ja jatkuvasti rauhan asian edistämisen hyväksi. Meidän velvollisuu-
X temme pn poliittisista,' uskonnollisista, rodullisista, kansallisista ja;
imuista "raja-äidoista'' välittämättä yhdistää voimamme jä vaatia
ikainsainvälisten kiistakysymysten rauhanomaista ratkaisua neuvottelu­pöytien
ääressä, atomi- ja muiden joukkotuhoaseiden 'kiHläniistä ja..
tiukkaa kansajnvälistä valvontaa siitä, että tätä päätöstä°todclia noii-datetaan
kaikissa maissa, sekä ns. tavallisen aseistuksen tuntuvaa, vä-lientämisitä
yhteisesti; tehtävien^^^ ; ;
Tässä mielessä ja hengessä kehöita
me ja naisiamme osallistumaan nyt yletettäviin aselepopäiväjuhliin.
Geneven
Ulkoministerikonferenssin epäonnistumista toivovat piirit ovat
yiime päivinä lyöneet rajusti sotarm^^^ ja toitpiläneet Geneven kon.
• ferenssiri ''täydellistä" 'epäonnistumiiita^
yalitettava tosiasia tietenkin on, että Keljiu ulkominis­terit
eivät päässeet, yksirriielisyyleen Saksan yhdistä™
Jo^ulkbministerikonfere^^ että Saksan ongelma,
niin tärkeä j ä vaikea pulma kuin se onkin, on "yajnVyksi keskustelun
äläisiks^tulevista kysyrriyksistäV—- ja samalla sellainen ongelma, et-
,:tei;sitä todennäköisesti voida tässä konferenssissa ratkaista.
: •Töisaa kuilenkih, että ulkoministerikonferenssi jat­kuu
edelleen, jä niin rnuodoin; ••Geneivcn opäonnistunitsestä" iloitse­minen
on oliut vähän ennenaikaista huitomista. Viclii on nimittäin .
mahdollista päästä sopirnukscen eräistä niuista kiistakysymyksistä ja
; kuten Torontossa juuri pidetyssä Rauhanfoorumissa konfstetliin, ''so- •
pimus yhdessä asiassa voi johtaa söpimulcsiin muilla aloilla". Me ha­luammekin
liittyä niihin optimisteihin, jotka vaikeuksia väheksy-.
jTiäUä toivovat jä toivomus^ ulkomi-nbterikohferenssissa
päästään lojiuksi sopimukseen joistakin asioista,
Koskaan enimeplc yrittiinee pettää itseänimc sillä, että kaikista
kysymyksistä voitaisiin päästä soii>iniukscen kahden tai kolmen viikon
neuvottelujen avulla;
^ ^Niissä i)iireissä, jotka ovat kovasti riemuinneet siitä kun Saksan .
ongelman suljteen ei päästy sopimuks6(-n Genevessä, on jatkuvasti ja
monella tavalla korostettu, että kerrankin län.sivallat onnistuivat ska-^^^
maan Molotovin nurkkaukseen — että nyi 'Voidaan syyttää. Molotovia
epäonrvistumisesta, Neuvostoliitto k u n e i i i l i i k a hyväksy "vapaita yaa^
leja" Saksan ongelman-ratkaisemisessa. :»
Tosiasia on tietenkin tässäkin .tarua kummempi. Vissien piirien-tarkoitus
on saada Neuvostoliitosta '•syntipukki". I'aIautettakooh
tässä yhteydessä meleemme Xe\v* \'ork Timesin iiencven uutislieto
iniarraskuun 2. päivältä. SeiviUsikossasanöt ^'Suunnittelijat aktii- :
visia Geneven neuvptteluissa'" ja sen alla kerrottiin mm. seuraavaa: .
''Kuten eräs virkailija asian esitti, vaaditaan paljon kollektiivista
taitoa (talent) jotta saadaan Neuvostoliitto syylliseksi odotetusta epä-onnistumisesta.'"
Todellakin!; ;
vMistä oh sitten Saksan ongehiian yhteydessä kysymys? Huoli­matta
siitä mitä me asiasta ajattiflemme. meillä, oh, kiitos VhdysväU
tain johtamalle kylmän sodan poiitiikalle, kaksi erilaista Saksaa. '
Itä-Saksaei voi sanoa Länsi-Säksalle, että sen täytyy omaksua sosia- *
listinen yhteiskiintamuoto. Toisaalta ei voi Länsi-Saksakaan sanoa
Itä-Saksalle, että sen täytyy palata takaisin kapitalismin olosuhtei-..
siih. Ei liioin voida olettaa, että jokin kolmas, ulkopuolinen .voima,
Voisi mekaanisesti yhdistää nämä kaksi erilaista Saksaa — siliä väin
Saksan kansa voi Ipppiikädessä omat asiansa ratkaista. Tältä reaali-pphjalta
katspen on tunnustettava, että ainoastaan Xcuvostoliiton toi- i
mesta esitettiin käytännöllinen ohjelma Saksan yhdistämiseksi^ sisäl­tyen
siihen ajatus, että molemmat Saksat muodostaisivat yhteisen
neuvoston^jonka johdolla valmisteltaisiin maan yhdistäminen asteet-,
tain demokraattisen ja rauhanomaisen halliiusmubdön perusteella.
M i i t t a valtiosihteeri Dulles ei halua mitään tällaista. Hän on
vaatimalla vaatinut, että Saksan yhdistäminen täytyy tapahtua Sak­san
militarismin henkiinherättämisen pohjalla, ja että XeUvostoliiton ,
pitäisi suostua sopimukseen, jonka perusteella uudelleen aseistettava
Saksa liittyisi NATO:on ---neuvostoliittoväätaiseenpaktiin! Kuinka
mieletön tämä ehdotus pn, se näkyy sitä, jos Neuvostoliitto vaatisi,
että yhdistyvän Saksan täytyy liittyä itäblokiin \'hdysvaltoja vas-oikopäätä-,
jolleldn: Unkarin sadoista
ellsi pä:'äti tuhansista keskitysleireis­tä.
Slttsmmin nämä. lehdet joutui­vat
kuitenkin pahan kerän häpeään,
ilmeni, e t t ä kyseessä oU e r ä ä n pariisi­lainen
kapakoitsijan ilkikurinen pilai­lu..
Mies oli ottanut yhteyden lehti-
.michiln' j a ilmoittanut piruiiksissaah
ilsvanäa Hphvedin. maalivahti, joka
on valinnut ."vapauden", Juttu .meni
täydestä kuin väärä raha,'.ja •seu­raavana,
päivänä lehdet tieisivät ker­toa
Unkarin jalkäpalloilim rivien har­venemisesta;
'Vasta kun asiaa ryh­dy
t t i t n . "tutkimaan , tai-kemmin", tuli
"petps" ilmi. ; Olisipa sietänyt tu-tkis-
:kelia juttua hieman aikaisemmassa­kin
vaiheessa..— Maileri; Vapaat Sana,
•H€l3inki,v.-
rittele.mä kanta Saksan kysymyksessä
tulee tunnetuksi," • :
Neuvostoliiton esitys '•tyrmistytti",'
janoi Dulles, sillä hänen käsityksensä
mukaan se poikkeaa niistä ohjeista,
jotka oli annettu kesällä .neljän val­lan
päämiesten konferenssissa. Hän
antoi ymmärtää, että länsivallat nä­kisivät
rhielellään Neuvostoliiton esit­tävän
sellaisen ohjelman, niikä vas­taa
lännen pääniääriä. Tämän mu­kaan
olisi Neuvostoliitolla kaksi vaih­toehtoa;
Neuyostoliitto suostuu toi-meenpanemaan
Saksassa vapaat, vaa­lit
tai varauksetiomasti yhtyy, lännen
.ömaksumaari; kantaan.
Neuvostoliiton ulkoministeri Molo-tov
sanoi piiheessaan, että N L : n val­tuuskunta:
on ottanut lännen omak­suman
kannan huomioon j ä h a i u aä
tutkia sitä. Neuvostoliitto, kannattaa
yleis.saksaläisiä vaaleja. Kuitenkin on
tehtäyä erp yaalieh j a vaalien välillä.
tfla
Helsinki. — Ei alnpaslaan järjes­tyneen
vaan myös järjestymättö­mien
työläisten keskuudessa kiinni-tebtiin
suuri huomio siihen yksirnie-lisyyieen,
joka; vallitsi'Suomen räken-nustyöläi;
sten l i i t on VIII edtistajako-kouksessa.
: Päätökset kokouksessa
va.5taslvat siellä vallinnutta henkeä.
Erityinen huomip on kiinnitetty liit-tokcköuksen
talpiid^lliseen ja spsiaa-lisecn
ohjelmaan, jonka julkaisemme
seuraavansa:;
il) Työehtoikkpimuksilla yahvislettu-jen
palkkojen korottaminen. Koska
nykyinen Indeksijärjestelmä jä palk­kasäännöstely
riykylsessä muodossaan
estäv^ät TeaiSiipalkkojen korottamisen,
b h . , niistä pyrittävä vapautumaan
niähdpllisimman pian. Elinkustannus^
indeksi on samanaikaisesti,perusteel-'
lisesti.uusittava niin, e t t ä se perustuu.
työläisten todellisiin keskimääräisiin
. taloihin, kulutussUhteisiin ja ilmaisisi
siten rriyös tpdeliisiä elihkastanhuk-sia
jä niiden .muutoksia, estämättä
kuitenkaan paltokojeri korottamista,
vaikka elinkustannuksissa ei tapah­tuisikaan
nousua. :
2) Rakennustyöläisten toimeehtu-,
lon epävarmuus ori ppistettavissa vain
jatkuvan työnsaannin turvaamisen
kautta, mikä voi tapahtua väin rau-hanp.
Tiaistä rakennustuotantPä; tun­tuvasti
nykyisestään liiaämäUä: Täl^
ivityöttömyyttä ei voida poistaa vain
ra.<ennustuo^nnon kausiyaihtelulden
läsaamisella, 'vaan ensisijaisesti ra-kennustbiminnan"
lisäämisellä niin
suuressa määrässä, että kaikille ra­kennustyöläisille
riittää työtä vuoden
ympäM. Kun tämä ehtp-on täytetty,
tuicc säännöstelyn tehtäväksi vaikut­taa
muiden .toimenpiteiden ohella
kyllin tehokkaasti siihen, e t t ä raken­nustuotanto,
jatkuu tasaisena kalk­kina
vuodenaikoina. Sen jälkeen kun
rakennustuotanto pn saatettu sellai­seen
laajuuteen, e t t ä se vastaa yhteis­kunnallisia
tarpeita, mm. äsimtojen,
teollisuus- jä kulttuurirakennusten
suhteen, ön valtiovallan toimesta ke­hitettävä
'ja . ohjattava tuotarinpllistä.
elämää niiii, ettei työvoimareservien
'paine tarpeettomasti lisää rakennus­työläisten
määi-ää. . ; '
• j Riittävän ja. tasaisen työnsaannin
turvaamiseksi ja asuntopulan ,ppis-tamiseksi
sekä koulu-; sairaala^ ym.
kulttuuri- : ja ' sosiaalihuolto-olojen
parantamiseksi pn — valtipn ja kun­tien
inäärärahpja - ja hälpakerköisia
lainoja lisättävä nykyisestään kp. ra­kennustuotannon
lisäämiseksi ja edis­tämiseksi;
— tehokkailla toimenpi-tsillä
estettävä rakennustuotannossa
esiintyvää keinottelua asunnontarvit­sijain
ja julkisten varojen kustah-i
nuksellä saattamalla 'rakenrtustuotan-toa
:mahdollislmmän siiuresSa mitassa
suimnitelmalliseksi sekä yaltion,' kun­tien
ja asiasta kiinnostuneiden kan-sälaisjärj
estojen valvonnan ja oh­jauksen
alaiseksi;
3 ) Sosiaalisen turvallisuuden parah­tamiseksi
on kiireellisesti toteutettava
— yleinen ja pakollinen työttö­myysvakuutus.
Jonka maksut suorit­taa
työnantajat ja yaltip;,
— yleinen sairausvaktiutus sekä
kansaneläkelaih perusteellinen uudlis-taminen
vanhti^ten j ä työkyvyttömien:
siedettävän toimeentulon turvaami­seksi.'
',•••••
4) Työaikaa pn ikaikin tavoin py-.'
rittävä lyhentämään 40 timtlin: ja
5 päivään -viikpssa ansiotasoa alenta­matta.
5> Työturvallisuuden tehostanilseksl
on rakennustyömaitten sekä kaivosten
•ja rakennusairieteollisuuden järjes­tyssäännöt
uusittava nykyisiä olosuh-
. teitä vastaaviksi ja tj^önantajain vas-tuUvelvollisuuttä
j ä heihin kohdistu­vaa
rangaistusuhkaa ph sainanaikai-sesti
lisättävä.: pn ryhdyttä.vä k i i -
reellisesti tehpkkäisiin tPimenpiteisiln
siliäposin (pölykeuhkpn) ja muiden
ämniattltautien esiintymisen ehkäi­semiseksi.
• • j
6) Myös rakennustyöläisten tulee
saada käyttää vuosilomansa kesääi-kanavucsilpmaläin
tarkoituksen mu­kaisesti.
Sen toteuttamiseksi on vup-sllömalakia,-
inuutettava .ja ryhdyt­t
ä v ä muihin asian vaatiiniih tolmeri-pltelsiln..
.: ^•. ; •
. 7) Ammatillisen järjestyneisyyden
tehostarriiseksi pn / .
• - l i s ä t t ä v ä järjestyneiden työläis­ten
. etuja tja samalla, kohotettava
kaikkien rakennustyöläisten elinta­soa;
v;-,.':;.
— kehitettävä jatkuvasti välistus-ja
opintotoimintaa ammatillisen ja
luokkatietoisuuden kohottamiseksi,
rakennustyöläisten keskuudessa koh­distamalla
entistä suurempi huomio
myös' nuorisoon ja naisiin; •
—.kehitettävä erityisesti ammatil­lista
organlsatiotyötä ja toimintaa
työpalkoilla liiton vaikutuksen ulot-i
tamiseksi mahdollisimman laajalti ra­kennustyöläisten
keskuudessa;.
— nykyistä tehokkaammin turvat­tava
työläisten joukkotoitnihnan avdl-la
luottamusmlesterf toimtntaolkeu-det;
— pyrittävä liittämään kaikki ra-kennustuptanhpssa
ja rakehmisalne-:
tepllisuudessa työskentelevät työläi­set
tspllisuusliittoperiäatteen mukai­sesti
Suomen Räkerinustyölälsten
,:Liittoori ;•:'•.;/,_
— ^sovellettava kaikessa toiminnas­sa
. mahdollisimman laajalti demo­kraattisia
p e r i a a t ^ i t a ; ; ; ':
— ylläpidettävä 'jä kehitettävä mm.
kirjeenvalhdpn, henkilö- 'ja ryhmä-vierailujen
kautta inahdpllisimmän
laajaa yhteistyötä Euroopan maiden
rakennusalan ammatillisten järjestö­jen
kanssa kokemusten ja tietojen
vaihtamiseksi, kansainvälisen soli­daarisuuden
j a yhtenäisyyden edistä­miseksi:'
: — kehitettävä toimintaa' rauhan
puolustamiseksi, joka. muodostaa; pe-i-
ustan scsiaaliselle edistykselle.
— Valkoisten turkisten ostajain arr-vellaari
saapuneen Peace Riverlh alu­eelle
vuonna 1786.
taan, ja «?ttä Yhd\'svaltain pitäi<i h}-väksyä tällainen '-ratkaisu''!
Selvästikin Saksan ongelmaa ei voida tällä perusteella ratkaista.
M . u t l a •mahdotonta on tässä tilanteessa epäonnistumisesta syyttää
Neuvostoliittoa.
-Mitä taas niihin •vapaisiin vaaleihin" tulee, mistä Suuren Rahan
lehdet ovat niin i>!tkästi ja paksusti puhuneet, niin kuinka -'vapaat''
o\at sellaiset vaalit, mitkä suoritettaisiin ulkomaisten sotavoimieh pis-'-
tiilten varjosia? . ,
Todella vaj)aät vaalit voidaan Saksassa suorittaa vasta sitten,
kun sieltä viedään ix>is kaikki ulkomaalaiset sotavoimat ja v
Iestäminen ..annetaan yksinomaan saksalaisten tehtäväksi — mikä ei
kuulu lainkaan valtiosihteeri Dullesin piirustuksiin.
; alutta kuten sanottu. Saksan kysymyksen ratkais
epäonnistumisesta huolimatta rauhanpuolustajat toivovat ja vaativat
entistä päättävämmin, että ulkoministerikonferenssin velvollisuus on
tehdä sopimuksia niistä asioista; mis^ä sopimukset ovat hctikohtai-sesti
mahdollisia.
sauodofitaa uuden, ra^ibäa rakastavan,
demokraattisen Saksan. Itä-jSaksa
pn valmis Saksan ybdistämiseen rau-h
a » ja demokratian pohjalta.
Miksi ulkoministerikonlerenssla pe-loittaa
kuuUa saksalaisten omia mie­lipiteitä
— sekä niiden; Jotka puhui­sivat
miellyttäviä, että niiden, jotka
puhuisivat epämiellytiä\1ä asioita?
kys^ Molotdv. iMiksl meitä peloittäa
muodostaa yleissaksalalnen neuvosto,
joka Olisi koko Sakean kansan tabdos
tulVitsljanä: jä joka kantaisi Saksan
puolesta 'vastuun rauhasta koko Eu-roopassa!
Neuvostoliittoa ei laisinkaan häi­ritse
se seikka, että' Euroopassa on
kahdenlaisia, valtioita: sosialistisia Jä
kapitalistisia; sanoi Molotov. Onhan
Neuvostoliitto öUut liitossa lännen
kanssa ennenkin ja' yhteistoiminnas­sa
lännen kanssa lyönyt Hitlerin. Sel­lainen
tilanne kohottaisi kansojen
hyvinvointia, loisi luottamuksen hen­gen
kansojen kesken Ja ttirvaisi rau­han
niin Euroopassa kuin Aasiassa­kin.
Yhteinen turvallisuus tekisi tar­peettomaksi
sotilaalliset liitot Jä ryh­mittymät.
Tämä olisi oikea Gene-
'ven henki. '''-':„'^;'X'-:'-
Saksassa on kaksi itsenäistä valtio­ta;
Saksan demokraattinen tasavalta
j ä iSaksan liittotasavalta. Kummas­sakin
valtiossa pn oma Järjestelmän­sä.
Länsi-Saksa ; on vedetty Atlantin
liittoon ja Eiuroopan puolustusliittoon
ja alkoi jälleenvarustaiitua sptäah;
Ei ole mikään salaisuus, että. sano­tut
liitot on tähdätty Neuvostoliittoa
vastaan. Nyt puhutaan jo yhdistetys­tä
Saksasta — Joka tosin ei ole vielä
toteutunut — mutta silti halutaan
esittää sellainen kanta, että Saksa
kokonaisuudessaan liittyisi Atlantin
järjestöön. Edelleen puhutaan, että
yhdistynyt ja Atlantin liittoon se2ä
Euroopan puolustussopimukseen kuu­luva
Saksa tarjoaisi Neuvostoliitolle
takeen turvallisuudesta.
. Takuukysymyksessä Neuvostoliitto
ei kuitenkaan aja vain omia etujaan.
Neuvostoliitto bn kiinnostunut takaa­maan
myöskin Saksan naapurimai­den
turvallisuuden, ennen muilta nii­den,
jotka Joutuivat kärsimään . H i t ­lerin
sodan aikana: Länsivaltam eh­dotus
el puhu häistä valtioista sanal­lakaan.
Länslvaltain kannasta on löydettä­vissä
seuraava ajatus: jos Neuvosto-ilitto
tahtoo, että länsivallat heti te­kevät
ratkaisun asiassa jä ällekh-jplt-tavat
asiakirjat, niin suostukoon s i i ­hen,
että yhdistynyt Saksa liitetään
Atlantin Uittoon Ja Euroopan puolus­tussopimukseen.
Silloin asia on selvä.
Mutta entä sitten, Jos yhdistynyt
Saksa tulisi rikkomaan kaikki sopi­mukset
j ä alkaisi itse p ä ä t t ä ä varus­teluistaan
ja .sodanjulistuksistaan?
Miten silloin käy niille takeille, Jolta
länsi nyt tarjoas^? Tämä esimerkki­hän
on vielä tuoreessa muistissa meil­lä
kaikilla. • •
Aivan eri tavalla olisi ollut asian­laita,
Jos koko Saksa olisi jäsenenä
Euroopan. kollektiivisen turvallisuu­den
liitossa.
'Kun kerran t ä n ä ä n pn olemassa
kaksi erilaista Saksaa, joissa kum­massakin
on-oma järjestelmänsä, n i in
luulisi, ettei näiden erilaisten valtioi­den
yhdistäminen kävisi mekaanises­ti
päinsä. Itä-Saksa el pysty tyrkyt­tämään
omaa järjestelmäänsä Länsi-
Saksalle, eikä Lähsi-Saksa pysty pa­kottamaan
omaa järjestelmäänsä I t ä -
Saksalle. Ministerien olisi löydettä­vä
sopiva keino, millä molemmat Sak­sat
voisivat parhaiten löytää toisen­sa.;
Sanotaan, että sellaisena keino­na
pätisivät ylelssaksalaiset vaalit.
Se blisr muka pieni Ja yksinkertainen
.^asia. :-• •• ;•': •• • ".
Kolttaa vielä sekin sika. Jolloin
vaalien järjestäminen käy mahdolli-seksi,
tfyi el se kuitenkaan ylelä ole
mahdollista. Ei öie vielä otettu reaa­lista
askelta kohti vaaleja. Nyt nii­den
toimeenpanon estä.vät kahteen
sotilasleiriin j akautunut Eurooppa ja
luottamuksen puute näiden välillä.
Saksan yhdistäminen käy ' päinsä
vain rauhanomaisella j a demokraat­tisella
pohjalla. Tämä taas on mah­dollista
vain Euroopan kollektiivisen
turvallisuuden puitteissa. Molempien
Saksan valtioiden olisi lähestyttävä
toisiaan. Saksan tulisi olla vapaa vel­vollisuuksista
liittymään sotilaalli­s
i in ryhmittymiin.
T ä h ä n mennessä vain. Saksan toi­nen
valtio, Itä-Saksa, ilmoitti olevan­sa
valmis hyväksymään sellaiset eh­dot.
Saksan yhdistyminen riippuu en­nen
kaikkea molempien Saksan val­tioiden
keskinäisestä sopimuksesta.
Jos ulkoministerit eivät pääse yksi-mlelis3T^
en edes siitä, miten olisi
meneteltävä saksalaisten oman kan­nan
kuulemiseksi, niin miten voidaan
lainkaan puhua Saksan yhdistymi­sestä,
sillä Saksaa kpskeva kysymys
on ennen kaikkea saksalaisten oma
asia, lausui Molotov.
ifebrfeeammat fiiniiat
Iqiitr fcö^flsaan ennen
frasbiojpion, ». C. — Yhdysvaltain
hallitus on ilmoittanut että tcoJU-suuspiir'ejlle
annetaan t ä m ä » vuoden
lopulla 2500,000 paunaa enemmän,
nyckellä. mutta että. s i i t ä p i t ä ä mak­saa
entistä koriceampi hinta. Nykyi­nen
hinta on noin 645 senttiä pau­nalta,
mutta hallitus maksoi nikke-llstä
tehtyjen erikoiEsopimtistehpe-rusteeiia
93 sentistä aina dollariin
saakka paunalta. Sotilasviranomai­set
cvat Ilmoittaneet luovuttavansa
marras- joulukuun aikana 1.100.000
paunaa kuukaudessa sillä hinnalla
minkä viranomaiset ovat siltä mak­saneet.
. .
JA
Syngman Rheen valta
teloitusten varassa
Seool. Etelä-Korea. — New York
Timesin kirjeehvaihtajan diplomaat­tisessa
raportissa ibkak. 10 päivältä
sanotaan: •'Voimaperäisillä tukah­duttamisen
toimehplteillä — Joiden
joukossa' ovat lukuisat teloitukset —
on presidentti Syngman Rhee pitänyt
kommunistit jtioksemassa . . . Etelä-
Korean talous on paikalla tallaavana.
Mutta mitään mähddlUsuutta ei- ole
olemassa siihen, että «e kykenisi yllär
pitämään nykyistä. 20 divisioonan ar­meijaa,
puhumattakaan kansan elin­tason
korjaamisesta."
SOKE5fi|TT01
Vankilassa vierailei-a
svystäti kysji iäkkäältä
— ja mikä toi teidät
.jaan, ystäväiseni?. '
r — Nuoruuden kokein:
tasi vanki.
Miten se on mahd
olette Jo y l i seitsemänk;
fien ikäinen.
— Niin, mutta mi
asianajajastani.
Mielenkiintoisia poimintoja "Tra-
; vei News"-Iehdestä.
Viime kuussa pidettiin Lausannes­sa,
Sveitsissä, Amerikan Matkatoi-mistoyhdistyksen
(ASTÄ) 25. vuosi­kokous,
johon osallistui runsain mää­rin
myös canadalaistieh ja amerikka­laisten
matkailutoimistojen Ja -yhdis­tysten
edustajien lisäksi myös eu­rooppalaisia
matkailualan asiantun­tijoita.
New Yorkissa oleva ASTA:n
pjäämaja julkaisee . kerran kuukau­dessa
ilmestyvää " T r a v e l News"-nl-mistä
aikakausilehteä, ja nyt päätty­neen
Lausannen vuosikokouksen kun­niaksi,
oli mainitun lehden lokakuun
numero : kpkonaan omistettu tälle
merkkitapaukselle — iieljännesvuosi-sadan
merkklpyykln sivuutukselle.
Tämä VTraveliNews"-jursaisU tar­joaa
myös ulkopuoliselle, lukijalle pal­jon
mieleiikllntPlsta; tutkittavaa, ja^
meitä supmalaisiahan kiinnostaa tie-,
tenkln etupäässä se. mitä Suomesta
sanotaan Ja myös se, ihiten kuvataan
muita Eiiroopan Pohjoismaita j a Eu­rooppaa
yleensä. Suomen Matkailu­yhdistyksen
.edustaja New Yorkissa,
mr. HermanjRämö kertoo tässä jul­kaisussa
muun muassa, että vuosi
1955 pn. ollut matkailun kannalta
katsoen kaikkein menestyksellisin
vuosi tähän asti Suomessa ja että on
odotettavissa,, e t t ä ensi vuosi tulee
murskaamaan jopa vielä tänäkin
vuonna saavutetut ennätykset mat­kailun
alalla, Kuluvana vuonna on
Suomessa vieraillut ulkomaalaisia
matkailijoita n. 15% enemmän kuin
edellisenä vuonna, joka tietenkin on
sangen miellyttävä seikka suema-laisten
milelestä, s i l ä tuphan matkai­lu
aina rahaa maahan ja kipeästi
kaivattua ulkomaan valuuttaa. Uu­sia
hotelleita on rakennettu ja raken­netaan
jatkuvasti eri puolilla maata
ja vanhoja taas kunnostetaan j ä mp-dernisoidaän.
Niiripä esim. kansain^-
välisesti tuimettu Hotelli Aulanko
Hämeenlinnan, Sibeliuksen syntynvä-kaupungln
lähellä, on saanut lisäk­seen
täydellisen ratsastustallin, golf­kentän,
useita tenniskenttiä sekä uu­den
saunan. Jota yleisesti pidetään
eräänä Suomen parhaimmista.
Suomen Valtionrautatiet uusivat
myös jatkuvasti kalustoaan. Tär­keimmillä
reiteillä liikennöivät ny­kyisin
nopeat diesel-junat ja uusia
Ja ylellisiä makuuvaunuja asetetaan
liikenteeseen sitä mukaa kuri niitä
valmistuu. Tässä yhteydessä ön syy­tä
muistaa myös se seikka, että räu-tatiematkustus
Suomessa on huoke­ampaa
.kuin. inlssään muualla Eu­roopassa.
; Suomalainen lentoyhtiö Flririalr,
joka muuten on muuan maaliman
vanhimmista' lentolinjoista, käyttää
liikenteessään etupäässä amerikka­laisia
Gpnvalr- jä DC-3-koneita, ja
ylläpitää tehPkasta yhteyttä kaikkial­le
Suomeen j a myös ulkpmaille, ku-te^
Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan,
Hpllantiin, Ranikaan ja Englantiin.
Niin sanotuilla Itämeren reiteillä
Finnair toitnli läheisessä yhteistyös­sä
Pohjoismaiden suurimman ientp-yhtlön,;
Scandinavian Airlines Sys­temin
(S-\S) kanssa.
Kansainvälisessä mielessä merkit­täviä
tapauksia Suomessa on mm.
joka kesä pidettävä SlbeUus Festi­vaali..
Tämä suurenmoinen musiik­kijuhla
järjestetään joka kesäkuun,
alkupuolella' Helsingissä. , " ; \
Mr. Henping koefocd..Norjan Mät-
KivihiilitepUisuui
kehitys Puolassa
Klvihiiliteoliisuits.on
santalouderi eräs vanh
ala. . .Mutta ennen sc
•ttctattiin • -ikivihiiltä \
miljopnaa tormia vuod
Kansanvallan aikana
hliliteollisuius cn saai-u'
hyviä tuloksia. Jo vuoi
la : tuotti kivihiiltä yli
tcnnin — miltei ikaksl
märi kuin ermen sotaa
Tänä vuoima Puola iu
tä irilltel 95 miljoonaa 1
2,^ iiertaa enemmän kt
taa.
Kivihiilen tuotannon
- edistänyt huomattavasi
tamion ja kjuijetuksen.
taminen. Vuoteen 19So
prcsesisien:: koneistämine
on; kasvanut melkein 3
Kivihiilen kuljetus or
miltei kokonaan. .
Kivihiilen tuptantcpi
neistaminen pohjautuu
. timaisslie konsteollisuu
ään Puolassa tuotetaan
mallista. kaivaskorieitta, j
luotoa.
Sonni sekaantui
pallopelin kulkui
Comacchio, Italia. —
käsi yällöilieen .päässyt
palle-kentälle, j ä ; a j o i jo:
: puiss ro:- en pallpnpelaajj
tältä. Sen jälkeen kun
peitettyinä..täliltettiin p:
punapussroisst palata t
tälle, missä rie. voittivat;
tuloksella 2—0.
ylellisen ja täydellisen, .
tanee pitää pyörillä lii
tel-ina. . Kiertomatka :
tävjirie ylöspltolneen h
mutta jpka kesä on mat
kuukausikaupalla etukät
paikSaa myöten.loppuur
Tanskan edustaja
kai:uyhäi?t.:,ksen edustaja, mr. Axel | upeista 'Kööpenhamina'!
De5sau, Tanska ja mr. Birger Nord- | ja kaupungin" tarjoamisti
holm.-,BUotsi, kertovat taas muiden ta huvittelumahdöllisui
Pohjoismaiden . riiatkailumahdolll-suukslsta
vuoden eri aikoina., Viime
vuosina oh matkailu esim. Norjaan
Pohjois-Amerikasta : käsin kasvanut
melkoisesti. Tähän on syynä ennen­kaikkea
Norjan vuonojen ja tuntu­rien
maisemallineri käurieus jä huo7
mattavasti kehittyneet liikennemah-doilisuudet.
Kun keskl-Norjassa si­jaitsevan
Bergenin kaupungin lento­kenttä
• avataan lähitulevaisuudessa,
ryhtyy SAS liikennöimään 'suoraan
New Yorkin jä Bergenin välii:ä rä-gen
. huokeisiin .hintoihi)
säriä- .järjestetään jällee;
mäakiertueita",', jotka ke
viikon' ja joilla tähän ;
suorastaan. jättilälsmäin
Näinä retket suuntautu
maaseudulle, joiden pik
deltakin muistuttavat '
satukirjojen maalauksen
Kaikesta päättäen näj
tä, e t t ä vuosi vuodelta y
jar enemmän matkailijc
t ä l t ä puolen käy . vierai
kentaen t ä t e n yhden "sillan" lisää raanvaralsessa Euroopas
yli Atlantin.
RUotsi taas mainostaa ennenkaik­kea
Lappia nykyalkalslne golfkenttl-neen.
Jossa golfia voidaan pelata L a ­pin
yöttömän yön aikana vaikka 24
tuntia vuorokaudessa j a missä pienet
Lapin. kansallispukuihin pukeutuneet
pohjannaskallt toimivat mallapoikl-ria.
Kuusi kertaa kesässä lähtee
Tukholmasta sähköjuna erityiselle
kiertomatkalle kauaksi Lappiin vii­pyen
matkalla kahdeksan T^prokaut-ta.
Tämä juna on oikeastaan luku
erikseen — sen sanotaan olevan niin
telemassa, lepäämässä,
paamassa. lomailemäss
jne. Maailma ,tuntuu
jatkuvasti, ja välimatks
aivan olemattomiksi — ^
matkustus. suoritetaan 1
jolan. jokaiseen neljään
k i i n ja lukuisiin muihin
keihiri maaseudulla pä£
j a nopeasti Pohjolan c
yhtiöillä — ^Suomessa- I
neilla ja . muualla I
Scandiriavlan Airlines i
neilla.. — E. K .
Elräitä 'amerlkkalaismiellsiä propa-gandalehtiä
selaiUeSsa tulee pakosta
siihen käsitykseen, e t t ä Euroopan
kansandemckraattisista maista sodan
jälkeen "pakolaisina" polstimeiden
slirtdlaisten -keskuudessa on suurta
mielenkiintoa '^takaisin kotUn" esi­tystä
kohtaan. •
Kuten tiedetään, työläiset ovat siltä
erikoisia ihmisiä; etteivät he kanna
loppumatonta vihaa k e t ä ä n kohtaan.
Työläisten johtama valtio, sosialisti­nen
valtio, vaikka se Joutuu pitä­mään
hallitusohjaksla tiiakalla pie­nen
porvarivähemmistön kurissapitä­miseksi
on kuitenkin tuhat kertaa
demokraattisempi ja ihmisystävälli-sempl
kuin mikään porvarihallitus,
mikä k ä y t t ä ä enemmän • t a i .vähem­män
peitettyä diktatuurivaltaa suu­ren
enemmistön y l i.
Niinpä ei kukaan IhmeteUyt sitä
kun Euroopan kansandemokraattisten
maiden hallitukset tiedoittivat Jokin
aika sitten avoimesti, e t t ä enemmän
tai vähemmän, huonon omantunnon
vuctol maanpakolalsmxteen lähteneet
kansalaiset saavat oikeuden palata
t«Jcaisin kotiin Ja aloittaa liudelleen
elämänsä. Mutta mustan taantu­muksen
piireissä — jotloa ovat tun­nottomasti
Ja säälimättä valmiina
käyttämään hyvätoeen näiden ihmis-pcloisten
asemaa, tämä inhimillinen
armelialsuudenosoitus tulkittiin "hou­kutteluksi"
ja jopa "kiristykseksikin",
jenka tarkoituksena on muka "pa-kolttaa"
nämä pakolaiset takaisin ko­tiin?
Tällaisia häränpyllytarlnoita on
julkaistu, vaikka enune tiedä, mistä
syj-stä oikein kuvien kanssa mm. To­rontossa
ilmestyvässä Vapaa Sanassa­kin.
Tämän vuoksi lienee paikal­laan
valolttaa vähän asian toistakin
puolta. ' ':
Kuten tiedetään, Lontoossa sijait­sevan
n.s. Puolan pakolaishallituksen
pääministei-i Hugon Hanke otti syys-laxvsa
8 päivänä vastaan Puolan hal­lituksen"
tarjouksen ja palasi takai­s
in synnyinmaahansa.
Häntä seurasi lokakuim 4 pnä tri
Adam Szczplorskl, Joka on csallistu-nut
hyyln aktiivisesti puolaisten pa­kolaisten
toimintaan. Kotimaahansa
palattuaan tri Szczplorskl ilmaisi ai-komuksenaon
olevan tieteelliseen työ­hön
antautumisen.
Sj-nnyinmaahansa Puolaan palat­tuaan
Hugon Hanke antoi seuraavan
lausunnon sanomalehdille:
"Kuusitoista vuotta sitten, syyskuun
onnettomuuden takia (Hitlerin hyök-
! käys Puclari)' minä matkustin ulko-
\ maille. Keko sodan ajan minä pal-
I velin Puolan sotilasyksiköissä Rans­kassa
ja Englannissa.
"Sodan jälkeen olin siirtolaisena
(pakolaiseiia) eri tehtävissä Lon­toossa.
Muun ohella minä olen ollut
Puolan •kristUlisenamniattlyhdlstyk-sen
presidenttiriä ja Kristlllls-demo-kraattlSen
puolueen varapresidentti­nä.
Vuodesta 1953 alkaen ininä olin
ministerinä, kenraali Odzierzynskln
hallituksessa. Viime heinäkuussa
AugU'St Zaleski (Lontoossa olevan pa-kolaishallitxiksen
käsityksen mukaan
Puclan presidentti» pyysi minua vas­taanottamaan
pääministerin tehtävät.
Minä otin vastaan tämän tehtävän
elokuun alussa. '• • •
"Minä tunnen meidän .=;iirtolaistcm-me
ipakoläistemme) elämän lännessä.'
Olin surullinen, että omasta syystäm­me,
meidät eristettiin omasta maas-tämrae,
ja että "joka päivä'me*jou-duirAme
. yhä enemmän eristetyksi
myös silrtclalsten pääjoukoista. .
"Berg Winiri tapaus -ja. Lewszeckm
oikeu?l:uulustelu (hyvin tunnettuja
clkeuskuulusteluja missä oli syytetty­nä
useita ryhriiiä vakoilusta ulkoval-tuhoisi
Puolan . '
• , "Puolan hallituksen
pakolaisten, kötluttaniis
vat kalkille puolalaisille
/pakolaisille) ja. iriinuUe
taisestl ulospääsytien, pi
maahamme. .
• . "Minä uskottelin Itsell
mannen maailmansodan
kori jöhöPsta ja huomio
SD-iren mielenkiinnon,';
hallituksen kötiuttamis
heufcii laajojen jpukkpjei
sa, minä voin saada Lc
.mivan pakolaishallltukse
maan kotiuttamistolmen
"•Viime elokuussa m
hallitukaen ylimääräiseer
kcsk'.i3telemaan -kbtii
.maita. Heidän suu
'.l.-.vtään huolimatta mi
nut eriem.mistön kannat',
ty.mättä täiiän minä kut
22 pnä toisen konfere
c-allistuivat kaikki poliit
jctkä muodostavat ,n.5.
, k c w y n " . . . Tämä. konfer(
nut vakuuttuneeksi silti
jekkäitä enemmistöön
henkilöt elivät kotluttair
tojen' hyväksi) ja useat muut tosi­"
Tä s s ä : tilanteessa min;
asiat kehittivät tunnelman, e t t ä mei- Iata takaisin kctimaahär
dän toimintamme ei palvele.synnyin- itie esimerkin kaikille
maamme asiaa. j vielä epäröivät . . ."
,'Minä rupesin päivä päivältä n ä - | . J a kuten sanottu, nälti
kemään entistä selvenunln, e t t ä s i l r - pakolaisia näyttää oleva
tclais Tpakblals-) politiikpt yhdistä­vät
kaikki toiveensa kolmanteenmaa-ilmarisctaan,
ja minä, en halunnut
uutta maailmansotaa, mikä varmasti
ten keskuudessa melko F
heitä yritetään peloitella
ja lähentelevillä propaga
la. - Känsäkoura.