Vapaus, January 16, 1928

              Maanantaina, f^mmik. 16 prnä—Mon., Jan, 16 No. 10 —
T O I J I I T T A J A T J
C. HEH* > : X. JC, CAHLSON. B, A. TESHUNEN. R, FEHKOSEN.
Bcf^tma/at tb« PoK. o Dep«itse«V Ouav», <a «ecood cU<* rUtier.
f^rrlr' ;', ,,•'111 .1 _ " . '
VAPAUS (Liberty)
. TILAUSHIKJIATJ ..,11
Uc. «LSO. s kk. §1,75 > 1 kk. «lÄJ- - Yk<5y»T«!u.aua J» Siwm^_«ki nmotUe
• t t B i i i l l i t I Tfc. >6J0.'< kk. QJO. » kk. <3J0 i« 1 kt. »1.00. .
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: ,
|lri—ftäi»mktct f l M kott. «340 k ^ i M U a . — A»ioUilt<»oiBew«lBolBk»et SOe. p * ! ^ " » » - -
mmdtaSbaMakMt SOe. kctu. U.00 3 kert««- — SyBirn>iiliw««k«t IIÄ» keru. « " « 3 «^?»»- r
AKMMitoMkMt S2.M k«fl>. «340 kakd kertu. - K4itodlootak«t «IJ» UtU.-
« V c ^ i p M b i l t M i Ukertr^^^B PokeUB S36W.
ka«ttwt( Ubtttf BoIUBac SS t o n » S«. Polxlui 1038. P«>«Uo«ote; Boi 69. SaJtnir. O»»-
^ i M M Ä v imCM 7Se. per cal. fa«k. Mlnianua d-JX» for »u>*l« liuertio» TSe. Ib» V»P««»
IM « U »OMa ttfaiMB » » w « « « U « i r i o u l . e e a kirjee.e«ime. kirjotuku oodelleai liikke«alioiUj«i
iIHadk aiadUs J. V. KANRASTO. liikkamboluj».
- - TuU(»a siit^^^^ kun Toronton kunnal-
Mutta näiden
tarkastelemiseen
iian myöhäinen,
^ ja tämän, jos minkään, kamppailun
.'^} opetukset olisi koko Canadan eikä
\- : V . , vain Toronton työläisten, ja ensi
- ,0^.^; ^ V - "ilmanselventämises-ij^
§j0!M'8S^'':'kaikille-kaupungin, poliittisessa
'M^Ki'^'^"'-' työväenliikkeessä oleville rekellisiU t|^^||tf I' je:^aineksille, ja, niiden tuloksien an-
If:^ ?-Wati kolme ^ta^
'^^||.;);:. ;;Ensiina^ uäistaopetuksista'- on
'^^y ; jiucjestymattömieh ei \ Vain teollisel-
V' la, vaan myös poliittisella alalla
tfoväenluokan itsenäistä poliittista
H<>iÄuntaa v a ^ tapahtuvan järjes­tä^
on
I: ,|iy<iväta^ äänestävien lu
i i kumäärä pieni. Ontariossa ja eri
'^ItfiSö^-J -'^iiMisirati:'; ;.'ovat. • nykyisen
. . . , pungissa Cänadassa, joskin Mont
M;;'.:^^^il^iy;:\; real voidaan mainita mahdollisena
^ poikkeuksena. KKiiiihl otus-,' valistus-
Tanaan tulee kuluneeksi kaksi vat liikemiesystävänsä. Kuitenkin
Canadan työväenpuolue piti enem­män
kuin omansa. •
Kamppailun kolmas opetus on se,
että äänestävät ja luokkatietoiset
työläiset eivät pelkää kannattaa val-lankumousmiestä
ja kommunistia,
kun tämä on työväen viirinkanta-jana.
Buck ja MacDonald tunne­taan
hyvin kprmmmistisiksi johta­jiksi.
Multa luokkatietoiset työläi­set
antoivat heille sydiämellisen tu­kensa.
Reformistien juttu siitä, että
kommunistien kuuluminen työväen­puolueen
keskusiieuvostoon Toron­tossa
on pitänyt työväelle auMtun
äänimäärän alhaalla, osöUautui di-van
perättömäksi. Ensiksikin kom­munistit
saivat yhtä paljo ja enem­män
ääniä kuin reformistit. • Toi­seksi
reformistit auttamattomasti
epäonnistuivat sen suuren äänimää­rän
kokoariiisessa, jonka he olivat
toivoneet kommunistisbta yhteyksis­tä
"vapauduttuaan" saavansa.
Toimeliaat työläiset tuntevat, et-tä
'Canadan työväenpuolueen Toifon
ton keskusneuvoston kanta siinä, et­tä
kieltäytyi antamasta reformistien
saattaa itseään pakokauhuun kom­munisteihin
nähdfiii, on: tullut oso-tettua
oikeaksi. Monet niisiä, jotka
Toronton piirin ammatti- ja seka­työläisten
neuvoätossa äänestivät
työväenpuolueen keskusneuvostosta
eroamisen puolesta, luollivat perin
väliä reförmisteihin j a siinpsonlai-siin,
mutta vielä vähemmän työ­läisten
poliittiseen toimintaan yleen­sä,
ja he kannattivat Simpsonin esir
tyslä eroamisesta vetäytyäkseen ko­konaan
syrjään politiikasta. Mutta
toiselta puolen on Canadan työ-yäeripuoluccn
Toronton keskusneu-vostoon
sUteipmin liittynyt pari ani-matilHsta
paikallisjärjestöä ja lisää
saadaan tarmokkaalla työllä. Ne
muutamat työläiset, jotka liittyivät
itsenäisen työväenpuolueen perusta-mispuuhaan,
ovat nyt jo väsymässä
sitä johtavien laki- ja liikemies-ainesten
komentoon, ja jotkut heistä
ovat jo. ilmaisseet haluavansa jäl-leeh
päästä Canadan työväenpuolu­een
kjeskusneuvoston yhteyteen.
Kommunistit ovat sitä; mieltä, et­tä
Canadan työväenpuolueen kes-kusncu\'
oslori tulisi tehdä mahdolli­simman
helpoksi näitten työläisten
palaamisen sen riveihin. Hetki on
kypsä sille, että keskusneuvosto te­kee
alötteen yhteisen rintaman muo­dostamiseksi.
Torontossa kunnallisen
vaalikamppailun opetuksien pohjal­le.
Kaikkia järjestöjä, jotka joko
tahallaan tai tunteellisista syistä
erosivat, tulisi sen kehottaa liitty­mään
uudelleen. Yliteisen rintaman
ohjelma on edelleen, kuten ennen­kin,
Canadan työväenpuolueen To­ronton
keskusneuvoston ohjelmana.
Ammatillaien liike
%f.''^ VjSstäI Canadan työväenpuolueen
^ i p l p ^ ^ ^ f ^ r o h t ^ teki:' joku
' . • jeltnan tarpeellisuus, jalkaa lehti.
W j ehdok-
|lpilliill?putt^ 'oli.;., yhtä
'--vr;" . suuri kuin niin kutsuluu *'Torontpn
' ' " työväenpuolueen" (äskettäin per us-iutakun-
:|^>?5iv;|gÄ|.^,taaii^ " ehdokkaa
' l> na olleen toveri .Bjugeriiianin ja it-työyäenpuolueen
ehdok-zr^
y,'.:..^ ,. käau, Jofau Loanin, saamalla ääni-t>
0i^''^i^'^^iaiBaxBi^ ei ole suurta eroa.. New-
* ' ' • manin saamia ääniä hänen omat
'/kuinppaninsakaan tuskin väittävät
'l -hen vaaliagitatsioni oli läpeensä
kansallismielistä. Öilaen huomioon
' ; v o i d a a n sanoa, eitä Canadan työ-
-/T . väenpuolueen ehdokkaitten saamat
suhteellisesti pal-imat
kuin pplkät numerot
sä tapauksissa har-
Toronton piirin ammat­ti-
ja sekalyöL neu­voston
asioita
Osanotto Toronton piirin ammat­ti-
ja sekatyöläisten neuvoston tä­män
vuoden ensimaiseen kokouk­seen,
joka pidettiin Labor Temples-sa
5 pniä t.k., ei ollut erittäin run­sas.
Ja erinäisten juoksevain asiain
käsittelystä puuttui melkoisesti sitä
tulisuutta, joka oli tunnusmerkkinä
niin monelle viime vuoden viimei­sellä
neljänneksella pidetyUe neu­voston
kokoukselle.
v."Äitien elSIceraIui-Uinsa«danto
CanadjUMi"
Neuvosto päätti ostaa yhden
kpl:een teosta "Äitien eläkeraha,
lainsäädäntö Canadassa" (Mothers'
Allowance Legislation in Canada),
joka on J. L. Cohenin kirjottama ja
torontolaisen Mcmillan kustannus­liikkeen
kustantama. Teoksen ar­vostelua
varten nimitti neuvosto ko­mitean,
joka teokseen tutustuttuaan
tulee esittämään havaintonsa neu­voston
kokoukselle-
Yhteys minimipalkkain lautakunnan
- k a n n a
Yhdistyneiden vaatetyöläisten lii­ton
eräältä Toronton osastolta saa-punut
kirjelmä kohdisti neuvoston
huomiota Ontarion minimipalkkain
lautakunnan toimenpiteihin, mikäli
ne koskevat minimipalkkaa vaate­teollisuuden
alalla. Kirjelmä aiheut­ti
neuvoston tarkistamaan suhdet­taan
minimipalkkain lautakuntaan
nähden; ja tämä tarkkailu paljasti
tosiseikan, että viime aikoina neu­vostolla
ei ole ollut minkäänlaista
yhteyttä minimipalkkain lautakun­nan
kanssa. ,
Useat edustajat lausuivat asian
suhteen mielipiteenään sen, että neu­vostolle,
joka on melkoisen isuuri
erinäisten työläisten järjestöjen
edustaja, on ehdottomasti; välttämä­töntä
päästä suoraan yhteyteen mi­nimipalkkain
lautakunnan kanssa.
Tämän takia päätettiin, että minimi­palkkain
lautakunnan pyydetään vi­rallisesti
tiedottamaan istunnoistaan
neuvostolle, että neuvosto voi lähet­tää
niihin edustajansa.
Virkailijaehdokkaiden nimitys
Virkailijaehdokkaat neuvoston, eri.
naisiin toimiin asetettiin tässä ko­kouksessa,
ehdokaslista ollen seu­raavanlainen
:
Esimieheksi, Wm.Varley ja J.
Thornton; ,
varäesimieheksi,' W, King ja J.
Loan;
omaisuuden huoltajiksi (kolme va­littava):
Scott, Jenovese, Cox ja
Simpson;
toimeenpanevaan kotniteaan (nel­jä
valittava): Simpson, McNab, Mc.
Doiiald, Garland, Shoesmith, Lang,
0'Brien ja Scott.
Pöytäkirjuriksi valittiin yksimie­lisesti
James \yatt; . rahastonkir Ju­viksi
F. C. Cribben ja rahaslönhoi^
tajaksi J. Monroe, kumpikin . niin­ikään
yksimielisesti.
A^arleyn kelpoisuus kyseenalaisena
Muutamat v^semmistoedustajat
as'ettivat kyseenalaiseksi ' Varleyn
kelpoisuuden mihinkään virkaan; ja
erittäin päteyillä syillä. Asiasta syn­tyneen
kahnauksen aikana paljastui
haet se seikka, ettei Varleyn valta­kirjaa,
mikä piti luetun kokoukselle
silloin, kUn uudet edustajat hyväk­syttiin,
ollutkaan pöytäkirjurin huos­tassa
eikä sitä löydetty mistään. Tä­män
takia toimitettiin esimiesehdok-kaiden
nimitys uudelleen, jota en­nen
Varleylle myönnettiin edustus,
oikeus enemmistöäänestyksellä. Mut­ta
katso, Varley nimitettiin jälleen
ehdokkaaksi. Hän ei nytkään kiel­täytynyt
ehdokkuudesta, huolimatta!
siitä, että häntä vastaan kohdistet­tiin
niin perin oikeutettu arvostelu.
Seuraavassa kokouksessa nähdään,
köhottaako neuvosto Varleyn esi-miehenvirkaari.
Menettelytapa-komitea muodostettiin
Kun useat edustajat olivat toden­neet,
että kolme viidestä vakitui­sesta
komiteasta, nim. lainlaadinta-,
kunnallis- ja valistuskomitea, joihm
jokaiseen kuuluu viisi jäsentä, ovat
tykkänään levänneet laakereilla, niin
päätettiin nämä kolme komiteaa yh­distää-
Yhdistetftryn komiteaan tu­lee
kuulumaan seitsemän jäsentä ja
tunnetaan se menetteljrtapa-komi-tean
nimellä- Jos tämä komitea
kuuden seuraavan kuukauden ku­luessa
osottautuu neuvostolle edul­lisemmaksi
kuin mitä laakereilla le­vänneet
kolme komiteaa ovat olleet,
tullaan neuvoston perussääntöihin
silloin tekemään asian edellyttämät
korjaukset; päinvastaisessa tapauk­sessa
tullaan nyt muodostettu ko­mitea
silloin poistamaan. —- V. A .
Ylidysvallat ei ole julistanut so­taa
Nicaraguaa vastaan, multa siitä
huolimatta on sillä siellä sotatoi­missa
kjinmennenluhatta miestä.
Imperialismi on jo syntyessään ju­listanut
sodan pienten kansojen ja
siirlomaitten itsenäisyys- ja ilse-määräämispyrldinyksiä
vastaan, jo­ten
turhaa ajan ja paperin;haaskaa­mistahan
olisi sodan moninkerlai-
Kirkland Lake, Ont.
Jymyn •uosikokonksesta
Tammikuun 8 p. 1928 pidettiin
Jymyn vuosikokous, jossa saapuvil-
Ja oli toistakymmentä jäsentä. Suo­tava
«ilisi että saavuttaisiin runsas­lukuisemmin
kokouksiin. Suurin
syy kai tähän on yötyöyuorot näis­sä
paikkakunnan grott»myllyissä,
joka on selvänä esimerkkinä kuinka
kapitalisti koittaa ehkäistä työläis­ten
valistus- ja voimailutoimintaa,
saadakseen itselleen riistettyä mah­dollisimman
paljon voittoa työläis­ten
työstä. Kaiken tämän epäkohdan
voivat työläiset järjestyneenä jouk­kona
poistaa. ' •
Päätettiin järjestää; seuran jäsen­tenväliset
sarjahiihtokilpailut. Mie­hille
2 km., .5 km. ja 10 km. mat­koilla.
Naisille 1 km. j'a 2 km. sekä
pojille 1 km. ja,2 km. matkoilla.
. Miehille ja naisille jaetaan kun­niakirjat
ja pojille neljä palkintoa^
Kilpailut aletaan 22 p. tammikuuta
kello 10 a.p. Gull Lakella. Liiton
sisämestaruudesta tullaan kilpaile­maan
Kirkland Lakella huhtikuun
ajalla.
Luettiin Timminsin Ilolta tullut
kirje koskien Pohjois-Öntarion seu­rojen
välistä hiihtokilpailua. Seu­ramme
asettui-joukkuehiihdon kan­nalle,
jossa seurat voivat lähettää
viisi edustajaa, joista kolmen par­haan
aika lasketaan yhteen. Matka
on viisi km.
Ei siis muuta kun kaikki pojat
hiihtelemään, että jaksetaan ; ensi
kevänä taas hypellä. — A. W. K.
kaan ottaisi talvilomaa, vaan biisi
mukana siinä työssä, jonka uskomme
kerran tuottavan meille voiton. Me
emme näet merkitse juu|i mitään yk­silöinä,
vaan kun me kaikki raata­jat
kokoonnumme yhteen, niin-muo--
dostuu siitä semmoinen voima, joka
takaa voiton työväenluokalle. - — E t.
* * •
TYÖLÄISKERJEEJ^VAIEHTAJAIN
KURSSEILTA
Työväen sanomalehtikirjeenyaih-tajain
iltakurssi älotettiin t.k. 3_
päivän, illalla kello 8.30 Don-haalilla.
-Oppilaita oli saapuvilla perin vähän,
vain neljä henkilöä.
Ope*usaikaan käytettiin tunti ja
kymmenen minuuttia. Sen ajan Ini-luessa
ohjaajamme toveri Vaara en­siksi
osotti, kuinka tehokas taistelu­väline
sanomalehdistö on niin porva­reille
kuin työläisillekin. Kun tämän
taisteluvälineen tärkeys • oli saatu
selville, käsit^tiin yhteisesti niitä a-sioita,
joista- työläiskirjeenvaihta-jan
tulisi kirjoittaa; ja kun sanöma-lehtildrjeenvaihtajaksi
perehtyy par-
•haiten siten, että ryhtyy itse kirjoit­tamaan,
niin sen tak^ sovittiin, et­tä
itsekukin oppilas ryhtyy kirjoit­tamaan
visseistä asioista. /
Kirjeenvaihtokurssia tullaan mai­den
opintokurssien kera pitämään
säännöllisesti jokaisena tiistai-iltana
ylläinainitussa paikassa.. Puolestani
toivon kaikkiin kursseihin runsasta
osanottoa sekä oppilaille innostusta
ja ymmärtäväisyyttä kaikkien ai­neitten
käsittelyssä. Yksi kurs­silainen.
m
niisiä
: MIETTEITÄ "TALVILOMASTA"
Työmaallani kuulin keskustelun,
joka kiinnosti siinä määrin mieltäni,
että haluan siitä tässä vähän maini­ta.
Siellä eräs Matti, joka on vaii-hempia
C.s.j. • täkäläisen osaston jä­seniä,
haasteli että hän aikoo ottaa
talvilomaa kaikesta järjestötoimin­nasta
ja lopettaa; haalilla käynnin
talvenaikana.
Matin, toveri, Mikko, oli aivan
toista mieltä. Hän oli sillä; kannalla,
että mikään loilla ei saa tulla kysy­mykseenkään
silloin, kun on kysy­mys
koko työväenluokan yhteisen a-sian
eteeripäinviemisestä. Päinvas­toin
tulee meidän aina, ilman kes­keytystä,
taistella pääinaalimme saa­vuttamiseksi.
Jos pidämme lomaa,
merkitsee se voimiemme herpaantu­mista
ja päämäärämme siirtyy kau­emmaksi.
Vihollisemme eivät pidä
lomaa, j'a siksi heidän järjestönsä o-vat
ehyemmät kuin meidän. Meidän
rintamassamme on vasta pieni osa
siihen luokka-asemansa perusteella
kuuluvaa ainesta. Tämmöisen ai­neksen
kanssa meidän on tehtävä
paljon työtä. Meidän pitäisi entista
/tarmokkaammin toimia, että saatai­siin
yhä suurempi joukko rinta­maamme,
lopetti Mikko asiallisen
selostelunsa.
Toveri Mikko oli mielestäni oike-assa.
Ja minä toivon, ottei Matti-
VASTINETTA NIMIM. " K A T S O J A N " POLEMIIKKIIN
nen julistaminenj kun sitä kuiten­kin
jatkuvasti käydään.
"Syytön" pn lyhempi sanonta,
iUomautetsEn sattuvasti eräässä va-
?.inin;eiifcs:-ä: pciTnrisiehdessH, imit-;" viltv?teler/:aiin
: Kuluvan tammikuun 10 p:n Vapa­udessa
on nimimerkki "Katsoja" lähr
tenyt kaikin voiminsa puolustamaan
erästä Näjrttämöliiton välityksellä
levitettyä näytelmää "Volgan vene-mies"
(mukaellut T. Tamminen), ja
hyökännyt kokolailla tanakasti alle-kirjoitianeen
Idrjoittamaan saman
näytelmän arvostelua vastaan. Ar­vosteluni
julkaistiin Vapaudessa lä­hes
kaksi kuukautta sitten, eli mar-rask.
IS pnä.
Eun niin pitkän ajan kuluttua
söjallekin". Hän lausui polemiikis-jss^
axi allekirjoittanutta vastaan seu­raavat
pääväitteet:
1. Että näsrtelmän suhteen ei
"kuitenkaan kaikki ole niinkuin ar­vostelija
(tarkoittaa allekirj.) sa-noo".
• •
2. "Agitatsioonin kannalta katsot­tuna,
yleisvaikutelmana saa sellai­sen
; käsityksen, että meikäläisillä
näyttämöillä näytellään paljoa ala-arvoisempiakin
kuin "Volgan vene-
KAUPUNGIN VÄKILUKU
^ Tämän kaupungin väkiluku on.
noussut-407 hengellä sitten v. 1926.
Nyt toimitetun • väenlaskun mukaan
on väkiluku 22,173 v. 1926 se oli
21,766 joista lapsia 5—16 vuotiaita
on 5',5B5. Kaupunki on jaettu 6
eri- äänestysaliieseen, joista alue no.
4, joka tunnetaan We3Endin (län­sipään)
nimellä, on suurin, väkilu­ku
nimittäin 6,574.-Tähän alueeseen
kuuluu Gore streetistä länteen m.m.
italialaisten kaupunginosa sekä suo­malaisten
n.s. saunamäki. Tilastossa
ei mainita Wten se jakaantuu kän-sallisuuksittain.
Tässäkin kaupungis­sa
on monia eri kansallisuuksia, suu.
rih ryhmä pn täällä syntyneet ca-nadalaiset,
englantiJlaisia, joitain
amerikälaisia, Canadan ranskalai-siia,
italialaisia noin ,3,000 henkeä,
ukrainalaisia, jugo-slävialaisia, ruot­salaisia
y.m. kansallisuuksiai joista
yllämainitut on suurempia ' ryhmiä.
LENIN—LIEBKNECHT—-LUXEM-'
BURG-MUISTOJUHLAA
vietetään S. J. osaston haalilla t.k.
22 päivänä siis sununtai-iltana. Si­säänpääsy
on vapaa. Tilaisuus on
kansainvälinen, jonka järjestävät
Kommunistipuolueen propagandäkp-mitea,
nuoriso-osasto ja S. J. osasto
suomalaisista ja Ukrainan Parmer-
Labor Temple-järjsstö. Me tiedäm­me
kuka oli toveri Lenin; hän,kuop­ii
v. 1924. Ketä ovat Karl Liecknecht
ja Rosa Luxemburg; he olivat Sak­san
työväenliikkeen esitaistelijoita
jotka murhattiin V. 1919 Saksan
sosdem Nosken ja lahtarikaartin toi:-
mesta. Liebknecht ja Luxemburg o-vat
olleet vallankunioukseliisen so-
•sialistisen nuorisoliikkeen perusta­jia
kansainvälisessä mittakaavassa
ja joka nykyään ilmene;& kommunis­tisena
naorisdliikkeenä.. Muistakaa-
,pa saapua tähän tilaisuuteeni
SUOMEN LUOKKASODASTA
on nyt kulunut^. 10 vuotta ja niinpä
täälläkih Soossa vietämme myös
Suomen luokkasodan kymmenvuotis-muistojuhlia
t.k. 28 ja 29 Pv eli
lauantaina ja sunnuntaina, jolloin
on näytelmä ja ohjelmaa. Lauantai­na
t.k. 28 päivä on «lahtava ja jän-,
nittävä näytelmä nimeltä "Veljesvi-haa'
neljässä näytöksessä. Aihe on
Suomen luokkasodan ajoilta v. 1918,
kuvaten hyvin selvästi niitä tapauk­sia
sekä sitä hirvittävää valkoter-roria,
joka seurasi. Tältä samalta
näytelmältä on esittämisinpä ki.el-letty
Suomen lahtarihallituksen ta-holta
Suomessa. Seuraava näytelmä
on "Korkein tuomari" eli "Veljes-viha
hö 2," joka on jatkoa edelli­seen.
OIKEUDESTA
Tuomittiin viideksi vuodeksi van­kilaan
pukotuksesta. Eräs George
Smith sai täällä kohne vuotta yh­destä
puukotuksesta ja kaksi vuptta
toisesta- Passitettiin Oiftarion val­tion
vankilaan. Kumpikin puukotiis
tapahtui viime syksynä.
TILASTOA V. 1927 -:,
koskien, kaupungin avioliittoja, syn­tymisiä
y.m. Viime vuonna solmit­tiin
: kaikkiaan 206 avioliittoa, oli
253 kuolemantapausta ja 687 syn­tymistä.
.
" ILMAT
ovat käyneet hyvin lämpöisiksi vii­me
aikoina. On satanut vettäkin
jonkun verran ja lumi on' jo mel­kein
kokonaan kadofihut joten näyt­tää
vähän -siltä niinkuin olisi kevät
keskellä talvea.
PROTESTEJA PUOLAA VASTAAN
Ukrainalaiset työläiset ovat pitä­neet
täällä Soossa protestikokoufc-r
sia Puolan lahtarihallituksen har­joittaman
terrorin johdosta Itä-Ga-litsiassa
josta täällä olevat ukraina­laiset
ovat kotoisin. Itä-Galitsia on
ollut osa ukrainaa, vaan Puola on
sen ryöstänyt Ukrainan sisällis-s6-
dan aikana v. 1917—18. Sisällisso­dan"
päätyttyä työläisten voitolla
tuli Neuvosto-Ukraina, joka yhdes­sä
Venäjän y.m. sitä ympäröivien
maiden kanssa muodostaa -nykyisen
Neuvostoliiton. Kuten tiedämme, on
Puolassa ollut hirmuinen lahtari-terrori
vallalla jo useita vuosia sen
työväestöä ja vähemmistökansalli-suuksia
vastaan. •— Helppari.
VanceoFerm jnitisia
soja" ei kykene kumoamaan ainoa­takaan
allekirjoittaneen tekemää
väitettä, kyetäkseen osoittamaan,
miksi "kaikki ei ole niinkuin ar­vostelija
sanoo". Jos- nimim. "Kat­soja"
ei ole voinut käsittää arvoste­luni
sisältöä, niin hänen olisi pitä­nyt
tutkia se uudelleen, ennenkuin
ryhtjd polemiikkiaan ' kirjoittamaan.
Kun "Katsoja" on väitteensä tu­eksi
ottanut esim. prinssin saappaan-puhdistus
jutun,, niin se osoittaa
väittelijän kykenemättömyyttä kä­sittää
väitteenalaista asiaa, tai sit­ten
hän tahallaan jTrittää johtaa
asian harhaan. Allekirjoittanut ei
ensinkään väittänyt, etteivätkö ve­näläiset
prinssit olisi olleet "raa­koja"
ja "halveksivia" tvövakeä
kohtaan. Mutta allekirjoittanut lau­sui
jotain muuta, jonka nimim. "E^at-soja'
on julkisuudelta salannut,
-Allekirjoittanut lausui:
"Itseasiassa ei kuitenkaan Venä-
TIEDONANTO YjLEISöLLE
Vancouverin Finnish Söcietjm jou­lukuun
31 päivänä 1927 toimeenpa­nemassa
tanssi- ja myyjäistilaisuu-dessa
nousivat voitot seuraaville nu­meroille
ja henkilöille:
1. ilädiovastaanottolaite $140.00
lipun no. 1393 Viljo Gustafson 2805
Wair St. Vancouver B. C.
2. Naisten turkistakki $90.00 lip­pu
no 636 Sandra Dahl. 721 Kee-fer
St. Vancouver B.C.
3. Miehen puku $6^00 lippu no
1114 Carl Salo, Lun^"^. C.
4. Miehen' taskukello' $35.00 lip^
pu no 2054 L Lervik 553 Hamilton
St, Vancouver B. C. ;
5. 'Naisen rannekello $25.00 lip-dy
B. C.
Kiitämme kaikkiay jotka tavalla
-tai toisella avustivat tilaisuuden on­nistumista,
sekä yleisöä antamastaan
kannatuksesta. — Myyjäistöimi-kuniä.
.
Border Cities, Önt.
s. J. OSASTON VUOSfeOKOUS
Suomalaisen Järjestön os. no. 3 7
vuosikokous pidettiin 8 p mä tam-mik.
Esitetystä toimintakertomuksesta
selvisi että toiminta on; kuluneena
vuotena ollut melko vilkasta. Työ­kokouksia
on pidetty 11, johtokun­nan
kokouksia 53. Huvitoimikunta
on vuoden ajalla järjestänyt 66 hu­vitilaisuutta.
Osaston jäsenmäärä pn
paikkakunnalta poismuuton takia
jonkunverran laskenut, ollen, vuoden
lopussa täydessä jäsenyydessä olevia
jäseniä 63. Puolueeseen kuuluu kylr
la. suornalaisia jäseniä enemmän,
mutta ne eivät kaikki halua kuulua
suomalaiseen järjestöön. Osaston o-maisuus,
joka vuoden alussa oli
$2,212.20 oli vuoden lopussa $15,-
165,68. Siitä on kuitenkin velkana
$7,229.41.
Puheehjohtajaksi alkavalle vuo-delle
valittiin töv. E. Tuomi 23 ää-agit^
itsio^^ .'^ ui?e:>^a tq?:^-l:i^^^s, veisi la^iic-i^h •vS?vrentn:n':{vSTi^ cslitcn^Si:! •2rTa?rtw' --^4. ;Monark:sti6n' rnpnn:si;I-5>^rn!-;^ ^S^^^^^^^n^*
illMf^-^iS-ö^ioten h--;:l; i 5v^•];ä^5ÄIoa^.' / ^ H ; i y ^ ^ : - ^ 2 " I " - 3 n n - r t i i : Tolssn 'i^nosn,! s?n.-solutti s? sci^r';:^, •."ettS hc>:]-£:s- •v^^i?i^^''^'^Ä.f^^'l:^ir:LV:;_^-
| i i i i P g ! ^ S f S : S ^ ^ ^ ^ . • : .•:;,,;;;.iOn....ro^^^^ näyttöVlcävne.env- : r .t->,,E.s^^^ nuf-^Sta-toiion^r^Ä k S n S S
Allekirj.. lausui arvostelussaan puna-päällikön
menettelyn suhteen: "Vie­läpä
punapäällikkö, agitaattori tur­vautuu
sellaiseen pikkumaiseen kos­toon,
että puhdistuttaa saappaansa
ruhtinaalla, kuten prinssi oli teh-nyt
ensimainitulle.
Käsittääkö "Katsoja", miten räi­keän
vastavallankumouksellinen
tuollainen kohta näytelmässä on> E l ­lei,
niin pitää hankkia sellaisia asia­tietoja,
joissa vallankumouksen suo­rittajat
toteavat, että asia todellakin
siten oh. Köyhälistön vallankumous-.
ta ei tehdä siksi, että työläisistä;
tulee "prinssejä",: j*otka apinoivat
kaikkea sitä mitä mässäyksessä elä­nyt
ylimystö on tehnyt. Jos "Katso­jalla"
on hajuakaan tietoisen val-lankumoU^'
ohta3a!a vastuunalaisuu­desta,
niin hänen pitäisi tietää, että
punapäälliköltä on kielletty sel­laiset
teot kuin ylsityinen kosto>
joukkonsa pettäniinen, pesorkkaus
jne..
^Toisen väitteen suhteen allekirj.
haluaa lausua sen, että arvostelus­sani
ei tehty väitöttä "paljon ala-arvoiseiiipien"
näytelifiien suhteen.
Vaan siinä laiisuttiin, että:; "Nykyi­sessä
Näytelmäliiton vsrastossa oh
iutomciton_ jouiio;- "yK^ä 'I^elvbttoraisv
=H:j-ieIn3;ä "tuin' ylläir.airJitai-dn ^ (Voi-.';
neliä, K . Hillin saadessa 16 ääatä.
Viimeksi maiilittu hyväksyttiin g.
man äänestystä johtokuntaan i^jj.
deksi vuodeksL Toisiksi johtökuiinaj
jäseniksi,, myöskin 2 vuodeksi valit.
tiin Martti Numminen 25 äänellL
Ilmari Koivu 21 äänellä ja Pe^
Piitiilainen 17 äänellä, varalta H.
Tervo 17, Martha Sarkkinen 1 3 j ,
Jenny HiU 13.
"Ennestään kuuluvat johtokuntaa»
arvan kautta yhdeksi vuodeksi jää.
neet Wm. Sarkkinen ja Lenni Bere.
hali.
Tilintarkastajikä valittiin H. Ron.
vinen ja Osk. Antikainen.
Järjestysmiehiksi P. Piitulainen,
Helmi Tuomi, K. Pohjola, V. Sark­kinen,
Eva Berghall ja Hellin Koivu.
Huvitoipiikuntaan Lydia Laine
KaUe HiU, Jenny HiU, Sylvia Laatul
nen, Maija Siuaipa, ^Aili Luoto, V.
Luoto/ Hilda Antikainen ja Martha
Sarkkinen.
Naisosasto raporteerasi, että se on
pitänyt;: vuosikokoukisensa, samoin
näytelmäseura ja torvisoittokunta.
Luettiin toimeenpanevan komitean
kii^jelmä jossa 'esitettiin Työväen
Puolustusliittoon liittymistä. Päätet­tiin
siihen osastona liitt3^, josta joh­tuvat'
toimenpiteet jätettiin johto­kunnalle.
Hsrväksyttiin johtokunnan ehdotus,
että 50 vuotta täsrttäneet ja pitem­män
aikaa -puolueeseen ja suoma­laiseen
järjestöön kuuluneet toverit
vapautetaan jäsenmaksuista ja si­säänpääsymaksuista
huvitilaisuuk­siin.
KP:N KAUPUNÖIN KK. VUOSI­KOKOUS
Kaupungin keskuskomitean vuosi-kokoulsessa
3 p, tammik. ukraina,
laisen propagandakomiteah edustaja
raporteerasi, , että heidän Labor
Temple Spcietyssään oh välit kovin
kireät kommunistien ja' taantumuk­sellisten
väliUä. Velvoitettiin propa-gandakomitea
seuraamaan tilannetr
ta ja kommunistien asiaa asiallisesti
puolustamaan.
Tuloja on kjeskuskomitealla vuo­den
ajalla ollut 1,482.39 ja menoja
1,453.93. Maksettuja jäsenmerkkejä
on varastossa $50.80 arvosta j'a so­luilta
on saatavaa $26.25.
Kuluneen vuoden iajalla on koko­uksia
pidetty säännöllisesti joka toi­nen
tiistai ja lisäksi usein ylimääräi­siä
kokouksia. ; \,
Toiminnassa: on 'ollut 15 solua
joissa on kussakin jäseniä 5—1.5 vä­lillä
Puheenjohtajaksi valittiin M.
Polanezky, varapuheenjohtajaksi V.
Luoto, rahastonhoitajaksi N. Huca-luk,
sihteeriksi P. Petlavani, teoUi-suusjärjestäjäksi
Ai Stark ja kir-jallisuusasiamieheksi
Mihaisuk. Po­liittinen
järjestäjä päätettiin .valita
seuraavassa kokouksessa.
Keskuskomitean kokoukset pää­tettiin
tästedes pitää joka toinen, ja
neljäs maanantai. -
SUOMEN LUOKKASODAN MUIS­TOJUHLA
10 vuotta on t.k.-27 pnä kulunut
Suomen työläisten vallankumous­taistelun
alkamisesta. Sen muistoksi
järjestetään suomalaiiselle haalille
sunnuntaina 29 p:nä arvokas muis­tojuhla.
Pitäkää muistissanne tämä
sunnuntai-ilta, että ette anna min­kään
muun mentävän olla esteenä
tähän harvinaiseen tilaisuuteen saa­pumiselle.
Joku
Sointula, B. G.
JOULUN VIETOSTA
Nyt on päästy taas siitä joulun ja
uudenvuoden huminasta ja saadaan
ruveta uutta vuotta vastaan otta­maan..
; ...'
Joulunäattoiltana esittivät lapset
näytöskappaleen y.m. ohjelmaa. Jou­lukuusi
ja haali olivat koristettu ta-vanmukaisesti.
Työläisnaisten, osasto
kustansi kahvit ja naiset toivat lei­vokset
kotoaan, joten ravintola oli
kaikUle sillä tavalla vapaata.
Tapanin päivänä, 26 päivä, joulu­kuuta,
juhlittiin Sointulah osaston
2p-yuotisjuhlaa. Sisäänpääsy, oh­jelma
ja ravintola olivat kaikille va­paat.
-Puheita pitivät K; Savola ja
O. Otava ja. A.ro lausui runon, jonka
J. ^Andereon oli; sepittänyt'tä^ o-sastoh
20-vuotisj uhlalle. 5:Esitettiin
sen näytelmän yleisvaikutukseen:
on ehdottomtasti päinvastainen. Tur­haa
pn siis nostaa kiistaa siitä, että
lähtisiimne luokiti;elemaa.n ^näyttä­möillemme
kelpaamattomat näytel­mät
eri luokkiin ja puolustamaan
niistä yhtä .paremmin, kuiri-toista­kaan.
Sehän ei ole väittelyn aihe.
Väittelyn aihe on se: tuleekö mei­dän
pyrkiä parantamaan systemaat­tisesti
näjlelmäkiH^llisuuttamme, .
vai nielasemmeko kaikki tekeleet
seUaisenan kuin ne sattuvat tule­maan,
sillä heikoHa:; perusteella, et­tä
niiden "yleisvaikutelma" on ehr
kä puoU .prosenttia^^^ parempi, kuin
jonkun;, toisen aikaisem|rian .tuot­teen
"vaikutelma". ; .
Kaikesta päättäen on "Katsoja"
yksi niitä yjfetuisia näytelmiemme
"katsojia", ; jotka ovat^^
vuoteen katsoneet ja taas katso­neet
sellaisia näytelmiä, jotka ovat
kokoonpanolleen hyvin heikkoja, ja.
vain harvoin, oh nähnyt kunnollisia
työväehnäytelmiä. Sik^i ei jakseta
tehdä eroitusta hyvän ja pahan vä­lillä,,
vaan tartutaan kyriään ja" ale-,
•taan puolustamaan: jonkun ; "uutuu­den"
^Oisiiaceln hs^koiinpia jpUolla.
Eolihas kohta; koskee vallankumo-
:-Tist:n,pnnl:sren .^kfitr-lsjä.' Knli^onimai-