Vapaus, June 1, 1928

              ^0.111 — 1928 Perjantaina, kesaknon 1 p;nä—FrL, Jane 1
Meillä on nyt saatavana Ck>Iiinibian Portable
fonografeja ja levyjä
7Sc levy
12014F The Enssian Beauty Valssi Viulu kappale.
1'2044F Rio Valssi. Humming,Bird ValssL Orkesteri kappale.
12058F Volga Valssi. Gypsy ValssL Russian Novelty Orkesterilta.
2072 Spring Valssi. Sweet Valssi. Russian Novelty orkesterilta.
12013 Celito ländo Valssi- Good Fortune ValssL Neljä sisalalaista soitt.
22052F John Erickson MarssL Musick Mastarea MarssL Columbia M i U -
tary orkesterL
12048F Carmen Sylvia. The Merry Widow ValssL Russian Novelty ork.
22041F The Best Waltz On Board the Ship Instrumental Quintette.
22032F Wasaduke. Kungl Södermanland Regt. MarssL Soittokunta, ,
120 7 I F Tomorrow. Girl of my Dreams ValssL Orkesterilta j a kuorolta.
12074F Twilight Tango Jingle Bells Tango. Argentina orkesteri.
200 73F Fradania ValssL Osennia Matchy ValssL Russian ork. "Moskoa".
22028 Hammraby Polkka. E n Morgon I Skogan ValssL Harmonikka soolo
12054F Sonja ValssL A Summer Night ValssL Russian Novelty ork.
12053F The Volga Boatman. Dark Eyes ValssL Russian Novelty ork.
12033F The MiU in-th© Black Forest. The Laughing Whistler. Marimba
orkesteri.
3000F Isontalon Antti j a Rannanj^rvL Se Öölannin.Sota. O. Pyykkönen.
3 001F Äiti Äiti Älä Soimaa Mua. Kevät Laulu. Saimi Mustonen.
^ 0 2 F Aamu Laulu. Lapsuuden KotL O. Pyykkönen.
3005 Korjat Pojat j a Tytöt Kosken Laskijan Morsiamet. O. Pyykkönen.
3006 Kesäillalla. Tuomet Ne Valkeina KukkiL Otto Pyykkönen.
3007 Matalasta torpasta. Anssin Juldca j a Härmän Häät. O. Pekkonen.
3009 Lemminkäisen Laulu. Pojat Kun Raitilla Laulelee. O. I^ykkönen.
3011F Kulkurin 'Masurkka, Vapaa Venäjä. Hanuri soolo.
3012F Näytelmä Pohjolaisista. Tuuli Se taivutti Koivun Larvan. O.
Pyykkönen. •
3014 Keinulaulu. Laula Tyttö. Jennie Anderson, soprano.
3015F Kerenski. Kaipuu Valssi. Harmonikka j a viulu.
3016F Soitin Pillillä. Se Rakkaus. Väinö Sola.
3022" Sain Paljon Luojalta Armahain. Hellallei Minä laulelen. V. Sola.
3024F Juomalaulu. Merimies Rakkautta. Janne Muhonen.
3025 Joulu^ilkin Polkka. Jlauha Myrskyssä, OrkesterL
3026F Viaporin ValssL Vangin' Laulu. O. Pyykkönen.
3027F Rakkauden Kaiho ValssL Suomen Polkka. Harmonikka ja viulu,
, Larsen j a Tolonen.
3028 Mustalaisen Surulaulu. Vanha Mustalainen. Jean Theslöff.
3029F Illalla Kävelin. Heikki Hautala. Jean Theslöff in laulama.
3030 Hämärä Polkka.
3031F Helmi Schotises. Viimeinen ValssL Harmonikka ja viulu.
3032F Rivakka Polkka. Maailman-MattL Leo KauppL
3033 Yli Aaltojen,
3034F Volgan Aallot. Tämä Maa. Hannes Saari.
3038 Ostron Tyttö. Hallin Janne. Martti Similä, baritoonL
3039F Sorakumpujen Vainajille. Tehtaassa. Aino Saari.
3040F Kuuliaiset Kottilassa. Helmi ja Kalle. Leo Kauppi
3042 Helmi SotiisL Aikoja Entisiä. Walfrid Lehto.
3043 Kevät Suomen Metsässä. Käki Valssi. OrkesterL
3044F Mustalais Ruhtinatar No. 3 Inga PienL Aino Saari.
3045F Tiskarin Polkka. Askon Kolmirivinen. Hiski Salomaai.
3046 Mä Oksalla Ylimmällä. Saksan Polkka. OrkesterL
3049F Laulu On Iloni ja Työni. Heitä Huolet Pois, Leo Kauppi.
3050 Sikermä Suomal. Lauluja I, Sikermä Suom. Lauluja II. OrkesterL
3051 Katkenneet Kielet Valssi. Laurin Sotiisi Harmonikka soolo.
3052F Salkolan Syhtymäkemut. Kallaves. Leo Kauppi.
3053F Salon Ruusu. Masurkka. Keski Yö ValssL Harmonikkasoolo.
3054 : Jos .Kaikki Suomen Järvet. Sepän SällL Martti Similä, baritooni.
3055 Pekkalan Veljet ja Kovapää. Maitojuna j a Romaani. Kirsti Suonio.
3056F Vappu Laulu. Orjan Kevät. Adolf Hovi
3057 Barrikaädeille. Sorretun Elämä. Harmonikka soolo.
'3058 Juhannus Tanssit Paksulassa. Kulkijaksi Luotu. Leo KauppL
3059 Ei Kyytimies Kiirettä Oo. Valkotuomet. Hannes Saari.
3060F Herra Petteri. Renkjussi Palajaa Sodasta. Leo Kauppi.
3Ö61F Viimeinen Toivo. Syksyn Lehdet. Columbia kolmikko.
3062P Saukkosen Avioero. Oi Mistä Saataisiin. Hannes SaarL
3063F Paimen Poika. Antti Tanssitti Mua. Iida Lovart.
3065F Kehtolaulu. Meripojan Tervehdys. Hannes Saari.
3066 Tuomet Valkoiset. Vilja. Saima Laurila-
3067 Meren Aallot. Oi Tyttö Tule. Leo KauppL
3068F Koster ValssL - Muistoja Suomenmaasta. Columbian orkesterL
3069 Sjöman Anderson 1 ja 2 osa. Leo Kaupin laulama.*
Muistojen Valssi. Klarinetti Polkka. Harmonikka soolo.
Venäläinen Kehtolaulu (Russian LuUaby). Babette. Aino
Saaren laulama-.
Musta Ratsu. Sinikellot. Hannes Saaren laulama.
Vanhan Piian Valitus. Laulu Taiteilijoista. Hiski Salomaan
laulama. . v
3223E Mustalainen. Orvon Kyyneleet. Hannes Saari, tenori.
3074 Hollolan Polkka. Hämärä SotiisL Viola Turpeinen j a J . RopendahL
3075 Soita Mustalainen, Soita! Kuutamoyö. Aino Saan, soprano. ,
3076 Pois Sormet! Viivin Jenkka. Hannes Saari, tenori., v
7006E Laulu Tulipunaisesta Kukasta. Lintuselle. Elli Suokkaan laulama.
3018F Tyttöjen Vienti Sotiisi: Lyytin Polkka, Surut Pois. Harmonikka.
3013F Iloinen Meripoika. Kulkurin Masurkka.. Hannes Saaren laulama.
3010F Onnen Tyttö. Kevät. Hanuri soolo. -
3223E Mustalainen. Orvon KyyneL Juho Koskelan laulama.
3023F Vihuri Polkka. Kaiho ValssL Harmonikka.
3020 Pohjolais Polkka. Taikayö. Harmonikka j a kump.
3037F Mustalainen. Kehtolaulu. Orkesteri.
9032E Orpopojan Valssi. Kalle Aaltonen. Juho Koskelan laulama.
3048 Meripojan Hyvästijättö- Aamutuniielma.
7241E Reisupoika. Kulkurin ValssL Juho Koskelan laulama.
3041F Marjalammen JussL Härmän Häät. Martti Simila.
3064F Raatajan SerenaadL Sonja. Hannes Saaren laulama.
9003E Pikkunen Pcika. tattisjussL J.Koskelan l a u l a n i a ^ ^ ^ ^ ,
3008P Syystunnelma. Kuula. Yks' lauvantaki-ilta. O. Pyykkönen.
; $1.25 levyjä .
59Ö40F Vienna Life. Over the Vaves Valssi. Kansainvälinen konsertti-
59035P Ligh?Cavairy Overture I j a 11 osa. Columbian konserttiorkesteri.
Jos tilateskanne ei ole heti varastossa kajkkia tilaamianne levyjä, niin
muutaman päivän sisäUä hankimme j a tilauksenne täytetään.
Tflankset 6 dollaria j a y l i lähetetään posti vapaastL pienempiin pitää
olla 25 senttiä postirahaa mukana. < . 1
Asiamiehiä halutaan, kirjoittakaa ja pyytäkää asiämiesehtoja.''' "
VAPAUS MOVTREAL BRANCH
3070
3071
3072
3073
Va^uden Port Arthurin konttorinhoitajan paikka latistetaan täten
hakokelpoisten haettavaksL Valituksi tulleen i»itaä osata kaksin­kertaisen
amerikalaisen kirjanpidon, puhua virheettöqifiati englan­nin
kieltä. Suomen kielen mahdollisimman hyvä kirjotastaito ote­taan
myöskin huomioon. Edellisen lisäksi on «Itaihittonnokas ja
ahkera, sekä hankittava $2000.00 luotettava takaus. Toimeen «n
astuttava heinäkuun 1 päivästä lähtien. Lähettäkää hakemuksenne,
palkkavaatimuksien j a todistusten kanssa ennen kesäkuun 21 päivää.
Dmottaksa mihin «yöväen^jestöön kuulutte.
n
Box 69. SUDBURY. ONT-Sacmieäi
matloiäavia
Vapaudesta ostetulla piletillä matkustavat näinä päivinä Suomeen
seuraavat:
Antton Lammi, Kusti PeBcola j a Kustaa Marttila, New Y o r k in kautta
Scandinavian American Linjan Frederick VIII laivalla. ^
Ruotsin American Linjan moottorilaiva GripsholmiUa, New Yorkista
kesäk. 9 p. matkustavat Julia Erickson j a Irene Erickson, -Kustaa E . Paju-luoma,
Lyydi Pajuluoma, Toini Pajuluoma, Niilo Perä, Emo Nyfors ja
Hilda Nyfors Creightosta, sekä Annie j a K^uko SaloiTimminsistä. _
Canadian Pacific Linja, matkustavat seuraavat: Arvid Valkama, E m -
press of ScotlandUla, Maria Nurmi MeUtalla j a T. ^ . Bantavuori'Mont>-
calmillä, Anselm Harama Montclarella, Jaakko Erkkilä, Montclarella ja
Kalle Haapakangas, Minnedosalla. . - « TT- n
Cunard Linja ovat Vapaudesta ostaneet pilettmsa Swen Hiukkanen,
Ludvik Palomäki, Iivari Lähdemäki, Alfred Nervander j a Anna Nervander.
ja heti: ahmi nälkäiseen vatsaansa.
Tapaus synnytti /ruokailijoissa kil­pailua
kuka heistä.saisi seuraavan
vuoron, käjrttääkseen possun nalikaa
hyväkseen, edellä kei^otulla seurauk­sella
Täten saatiin viimeisistä jauhon
jätteistä niukka ateria. Aterian Jäl­keen
oli taasen mieliala vähän iloi-sempL
Mutta tarkka katseUja olisi
huomannut miesten katseesta, että
heidän sisällä riehui katkera epätoi­von,
pettymyksen tuska. Eräs toveri
lausui: — Sain mhiä, nyt niukan r a -
viimon. mutta minulla on vaimo ja u -
seita lapsia vanhassa maassa, jolta
rakastan mitä syvimmästL Joiden t a ­loudellinen
toimeentulo riippuu mi­nun
ansioistani. Kuinka mielelläni oli­sin
jakanut tuon pannukakun heidän
kanssansa, mutta sitäkään en voinut
tehdä. Sillä tiedän heidänkin kärsivän
nälkää, kuten minäkin. — Kuinka
mielelläni lialuaisin olla heidän seu­rassaan!
Mutta tämä kirottu järjes­telmä
on niin raaka, niin julnia, että
ei se suo minulle siihen tilaisuutta.
Johon toinen toveri lisäsi: —• Niin.
mVÄEN URHEILU
minullakin oli morsian, jota rakastin
niin suuresti. Annoin iiänelle pyhän
lupauksen, yhteisen kodin perustami­sesta.
Mutta tämä kirottu järjestelmä
pirstoo ja repii rikki kaikki parlisdm-mat
ja lujimmatkin siteet. Minä ym­märrän,
toveri, sinua hyvin, minä tie­dän,
että kärsit suuresti, samoinkuin
1387 St. Antoine st Montreal, Que.
satu paikkafainnalla olemaan tunnet­tuja
luottoa antavia henkilöitä,, on
heidät heitetty ulos ruokaloista. E i ole
edes annettu kovalla lattialla yötään
viettää; puhumattakaan ruuasta. Or
lemme tavanneet hiljan vanhasta
maasta tulleita nuoria miehiä jotka
vakuuttavat ei saaneensa kolmeen
neljään. läivään minkäänlaista ravin­toa
ja viettävät yönsä kyhnissä ulko­huoneissa.
Ja n S n öUen ovat pakote­tut
ahomaan almuja. Ön osa .työttö­miä,
-jotka pieniä säästöjä hyväkseen
käyttäen ovat olleet pakotetut siöty-mään
kaupungin laidassa oleviin-hök-keleihin
ja lähe^'giiTi. metsäkämppiin,
jotka jo ovat hyvin rappeutuneet Toi­sissa
kämpissä ruokailee , yhteisesti
neljä- ja viisitoista miestä, toisissa
taasen vähemmän. He käyttävät ruo­kanaan
vain välttämättömimpiä rar
vinto-arvojsi. Mutta siitä huolimatta
on useilta noilta, täällä niintoifcsutuil-ta
pätsM-efltäfrihat aikoja loppuneet.
Ja niillä tovepeilla, joilla on sattunut
olemaan jolm kxjlikbo enemmän, on
ruokailijcäden kesien täyttä Ja syö­ty.
Ja nsrt m* uspBmpta eHpTlämninifc-tnja
TUokaSajoQldcoJa, Jcdlta cm rahat
loppuneet ja ruokatavarakauppiaat o-vat
uhaimeet lopettaa luotonannon.
Eräässä edellä mainitunlaisessa* ruo-ksdluyhteisössä,
jossa oU nohi kym­menkunta
miestä, kärsivät he myös­kin
heikkoa luottoa. OUvit he jp o l ­leet
hyvin niukalla ravinnolla jo noin
nelisen vuorokautta. Ainoa^ ravinto­arvo
mitä heillä oli, oU vähäsen veh­näjauhoja
pussin pohjassa ja nälkä
kun cOL miettivät he keinoa miten voi­sivat
käyttää jauhot ravinnoksL Pal­jaaltaan
ei niitä ki&aan halunut vie­lä
syödä. Eräs ehdotti, että eikö pals-:
teta niistä pannukakkua. Mutta kun
ei minkäänlaista rasva-ainetta ollut,
I^oivat kakut pannun pohjassa. Sen-tähden
rasvaa piti saada, mutta mis­tä?
Eräs ruokailijoista meni jäteka­salle,
johon oli talvella heitetty kaikki
ravinnoksi kelpaamattomat ruxian jät­teet.
Ja löysi sieltä kappaleen sian
nahkaa, jossa oli vielä vähän rasva­pitoisuutta-
Tuli hän ihastun
kämpän sisälle huutaen, että nyt
jat saadaan pannnkakkua, aset^—
heti pannun tulelle Ja alkoi rasvaa­maan
sitä; näin syntyen «iavinnoksi
fcdpaava" pr^v^^'*^^, jonka paista­minakin
ja monet muutkin metsätyö-
Iäiset.— Kukaan ei voi sanoin kuvail­la
sitä^ sielun polttavaa tuskaa, sitä
kärsimysten ja murheiden mahtavaa
vuorta, mitä metsätyöläinen" saa s i ­säisessä
itsessään tuntea.
Tiämän yhteydessä voidaan iesittää
valoisampiakin puolia suomalaisten
metsätyöläisten taloudellisesta ase­masta.
Varuiuudella voidaan sanoa,
että ei kaikki metsätyölälset ole niin
suuressa aineellisessa kurjuudessa
kuin edellä on kerrottu. On joukko
yksilöitä tällä alueella, jotka ovat on­nistuneet
saamaan viime katkasukau-della
paremmat metsät ja parenmiat
mitat, joten heillä on maJidolliseBti
katkasukausien väliajoiksi rahaa t o l -
meentullakseen. Vaan olkaamme re­hellisiä
ja älkäämme yliarvioiko tuon
joukon suimiutta, vaan sanokaamme
rehellisesti, että meillä ei ole tilastoa
edelläkerrotuista 'suhteista, niin vält­tämätöntä
kuin se olisi. Vaan mitä o-mien.
havaintojemme perusteella
voimme sanoa, ainakin niillä alueilla
missä olemme liikkuneet, on se vä­hemmistönä.
Edellämahiittuja seikkoja sihnällä-pitäen
päätti Pohjois-Ontarion alue­piirin
yleinen metsätyölä,isten kokous,
toukok. 9 p:nä 1928 iSouth Pörcupi-nessa,
seisoa Ii.WJ[.U of C : n piirikokor
uksessa tehtyjen päätöksien takana.
EdeUyttäen, iettä hakkuutaksat kuori­tuille
nelijalkaisille paperipuille xiou-sisi
$4.50 :stä $5.00 koordL
Mutta huhujen mukaan ympäris­töllä
olevat jäpparit, ja japparien jap^
parit, oVat uhanneet julistaa yleisen
työnsulun. Jos metsätyölälset jyrkäs­ti
seisovat päätöfcsiensä , takana. Ju­listamalla
työmaat lakkotilaan.
Täten olemme kysymyksen edessä;
miten me rahattomat työläiset voim­me
seistä la^otalstelussa? S&Inittu
kysymys o n hyvin vakavaluontolnen
asia. . „ . . • •
Hjrvät toverit! Käykäämme roh­keina,
reippain mielin eteenpäin. Jos
lakko syntyykin, joka on mahdollista,
tulemme me sen voittamaan rahalli­sista
vaikeuksista huolimatta. Sillä
Canadan ja Yhdysvaltain jäsjestyneet
työläiset tulevat meille ojentamaan
voimakkaan apua. antavan kätensä.
Sillä tiedämme varmasti, että he elä­vät
saman kapitalismin kiroissa kuin
mekin.. He tmrtevat meidän puutteein-me
ja. kärsimyksi:Stä aiheutuvat tus­kamme
ja rientävät uhraamaan ro­ponsa
yksilöinä j a oisastoina, tunnus^
lause huulillaan. "Yksi kaikkien ja
kalkki yhden puolesta". Siis reippain
mielin rynnistäkää eteenpäin, "m^-
lä ei ole mitään menetettävää muuta
kuin kahleemme, mutta kaikki voi­tettavana".
— HL Solidaar.
l^Iämen! Oletfeo
tOannnt jo Yapanden?
Amerikan tyÖläisurhei-lijain
vuotuiset olym­pialaiset
Toukokuun 10 pnä pitämässään ko­kouksessa
on Amerikan Labor Sports
Union toimeenpaneva komitea päät­tänyt
ykshnielisestl, että LSU:n toiset
kansalliset ulkoilma-olympialaiset pi­detään
tänä vuonna New Yorkissa
Waukeganin asemasta, jossa ne aikai­semmin
pn päätetty pitää. Päätöstään
tp. komitea perustelee seuraavilla
syillä:
Tämä päätös tehtihi sen jälkeen
kun Labor Sports Uöionin New Y o r ­kin
Pihrijärjestö oli lähettänyt TPK:Ue
vaatimuksen siitä että Olympialaiset
kisat olisi tällä kertaa vuorostaan
tuotava. itään. New Yorkin suoma­lainen
Labor Sports Unionihi kuu­luva
lu-heiluseura" "Visa" oli myös-kiii
TPK:lle lähetfänyt päätöslausel­mastaan
otteen,'jossa kisoja vaadit-tlhi
pitäriiään idässä.
Tehdessään päätöksen pitää Olym­pialaiset
idässä otti LSUtn TPK.
huomioon seuraavat tekijät:
1. Kaikki L. S. U : n järjestämät
kolmet kansalUset kilpailut ovat tä­hän
mennessä pidetyt lännellä. Niistä
on ' kahdet pidetty Detroitissa, Mich
ja yhdet Waukeganissa, Hl. Tämän
vuoksi ei ole muuta kuin kohtuullinen
vaathnus ja luonnollista, että tulevat
kansalliset kilpailut nyt vuorostaan
pidetään idässä.
2. Itä, missä on suuria ja voimak­kaita
urheiluseuroja, on tähän men­nessä
kilpailuihih nähden ollut orpo­lapsen
asemassa. Kansallisten kilpai­lujen
idässä pitäminen tasottaa tätä
eiÄtasaisuutta ja sallii vuorostaan
itäisille urheilijoille laajan osanoton
maiidollisuuden, mikä puolestaan taa­sen
on omansa antamaan Labor
Sports Unionin idässä kasvamiselle
hyvän sysäyksen eteenpäin.
3. New York on tämän maan kaik­kein
suurin asutuskeskus ja siellä
voidaan kilpailuille saada suurta huo­miota.
Sinne kilpailujen järjestämi­nen
tulee vetämään satoja kilpailujen
seuraajia yltympäri maata. Samalla
kilpailujen siellä pitäminen tekee mo­nelle
urheilijalle mahdolliseksi käydä
New Yorkia katsomassa. •
4. New Yorkissa on Labor Sports
Unionilla voimakas pUrijärjestö ja
myöskin monta voimakasta suoma­laista
Labor Sports Unionin seuraa
joissa on useita kokeneita jäseniä,
jotka ovat tehokkaasti apuna kisojen
Järjestämisessä. x
5. Siellä on erinomainen urheilu­kenttä
ja hyvät urheUuvälineet saa­tavissa
kilpailuja varten.
6., Kisojen New Yorkissa pitäminen
tulee v«tämään matkaansa paljoa
enemmän amerikalaisia työlälsurhelli-jolta
kuin missään muualla Yhdys­valloissa
kilpailuihin osaa .ottamaan
ja tulee tekemään mahdolliseksi mo­nipuolisemman
ja täydellisemmän k i l ­pailuohjelman
suorittamisen kuin
muualla. (Tässä yhteydessä mainit­takoon,
että esim Workers Gymnastic
Society, eräs saksalainen työlälsurhei-iijoitten
seura New ' Yorkissa, joka
parhaillaan harkitsee L. S. Urhun
liittymistä, voi yksistään lähettää 100
urheilijaa ottamaan osaa kenttäurhei-luuri^
ja uintiin) '
7. Kilpailujen järjestäminen New
Yorkiin vetää kilpailut pois Chicagon
nyfeisestä sisäisen kahnauksen piiris­tä.
Mitenkä lamauttava tämä sisäinen
kahnaus on ollut yksistään Olympia­laisten
Järjestämiseen nähden käy
parhaiten ilmi siitä, että Olympialais-komit^
ei ole 9 viikkoon teh­nyt
yhtään mitään. Liiton puheen­johtaja,,
joka oli vastuussa Ölympla-laiskömitean
koolle kutsumisesta, ei
kutsunut yhtään komitean kokousta
koolle. Ja mitä ikinä tucii komitean
yksiosa lieneekään tehnyt, ei siitä
ole ilmoitettu mitään L. S. U:n
T P K : n kokouksissa, eikä mySskään
niitä komitean Jäseniä ole komitean
kokt»lcäin kntsacta — J o s salaisia
nimittäin ön lainkaan pidetty — jot­ka
liiton puheenjohtajan kanssa kiis­takysymyksistä
ovat olleet eri mielipi­dettä.
Siksi, jos Olympialaiset kisat
aijotaan saada onnistiiimftftn. aa. vtUt-
Bjimfiti^nffi. että heti ryhdytään pezin-pfllhja^^
ln kilpailujen vT><Tr***i^*T'*^'^"
j a Järjestämiseen. Se vaatU yhteis­t
ä ja siihen ovat kaikki edeUytyk-set
New Yorkissa, m i s ^ urheUoseuro-
Jen Ja plirihalHtmon puolesta yhteis­voimin
on kilpailujen ii^säl pttämls-tä
vaadittu.
Pöytäkirja
tehty ryhmä kuudennen kokouk­sessa
F i n l a n d i a 20 pnä touko­kuuta.
1928.
1) Kokous alkoi keUo 1 I&1V&11&. V a -
Uttiin puheenjohtajaksi Katri PiltUä.
Idrjuriksi Miina Ranta Ja pöytäkirjan
tarkastajiksi Ida Mäki Ja Roosa
LampL
2) Keskusteltiin Fort Francesin,
Crocrin ja Lommakkopuron suhteen,
joissa el ole T n liiton osastoja. Koko­ukseen
oli saapunut mainituista pai­koista
työläistoverittaret Maria Hak­kola,
Ahna JanssonJ|& Hihna Söder-hohn.
K e s k u s t e l u s i jäätlhj hyvään
toivoon, että saadaan työläisnaisten
liiton osastot yllämainittuihin palk­koihin.
3) Valittiin sihteeristö seuraavasti:
Finlatulista Ahialia Kivari ja Roosa
Lampi, Crooserista Maria Hakkola ja
Alma Jansson, Fort, Francesista vel­voitettiin
siihen Aino TUstola, vaikka
hän ei ollutkaan kokouksessa saapu-viUa.
4) Sihteeristö velvoitettUn pit&hään
iltamia nuorisokursshrahaston hyväksi.!
MsfOskin. ehdotetuin Sylvia Hakkolaa
nuoriscdnirsseille. Kokous toivoi, että
CTfttfttg^*" puhuja iltamiin, Jcdca sälos-taisi
naisten Ja nuorison-kasvatusky-
S3rmyksiä.
5) Keskusteltiin pioneerityöstä Ja
«dtiin sitä ndeltä, että pioneerityö on
välttämätöntä.
6) Keskusteltiin osuustoiminnasta Ja
velvoitettiin naisosastot tekemään työ­tä
osuustoiminnan eteei^Ainvlemi-seksL
7) Keskusteltiin koulukysymyksestä
Ja päätettiin lähettää protesti balU-tukselle
vaatimalla parannuksia kou-lu(
doihin.
8) Vastustamme Jyrkästi sUrtolals-ten
maahan tuontia entisten työttö­mien
Usäkä kurjuutta kftTrtmäftn.
,9) Keskusteltiin sotilasopetuksesta
kouhilssa Ja Oltiin sitä mieltä, ettfi
vanhempien on selostettava lapsil­leen
mikä on todelUnen työväen luok-kakysymys.
10) Kokous (dl Jyrkäsi sotaa vastaan
11) Väkijuomapahe on sellidnen.
Jota on tarmokkaasti vastustettava
kaikkialla.
12) Keskusteltiin Suomen hallituk­sen
toimeenpanemista työläisvainoista
Ja heidän tähän maahan lähettämis­tään
miehistä. Kuplista ja Rydistä,
jotka liikkuvat täällä Suomen halli­tuksen
asioilla. Tultiin siihen tulok­seen,
että työläisten kaikkialla olisi
toimittava siihen suuntaan, ettei t a ­valla
taikka toisella tukisi Suomen
lahtarihaUitusta.
13) Kokous loppui laulamalla " P u ­nalippu".
Kokouksen puolesta:
Alma Ranta (kirjuri)
Olemmo tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan ja huomanneet sen olevan
kokouksen päätösten kanssa yhtäpitä­vän.
Ida Mäki Roosa Lampi
pöytäkirjan tarkastajat
Kaksi sotaa samalla taistelukentäDä
Tapaukset kehittyvät nopeassa tah­dissa
klhiassa. Japanin vanha kätyri
aina venäläls-japanllalsen sodan jäl­keisestä
ajasta lähtien Manchurlan
sotalordl Changtsolln kun alkoi Jou­tua
tappiolle ajaessaan herransa ja
mestarinsa Japanin imperlaUsmin
asiaa riensi Japani lähettämään so­tavoimiaan
Kiinaan.
Entinen kansalllsvallankumoukselU-nen.
Chlangkalshek, joka sittemmin
kääntyi nousevan proletaarisen ku­mouksen
petturiksi ja pyöveliksi Ja jo­ka
'sittemmhi on toisaalta taistellut
jatkuvasti kumouksellisia talonpoikia
ja työläisiä vastaan, sekä samalla
ajanut Amerikan imperialismin asiaa,
on joutunut suoranaiseen sotaan J a ­pania
vastaan. Tolsin sanoen Kuo
mintangln käymä taistelu Clianettso-llnlä
ja Japania vastaan on todellisuu­dessa
Japanin ja Yhdysvaltain Im­perialismin
, välistä voimain koetusta
siitä, kumpi niistä on oikeutettu alis­tamaan
Kiinan yksinomaiseksi rllsto-kentäkseen.
Tämän lisäksi jakautuvat Kuomln-tangln
joukot Britannian ja Yhdys­valtain
imperialismin kannattajiin,
jotka kateeUisella sihnällä katselevat
toistensa voimistumista Ja ovat tiu­kan
palkan tullen valmiit iskemään
toistensa selkään ja kurkkuun kiinni,
mitenkä vain tilaisuus kullpinkin
vaatii.
Repelöity Kiina on siis täydelleen
imperialistisien valtojen sötakenttänä
ja sen pirstominen on käynnissä tätyt-tä
päätä. Yksistään tämä seikka p i ­tää
mallmaa Jännityksessä, sillä tais­telu
voi millä hetkellä tahansa muut­tua
kautta mallman käynnissä ole­vaksi
Imperialistiseksi sodaksi, jota
käymään aijotaan imperialistisien
maitten työläiset ja talonpojat pakot­taa.
Mutta olisi suuri erehdys luulla, että
Kiinassa käynnissä oleva taistelu py­sähtyisi
tähän. Kaukana siltä. Sa­maan
aikaan on Kiinassa käynnissä
talonpoikaismiljoonlen Ja teollisuus-työläisten
nousu. Verisistä Joukko­teurastuksista
huolimatta kohoo t a ­lonpoikais-
ja työläisarmeljoita pro­letaarisen
kumouksen merkeissä. Ne
ovat huonosti aseistettuja sissijouk­koja,
mutta niitä nousee sitä taajem­massa.
Ne pyrkivät keskittymään ja
ohjaavat kulkuaan kohden Kantonia,
Kiinan kumouksellista sydäntä, joka
AA H A
S U O M E E N
Kni^siSiiomH
Canadan 1)ofia]ist8
LXHETYSKULUTi
10c UUietyksistä aUe f20.00, 60^ J&-
hetyksistä $20.00—$49.90, 80e TI;
hetykaistä $50.00—179.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 flttl
25c jokaiselta searaavBlta alkavfit»
sadalta dollarilta.
SihkoMBOinatik«Hrit*UtS OVat i i *
hetyskolat $3.60 Uhetylcselti. '
Sudburyssa J a ymp&ristSIlI «nmt
voivat käydä Vapauden konttorfan
ttedastnmassa coikoislcarssia.
LAIVAPILETTEJÄ MYVOXXN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähc^kset ösötteella:
VAPAUS.
Box 69, SUDBURY, ONT.
väenluokalla ei ole mitään etuisuutta
voitettavanaan imperialistisesta so­dasta,
sillä sitä käydään muutamien
Buurrosvojen rllsto-olkeukslsta toisia
suuprosvoja vastaan. Sitä taistelua
käydään niillä varoilla, jotka työläi­siltä
on riistetty. Sitä tappelutetaan
työläisillä ja taionpoJlUa, jolta komen­netaan
vertaan vuodattamaan nältten-suurrosvojen
etujen hyväksi. Siksi on
Jokaisen maan työväenluokan taistel­tava
oman'maansa Imperialismia vas­taan.
Siksi on Jokaisen maan työ­väenluokan
riennettävä tukemaan
Kiinan työläisten ja talonpoikain ar-meljoltten
taistelua. Sillä vain k u ­kistamalla
ja hävittämällä hnpcria-
Usmi kaikkialta maihnasta voidaan
ratkaista eri maitten keskinäiset suh­teet
pysyväisestl. Vain sitä tietä vol-daah
mailmanraubo rake:((i;aa' ja so­tien
syyt poistaa. Vain, sita tleta voi­daan
rakentaa työläisten ja talonpoi­kain
hallitus koko maapallon pintaa
käsittäväksi. Vain sitä tietä voidaan
päästä pois järjestetaiästä, Jossa muu­tamat
harvat elävät riistämällä mo­nien
miljoonien työn tuloksia. Vahi
sen kautta kulkee Me työn tasavaltaan
ja;' vahi sitä tietä kulkien voivat yhtä
hyvin Kiinan, kuin Ameilkan ja E u -
ropan imperiallsten maitten työ­läiset
ja talonpojat vapautua niitä
maan tomuun painavasta imperialis­min
ikeestä. — SKT.
äskettäin Jo oli ennenaikaisen kumous­taistelun
näyttämönä..
Vastakumouksellinen Kuomlntangin
armeija el pysty proletaarisen ku­mouksen
voimia tiihoamaan. Ei sitä
pysty tekemään myöskään Changt-solin.
Kummatkin Imperialismin l a -
keijajoukot suojelevat Kiinan feoda­lismin
jätteitä ja kununatkin vetoovat
ulkomaisiin Imperialisteihhi
maansa työläisiä Ja talonpoikia vas­taan.
Ja näUlä on suunnattomia
sotavoimia koottuna Kiinan vesille
valmiina alöttamaan ei ainoastaan
imperialistista sotaa Kiinan fyöstäoi-keudesta,
mutta myöskin luokkasodan
Kiinan kumouksellisia voimia vastaan.
Jotka käyvät sotaa kaikkia imperialis­teja
vastaan, etuvartiotaistelua mall­man
vallankumouksesta, sekä sotaa^ko-t
l m a l . ^ kapitalisteja vastaan,jotka uiko
maisten imperialistien kanssa hiero­vat
konikauppaa Kiinan luonnonrik­kauksien
ja Kiinan työlälsmiljoonien
yhteisestä ryöstämisestä.
Tilanteen ollessa tällaisen, ön i l ­ma
perin sähköistä. Jokainen hetki
voi mörkltä räjähdystä, joka kietoo
mailman sodan liekkeihin, kalkki impe­rialistiset
voimat ovat «ikkeellä ja
kaikki ovat kohdistettuina proletaa­rista
kumousta vastaan imperialistien
sisäisistä risthlldolsta T^tämättä.
IMkä on silloin kunkin inaan työ­väenluokan
tehtävä?
Minkään Imperialistisen maan fyö-
Terveydenhoidon
historiasta
Vanhat sivistyskansat ovat antaneet
suuren merkityksen ten'eysopcille. Kun
tarkastelemme heidän uskontojaan,
niin havaitsemme niissä erikoisia
määräyksiä ja ohjeita terveydenhoi­dosta,
erityisesti puhtaudesta. Täten
terveydenhoito tuli Ikäänkuin pakolli­seksi,
kaikkien noudatettavaksL
Kreikkalaiset tiedemiehet jo ennen
ajanlaskumme alkua ovat kirjoitta­neet
terveysopilUsia klrjottiksla luon­nontieteen
pohjalla. Roomalaiset me­nivät
vielä pitemmälle. He suorittivat
käytännössä sellaisia töitä, että vielä
nytkto on jälellä heidän 2,500 vuotta
sitten rakennuttamia vesi- Ja likavie-märijohtoja.
Heillä oU suuret k y l -
ftrlät, ruokatavarain tarkastus, yleisiä
rakeimus- yjn. terveydenhoidollisia
määräyksiä.
Kristinusko vaikutti terveydenhoi­toon
vahlngolllsestL Se löi laimin
mumiinhoidon ja puhtauden. Se neu­voi
jalostamaan henkeä j a kasvatta­maan
hurskautta ruumiin kustannuk­sella
(keskiajan Ja vanhanajan likai­set
erakot Ja munkit). Ruttoja kul­kutauteja
pidettiin ihmisten ayntien
tähden > välttämättömänä Jumalan
rangaistuksena. Tätä uskonkiihkon
synnyttämää tietämättömyyttä kesti
aina renesansslalkaan saakka.
Samalla tavoin kuin ruumlinhoi-tpon,
suhtauduttiin keskiajalla kalk­keen
terveydenhoitoon. Asunnot oli­vat
pimeitä, ahtaita Ja huonosti tuu-
Ictettavij^ kadut kapeita, llkasia. Sen-pävuoksi
kulku- ja ruttotaudit alun
saatuaan raivosivat kauheasti ja huo­limatta
huonoista kulkuyhteyksistä le­visivät
yU laajojen alueiden. Rutto-vapainakin
aikoina oli kuolevaisuus
2r-3 kertaa, nykyistä suurempL Tur­haan
lisättihi juhlapyhien lukua, tur­haan
perustettiin luostareja ja kfrk-koja
ja rutoiltiln. On laskettu, että
TUS. ^mustasunna" 14innellä vuosisa­dalla
tahosi Ehiropassa ; 25—30 niHJ.
ihmistä; paikkapaikoin tulivat laa­jat
seudut aivan asumattomiksi.
Italiassa alettiin Jo verrattain aikai­sin
(jo 14-sataUiyulIa) kiinnittää huo­miota
tautien tarttumiseen Ja siellä
ruvettiin ensiksi pitämään sairaita
e r i s t e t ^ ^ (pidettiin 40 päivää "qoa^
raota ifionH", Josta sitten Jcibtim sana
VTapaudelle ottaval rabaväUtyksIA
rastaan myöskin: , > :
TAPAUS PORT AHTHUR BRANCH
ai6.Bay Street,
Port Ar**»*"* '^1**":^*
VAPAUiS MONTREAL BRANCH
230 St. Antoine St.,
MoBtreal, <h»e.
A. T. HILL,
957 Broadvlev» Ave.. Toronto, Ont,
karanteeni). Perustettiin terveysneu­vostoja
.jotka Järjestivät sahraalolta,
valvoivat eUntarpelden kauppaa, tau­tien
tähden Jne. Samallalsla ter­veysneuvostoja
perustettiin^ vähitellen. .
ympäri Europaa.
Keskiaikaisesta horros- ja lamaan-nustUasta
kohosi terveysoppl vasta
myöhään uudella ajalla. Luonnon­tieteiden
Ja lääketieteen kehittymi­nen,
Hunisruumlln j a sen tarpeiden
tuntemUicn herättivät terveysoplnkln.
Englannissa, kehittyvässä tehdas-maassa,
kiinnitettiin ensin suurem­massa
määrin huomiota tlheästlasut-tujen
seutujen terveydellisiin epäkoh- ...
tlln ja niistä johtuvaan suureen kuo-valsuuteen
ja ryhdyttiin toUnenpltel- '
slln Jotka lyhyessä ajassa alensivat
kuolevaisuuden. Kulkutautien valjta
saatiin estetyksi suoJelusrokotJ»^ima,
sekä tarkastamolla varPtTikin rutto-.'
aikoina Ialv?,'^'öcenneltä Ja multa y h - ^
dyestiliteita. ,
ön päHsty siis aiihen, että kuolevai­suus
joka maassa on alentunut mo­ninkertaisesti.
Tanskalainen kirjaili­ja
Gustav Bang sanoo teoksessaan
"Nykyaika" käslteUessä tätä kysymys­tä:
"Jos otamme huomioon, kuinka
ihmiset meidän päivinämme voivat
puolustautua kuolemaa vastaan. Ja
sitten johdamme mieleemme kuinka
avuttomia he menneinä vuosisatoina
ovat olleet sen hyökkäyksiä vastaan,
silloin ymmärrämme, ctt^ on kysy­mys
kahdesta aivan eri kehitysjak­sosta
Ihmiskunnan historiassa."
On päästy selville useiden tautien
aiheuttajista, niistä keiriolsta, Joilla
tauteja vastaan voidaan taistella. L u ­kuisat
tilastolliset tutkimukset ovat
todistaneet terveydenhoidollisten toi­menpiteiden
vastanneen runsain mää­rin
tärkoitukslaan. Sairaus Ja kuo­levaisuus
on vähentj^yt. Kansojen
sivistyksen kohoaminen on vähenty­mistä
auttanut.
Mutta tilastot kertovat muutakin.
Ne hyökkäävät kapitalistista yhteis-kuntajärjestelmää
vastaan. Kapitalis­tisten
maitten työtätekevien kurjat
asunto- ja elämänolot, pitkät työpäi­vät
y.m. seikat vaikuttavat terveyteen
epäedullisesti. Edellämainittu kirjai­lija
mainitsee eshnerkklnä, että "kun
Köpenhamlnan liikemiespiireissä kuo­lee
10 lasta, niin samanaikaisesti yhtä
monessa työläisperheessä kuolee 18
lasta." ,;
Tämä seikka osoittaa, että yhteis­kunnassa,
jossa pyrkimyksenä on har­vojen
yksilöiden hyvinvointi, el voida
löytää tyydyttävää ulospääsyä, vaikka
tunnetaankin syyt, jotka estävät Ih­misen
keskieUnljän kohoamista. Ulos­pääsyn
j a ratkaisun siihenkin löytää
vain työtekevich vallankumous. Sillä
ovatpa porvarilliset "tiedemiehet"
koettaneet vastustaakin terveydenhoi­dollisia
toimenpiteitä. Malthus arve­lee
maan tulevan pian täyteen lllalU-sen
terveydenhoidon takia. Spencer
välttää huolellisen terveydenhoidon
kehittävän heikomman sukupolven
jne., jne.
Kapitalistit huolehtivat vain, että
heitä elättävä armeija pysyisi tervee­nä
j a työkykyisenä. Sah-astuneet ja
heikot saavat väistyä mihin tahansa,
heidän tilansa täyttää terve työvoima,
joka pystyy kasaamaan kapitalistille
rahoja. Neuvostovaltaa, jossa tällaisia
riistosuhteita ei ole, kiinnostaa koko
väestön terveyden parantaminen. Se
onkin vähästä ajasta huoltolatta ke­rinnyt
pitkälle taistelussa tietämättö­myyttä
ja vanhoja epäterveellisiä t a ­poja
vastaan, ehkäisemällä tautien
levenemistä ja parannustoimenpiteitä
tehostaen. Lääkärinhoidon, sairaaloi­den
Ja lepokotien loalcfflttto^^ tä!«
veyden hoitoa käsittelevät luennot
jne., yläluokan entiset hurjlstelu- Ja
Irstailulaltokset ovat joutuneet palve­lemaan
koko yhteiskuntaa terveyden-hoitoloina,
kaikki tämä on todisteena
siitä, miten työtätekevät Itset pystyvät
ratkaismaan tämän kyoniyksen.
Ido.
l i