Vapaus, February 6, 1960

              K*»
( UBERTT) -'4-. Independent' Labor.
Organ^of^Finhish-Canadians. E s -
tabllshedvNov; 6,' 1917.-Authorized
as-seoond-class mail by the Post
'O/fIce .Department,'. O t t a v a . P u b -
Uflhed^ • t h r l c e " ' weekly: * Tuesdays,
Tbtuffiääys a n d Saturdays b y Vapaus
PuMlsijing Company.Ltd., a t 100-102
Etoi St. W., Sudbury, Ont., Canada.
,Telephones:'Bus. Office OS. 4-4264;
E d i t o r l a l Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. E k l u n d . M a i l i ng
U B E R T T ) Independent ' address: .Bo x 69, -Sudbur y , Ontario.-
Advertismg,rates upon application.
Translation free of charge.' \
C ; _ T I L A U S H I N N A T : '
Canadassa: , 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
' ' > 3 k k 2 50
YhdysvalloissaTh vk. BM 6 k k ! 4".80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 , k k . 5.25
m
mm
1-i
1^
m
11-
1
11-»,
NaisBikkeen "kultavuosi"
lPuo\i vuosisataa sitten kokoontui Kööpenhaminassa,
Tanskassa naisten kansainvälinen kokous, jossa oli mukana
17 maan edustajat, mukaanlukien Suomen naiset. Tämä
.kokdiis teki- päätöksen ryhtyä viettämään kansainvälistä nais-
_tent päivää tarkoituksella herättää ja koota naisia kaikista
maisVa ja maanospta^tpimimaan rauhan, Jkansanvaltaisuuden,
naisten yHterskuiinailisen tasa-arvoisuuden puolesta.
"Kuluneet viisifeymmentä_ vuotta ovat olleet todella
syvälle käyneiden yhteiskunnallisten muutosten, teknillisen
kehityksen jä tieteellisen saavutuksen aikakautta, -koröste-taan-
Kansainvälisen naistenpäivän aloitetoimikunnan vetoo-r^
uksessa maailman naisille selittäen: Sen myötä on ihmisen
tietopiiri laajentunut ja kokemukset elämän'arvoja luovassa
. työssä valtavasti kasvaneet. Myös naisten osuus tällä kau­della
on vakiintunut ja laajentunut. Heille on uskottu yhä
vaativampia tehtäviä, jotka samalla korostavat myös vastuu­ta
yhteiskunnallisen kehityksen kulusta.
Suurista saavutuksista huolimatta on naisilla vielä pal­jon-
toivomisen varaa.^'Yhtäläiset velvoitukset perheessä ja
yhtei^unnassa edelyttävät naisten oikeuksien täydellistä
tunnustamista kansalaisena, työntekijänä ja äitinä. Kuiten­kaan
eivät naiset saa kaikkialla nauttia edes sellaisia perus-oike(
jksia kuin oikeutta työhön ja samaan palkkaan saman-arvOTsesta
työstä. fMonista^^^.^^k^
taloudellinen ja sosiaalinen turvallisuus. Siksi tarvitaan nais-,
ten lisääntyvää yhteiskunnallista valppautta ja toimintaa.
H 3'oisaalta'on'syytä erikoisesti huomioida, kuten yllämai-nitu^
a vetoomuksessa todetaan, että nykypäivien ihmisiä
• yhdif tää suuritoivo sotavarustelujen lopettamisesta^^^^
tariisunnan aikaansaamisesta, joka poi§taisi elämän epävar­muuden,
sodan ja tuhon pelon.'
Tässä hengessä ja toivossa osallistuvat myös Canadan
V valveutuneet naiset —-Canadan suomalaisnaiset osana heistä ,
— kansainvälisen naistenpäivän viettoon maaliskuun 8 pnä.
Poikkeus edellisiin juhliin verraten on vain siinä, että tänä"
"kultavuonna", viisikymmenvuotispäivänä, kansainvälisen
naistenpäivän vietto saa entistä suurempaa juhlavuutta.
'kuten niin monesti aikaisemminkin, Vapauden lukija­kuntaan
kuuluvat naiset' julkaisevat yhteisvoirniri erikoisen
naistenpäivän 'riuriierbh läniän 50-vuotispäiyän'' 'kunnialcsi.
Tänp naisten juhlanumero ilrnestyy maaliskuun 3, päivänä
— jb naiset haluavat saada siihen mahdollisimman pai on
' ninlfcnomaan''*drrii^h" »nyiiteh^ikirjoittiksiäv muistöTiViiä/-ku­vauksia
ja artikkeleita. Vapaus puolestaan toivoo, että näli^äj,
eri^iskirjtjifijk^^jjliuajsiy^
dolljsimman aikaisin ''-^ ja että miehet antaisivat kaiken
maMolU^rt; ftaunsa^^^k
onXtumM^ ^ ^ a f i i . '
?*tj j!^ »1 j»• * ^ii^r* iii ii'
Lodge Nrliitossa
Moskova. — Y h d y s v a l t o j e n Y K s sa
oleva päävaltuutettu Cabot Lodge
s a a p u i ; l a u a n t a i n a puolisoineen'le.n-t
o t e i t s e y M
suurlähettilään . L l e w e l l y n Thompso­n
i n kutsumana. ,
Lodge^ kertoi lehtirAiehille aiko
vansa - viipyä' .Neu\TOStoliitossa' p a i i
v i i k k o a j a käyvä.nsä Leningradissa;
Bakussa, Tashkentissa ja Samar-
-kandissa.
naistenpäivän juhlien'.
Canadan eräs johtava, puutayarakapitalisti^ — Canadian
Pulp"{^nd;;JP3Rer'Xssbci^ M.' Fowler sa-
. noi nofn Viikko sitten-Montrealissa, Queen Elizabeth hotellis­sa
pidetyssä mainitun suuryhtiöiden yhdistyksen vuosiko­kouksessa^
että Neuvostoliitosta tulee Ganadalle kova.k
lija maailman.paperimarkkinoilla^seuraavan:'v^
deksan vuoden aikana — johon mennessä Canada voi hin­noittaa
itsensä pois maailman markkinoilta, kuten hän selitti.
"On selviä merkkejä siitä, että Venäjän suunnittelijat^
aikovat päättävästi toteuttaa taloussuunnitelmansa ilman
inflaatiota,;;paremminkin kustannuksia ;v
hintoja alentamalla"^ selitti mr. Fowler edelleen.
Koska Canadalla ei ole sellaista kontrollia hinnoista, "nrte
voimme havaita, että kustannuksemmd\nostavat hintamme
siihen tasoon, missä emme voi kilpailla maailman markki- .
noilla", sanoi hän.
Lukija arvaa jo mihin mr. Fowler puheessaan tähtäsi —
hänen mielestään olisi saatava aikaan työnantajain-^ja työ­läisten
yhteistoiminta palkkatason huonontamisen hinnalla?
Jylutta miksi näin? Miksi emme voisi kokeilla vaikkapa
Neuvostoliiton keinoja? Siellä on tarkoitus seuraavan kah­den
tai kolmen-vuoden aikana ottaa yleiskäytantöön 7-tun-tinen
työpäivä ja 5-päiväinen työviikko. Samalla kertaa
alennetaan tavarain hintoja ja työläisten palkkataso kohoaa
5:1^
telman aikana.
Mahdollisesti puutavarakapitalistimme pystyisivät pa-renimin
kilpailemaan maailman markkinoilla, jos heidän
työläisensä suostuisivat alentamaan palkkoja-niin .pal^ et­tä
heidän perheensä jöutuisivat-turvautumaan huoltojärjes-töj^
n köyhäinapuun.
r Mutta se vähentäisi romahdusmaisesti puutavaran ky­syntää
kotimaassa ja. supistaisi siis kotimaisia markkinoita
-ehKä enemmän mitä siten saataisiin lisämarkkinoilta ulko­maalta.
Siis "suo siellärvetelä täällä". , _
* Ja kaiken kuldcuraksi kävisi niin, että sosialistiset maat
chiilaisivat roimaa vauhtia Canadan — ainakin puutavara-teollisuuden
työläisten kohdalta' — elintason paremmuuden
kannalta' katsoen! Se ei varmaankaan auttaisi hiuskarvan veisaa kapitalistista maailmanosaa Tcilpailtaessa siitä, kumpi
yhteiskuntamuoto — sosialistinen vaiko kapitalistinen — voi
'taarta asukkaille, korkeamman elintason, paremman ja täy-
' teläisemmän elämän.
J Niin" mitenkähän olisi, jos me kansakuntana vähentäi- -
sinome puolustuslaitoksen miesvahvuutta yhdellä, kolman­neksella,
kuten'menettelee Neuvostoliitto, ja käyttäisimme
sit«n saatavat suuret säästöt "kustannustason" alentamisen '
^ ~- hyjräksi? Mitenkähän olisi, jos kapitalistimme suostuisivat V",' yä^n pienempiin voittoihin jä siihen, etta työläisten palkat
' ' kohoavat jatkuvasti samalla kun työpäivää ja -viikkoa. ly-
' hejinetääli.; Jos Npuvoslioliitto voi sellaisilla menetelmiUa|fn|||
"taä^.*v^kavan-.lalpailUhaasteen, täkäläiselle puutavarateqlli-j
/ ^ su&deUe; niin miksi ei "vastata kirjeitä kirjeillä' ja 'kuvia'Icu- |
Mi m
•
m
te
"a"aTr<r<nnrfl'a'a"aTrfl"fl"fl a AfaTy^
m SYNTYMJ^-
- P Ä I V I Ä - _ o
' O
CP.g-0-0-g-P.PJLQ-Q.9,B-0.0.Q.aJLP-P.g.P o.g y
Valpur (Vappu) V Mikkola; N o r th
Cobalt, Ont., täyttää sunnuntaina,
h e l m i k u u n 7 pnä^ 92v vuotta.^ ^
Amanda Kahila^ Toronto,'Ont.
täyttää sunnuntaina, h e l m i k u u n 7
päivänä 9 2 vuotta.
»Yhdymme sultulaisten j a tiitta-vain
onnentoivotuksiin.
Adenauerjn köyhä Italian matk rira"gTi"a"ByawayBTB~<r8'oya'a'6'B~rB'a'avaWB"BT> a a'a'a"m'^ .>
iiiiliÄifpiÄlSÄi^Älii^^a
"Luonto" Diorin ja
povettomuuden edelle
""Tassa on muutamia hastattelu-
' lausuntoja pariisilaisen Diorin
muotitalon uudesta naisten muo­dista,
minkä mukaan naisilta k a ­toaa
povi J a vielä parempi, jos; po­ven
tilalle tule syvä kuoppa:
. A i n a k i n j'otkut hyvinmuodostu­neet
hollywoodiIaiset tähdet ^ovat^
jo ilmoittaneet, etlät he hylkäävät;
koko D i o r i n muotitalon povcttoman
muodin.
. . - i - Un usko amerikkalaisten nais-,
ten pitävän siitä, sanoi Janet
Leig. V A i o n säilyttää ne vaatteet
joista pidän.
•">•—-': P a r i i s i voi pitää itse-.pukunsai
selitti Jo M a r r o n ' . E n h a l u a niitä
ylleni ^ h a l u a n nähdä:miehiä:ymY
p a r i l l a n i .
;. — Pidän.yksinkertaisista: puvuis.-
ta, sellaisista, jotka; noudattavat
luonnon linjoja,: sanoi K i m Novak.
.\setan luonnon Diqrin edelle.
K I R J . V. G L A D I L S H C H I K O V
Rooma. — Länsi-Saksan kansleri
Adenauer j a ulkoministeri von B r e n -
tano neuvottelivat I t a l i a n pääminis­teri
Segnin j a ' ulkomhiisterl P e l l an
kanssa tammikuun lopulla.
Heidän neuvottelunsa, 'Virallisten
tietojen mukaan, koskivat korkehn-man
tason neuvotteluun valmistu­mista.
Länsi-Saksan j a I t a l i a n johtajat
ovat päässeet yksimielisyyteen siltä,
sanotan tiedonannossa, etta, yleisen,
aseistariisunnan; sopimuksen ,; saavut-'
tamiseksi o n tarpeellista taata . . .
länsimaiden puolustus.
. Huolimatta tasta sopimuksesta
Bonniin^ja Rooman: j o h t a j a t , ^asioita;
seuraavien mielestä, suhtautuvat
: kansa m va listen V ^ongelmien - r a t k a l -
.suunij,en tavalla. I t a l i a n , h a l l i t u s * ot-,
tamalla huomioon yleisen m i e l i p i ­teen,
ei uskaltanut asettua taydelli-sestr
Adenauerm kannalle,: kuten a l i
kaisemmin. Lopullisen - 'tiedonannon
valmistamisessa ilmeni vissejä vai­keuksia,
joiden . ^poistamiseksi"; tay-T
tyi työskennellä kokonainen päivä.
. • N y t sanotaan, :etta B o n n i n kansle­r
i n on täytynyt palata I t a l i a s t a tyhr
j m kasin. . T a m a r v o r olla l i i o i t t e l u a.
Tosiasia on, etta Adenauer kohtasi
suuna pettymyksiä Italiassa, .:Tama
paljastui, .-monien - muiden .:asioiden
ohella; hänen sanomalehtikonferens-sissaan
italialaisille: j a ulkomaalaisil-:
le lehtimiehille. *
:• Kysymykset,: j o i h i n f - k a n s l e r i n : täy­tyi
vastata, ilmeisestikin saattoivat
hänet hämilleen. Näitten kysymysten
joukossa;oli mm., mita kansleri, t a r ­koitti
kun h a n oh antanut lausun-
.non,^ etta Saksasta:- täytyy ' t u l l a :'lan-/
simaiden pato idasta tulevaa voima-^
'kasta vaikutusvaltaa, vastaan'.': ; E i ko
tama lausunto :ollut: H i t l e r i n aikai­semman
lausunnon toistamista? Ade­nauer
sanoi,.etta häntä ei ole o i k e in
ymmärretty . . .
: ; N y t ' o n - havaittu
MMM?&IKIS0!>^.^....^^.. ,
osakkeet ^ ovat lasikerieet V a t i k a a n in
piireissä. O n reporlteerattu,"että k u n
Adenauer vieraili Vatikaanissa, hä­nen
oli selvästi annettu' ymmärtää,
että hänen nykyinen äärimmäinen
politiikkansa el ole sopusoinnussa
" k r i s t i l l i s e p opetuksen" kanssa.
;: Sanomalehtimiehet-' nauroivat f kun
B o n n i n ;kanslerii vastatessaan J i y s y -
mykseen k u i n k a h a n voi-selittää? f«:.-:
sistien suorittamat'häväistykset.iLap-si-
Saksassa, sanpi n i i d e n olevan: pi6-
nen;v kommunistien järjestämän r y hr
man tekoja.
Voimakasta vastfenmielisyyttä h e ­rätti
; A d e n a u e r i n ; vastaus: kysymyk­seen:
m iksi en tisia natseja oli; B o n n in
'),-„.s/;::!*$>'" :•;,.-,;: •'i;ÄK%.':':.i'S'W::'i.:';:;; vir':';-^/'-;^ ¥'-:;';:S^:;:?:';':':'
tärkeissä hallltustehtävlssä. Adenauer
eMöylÄhyt parempaa, vastausta kuhi
kertoa' joidenkin hänen tiallitukses-saan
olevien entisten j i a t s l e n elämä­kertoja.
. _ ' \
' B o n n i n kansleri kieltäytyi vastaa­masta
enempiin kysymykslhi' s e l i t ­täen
syyksi a j a n puutteen. Hän päät­ti
sanomalehtikonferenssln puhu­malla
"kommunlsmivaarasta". E l ole
ihme JOS sanomalehti Paese lopetti
a r t i k k e l i n Adenauerin Roomassa vie-:
railusta seuraavaan kysymykseen:
"Voiko 84-vuotiaan härkäpäisen
I s
kanslerin I t a l i a n v i e r a i l u l l a olla köy-hempäa
tulosta?" \
Kuuba torjuu USAn
mahtikäskyt, vaan ei
keskeistä ystävyyttä
A;
Kommunistipuolueen juiJuisema
lausunto' intiaanien oikeuksista
. T o r o n t o . Canadan ; K o m m u n i s ­tipuolueen
,kansalhnen toimeenpa-n
e v p . : k o m i t e a:oni antanut oheelliT
sen . l a u s u n n o n intiaaneille:, ehdote­tusta
äänioikeudesta.
: Aanioikeuden> :^imyöntaminon f re
servaatioaluQiHa-jasuviIle n i t i a a n e i l -
l e l i i t t o v a l t i o n vaaleissav on . myon?^
nytyb täällä j a u l k o m a i l l a h a r j o i t e ­t
u l l e d e m o k r a a t t i s e l l e painostuksel­le;
JYleirjen m i e l i p i d e i i o n viimeai-k
o i h a j a t k u v a s t i noussut, häpeällistä:
d i ä k r j i T ) ( n a a t f o t a \ - r . p o l i i t t i s t a . , ta-,
i o u d e l j f s t a j a , s o s i a a l i s t a — vastaan.,
j o n k a kohteeijcsi, i n t i a a n i t j a e s k i -
"mot; tässä • maassa :ovat; joutuneet,
' ^ y v i n täi-kea y.i tjiahdollisesti rat­kaiseva;
tekija.j j o k a on,, pakoittanut
h a l l i t u k s e n , vuvaslynj^eseen toimen­piteeseen
tässä asiasba, on koko
m a a i l m a n l a a j u i n e n siirtomaaorjuu-desta:
vapautumisliike, ' S i i r t o m a a -:
.syJ>teemin hajoaminen ja syvä e r o
i m p e r i a l i s t i s e n soiron j a s o s i a l i s t i - '
sen vapautusliikkeen v a i i i la
I n t i a a n i l a i n alaisena intiaanit
ovat - j o u t u n e e t , alentavan -holhous-:
systeemin, a l a i s e k s i . , -:Sen nojalla
kielletään kaikkein a l k e e l l i s i n k in
o i k e i L S Itsehallintoon;; Tämän Iisak:
si tähän saakka: i n t i a a n i e n : oikeus
äänestää : l i i t t o v a l t i o n vaalehsSa,: on
tehty ehdollifSeksi. Sen: mukaan h e i ­dän
täytyy luopua heille kuuluvis­ta
sovituista- o i k e u k s i s t a , : r . e s e r v a a -r
tioissa olevista maaosuuksisla. ve­rovapaudesta,
nimellisestä viiotui-
•,esta maksusta j a siitä tavattoman
suuresta maa-alasta, j o n k a hallitus
ryösti heidän esi-isiltään.^ Sen l i -
•iäksi äänioikeuden saannin .ehtona
o n vaatimus, että heidän täytyy
luopua peräti intiaaniominaisuuk-s
i s t a a n k in
V a i k k a nykyisten toimenpiteitten
pitäisi antaa heille äänioikeus r i i s ­tämättä
heidän oikeuksiaan, m i n
useat intiaanien puhemiehet ovat
•ilmai.ssel, ymmärrettävän :epailyk-i
e n s a talh kohtaan
''sCanadaii koniinunistipuolue on
sitä m I e 11 a; : e t ta ' a a n i o i ke ii d en a n -
tammen . l i i t t o v a a l e i s s a o n :m|elkein
pe i k k a l c k o p y h a. el e ;j os i n 11 a a n ej a '
orjuuttava: h o l h o u s l a k i jää voimaan.
Me:., keholtamme työväenliikettä
j a . k a i k k i a : demokraattisesti: ajatte-:
leviä canadalaisia kannattamaan i n ­t
i a a n i e n ;vaatimusta • i n t i a a n e j a kos-.
' k e v a n lain kumoamisesta — säilyt­tämällä:
sopimusoikeudet, itsehallit-scmisoikeiiden:
jaI täydelliset tasa:
vertaiset oikeudet — p o l i i t t i s e s t i,
sosiaalisesti j a t a l o u d e l l i s e s t i;
Havanna. — USA yrittää pa>
kottaa Kuuban, kansan luopu­maan
valitsemastaan tiestä; Vain
täten voidaan : ymmärtää: USAn
hallitsevien piirien: omaksuma
asenne Kuubaa kohtaan ja se
maata vastaan tähdätty parjaus-<: j o k a i s t a maata vastaan, joka hyök-kamppailuy
jota. amerikkalaiset
tietotoimistot-levittävät kautta-maailman,
kirjoittaa kuubalainen .
Revolution-Iehti.
Tammikuun I päivän 19.59 jäl­keen
U S A n . j a K u u b a n ; väliset suh­teet,
sanoo lehti, muuttuivat.
: Tuo:muutos ' k u v a s t u u ensisijassa
siinä; ettei K u u b a enää puttaa poh-:
j o i s c s t a kaikuvista; mahtavista: käs­kyistä,
vaan haluaa: käyttää, r a j o i -
tuLsetfa vapaan ja iLsenäisen val­t
i on oikeuksia.
: U S A yrittää kuitenkin:: k a i k i n , : k e i ­noin
estää : K u u b a n , entisen s i i r t o ­maansa
itsenäisyyden l u j i t t u m i s e n.
Tassa mielessä se uhkaa Kuubaa
a s e e l l i s e l l a maahantunkeutumisella,
käyttää taantumuslehdistöä Kuu­ban;
pärjaamis'een:^a'':'-valhepropa-gandan
levittämiseen, l i a r j o i t t a a t a ­l
o u d e l l i s t a painostusta, ottaa S11-.
piensä suojaan Kuuban s o t a r i k o l l i ­set,
jotka käyttävät nyt U S A n - a l u ­e
t t a valmistelleiJsaan hyökkäystä
Kuubaan.
U S A n a l i i e i t a t u k i k o h t i n a . käyttä­vät;
- l e n t o k o n e e t ; ovat: suorittaneet
useita • hyökkäyksiä Kuubaa vas-taah.
Viime aikoina noiden:Iento-koneidcn
lastina on o l l u t palopom-'
m e j a , , j o i t a on: pudotettu Kuuban.
s o k e r i v i l j e l m i U e . : K u u b a l a i s t e n t a -
; l o n p o k i e n valppauden ansiosta ne
ovat; tosin aiheuttaneet vain vähäis­tä
vahinkoa '
L e h t i torjuu -jyrkästi U S A n val­t
i o s i h t e e r i H e r t e r i n väitteen; että
K u u b a muka vastustaisi U S A n ja
K u u b a n ' k a n s o j e n perinteellistä y s ­tävyyttä,
sekä sanoo K u u b a n kan­san:
haluavan ylläpitää ystävyyssuh­teita
k a i k k i i n kansoihin.; Samalla
se on k u i t e n k i n valmisttaistelemaan
kaä sen a l u e e l l e eikä kunnioita
K u u b a n l a i l l i s i a o i k e u k s i a vapau­t
e e n j a I t s e n ä i s y y t e e n.
Suuntaviivat
Afrikalle
Tunis. — Yleisafrikkalainen
kansankongressi; toinen: järjestyk­sessään,
päättyi sunnuntaina :Tu-nisissä.
Tällöin hyväksyttiin pää-t<
»sluusclma> j o s s a hahmoteltiin
yleiset poliittiset suuntaviivat.
: Päätöslauselmassa kor,ostetaan::
A f rikan yhtenäisyyden! merkitys­tä
samalla kun siinä sanoudutaan
.:'irti kolonialismin -vanhoista . J H ;
uusilta muodoista.
K o n g r e s s i , joka ei edusta h a l l i ­t
u k s i a , vaan yksinomaan A f r i k an
maiden poliittisia^^puolueita j a anu
.mpttiyhdistysliipeitä • ^ ^hyväksyi
myös ehdotuKscni :|j9ssa pyhiitaan;
A l g e r i a n : väliaikaisen hallituksen
tunnustamisen jpiiplestaj^ ' / ' ' ' '
Kongressissa! iaUosteltfini. l i s k k s i.
ulkomaalaisten joukkojen s i j o i t t a ­mista
A f r i k a n maaperälle'• sekä.' ta'-*
l o u d c l l i s i a . e r i l l i s a l u e i t a , : j o t k a mah­d
o l l i s t a v a t kansojen I sortamisen.
L o p u k s i osoitetaan vetoomtssYKM-v
jot^a, pyydetään ;puuttu'rhaä'n' a s i o i ­den
k u l k u u n j a tekemään l o p p u ' A l ­g
e r i a n k o n f l i k t i s t a . 1: - Y h d y s v a l t o ja
' k e h o t e t a a n y lopettamaan .••: R a n s k an
avustaminen.
J , ^ TOIMITTANUT E E V A l
Hinta vaiko laatu määrää ^ostoksenne?
Quebec taistelee Diefenbakerin
oikeuksien lakia vastaan
"Emme ole minkään Ottawan puolueen lisäke",
sanoi maakunnan' prokuraattori Rivard - - ^ —
Cyrus Eaton kiittää
NLn ohjelmaa
Lontoo. — Canadalaisyntyinen
amerikkalainen- ..:: sUurteollisuusmies:
Cyrus- Eaton ylisti taalla alkaneelle
Idan ja lännen epäviralliselle aseis-tarilsumiskonferenssille..
i; : esittämasT^
saänr :tervehdykse.ssa',:.Neuvo.stolilton.
pääministeri Hras^tshevin aseista-nisumlsohjelmaa.
Mr. Eaton sanoi, että parhaimman
yleismailmallisen aseistariisumiseh-dotuksen
esitti Hrushtshev puhues­saan
Y K ; n Yleisistunnossa viime
syyskuussa.
Ajatelkaa mitä se. merkitsisi
maailmaHe.^los kaikki maat, suti-r
^ j a pienet, hajoittaisivät armei­jansa,
laivastonsa j a ilmalaivansa,
lopettaisivat yleisesikuntansa ja
upseerikoulunsa, kuten mr.~ H r u s h - ,
tshev suositieli valtiomiesmäisessä
puheessaan", sanoi' mr,, JBaton.
'•Viidentoista maan edustajat r -
mulcaanluklen Britannian,^^ Y h d y s v a l ­tain,
Neuvostoliiton, Ranskan ja C a ­nadan,
sekä' Itä- j a Län^i-Saksan
edustajat >— osallistuvat' täällä pldet-tavään^
ldäri j a .lännen epävirnlllseonl
aselstarilsumiskonferenssiln. ' - .
^ ' / . . ' . \' i'
Quebec. — P r o k u r a a t t o r i R i v a rd
sanoi ; täälläi' viime k e s k i v i i k k o n a,
että pääministeri D i e f e n b a k e r i n oi--
keuk.sien laki johtaisi siihen, että
Icaikki: maakunallinen lainlaadinta.
o l i s i .alistettava: oikfeusminislenn
ja : i i j t t o h a l l i t u k s e n - t a r k i s t e t t a v a k s i.
"Tätä ei voida hyväksyä, emme­kä
tule sallimaan sitä", sanoi m r
R i v a rd
Han puhui talloin liberaalisen
lainlaatijakiintaiyhmänr johtajan,,
L a p a l m e n ehdotuksesta, etta lain-l
a a t i j a k u n t a 'peru.staisi komitean
harkitsemaan "josko pjylamentin
alahuoneessa esitetty ehdotus o i ­keuksien
l a i k s i o l i s i : missään muo­dossa
tämän maakunnan autono­mian
loukkaami.sta j a j o s k o se o l i s i
r i s t i r i i d a s s a voimassaolevien lakien
kanssa."
M r . Rivard teki muuto.sehdotuk-sen,
jossa pyydetään maakunnan
l a i n l a a t i j a k u n t a a csUtämään Otta
walle halunsa, että ehdotettu o i ­keuksien
laki ei t u l e loukkaamaan
maakunnan oikeuksia.
L i b e r a a l i e n johtaja Lapalme sa­noi,
-että ehdotettu oikeuksien laki
on suurenmoista maakuntien o i ­keuksien
loukkaamista, h u o l i m a t ta
sen l a a t i j a i n t a t k o i t u k s i s t a . -
Hän sanoi, että Quebecin maa­kunnan
siviilisäädök&et voitaisiin
v a l t i o n inhimillisiä^oikeuksien' kos­kevan
ja maakunnallisten lakien
yhteentörmäys. Yhä ' uusiintuvat
l a i n t u l k i n n a t voisivat johtaa täy­d
e l l i s e e n maakunnan s i v i i l i l a k e ja
koskevan l a k i t i e t e e n muutokseen.'
Mr, Lapalme sanoi, että oikeus
vapauteen on m a a k u n n a l l i n e n o i ­keus;
On oleniassa maakunallisia
l a k e j a , sanoi. han, j o i l l a , voidaan
kieltää yksilöiden"vapaus.
P r o k u r a a t t o r i R i v a r d sanoi, että
hän on o p p o s i t i o j o h t a j a Lapalmen
kanssa yhtä mieltä siitä, että Die­f
e n b a k e r i n oikeuksien laki voisi
syövyttää maakunallisia s i v i i l i o i ­keuksia
koskevia l a k e j a . , *
' Hän .sanoi,'että C a n a d a n - l i i l l o u"
t u m i s s o p i m u s , . j o k a yhdisti Canadan
kaksi suurta kansa,: on sopimus^j
ka s o l m i t t i i n • a l u n p e r i n neljän: maa­kunnan
kesken eikä "mitään voida
tehdä l i i t l o v a l t i o n v : j a . maakuntien
välisien: : o i k e u k s i e n V r a j o i t u k s i en
m u u t t a m i s e k s i , ilman . m a a k u n t i en
yksimielistä hyvak-symistä,"
" A f i n a uskon, että meidän l i i t t o ­valtiomme
perustuslaki tuo e s im
huomattavia vaikeuksia erikoisesti-k
i n kun on kysymyksessa' sellaiset
y l e i s l u o n t o i s e t j a avarasanaiset lait:
k u i n ehdotettu l i i t t o v a l t i o n l a k i.
; " E m m e tule koskaan alistamaan
Quebecin maakunnan : s i v i i l i l a k e j a:
l i i t t o h a l l i t u k s e n tarkistettavaksi",
.sanoi hän.
"Tämän maakunnan oikeuksia
t u l l a a n •suojelemaan: mitä :tahansa
Otta\vanz^hallitusta vastaan, h u o l i:
matta sen p o l i i t t i s e s t a väristä", jat­koi
hän. " E m m e ole minkään Ot-taw:^
n ^ ^ l u e e n lisäke."
Taas on v a h t t u henkilöt maailman
•kymmenen'parhaiten puettujenjouk-T
koon.- K i i n h a n ; v a a n ; onvpaljon rahaa
n i i n kyllä muotihuoneet pukevat
vaikkei: Itsellä olisi : m a k u # ollenkaan..
M u t t a sen v e r r a n o n oltava itsellä-k
l n ; t a i t o a että kykeneepukunsa kanr
tamaanp^elkä koskaan näyttaydy? epä­edullisesti;
v a a n : muistaa- t a r k k a i l i j o i ­ta
olevan k a i k k i a l l a . : ; J o k i i aika sit-^;;
ten Fred Astalre putosi kymmenen
TJärhalten puetun miehen joukosta
kun hänet'nähtiin Lontoon • asemalla
urheilupuvussa;:;ilman kaulanauhaa,
paidan:; kaulus - avoinna vja housujen
lahket pyöreänä.
' J o i t a k i n vuosia sitten eräälle engr
lantilaiselle lehtimiehelle juolahti
mieleen valita parhaiten ja-halvemr
min .puettu: nainen; hevoskilpailuja
seuraavien:joukosta.; :Hän v a l i t s i k in
nuoren rouvan,'jonkaipukeutumistai-f'-
toa toisetkin ihailivat ja h a n oli
maksanut hatusta kenkun 25 dollar.
r i a - . : -Kävelypuku - k a i ; niistä kallein
olikin;' ipuseron h a n muistaakseni o l i
ommeUut, itse ; j a . . p u k u u n sopivat
asusteensa oli, ostanut; .senttikaupas­ta
K u i n k a moni 'tyolliiskodin aiti ja
tytär palkittaiMinkaanvjos tulisi• k y ­symys
::kuka halvemmalla o n saanut
kauneimmat vaatteet; - M u t t a eihan
olekaan kysymyksessä: a n t a a tunnus­tusta
muille k u i n ,rahanomistajille, j a
heidän kanttaan .muotihuoneille ja
nama muotihuoneethan kai tällaisia
k i l p a i l u j a järjestävätkin^ taatakseen:
itsellen huikeat tulot.
Mutta se tuntuu vahan ihmeelhsel-
•k -k
ta k u n työtätekevissä Ihnilsissäkin oj:;i.-
paljon niitä jotka l a s k e v a t , k a i k e n .
rahassa j a sen mukaan joko pitävät
tkl eivät pida esineistä ovatko n e\
halpoja tai k a l l i i t a . Niinkuin h i n ta
voisi esineen kauneutta lisätä. V o i m ­mehan
ihailla luontoa' vaikkei se
maksakaan meille mitään. T a i e h - , _ .
kapa siksi' r i k k a a t menevätkin mat-1 r
kojen paahan k u n siellä o n k a l l i i m ­pia
maisemia.
J o k u voi i h a i l l a esim. toisen k a u ­nista
vaatetta, mutta kuultuaan sen
kotitekoiseksi, n i i n samalla sen tkau-neuskm
havisi. Suomessa sotien a i ­kana
o p i t t i i n antamaan arvoa i h m i ­sille,
jotka melkein tyhjästä k a a n t a -,
maila ja jatkamalla K salvat luotua '
" u u t t a " j a kaunista, mutta täällä
rikkaassa maassa kuulee usein lisät-tavan
"se on hyvaa kun, se o l i n i i n
k a l l i s t a " . Niin kauanhan liikemie- <
h i l l a on tiedossa hyvia asiakkaita
kun he ostaVat tavaransa hinnan
e i k a l a a d u n m u k a a n ; ; O n j u t t u mie^
hesta joka meni hattua ostamaan
Itsellen eikä: .saanut:-tarpeeksi k a l l i s -:
ta ja milläa n : m u u l l a ei ollutv m e r k i ­tystä
Kun m y y j ä ' huomasi tämän
n i i n han sanoi' liikkeessä olevan oir
kein k a l l i i n -hatun jota ei näytetä;
kuin erikoinen varakkaille. Mies
ihastui ja pyysi .nähdä hattua ja
kuultuaan hinnan n i i n sen hän o t t i :
ja se oh sama halvin, j o t a hän o l i
ensiksi koittanut,: mutta^ k u n myyjä •
näki edessään :.: nenästä .vedettävän
nnn käytti tilaisuutta hyväkseen; J o s ;
ei ostaja itse, p i d a silmiänsä auki o s ­taessaan
n n n e l sita myyjä a i n a k a an
hänen puolestaan tee.
•*r • •
Entinen jääprinsessa
Tuntuu u.skomattomalta • että : v i e - :
hattava; hoikka pukujensuunnittelija
C ; ; B . : T . L . ' televisiostudiosta on ollut:
j o i t a k i n vuosia .sitten;.Canadan :kuu-r,
luisimpia tyttäriä. K u n han on nyt
tava'llnen .mrs; Nprman: Melnick, n n n
Ijarvapa loytaavsen:nimen takaa,en-;
tista:;: maailmanmainetta -. niittänyttä
kaunoluistelijatarta Frances Dafoe'a>
joka yhdessä ;Norris;Bowdeninj kansr:
sa^pariluistelussa;•voitti -mestaruuksia;,
•maaihnan. kilparadoilla. -Kun , l ie
voittivat Oslossa. Wienissä j a Davo---
sissa-:;1956::nnn,he: molemmat .katsoi-j
vat-luistelu-uransa päättyneeksi. .!"On
ainoastaan:: kolme „: tietä valittavana'
k u n : on- voittanut-::amatoori Arnesta--
ruuden",;sanoo: entinen ;miss'Dafoe;
"Joko; alkaa ammattilaiseksi .ja mat-,
kustaa; kaupungista: k a u p u n k i i n näy­töksestä'
toiseen j a se. tuottaa joskus
vaikeuksia, jos : esiintyjät ,eivat ..ole
naimisissa, keskenään, tai VOI alkaa;
opettaasluistelua; mutta;me., v a l i t s i m ­me
kolmannen :tien s — lopetimme;" ;
; Frances kuttaa aitiäan j a tohtori;
isaansa .kaukonakoLsyydesta etta he
kouluutllvat;: hänet .ammattim,-.'joka
oh hänelle mieluinen,.ja,johonka han
saattoi-; s u r t y a ; : l o p e t e t t u a a n ' u r h e i l e -
;misen; :;KeXv. . Y o r k i s s a '-oleva" puku-
.sminnittelTj'a:on koettanut; houkutel­la-
hanta-siirtymään;: r a j a n y l i , mutta,
toistaiseksi ainakin han -lupaapysyä
t a l l a puolella. Hanhan on; k i l p a i l u ­matkoillaan
nähnyt maailmaakin jo
nnn laajalti;;ettei: sekaan;enaa .hou­kuttele
uutuudellaan.
. . . H a n ;.on. naimisissa ,: lakia:-; lukevan
Norman M e l n i c k i n kanssa j a he a s u ­vat
kahden makuuhuoneen hyvällä
maulla: j a antiikkisin.;esinein;kaluste-;
tussa huoneistossa..:.Hanellä o n - p a l ­j
o n I t y o t a -p
j a ; han tapaa paljon ammattialansa
heniciloita, mutta ei enaa koskaan
l u i s t e l e i e i k a h a n e n aviomiehensä ole
edes koskaan nähnytkään hänen
luistelevan, i M u t t a se: a i k a on t a k a - ,
na.jonka.•,|ian vie.tti,..kaksikymmentä•
vuotta luistiinilla j a muistona sntä'
on .nnn: p^ljpn.,palkintoja, että
kysyykin mi t a i m i l l a ' t e k i s i . Hän=sa-':
noo lopuksi • etta;;pttaa: vuosia-'harjoi-: '
tellapaastakseenvtuloksiin : j a ' : k un o n .
tarpeeksi luistellut j a päässyt hui-^
puMe,'menettaa koko; u r h e i l u ' r i i i e l e n -
kiintonsa. ' ''
M U I I E N N E T T I J M A D E ' ' , ' ' '
A i n e k s e t : ' 1-^1 » Ä , , k g madetta,"
r k l . suplaa, 1^—2 r k l . m a r g a r i i n i a ,
1 dl körppujauhelmaa, 5, d l maitoa,
5 v a l k o p i p p u r i a , 5 maustepippuria
ja' 1 l a a k e r i n l e h t i ; , ( s i t r u u n a m e h u a ) . ;
Made nyljetään, huuhdotaan j a
p a l o i t e l l a a n . Mäti j a m a i t i l e i k a ­taan:
p a l a s i i n - j a p a n n a a n k a l a n i p i p - ;
p u r i n ; suolan, l a a k e r i n l e h d e n j k o r p -;
p u j a u h e l m a n j a m a r g a r i i n i n kans­sa
k e r r o k s i t t a i n k a s a r i i n : M a i t o kaa-:
detaan k a s a r i i n : j a k a l a ; saa - k i e h u a :
n: 15 m i n u u t t i a . Mikäli halutaan,
maustetaan s i t r u u n a m e h u l l a.
M A T E E N M A K S A J A MÄTI
Mikäli maksa j a mäti ovat tei*-
veeti voidaan ne käyttää ruoan v a l ­mistuksessa.
H e r k u l l i s i n t a on ma­teen
maksa ,Mäti, j o k a samoin; k u in
maksakin on erittäin ravitseva ( s i ­sältää
A - , B - j a D v i t a m i i n e j a ) , on
p a r h a i n t a 'raakana ;suolalla,>pippu-';
r i l l a j a ; s i p u l i l l a maustettuna. Par-:;
haat suomalaiset mätilaadut ovat
m u i k u n j a mateen mädit.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Terveisiä taas Moskovasta
E l — a l l e k i r j o i t t a j a ei ole nyt
Moskovassa käynyt. Siitä on k u l u ­nut
kohta k a k s i ' vuotta : k u n : meillä
oli tilaisuus j a k u n n i a henkilökoh­taisesti
tutustua siihen^ suureen
m a a i l m a n k a u p u n k i i n . ^
M u t t a m o n e f h u o m a t u t canadalai-väksi^?;--^
o;Nof ;mikään ei:iOleökyllä
lopuksi kumota-jos tapahtuisi l i i t t o - f n i i n tehokasta "propagandaa" kuin
set ov-xit siellä viimeaik"örna käyneet f den ^ p u o l u s t a m i s e n kannalta^ kat­soen
tämävpalautta» mieleemme sen
tunnetun määritelmän, jonka m u ­kaan
"taivaassa on suurempi i lo
j ^ e n , : s y n t i s e h . p a l u u s t a kuin::kym:;
menestä vanhurskaasta".
— jä kertoneet asioita, joiden se
loslanriista_on aikaisemmin pidetty
"propagandana" kommunismin hy
tosiasiat.
Sivumennen sanoen voimme ilok-semme^
todeta senkin, että " m a a i l ­ma
muuttuu, Eskoseni", kuten
A l e k s i s K i v i ' k i r j o i t t a i s i , myös tä­käläisten
maanmiestemme katso­musten
k o h d a l t a t O l e m m e nimittäin
m i e l i h y v i n panneet merkille*, että
eräässä täkäläisessä suomenkieli-
.se.ssä lehdessä,, missä pari kolme
vuotta sitten oli-joLssakin k i r j o i t u k ­sissa
miltei j o k a kolmas sana voi­makasta
"ryssänV kiroamista. J a
missä , ylläpidettiin jatkuvaa rum­p
u t u l t a siitä, että Neuvostoliitossa
c i ' ole mitään muuta k u i n nälkää,
k u r j u u t t a , j a repalci.sia kurjimuk.sia
_ että i k u i n e n jän .peittää r i k k a an
S i p e r i a n ja:-ettäi Moskova' on edel­l
e e n k i n Napoleonin aikakautta
muistuttava lumikinosten j a tj'oik-k
a v a l j a k k o j e n : pikkukylä, :on: vähän
s i i s t i t t y ;kielenkäyttöä.javtehtymui-t
a k i n f u u d e l l e e n a r v i o i n t e j a r k a i k k e in
räikeimmistä, harhakuvista.; i T o t u u :
, Kyseinen suomenkielinen ' l e h ti
voi k u i t e n k i n i l o i t a siitä, ettei se
ole läheskään ainoa muukalainen
j o k a on j o u t u n u t , j a j o u t u u edel­l
e e n tarkistamaan " t i e t o j a a n " N e u -
vo.stoliiton asioista. - -
Meidän pöydällämme on , erään
torontolaisen;;;s päivälehden a u u t i s t i e -
to, jonka mukaan sikäläisen Ken-^
nedy Matkailutoimiston l i i k k e e n ­h
o i t a j a Henry Moos o l i selittänyt,
että torbntolaisilla v i r a n o m a i s i l la
o l i s i ^ yhtä j a toista opittavaa ^siitä,
m i t e n Moskova pitää katunsa puh­taana
lumesta. . . ' '
Siellä e i k u u l e m a käytetä naulaa­kaan
suolaa, jotavastoin Torontos-;
.sa^^sitS käytetään $150.000 arvosta-vuodessa
j a e l l e i muistimme petä,
tämä suola; a i h e u t t a a torontolaisih
le a u t o i l i j o i l l e m i l j o o n i e n ; d o l l a r i e n:
ruoste- j a syöpymismenetykset: vuo­s
i t t a i n !
M i t e n Moskovan tunnetusti vil­kas
katu- j a a u t o l i i k e n n e sitten p i ­detään
käynnissä? Vasfikään Mos­kovasta:
palannut ; m r . Moos sanoo,
ettei hän nähnyt ainoatakaan " l a ­pio-
j a k u o k k a f n i e s j o u k k o a " Mos­kovassa
lumitöissä — j o i t a näkee
p a l j o n k i n ' täällä. Ganadanvi kaupun­geissa.
Moskovan, katujen lumityöt on
h y v i n mekanisoitu, selittää mr.
•Moos.: Suur-imman ':vaikutuksen; m r .
M o o s i i n tehnyt l a i t e o l i p i e n i kuor­ma-
auto, ' j o n k a toisella puolella on
nosTöhihnalaite,^ minkä alapäässä
olevat mekaaniset kädet kokoavat
l u m e n ' nostolaitteeseen. L u o n n o l l i ­sesti
käytetään lumitöissä suuria
kuorma-autoja j a m u i t a koneellisiäi
välineitä —- j a m e k a n i s o i t u lumen-puhdistustyö
alkaa h y v i n pian l u ­m
i p y r y n jälkeen. -
- Eikä moskovalaisten kotienomis-t
a j i e n tarvitse liioin puhdistaa
omia katukäytävänosiaan, kuten on
a s i a n l a i t a Torontossa, Sudbnryssa
j a monessa muussa Canadan kau­pungissa.
Pienet j e c p - m a l l i s e t l u m i -'
aurat puhdistavat . katukäytävät
työntäen l u m e n katuojaan.
' .Eräs t o i n e n toröntolaineni-^Toron-ton
entinen valistustyön j o h t a j a t n
C." C. G o l d r i n g sanoi sikäläisen ter­veyslautakunnan
kokouksessa, ottii
; M o s k o v a ; o n paljon edellä .Torontoa:;
mikäli on puhe toimenpiteistä i l ­man
epäpuhtautta vastaan.
T o r o n t o n nykyinen terveysvir-k
a i l i j a t r i A . R. J . B o y d esitti k y l ­lä
epäilynsä siitä, etteivät neuvos­t
o l i i t t o l a i s e t voi vielä estää autojen
aiheuttamaa ilman l i k a a m i s t a , k u ­ten
edellämainittu t n G o l d r i n g o l i
.selittänyt.
Me emme tiedä missä määrin on
Moskovassa: edistytty autojen pako-.v^
p u t k i s t a .tulevien myrkkykaasujen
vangitsemisessa. Mutta yhden sei­kan
olemme nähneet omin s i l m i n:
Siellä on s u u r i a uusia asuntoatoeita,
missä ei ole' yhtään ainoata savu­p
i i p p u a ! Kymmeniä s u u r i a , n e l i - j a
k u u s i k e r r o k s i s i a asuintaloja^ l a m m i - ~
tetään niillä a l u e i l l a yhdeltä kes­kusasemalta
nimenomaan siksi, et­tä-
asuntoalueiden j a s i i s koko kau­pungin
ilma voidaan pitää puhtaa­na!
Kaukolämmitystä on e s i m . H e l ­singissäkin,
mutta Moskovan u u s i i -,
Ia asutusalueilla — j a ne ovat suu­r
i a — kaukolämmitys on t i e t y s ti
s u u r u u s l u o k a l t a a n j o t a k i n muuta.
J o i l l a k i n ihmisillä ei o l e r o h k e u t ­ta
katsoa tosiasioita s i l m i i r L ^ o i l l a -
k i n ' ihmisillä on h a l u l u k e a j a us­koa
esim. Neuvostoliitosta 'vain s i ­tä,
mitä i h e J t s e _ p o l i i t t i s t e n katso-mustcnsa
' p e r u s t e e l l a toivovat tai >
l i f u l e v a t . M u t t a tosiasiat ovat erit­täin
i t s e p i n t a i s i a — j a Moskovasta
päin tulevat terveiset poistavat
monta monituista harhakuvaa.
1 - i - Känsäkoura. •