Vapaus, June 25, 1953

              Sivu 2 Torstaina, kesäk. 25 p, — Thursday. Junc 25,1953
ivsaa of Fitmlsb Can^^ans. Es*
Telephone»: Budnees Office 4-4264
Editorial Office 4-4265. Manager
E. Suiui. Editor W. 0c!und. Mailing
address: Box €9. Sudbury. Ontaxto,
Adveitising rates upoo ftpplicstloo.
' A8''6econd class itnan b7 the Post Translatlon frce of charge.
Office Departsoent. Ottawa. Pub-
,UBb«d thrice «reekJy: Tuesdays
Tbundajrs and 6aturda78 b7 Vapaus
PublisblDK Company Ltd., at 100-102
B lm 6t. W., eudbunr, O n t , Canada.
TlLAUSHINNikT:
Canadassa: 1 vk. IJOO 6 kk. 3,75
3 i k . 2,25
VbdysvaUolssa: 1 vk. 8.pO 6 k k . 4.30
Suomessa 1 vk. 8.S0 6 fck. 4.75
jä tulleet äinä jonkun vuoden kuluttua^öykäisiksi
IJittdvaaleihih osdllistunuse^ta
, Elokuun 10 pnä pidetään Canadan alahuoneeii jäsentm vaalit
ja lainkaan Ijjoittelematta voidaan sanoa, että ne tulevat suuresti vai­kuttamaan
kaikkien canadalaisten ja koko maan tuievai.suuteeh;
Taita pohjalta katsoen on äärettömän tärkeätä, että kaikki cana-dalaiset
ösa]listui5rv'at tuleviin \'aaleihin -—huolehtisivat siitä, että
heidän nimensä tulee äänestyslistalle, tutkisivat, eri puolueiden ja,
ennenkaikkea eri ehdokkaiden vaaliohjelmia ja käyvät öitten harki­tun
mielipiteensä mukaise.sti äänestäniässä. " ' ,
^ v ^ ^ ;"'Kaasalaisvelvöllisuudet veh'oittavat meitä yksityisesti ja kaikkia
3irteisesti vaaleihin ja vaalitaisteluun osallistumaan. Ti^ta tietysti
on, että aikaisempien kdkemusteft perusteella bn suuri os^iralitsijoista
tuUutfvälinpitämättömäksi vaaleihin nähden. Nämä kyynillisyyteen
ja välinpitämättömyyteen taipuvat henkilöt tapaavat ^ ^ o a , että
"kalkki" puolueet ja "^kalkki'V ehdokkaat ovat samanlaisirä.. Tässä
he viittaavat siihen, että liberaalit ja konservatiivit ovat^vuoroin ol­leet
vallassa
Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Demoki;aattisen jär­jestelmän
valitessa kansalaisilla pn vaali yhteyde-ssä |a niin sano-
{ tun yleisen mielipiteen painostuksen avulla tilaisuus sanoa ratkaiseva
r sanansa maan asiain hoidosta. Meillä Canadassa on sekä tällainen
tilaisuus — että myös velvollisuus, jos me mielhnme antaa omat hen-
V kilökohtai^t panoksemme tämän maan ja kansan hyvinvoinnin cdis-
' tämiseksi. •
'Kuten tiedetään, vaalikampanja on jo täydessä menossa. Kaikki
poliittiset puolueet ovat jo julkaisseet vaaliohjelmansa ja nimittäneet
.suuria määriä ehdokkaita. Vaalipuheita pidetään kokouksissa ja
radion välityksellä .samalla kun sanomalehdet antavat^ suurimman
huomion vaalikyjjymyiiten käsittelylle. Kaikki merkit viittaavat myös
siihen, että kesän kuumuudesta huolimatta näiden vaalien aikana,
käydään harvinaisen kiivas väittely tämän maan ja kansan edessä
olevista peru.sprobleemcista. <
Selvää on, ett;i kaikessa vaatimattomuudessaan, Canadan suoma­laisten
työläisten, farmarien ja muiden täytyy määritellä kantansa
monen tärkeän ky.symyksen suhteen näissä vaaleLssa. Tämä sama
pitää paikkansa myös meidän lehteemme, Vapauteen nähden.
Itsenäisenä lehtenä Vapaus määrittelee kantansa nyt, kuten ai­kaisemminkin,
kunkin vaalialueen yksityisten ehdokkaiden ohjelman
r—j_a" heidän aikaisemman fpimintansa perusteella, pitämällä toisar^
' serkkanä sitä mihin poliittiseen puolueeseen he-kuuluvat —
tai ovatko he itsenäisiä ehdokhaita. Toisin sanoen. Vapaus tulee
määrittelemään kantansa ja kannatuksensa antamisen kunkin ehdok­kaan
ohjelman pejrusleella eikä sillä pohjalla, mitä järjeslöllisiä yh­teyksiä
heillä sattuu olemaan.
Selvää on, että nykyinen aseistumiskaniiKtnja köjfjöyltää Ca-
.nadaaon jo aiheuttanut hintojen ja verojen suuren nousqri seka uhkaa;
viedä koko kansakunnan atomisodan kaiihilihin. Täysirj, jvakuuttu-;
neena siinä,.että Canadan kansan onni ja valtion tuleva Jcehitys riip :
riJUu/rauhan säilymisestä ja rauhanomaisesta ulkopolitiikasta, me eni-merydi
tukea miniUiän tekosyyn varjossa sotahysteriaa lietsovia ja
nykyisen varustautumisen jatkamista vaativia ehdokkaita — kuu­lukoot
he mihin puolueeseen tahansa.
Me emme luonnolli.sestikaar» tarkoita sitä, että Canadan pitäisi
yksinäänryhtyä aseistariisumiseen, tai, että a.sevoimat olisi kokonaan
hävitettävä. Vain edesvastuuttomat anarkistit voivat esittää tällai-
.^i^^^e^dotuksia. Historian nykyvaiheessa tar\'itaan valitttavasti ase-
•Ypjmia jä' kunkin maan oikeutena on ylläpitää niin paljon asevoimia,
mitä tarvitaan maan turvallisuuden takaamiseksi ulkomaisia maahan-
^hyökkääjiä vastaan. Mutta jos kaikki maat — mukanlukiei) meidän
oma maamme Canada — kokoontuvat kansainväliseen 'k<Aferenssiin
ja ryhtyvät tosimielessä suunnittelemaan aseistuksen vähentämistä,
jpt<^*!:^oidaan kansan verotaakkaa huojentaa, niin varrfiää -on, että
tällainen sotavarustelutaakan vähentäminen on mahdollista. Siksi
olisi'meidän käsittääksemme pantava kaikkien alueiden ehdokkaiden
kannattamisen ehdoksi .se, että he ovat valmiina vaatimaan kansain­välisten
kiistakysymysten sopimista ja maailmanlaajuisesti suhteelli­sesti
tehtävää aseistuksen, vähentämistä.
.Toinen ratkaisevaa laatua ole\a peruskysymys koskee kansalais-
•i^l^li^Ssien suojelemista. Ottaen huomioon sen McCarthymaisen
poliittisen hysterian, mikä on nyt Yhdysvalloissa käynnissä — ja
mitefiVashingtonista on Canadallekin suositeltu — näissä vaaleissa
on vaadittava ehdokkailtamme, että heidän tulee vaatia sitä. jotta,
tuleva hallitus esittää parlamentin hyväksyttäväksi Y K : n Ihmisoi-
- keuksien julistuksen periaatteiden hengen mukaisesti laaditun Tau-
^ s u i i n o n canadalaisten oikeuksista. Se olisi ensimmäinen käytännölli­nen
askel Oikeuksien lain laatimista varten, mitä kaikki edesvastuul-liset
järjestöt — kaikki työväenjärjestöt ja i>orvarlllisetkin kult­tuurijärjestöt
ovat vaatineet. Kaikki ehdokkaat, jotka vasttistavat
tällaista canadälaiften oikeuksien turvaamismenetelmää, ovat asialli^
sesti puhuen valmiina tiukan tullen i>oliittisen noitajahdih aloittami­seen
tässä maassa — siis kansan ja demokraattisen valtiomuodon vi­hollisia.
Kolmas ratkaisevaa laatua oleva kysymys on suhtautuminen tä­män
maan ekonomian itsenäiseen kehittämiseen. Kaikki asioita seu-taavut-
ihmiset myöntävät jo, että tämä maa on joutunut — kiitos
tähän asti seuratulle virheelliselle ulkopolitiikalle — yhä enemmän
—^Yhdysvalloista riippuvaiseen asemaan. Tämän maan korvaamat­toman
arvokkaat luonnonresurssit, öljy, rauta, puutavara jä muut
raaka-aineet on annettu pilkkahinnasta Yhdysvaltain suurpääomalle,
joka vie k.o. raaka-aineet rajan eteläpuolelle valmistettavaksi, mistä
ne ostetaan takaisin monin; Ijtrroin kalliimmalla hinnalla. ;^ällainen
kansallinen itsemurhapoHtirkia ei vain estä ja hidastuta Canadan it- v
scnäistä kehitystä, vaan johtaa ennen pitkää työttömj^teen ja elinta­son
alenemiseen. Tästä johtuu että näissä vaaleissa on Ehdokkaiden
tukemisen ehdoksi pantava se, että he kannattavat ja vaativat C a ­nadan
itsenäistä kehittämistä — Canadan luonnonrikkauksien koti­maassa
valmistamista siten, että tänne rakennetaan tamtttavat
' perusteollisuuslaitokset.
•y • Neljäs ratkaise\-aa laatua oleva jieruskysymys näissä vaaleissa
on edustajain suhtautuminen kansainväliseen kaupankäyntiin. Kaik­ki
vastuunalaiset canadalaiset myöntä\'ät. että maamme i^ulUömaa-
.kauppa, joka on kansallisen ekonomiamme yksi perustekijä, lepää
tällä liertaa h>-vin'heikoilla oksilla. Yhdysvaltoja uhkaavan talous­kriisin
puhjettua esiin me tulemme kansakuntana menettämään yh­dysvaltalaiset
m/irkkinat — ja silloin jäämme pitämää^ tyhjän sä-jtin
«»uta. Tilanne vaatii pikaisia toimenpiteitä siihen sUuntÄh etta
f^&iäBa järjestää uudelleen kauppasuhteensa Britannian Common-wUhin
maiden, Kiinan, Neuvostoliiton ja kaikkien maiden kanssa^
jötkä ovat valmiina tasa-arvdisina kumppaneina käymään kauppaa
Canadan kanssa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
CANADAN PÄIVÄNÄ:
^ Enmi ilooks, Sotith Forcupihe,
Ont.; täyttää 72 vuotta kesäkuun 27
pnä.
Vilbo Potila. Tnmt Lake ^Lake
Penase), Ont., täyttää 74 vuotta tk.
28'pnä. /.
Id» KoivnJa, Sudbur/i^Ont.. täyttää
ensi eunnonta^na 65 vuotta.
Yhdymine sukulatsteh Jä tuttavien
onnentoivotulcslln!
Sir iirr m La
n
ansa
jä ja
* * •
VANHL'lJDENELJiKKEEST;(
Kysymys: Olen jeaanut yäiihuuden-eläkettä
Albertan maalcimnassa Joksi
Ja puoli vuotta Ja nyt m,lnun tulee
talcudellisista syistä muuttaa asu­maan
B X ; : n maal;jntaan. Saanko
sL^nä tapaukscEsa. edelleeil eläkkeen
Albertasta kun ilmoitan oiipitVeenBU^
iien toimistoon mistä ne shekit lihe-tetäänVai
mitä minun biisi tehtävä,
että saan ne eläkkeet säännöllisesti?
— vapauden Tilaaja.' _
Vastana: Teidän on ihahdollteim-man
. ^piati, ilmoitettava osoitteen
muutckaesta asianomaiseen tölmls-tooh.
Olisi parasta tehdä se Jo ennen
muuttamista niin että saatte seu­raavan
shekkinne uuteen kotipaik­kaanne,
•',
Siinä tapauksessa, että olette saa­neet
Albertan maakunnan matoamaa
rjäeäkettä, joka on enintään kym­menen
dollaria kuukaudessa, mene­tätte
te tämän lisäeläkkeen, ellei sel-
Ininen lisäeläks o^l^ käytännöisä E.
C:n maakunnassa Ja ellei B. C :n hal­litus
ole tehnyt tätä lisäeläkettä kos­kevaa.
erikolESopimusta: C:n maa-
•annaniansEa. Meillä ei ole tindos-
:<a miten asiat ovat tähän Il8?.e1äk-kceBten
nähderi B. C : S ^ . ' •
Albertan Jlsäi^läitkeitä koskeva ase­tus
Fanoo, että' I:säeläket:ä miikse-tnan
teiseen mr.akuntaan tllapäisesU
siirtyneille enintään kolmen kuukau­den
ajan Ja jpysyväiseisti sitä makse­taan
ainoastaan, niillä edellytyksillä.
Joiden mahdollisuuksista mainitaan
edellisessä iuppaleessa.
Mita mimt
KAKSI iLRiOlTUStÄ f
KAHDESTA EBI; •
j Ä i u E S T E L i r t x s t Ä :
Ra asXjtläineh lehti 'IJslne nouvcile"
Julkaisi jokjl^^^lka ettteh scuJraäyan
ilmoituksen: "
"Minä olen 59-yuotIas Insinööri Jä
työtön sen \-uoksi' - kim minun teh-taahl
sulJettiUi. Mhmila on 30 vuo­den
kokemus tehtaiden Järjestämis-töissä
ja muilla aloilla. Sen llEäkst
osaan keittää, hoitaa hevosia Ja y -
leemiä käyttää käsiäni . . M i n ä olen
valmis, vastaanottamaan mlnbJ ta­hansa
työn." _
Samaan aikaan ubkarlla)nen
"Magyar Nemzet" lehti Julkaisi seu­raavan
ilmoituksen:
'•Halutaan suuri määrä työläisiä
Komlori kivihiilitrustin |]^lvelukseen.
Palvelukseen otettavat saavat kol­men
kuukauden koulutuksen Ja voi­vat
vuoden kuluessa kelpoittua am-matt:
taitoisU.«ji työläisiksi. Palkat
maksetaan kollektiivisten työehtoso­pimusten
perusteella. Maan alla
työskentelevät saavat 20—30 prosen­tin
lisäpalkan Ja työehtosopimuksen
mukaan he saavat lisäksi overhaalit
Ja työkengät. Ennen toukokuun 1
pätvää otetut työläiset saavat (Jos
eivät menetä työpäiviä) kaivosmies­ten
päivän syyskuussa Ja sen jälkeen
2—3 iirosent'n vuosittaisen boonuteen
Ja aina vuoden kuluttua hyvän pu­vun.
Kalkki työläiset. Jotka aUekir-
Jolttavat 12 kuukauden työsopbnuk-sen
saavat 400 forintin boonuksen ja
8.70 fortntlUa me takaamme kolme
hyvää ateriaa päivässä, Asuntohuo-neet
ovat miehille Ja-nalsilie vapaat.
Vuoden lopulla tai aikaisin ensi vuon­na
parhaat työläiset laavat muka-vuuslaltteilla
vairustetut aparttaen-tlt."
, •
8ir Wltfred laorfer (IMl-^ldlS)^
Joka oli Canadan pääministerinä
vuosina 1896—1911 on yfcst balk-kein
toistavin, lahjakkain j a ton-netoin
valUomles Catudassa. sul­loin
b y v ä ^ maamme Ubeiaaiit
Joutavat tiukkaan palkkaan, hiin
he vetoavat Laorierin laosnntoi-hin
Ja hänen saariin saarBtofcdin-sa,
eikä sainkaan »aotla.
Mutta harvoin, jos lainkaan, valta­puolueena
nyt oleva liberaalinen puo­lue
viittaa siihen, että sir Walfrtd
Laurler oli aikakautensa yksi, vaä-rallisbi
punainen --. Joksi häiiet l e i ­mattiin
valtiovallan silloisten perä^
miesten Ja katolisen kirkon taantu­muksellisten
johtajien taholta. '
Liittovaltion muodostamisen (1867)
Jälkeen oli torypuolue sir John M a c -
donaldin Johdolla Jatkuvasti vallas^
sa, lukuunottamatta Pacific slcan-r
daalin vuoksi lyhyeksi ajaksi valtama-noussutta
Alexander Mackenzlen
liberaaimallitusta. "Rautatiet oyaj
minim politiikkaani", lausui Bllloln
eräs tunnettu toryjohtaja — Ja pää­piirteissään
tätä linjaa silloin eeu-.
ratti,n,
Wilfrid Laurler. lahjakas reformis­ti.
Joka nousi Pa rti Rougen (punai­sen
puolueen) riveistä, näki Jo v)l-me
vuosisadan lopulla, että rautatein
den rakentaminen yksinään ei riitän
Ja että maa tarv.tsee määrätietoista
te Ilisuuden kehittämistä yhdessä
lännen maakuntien avaam.-sän kansr'
sa. Vuonna 1887 hänet valittiin op­positiopuolueen
Johtajan tehtävään
Edward Blaken tilalle Ja Jo v;.1896
hän tuli pääministeriksi.
Mutta sitä ennen mr. I/aur2erIn reV
formiobjelma kohtasi todella kiivasta
Ja räikeää vastarintaa, sillä olihan
hän V. 1875 äänestänyt Louis Kielin
armahduksen puolesta j a v. 1885 hän
tuomitsi - tämän - tulisieluisen refrr-mistln
kylmäverisen h'rttämisen. T o ­dellakin.
Jos sir Wilfrid Laurler ja
hänen seuralaisensa nousisivat nrjt
J^lös haudoistaan, niin mitäbän he s a ­noisivat
nähdessään "oman" puolu­eensa
harjoittamassa samanlaista
punakauhun lietsontaa tämän päivän
uudistusten vaatijoita vastaan,- mitä
silloiset töryt patamustien kirkonjoh­tajien
kanssa harjcittlvat Laurieria
vastaan? -
Jo V. 1889 "Institut Canadien". rk-r-
Jailljain j a : tiedemiesten yhdistys
jonka jäsenenä m r l ^ t u r i c r oli) bli
joutunut Rooman"paavin kiellon ija.
tuomion alaiseksi, samaan aikaan
Laurierin Atbabaskassa toimlttalna
••Le Defricheur' Joutui samasta syys­tä
suljettavaksi. N iden molempien
kauheana."rikoksena" oH se; että oli­vat
kchoittaneet kannattajiaan. Ja
kansaa yleensä äänestämään "Partl
Roiigen'* ohjelmaa:: Yleistä opetus­ohjelmaa,
yleistä äänioikeutta, kaik­kien
hallltusvlrkäilljaln valinnalli-suutta,
kymmentysten poistamista,
Jms. vallankumouksellisia teorioita.
Kuinka tiukasti j a tinkimättömästi
katolisen kirkon johto seisoi silloin
torypuolueen rinnalla Ja puolusti
•^rallitsevla oloja', se ilmenee siitä
kun katolinen lehti La Minerve tuki
V. 1872 G. Cartierln (tory) ehdok­kuutta
Montrealissa tuomiten libe­raalit
— Parisin kommunistien kans­sa
samaan kadotukseen! Sanoi mai­nittu
lehti:
kcululalb jchdosta, latirler tuki. hor-^
Jumatta,ajatusta, että ranskanlcieltä
ip:täifii_olia oikeus opettaa väbemmls-töile,
inutta hän kieltäytyi liittymäs­tä
taantumukselliseen ajojahtiin M a -
nitoban maaktmtahallitiista vastaan
ja korosti alahuoneessa pitämässään
puheessa seuraavaa;.
' ^ n ä olen täällä soaren pooln-een
tonnastettnna, johtajana,
pooloeeii, missä: on sekä katolisia
että iprotc^htteja. Joista vUmek-stmainitnivinrai
enenunistöhä . ..
Eti^nlin kauan kilin minä olen täs­sä
aMMiana : Jpka kerta kon on
velvoIUsaateni ottaa kanta missä
hyvänsä kysymyksessa, minä en
ota kantaani katolisnoden tai pro-testantjilsnnden
kannalta, vaan
siltä kannalta, mikä Innoittaa
kaikki. Jotka rakastivat oikeatta,
vapaatta Ja sdvaltsevafsontta.»
Tämä oU todeUa pelkäämätöntä
puhetta'sillol8issa eloissa maakuntien
' todellisten ^ oikeuksien puolesta Ja
taantumuksen 'suvaitsemattomuutta
vastaan.'^Merkillepantavaa myös on,
että mr:.Laurler oli Itse canadan-ranskalalnen,
kahdeksäzmessa suku­polvessa
tämän -maan' asukas, ja
luonnollisesti uskonnoltaan katolinen.
Mutta • katolisen kirkon mielestä
yllävliCattu puhe oli suoranainen so­danjulistus
katolista kirkkoa. Järjes­tystä
ja t^vlä tapoja vastaan. Niin­pä
Three Riversin piispa Lafleche sa­noi
saamansa yhteydessä yllämai­nitusta'
mr. Laurierin puheesta:
''Bän kehittelee oppia, mikä on
tjty/let^sestl katolisia oppeja vas­taan.
''Tässä" on varoitos, minkä
'maniin ' vakaalla. cmallatannolla
pitää' antaa - teille. ' Vallitsevissa
olosoKtelssa: katoliset eivät voi. te­kemättä
snnrta. ^ t i ä vakavassa
asiassa, äänestää paolaejohfajan
poolia, Joka on julkisesti tehnvt
sellateen virheen, tai hänen k a n -
näitaijlensa - puolesta. Jotsa tuKe-vat'fllänen
verehdystäännHn kän­än
kvtn eivät he julkisesti tuomit-
" se erehdystään."
Mutta vieläkin kovempaa kieltä k a ­te
Leen IkJrkon Johtajat käyttivät s i i ­hen
aikaan liberaailpuoluetta Ja eri­koisesti
sen Johtajaa mr. Laurieria
vastaan. He Jiilistivat mahtiponti-sesti
saamassaan:
.-'Jos perheen pää on äänestänyt
libnaaleia,. jolln hänen vaimonsa
Ja lapsensa, kuten itse perheen
,pääkin ovat arvottomia sille (syb-hlnpäästöne)."
"
- Eräälle valitsijalle taas sanottiin:
•Jos sinä' haluat mennä helvettiin,
niin nyt cn mainio tilaisuus siihen.
Mene Ja äänestä liberaaleja... L i -
bcraaLpuolue on puolue. Jonka värit
muistuttavat helvetin värejä.'
Merkille pantavaa kuitenkin oh,
että liberaalipuoluetta ei voitu puna-
Isauhukampanjalla estää toteutta­masta
suosittelemiaan reformeja, s i l ­lä
maa oli niille kypsä. Erikoisen
mielenkiintoinen seikka on myöskin
se, että kesäkuussa 1896, jollcin libe­raalit
saavuttivat vaalivoittonsa.
Juuri katolisen kirkon kontrolloimas­sa
Quebecissa valittiin? 49 liberaalia
j a vain 16 torypuolueen edustajaa.
Kaiken sen johdosta liberaalien ieht!
"Patrie" lausui:
' " "Papisto kärsi vieläkin mars-kaavamman
tappion Qnebecin
. maakunnassa kuin itse konserva­tiivipuolue.
Kun tämän lisäksi muistetaan, m i ­tä
tapahtui toisessa maailmansodassa
Saksan Hitlerille. Italian Mussolinil­le
Ja muiden maiden punakauhun
lietsojille niiti^ei ole epäilystäkään
siitä, etteivätkö canadalaisetkin pu­nakauhun
lietsojat tapaa 'Waterloo-
•taan'. Mutta kysymys onkin siitä, etr
tä heidän turmiolliset pyrk.myksensä
voitaisiin ehkäistä ennenkuin ne a i ­heuttavat
vakavia vaurioita kansa­kunnallemme.
Joka tapauksessa, jos sir 'Wilfrid
Laurler näkisi sen rocl.n. mitä hä­nen
entinen l.beraalipuolueensa nyt
<vle punakauhun lietsomisessa, niin
tiiskimpa hän voisi olla säälistä hy­myilemättä.
Jos hän vielä olisi re­formisti,
liittyisi hän työväenliikkeen
riveihin.
Wail St. fyrkyitää
aseita Keski-ldän
Wasb|nston. - - Y3bdysvaltain h a l -
ntiikscn iimoitet&en päättäuien tar­jota
aräbialalsnaideD hiallJtu:-ismc
erillisiä Sopimuksia gota-aseiden an­tamisesta
näille maUle "kommunis­mia
vastaan" — siltä varalta, että
näiden maiden kansat iyhtyvät k a -
inoimaän kotimaisia Ja ulkcmaisia
orjuuttajiaan vastaan.
Tämän uuden aseriteen omaksu­minen
Johtuu siitä, että'Yhdysval­tain
hallitus on tullut vjikuutt uneek-si,
että arabialaismaideh hallituk.*:ia
ei voida saada iähfeisessä tulevaisuu­dessa
osallistumaan sellaiseen Keski-ldän
"publustusUittooti" mitä Yhdys-vallat.
Britannia. Ranska,; j a Tui-L-il
ovat viime vuosien aikana tyrkyttä­neet
näille mäille.
Yhdysvaltain hallituksen ilmoite­taan
piakkoin ryhtyvän neuvottele­maan
nykyaikaisten sofcaaseiden tyr­kyttämisestä
Keski-ldän alueelle,
josfä Yhdysvalloilla Jä muilla Tnailia
on; valtavat sijoitukset, joista kaik­kein
tärkeimmät ovat öljytuotantoon
sijoitetut pääomat. KosLu Keski-ldän
maiden kansat ovat myöskin
aikehtimässä imperialismia ja koti­maisia
hallitsijoitaan vastaan, on
varsin tärkeätä että nykyaikaisia ja
tehokkaita sota-aseita on haUltus-miesten
käytettävissä kansaa vas­taani
YTidysvaltain hallituksen sa­notaan
vaativan näic^n maiden hal-litulcsilta,
että niille luovutettavia
aseita käytetään myös N:liittoa ja
muita icansandemolriltlan - maita
vastaan.
SITÄ
JA —
T
KAm&l OLI J^TiTNEEBfJI
Erästä merimiestä yasdittiin eiläj.
£ä seurassa kertomaan juttuja ja
tiAn kertaj seikkailuistaan napasft.
dulla ium. seuraavaan tapaan:
— S elia oli n i i n tybnä. että <
päivänä näin joitaJsIn merilinjjiu
olevan paikallaan ilmassa. Ne olin:
jiiätynet ka nkelksi, eivätkä kyaajeji
lentämään tai putoamaan alas.
Mutta miten se on ymmärreöi.
vissä m-dun vetovoimalain kanaa}^
katsoen.
— Se on varsin yksinkertaista sflg
i-eiin oli Jäätynyt; "
on
estämään
Varoittaa hajimäätä-nimitystä
vastaan
^Meitä kuolevaisia uhkaa ta.
' vallisinakin pyhinä, saati dttti
nyt, kaikenlaiset vaarat", saggi
eräs "pettymyksestä vilsastoini'
nimunerkkiä käyttävä henkilö Idr.
jeessään niissä selitetään, etti
kaiken .varmuuden- vuoksi hän ai>
ktio viettää Dominlonln. jäitji
kalastelemalla.
"Pahinta on se" jatkaa "pett},
mykiicstä vilsaistunut". että ."loia.
saihmislstämme hyvää ajatteini.
na henkilöinä me tolsinaah dtr
symme sellaisiinkin paikkoth^
joista sitten valehdellen syyteUI^
että me 'väärin ajattelevat'
kaamme toiletit j a muut pallai
kerran syödyllä puurolla Ja töIeiB,
me siten leimatuksi hajanääiia.
Idn haisevinuniksi: olioiksi,"
"Intiaanien vanhan sanahpat.
ren mukaan: 'Te petätte minä
kerran, se on teidän bäpeäimt;
mutta pettäessänne minua tidsa l i
kerran, se on minun häpeanj.'
KIITTÄVÄ LAUSUNTO
ELOKUVASTA JOKA
E^ITEi-ÄÄN PIAKKOIN
PALJON AUTOJA
Canadassa oli vuoden < 1951 tilas­tojen
mukaan 3.409,295 moottoriajor
neuvoa. Noin 42 pi-osenttia niistä
oli henkilöautoja.
<i. — \ •
*'Samat aatteet, samat opit, sa­ma
päämäärä. Kun punaiset ten­denssit
onnistuvat tekemään ca-nadalalsista
kansalaisia, joilla ei
ole uskontoa, ei sydäntä, eikä tun­teita,
niin sitten ollaan valmiina
sytyttämään maa tuleen . . . C a ­nadan
punaiset OTat todellakin
Parisin punaisia, ne ovat samoja
Jumalattomia ihmisiä.'
Quebecin piispojen kirjeessä sjys-kuussa
1875 tuomitaan sanoja valit­sematta
liberalismi ja ajatus, että
kirkko olisi erotettava valtiosta. Sa­malla
piispat määrittelivät katolisen
kbrkon korkeimmaksi halUtusvallak-sikin
Julistamalla: "Kirkko el ole vahi
Commonvealthista itsenähien — se
seisoo.sen yläpuolella . . . .-Kirkko.ei
sisälly valtioon vaan valtio sisältyy
kirkkoon." . "
Vuonna 18SÖ taistelu liberaalien ja
katolisen kirkon taantumuksellisen
Johdon välillä kiihtyi ns. Manltoban
' Neuvostoliitossa -vierailleen Suomen
valtuuskunnan ja suomessa vierail­leen.;
Neuvostoliiton valtuuskunnan
m a t k b i ^ - ' v a l m i ^ t t u : elokiiVa oh
ihoniiiuoilnen jä samalla niin t a i -
t e e l l l im htottu kuin pärhäln istudib-
.kiivä kbnsaiiaah, kertoo' torohtölai-iten
Pekka; Mertanen klijees
s ä i l ä n selostaa mainitusta knivasta
s a l v i a a n vaikutteita seuraavasti:
viehättävä musiikki vetää katsojan
mukaan, e i häiriten, vaan yleiskuvaa
täydentäeii. ;
. Suomen erään valtuuskuniian
matka alkaa tässä filmissä Mosko­vaa
kohti porhaltavasta junasta. J u ­na
sivuuttaa paljon vaihtelevia mair
semla ja saapuu Moskovaan. Mikä
valtava'näky! Kaikkil on siellä mit­tasuhteiltaan
valtavaa. Tuntee sa­nomattakin,
että; nyt ollaan suiir-maän'
keskuksessa. Kaikldalla on
suuifa rakennuk^ j a loistavia'sale­ja.
. Työtä on tehty Ja tehdään pal­jon,
mutta riittää siellä ihmisiä kult-tuurielämänkiii
aloille. iNeuvostoih-miaten
välitön ystävyys vapauttaa
sekä vierailijan että katsojan ma­sentavasta
vaikutukBesta.
Neuvostoliiton laajoilla alueilla te­kevät-
ihmiset työtä mahtavien ko­neiden'kanssa
j a työ mUodostUii siel­lä
iloksi. Laajat aaltoUevat/VilJa-vahiiöt'
peittävät näköpiirin. Miltä
•mahtöikas-n luntua valtuuskurinan
mukana olleesta pienviljelijästä ko­tiin
pa&ttuaäh jolloin hän väimoiisa
kanssa;viikate.ja harava olkapäällä
iäveli:kotin;ityUe? " v .
ToisaäliiKeäVostoliiton suuri v a l -
tuusl.unta. saapuu Suomeen Jä* vaik­ka
Helsingin-asemalla ei olekaan
mitään suurenmoista nähtäivää. hiin
vastaanottotilaisuus Messuhallissa
muodostuu hienoksi merkicltapauk-seksl.
Venäläiset toivat sinne iloa
inukanana. Aluksi orkesteri soittaa
Sibeliuksen Finlandian Ja sitten hoi­dan
'kuoronsa laulaa suomenkieiellä
Maamime läulim niin hyvin, että se
vetää pakostakin, suomalaiset mu-luansa.
Voimakkaat suosionosoituk­set
toistuvat eri ohjelmanumeroitten
Jälkeen. On helppo nähdä, että se
tilaisuus Jätti suomalaisiin pysyvän
muiston. Siellä ei todellakaan ollut
mitään "viralli£«i" kankeuden merk.
kejä.
Tästä filmistä olisi niin paljon sa-riottaväal
S i ^ pitäisi maanmiestem-'
me mennä joukolla katsomaan hei­dän
uskonnollisista ja poliittisista
mielipiteistääJi välittämättä. '
Filmin teksti on englanninkielinen,
joten sitä ymmärtävät huonoimmin
suomea osaavat ja Siibmessa synty­neille
kuva on n i i n havainnollisen
selvä, ettei siinä niitään puheen ym-
VVasblngion, D. C. — Senaattori
Hennings. rbem. Mo.) kehoitti pre­sidentti
Eisenhoweria tukemaan te­oissaan
äsieistä puhettaan, jossa hän
ar\'osteli kirjojen polttajia. (Pe­ruutti
lausuntonsa ainakin osittain.
— toim.) ' »
Presidentti' puh;iii kirjojen poltta­mista
vastaan Dartmouth opiston op­pilaille
tk, 14 pnä, julistaen ettei sel-l.^
inen menettely ole amerilcLulaista,
Jos kirjailijoilta Idelietään oikeus
saada kirjansa paikkoihiri. joihin i h ­misillä
cn mahdollisuus saada niitä
luetfäväkseeii.: .' / "V^"-
. Hennings selosti senaatille, että
"nykyinen kirjojen pölttamiskam-panja
.ön täydellisesti'.Eisenhöwerin
hallituksea Lontrollin alaisena' j a ' i l -
m & i . toivonsa, että se "lopettaisi
tämän keskiaikaisen ' näytöksen l u ­juudella
ja kertakaikklsiesti."
iISa3ianaika:s.esti kuristuslainlaadin-nasta
tunnettu sehaattcci McCarran
(dem. Nev.) arvosteli Eisehhovverin
puhetta kirjojen polttamista Vastaan
"säälittäväksi asiaksi." Ja Eisenho-wer'n
puoluekayeri Joe McCarthy
vakuutteli, ettei presidentti tarkoit­tanut
häntä kirjanpolttajilla. " M i ­nä
en ole polttanut ainoatakaan kir­jaa*'^,
hihkui "hyppivä Joe', yrittäen
vapautua sormella osoituksesta. Ja
samalla hän viittasi, että Icirjoja on
poiitettu klrjaitoista F,=senho\verin
hallitukien ovai^n jäsenten toimesta.
•'Minä Olen Iloinen", lisäsi McCarthy
että Jiallitus ilmeisestikin oh samaa
mieltä kanssani, kcska se niitä (kir­joja)
poistaa kirjastoista."
Joten näyttää, että Iken oiL-ia-käsl
ei ole tietoinen siltä mitä vasen
tekee.
"Kaikki mitä vaitioviraston • on
tehtävä on pysäyttää kirjojen polt­taminen",
san^i senaattori Hennings
märtämistä kaivatakaan. Nämä f i l ­mit
esitetään Dbn-haalilla tk. 30
pnä. 1 »3110 8.30 ijj.
USA:n dollarit
eivät antaneet
toivottua tulosta
Leghorn, Italia. — Tämä strate­ginen
,sa tamaicaupunkl. Jonka kautta
v.'rtaavat t^vikkeet USA:n miehitjs-voimille
Itävaltaan, antoi suuren vaa-
. livoitqri kommunisteille äskeisessä
vaaleissa. Tällä alueella on USAm
sotilaallinen tukikohta. Johon on si­joitettu
2,000 sotilasta ja jonka ra­kentamiseen
USA, on kuluttanut $7,-
850.000. ;^
Vaalien tulok'5et osoittavat selvästi,
että väestön tyytymättömyys ame-rikkalasten
isännöintiin lisäänfjy,
Va>• sm-oistopuolueet, konununistltja
sosialistit, saivat, yhteensä 51,545'efi
10,000 ääntä,enemmän kuin lfl48;,i:^
-Grasperih - amerikltalaismieilnen i i *
koo.mus sai 25,559 ääntä. KoniiniiiiJt
Iit saivat nyt 38,798. ääntä, eli mei­kein
yhtä paljon kiiln vasemmisto­puolueet,
saivat yhtensä v. 1948;
Järviiaivojen meri­miehet^
vaativat
palkankorotusta
-^^oronto. — Rivrjäsehistön paini»-]
tuksen johdosta on suiu-ten jänlen
merimiesten union (SIU.) johtajatj
joutuneet esittämään vaatimukses,]
että merimiesten palkkoja tulee kb-J
rottaa $50 kuukaudessa sekä myön­tää
muita pairannuksia. Sovittelu-1
Iautal'inta on käynyt, asiasta neu­votteluja
4 yhtiön ja 3.000 ty
edustajain kanssa. •
Seamens.Voice-lehti kirjoittaa, ettäI
merimiesten on saatava enemmäni
ruokaa ja siksi on luovuttava työ-J
Iäisten etujen myyntipolitilkasta.
Yhdysvaltain mies-mehetykset
ovat
nyt 136,029
VVasbington. — Kesäkuun 17 pä |
annetun tiedonannon mukaan nousj
USA:n Korean sodan miesmenetyi-set
edellisen viikon loppuun mennes-j
sa 136,029 . mieheen. fTäistä ilmoitfrj
taan ImoUeiläi 21,732, kadonneiial
13.124 j a haavoittuneiksi 101,173. ^
en
"baÖtotustl"
Ylläolevat ovat joitakin niitä peruskysymyksiä joiden pohjalla
onmeidän käsittääksemme tehtävä ratkaisu siitä, mitä ehdokasta
kullakin alueella voidaan ja tulee kannattaa. Me suosittelemme
Vapauden lukijoille, että he tutkisiN-at eri ehdokkaitten ohjelmia ja
edesottamisia 'tältä" pohjalta. >Ie luotamme siihen, että lehtemme
lukijat antavat tietää mielipiteensä alueittensa ehdokkaista — ja
että yhteistoiminnassa \-apauden kirjeenvaihtajain ja lukijain kanssa
lehtemme tulee hyvissä ajoin' ennen vaalipäivää fnerkitsemään itse-naisen
kantansa eri suomalaisalueiden ehdokkaiden kannattamisen
suhteen. /
Siihen mennessä hie suosittelemme kaikille maanmiehillemme:
Älkää jättäkö vaaleja joidenkin toisten tehtäväksi. Älkää olko v^Un-pitäimättömiä
vaalikampanjan suhteen! Tutkikaa kaikkien ehdok.
kaitten ohjelmia; verratkaa niitä ehdokkaittenneaikaiseihpaan toi- .
mintaan ja tehkää oman harkintanne perusteella itsenäinen ratkaisu
siitä mikä teidän mijolestäime parhaiten palvelee kansan ja koko maan
asiaa.'
Tässä mielessä tulisi meidän osallistua nyt alkaneeseen \'aali-
•kampanjaan ja ensimmäisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että ni­memme
tule\'at äänestyslistalle. — Varsinkin vasta hfljlan kansalaistu-'*
Heiden tulisi itse huolehtia siitä, ettei heidah nimensä jää pois.
etukäteen ; siunauksensa
tehdylle Rosenbergleri
^vmiirhalle", kuten heidän asianaja-
.jäiija EnianuBl Bloch sanoi. Vapaa
Sanan siumimtaisosialisti. "Siltanie-nien
Santeri", Joutui myöntämään,
että tiukan tullen hän kannattaa kä-pitallsta
luokkaoikeutta Ja sen l a n ­gettamia
kuolemantuomioittiksn. Hän
sancJl: ' ' f ' : ,
emme vaihtaisi kansainval-taista
oikeusmenettelyä mihirkaän
•kansandemoicraattiseen* oateusme:-
nhiklhi . . . " •:•
•rätä syvällistä Ja hienoa ajatusta
pextistellaan seuraavasti: '
• : "Yhtä mieltä voidaan olla " sUtä.
ettlT Rosenbergit ovat saaneet sel­laista
oiiceutta,' jbta-eivät olisi v o i -
nieet odottaa, jos heidät oUsi tuomittu
atömhn-kkljolna esiinerkiicsi Mosko­vassa
. . . "
Tämä latteus hetkellä jolloin esi-merkslkfci
vakoilusta - tuohiittu j a v a ­koiluun
Itsensä syylliseksi oikeudessa
tuxuustauQUt mr. Oätis vapatitettiin'
•IlsheklcosIovaUan vahkflasita. ^a'air
kana jolloin sosialistisen Neuvosto­liiton
.vankilat ovat- asiallisesti p u ­huen
tyhjeimetyt vangeista Ja va­pautettujen
vähkieh rikoslaetteiotkir.
on hävitetty!
Mutta/parempaa tulee. "Siltanie-inen
Santeri",-jokai tuntee porvaril­lisen
nimen Bruno Tenhunen.. lyö
pöytään välttiässän ja sanoo:
"Rosenbergien puolustuksessa ovat
kommunistit itse telmeet tuomituille
luirhunpalveluksen, käyttämällä jut­tua
piropagandavalttina.' Heidän se­kaantumisensa"
ö n , vaihuttanut miin
tuli tappuroissa . . . " .
Toisin sanoen "Silt&nieraen San­teri"
sanoo.;'että Rosenberglen tap-pamisvhnmassa
el ollut lainkaan ky-
.=?ymys "oikeuden jaosta", sillä itse­asiassa
"kommunistien selmantuml-nen"
pahensi heidän asemansa!
Ky5ymyk.<%ssä oli siis koistomuriia,
sanoo "Sntaniemen Santeri" — ja
täinän vuokä hän on kapitalistisen
luokkaoiL'juden kamuilla — Tom.
Mooiieynsyyttjimän vankilasta pitä­misen,
fitaccön Ja Vanzettin sekä Rö-senb^
ilglen'' syyttömänä pblttamiso}
kannallsr!
Että Rosenberglt olivat syyttömiä
ihmisiä, se.on Jo kiistattomasti to­dettu.
Me emme nyt puhu asiantun­tijain
• lausimnoista; — vaikka myön­tää
täytyy, että kun professori Ha­rold.
Uray-r» Yhdysvaltain atomlko-missic.
Tin entinen puheenjohtaja ja
Nobel palkinnon voittaja sanoo, että
hänen mielestään Rosenberglt ovat
syyttömiä, iilin sillä on enemmän
kantavuutta kuhi porvarillisen maa-miänKatscmuf.^
ien xyuastyttamaiiä
tuomarilla tai koko Eisenhowerin
liaUituJsellä. j]:
Meidän mielessämme on kuitenkin
eräs toinen kumoamaton seikka.
• Oikeuden Jako ei Ole lehmäkaup-pojeh
tekoa. Mutta Rosenbergeiile
luvatttbi virallisesti heidän hengensä,
jos he ryhtyvät "llmiantaJiiHi', ts.,
Jos he olisivat *ipahuneet" mitä P B I
vaati heitä puhumaan — huolimatta
lainkaan siltä kuinka valheellisia ja
TjerättSmiä heidän "paheensa" olisi­vat
olleet. Rteeribergit kieltäytyivät
"IJuhumasta' Jäsennyn vuoksi heille
khnettilh oikeuden asemesta amerik­kalaisen
luckkaoikeuden kosto.
Eikä tässä kalkK. "Tappakaa R o ­senberglt''
susilaidnan ikuiseksi l i ­peäksi
Jä siihen kirjaan Jouk-kcon
piti "SUtaniemen -Sahterinkih"
vielä itsensä työntää — muistetaan
tämä: 'Rbscöbergieh 'telöititspäivän
Iltana ilmoitettlih.-että presidentti
E-senhowerilla ja hänen jöSproku-raattorillaan
oli yksityinen puhelin­yhteys
Sing Shigiii. vankilaan, i»
että he istuivat puiielimiensaääi^
sä teloitukseen Jistl samalla kun' ®'
merl'.k3i Ethel Rosenbergin rinnalli
marssi; säjikötuolih • viereen asti- po^
helinoperaattorl; —
siinä mielessä, että tämä nuorfäij
murtuu 'Ja suostuu viime hei
myymään kuntansa j a alistuu FBli\
välikappaleeksi.
Tämä seikka,, paremmin kuin
-kään; muu; ijsoittaa sen, että Yhi
valtain korkeat piirit, olivat tie
Rosenborgien syyttömyydestä.
Kahden viattoman ihmisen li
taminen on sellaisenaan kyllin
ja tucmittava asia. Mutta ylläo:
perusteeUa ei voida tulla mih
muuhun johtopäätökseen k un
että Rosenbergeiltä kiristettiin
llittista "tunnustusta" Ilmeisesti
inassa tarkoituksesa kuin HUler pt^
tatti aikoinaan valtiopäivätalon. taÄ
too sanoa Joukkomittaisen tertcii
äloittamiseiKSi yhdysvaltalaisia
taan^ Tämä bn itibdmollisestl
jota ei voida vielä : tojjlstaa, ni»^
kaikki merldt viittaavat* siihen.
Moraalisaarnat ovat tietciikin *
hottcmla. mutta mie olisimme t<*?
Kut että. "Siltatolemeri Santeri"
olisi nimeään j a batmlaansa pab?
tanut Rosenberglen oHceusmudtf
kiittämisellä. — Känsäkoura.