1970-07-21-07 |
Previous | 7 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lm '11! mm. < , ,1 I,: Uusin kuva Sudburyn Sävel kuorosta on otetta viime maaliskuussa la Nordman ja kuoron viettäessä 25'Vuotisjuhlaansa. Etualalla kuoron johtajat Lai- Arne Koivu. PARHAIN TERVEHDYKSIN siLViH mktn tAviRN KUULUISA ATERIOISTAAN 3 juhlasalia vuokrattavana tarjoihuneen TANSSITAAN ILTAISIN 4 Ikpl:een larfcesteri pdrjaaUt ja laiuant Jällkeeri Mö 9 lauant «taoToikipöyfe giSräänpääByyn. Puhelin 673-7853 : Long Laken tien varrella PARHAIN TERVEHDYKSIN! 1970 FORD AUTOIÄ JA MKEJÄ edullisella Icaupalla SULO HEINO JA CHARLES ALATALO suomalaiset myymamieliemxne ovat aina valmiiia auttama^ Teitä valinnaäoa ja kaupan lebssa CAM6RIAN FORD OuEiadan vanhin FORD-tuotteiden välittäjä 65 Larch ja Kingsway Sudbury, Ont. - lErääksä-aikaisemmassa suurjuhlassa' harjoitusten aikana kuorolaisista otettu kuva. ^Vasemmalla pianon, vieressä To- Tonton Finlandia kuoron nuori johtaja Paul Hietal^' • Suomussahnetai^en tytön tervehdys korplkirjaitija Ilmari Iki-Ki^nnoNe ONNITTELUMME SUOMALAISTEN KULTTUURIJUHLALLE! Dominion Automobile Association P. RALBOVSKY. tarkastaja Puhelin 674-2277 41 Gopper Street Sudbury. Ontario PARHAIN TERVEHDYKSINl Sudbury M^mmoorriiaali WwoorrlK<is BOB JA PAUL RUEP Alueen ainut ''ItOCk OF AG6S hautakivien vfiliMjä^v: •m ti VILHO ARKILANDER suomalainen linyVnilsnMt^mmo imtaa Teille ainiliaan palvelim. \ 453 AnOey St. Sudbury Puh. 673-1846 Kun jämerä kel<riionka kaatuu maahan ei se siihen kuole vaan elää yhä . . .kauan, niin puhui minulle kerran Punaisen viivan, Ryysy- Joosepin ja monen muun kirjan kirjoittaja korpivilosohvi, kunniatohtori Ilmari Iki^Kianto. Monesta muusta asiasta hän puhui aina silloin kun vierailin Turjanlinnassa. Hän sanoi mm. — On parenipi kirjoittaa aina köyhistä ihmisistä kuin rikkaista, mitä niissä on kertomista. Ja että; — Olen minä maita matkannut, nähnyt kaupunkeja ja kyli^, mutta Suomussalmi on paras paikka maailmassa. En minä siellä Helsingin ki-vierämaassa v i i h d y . . . kuka siellä, ei porokaan muuten kuin pakon edessä. Vielä hän sanoi. -— Tämä Suomussalmen tyttö saattaa nukkua vaikka minun vieressäni, kun Mu-k-ku- rouva puhui mihin minulle sijaisi vuoteen. Nukuin sitten sen lämpimän kesäyön Tietäväisen temppelissä jossa tuoksuiv^ pihlajan kukat, ja orressa roikkuvassa pukupussissa oli isännän frakkipuku ja muut juhla-asusteet. Pussin päällä oli lappu jossa luki: Näihin ei saa vieras koskea, ja luettelo mitä se sisällään m- Kauan minä muistan ne vierailut ja Turjanlinnan saunan makoisat löylyt, viilipiimän, Mirkitn leipomar Ohrarieskan ja paistetut muikut, Aluistan Turjanlinnan tienoota ym- |>äröivän villin metsän. Pihai)iaa oi nurmikkoinen, koiranputkea, ruusu pensaita ja kukkasia kasvava. Elä mänsä ehtoopuolella Iki-Kianto har. rasti maalailemista ja niinpä piha maalla olevat monet kivet ja Vekur koppi olivat saaneet iloisen värin li/Iyös hän oli maalanniit seiniin j< kiviin mietelauselmiaan. Kiiltävä turkkisesta mustasta karhukolras taan häh sanoi: Jooseppi Kenkkuse] lakin dli aikoinaan Vekku-niminen koira. Vekkuhan se livahti taivaankin portista Pyhän Pletarlh sitä huomaamatta. : Taivasasioista puhuttaessa Mirkku rouva kysyi: Tulevatkohan ne sitten taivaassa — jos sitä on olemassa — sinun entBM vaimosi minua vastaan? johon Kianto vastasi: Tietysti. tulevat. Sellainen kansanomainen aito suo-mussalmdainen ihmirien oli Umari Kianto. Turjanlinnan kurkihirressä luki: Ihminen älä hermostu, ja tuskinpa talon isiintä'pienistä hermoili. Ja silloin milloin loimahti vihaansa Oli se äreää kuin karhun hihkaisu. Turjanlinnassa kävi kesän aikana paljon vieraita ja lieko kenelläkään siellä kävijällä muuta kuin hyvaa sanottavanaan Minkku oli vieraanvarainen emäntä, iloinen ihminen. Mukavia olivat ne Turjanlinnassa vietetyt päivät. Istuimme hnnan lautarappusilla, Iki soitti kannelta ja lauloi omia laulujaan: Kun ärjyivät rannan tyrskyt niin kantelo vienosti soi kun ulvoivat syksyn tuulet ne kevättä rintaani toi Vei maaihna riemuni soiton ja rintani rauhan se vei .. Aina silloin, milloin maailma oli vienyt hänen rintansa rauhan, kirjailija palasi joka suven tultua rakkaille maisemilleen Suomussalmelle. Turjanlinna oli se paikka, jossa mies eli elämänsä täyteläisimmät vuodet ja kirjoitti vahvaa, pysyväistä tekstiä aikalaisilleen ja vielä tulevillekin sukupolville luettavaksi. Ilmari Kiannolle oli siunaantunur paljon lapsia (ja lastenlapsia) monen äidin synnyttämiä. Mutta samalla lämmöllä hän puhui heistä kaikista, niin nuorimmaisesta Raija- Liisasta kuin, muistaakseni Kalevi-nimisestä esikoispojastaany joka kuo li jo aivan lapsena. Suomussalmi, surunsalmi tervan, pettuleivän maa... Taasko jylhät korpimaasi polopoikas nähdä s a a . .. lauletaan myös eräässä Ikin laulussa. Ihnari Kiannon tuotanto on laaja ialmerkityksellinen, siitä minä' en ylety kertomaan. PiDiukoct ne jotka paremmin osaavat. Tämä on vain erään suomussal-nelaisen tytön viimeinen tervehdys «»rpikirjailija Ilmari Ilcl-Kiannolle. " Niettusaaressa nyt ja aina jylhät korpimaasi polopolka nähdä saa. Elvi Kela-Mustila. OUvinlihnah pyhän Olavin linnan mustaljla pä$- siljlä oli: paljoni enqrgiaa vaa^vaa; mutta ylelsein käsityksen imikd^i) mieluista ohjelmaa sepjjä^iKsenkuj) Eerik Aksejinpoika Tott v. !1473 Sai ^rakennelmansa valmiiksi ;Ha\^iive> /deii^ja,,Pih;ajaveden välissä; oleyan kyrönsafanensaarelläi Pässin y i l ' loista viis, siUä oli jpaljoli tärkeämpi ammattia Sen n-ii jpitää hyväia^ tii-neyden. tilassa Jiiinanlainmasn^ tassa määkivä Idmma:;Iatiiqa. Viin-lainen saatt^ näet. miUä hetkellä td-hansa, ilmestyä pärittäxnään^^ - 1 ^ ja pässin pii huoleH^ttavi linnaa-herran lammaspaistin, riittävyydestä. Kunnon pä9<;iUa o!i peisiy^^tojhus-saan myös tarkasti täsmättävä tehtävä. Olavm päivänä linnassa pidettiin jiblat, joihin teurastettiin sinä vuonna ensiksi syntynyt karitsa. Mi* ä a-k-^iseramin karitsa oli syntynyt, niin sitä lihavampi oli paisti. Par- . haiten pässi onnistui täsmäämises-sään- silloin, kun sai karitsan syntymään uudenvuoden päivänä. Kun pässillä oli niin tärkeitä tehv täviä, niin ei ole lainkaan ilune; vaikka se olikin merkitty Säämingin kirkonkirjoihin muiden Icuimon uroit ten joukkoon. Vuoteen 1728 musta linnapässi täytti urhoollisesti tehtävänsä, mutta sitten tapahtui onnettomuus. Linna-pässi kuoli sankarina. Pässin täyttäessä tdiiäväänsä sen toinen takajalka lipsahti ja pässi putosi Kyrönsalmen vh-taan ja hukkui... Savonlinnan kaupunki eli sen jälkeen pitkän tovin pässittöä vuosia kunnes pääsi 325 vuoden ikään. Silloin ympäristökunnat lahjoittivat kaupungille pronssisen pässin, joka sijoitettiin Talhsaareen. Vappuna pässi saa Savonlinnan kieli-instituutin opiskelijoilta valkoisen lakkinsa. Vuonna 1965 pässiperinne viritettiin uudelleen elämään Uhassa ja villoissa. Matkailukauden alkaessa musta pässi muuttaa kaupungin maatilalta linnan edessä olevaan Tallisaareen. Tiedossa ei ole, missä njicyinen pässi käy lampailla. Savonliiuian nykyisenkin pässin elämässä on omat riskinsä; sillä pari pässiä turistit ovat syöttäneet kuoliaiksi. Ja jälleen pääkohdat siitä pjli&tä pihlajasta. Kauan, kauan sitten lin-nanpäällikkö teki väkensä kanssa sotaretken Karjalaan ia tuhosi siellä koko kylän väestouj josta jäi eloon vain pieni tyttö, jonka linn^tnpäallik-ko toi mukanaan linnaan. Kun tyttö oli kasvanut neidoksi, niin karjal?.!- set saapuivat piirittämään linnia. Silloin tyttö päästi piirittäjät sisään oraasta portista: Linnanpäällikkd kosti muurauttamalla tytön linnan muuriin. Kuinka ollakaan, niin kivisestä muurista putkahti esiin pihr laja, jonka tiedettiin saaneen elinvoimansa muuriin muuratun neidon sydämestä. Kivisessä muurissa kasvoi todellakin pihlaja, joka putosi alas vuonna 1958. Tietenkin linnalla on myös kummitusjuttunsa. Kauan, kauan sitten muuan sotamies rakastui linnan-päällikön tyttäreen. Nuoret tapasivat toisiaan upseerien huoneessa. Kerran linnanpäällikkö yllätti nuoret lemmenkohtauksessa ja mestautti molemmat. Linnanpäällikkö kuuluu edelleenkin vaeltelevan linnan holvikäytävissä ja tavoittelevan tyttöjä verisin käsin. — Näin vakuutti opasneitonen Savonlinnan kaupungin matkailutoimistossa. VoiMrsteliJoltajä urheilijoita juh^am tfiliä äudburyssa aiemmin ^pidetystä suurjulilasta. ONNITTELUMME SUURJUHLALLE! Hauskaa juhla-aikaa kaikille! WANUP GENERAL STORE SIRKKA JA ARVO SAARI Puhelioi 694-5142 . R. R. 3, Sdlte^lS, ' Sudbury Ontario PARHAAT TERVEHDYKSEMME SUURJUHLAN JOHIX)STA! STAR HOTEL NOTRE DAME AZILDA, ONTARIO Juhlamarssin päättymisvailie Iskun kentällä HAUSKAA KESÄÄ KAIKILLE! PENAGE SUNOCO SERVICE PHIL BARBEAU Ensiluokkainen mekaanikko aina saatavissa Korjaamme kaikkia merkkejä autoja ja trokeja Maajitie 17 Penage Hotellin vler. Whitefish, Ont. PARHAIN TERVEHDYKSIN! ' Hauskaa juhlamatkaa ia ohimenevät voiketkaa kaupassamme •—• olemme aivan valtatien viersssä. TERVETULOA! Jokaiselle jotakin — janoon ja nälkään! AITO'S GENERAL STÖkE Puhelin 866-2428 Highway 17 West, R. R. 1, Warthington, Ont. PARHAAT ONNITTELUMME CSJ:n ja SCAULn yhteiselle^ SUURJUHLALLE Hyvää menestystä ja hauskaa juhla-aikaa kaikille! CSJ:n Beaver Laken Osasto Beaver Laken v.- ja u.-seura Jehu Beaver Laken Naistenkerho \ Beaver Lake Ontario. PARHAINTA MENESTYSTÄ Järj^östöimlme ja liittomme yhteiselle SUURJUHLALLE TORONTOSSA JA PAIERMOSSA! CSJ:n WANUPIN OSASTO V.- JA U.- SEURA VISA R. R 3,- - SUDBURY, ONTARIO PARHAINTA MENESTYSTÄ- SUURJUHLALLE! SANTALA'S GENERAL STORE AtNA tk rilBb SANTALA Ruokaitarvildoeite» laaitulUihaa, vaatteitus- ' ta/jallkhidta, P r o ^ O' the North Mtl0i Mu^i. Poiketkm tervehlimäisä Puh. 694-4511 Maai^tie 17 vftftell^' Wahhapiital6>«;P»^j]5\j KAUPPA VARUSTOTU ILMASTOINnLAITTfiftäÄ<^^- dB. il mi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 21, 1970 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1970-07-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus700721 |
Description
Title | 1970-07-21-07 |
OCR text |
lm
'11!
mm.
< , ,1
I,:
Uusin kuva Sudburyn Sävel kuorosta on otetta viime maaliskuussa
la Nordman ja
kuoron viettäessä 25'Vuotisjuhlaansa. Etualalla kuoron johtajat Lai-
Arne Koivu.
PARHAIN TERVEHDYKSIN
siLViH mktn tAviRN
KUULUISA ATERIOISTAAN
3 juhlasalia vuokrattavana tarjoihuneen
TANSSITAAN ILTAISIN
4 Ikpl:een larfcesteri pdrjaaUt ja laiuant
Jällkeeri Mö 9 lauant «taoToikipöyfe
giSräänpääByyn.
Puhelin 673-7853 : Long Laken tien varrella
PARHAIN TERVEHDYKSIN!
1970 FORD AUTOIÄ JA MKEJÄ
edullisella Icaupalla
SULO HEINO JA CHARLES ALATALO
suomalaiset myymamieliemxne
ovat aina valmiiia auttama^ Teitä
valinnaäoa ja kaupan lebssa
CAM6RIAN FORD
OuEiadan vanhin FORD-tuotteiden välittäjä
65 Larch ja Kingsway Sudbury, Ont.
- lErääksä-aikaisemmassa suurjuhlassa' harjoitusten
aikana kuorolaisista otettu kuva. ^Vasemmalla pianon, vieressä To-
Tonton Finlandia kuoron nuori johtaja Paul Hietal^' •
Suomussahnetai^en tytön tervehdys
korplkirjaitija Ilmari Iki-Ki^nnoNe
ONNITTELUMME
SUOMALAISTEN
KULTTUURIJUHLALLE!
Dominion Automobile Association
P. RALBOVSKY. tarkastaja
Puhelin 674-2277
41 Gopper Street Sudbury. Ontario
PARHAIN TERVEHDYKSINl
Sudbury
M^mmoorriiaali WwoorrlK |
Tags
Comments
Post a Comment for 1970-07-21-07