1959-10-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^vu 2 .Torstaina, lokak. 22 p. - i Thursday, Oct. 22, 1959 VA PA U S (UBERTT) — Independent Labor Organ of Finttish Canadians. £s-tablished Nov. 6, 1917> Authorized as seöond class mail by the Post 'Office Department, Ottawa. Pub-lished thrlce weekly: Tuesdays, ijTliursdays and. Saturdays by Vapatis: Publishing Company Ltd . at 100-102 •Eam St;.W.;:Sndbury; Ont;, Canadav: Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editoria] Of f ice OS;'4-4265: Manager- < E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing , address: Box: 69,, Sudbury;f Ontario.'; Advertising^rates upon appllcation. TranslatlojjL free of charge. . TILAUSHINNAT:' Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4i35 3 kk, 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 900 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk: 9.S0 6 kk. 5.25 '^Vapaani maan" lakkokielto . *: ^asiiingtonista maanantaina tulleissa uutistiedoissa ker-l- Totaan presidentti Eisenhowerin antaneen 'Ballituksen pro- - >, kuraattorinvirastolle määräyksen ryhtyä toimenpiteisiin te-^ ...*räsläkon murtamiseksi Taft-Hartley lain avullai! Tarkoitus > ön tämän työväenvastaisen lain perusteella "ihankkia teräs-työläisten unioa vastaan estetuomio ja sillä perusteella komentaa noin 500,00 teräslakkolaista takaisin työhön 80 päi-vän ajaksi. Mitä tapahtuu sitten, jos tär.an 80-päiväisen "jäähdytyskauden" aikana ei sopimukseen päästä^ se on asia, josta on turha kannuja valaa. Union johto on kuitenkin il- Aioittanut että se tulee käymään oikeustaistelua katkeraan loppuun, aina korkeimpaan oikeuteen asti, välttyäkseen tästä estetuomiosta. Samalla kertaa terartyöläisten union johto on kuitenkin myöntänyt, etta jos se ei saa oikeutta asiansa -puolelle, niin unio tulee noudattamaan Taft-Hartley lain määräystä ja palaamaan työhön 80 päivän ajaksi, minkä jälkeen lakko alkaa uudelleen, ellei siihen mennessä ole sopimukseen päästy. Kaikki tämä näyttää hyvin monimutkaiselta ja epäselvältä. Tosiasia onkin ,että Taft-Hartly lain nimenomaisena tarkoituksena on saada työläisten keskuuteen isekasortoa, hämminkiä ja ennenkaikkea toivottomuusmielialaa sillä perusteella, että työtaistelujen voittaminen on mahdotonta. Selvää myös on, että kun esimerkiksi terästyöläiset määrätään nyt valtiovallan voimalla 80 päiväksi "jäähdylle" eli takaisin työhön, niin sillä aikaa voidaan, työnantajain ja valtiovallan sekä ennenkaikkea sanomalehdistön ja,radion välityksellä ; lietsoa eripuraisuutta ja toivottomuusmielialaa työläisten riveihin. Siten oh tarkoitus tehdä mahdottomaksi lakon uudelleen alkaminen — mutta tätä tavoitetta ei ole ilmeisestikään vielä "kirkossa päätetty". - •• .. . * * • * • • '' Teräslakon murtamisyritykset Täft-Hartley lain avulla paljastavat kerran uudelleen, että sellainen porvaris-denio-ia- aattinen hallitus, mikä on tällä kertaa Yhdysvalloissa, on loppujen lopuksi kapitalistiluokan yhteinen johtokunta, joka • tuntee • luokka-asemansa ja toimii kapitalistiluokan etujen vaatimalla tavalla. Tässä yhteydessä sanottanee, että teräslakon lopettamista vaatii maan "kansallisetu" eli "koko kansan hyvinvointi", • kuten on: yritettj' selittää. Tällaiset verhot eivät kuitenkaan muuta tosiasioita, ,4a tosiasia on, että jättiläismäiset teräs- , yhtiöt valmistelivat tätä lakkoa kuukausikaupalla; ne kehoit- , tivat asiakkaitaan östamaaa suuria teräsvarastoja edessä-olevan lakon ajaksi; ne valmistivat suuri varastoja omaan käyttöönsä. Ja niin kauan kuin näitä etukäteen valmistettuja ' varastoja oli käytettävisä, "VVashingtonilla ei ollut mitään kiirettä teräslakon lopettamiseksi. Työnantajia ei yritettykään painostaa pois työväenvastaiselta asenteeltaan. Washingtonis-sa puhuttiin silloin leveästi, joskin demagogisesti siitä, että järjestäkööt asiansa kollektiivisen neuvotteluperiatteen mukaan. Tämä sopi mainiosti myös suurten teräsyhtiöiden suunnitelmiin, jotka istuivat suurten teräskasojen päällä ja olivat yksimielisiä siitä, että terästyöläisille on annettava tuntuva opetus. Mutta kun teräsvarastot rupesivat vähenemään, eikä te-y räslakon normaalisesta murskaantumisesta ollut • merkkiäkään, silloin muuttui ääni kellossa: Kun työnantajat olivat valmiina avaamaan tehtaittensa portit, niin silloin astui are-nalle myös Washington suurine ruoskineen työväkeä vastaan. Ilman muuta on selvää, että Taft-Hartley lain käyttö ^ terästyöläisiä vastaan auttaa nyt jättiläismäisiä teräsyhtiöitä aivan samalla tavalla kuin Washingtonin toimettomuus tuki niiden suunnitelmia lakon alkuvaiheessa. Kysymys ei siis ole mistään "kansalliseduista'' ^ vaan luokkaeduista, ja nimenomaan teräsyhtiöiden; eduista puolta miljoonaa työläistä vastaan. Puhumalla "kansalliseduista" voitanee hämätä joitakin sinisilmäisiä henkilöitä, jotka eivät ; ole koskaan vaivautuneet rock'n roll-räminää syvempään ajatteluun yhteiskunta-asioista, mutta valtaosa koko ihmiskunnasta näkee Taft-Hartly lain käytössä terästyöläisiä vastaan kapitalistiluokan avoimen luokkanyrkin. * * * _^ _ Erikoisen luvun ansaitsee kysymys siitä, minkä vuoksi • • ei<^^ saatu neuvotteluteitse ratkaistuksi. Uutistiedoissa kerrotaan kompastuskiviä olevan kaksi: 1. työläiset vaativat lisää palkkaa, ja 2. työnantajat vaativat • suurempia hallinlavapauksia. , Palkkakysymystä ei tietenkään sovi aliarvioida, mutta - kaikki asiantuntijat myöntävät kuitenkin, että jos ei olisi riiuita "vaikeuksia" niin palkkakysymys olisi aikoja sitten rataistu. Työläiset ovat jo perääntyneet jossakin määrin palkkavaatimuksissaan ja teräsyhtiöt eivät ole koskaan yrittäneetkään väittää, että niiden talousaseina ei muka kestä palkankorotuksia. Päinvastoin satumaisen suuria voitto-osinko-jä kahmivat teräsyhtiöt ovat asiallisesti-myöntäneet että paikaan korotukset ovat mahdollisia; yhtiöt Wat muka huolissaan "v£.in "inflaatiovaarasta''',.lmikä on tietenkin niiden taholta h iononlainenn^eruke parenunan puutteessa. Jalelle jäa siis pääkysymys: työnantajain vaatimus suu-rrmmistä^ ikeuksista:"työsuhteiden muuttamiseksi taloudel- • li.3clla tavalla", kuten on selitetty.' Tämä vaatimattomalta • näyttävä vaatimus uhkaa kuitenkin kaikkien työläisten oi- ^ keuksia ja erikoisesti vanhempia työläisiä. . ' . Automatisoinnin takia, näin selittävät yhtiöt, on monta työalaa tullut tarpeettomaksi. Ja mitä enemmän automati- ' sointi edistyy,-sen vähemmän tarvitaan eri osastoilla työvoi- , maa. Ja voidakseen "järjestää työt taloudellisesti" yhtiöt haluavat poistaa vanhemmuusoikeudet niin, että voivat erot-taa mifelin määrin kenen tahtovat ja milloin tahtovat. ,Toi'sin'sanoen tähän viattomalta^ näyttävään vaatimuk-. seen sisältyy työnantajain tietoinen pyrkimys koko'uniotur-van murskaamiseksi. Tällaiseen itsemurhasopimukseen ei , luonnollisestikaan mikään uniö voi suostua niin kauan kuin silla on' vähänkin itsepuolustusmäihdollisuiiksia jälellä. Asian yakavuutta korostaa vielä se seikka, että jos teräsi- yhtiöt "liyt onnistuvat tässä'"pääpyrkimyksessään," kaikkien 'i nfiuiden joukkoteollisuuksren työläiset joutuisivat pikamars-slÄsa saman vaatimuksen eteen;: Tosiasiassa'kysymys unio- Inco Syyskuun 24 pnä pidettiin Sudbu-ryssa päivälliset. Eikä tämä ollut mikään tavallinen päivällineni-sillä silloin ruokittiin noin 1,600 miestä Incoa järjestämillä päivällisillä, jotka oli järjestetty: kunnioittamaan niitä Incon työläisiä, jotka olivat olleet yhtiön palveluksessa vähintäin 25 vuotta. •Incon ^presidentti Henry S; Win-gate ymmärtäväisesti saapui tilaisuuteen New Yorkista* asti puhuakseen yhtiön veteraaneille. Seuraavana päivänä saimme lukea hänen puheensa pääkohdat Sudbury Starista. Hän oli^sanonut, että Moak Laken alkaminen Pohjois-ManitO::. Jenkin nousee . . . tämä on uusi albassa tulee pidentämään Sudburyn T^akausi ja olen varma,-etta kaytän- Kirj. J. Bonaldson ikää nikkelin alalla. Hän vakuutti 25 vuotta Incon palveluksessa olleille; "Voitte selostaa pojillenne kotonanne, että he voivat täyttää isänsä kengät ja saavat pysyväisen työpaikan Incon palveluksessa Sud-buryssa silloin kun he alkavat etsiä työpaikkaa." ^ Tämä Wingaten tarjoama makupala ilmeisesti otettim vastaan ilomieli-sesti, sillä tilaisuuteen kokoontuneet veteraanit olivat taputtaneet käsiään voimakkaasti. Ei ole epäilystäkään siitä, että Moak Laken avaaminen tulee vaikuttamaan huonosti Sudburyyn. Tarkemmin asioita tutkiville presidentti Wingaten selostukset jättävät monia aukkoja ja ristiriitoja. Esimerkiksi hän selosti, että Mani-toban kehittämistä kiirehditään koska odotetaan, että nikkelin kysyntä lisääntyy eikä sen perusteella, että nikkelin kysyntä olisi todella lisääntynyt. Hän sanoi ja vieläpä koi'osti sitä, että on tehtävä l i - muut sanovat US An "SURKEA PÄIVÄ" "Se on kansakunnalle surullinen päivä" sanoi USAn'presidentti Eisenhower määrätessään oikeuslaitoksensa aloittamaan toiminnan es-tetuomion antamiseksi teräslakko-laisille surullisen kuuluisan Täft- Hartley-lain perusteella. Myöntäen avoimesti, että Taft- Hartley-lain säätämät pakkokeinot ovat puolueellisia työväkeä vastaan, että mainittu lakitekele onkin siis luokkahenkinen suurpääoman nyrkki työtätekeviä vastaan, Toronto Daily Star kirjoitti tiistaisessa töimitusärtikkelissaan: ". . . Ylläesitetyn spekuloinnin tarkoituksena on osoittaa kuinka kyseenalaiseen menettelymuotoon presidentti Eisenhower turvautuu käyttäessään Taft-Hartley-lain estetuo-miota. Se on'vaativa vapaalle yhteiskunnalle siinä, että se pakoittaa miehet takaisin työhön, mutta ei lupaa mitään.ratkaisua. Se on yksipuolinen siinä, että se panee heidät työhön niillä palkoilla, mitkä työläiset ovat hyljänneet, vaatimatta mitään vastaavanlaisia myönnytyksiä työnantajilta; tosiasiassa estetuomio huojentaa yhtiöiden ta-louspainostusta antamalla niille mahdollisuuden joidenkin tilausten-sa täyttämiseen. Se (estetuomio) ei saavuta mitään muuta kuin aikaa. "Kun suuren teollisuusmaan ja johtavan demokraattisen valtion päämies alentuu ^käyttämään asetta mika on samalla kertaa pakoitta-va, diskriminoiva ja tehoton, silloin on selvästi luotava uusi katse kollektiivisiin neuvottelumenetelmiin sää yrityksiä nikkelimarkkinain l i säämiseksi. Kuinka näissä oloissa voidaan oikeuttaa Ihconvtuotannon lisäämistä kolmannella: osallavarsinkin • kun pidetään V mielessämme, että vuosi sitten nikkelin ylituotanto johdatti lakkoon. Mr. Wingate selostaa a-sian tähän tapaan: "Olen suuri optimisti kun ajattelen teollisuuslaitoksemme' tulevaisuudesta. Vuosi sitten' olin masentunut . . näytti siltä, että pohja oli pudonnut nik-kelimarkkinoilla . . , kysyntä kui- ASIANTUNTIJAN TUNNUSTUS "Sen mitä neuvostoliittolaiset ovat tehneet rakettialalla, sen he ovat tehneet itse, eikä kunnia suin-r kaan kuulu saksalaisille", lausui Draken yliopistossa,. Des Moinesis-sa (USA), - pitämässään puheessa amerikkalainen rakettiasiaintuntija Willy Ley. Ley on Wernher von Braunin työtoveri ja myös itse ent. saksalainen, joka on saanut ,tJSA:n kansalaisoikeudet. Leyn mukaan NL sai sodan päättyessä: Natsi-rSak-salta; vain- kaksi kunnossa olevaa V—2-rakettia ja joukon insinöörejä, joista vain yhtä voitiin pitää jonkinlaisena tutkijana. Vastaavasti USA sai ainakin 50 täysin kunnossa olevaa rakettia ja käytännöllisesti katsoenkaikkirakettiasiantun-tijat. turvan säilyttämisestä on jo päiväjärjestyksessä teollisuusaloilla. Erimerkiksi Incon täkäläisillä työläisillä on edessä se vaara, että jos heidän unioturvaansa heikennetään — mihin nyt pyritään vissien ulkopuolisten voimien johdolla — nikkelinkaivajat voivat menettää: vanhemmuusoikeutensa siinä tapauksessa jos Moak La-keii kaivosbperatiojen alkamisen nimissä vähennetään tuotantoa- täällä! Tämä sellaisenaan on vain kotoinen esimerkki siitä, kuin-kai tärkeätä on^ koko tämän mantereen työtätekeville, että terästyöläiset saavat torjutuksi ja lyödyksi takaisin teräsyhtiöiden hyökkäykset uniotur-vaa vastaan. •s, i f f i i t i i Ä i i nossa se toteutetaan oikeaan tapaan" Sudbury Starin johtaja ja toimittaja Jim Meakes teki asiasta etusivun jutun syyskuun 12 pnä ja siinä hän koetti tasoittaa sudburylaisten pelkoja. Siinä oli kaiken lisäksi punainen otsake, "Kuinka Thompson tulee vaikuttamaan nikkelialuee-seen". ' Hänen vastauksensa olivat lupaavia. Hän kertoi Incon johtokunnan puheenjohtajan tri John F. Thompsonin sanoneen seuraavasti: "Meidän on myytävä nikkeliä. Jos emme kehitä laajempia markkinoita, niin ei tule olemaan kysyntää. Mutta jos kysyntä synnytetään, niin silloin meidän bn oltava valmiina täyttämään kysyntä. On itsestään selvä, ettei voida luottaa yksinomaan Sudburyyn, koska täällä ei ole riittävästi malmia. Jos yksinomaan siihen luotettaisiin, niin nikkelialueen malmi loppuisi 20 vuoden kuluessa. Se ei palvelisi yhteiskuritaa, yhtiötä tai yhtiön työläisiä." Mutta olettakaamme, että mr. VVingaten optimismi ei perustukaan tosiasioihin eikä synnykään odotettuja uusia markkinoita. Suljetaah-ko silloin Thompsonin tuotanto . . tai suljetaanko Sudburyn tuotanto? Tämä on kysymys, johon kukaan vaikutusvaltaisista henkilöistä ei uskalla vastata. Sudbury Starissa on toistuvasti korostettu Incon huolestumista Sudburyn tulevaisuuteen. Lehdessä on sanottu seuraavasti: "Pian alkaa Thompson tuottamaan. Painostus Sudburyn kohdalle vähenee. Sen malmireserVit kestävät kauemmin. Tuotanto saadaan tasapainoon. Inco aikoo toteuttaa tasapainotuotan-non saadakseen nikkelialueella sijaitsemat tehtaat ja kiinnityksensä tuottamaan mahdollisimman kauan ja tunnustaen kolme seuraavaa velvollisuuttaan: 1. Velvollisuus Incon osakkeenomistajille. 2. Incon velvollisuus työläisilleen. 3. Velvollisuus Sudburyn ja nikjtelialueen kunnille ja asukkaille." Nehän ovat hienoja sanoja. Mutta mitä Inco on tehnyt? Mikäli numero ykkönen on kysymyksessä, niin se on ilmeisesti huolehtinut siitä. Incon voitot, kun huomioidaan alkuperäinen sijoitus, ovat ihmeellisiä. Sen -voitot, verot ja muut reservit pidätettynä, olivat $95 miljoonaa vuonna 19.56 ja $90 miljoonaa vuonna 19.57. Osakkeiden omistajat, jotka ovat suurimmalta osalta Yhdysvaltain kansalaisia ovat pärjänneet erittäin hyvin. Entäs sitten nmuero kaksi — Incon työläiset? On tosiasia, että tällä kertaa Incon työläiset, ovat parhaimmin palkattujen tuntipalkasta nauttivien joukossa tällä mantereella. Työolot ovat myös verrat-: tavissa, mutta sulaton kansu edelleen vaivaa työläisiä. Multa samalla on huomioitava, että tämä tulojen parantuminen alkoi vasta sen jälkeen kun Mine Milt osasto 598 alkoi toimintansa vuonna 1944. Ennen sitä Inco oli luonut itsensä ko-v. ana työnantajana. Tällä kertaa uni-on toiminta keskittyy Incoa vastaan juuri eläkkeiden , saantioikeuksiin siinäkin tapauksessa, jos työläinen poistuu Incon palveluksesta;enneiv kuin hän on saavuttanut eläkeiän. Tässä eläkesuunnitelmassa onkin noin $100 miljoonan varat. On hyvin tunnettu, että harvat kaivostyöläiset ja sulattotyöläiset voivat jatr kaa tehtävissään 65-vuoliseen asti. Mutta heillä on tilaisuus nauttia eläkkeestä vasta sen jaikeen s kun he ovat saavuttaneet eO-vuotta.Tär mä. tarkoittaa, ;ettävjos Inco suljet täisiin huomenna,"niin monet tuhannet; työläiset, joilla on yli kaksikymmentä vuotta palvelusaikaa, jäisivät^ilman eläkettä' Jos heitä ei V kutsuttaisi itakai^in tehtäviinsä; määrätyn_ajan kuluessa, tai jos yhtiö onnistuisi : poistamaan-nykyiset seniority-oikeudet,. niin nämä mier het menettäisivät eläkeoikeutensa. Tosiasia: onkin, että-numerokakkov nen: on saanut: paljon vähemmän huomiotav kuin numero ykkönen, ja huomio johtuukin siitä, että itehtä-västä on huolehtinut hyvin militant-tinen unio. Entäs sitten numero kolmonen — Sudbury -ja ^nikkelialueen: kunnat?: Incon saavutukset: tässä suhteessa eivät ole ansiollisia. Se on jatkuvasti kieltäytynyt-maksamasta osuu: tensakunnalllskuluista. Sen vaikutusvaltansa kautta vhallitukseen'se on: onnistunut pitämäänilainsäädön-töä. joka vapauttaa sen maksamasta kunnallisveroja. Tämä teollisuuden, jättiläinen piilcilec niiden kiil-; toisten väitökaiensä takana, että sc maksaa huomattavan summan nfaa-kuntar ja liittovaltion veroista,-josta pieni osa palautetaan kaivoskun-tien käytettäväksi. Joku aika sitten Waters Township yritti saada uutta rautamalmin: käsittelylaitosta; vero^ tettavakseen; Inco -kuitenkin:onnistui eväämäänv kunnan suunnitelman. Näin ollen kunta menetti $76,000 vuodessa lisäveroina, mikä olisi, merkinnyt $40.00 jokaista taloa kohti. Inco on kerta toisen jälkeen eh-r käts^yt niiden Sudburyn alueella asuvien 100,000 ihmisen kuntien yh-teenhittymisen. Ja kunnat ovat valkeassa asemassa alhaisen teollisuus-veroitukseiiT" vesi- ja likaviemäri-suunnitelmicn johdosta. Inco on asettunut vastustamaan sellaista suunnitelmaa ja on oma-aloitteisesti rakentanut likaviemärijohdot Cop-per Cliffiin ja veden yhtiön omistamaan Garsonin osaan; Kun Henry S. Wingate saapui tänne Wall-kadulta puhuakseen yh' tiön veteraaneille, hän ilmeisesti omaksui sen ajatuksen, että kun saadaan kunnollisesti syödä, niin pehmoisella puheella Voidaan poistaa ne ennakkoluulot, joita monella sudburylaisella on yhtiöstä. Mutta siitä huolimatta on edelleen määrättyjä itsepintaisia seikkoja, jotka jäävät ajattelevien työläisten mieleen. Ne ovat seuraavat: 1. On arveltu, että nykyisen tuotannon tyydyttämiseksi on Sudburyn alueella riittävästi nikkelimal-mia seuraavaksi sadaksi tai kahdek-sisadaksi vuodeksi. 2. Thompsonin alue on myös valtava ja siellä on jonkun verran rikkaampi malmi. 3. Manitoban hallituksen kanssa on tehty erikoisia verosopimuksia sen johdosta koska Inco oh luvannut sijoittaa $8.5 miljoonaa velka-vapaan kylän rakentamiseen Thompsoniin. 4. Thompsonin laitokset tulevat toimimaan kolme vuotta ilman liittovaltion verotusta ja Inco tulee nauttimaan 5-vuotiskaudesta, jolloin se voi maksaa kaikki rakennuskulunsa. 5. Hyvin keskitetty Thompsonin laitokset, kaivokset, sulatot ja puhdistamot, on vain lyhkäisen matkan päässä Churchillin satamasta, mihin kulkee rautatie. 6. Inco on jo antanut ymmärtää, että se aikoo palkata Thonipsoniin etupäässä nuoria ja riskiä miehiä preeriamaakunnista. 7. Thompson on suhteellisesti syrjäytetty Pohjois-Manitobassa, sinne pääsee ainoastaan lentämällä tai rautateitse, ja näin ollen se on vaikea järjestää union alaisuuteen. Kun kaikki nämä tosiseikat huomioidaan, niin International Nickel Companyn selostukset Thompsonin avaamiseksi eivät ole lainkaan järjellisiä. Meistä tuntuU) olevan selvä, että Inco aikoo kuoria maitoa ja jos se tulee tarpeelliseksi niin juuri Sudburyn kustannuksella. Inco on erittäin voimakkaasti koettanut kehittää markkinoita Euroopassa. Nykyisen Yhdysvaltain teräslakon aikana valtaosa nikkelistä on myyty juuri eurooppalaisille ostajille. Ilmeisesti maailman sosialistinen osa on o.stanut suuria määriä nikkelia. Tämä ulkomaille vienti merkitsisi sitä, että Churchillin satama olisi kovin tärkeä malmin lähettämiseksi Eurooppaan. Jos Thompsonin tuotanto suunnataan juuri tyydyttämään Euroopan melko vakiutisia markkinoita, niin voimme olettaa, että Sudbury tulee tyydyttämään Yhdysvaltain markkinoita — lasku^ ja nousukausineen. El ole lainkaan epäilystä siitä, että Inco pitää Mine Mill uniota ehkäisyvälineenä sen kehitykselle. Työväen piireissä ollaan: sitä -mieltä, että Inco provosoi viime vuonna käydyn lakon yrityksenä vapautua uniosta.' Kiitos siitS.^että työläiset esUntyivät i yhtenäisesti;':ja; militant- .tisesti ja että Canadan työväestö ja kansainvälinenv työväenliike mahtar, vasti tuki lakkoa, ei Inco onnistunut. Juuri tämän yhtenäisyydenrikko-imiseksi Inco on ryhtynyt toimimaan päättäväisesti käyttäen kaikkia mahdollisia keinoja,y Incon kampanr jan keskeisin kohta tuleekin esille osasto 598:n vaaleissa ensi kuukau^ den aikana,- Näyttääkin siltä. ettS tästä, taistelusta muodostuu yksi työväen historian likaisemmista taisteluista. TOBVUTTANCT EEVA Oikea valaistus^^säästää sihniä Washington. — Kenraali George C. Marshall kuoli perjantaina Walter Reedin sairaalassa Washlngtonis-sa 78 vuoden ikäisenä. Marshall oli ensimmäinen ammattisotilas josta tuli Yhdysvaltain ulkoministeri eli valtiosihteeri. Toimittuaan toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain maavoimien ylipäällikkönä, alaisenaan yli 9,000.000 miestä, tuli hän sodan jälkeen tunnetuksi nimeään kantavalla taloussuunnitelmalla, ns. Yhdysvaltain taloudellisesta avusta, jonka perimmäisenä tavoitteena pH estää sosialismiin sllr-. myös matalalle, esim. riiokapöydän i ä s k i m kodin valaistusta: joudutaan uusimaan, tai uuteen kotiin valitaan lanippujav pitäisi muistaa,: ettei valaisin ole; • pelkkä koriste-esine;; Se voi vaikuttaa" suurestikin A huoneen] ulkonäköön^ mutta varsinaiselta olemukseltaan se kuitenkin on tarve^ esine — se v^aiseel Kattooni, kiinnitettävät varjostimet ovat suosiossa. Huoneitten mataluuden vuoksi ne -ovatkin paikallaan. Saatavana on kankaasta, muovista, paperista ja lasista valmistettuja varjostimia. Näistä lasi on kallein, mutta käyttökelpoisin, sillä sen voi pestä, eikä se vioitu lampun lämmöstä: Muut materiaa^ Iit tummuvat ja haurastuvat vähitellen lämmön synnyttämän ilmavirran tuodessa pölyä, joka vähitellen palaa kiinni varjostimeen. Varjostimen tilalla voi käyttää ritilää — metalliristikkoa, joka pehmentää valon, mutta ei vähennä valoisuutta, niinkuin varjostin aina jossain määrin tekee. Yleisvalaistuksen voi sijoittaa tymlnen visseissä Länsi-Euroopan maissa. Marshall oll sodan aikana sen ajatuksen esittäjä, että Saksa voitettaisiin tekemällä maihinnousu Länsi- .Euroopassa. Amerikkalaiset sotilashenkilöt asettuivat puoltamaan tätä enemmän kilin Chiirchillin suunnitelmaa suorittaa maihinnousu Balkaniin. Niinpä maihinnousu tapahtui aikanaan Ranskaan. Sodan jälkeen MarshaU toimi Kiinassa mutta joutui poistumaan sieltä vallankumouksen voitettua. Korean sodan puhjettua hänet nimitettiin ulkoministeriksi. yläpuolelle, noin 30 tuumaa pöydän pinnan yläpuolelle. Jos huoneessa Tri Endicott palaa Kiinasta ensi kuussa Toronto. — Canadan Rauhankon-gressin puheenjohtaja tri James G: Endicot ja hänen vaimonsa ovat alkaneet kiertomatkan Kiinassa sen^ jälkeen kun Kiinan Kansantasavallan lo-vuotisjuhlallisuudet loppuivat. Tri Endicot osallistui näihin juhliin yhtenä Maailman Rauhanneuvoston seitsemästä edustajasta. Hän palaa takaisin Canadaan ensi kuukauden lopussa ja tekee kiertomatkan täällä puhuen eri paikkakunnilla niistä vaikutelmista, joita hän saa Kiinan matkaltaan. on hyvin suunniteltu, runsas paikal-lisvalaistus,. tämä on täysin riittävä yleisvalo. Lasisia, akryylimuovisia ja kankaisia malleja on lukemattomia, näistä jälleen lasi on paras ratkaisu. Muovi ei kestä kovin voimakasta hehkulamppua — se saattaa menettää muotonsa. Yleisvalai-simen varjostin on syytä valita siten, että valo suuntaiituu alas. Paikallisvalaisimmista yleisin on pöytälamppu. Luku^ ja työlamppu pitäisi sijoittaa niin kauas istuimesta, ettei valo satu suoraan silmiin. Tällöin on myös valittava sellainen • • * .varjostin, joka suuntaa - valon." vinosti alas. Varjostin ei kuitenkaan» saa suunnata valba pelkästaän^poy- ;dän pintaani sillä eninMiäksecn_2fi-s^~^^"^ loa tf^yitaan pöydän,, ^pärmll. Varjostin'voi silloin olla arkajilqn materiaalia — kangas on pehmeä ja: miellyttäväv materiaali ja ^p~i|ikj^r^ huonetta paremmin Iniin kova W tai;eloton muovikangas. Juuri piJy-tälampuilla voi huoneeseen cluoda pehmejrttä ja persoonallisuutta!/; : Peilivalaisimena käytetään lam-: petteja ja putkivalaisimia. Laiiape-; tit varjostimeen luovat pehmeän, kauniin valon, kun taas putkivaiäi^ simet valaisevat kirkkaammin^ Pei-livalaisimet pitäisi? sijoittaa peilin molemmin puolin suunnilleen': sille korkeudelle, mille kasvot tulevat istuttaessa. Jos lamput ^ovat.liisui korkealla, tai vain toisella puoleHe, JS muodostuu helposti häiritseviä' ja . T rumentavia ° varjoja. Keittiön valaistus kuitataan f ii yleensä pelkällä yleisvalaisinfeUi i l Kattlampun valo pitäisi suunnata i'^- alaspäin, vatita sjellainen varjositin, jossa on kuvun lisäksi varipstin,i^K;|^ tei valoa tuhlattaisi kattoon, m i ^ sitä ei tarvita. Kun työpöydät u - < ^ seinkin ovat seinäkaappien alla, sy-vennyksessä, ei-yleisvalaisin anna , 7: riittävää työskentelyyn tarvittavaa.2 valoa. Kaappien' alle olisi syytä iif kiinnittää lieriövälaisin tai loiste-putki, sillä juuri typtä tehdessä !yia- ' loa kaiyataaii. Keittiön valaisimien pitää olla helposti puhdistettavia. :i Yleisenä sääntönä on, että huoneessa pitäisi olla valoa 10 w netio-metriä kohti, siis esim. 12'kuutiöia.^^^^^,,, huoneessa 120 w. Valoa saa bUa mieluimmin liian paljon kuin liiäii vähän. • • Vaihteeksi voileipiä kahvipöytään MONA TÄYTE (8 hengelle) 2 kovaksi keitettyä munaa hienonnetaan 2 rkl. "pickle relish" 2 rkl. hien. "celery" 2 rkl. Majoneesia Vi tl. sipulisuolaa hiukan pippuria 1 rkl. hien. vihr. pip. 1 rkl. "pimiento" KINKKUTÄYTE 2 kannua (^oz) "Devilled ham" 1 rkl. majoneesia ohuita kuorimattomia kurkun viipaleita. AUSTRALIAN JA UUDEN SEELANNIN KAfKKi UNIOT RAUHAN PUOLESTA Melbourne. — Kaikki Australian ja Uuden Seelannin uniot ovat Ilmoittaneet kannattavansa ensi kuussa taällil pidettävää rauhankongressia. Australian uniojen neuvosto ja Melbournen unioneuvostot ovat päättäneet kannattaa tata kongressia. Yksityiset uniot, jotka edustavat rautatieläisiä, pannuseppiä, sähkö-työläisia, Satamatyöläisiä, kunnan-työläisia, merimiehiä, metallityöläsiä, kutojia ja muita työläisiä ovat i l moittaneet kannattavansa rauhan-kongressia. Muita tunnettuja henkilöitä, kuten Australian tunnetuin atomitledemles Sir M. Oliphant. ja lentomarsalkka Sir George Jones ovat kongressin aloitteentekijoitten joukossa. Aikaisemmin Australian Labor-puolue vastusti rauhankokouksia, mutta nyt on puolueen presidentti F. E. Chamberlain rauhankongressln aloitteentekijoitten joukossa. Labor.- puolueen Victorian konferenssi päätti keholttaa osastojaan osallistumaan rauhankongresslin. Kongressiin osallistuu amerikkalainen atomitledemles prof. Linus Paullng ,brittUäinen kirjailija J. B. Priestley ja Intian parlamentin jäsen Givlnnl Reddy. Brittiläisen fosfaattUaivaston lippulaiva Trlellisin miehistö on nimittänyt laivansa "rauhanlaivaksi" Ja luvannut joka kuukausi avustaa rauhanliikettä. Tämä on johtanut siihen, että nykyään purjehtii Austraa-r: lian rannikolla 16 "rauhanlaivaa". KUOBRUTUS 1 paketti (8oz) kermajuustoa 3 rkl. maitoa (punaista ruokaväriä jos halu-' taan . ' . • KOKOVEHNÄLEIVÄSTÄ, 1 pau- 1| nah leikkaamattoniasta otetaan kuö- V-ret. pois ympäriltä seM leikatäan^pi-tuussuuntaan 4 osaan. Sivellään % i kunkin viipaleen yksi puoli voilla tai margariinilla. Asetetaan näin sivelty leivän viipale leipälaudalle >| ^iinä on sitä helppo valmistaa. , MUNATÄYTE valmistetaan ,si- 1 ten, että sekoitetaan kaikki mmit aineet paitsi vihreä pippuri ja pi-miento, seos jaetaan kahtia ja vasta sitten lisätään pippuri jä piiniento niin, että Vksi tulee yhteen ja toinen toiseen puoleen.' , ENSIMMÄISELLE leiväUe leipä-laudalla lievitetään munatäyte, J^h hon pn lisätty vihreä pippuri. Sen päälle asetetaan T O I N E N leipä- ; | viipale ja sille ensiksi ohuita kurk-kuviipaleitai niiden päälle kinkku täyte ja taas kurkkuviipaleita, KOLT MAS leipäviipale asetetaan niiden päälle ja sille levitetään munatäy: te, johon on lisätty pimiento. Ja viimeksi NELJÄS viipale. Tämä pitkä leipäkakku kääritään voi- tai alumiinipaperiin ja saa olla koko yön jääkaapissa. ' KUORRUTUKSEEN sekoitetasMi kermajuusto ja maito (ja ruokayä-ri jos sitä käytetään). Leipä kakku sivellään sillä kaikilta sivuflta paitsi ei pohjaa: Voidaan halutessa koristaa oliiveilla. Jäähdytetään ennen tarjoamista ja leikataan 8 viipaleeseen. i SS Vastaamatta jäänyt kysymys ; Sinä päivänä, jolloin : Vapaa Sanan toimittaja kirjoitti, viikonlopun pakinansa; hän: oli ilmeisesti nous-su tj ylös väärältä puolen -vuodetta. Muuten ei voida käsittääksemme mitenkään selittää:: sitä halveksivaa sävyä- mikä hänen ikVJoituksestaan huokuu omia lukijoitaan kohtaan, jotka syystä tai toisesta kysyvät "miksi?" (K iviperän Pekka kertoo saaneen' sa länneltä kirjeen, missä kysytään: "Samalla kysyn teiltä, ,että auttaako hallitus meidän'lehteämme;: nimittäen Vapaa Sanaa . . ." Pitäen ilmeisesti lukijoitaan pik-kulapsina,' joille voi puhua mitä tahansa; mainitun lehden toimittaja vastasi pakinassaan: "Pennin pyöreätä ei lehtemme ole koskaan vvaltloapua' saanut . . , Että jos kuka toista, väittää, hän puhuu'pehmoisia'tietensä;ja tahallaan . . . " Kuten huomataan, KlviperSn Pekka sanoo, ettei hänen lehtensä saa "valtioapua".. Mutta eihän kysyjä mitään sanonutkaan valtio-avusta. Vapaa Sanan lukijoita ei kaiketi huolestuta tässä -yhteydessä niinkään paljon muodollisuudet; vaan käytännöllinen tosiasia. Puheet ovat hyv+ä, mutta entäs' teot? Täscä yhteydessä Vapaa Sanan lukijat "näkevät, että" heidän lehtensä —^: yhdessä eräitten. muiden äiär(Oikeistolaisten vieraskielisten leht ien: kanssa;: saa esim; sellaisia hallituksen ilmoituksia,;:joilla :on ilmeinen poliittinen leima. Käsi sydämelle Kiviperän. Pekka:: Saako Vapaa Sana ja; julkaiseeko se sellaisia ilmoituksia, jotka kielletään joiltakin toisilta lehdiltä? Ja miksi se saa? Saako se niitä sen vuoksi; että torypuolueen muodostamat liitto- ja maakuntahallituksenune pitävät joitakin: lehtiä niiden: kannalta "hyvinä" ja "suotavina" lehtinä ja joitakin toisia lehtiä "pahoina" ja ".ei-suotavina" lehtinä? Lapsetkin t^tävät, ettei hallituselimien toimesta voida'mitään "val^ tioapua" heittää siten kuin heitetään ^ koiralle luu. Mutta hallitus-eliniillävvoi olla "hienompia keino-: ja" ja se ilmeisesti kiusaa Vapaa Sanaii niitä lukijoita |ptka katso-vatj että mikään lehti ei; ole silloin vapaa, jos se hyväksyy sella^^ia tuloja, mitä annetaan "hyvän polir tilkan" ^tunnustukseksi. Mikäli puhe ineistä. niin Vapaus ei lainkaan kadehdi Vapaa Sanan asemaa. Päinvastoin! Mutta me vakuutamme, että Vapaus el ota mictään4aholta, ei sen paremmin hallituselimiltä kuin työväenvas-taisilta työnantajiltakaan mitään sellais'^^ kannatusilmoituksia, tai mitään muitakaan tuloja mitkä kielletään joiltakm toisilta lehdUtä sillä perusteella; että ne eivät ole saaneet armoa toryhairtuksen tai työnantajakapitalistin silmissä, • Käsitämme luonnollisesti inhimilliset heikkoudet ja viettelykset Emme liioin odota mUtään:: oikeis-tolehdeltävehdottomasti periaatteellista käytäntöä tällaisissa tapauksissa. Mutta Vapaa Sanan lukijat ilmeisesti odottavat ainakin sitä, jotta he: saisivat rehellisen vastauksen siihen, että saako Vapaa Sana hallituselimiltä ja suuryhtiöiltä sellaisia ilmoitustuloja ja muita etuisuuksia, mitkä kielletään es',iner-kiksi Vapaudelta ja joiltakin muilta työväenlehdiltä? Meille tietysti sanotaan Torontosta päin,,etta "oma on syynne". Niinkuin se vähän onkin. Me'pidämme sanavapautta v todellisuutena, eli määritelmänä, jonka puitteissa rahapussien rihmjoa pitävillä ei ole oikeutta sanoa meille,^ mitäi me kjrjoitamme tai mitä megätam- ' me kirjoittamatta. Siitä asijasU päättävät Vapauden lukijat ja-hallinto, eikä kukaan muu. Me olemme viimeaikoina nähneet I miten hallitusvallan myötävaikutuksella on tässä maassa (kuten YhdysvaUoissakin) kehitetty ja tehostettu vihamielistä suhtautumisr ta työväenliikkeeseen yleensä^ Am-. mattiyhdistyksille on tullut entista vaikeammaksi saada edustusoikeuty:.: sia; palkankorotukset ja muu,t-pa-rannukset ovat entistä kovemman taistelun takana. Tämän maan.mo-, lemmat työväenpuolueet ovat myös joutuneet taantumusvoimien painostuksen johdosta melko hankalaan asemaan jne. Kaikki tämä aiheuttaa vaivoja ja vaikeuksia työväenliikkeelle yleensä. Sama pitää paikkansa Vapauteen nähden. Mutta kaikki' tSmS .;:| osoittaa vain millä puolen aitaa ku- ^ I IBS - * kin meistä on, ja se nauraa par-, M häiden joka viimeksi nauraa — sillä tosiasia on, että työväenliike tulee sittenkin selviytymään vai-keuks- staan — ja voittamaan! Itsestään «selvää luonnollisesti on se, että' mikään sellainen lehti,, jo* ka vastaanottaa protestia lesittSmSt-i tä ilmoituksia, mitä ei "pahoiUe" työväenlehdille anneta, \ei.:ole .ot ' - | keutettu puhunkaan halaistua sanaa v,.s sen paremmm sanavapaudesta, kuin de in okraattisista• menettelymuo*'J| doistakaan. — K^nsäkoiura. J ^ m I 'm iSSi m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 22, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-10-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus591022 |
Description
Title | 1959-10-22-02 |
OCR text | ^vu 2 .Torstaina, lokak. 22 p. - i Thursday, Oct. 22, 1959 VA PA U S (UBERTT) — Independent Labor Organ of Finttish Canadians. £s-tablished Nov. 6, 1917> Authorized as seöond class mail by the Post 'Office Department, Ottawa. Pub-lished thrlce weekly: Tuesdays, ijTliursdays and. Saturdays by Vapatis: Publishing Company Ltd . at 100-102 •Eam St;.W.;:Sndbury; Ont;, Canadav: Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editoria] Of f ice OS;'4-4265: Manager- < E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing , address: Box: 69,, Sudbury;f Ontario.'; Advertising^rates upon appllcation. TranslatlojjL free of charge. . TILAUSHINNAT:' Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4i35 3 kk, 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 900 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk: 9.S0 6 kk. 5.25 '^Vapaani maan" lakkokielto . *: ^asiiingtonista maanantaina tulleissa uutistiedoissa ker-l- Totaan presidentti Eisenhowerin antaneen 'Ballituksen pro- - >, kuraattorinvirastolle määräyksen ryhtyä toimenpiteisiin te-^ ...*räsläkon murtamiseksi Taft-Hartley lain avullai! Tarkoitus > ön tämän työväenvastaisen lain perusteella "ihankkia teräs-työläisten unioa vastaan estetuomio ja sillä perusteella komentaa noin 500,00 teräslakkolaista takaisin työhön 80 päi-vän ajaksi. Mitä tapahtuu sitten, jos tär.an 80-päiväisen "jäähdytyskauden" aikana ei sopimukseen päästä^ se on asia, josta on turha kannuja valaa. Union johto on kuitenkin il- Aioittanut että se tulee käymään oikeustaistelua katkeraan loppuun, aina korkeimpaan oikeuteen asti, välttyäkseen tästä estetuomiosta. Samalla kertaa terartyöläisten union johto on kuitenkin myöntänyt, etta jos se ei saa oikeutta asiansa -puolelle, niin unio tulee noudattamaan Taft-Hartley lain määräystä ja palaamaan työhön 80 päivän ajaksi, minkä jälkeen lakko alkaa uudelleen, ellei siihen mennessä ole sopimukseen päästy. Kaikki tämä näyttää hyvin monimutkaiselta ja epäselvältä. Tosiasia onkin ,että Taft-Hartly lain nimenomaisena tarkoituksena on saada työläisten keskuuteen isekasortoa, hämminkiä ja ennenkaikkea toivottomuusmielialaa sillä perusteella, että työtaistelujen voittaminen on mahdotonta. Selvää myös on, että kun esimerkiksi terästyöläiset määrätään nyt valtiovallan voimalla 80 päiväksi "jäähdylle" eli takaisin työhön, niin sillä aikaa voidaan, työnantajain ja valtiovallan sekä ennenkaikkea sanomalehdistön ja,radion välityksellä ; lietsoa eripuraisuutta ja toivottomuusmielialaa työläisten riveihin. Siten oh tarkoitus tehdä mahdottomaksi lakon uudelleen alkaminen — mutta tätä tavoitetta ei ole ilmeisestikään vielä "kirkossa päätetty". - •• .. . * * • * • • '' Teräslakon murtamisyritykset Täft-Hartley lain avulla paljastavat kerran uudelleen, että sellainen porvaris-denio-ia- aattinen hallitus, mikä on tällä kertaa Yhdysvalloissa, on loppujen lopuksi kapitalistiluokan yhteinen johtokunta, joka • tuntee • luokka-asemansa ja toimii kapitalistiluokan etujen vaatimalla tavalla. Tässä yhteydessä sanottanee, että teräslakon lopettamista vaatii maan "kansallisetu" eli "koko kansan hyvinvointi", • kuten on: yritettj' selittää. Tällaiset verhot eivät kuitenkaan muuta tosiasioita, ,4a tosiasia on, että jättiläismäiset teräs- , yhtiöt valmistelivat tätä lakkoa kuukausikaupalla; ne kehoit- , tivat asiakkaitaan östamaaa suuria teräsvarastoja edessä-olevan lakon ajaksi; ne valmistivat suuri varastoja omaan käyttöönsä. Ja niin kauan kuin näitä etukäteen valmistettuja ' varastoja oli käytettävisä, "VVashingtonilla ei ollut mitään kiirettä teräslakon lopettamiseksi. Työnantajia ei yritettykään painostaa pois työväenvastaiselta asenteeltaan. Washingtonis-sa puhuttiin silloin leveästi, joskin demagogisesti siitä, että järjestäkööt asiansa kollektiivisen neuvotteluperiatteen mukaan. Tämä sopi mainiosti myös suurten teräsyhtiöiden suunnitelmiin, jotka istuivat suurten teräskasojen päällä ja olivat yksimielisiä siitä, että terästyöläisille on annettava tuntuva opetus. Mutta kun teräsvarastot rupesivat vähenemään, eikä te-y räslakon normaalisesta murskaantumisesta ollut • merkkiäkään, silloin muuttui ääni kellossa: Kun työnantajat olivat valmiina avaamaan tehtaittensa portit, niin silloin astui are-nalle myös Washington suurine ruoskineen työväkeä vastaan. Ilman muuta on selvää, että Taft-Hartley lain käyttö ^ terästyöläisiä vastaan auttaa nyt jättiläismäisiä teräsyhtiöitä aivan samalla tavalla kuin Washingtonin toimettomuus tuki niiden suunnitelmia lakon alkuvaiheessa. Kysymys ei siis ole mistään "kansalliseduista'' ^ vaan luokkaeduista, ja nimenomaan teräsyhtiöiden; eduista puolta miljoonaa työläistä vastaan. Puhumalla "kansalliseduista" voitanee hämätä joitakin sinisilmäisiä henkilöitä, jotka eivät ; ole koskaan vaivautuneet rock'n roll-räminää syvempään ajatteluun yhteiskunta-asioista, mutta valtaosa koko ihmiskunnasta näkee Taft-Hartly lain käytössä terästyöläisiä vastaan kapitalistiluokan avoimen luokkanyrkin. * * * _^ _ Erikoisen luvun ansaitsee kysymys siitä, minkä vuoksi • • ei<^^ saatu neuvotteluteitse ratkaistuksi. Uutistiedoissa kerrotaan kompastuskiviä olevan kaksi: 1. työläiset vaativat lisää palkkaa, ja 2. työnantajat vaativat • suurempia hallinlavapauksia. , Palkkakysymystä ei tietenkään sovi aliarvioida, mutta - kaikki asiantuntijat myöntävät kuitenkin, että jos ei olisi riiuita "vaikeuksia" niin palkkakysymys olisi aikoja sitten rataistu. Työläiset ovat jo perääntyneet jossakin määrin palkkavaatimuksissaan ja teräsyhtiöt eivät ole koskaan yrittäneetkään väittää, että niiden talousaseina ei muka kestä palkankorotuksia. Päinvastoin satumaisen suuria voitto-osinko-jä kahmivat teräsyhtiöt ovat asiallisesti-myöntäneet että paikaan korotukset ovat mahdollisia; yhtiöt Wat muka huolissaan "v£.in "inflaatiovaarasta''',.lmikä on tietenkin niiden taholta h iononlainenn^eruke parenunan puutteessa. Jalelle jäa siis pääkysymys: työnantajain vaatimus suu-rrmmistä^ ikeuksista:"työsuhteiden muuttamiseksi taloudel- • li.3clla tavalla", kuten on selitetty.' Tämä vaatimattomalta • näyttävä vaatimus uhkaa kuitenkin kaikkien työläisten oi- ^ keuksia ja erikoisesti vanhempia työläisiä. . ' . Automatisoinnin takia, näin selittävät yhtiöt, on monta työalaa tullut tarpeettomaksi. Ja mitä enemmän automati- ' sointi edistyy,-sen vähemmän tarvitaan eri osastoilla työvoi- , maa. Ja voidakseen "järjestää työt taloudellisesti" yhtiöt haluavat poistaa vanhemmuusoikeudet niin, että voivat erot-taa mifelin määrin kenen tahtovat ja milloin tahtovat. ,Toi'sin'sanoen tähän viattomalta^ näyttävään vaatimuk-. seen sisältyy työnantajain tietoinen pyrkimys koko'uniotur-van murskaamiseksi. Tällaiseen itsemurhasopimukseen ei , luonnollisestikaan mikään uniö voi suostua niin kauan kuin silla on' vähänkin itsepuolustusmäihdollisuiiksia jälellä. Asian yakavuutta korostaa vielä se seikka, että jos teräsi- yhtiöt "liyt onnistuvat tässä'"pääpyrkimyksessään," kaikkien 'i nfiuiden joukkoteollisuuksren työläiset joutuisivat pikamars-slÄsa saman vaatimuksen eteen;: Tosiasiassa'kysymys unio- Inco Syyskuun 24 pnä pidettiin Sudbu-ryssa päivälliset. Eikä tämä ollut mikään tavallinen päivällineni-sillä silloin ruokittiin noin 1,600 miestä Incoa järjestämillä päivällisillä, jotka oli järjestetty: kunnioittamaan niitä Incon työläisiä, jotka olivat olleet yhtiön palveluksessa vähintäin 25 vuotta. •Incon ^presidentti Henry S; Win-gate ymmärtäväisesti saapui tilaisuuteen New Yorkista* asti puhuakseen yhtiön veteraaneille. Seuraavana päivänä saimme lukea hänen puheensa pääkohdat Sudbury Starista. Hän oli^sanonut, että Moak Laken alkaminen Pohjois-ManitO::. Jenkin nousee . . . tämä on uusi albassa tulee pidentämään Sudburyn T^akausi ja olen varma,-etta kaytän- Kirj. J. Bonaldson ikää nikkelin alalla. Hän vakuutti 25 vuotta Incon palveluksessa olleille; "Voitte selostaa pojillenne kotonanne, että he voivat täyttää isänsä kengät ja saavat pysyväisen työpaikan Incon palveluksessa Sud-buryssa silloin kun he alkavat etsiä työpaikkaa." ^ Tämä Wingaten tarjoama makupala ilmeisesti otettim vastaan ilomieli-sesti, sillä tilaisuuteen kokoontuneet veteraanit olivat taputtaneet käsiään voimakkaasti. Ei ole epäilystäkään siitä, että Moak Laken avaaminen tulee vaikuttamaan huonosti Sudburyyn. Tarkemmin asioita tutkiville presidentti Wingaten selostukset jättävät monia aukkoja ja ristiriitoja. Esimerkiksi hän selosti, että Mani-toban kehittämistä kiirehditään koska odotetaan, että nikkelin kysyntä lisääntyy eikä sen perusteella, että nikkelin kysyntä olisi todella lisääntynyt. Hän sanoi ja vieläpä koi'osti sitä, että on tehtävä l i - muut sanovat US An "SURKEA PÄIVÄ" "Se on kansakunnalle surullinen päivä" sanoi USAn'presidentti Eisenhower määrätessään oikeuslaitoksensa aloittamaan toiminnan es-tetuomion antamiseksi teräslakko-laisille surullisen kuuluisan Täft- Hartley-lain perusteella. Myöntäen avoimesti, että Taft- Hartley-lain säätämät pakkokeinot ovat puolueellisia työväkeä vastaan, että mainittu lakitekele onkin siis luokkahenkinen suurpääoman nyrkki työtätekeviä vastaan, Toronto Daily Star kirjoitti tiistaisessa töimitusärtikkelissaan: ". . . Ylläesitetyn spekuloinnin tarkoituksena on osoittaa kuinka kyseenalaiseen menettelymuotoon presidentti Eisenhower turvautuu käyttäessään Taft-Hartley-lain estetuo-miota. Se on'vaativa vapaalle yhteiskunnalle siinä, että se pakoittaa miehet takaisin työhön, mutta ei lupaa mitään.ratkaisua. Se on yksipuolinen siinä, että se panee heidät työhön niillä palkoilla, mitkä työläiset ovat hyljänneet, vaatimatta mitään vastaavanlaisia myönnytyksiä työnantajilta; tosiasiassa estetuomio huojentaa yhtiöiden ta-louspainostusta antamalla niille mahdollisuuden joidenkin tilausten-sa täyttämiseen. Se (estetuomio) ei saavuta mitään muuta kuin aikaa. "Kun suuren teollisuusmaan ja johtavan demokraattisen valtion päämies alentuu ^käyttämään asetta mika on samalla kertaa pakoitta-va, diskriminoiva ja tehoton, silloin on selvästi luotava uusi katse kollektiivisiin neuvottelumenetelmiin sää yrityksiä nikkelimarkkinain l i säämiseksi. Kuinka näissä oloissa voidaan oikeuttaa Ihconvtuotannon lisäämistä kolmannella: osallavarsinkin • kun pidetään V mielessämme, että vuosi sitten nikkelin ylituotanto johdatti lakkoon. Mr. Wingate selostaa a-sian tähän tapaan: "Olen suuri optimisti kun ajattelen teollisuuslaitoksemme' tulevaisuudesta. Vuosi sitten' olin masentunut . . näytti siltä, että pohja oli pudonnut nik-kelimarkkinoilla . . , kysyntä kui- ASIANTUNTIJAN TUNNUSTUS "Sen mitä neuvostoliittolaiset ovat tehneet rakettialalla, sen he ovat tehneet itse, eikä kunnia suin-r kaan kuulu saksalaisille", lausui Draken yliopistossa,. Des Moinesis-sa (USA), - pitämässään puheessa amerikkalainen rakettiasiaintuntija Willy Ley. Ley on Wernher von Braunin työtoveri ja myös itse ent. saksalainen, joka on saanut ,tJSA:n kansalaisoikeudet. Leyn mukaan NL sai sodan päättyessä: Natsi-rSak-salta; vain- kaksi kunnossa olevaa V—2-rakettia ja joukon insinöörejä, joista vain yhtä voitiin pitää jonkinlaisena tutkijana. Vastaavasti USA sai ainakin 50 täysin kunnossa olevaa rakettia ja käytännöllisesti katsoenkaikkirakettiasiantun-tijat. turvan säilyttämisestä on jo päiväjärjestyksessä teollisuusaloilla. Erimerkiksi Incon täkäläisillä työläisillä on edessä se vaara, että jos heidän unioturvaansa heikennetään — mihin nyt pyritään vissien ulkopuolisten voimien johdolla — nikkelinkaivajat voivat menettää: vanhemmuusoikeutensa siinä tapauksessa jos Moak La-keii kaivosbperatiojen alkamisen nimissä vähennetään tuotantoa- täällä! Tämä sellaisenaan on vain kotoinen esimerkki siitä, kuin-kai tärkeätä on^ koko tämän mantereen työtätekeville, että terästyöläiset saavat torjutuksi ja lyödyksi takaisin teräsyhtiöiden hyökkäykset uniotur-vaa vastaan. •s, i f f i i t i i Ä i i nossa se toteutetaan oikeaan tapaan" Sudbury Starin johtaja ja toimittaja Jim Meakes teki asiasta etusivun jutun syyskuun 12 pnä ja siinä hän koetti tasoittaa sudburylaisten pelkoja. Siinä oli kaiken lisäksi punainen otsake, "Kuinka Thompson tulee vaikuttamaan nikkelialuee-seen". ' Hänen vastauksensa olivat lupaavia. Hän kertoi Incon johtokunnan puheenjohtajan tri John F. Thompsonin sanoneen seuraavasti: "Meidän on myytävä nikkeliä. Jos emme kehitä laajempia markkinoita, niin ei tule olemaan kysyntää. Mutta jos kysyntä synnytetään, niin silloin meidän bn oltava valmiina täyttämään kysyntä. On itsestään selvä, ettei voida luottaa yksinomaan Sudburyyn, koska täällä ei ole riittävästi malmia. Jos yksinomaan siihen luotettaisiin, niin nikkelialueen malmi loppuisi 20 vuoden kuluessa. Se ei palvelisi yhteiskuritaa, yhtiötä tai yhtiön työläisiä." Mutta olettakaamme, että mr. VVingaten optimismi ei perustukaan tosiasioihin eikä synnykään odotettuja uusia markkinoita. Suljetaah-ko silloin Thompsonin tuotanto . . tai suljetaanko Sudburyn tuotanto? Tämä on kysymys, johon kukaan vaikutusvaltaisista henkilöistä ei uskalla vastata. Sudbury Starissa on toistuvasti korostettu Incon huolestumista Sudburyn tulevaisuuteen. Lehdessä on sanottu seuraavasti: "Pian alkaa Thompson tuottamaan. Painostus Sudburyn kohdalle vähenee. Sen malmireserVit kestävät kauemmin. Tuotanto saadaan tasapainoon. Inco aikoo toteuttaa tasapainotuotan-non saadakseen nikkelialueella sijaitsemat tehtaat ja kiinnityksensä tuottamaan mahdollisimman kauan ja tunnustaen kolme seuraavaa velvollisuuttaan: 1. Velvollisuus Incon osakkeenomistajille. 2. Incon velvollisuus työläisilleen. 3. Velvollisuus Sudburyn ja nikjtelialueen kunnille ja asukkaille." Nehän ovat hienoja sanoja. Mutta mitä Inco on tehnyt? Mikäli numero ykkönen on kysymyksessä, niin se on ilmeisesti huolehtinut siitä. Incon voitot, kun huomioidaan alkuperäinen sijoitus, ovat ihmeellisiä. Sen -voitot, verot ja muut reservit pidätettynä, olivat $95 miljoonaa vuonna 19.56 ja $90 miljoonaa vuonna 19.57. Osakkeiden omistajat, jotka ovat suurimmalta osalta Yhdysvaltain kansalaisia ovat pärjänneet erittäin hyvin. Entäs sitten nmuero kaksi — Incon työläiset? On tosiasia, että tällä kertaa Incon työläiset, ovat parhaimmin palkattujen tuntipalkasta nauttivien joukossa tällä mantereella. Työolot ovat myös verrat-: tavissa, mutta sulaton kansu edelleen vaivaa työläisiä. Multa samalla on huomioitava, että tämä tulojen parantuminen alkoi vasta sen jälkeen kun Mine Milt osasto 598 alkoi toimintansa vuonna 1944. Ennen sitä Inco oli luonut itsensä ko-v. ana työnantajana. Tällä kertaa uni-on toiminta keskittyy Incoa vastaan juuri eläkkeiden , saantioikeuksiin siinäkin tapauksessa, jos työläinen poistuu Incon palveluksesta;enneiv kuin hän on saavuttanut eläkeiän. Tässä eläkesuunnitelmassa onkin noin $100 miljoonan varat. On hyvin tunnettu, että harvat kaivostyöläiset ja sulattotyöläiset voivat jatr kaa tehtävissään 65-vuoliseen asti. Mutta heillä on tilaisuus nauttia eläkkeestä vasta sen jaikeen s kun he ovat saavuttaneet eO-vuotta.Tär mä. tarkoittaa, ;ettävjos Inco suljet täisiin huomenna,"niin monet tuhannet; työläiset, joilla on yli kaksikymmentä vuotta palvelusaikaa, jäisivät^ilman eläkettä' Jos heitä ei V kutsuttaisi itakai^in tehtäviinsä; määrätyn_ajan kuluessa, tai jos yhtiö onnistuisi : poistamaan-nykyiset seniority-oikeudet,. niin nämä mier het menettäisivät eläkeoikeutensa. Tosiasia: onkin, että-numerokakkov nen: on saanut: paljon vähemmän huomiotav kuin numero ykkönen, ja huomio johtuukin siitä, että itehtä-västä on huolehtinut hyvin militant-tinen unio. Entäs sitten numero kolmonen — Sudbury -ja ^nikkelialueen: kunnat?: Incon saavutukset: tässä suhteessa eivät ole ansiollisia. Se on jatkuvasti kieltäytynyt-maksamasta osuu: tensakunnalllskuluista. Sen vaikutusvaltansa kautta vhallitukseen'se on: onnistunut pitämäänilainsäädön-töä. joka vapauttaa sen maksamasta kunnallisveroja. Tämä teollisuuden, jättiläinen piilcilec niiden kiil-; toisten väitökaiensä takana, että sc maksaa huomattavan summan nfaa-kuntar ja liittovaltion veroista,-josta pieni osa palautetaan kaivoskun-tien käytettäväksi. Joku aika sitten Waters Township yritti saada uutta rautamalmin: käsittelylaitosta; vero^ tettavakseen; Inco -kuitenkin:onnistui eväämäänv kunnan suunnitelman. Näin ollen kunta menetti $76,000 vuodessa lisäveroina, mikä olisi, merkinnyt $40.00 jokaista taloa kohti. Inco on kerta toisen jälkeen eh-r käts^yt niiden Sudburyn alueella asuvien 100,000 ihmisen kuntien yh-teenhittymisen. Ja kunnat ovat valkeassa asemassa alhaisen teollisuus-veroitukseiiT" vesi- ja likaviemäri-suunnitelmicn johdosta. Inco on asettunut vastustamaan sellaista suunnitelmaa ja on oma-aloitteisesti rakentanut likaviemärijohdot Cop-per Cliffiin ja veden yhtiön omistamaan Garsonin osaan; Kun Henry S. Wingate saapui tänne Wall-kadulta puhuakseen yh' tiön veteraaneille, hän ilmeisesti omaksui sen ajatuksen, että kun saadaan kunnollisesti syödä, niin pehmoisella puheella Voidaan poistaa ne ennakkoluulot, joita monella sudburylaisella on yhtiöstä. Mutta siitä huolimatta on edelleen määrättyjä itsepintaisia seikkoja, jotka jäävät ajattelevien työläisten mieleen. Ne ovat seuraavat: 1. On arveltu, että nykyisen tuotannon tyydyttämiseksi on Sudburyn alueella riittävästi nikkelimal-mia seuraavaksi sadaksi tai kahdek-sisadaksi vuodeksi. 2. Thompsonin alue on myös valtava ja siellä on jonkun verran rikkaampi malmi. 3. Manitoban hallituksen kanssa on tehty erikoisia verosopimuksia sen johdosta koska Inco oh luvannut sijoittaa $8.5 miljoonaa velka-vapaan kylän rakentamiseen Thompsoniin. 4. Thompsonin laitokset tulevat toimimaan kolme vuotta ilman liittovaltion verotusta ja Inco tulee nauttimaan 5-vuotiskaudesta, jolloin se voi maksaa kaikki rakennuskulunsa. 5. Hyvin keskitetty Thompsonin laitokset, kaivokset, sulatot ja puhdistamot, on vain lyhkäisen matkan päässä Churchillin satamasta, mihin kulkee rautatie. 6. Inco on jo antanut ymmärtää, että se aikoo palkata Thonipsoniin etupäässä nuoria ja riskiä miehiä preeriamaakunnista. 7. Thompson on suhteellisesti syrjäytetty Pohjois-Manitobassa, sinne pääsee ainoastaan lentämällä tai rautateitse, ja näin ollen se on vaikea järjestää union alaisuuteen. Kun kaikki nämä tosiseikat huomioidaan, niin International Nickel Companyn selostukset Thompsonin avaamiseksi eivät ole lainkaan järjellisiä. Meistä tuntuU) olevan selvä, että Inco aikoo kuoria maitoa ja jos se tulee tarpeelliseksi niin juuri Sudburyn kustannuksella. Inco on erittäin voimakkaasti koettanut kehittää markkinoita Euroopassa. Nykyisen Yhdysvaltain teräslakon aikana valtaosa nikkelistä on myyty juuri eurooppalaisille ostajille. Ilmeisesti maailman sosialistinen osa on o.stanut suuria määriä nikkelia. Tämä ulkomaille vienti merkitsisi sitä, että Churchillin satama olisi kovin tärkeä malmin lähettämiseksi Eurooppaan. Jos Thompsonin tuotanto suunnataan juuri tyydyttämään Euroopan melko vakiutisia markkinoita, niin voimme olettaa, että Sudbury tulee tyydyttämään Yhdysvaltain markkinoita — lasku^ ja nousukausineen. El ole lainkaan epäilystä siitä, että Inco pitää Mine Mill uniota ehkäisyvälineenä sen kehitykselle. Työväen piireissä ollaan: sitä -mieltä, että Inco provosoi viime vuonna käydyn lakon yrityksenä vapautua uniosta.' Kiitos siitS.^että työläiset esUntyivät i yhtenäisesti;':ja; militant- .tisesti ja että Canadan työväestö ja kansainvälinenv työväenliike mahtar, vasti tuki lakkoa, ei Inco onnistunut. Juuri tämän yhtenäisyydenrikko-imiseksi Inco on ryhtynyt toimimaan päättäväisesti käyttäen kaikkia mahdollisia keinoja,y Incon kampanr jan keskeisin kohta tuleekin esille osasto 598:n vaaleissa ensi kuukau^ den aikana,- Näyttääkin siltä. ettS tästä, taistelusta muodostuu yksi työväen historian likaisemmista taisteluista. TOBVUTTANCT EEVA Oikea valaistus^^säästää sihniä Washington. — Kenraali George C. Marshall kuoli perjantaina Walter Reedin sairaalassa Washlngtonis-sa 78 vuoden ikäisenä. Marshall oli ensimmäinen ammattisotilas josta tuli Yhdysvaltain ulkoministeri eli valtiosihteeri. Toimittuaan toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain maavoimien ylipäällikkönä, alaisenaan yli 9,000.000 miestä, tuli hän sodan jälkeen tunnetuksi nimeään kantavalla taloussuunnitelmalla, ns. Yhdysvaltain taloudellisesta avusta, jonka perimmäisenä tavoitteena pH estää sosialismiin sllr-. myös matalalle, esim. riiokapöydän i ä s k i m kodin valaistusta: joudutaan uusimaan, tai uuteen kotiin valitaan lanippujav pitäisi muistaa,: ettei valaisin ole; • pelkkä koriste-esine;; Se voi vaikuttaa" suurestikin A huoneen] ulkonäköön^ mutta varsinaiselta olemukseltaan se kuitenkin on tarve^ esine — se v^aiseel Kattooni, kiinnitettävät varjostimet ovat suosiossa. Huoneitten mataluuden vuoksi ne -ovatkin paikallaan. Saatavana on kankaasta, muovista, paperista ja lasista valmistettuja varjostimia. Näistä lasi on kallein, mutta käyttökelpoisin, sillä sen voi pestä, eikä se vioitu lampun lämmöstä: Muut materiaa^ Iit tummuvat ja haurastuvat vähitellen lämmön synnyttämän ilmavirran tuodessa pölyä, joka vähitellen palaa kiinni varjostimeen. Varjostimen tilalla voi käyttää ritilää — metalliristikkoa, joka pehmentää valon, mutta ei vähennä valoisuutta, niinkuin varjostin aina jossain määrin tekee. Yleisvalaistuksen voi sijoittaa tymlnen visseissä Länsi-Euroopan maissa. Marshall oll sodan aikana sen ajatuksen esittäjä, että Saksa voitettaisiin tekemällä maihinnousu Länsi- .Euroopassa. Amerikkalaiset sotilashenkilöt asettuivat puoltamaan tätä enemmän kilin Chiirchillin suunnitelmaa suorittaa maihinnousu Balkaniin. Niinpä maihinnousu tapahtui aikanaan Ranskaan. Sodan jälkeen MarshaU toimi Kiinassa mutta joutui poistumaan sieltä vallankumouksen voitettua. Korean sodan puhjettua hänet nimitettiin ulkoministeriksi. yläpuolelle, noin 30 tuumaa pöydän pinnan yläpuolelle. Jos huoneessa Tri Endicott palaa Kiinasta ensi kuussa Toronto. — Canadan Rauhankon-gressin puheenjohtaja tri James G: Endicot ja hänen vaimonsa ovat alkaneet kiertomatkan Kiinassa sen^ jälkeen kun Kiinan Kansantasavallan lo-vuotisjuhlallisuudet loppuivat. Tri Endicot osallistui näihin juhliin yhtenä Maailman Rauhanneuvoston seitsemästä edustajasta. Hän palaa takaisin Canadaan ensi kuukauden lopussa ja tekee kiertomatkan täällä puhuen eri paikkakunnilla niistä vaikutelmista, joita hän saa Kiinan matkaltaan. on hyvin suunniteltu, runsas paikal-lisvalaistus,. tämä on täysin riittävä yleisvalo. Lasisia, akryylimuovisia ja kankaisia malleja on lukemattomia, näistä jälleen lasi on paras ratkaisu. Muovi ei kestä kovin voimakasta hehkulamppua — se saattaa menettää muotonsa. Yleisvalai-simen varjostin on syytä valita siten, että valo suuntaiituu alas. Paikallisvalaisimmista yleisin on pöytälamppu. Luku^ ja työlamppu pitäisi sijoittaa niin kauas istuimesta, ettei valo satu suoraan silmiin. Tällöin on myös valittava sellainen • • * .varjostin, joka suuntaa - valon." vinosti alas. Varjostin ei kuitenkaan» saa suunnata valba pelkästaän^poy- ;dän pintaani sillä eninMiäksecn_2fi-s^~^^"^ loa tf^yitaan pöydän,, ^pärmll. Varjostin'voi silloin olla arkajilqn materiaalia — kangas on pehmeä ja: miellyttäväv materiaali ja ^p~i|ikj^r^ huonetta paremmin Iniin kova W tai;eloton muovikangas. Juuri piJy-tälampuilla voi huoneeseen cluoda pehmejrttä ja persoonallisuutta!/; : Peilivalaisimena käytetään lam-: petteja ja putkivalaisimia. Laiiape-; tit varjostimeen luovat pehmeän, kauniin valon, kun taas putkivaiäi^ simet valaisevat kirkkaammin^ Pei-livalaisimet pitäisi? sijoittaa peilin molemmin puolin suunnilleen': sille korkeudelle, mille kasvot tulevat istuttaessa. Jos lamput ^ovat.liisui korkealla, tai vain toisella puoleHe, JS muodostuu helposti häiritseviä' ja . T rumentavia ° varjoja. Keittiön valaistus kuitataan f ii yleensä pelkällä yleisvalaisinfeUi i l Kattlampun valo pitäisi suunnata i'^- alaspäin, vatita sjellainen varjositin, jossa on kuvun lisäksi varipstin,i^K;|^ tei valoa tuhlattaisi kattoon, m i ^ sitä ei tarvita. Kun työpöydät u - < ^ seinkin ovat seinäkaappien alla, sy-vennyksessä, ei-yleisvalaisin anna , 7: riittävää työskentelyyn tarvittavaa.2 valoa. Kaappien' alle olisi syytä iif kiinnittää lieriövälaisin tai loiste-putki, sillä juuri typtä tehdessä !yia- ' loa kaiyataaii. Keittiön valaisimien pitää olla helposti puhdistettavia. :i Yleisenä sääntönä on, että huoneessa pitäisi olla valoa 10 w netio-metriä kohti, siis esim. 12'kuutiöia.^^^^^,,, huoneessa 120 w. Valoa saa bUa mieluimmin liian paljon kuin liiäii vähän. • • Vaihteeksi voileipiä kahvipöytään MONA TÄYTE (8 hengelle) 2 kovaksi keitettyä munaa hienonnetaan 2 rkl. "pickle relish" 2 rkl. hien. "celery" 2 rkl. Majoneesia Vi tl. sipulisuolaa hiukan pippuria 1 rkl. hien. vihr. pip. 1 rkl. "pimiento" KINKKUTÄYTE 2 kannua (^oz) "Devilled ham" 1 rkl. majoneesia ohuita kuorimattomia kurkun viipaleita. AUSTRALIAN JA UUDEN SEELANNIN KAfKKi UNIOT RAUHAN PUOLESTA Melbourne. — Kaikki Australian ja Uuden Seelannin uniot ovat Ilmoittaneet kannattavansa ensi kuussa taällil pidettävää rauhankongressia. Australian uniojen neuvosto ja Melbournen unioneuvostot ovat päättäneet kannattaa tata kongressia. Yksityiset uniot, jotka edustavat rautatieläisiä, pannuseppiä, sähkö-työläisia, Satamatyöläisiä, kunnan-työläisia, merimiehiä, metallityöläsiä, kutojia ja muita työläisiä ovat i l moittaneet kannattavansa rauhan-kongressia. Muita tunnettuja henkilöitä, kuten Australian tunnetuin atomitledemles Sir M. Oliphant. ja lentomarsalkka Sir George Jones ovat kongressin aloitteentekijoitten joukossa. Aikaisemmin Australian Labor-puolue vastusti rauhankokouksia, mutta nyt on puolueen presidentti F. E. Chamberlain rauhankongressln aloitteentekijoitten joukossa. Labor.- puolueen Victorian konferenssi päätti keholttaa osastojaan osallistumaan rauhankongresslin. Kongressiin osallistuu amerikkalainen atomitledemles prof. Linus Paullng ,brittUäinen kirjailija J. B. Priestley ja Intian parlamentin jäsen Givlnnl Reddy. Brittiläisen fosfaattUaivaston lippulaiva Trlellisin miehistö on nimittänyt laivansa "rauhanlaivaksi" Ja luvannut joka kuukausi avustaa rauhanliikettä. Tämä on johtanut siihen, että nykyään purjehtii Austraa-r: lian rannikolla 16 "rauhanlaivaa". KUOBRUTUS 1 paketti (8oz) kermajuustoa 3 rkl. maitoa (punaista ruokaväriä jos halu-' taan . ' . • KOKOVEHNÄLEIVÄSTÄ, 1 pau- 1| nah leikkaamattoniasta otetaan kuö- V-ret. pois ympäriltä seM leikatäan^pi-tuussuuntaan 4 osaan. Sivellään % i kunkin viipaleen yksi puoli voilla tai margariinilla. Asetetaan näin sivelty leivän viipale leipälaudalle >| ^iinä on sitä helppo valmistaa. , MUNATÄYTE valmistetaan ,si- 1 ten, että sekoitetaan kaikki mmit aineet paitsi vihreä pippuri ja pi-miento, seos jaetaan kahtia ja vasta sitten lisätään pippuri jä piiniento niin, että Vksi tulee yhteen ja toinen toiseen puoleen.' , ENSIMMÄISELLE leiväUe leipä-laudalla lievitetään munatäyte, J^h hon pn lisätty vihreä pippuri. Sen päälle asetetaan T O I N E N leipä- ; | viipale ja sille ensiksi ohuita kurk-kuviipaleitai niiden päälle kinkku täyte ja taas kurkkuviipaleita, KOLT MAS leipäviipale asetetaan niiden päälle ja sille levitetään munatäy: te, johon on lisätty pimiento. Ja viimeksi NELJÄS viipale. Tämä pitkä leipäkakku kääritään voi- tai alumiinipaperiin ja saa olla koko yön jääkaapissa. ' KUORRUTUKSEEN sekoitetasMi kermajuusto ja maito (ja ruokayä-ri jos sitä käytetään). Leipä kakku sivellään sillä kaikilta sivuflta paitsi ei pohjaa: Voidaan halutessa koristaa oliiveilla. Jäähdytetään ennen tarjoamista ja leikataan 8 viipaleeseen. i SS Vastaamatta jäänyt kysymys ; Sinä päivänä, jolloin : Vapaa Sanan toimittaja kirjoitti, viikonlopun pakinansa; hän: oli ilmeisesti nous-su tj ylös väärältä puolen -vuodetta. Muuten ei voida käsittääksemme mitenkään selittää:: sitä halveksivaa sävyä- mikä hänen ikVJoituksestaan huokuu omia lukijoitaan kohtaan, jotka syystä tai toisesta kysyvät "miksi?" (K iviperän Pekka kertoo saaneen' sa länneltä kirjeen, missä kysytään: "Samalla kysyn teiltä, ,että auttaako hallitus meidän'lehteämme;: nimittäen Vapaa Sanaa . . ." Pitäen ilmeisesti lukijoitaan pik-kulapsina,' joille voi puhua mitä tahansa; mainitun lehden toimittaja vastasi pakinassaan: "Pennin pyöreätä ei lehtemme ole koskaan vvaltloapua' saanut . . , Että jos kuka toista, väittää, hän puhuu'pehmoisia'tietensä;ja tahallaan . . . " Kuten huomataan, KlviperSn Pekka sanoo, ettei hänen lehtensä saa "valtioapua".. Mutta eihän kysyjä mitään sanonutkaan valtio-avusta. Vapaa Sanan lukijoita ei kaiketi huolestuta tässä -yhteydessä niinkään paljon muodollisuudet; vaan käytännöllinen tosiasia. Puheet ovat hyv+ä, mutta entäs' teot? Täscä yhteydessä Vapaa Sanan lukijat "näkevät, että" heidän lehtensä —^: yhdessä eräitten. muiden äiär(Oikeistolaisten vieraskielisten leht ien: kanssa;: saa esim; sellaisia hallituksen ilmoituksia,;:joilla :on ilmeinen poliittinen leima. Käsi sydämelle Kiviperän. Pekka:: Saako Vapaa Sana ja; julkaiseeko se sellaisia ilmoituksia, jotka kielletään joiltakin toisilta lehdiltä? Ja miksi se saa? Saako se niitä sen vuoksi; että torypuolueen muodostamat liitto- ja maakuntahallituksenune pitävät joitakin: lehtiä niiden: kannalta "hyvinä" ja "suotavina" lehtinä ja joitakin toisia lehtiä "pahoina" ja ".ei-suotavina" lehtinä? Lapsetkin t^tävät, ettei hallituselimien toimesta voida'mitään "val^ tioapua" heittää siten kuin heitetään ^ koiralle luu. Mutta hallitus-eliniillävvoi olla "hienompia keino-: ja" ja se ilmeisesti kiusaa Vapaa Sanaii niitä lukijoita |ptka katso-vatj että mikään lehti ei; ole silloin vapaa, jos se hyväksyy sella^^ia tuloja, mitä annetaan "hyvän polir tilkan" ^tunnustukseksi. Mikäli puhe ineistä. niin Vapaus ei lainkaan kadehdi Vapaa Sanan asemaa. Päinvastoin! Mutta me vakuutamme, että Vapaus el ota mictään4aholta, ei sen paremmin hallituselimiltä kuin työväenvas-taisilta työnantajiltakaan mitään sellais'^^ kannatusilmoituksia, tai mitään muitakaan tuloja mitkä kielletään joiltakm toisilta lehdUtä sillä perusteella; että ne eivät ole saaneet armoa toryhairtuksen tai työnantajakapitalistin silmissä, • Käsitämme luonnollisesti inhimilliset heikkoudet ja viettelykset Emme liioin odota mUtään:: oikeis-tolehdeltävehdottomasti periaatteellista käytäntöä tällaisissa tapauksissa. Mutta Vapaa Sanan lukijat ilmeisesti odottavat ainakin sitä, jotta he: saisivat rehellisen vastauksen siihen, että saako Vapaa Sana hallituselimiltä ja suuryhtiöiltä sellaisia ilmoitustuloja ja muita etuisuuksia, mitkä kielletään es',iner-kiksi Vapaudelta ja joiltakin muilta työväenlehdiltä? Meille tietysti sanotaan Torontosta päin,,etta "oma on syynne". Niinkuin se vähän onkin. Me'pidämme sanavapautta v todellisuutena, eli määritelmänä, jonka puitteissa rahapussien rihmjoa pitävillä ei ole oikeutta sanoa meille,^ mitäi me kjrjoitamme tai mitä megätam- ' me kirjoittamatta. Siitä asijasU päättävät Vapauden lukijat ja-hallinto, eikä kukaan muu. Me olemme viimeaikoina nähneet I miten hallitusvallan myötävaikutuksella on tässä maassa (kuten YhdysvaUoissakin) kehitetty ja tehostettu vihamielistä suhtautumisr ta työväenliikkeeseen yleensä^ Am-. mattiyhdistyksille on tullut entista vaikeammaksi saada edustusoikeuty:.: sia; palkankorotukset ja muu,t-pa-rannukset ovat entistä kovemman taistelun takana. Tämän maan.mo-, lemmat työväenpuolueet ovat myös joutuneet taantumusvoimien painostuksen johdosta melko hankalaan asemaan jne. Kaikki tämä aiheuttaa vaivoja ja vaikeuksia työväenliikkeelle yleensä. Sama pitää paikkansa Vapauteen nähden. Mutta kaikki' tSmS .;:| osoittaa vain millä puolen aitaa ku- ^ I IBS - * kin meistä on, ja se nauraa par-, M häiden joka viimeksi nauraa — sillä tosiasia on, että työväenliike tulee sittenkin selviytymään vai-keuks- staan — ja voittamaan! Itsestään «selvää luonnollisesti on se, että' mikään sellainen lehti,, jo* ka vastaanottaa protestia lesittSmSt-i tä ilmoituksia, mitä ei "pahoiUe" työväenlehdille anneta, \ei.:ole .ot ' - | keutettu puhunkaan halaistua sanaa v,.s sen paremmm sanavapaudesta, kuin de in okraattisista• menettelymuo*'J| doistakaan. — K^nsäkoiura. J ^ m I 'm iSSi m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-10-22-02