1953-06-25-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, kesäk. 25 p, — Thursday. Junc 25,1953 ivsaa of Fitmlsb Can^^ans. Es* Telephone»: Budnees Office 4-4264 Editorial Office 4-4265. Manager E. Suiui. Editor W. 0c!und. Mailing address: Box €9. Sudbury. Ontaxto, Adveitising rates upoo ftpplicstloo. ' A8''6econd class itnan b7 the Post Translatlon frce of charge. Office Departsoent. Ottawa. Pub- ,UBb«d thrice «reekJy: Tuesdays Tbundajrs and 6aturda78 b7 Vapaus PublisblDK Company Ltd., at 100-102 B lm 6t. W., eudbunr, O n t , Canada. TlLAUSHINNikT: Canadassa: 1 vk. IJOO 6 kk. 3,75 3 i k . 2,25 VbdysvaUolssa: 1 vk. 8.pO 6 k k . 4.30 Suomessa 1 vk. 8.S0 6 fck. 4.75 jä tulleet äinä jonkun vuoden kuluttua^öykäisiksi IJittdvaaleihih osdllistunuse^ta , Elokuun 10 pnä pidetään Canadan alahuoneeii jäsentm vaalit ja lainkaan Ijjoittelematta voidaan sanoa, että ne tulevat suuresti vaikuttamaan kaikkien canadalaisten ja koko maan tuievai.suuteeh; Taita pohjalta katsoen on äärettömän tärkeätä, että kaikki cana-dalaiset ösa]listui5rv'at tuleviin \'aaleihin -—huolehtisivat siitä, että heidän nimensä tulee äänestyslistalle, tutkisivat, eri puolueiden ja, ennenkaikkea eri ehdokkaiden vaaliohjelmia ja käyvät öitten harkitun mielipiteensä mukaise.sti äänestäniässä. " ' , ^ v ^ ^ ;"'Kaasalaisvelvöllisuudet veh'oittavat meitä yksityisesti ja kaikkia 3irteisesti vaaleihin ja vaalitaisteluun osallistumaan. Ti^ta tietysti on, että aikaisempien kdkemusteft perusteella bn suuri os^iralitsijoista tuUutfvälinpitämättömäksi vaaleihin nähden. Nämä kyynillisyyteen ja välinpitämättömyyteen taipuvat henkilöt tapaavat ^ ^ o a , että "kalkki" puolueet ja "^kalkki'V ehdokkaat ovat samanlaisirä.. Tässä he viittaavat siihen, että liberaalit ja konservatiivit ovat^vuoroin olleet vallassa Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Demoki;aattisen järjestelmän valitessa kansalaisilla pn vaali yhteyde-ssä |a niin sano- { tun yleisen mielipiteen painostuksen avulla tilaisuus sanoa ratkaiseva r sanansa maan asiain hoidosta. Meillä Canadassa on sekä tällainen tilaisuus — että myös velvollisuus, jos me mielhnme antaa omat hen- V kilökohtai^t panoksemme tämän maan ja kansan hyvinvoinnin cdis- ' tämiseksi. • 'Kuten tiedetään, vaalikampanja on jo täydessä menossa. Kaikki poliittiset puolueet ovat jo julkaisseet vaaliohjelmansa ja nimittäneet .suuria määriä ehdokkaita. Vaalipuheita pidetään kokouksissa ja radion välityksellä .samalla kun sanomalehdet antavat^ suurimman huomion vaalikyjjymyiiten käsittelylle. Kaikki merkit viittaavat myös siihen, että kesän kuumuudesta huolimatta näiden vaalien aikana, käydään harvinaisen kiivas väittely tämän maan ja kansan edessä olevista peru.sprobleemcista. < Selvää on, ett;i kaikessa vaatimattomuudessaan, Canadan suomalaisten työläisten, farmarien ja muiden täytyy määritellä kantansa monen tärkeän ky.symyksen suhteen näissä vaaleLssa. Tämä sama pitää paikkansa myös meidän lehteemme, Vapauteen nähden. Itsenäisenä lehtenä Vapaus määrittelee kantansa nyt, kuten aikaisemminkin, kunkin vaalialueen yksityisten ehdokkaiden ohjelman r—j_a" heidän aikaisemman fpimintansa perusteella, pitämällä toisar^ ' serkkanä sitä mihin poliittiseen puolueeseen he-kuuluvat — tai ovatko he itsenäisiä ehdokhaita. Toisin sanoen. Vapaus tulee määrittelemään kantansa ja kannatuksensa antamisen kunkin ehdokkaan ohjelman pejrusleella eikä sillä pohjalla, mitä järjeslöllisiä yhteyksiä heillä sattuu olemaan. Selvää on, että nykyinen aseistumiskaniiKtnja köjfjöyltää Ca- .nadaaon jo aiheuttanut hintojen ja verojen suuren nousqri seka uhkaa; viedä koko kansakunnan atomisodan kaiihilihin. Täysirj, jvakuuttu-; neena siinä,.että Canadan kansan onni ja valtion tuleva Jcehitys riip : riJUu/rauhan säilymisestä ja rauhanomaisesta ulkopolitiikasta, me eni-merydi tukea miniUiän tekosyyn varjossa sotahysteriaa lietsovia ja nykyisen varustautumisen jatkamista vaativia ehdokkaita — kuulukoot he mihin puolueeseen tahansa. Me emme luonnolli.sestikaar» tarkoita sitä, että Canadan pitäisi yksinäänryhtyä aseistariisumiseen, tai, että a.sevoimat olisi kokonaan hävitettävä. Vain edesvastuuttomat anarkistit voivat esittää tällai- .^i^^^e^dotuksia. Historian nykyvaiheessa tar\'itaan valitttavasti ase- •Ypjmia jä' kunkin maan oikeutena on ylläpitää niin paljon asevoimia, mitä tarvitaan maan turvallisuuden takaamiseksi ulkomaisia maahan- ^hyökkääjiä vastaan. Mutta jos kaikki maat — mukanlukiei) meidän oma maamme Canada — kokoontuvat kansainväliseen 'k<Aferenssiin ja ryhtyvät tosimielessä suunnittelemaan aseistuksen vähentämistä, jpt<^*!:^oidaan kansan verotaakkaa huojentaa, niin varrfiää -on, että tällainen sotavarustelutaakan vähentäminen on mahdollista. Siksi olisi'meidän käsittääksemme pantava kaikkien alueiden ehdokkaiden kannattamisen ehdoksi .se, että he ovat valmiina vaatimaan kansainvälisten kiistakysymysten sopimista ja maailmanlaajuisesti suhteellisesti tehtävää aseistuksen, vähentämistä. .Toinen ratkaisevaa laatua ole\a peruskysymys koskee kansalais- •i^l^li^Ssien suojelemista. Ottaen huomioon sen McCarthymaisen poliittisen hysterian, mikä on nyt Yhdysvalloissa käynnissä — ja mitefiVashingtonista on Canadallekin suositeltu — näissä vaaleissa on vaadittava ehdokkailtamme, että heidän tulee vaatia sitä. jotta, tuleva hallitus esittää parlamentin hyväksyttäväksi Y K : n Ihmisoi- - keuksien julistuksen periaatteiden hengen mukaisesti laaditun Tau- ^ s u i i n o n canadalaisten oikeuksista. Se olisi ensimmäinen käytännöllinen askel Oikeuksien lain laatimista varten, mitä kaikki edesvastuul-liset järjestöt — kaikki työväenjärjestöt ja i>orvarlllisetkin kulttuurijärjestöt ovat vaatineet. Kaikki ehdokkaat, jotka vasttistavat tällaista canadälaiften oikeuksien turvaamismenetelmää, ovat asialli^ sesti puhuen valmiina tiukan tullen i>oliittisen noitajahdih aloittamiseen tässä maassa — siis kansan ja demokraattisen valtiomuodon vihollisia. Kolmas ratkaisevaa laatua oleva kysymys on suhtautuminen tämän maan ekonomian itsenäiseen kehittämiseen. Kaikki asioita seu-taavut- ihmiset myöntävät jo, että tämä maa on joutunut — kiitos tähän asti seuratulle virheelliselle ulkopolitiikalle — yhä enemmän —^Yhdysvalloista riippuvaiseen asemaan. Tämän maan korvaamattoman arvokkaat luonnonresurssit, öljy, rauta, puutavara jä muut raaka-aineet on annettu pilkkahinnasta Yhdysvaltain suurpääomalle, joka vie k.o. raaka-aineet rajan eteläpuolelle valmistettavaksi, mistä ne ostetaan takaisin monin; Ijtrroin kalliimmalla hinnalla. ;^ällainen kansallinen itsemurhapoHtirkia ei vain estä ja hidastuta Canadan it- v scnäistä kehitystä, vaan johtaa ennen pitkää työttömj^teen ja elintason alenemiseen. Tästä johtuu että näissä vaaleissa on Ehdokkaiden tukemisen ehdoksi pantava se, että he kannattavat ja vaativat C a nadan itsenäistä kehittämistä — Canadan luonnonrikkauksien kotimaassa valmistamista siten, että tänne rakennetaan tamtttavat ' perusteollisuuslaitokset. •y • Neljäs ratkaise\-aa laatua oleva jieruskysymys näissä vaaleissa on edustajain suhtautuminen kansainväliseen kaupankäyntiin. Kaikki vastuunalaiset canadalaiset myöntä\'ät. että maamme i^ulUömaa- .kauppa, joka on kansallisen ekonomiamme yksi perustekijä, lepää tällä liertaa h>-vin'heikoilla oksilla. Yhdysvaltoja uhkaavan talouskriisin puhjettua esiin me tulemme kansakuntana menettämään yhdysvaltalaiset m/irkkinat — ja silloin jäämme pitämää^ tyhjän sä-jtin «»uta. Tilanne vaatii pikaisia toimenpiteitä siihen sUuntÄh etta f^&iäBa järjestää uudelleen kauppasuhteensa Britannian Common-wUhin maiden, Kiinan, Neuvostoliiton ja kaikkien maiden kanssa^ jötkä ovat valmiina tasa-arvdisina kumppaneina käymään kauppaa Canadan kanssa. SYNTYMÄPÄIVIÄ CANADAN PÄIVÄNÄ: ^ Enmi ilooks, Sotith Forcupihe, Ont.; täyttää 72 vuotta kesäkuun 27 pnä. Vilbo Potila. Tnmt Lake ^Lake Penase), Ont., täyttää 74 vuotta tk. 28'pnä. /. Id» KoivnJa, Sudbur/i^Ont.. täyttää ensi eunnonta^na 65 vuotta. Yhdymine sukulatsteh Jä tuttavien onnentoivotulcslln! Sir iirr m La n ansa jä ja * * • VANHL'lJDENELJiKKEEST;( Kysymys: Olen jeaanut yäiihuuden-eläkettä Albertan maalcimnassa Joksi Ja puoli vuotta Ja nyt m,lnun tulee talcudellisista syistä muuttaa asumaan B X ; : n maal;jntaan. Saanko sL^nä tapaukscEsa. edelleeil eläkkeen Albertasta kun ilmoitan oiipitVeenBU^ iien toimistoon mistä ne shekit lihe-tetäänVai mitä minun biisi tehtävä, että saan ne eläkkeet säännöllisesti? — vapauden Tilaaja.' _ Vastana: Teidän on ihahdollteim-man . ^piati, ilmoitettava osoitteen muutckaesta asianomaiseen tölmls-tooh. Olisi parasta tehdä se Jo ennen muuttamista niin että saatte seuraavan shekkinne uuteen kotipaikkaanne, •', Siinä tapauksessa, että olette saaneet Albertan maakunnan matoamaa rjäeäkettä, joka on enintään kymmenen dollaria kuukaudessa, menetätte te tämän lisäeläkkeen, ellei sel- Ininen lisäeläks o^l^ käytännöisä E. C:n maakunnassa Ja ellei B. C :n hallitus ole tehnyt tätä lisäeläkettä koskevaa. erikolESopimusta: C:n maa- •annaniansEa. Meillä ei ole tindos- :<a miten asiat ovat tähän Il8?.e1äk-kceBten nähderi B. C : S ^ . ' • Albertan Jlsäi^läitkeitä koskeva asetus Fanoo, että' I:säeläket:ä miikse-tnan teiseen mr.akuntaan tllapäisesU siirtyneille enintään kolmen kuukauden ajan Ja jpysyväiseisti sitä maksetaan ainoastaan, niillä edellytyksillä. Joiden mahdollisuuksista mainitaan edellisessä iuppaleessa. Mita mimt KAKSI iLRiOlTUStÄ f KAHDESTA EBI; • j Ä i u E S T E L i r t x s t Ä : Ra asXjtläineh lehti 'IJslne nouvcile" Julkaisi jokjl^^^lka ettteh scuJraäyan ilmoituksen: " "Minä olen 59-yuotIas Insinööri Jä työtön sen \-uoksi' - kim minun teh-taahl sulJettiUi. Mhmila on 30 vuoden kokemus tehtaiden Järjestämis-töissä ja muilla aloilla. Sen llEäkst osaan keittää, hoitaa hevosia Ja y - leemiä käyttää käsiäni . . M i n ä olen valmis, vastaanottamaan mlnbJ tahansa työn." _ Samaan aikaan ubkarlla)nen "Magyar Nemzet" lehti Julkaisi seuraavan ilmoituksen: '•Halutaan suuri määrä työläisiä Komlori kivihiilitrustin |]^lvelukseen. Palvelukseen otettavat saavat kolmen kuukauden koulutuksen Ja voivat vuoden kuluessa kelpoittua am-matt: taitoisU.«ji työläisiksi. Palkat maksetaan kollektiivisten työehtosopimusten perusteella. Maan alla työskentelevät saavat 20—30 prosentin lisäpalkan Ja työehtosopimuksen mukaan he saavat lisäksi overhaalit Ja työkengät. Ennen toukokuun 1 pätvää otetut työläiset saavat (Jos eivät menetä työpäiviä) kaivosmiesten päivän syyskuussa Ja sen jälkeen 2—3 iirosent'n vuosittaisen boonuteen Ja aina vuoden kuluttua hyvän puvun. Kalkki työläiset. Jotka aUekir- Jolttavat 12 kuukauden työsopbnuk-sen saavat 400 forintin boonuksen ja 8.70 fortntlUa me takaamme kolme hyvää ateriaa päivässä, Asuntohuo-neet ovat miehille Ja-nalsilie vapaat. Vuoden lopulla tai aikaisin ensi vuonna parhaat työläiset laavat muka-vuuslaltteilla vairustetut aparttaen-tlt." , • 8ir Wltfred laorfer (IMl-^ldlS)^ Joka oli Canadan pääministerinä vuosina 1896—1911 on yfcst balk-kein toistavin, lahjakkain j a ton-netoin valUomles Catudassa. sulloin b y v ä ^ maamme Ubeiaaiit Joutavat tiukkaan palkkaan, hiin he vetoavat Laorierin laosnntoi-hin Ja hänen saariin saarBtofcdin-sa, eikä sainkaan »aotla. Mutta harvoin, jos lainkaan, valtapuolueena nyt oleva liberaalinen puolue viittaa siihen, että sir Walfrtd Laurler oli aikakautensa yksi, vaä-rallisbi punainen --. Joksi häiiet l e i mattiin valtiovallan silloisten perä^ miesten Ja katolisen kirkon taantumuksellisten johtajien taholta. ' Liittovaltion muodostamisen (1867) Jälkeen oli torypuolue sir John M a c - donaldin Johdolla Jatkuvasti vallas^ sa, lukuunottamatta Pacific slcan-r daalin vuoksi lyhyeksi ajaksi valtama-noussutta Alexander Mackenzlen liberaaimallitusta. "Rautatiet oyaj minim politiikkaani", lausui Bllloln eräs tunnettu toryjohtaja — Ja pääpiirteissään tätä linjaa silloin eeu-. ratti,n, Wilfrid Laurler. lahjakas reformisti. Joka nousi Pa rti Rougen (punaisen puolueen) riveistä, näki Jo v)l-me vuosisadan lopulla, että rautatein den rakentaminen yksinään ei riitän Ja että maa tarv.tsee määrätietoista te Ilisuuden kehittämistä yhdessä lännen maakuntien avaam.-sän kansr' sa. Vuonna 1887 hänet valittiin oppositiopuolueen Johtajan tehtävään Edward Blaken tilalle Ja Jo v;.1896 hän tuli pääministeriksi. Mutta sitä ennen mr. I/aur2erIn reV formiobjelma kohtasi todella kiivasta Ja räikeää vastarintaa, sillä olihan hän V. 1875 äänestänyt Louis Kielin armahduksen puolesta j a v. 1885 hän tuomitsi - tämän - tulisieluisen refrr-mistln kylmäverisen h'rttämisen. T o dellakin. Jos sir Wilfrid Laurler ja hänen seuralaisensa nousisivat nrjt J^lös haudoistaan, niin mitäbän he s a noisivat nähdessään "oman" puolueensa harjoittamassa samanlaista punakauhun lietsontaa tämän päivän uudistusten vaatijoita vastaan,- mitä silloiset töryt patamustien kirkonjohtajien kanssa harjcittlvat Laurieria vastaan? - Jo V. 1889 "Institut Canadien". rk-r- Jailljain j a : tiedemiesten yhdistys jonka jäsenenä m r l ^ t u r i c r oli) bli joutunut Rooman"paavin kiellon ija. tuomion alaiseksi, samaan aikaan Laurierin Atbabaskassa toimlttalna ••Le Defricheur' Joutui samasta syystä suljettavaksi. N iden molempien kauheana."rikoksena" oH se; että olivat kchoittaneet kannattajiaan. Ja kansaa yleensä äänestämään "Partl Roiigen'* ohjelmaa:: Yleistä opetusohjelmaa, yleistä äänioikeutta, kaikkien hallltusvlrkäilljaln valinnalli-suutta, kymmentysten poistamista, Jms. vallankumouksellisia teorioita. Kuinka tiukasti j a tinkimättömästi katolisen kirkon johto seisoi silloin torypuolueen rinnalla Ja puolusti •^rallitsevla oloja', se ilmenee siitä kun katolinen lehti La Minerve tuki V. 1872 G. Cartierln (tory) ehdokkuutta Montrealissa tuomiten liberaalit — Parisin kommunistien kanssa samaan kadotukseen! Sanoi mainittu lehti: kcululalb jchdosta, latirler tuki. hor-^ Jumatta,ajatusta, että ranskanlcieltä ip:täifii_olia oikeus opettaa väbemmls-töile, inutta hän kieltäytyi liittymästä taantumukselliseen ajojahtiin M a - nitoban maaktmtahallitiista vastaan ja korosti alahuoneessa pitämässään puheessa seuraavaa;. ' ^ n ä olen täällä soaren pooln-een tonnastettnna, johtajana, pooloeeii, missä: on sekä katolisia että iprotc^htteja. Joista vUmek-stmainitnivinrai enenunistöhä . .. Eti^nlin kauan kilin minä olen tässä aMMiana : Jpka kerta kon on velvoIUsaateni ottaa kanta missä hyvänsä kysymyksessa, minä en ota kantaani katolisnoden tai pro-testantjilsnnden kannalta, vaan siltä kannalta, mikä Innoittaa kaikki. Jotka rakastivat oikeatta, vapaatta Ja sdvaltsevafsontta.» Tämä oU todeUa pelkäämätöntä puhetta'sillol8issa eloissa maakuntien ' todellisten ^ oikeuksien puolesta Ja taantumuksen 'suvaitsemattomuutta vastaan.'^Merkillepantavaa myös on, että mr:.Laurler oli Itse canadan-ranskalalnen, kahdeksäzmessa sukupolvessa tämän -maan' asukas, ja luonnollisesti uskonnoltaan katolinen. Mutta • katolisen kirkon mielestä yllävliCattu puhe oli suoranainen sodanjulistus katolista kirkkoa. Järjestystä ja t^vlä tapoja vastaan. Niinpä Three Riversin piispa Lafleche sanoi saamansa yhteydessä yllämainitusta' mr. Laurierin puheesta: ''Bän kehittelee oppia, mikä on tjty/let^sestl katolisia oppeja vastaan. ''Tässä" on varoitos, minkä 'maniin ' vakaalla. cmallatannolla pitää' antaa - teille. ' Vallitsevissa olosoKtelssa: katoliset eivät voi. tekemättä snnrta. ^ t i ä vakavassa asiassa, äänestää paolaejohfajan poolia, Joka on julkisesti tehnvt sellateen virheen, tai hänen k a n - näitaijlensa - puolesta. Jotsa tuKe-vat'fllänen verehdystäännHn känän kvtn eivät he julkisesti tuomit- " se erehdystään." Mutta vieläkin kovempaa kieltä k a te Leen IkJrkon Johtajat käyttivät s i i hen aikaan liberaailpuoluetta Ja erikoisesti sen Johtajaa mr. Laurieria vastaan. He Jiilistivat mahtiponti-sesti saamassaan: .-'Jos perheen pää on äänestänyt libnaaleia,. jolln hänen vaimonsa Ja lapsensa, kuten itse perheen ,pääkin ovat arvottomia sille (syb-hlnpäästöne)." " - Eräälle valitsijalle taas sanottiin: •Jos sinä' haluat mennä helvettiin, niin nyt cn mainio tilaisuus siihen. Mene Ja äänestä liberaaleja... L i - bcraaLpuolue on puolue. Jonka värit muistuttavat helvetin värejä.' Merkille pantavaa kuitenkin oh, että liberaalipuoluetta ei voitu puna- Isauhukampanjalla estää toteuttamasta suosittelemiaan reformeja, s i l lä maa oli niille kypsä. Erikoisen mielenkiintoinen seikka on myöskin se, että kesäkuussa 1896, jollcin liberaalit saavuttivat vaalivoittonsa. Juuri katolisen kirkon kontrolloimassa Quebecissa valittiin? 49 liberaalia j a vain 16 torypuolueen edustajaa. Kaiken sen johdosta liberaalien ieht! "Patrie" lausui: ' " "Papisto kärsi vieläkin mars-kaavamman tappion Qnebecin . maakunnassa kuin itse konservatiivipuolue. Kun tämän lisäksi muistetaan, m i tä tapahtui toisessa maailmansodassa Saksan Hitlerille. Italian Mussolinille Ja muiden maiden punakauhun lietsojille niiti^ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö canadalaisetkin punakauhun lietsojat tapaa 'Waterloo- •taan'. Mutta kysymys onkin siitä, etr tä heidän turmiolliset pyrk.myksensä voitaisiin ehkäistä ennenkuin ne a i heuttavat vakavia vaurioita kansakunnallemme. Joka tapauksessa, jos sir 'Wilfrid Laurler näkisi sen rocl.n. mitä hänen entinen l.beraalipuolueensa nyt <vle punakauhun lietsomisessa, niin tiiskimpa hän voisi olla säälistä hymyilemättä. Jos hän vielä olisi reformisti, liittyisi hän työväenliikkeen riveihin. Wail St. fyrkyitää aseita Keski-ldän Wasb|nston. - - Y3bdysvaltain h a l - ntiikscn iimoitet&en päättäuien tarjota aräbialalsnaideD hiallJtu:-ismc erillisiä Sopimuksia gota-aseiden antamisesta näille maUle "kommunismia vastaan" — siltä varalta, että näiden maiden kansat iyhtyvät k a - inoimaän kotimaisia Ja ulkcmaisia orjuuttajiaan vastaan. Tämän uuden aseriteen omaksuminen Johtuu siitä, että'Yhdysvaltain hallitus on tullut vjikuutt uneek-si, että arabialaismaideh hallituk.*:ia ei voida saada iähfeisessä tulevaisuudessa osallistumaan sellaiseen Keski-ldän "publustusUittooti" mitä Yhdys-vallat. Britannia. Ranska,; j a Tui-L-il ovat viime vuosien aikana tyrkyttäneet näille mäille. Yhdysvaltain hallituksen ilmoitetaan piakkoin ryhtyvän neuvottelemaan nykyaikaisten sofcaaseiden tyrkyttämisestä Keski-ldän alueelle, josfä Yhdysvalloilla Jä muilla Tnailia on; valtavat sijoitukset, joista kaikkein tärkeimmät ovat öljytuotantoon sijoitetut pääomat. KosLu Keski-ldän maiden kansat ovat myöskin aikehtimässä imperialismia ja kotimaisia hallitsijoitaan vastaan, on varsin tärkeätä että nykyaikaisia ja tehokkaita sota-aseita on haUltus-miesten käytettävissä kansaa vastaani YTidysvaltain hallituksen sanotaan vaativan näic^n maiden hal-litulcsilta, että niille luovutettavia aseita käytetään myös N:liittoa ja muita icansandemolriltlan - maita vastaan. SITÄ JA — T KAm&l OLI J^TiTNEEBfJI Erästä merimiestä yasdittiin eiläj. £ä seurassa kertomaan juttuja ja tiAn kertaj seikkailuistaan napasft. dulla ium. seuraavaan tapaan: — S elia oli n i i n tybnä. että < päivänä näin joitaJsIn merilinjjiu olevan paikallaan ilmassa. Ne olin: jiiätynet ka nkelksi, eivätkä kyaajeji lentämään tai putoamaan alas. Mutta miten se on ymmärreöi. vissä m-dun vetovoimalain kanaa}^ katsoen. — Se on varsin yksinkertaista sflg i-eiin oli Jäätynyt; " on estämään Varoittaa hajimäätä-nimitystä vastaan ^Meitä kuolevaisia uhkaa ta. ' vallisinakin pyhinä, saati dttti nyt, kaikenlaiset vaarat", saggi eräs "pettymyksestä vilsastoini' nimunerkkiä käyttävä henkilö Idr. jeessään niissä selitetään, etti kaiken .varmuuden- vuoksi hän ai> ktio viettää Dominlonln. jäitji kalastelemalla. "Pahinta on se" jatkaa "pett}, mykiicstä vilsaistunut". että ."loia. saihmislstämme hyvää ajatteini. na henkilöinä me tolsinaah dtr symme sellaisiinkin paikkoth^ joista sitten valehdellen syyteUI^ että me 'väärin ajattelevat' kaamme toiletit j a muut pallai kerran syödyllä puurolla Ja töIeiB, me siten leimatuksi hajanääiia. Idn haisevinuniksi: olioiksi," "Intiaanien vanhan sanahpat. ren mukaan: 'Te petätte minä kerran, se on teidän bäpeäimt; mutta pettäessänne minua tidsa l i kerran, se on minun häpeanj.' KIITTÄVÄ LAUSUNTO ELOKUVASTA JOKA E^ITEi-ÄÄN PIAKKOIN PALJON AUTOJA Canadassa oli vuoden < 1951 tilastojen mukaan 3.409,295 moottoriajor neuvoa. Noin 42 pi-osenttia niistä oli henkilöautoja. <i. — \ • *'Samat aatteet, samat opit, sama päämäärä. Kun punaiset tendenssit onnistuvat tekemään ca-nadalalsista kansalaisia, joilla ei ole uskontoa, ei sydäntä, eikä tunteita, niin sitten ollaan valmiina sytyttämään maa tuleen . . . C a nadan punaiset OTat todellakin Parisin punaisia, ne ovat samoja Jumalattomia ihmisiä.' Quebecin piispojen kirjeessä sjys-kuussa 1875 tuomitaan sanoja valitsematta liberalismi ja ajatus, että kirkko olisi erotettava valtiosta. Samalla piispat määrittelivät katolisen kbrkon korkeimmaksi halUtusvallak-sikin Julistamalla: "Kirkko el ole vahi Commonvealthista itsenähien — se seisoo.sen yläpuolella . . . .-Kirkko.ei sisälly valtioon vaan valtio sisältyy kirkkoon." . " Vuonna 18SÖ taistelu liberaalien ja katolisen kirkon taantumuksellisen Johdon välillä kiihtyi ns. Manltoban ' Neuvostoliitossa -vierailleen Suomen valtuuskunnan ja suomessa vierailleen.; Neuvostoliiton valtuuskunnan m a t k b i ^ - ' v a l m i ^ t t u : elokiiVa oh ihoniiiuoilnen jä samalla niin t a i - t e e l l l im htottu kuin pärhäln istudib- .kiivä kbnsaiiaah, kertoo' torohtölai-iten Pekka; Mertanen klijees s ä i l ä n selostaa mainitusta knivasta s a l v i a a n vaikutteita seuraavasti: viehättävä musiikki vetää katsojan mukaan, e i häiriten, vaan yleiskuvaa täydentäeii. ; . Suomen erään valtuuskuniian matka alkaa tässä filmissä Moskovaa kohti porhaltavasta junasta. J u na sivuuttaa paljon vaihtelevia mair semla ja saapuu Moskovaan. Mikä valtava'näky! Kaikkil on siellä mittasuhteiltaan valtavaa. Tuntee sanomattakin, että; nyt ollaan suiir-maän' keskuksessa. Kaikldalla on suuifa rakennuk^ j a loistavia'saleja. . Työtä on tehty Ja tehdään paljon, mutta riittää siellä ihmisiä kult-tuurielämänkiii aloille. iNeuvostoih-miaten välitön ystävyys vapauttaa sekä vierailijan että katsojan masentavasta vaikutukBesta. Neuvostoliiton laajoilla alueilla tekevät- ihmiset työtä mahtavien koneiden'kanssa j a työ mUodostUii siellä iloksi. Laajat aaltoUevat/VilJa-vahiiöt' peittävät näköpiirin. Miltä •mahtöikas-n luntua valtuuskurinan mukana olleesta pienviljelijästä kotiin pa&ttuaäh jolloin hän väimoiisa kanssa;viikate.ja harava olkapäällä iäveli:kotin;ityUe? " v . ToisaäliiKeäVostoliiton suuri v a l - tuusl.unta. saapuu Suomeen Jä* vaikka Helsingin-asemalla ei olekaan mitään suurenmoista nähtäivää. hiin vastaanottotilaisuus Messuhallissa muodostuu hienoksi merkicltapauk-seksl. Venäläiset toivat sinne iloa inukanana. Aluksi orkesteri soittaa Sibeliuksen Finlandian Ja sitten hoidan 'kuoronsa laulaa suomenkieiellä Maamime läulim niin hyvin, että se vetää pakostakin, suomalaiset mu-luansa. Voimakkaat suosionosoitukset toistuvat eri ohjelmanumeroitten Jälkeen. On helppo nähdä, että se tilaisuus Jätti suomalaisiin pysyvän muiston. Siellä ei todellakaan ollut mitään "viralli£«i" kankeuden merk. kejä. Tästä filmistä olisi niin paljon sa-riottaväal S i ^ pitäisi maanmiestem-' me mennä joukolla katsomaan heidän uskonnollisista ja poliittisista mielipiteistääJi välittämättä. ' Filmin teksti on englanninkielinen, joten sitä ymmärtävät huonoimmin suomea osaavat ja Siibmessa syntyneille kuva on n i i n havainnollisen selvä, ettei siinä niitään puheen ym- VVasblngion, D. C. — Senaattori Hennings. rbem. Mo.) kehoitti presidentti Eisenhoweria tukemaan teoissaan äsieistä puhettaan, jossa hän ar\'osteli kirjojen polttajia. (Peruutti lausuntonsa ainakin osittain. — toim.) ' » Presidentti' puh;iii kirjojen polttamista vastaan Dartmouth opiston oppilaille tk, 14 pnä, julistaen ettei sel-l.^ inen menettely ole amerilcLulaista, Jos kirjailijoilta Idelietään oikeus saada kirjansa paikkoihiri. joihin i h misillä cn mahdollisuus saada niitä luetfäväkseeii.: .' / "V^"- . Hennings selosti senaatille, että "nykyinen kirjojen pölttamiskam-panja .ön täydellisesti'.Eisenhöwerin hallituksea Lontrollin alaisena' j a ' i l - m & i . toivonsa, että se "lopettaisi tämän keskiaikaisen ' näytöksen l u juudella ja kertakaikklsiesti." iISa3ianaika:s.esti kuristuslainlaadin-nasta tunnettu sehaattcci McCarran (dem. Nev.) arvosteli Eisehhovverin puhetta kirjojen polttamista Vastaan "säälittäväksi asiaksi." Ja Eisenho-wer'n puoluekayeri Joe McCarthy vakuutteli, ettei presidentti tarkoittanut häntä kirjanpolttajilla. " M i nä en ole polttanut ainoatakaan kirjaa*'^, hihkui "hyppivä Joe', yrittäen vapautua sormella osoituksesta. Ja samalla hän viittasi, että Icirjoja on poiitettu klrjaitoista F,=senho\verin hallitukien ovai^n jäsenten toimesta. •'Minä Olen Iloinen", lisäsi McCarthy että Jiallitus ilmeisestikin oh samaa mieltä kanssani, kcska se niitä (kirjoja) poistaa kirjastoista." Joten näyttää, että Iken oiL-ia-käsl ei ole tietoinen siltä mitä vasen tekee. "Kaikki mitä vaitioviraston • on tehtävä on pysäyttää kirjojen polttaminen", san^i senaattori Hennings märtämistä kaivatakaan. Nämä f i l mit esitetään Dbn-haalilla tk. 30 pnä. 1 »3110 8.30 ijj. USA:n dollarit eivät antaneet toivottua tulosta Leghorn, Italia. — Tämä strateginen ,sa tamaicaupunkl. Jonka kautta v.'rtaavat t^vikkeet USA:n miehitjs-voimille Itävaltaan, antoi suuren vaa- . livoitqri kommunisteille äskeisessä vaaleissa. Tällä alueella on USAm sotilaallinen tukikohta. Johon on sijoitettu 2,000 sotilasta ja jonka rakentamiseen USA, on kuluttanut $7,- 850.000. ;^ Vaalien tulok'5et osoittavat selvästi, että väestön tyytymättömyys ame-rikkalasten isännöintiin lisäänfjy, Va>• sm-oistopuolueet, konununistltja sosialistit, saivat, yhteensä 51,545'efi 10,000 ääntä,enemmän kuin lfl48;,i:^ -Grasperih - amerikltalaismieilnen i i * koo.mus sai 25,559 ääntä. KoniiniiiiJt Iit saivat nyt 38,798. ääntä, eli meikein yhtä paljon kiiln vasemmistopuolueet, saivat yhtensä v. 1948; Järviiaivojen merimiehet^ vaativat palkankorotusta -^^oronto. — Rivrjäsehistön paini»-] tuksen johdosta on suiu-ten jänlen merimiesten union (SIU.) johtajatj joutuneet esittämään vaatimukses,] että merimiesten palkkoja tulee kb-J rottaa $50 kuukaudessa sekä myöntää muita pairannuksia. Sovittelu-1 Iautal'inta on käynyt, asiasta neuvotteluja 4 yhtiön ja 3.000 ty edustajain kanssa. • Seamens.Voice-lehti kirjoittaa, ettäI merimiesten on saatava enemmäni ruokaa ja siksi on luovuttava työ-J Iäisten etujen myyntipolitilkasta. Yhdysvaltain mies-mehetykset ovat nyt 136,029 VVasbington. — Kesäkuun 17 pä | annetun tiedonannon mukaan nousj USA:n Korean sodan miesmenetyi-set edellisen viikon loppuun mennes-j sa 136,029 . mieheen. fTäistä ilmoitfrj taan ImoUeiläi 21,732, kadonneiial 13.124 j a haavoittuneiksi 101,173. ^ en "baÖtotustl" Ylläolevat ovat joitakin niitä peruskysymyksiä joiden pohjalla onmeidän käsittääksemme tehtävä ratkaisu siitä, mitä ehdokasta kullakin alueella voidaan ja tulee kannattaa. Me suosittelemme Vapauden lukijoille, että he tutkisiN-at eri ehdokkaitten ohjelmia ja edesottamisia 'tältä" pohjalta. >Ie luotamme siihen, että lehtemme lukijat antavat tietää mielipiteensä alueittensa ehdokkaista — ja että yhteistoiminnassa \-apauden kirjeenvaihtajain ja lukijain kanssa lehtemme tulee hyvissä ajoin' ennen vaalipäivää fnerkitsemään itse-naisen kantansa eri suomalaisalueiden ehdokkaiden kannattamisen suhteen. / Siihen mennessä hie suosittelemme kaikille maanmiehillemme: Älkää jättäkö vaaleja joidenkin toisten tehtäväksi. Älkää olko v^Un-pitäimättömiä vaalikampanjan suhteen! Tutkikaa kaikkien ehdok. kaitten ohjelmia; verratkaa niitä ehdokkaittenneaikaiseihpaan toi- . mintaan ja tehkää oman harkintanne perusteella itsenäinen ratkaisu siitä mikä teidän mijolestäime parhaiten palvelee kansan ja koko maan asiaa.' Tässä mielessä tulisi meidän osallistua nyt alkaneeseen \'aali- •kampanjaan ja ensimmäisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että nimemme tule\'at äänestyslistalle. — Varsinkin vasta hfljlan kansalaistu-'* Heiden tulisi itse huolehtia siitä, ettei heidah nimensä jää pois. etukäteen ; siunauksensa tehdylle Rosenbergleri ^vmiirhalle", kuten heidän asianaja- .jäiija EnianuBl Bloch sanoi. Vapaa Sanan siumimtaisosialisti. "Siltanie-nien Santeri", Joutui myöntämään, että tiukan tullen hän kannattaa kä-pitallsta luokkaoikeutta Ja sen l a n gettamia kuolemantuomioittiksn. Hän sancJl: ' ' f ' : , emme vaihtaisi kansainval-taista oikeusmenettelyä mihirkaän •kansandemoicraattiseen* oateusme:- nhiklhi . . . " •:• •rätä syvällistä Ja hienoa ajatusta pextistellaan seuraavasti: ' • : "Yhtä mieltä voidaan olla " sUtä. ettlT Rosenbergit ovat saaneet sellaista oiiceutta,' jbta-eivät olisi v o i - nieet odottaa, jos heidät oUsi tuomittu atömhn-kkljolna esiinerkiicsi Moskovassa . . . " Tämä latteus hetkellä jolloin esi-merkslkfci vakoilusta - tuohiittu j a v a koiluun Itsensä syylliseksi oikeudessa tuxuustauQUt mr. Oätis vapatitettiin' •IlsheklcosIovaUan vahkflasita. ^a'air kana jolloin sosialistisen Neuvostoliiton .vankilat ovat- asiallisesti p u huen tyhjeimetyt vangeista Ja vapautettujen vähkieh rikoslaetteiotkir. on hävitetty! Mutta/parempaa tulee. "Siltanie-inen Santeri",-jokai tuntee porvarillisen nimen Bruno Tenhunen.. lyö pöytään välttiässän ja sanoo: "Rosenbergien puolustuksessa ovat kommunistit itse telmeet tuomituille luirhunpalveluksen, käyttämällä juttua piropagandavalttina.' Heidän sekaantumisensa" ö n , vaihuttanut miin tuli tappuroissa . . . " . Toisin sanoen "Silt&nieraen Santeri" sanoo.;'että Rosenberglen tap-pamisvhnmassa el ollut lainkaan ky- .=?ymys "oikeuden jaosta", sillä itseasiassa "kommunistien selmantuml-nen" pahensi heidän asemansa! Ky5ymyk.<%ssä oli siis koistomuriia, sanoo "Sntaniemen Santeri" — ja täinän vuokä hän on kapitalistisen luokkaoiL'juden kamuilla — Tom. Mooiieynsyyttjimän vankilasta pitämisen, fitaccön Ja Vanzettin sekä Rö-senb^ ilglen'' syyttömänä pblttamiso} kannallsr! Että Rosenberglt olivat syyttömiä ihmisiä, se.on Jo kiistattomasti todettu. Me emme nyt puhu asiantuntijain • lausimnoista; — vaikka myöntää täytyy, että kun professori Harold. Uray-r» Yhdysvaltain atomlko-missic. Tin entinen puheenjohtaja ja Nobel palkinnon voittaja sanoo, että hänen mielestään Rosenberglt ovat syyttömiä, iilin sillä on enemmän kantavuutta kuhi porvarillisen maa-miänKatscmuf.^ ien xyuastyttamaiiä tuomarilla tai koko Eisenhowerin liaUituJsellä. j]: Meidän mielessämme on kuitenkin eräs toinen kumoamaton seikka. • Oikeuden Jako ei Ole lehmäkaup-pojeh tekoa. Mutta Rosenbergeiile luvatttbi virallisesti heidän hengensä, jos he ryhtyvät "llmiantaJiiHi', ts., Jos he olisivat *ipahuneet" mitä P B I vaati heitä puhumaan — huolimatta lainkaan siltä kuinka valheellisia ja TjerättSmiä heidän "paheensa" olisivat olleet. Rteeribergit kieltäytyivät "IJuhumasta' Jäsennyn vuoksi heille khnettilh oikeuden asemesta amerikkalaisen luckkaoikeuden kosto. Eikä tässä kalkK. "Tappakaa R o senberglt'' susilaidnan ikuiseksi l i peäksi Jä siihen kirjaan Jouk-kcon piti "SUtaniemen -Sahterinkih" vielä itsensä työntää — muistetaan tämä: 'Rbscöbergieh 'telöititspäivän Iltana ilmoitettlih.-että presidentti E-senhowerilla ja hänen jöSproku-raattorillaan oli yksityinen puhelinyhteys Sing Shigiii. vankilaan, i» että he istuivat puiielimiensaääi^ sä teloitukseen Jistl samalla kun' ®' merl'.k3i Ethel Rosenbergin rinnalli marssi; säjikötuolih • viereen asti- po^ helinoperaattorl; — siinä mielessä, että tämä nuorfäij murtuu 'Ja suostuu viime hei myymään kuntansa j a alistuu FBli\ välikappaleeksi. Tämä seikka,, paremmin kuin -kään; muu; ijsoittaa sen, että Yhi valtain korkeat piirit, olivat tie Rosenborgien syyttömyydestä. Kahden viattoman ihmisen li taminen on sellaisenaan kyllin ja tucmittava asia. Mutta ylläo: perusteeUa ei voida tulla mih muuhun johtopäätökseen k un että Rosenbergeiltä kiristettiin llittista "tunnustusta" Ilmeisesti inassa tarkoituksesa kuin HUler pt^ tatti aikoinaan valtiopäivätalon. taÄ too sanoa Joukkomittaisen tertcii äloittamiseiKSi yhdysvaltalaisia taan^ Tämä bn itibdmollisestl jota ei voida vielä : tojjlstaa, ni»^ kaikki merldt viittaavat* siihen. Moraalisaarnat ovat tietciikin * hottcmla. mutta mie olisimme t<*? Kut että. "Siltatolemeri Santeri" olisi nimeään j a batmlaansa pab? tanut Rosenberglen oHceusmudtf kiittämisellä. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 25, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-06-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530625 |
Description
Title | 1953-06-25-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, kesäk. 25 p, — Thursday. Junc 25,1953
ivsaa of Fitmlsb Can^^ans. Es*
Telephone»: Budnees Office 4-4264
Editorial Office 4-4265. Manager
E. Suiui. Editor W. 0c!und. Mailing
address: Box €9. Sudbury. Ontaxto,
Adveitising rates upoo ftpplicstloo.
' A8''6econd class itnan b7 the Post Translatlon frce of charge.
Office Departsoent. Ottawa. Pub-
,UBb«d thrice «reekJy: Tuesdays
Tbundajrs and 6aturda78 b7 Vapaus
PublisblDK Company Ltd., at 100-102
B lm 6t. W., eudbunr, O n t , Canada.
TlLAUSHINNikT:
Canadassa: 1 vk. IJOO 6 kk. 3,75
3 i k . 2,25
VbdysvaUolssa: 1 vk. 8.pO 6 k k . 4.30
Suomessa 1 vk. 8.S0 6 fck. 4.75
jä tulleet äinä jonkun vuoden kuluttua^öykäisiksi
IJittdvaaleihih osdllistunuse^ta
, Elokuun 10 pnä pidetään Canadan alahuoneeii jäsentm vaalit
ja lainkaan Ijjoittelematta voidaan sanoa, että ne tulevat suuresti vaikuttamaan
kaikkien canadalaisten ja koko maan tuievai.suuteeh;
Taita pohjalta katsoen on äärettömän tärkeätä, että kaikki cana-dalaiset
ösa]listui5rv'at tuleviin \'aaleihin -—huolehtisivat siitä, että
heidän nimensä tulee äänestyslistalle, tutkisivat, eri puolueiden ja,
ennenkaikkea eri ehdokkaiden vaaliohjelmia ja käyvät öitten harkitun
mielipiteensä mukaise.sti äänestäniässä. " ' ,
^ v ^ ^ ;"'Kaasalaisvelvöllisuudet veh'oittavat meitä yksityisesti ja kaikkia
3irteisesti vaaleihin ja vaalitaisteluun osallistumaan. Ti^ta tietysti
on, että aikaisempien kdkemusteft perusteella bn suuri os^iralitsijoista
tuUutfvälinpitämättömäksi vaaleihin nähden. Nämä kyynillisyyteen
ja välinpitämättömyyteen taipuvat henkilöt tapaavat ^ ^ o a , että
"kalkki" puolueet ja "^kalkki'V ehdokkaat ovat samanlaisirä.. Tässä
he viittaavat siihen, että liberaalit ja konservatiivit ovat^vuoroin olleet
vallassa
Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Demoki;aattisen järjestelmän
valitessa kansalaisilla pn vaali yhteyde-ssä |a niin sano-
{ tun yleisen mielipiteen painostuksen avulla tilaisuus sanoa ratkaiseva
r sanansa maan asiain hoidosta. Meillä Canadassa on sekä tällainen
tilaisuus — että myös velvollisuus, jos me mielhnme antaa omat hen-
V kilökohtai^t panoksemme tämän maan ja kansan hyvinvoinnin cdis-
' tämiseksi. •
'Kuten tiedetään, vaalikampanja on jo täydessä menossa. Kaikki
poliittiset puolueet ovat jo julkaisseet vaaliohjelmansa ja nimittäneet
.suuria määriä ehdokkaita. Vaalipuheita pidetään kokouksissa ja
radion välityksellä .samalla kun sanomalehdet antavat^ suurimman
huomion vaalikyjjymyiiten käsittelylle. Kaikki merkit viittaavat myös
siihen, että kesän kuumuudesta huolimatta näiden vaalien aikana,
käydään harvinaisen kiivas väittely tämän maan ja kansan edessä
olevista peru.sprobleemcista. <
Selvää on, ett;i kaikessa vaatimattomuudessaan, Canadan suomalaisten
työläisten, farmarien ja muiden täytyy määritellä kantansa
monen tärkeän ky.symyksen suhteen näissä vaaleLssa. Tämä sama
pitää paikkansa myös meidän lehteemme, Vapauteen nähden.
Itsenäisenä lehtenä Vapaus määrittelee kantansa nyt, kuten aikaisemminkin,
kunkin vaalialueen yksityisten ehdokkaiden ohjelman
r—j_a" heidän aikaisemman fpimintansa perusteella, pitämällä toisar^
' serkkanä sitä mihin poliittiseen puolueeseen he-kuuluvat —
tai ovatko he itsenäisiä ehdokhaita. Toisin sanoen. Vapaus tulee
määrittelemään kantansa ja kannatuksensa antamisen kunkin ehdokkaan
ohjelman pejrusleella eikä sillä pohjalla, mitä järjeslöllisiä yhteyksiä
heillä sattuu olemaan.
Selvää on, että nykyinen aseistumiskaniiKtnja köjfjöyltää Ca-
.nadaaon jo aiheuttanut hintojen ja verojen suuren nousqri seka uhkaa;
viedä koko kansakunnan atomisodan kaiihilihin. Täysirj, jvakuuttu-;
neena siinä,.että Canadan kansan onni ja valtion tuleva Jcehitys riip :
riJUu/rauhan säilymisestä ja rauhanomaisesta ulkopolitiikasta, me eni-merydi
tukea miniUiän tekosyyn varjossa sotahysteriaa lietsovia ja
nykyisen varustautumisen jatkamista vaativia ehdokkaita — kuulukoot
he mihin puolueeseen tahansa.
Me emme luonnolli.sestikaar» tarkoita sitä, että Canadan pitäisi
yksinäänryhtyä aseistariisumiseen, tai, että a.sevoimat olisi kokonaan
hävitettävä. Vain edesvastuuttomat anarkistit voivat esittää tällai-
.^i^^^e^dotuksia. Historian nykyvaiheessa tar\'itaan valitttavasti ase-
•Ypjmia jä' kunkin maan oikeutena on ylläpitää niin paljon asevoimia,
mitä tarvitaan maan turvallisuuden takaamiseksi ulkomaisia maahan-
^hyökkääjiä vastaan. Mutta jos kaikki maat — mukanlukiei) meidän
oma maamme Canada — kokoontuvat kansainväliseen 'k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-06-25-02