Vapaus, April 21, 1959

              ^mgu06t^Päimt^^ - Es-
•x(OTS»SÖepari^^ Pub-
#BBfedi|thrJceJliwee^ . Tuesdays
f PaftUshlhg > Öompäriy&ttd., st lOOr 102 <
tHii^jSfefeW;?iSuidbiäyrSO^ Canada'.'
TelephonesrBus. Office OS. 4-4284:
Editorial Office ÖS: 4-4265. Manager'
E.Suksl.Editoir-VV.- Eklund. Mailing,
addra&s V";B6X^ 69j-''Sudbu
AdvertLsing, rates.^upon applicatioa^
Translation-free 6f jcharge, i ,
' ' THAUSHINNAT: ' ' .
Canadassa: ) - 1 vk. 8 00^6 kk. 4.25
'< ,fv < , ^ r ' ^ . '3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80t
Suomessa: . 1 vk. $.50 6 kk. '5.25
j ä $ e n t ä ' : l i i t t y h ) t f ^ ^ ^H
l: Dullesin erosta 7
kuusi- vuotta-virkaa
miltei
aTohn' Foster DuUes on.päättänyt;erota :t^i-:
asiallisesti puhuen^tunnustus siitä,; että^^^^h
• elöpsa päivät ovat iluetut; .Sellaisenaan; tältä inhimilliseltä h '• ~~'kaiinalta katsoen,^eidän myötätuntomme on mr. Dullesin
puolella, joka taistelee nyt henkilökohtaista sotaansa-syöpää
ii^^S-'"'V^t|wi;;i^^^^^^^ .... • • • • : _
;-''T]MS^^^^^ mielellämme kuin uiSkoisimme asian siten
plfsx^n^ on hieman vaikea omaksua sitä kantaa,
^- ' että'mr- Dullesin ero merkitsee erään "aikakauden loppua"
^If 7 kuten on selitetty, ilmeistä on, että
valtiosihteerin — tilkoministerin — paikalle on vaikea saada
"4iyän sä^rnäri^ mikä mr. Dulles on. Mutta nieidän
"t|^^ ihuistaa, että niin "yksinäisen ratsastajan" osaa kuin
ihr. Dulles onkin viimeksikuluneen kuuden vuoden aikana
vi0nyt, hän on sittenkin edustanut Yhdysvaltain hallitsevaa
.luokkaa ja Yhdysvaltain hyökkäävää.imperialismia. Hänen
ohjelmansa, jotka ovat yksi toisensa jälkeen kärsineet poliit­tisen
vararikon: sosialististen ja"kansandemokraattisten mai­den
"vapauttaminen", atomi- ja vetypoinmien amerikkalai­seen
yksinomistukseen perustunut vastaisku-uhkailu, "sodan
partaalla" taiteileminen kansainvälisessä politiikassa, neuvot­teluratkaisujen
vastustaminen ja kylmän sodan jatkanriinen
jne;, edustavat Yhdysvaltain hallitsevan luokan todellista'oh­jelmaa.
Tässä mielessä — ja lainkaan kieltämättä yksilön
osuutta historiassa — Yhdysvaltain ulkopolitiikka olisi vii­meksikuluneen
kymmenen vuoden aikana ollut osapuilleen
jiäri sellaista hyökkäävää ja -sotahenkistä politiikkaa, mitä
sex^n ollut, vaikka mr. Dulles ei olisi koskaan syntynytkään.
Ifjälitsevilla luokilla on taipumus löytää sopivat henkilöt kul-
Icankin toteutettavan ohjelman toteuttajiksi.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Dullesin eroami­nen
on kokonaan merkityksetön seikka. Päinvastoin voi asia
olla! Tosiasia nimittäm on, että kärsittyään "taipumattpmal^
lä" kylmän sodan ohjelmallaan diplomaattisen tappion toi-s^
nisa jälkeen, itse mr. Dulles on viimeaikoina soittanut merk­kejä
siitä, että hänkin on valmis taipumaan maailman ylei­sen
mielipiteen edessä ja ryhtymään ainakin keskusteluun'
kansainvälisten kiistakysymysten neuvotteluratkaisuista.
Dtullesin astuttua olosuhteiden pakosta sivuun, Yhdysvaltain
hjillitsevalla luokalla on nyt mainio tilaisuus uuden taktii­kan
omaksumiseen, jos se sitä haluaa, tai paremminkin jos
yleisen mielipiteen painostua.on niin voimakas, ettei neuvot­teluratkaisuja
voida enää välttää. Tässä mielessä — tunne­seikat
sivuuttaen — on lämpimästi tervehdittävä mr. Dul­lesin
eroamista valtiosihteerin toimesta.
• i . •f: * *
l i ; : . ' S-m
t
II-i:
,1. <-::••.: •
m-lÄ.
t:
fr. • pr-: •
lp::
m- •
te-.
toi'-
l^f- • ^ • •
te-;-:. '.
Suuryhtiöiden tunnettuna lakimiehenä. Yhdysvaltain va-l^
ilulaitbksen entisenä upseerina, sellaisten suuryhtiöiden
. h^in. esim. Incon johtokunnan entisenä jäsenenä, sanall^ sa-rioen
suurpääoman tyypillisenä edustajana, mr. Dulles oli
sanan varsinaisessa mielessä Yhdysvaltain vaUiodepartmen-tln
keisari; Hän ei luottanut kehenkään muihiri kuin itseensä.
Tämä sielittää sen, miksi hänen sanottiin työskennelleen 18
täntia vuorokaudessa ja miksi hän meni jatkuvasti yhdestä
. Icamsd^^ Toisin kuin aina "lo-
IMsi misflla'- golfia pelaava presidentti Eisenhower, mr.
Qiiiies oli m^ valjaissa, lentämässä maan ää-riestä
toiseen, nimenomaan siksi kun hän ei luottanut kehenr
kään muun harkinta- tai arviokykyyn.
r Kummallisinamalta tässä yht,eydessä tuntuu hänen "yksin-v^
altiutensa" säilyminen siitäkin huolimatta, vaikka Dullesin
"fitomipommiin me luotamme"; "kansandemokraattiset maat
me vapautamme"' "kovan iskuvoiman avulla, me ajamme.
: tähtonune läpi"; '.'kylmän sodan kuumentamisella me estäm­me
neuvotteluratkaisut'' ohjelmat kärsivät diplomaattisen
tappion yksi toisensa perään. Kuvaavana esimerkkinä hänen
omista: arviokyvyistään voidaan mainita mr. Dullesin kolmi-
: sen vuotta vanhat lausunnot Neuvostoliiton kommunistipup^
lween 20. kongressin päätöksistä. Puhuessaan Yhdysvaltaih
senaatin ulkoasiainvaliokunnan istunnossa, valtiosihteeri
Dulles sanoi:
. ..Minä katson, että he (neuvostoliittolaisetr— V) ovat
•ejjistyneet perin-: vähän ;viimeksikuluneitten vuosien aikana
ja todistuksena siitä on se; että juuri tällä hetkellä heidän
täytyy iMoskovassa muuttaa koko, ohjelmansa .:. .Tosiasia on,
•että he ovat epäonnistuneet;, ja että heidän täytyy laatia::uusi
ohjelma:.."
Kun senaattorit vaativat vastausta kysymykseen, että
osoittaako Nikita Hrushtshevin ja muiden 20:ssä:kongressissa
pitämät .puheet: myönnytystä Neuvostoliiton :ul^
epäonnistumisesta,:: valtiosihteeri: Dulles vastasi
iTiasti", hän jatkoi; "Tuloksena on, että heidän (neuvostoliit­tolaisten)
täytyy muuttaa oppinsa "Aista" "Z"-kirjaimeen
asti. Se on heille suururakka, sillä heidän täytyy mitätöidä
vuosikausien opetustyö ja, nousta kokonaa|i:uudelle|^^
' Lapsetkin tietävät nyt kuinka auttamattomasti väärässä
' Helsinki. — Snomen Kansan
^Demokraattisen liittoneuvoston
kokous pidettiin toista viiltkoa
sitten.''Kokouksen: alussa'.otettiin :
käsiteltäväksi liiton voimakas
kasvu. Tulokset ovat erinomai­sia:
lahes 350'uutta perusjärjes­töä
ja .13,500 uutta jäsentä!
Kamppailun aikana on myös kan­sandemokraattisten
lehtien ^ le-i
vikki huomattavasti kohonnut.
Liittoneuvoston kokouksessa pää­tettiin
asettaa tavoitteeksi SK-DL:
n yhdistysten jäsenmäärän
kohottaminen lähivuosina lOO^
O00:efen.
Poliittisen tilannekatsauksen ko­koukselle
esitti liiton varapuheen­johtaja,,
kansanedustaja: Eino Kilpi
ja yhteenvedon toimintakilpailuis-ta
esitti toiminnanjohtaja Mauno
Tamminen.
Kokous aloitettiin klo 13 Kult­tuuritalon
opintosalissa. Liittoneu­voston
:|äsenet, piirisihteerit ja
kansanedustajat lausui kokoäkseen
tervetulleiksi liittoneuvoston pu­heenjohtaja,
kansanedustaja Paavo
Aitio. Hän totesi, että viime kuu­kausina
liitto on kulkenut voimak­kain
askelin eteenpäin. Hän lausui
kiitoksen sanoja niille, joiden pon­nistusten
tuloksena liitto on voi­mistunut.
Hän totesi, että liitto­neuvoston
ja liittotoimikunnan jä­sen
Toivo Kujalan kuolema on ol­lut
raskas menetys koko kansande­mokraattiselle
• liikkeelle. Kokous
kunnioitti hänen muistoaan hetken
hiljaisuudella.
Järjestäytymistoimenpiteitten jäl­keen
esitti poliittisen tilannekat­sauksen
kansanedustaja Eino Kilpi.
— Näyttää olevan edelleenkin
niin, että meillä on yhä edessämme
raskas ulkopoliittinen opintie, en­nenkuin
meidän kaikissa jääräpäi-sjs.
sä piireissämme ymmärretään
oikean ulkopolitiikan ja sen hoita-inis-
ja esiintymistavan vaatimuk­set,
totesi kansanedustaja Eino Kil­pi
puhuessaan SKDLn liittoneuvos­ton
kokouksessa. Puheessaan hän
käsitteli laajasti kansainvälistä ti­lannetta
ja erikoise.sti viimeaikai­sia
ilmiöitä Suomen ja Neuvosto­liiton
suhteissa.
— Viime kesän vaalien tuloksen
muuttaminen käytännöllisessä val-toielämässä
miltei päinvastaiseksi
osoitti iiopeasli poliittisen ilma­puntarin
ennustavan ellei myrskyä
niin ainakin läheneyää surhusäätä
eli tihkusadetta. Maassahan ryh­dyttiin
johtajaan hallitusvaltaa
toisin kuin mita kansan vaaleissa!
selvästi ilmaisema- tahto olisi eldel-lyttanyt.:
Tässä suoranaisessa :royh
keydessa tai ehka paremmin: po­liittisessa
sokeudessa — mentiin
nunpitkalleietta: SKDL, vaaleissa
huomattavan: voiton saavuttanut ja
eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi
muodostunut; sivuutettiin ylimieli-setr
kokonaan hallitusvastuuta jaet­taessa:
.Se miellyttävä ulkopolutth
nen suojasää, joka oli vallinnut pit­kän
aikaa, kiristyi nopeasti itätuu­len
kylmyyteen tai suoranaiseen
pakkassaahan. Saan parantamisek­si
oli tasavallan presidentin inat-kustettava
naapurimaahan ja saa­tava
kosketus sen pääministeriin.
Tilanne on nyt toinen kuin viime
vuoden loppupuolella. Mutta ei ole
kiellettävissä, että julkisuudessakin
jatkuu määrätty hs. neulanpisto­politiikka
määrätyillä tahoilla. Le­ningradin
vierailun aikana päämi­nisteri
Hrushtshev moitti — mie­lestäni
täysin perustellusti — sa­nomalehdistömme
erään osan suh­tautumista
iSuomen ja NLn suhtei­siin
ja erikoisesti Nieuvostoliittoon.
Nyt joutuu kysymään, onko tilan­teessa
todella tapahtunut paran­nus.
Onko eräiden lehtien ja niiden
takana olevien poliittisten piirien
suhtautuminen todella muuttunut?
LEHDISTÖ JA
YSTÄVYYSJUHLA
— Mainitsen vain erään esimer­kin,
tosin tavallaan lievimpiä, mut­ta
silti kuvaavimpia. Viime pyhän
tienoi.ss-i vietettiin ystävyys-, yh-tei.
styö- ja avunantosopimuksen sol­mimisen
ll-vuotisjuhlaUi_Neuvosto-liiton
taholta oli tilaisuus erikoises­ti
huomioitu, arvovaltainen edustus
oli saapunut juhlaan. Mutta miten
suhtautuivat erinäiset lehdet juh­laan?
Porvarilliset lehdet jättivät
mainitsematta, että tilaisuuden oli
jäljestänyt Suomi—Neuvostoliitto-
Seura ja puhuivat passiivimuodoin,
että tällainen juhla oli järjestetty.
Ei sopinut sanoa, että juhlapaikka
oli Kulttuuritalo. Pääministerin
juhlassa pitämä puhe oli julkai.stu
kokonaisuudessaan — niinkuin pi­t
i k i n— multa Neuvostoliiton mi­nisterin
puheesta ei mainittu, Kan­san
Uutisia lukuunottamatta T —
muuta kuin eitä hän toi Neuvosto­liiton
hallituksen tervehdyksen.
Hyviin porvarillisiinkin tapoihin
kuuluu sentään, että kuunnellaan
toista osapuolta ja pyritään ymmär­tämään
hänenkin kantaansa Koh­teliaisuus
'ulkolaisen arvovieraan
kohdall»(onr JO? alkeellinen velvolli­suus,
Pahimpana; syynä: epavirallir
seen rsuomalaiseen i ulkopoliittiseen
kömpelyyteen on se korostettu
omahyväinen tt.setuntOi joka -ei'ym­märrä
eikä haluakaan' ymmärtää
toista osapuolta. Kaikkj puhuvat
nyt Paasikiven linjasta; mutta Paa\
sikivell^ oh ' ulkopoliittisen^^: elä­mämme
arimmalla 'kohdalla oikeaQ
valtiomiehen suhtautumistapa. Häh
pohti aina neuvostotaholta esitetty­jen
mielipiteiden syita ja perus­teita
ja arvior niiden-^merkitystä
inaallemmer mutta puolusti samal­la
sitkeästi oikeina pitämiään kat­somuksia
sillom kuin suomalaisel­ta
kannalta näyttivät asiat olevan
toisin kuin mikä oli vastapuolen
kanta.
Mainitsemaani asiaan liittyen on
sanottava, että jos maahamme saa­puu
arvovaltainen neuvostpliitto-lainen
vieras — sunnuntain tapauk­sessa
erikoisena arvon ja ystävyy­den
osoituksena kaiken lisäksi -—
vaatisi toki alkeellinen kohteliai-
SUU.S, että suomalainen yleisö kai­kissa
piireissä saisi tietää, mitä
seikkoja hän oh hallituksensa edus­tajana
korostanut.
Kansanedustaja Kilpi totesi, että
on tällaisten kielteisten asioiden
ohella havaittavissa toiseiiiaisiakin
ilmiöitä, mm. se, että ns. lokavie-märikirjallisuiiden
-sijasta oh voit­tamassa
alaa hyvä neuvostoliitto­lainen
käännöskirjallisuus.
SAKSAN KYSYMYS JA SUOMI
KansanedustJija Kilpi käsitteli
puheessaan laajasti kansainvälistä
tilannetta ja erikoise.sti Saksan on­gelmaa.
Hän totesi, että lähiaikoi­na
on odotettavissa ulkoministe­rien
ja sen jälkeen ilmeisesti ns.
korkeimman tason konferenssi, so.
idän ja lännen päämiesten yhtei­nen
neuvottelu. Se on neuvostolai­sen
diplomatian suuri saavutus.
Täytyy nimittäin pitää selviönä, et­tei
tämä kosketus voi katketa i l ­man
joitakin positiivisia ratkaisuja.
Puhuja o.soitti. että Saksan ky­symys
ei ole vieras meillekään. Itä­meren
kysymys on riiuodostunut ly­hyessä
ajassa myös sötilaspoliitti-
.scsti tärkeäksi. Atlantin liiton toi-me.
sta on nyt laadittu suunnitelhia
perustaa Itämeren eteläisille ääril­le
ei vain tavallisia lentotukikohtia,
vaan myös atomiasein varustettuja.
asemia. Nekin piirit, jotka v. 1948
USAn vakoilujärjestön palveluksessa
määrä sala^<
i i - - : -
I •
l i l
^4
liiÄ-V:
feSeHv::
mmm
')5tei;:
lii
Mmi
pii
mi • • V , ; j ! r i - . - ' . _
»:»i*'i,s'.n'^''-t;
; valtiosihteeri .©ullesv oli näissä asioissa ko sitten.
Vähänkin j>uolueettoman huomioitsijan on myös pakko tun-
• mistaa;iettä
tisenfmaailmanosan-kanssa mr.:Dulles^o
tikun. ' ,
( Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että mr Dulles olisi
:mtellektuaalisesti'kehittymätön ja a
mies. Hähen suuri vaikutus- ja niaaraysvaltansa Yhdysval-atäin
.vältiodepartmentissa ja koko Eisenhow
s^'perustui hänen uutteruuteensa ja ennenkaikkea siihen,
'että 'hän pystyi tulkitsemaan paremmin kuin muut Yhdys-
^[.vältain 'hallitsevan luokan nykyistä oh j el maa: j a ^tavoitteita, --M '
' '^V ilir. Dullesin epäonnistumisen syynä ei siis ollut hänen
henkilökohtainen tioloutensa, vaan .se tosiasia, että imperia-listineh,
hyökkäyspolitiikka ei voi toteutua sivistyshistorian
TiJ^iyy|iiKeessa. Jos mr. Dulles olisi ollut valtiosihteerinä
^ satakunta vuotta sitten, ja jos Yhdysvaltain hallitus olisi sil-
, loin" omaksunut nykyisen ulkopolitiikkansa, hän olisi voinut
, - saada ihmeitä' aikaan. Mutta hänen onnettomuutensa — ja
^J|f'., ifiiniskuniian, mukaanlukien Yhdysvaltain'kansan onni on
1//' -sC-^ttä nyt ei'eletä yhdeksännelläloistä vaan kahdennella- tää lähitulevaisuus. , suunt
U •
l«','-n"Sj. •
l
Vakoilu ön muodostunut Yhdys­valtain
hallituksen suureksi toimi­alaksi.
Harpers-aikakausilehden
mukaan viime vuonna toimi kaik­kiaan
yhdeksän eri yhdysvaltalaista
vakoilujärjestöä maailman laajui
sessa mittakaavassa ja kuluttivat
noin $750,000 000 veronmaksajain
varoja.
Vaikka asiaa pidetään suurena sa­laisuutena,
niin on arvioitu, että
hallituksen palkkalistalla on 20,000
—30,000 ammattivakoilijaa. Suurin
ja johtavin näistä vakoilulaitoksis-ta
on Central Intelligence Ageney.
CIA on tällä kertaa sijoitettu 30 eri
rakennukseen Washingtonissa, mut­ta
sen toimesta parhaillaan raken­netaan
$55 000,000 maksavaa raken­nusta.
.-Kun se valmistuu, niin siitä
tulee maailman suurin vakoiluke.s-kus
Ja keskuksessa tulee! olemaan
yli 10,000 työläistä: Arvioiden mu-;
kaan tämän vakoilulaitoksen palve­luksessa
on tällä kertaa noin 14,000
ja sen kulut ovat; noin $500,000,000
vuode.ssa.
Tämä vakoilulaitos perustettiin
vuonna 1947; jolloin Truman toimi
presidenttinä. - Sille myönnettiin
erikoiset valtuudet, jotta sen ei tar­vitse
tehdä selostuksia varojen käy­töstä,
palkkaamistaan työläisistä ei­kä
toiminnastaan.
Se on ainoa- suuri valtion alainen
laitos, joka ei ole. vastuussa toimin­nastaan
Gongressin alaiselle konii-tealle.
Ainoastaan USA:n presi­dentti
ja kourallinen valittuja kong-
Tcsslmiehiä!;övat tietoisia siitä,kuint
ka paljon tämä vakoilujärjestö kuc
luttaavuodeijsa ja he saavat sentie-
,tää budjettia laadittaessa. Kaikki
varat-myönnetään salateitse-toisten:
laitostenvkautta.:;: Lai
mät varat eivät joudu tilintarkasta­jien
tarkistettaviksi; ja vakoilutoi-miston
johtaja Allen Welsh Dulles
voi kirjoittaa: miljoonan dollarin ai.v
kymmenennellä ;:vuosisadalla/
Toisin sanoen, mr. Dullesin ul­kopolitiikan
epäonnistumisen
perussyynä on - hänen ihaile­mansa
yhteiskunta j ärjestel män
qikansaeläneisyys.
' Osaako mr. Dullesin seuraa­ja
— huolimatta siitä kuka sii-J
hen-toimeen nimitetään — ot­taa
huomioon aikakautemme
^todelliset realiteetit,' sen näyt-voisen
maksuosoituksen kenelle ta­hansa
selostamatta mitään. Presi­dentin
lisäksi hän on ainoa siihen
kykenevä mies Washingtonissa.
varoja kuin valtiodepärtmentti
käyttää 282 dipl6mäattikeskuiks?n
ylläpitämiiseksi ympäri maailman.
Toisaalta läheinen yhteistoiminta
Senaattori Mike Mansfield on sitä on myös johtunut siitä kun nämä
mieltä, että vakoilujärjestölle on
myönnetty liian salaiset toimint;(-
mahdollisuudet ja liian paljon voi­maa.
Neljä eii kertaa hän on esit­tänyt
lakitekeleen, jonka mukaan
vakoilujärjestön olisi vastattava
Gongressin alaiselle komitealle,
mutta aina hänen esityksensä ovat
joutuneet häviölle, vaikka toisinaan
suuret päivälehdet ovat puhuneet
esityksien hyväksymisen puolesta.
Miksi tämän vakoilujärjestön joh
tajat haluavat pitää toimintansa
niin salaisGs.sa asemassa?,. Eräät o-vat
sitä mieltä että se pelkää ylei­sön
pääsevän tietämään eräistä kai­teista
munauksista; jotka ovat ta­pahtuneet.
Washingtöniläisessa leh­dessä
kerrottiin kuinka: eräitä kuu^
kausia sitten ClA:n ja FBl:n mie­het
olivat joutuneet ^yhteenottoon
Washingtonissa sijaitseyassä ravia-tolassa
kun he epäilivät toisiaan
olevan "kommunistien; iagentteja".
Kalliilla u puolella, pn Westbrook
Peglerin kertoman mukaan tapaus,
jolloin. GIAin;agentit .'antoivat $10,-
000,000 kymmenen doiiärin seteleis­sä
Puolan hallituksen vakoilcijärjcJr
tölle,: siinä- uskossa, että he: olivat
yhteydessä Puolan hallituksen vas­taisen
.järjestön: kanssa.:: Pegleri:i
ihenkilökohtauien ::ajatus on, eUä
GIA':n: saisi: hävittää."
Sitten _on: olemassa" tapahtumia,
joista' ilmeisesti GlA:n agentit oi­vat
olleet lainkaan tietoisia. Sekä
bebanonissa että Irakissa tapahtui
vallankumoukset tämän- vakoilulai­toksen
tietämättä -niihin valmiste­luista.
: Senaattori Wayne Morse oli
s^ä mieltä, että vakoilulaitos on
suorastaan mitätön, kun sai kuulla,
ettei sillä ollut ennustuksia näistä
kapinaliikkeistä.
_Toinen syy miksi CIA ei ole halu­kas,
että laajemmin tiedettäisii.n
sen toiminnasta johtuu siitä, koska
se usein määrittelee'USAm ulkopo­litiikan
sellaisilla alueilla, joiden
kanssa ei ole diplomaattisia: sopi­muksia.'
Tästä syystä vakoilutoimis-to
toimii hyvin läheisesti :valtiodc-partmentin
kanssa;;; On myös muka­va
huomioida, että vakoilulaitoksen
palveluksessa on';noin 2,000 enem-mäntyöläistä
kuin valtiodepartmeh-lilla
ja että vakoilujärjestö käyttää
suunnilleen; kaksi kertaa^ enemmän
laitokset ovat olleet kahden veljen
hallus.sa> John Foster Dulles on
toiminut valtiodepartment johta­jana
ja Allen Dulles vakoilulaitpk-sen
johtajana. Näin ollen veljesten
salailet päätökset ovat saattaneet
vaikuttaa koko maailman väestöön.
Monissa piireissä on vastustettu
vakoilulaitoksen oikeutta toimia
täydessä salaisuudessa ja myös vih­jailtu
siihen, että se muodostuu va­kavaksi
uhaksi realistisen ohjelman
luomisessa ja myöskin demokraat­tisten
laitosten toiminnalle.
pilkaten yrittivät vastustaa ysta
vyys-vja,.avunantosopimusta; Saksani
^heikkouteen vedoten,, alkavat nyt
tajuta-'aseman toisella tavalla ja
syjrt;*: miksi tuossa: sopimuksessa •va­rauduttiin
Saksan hyökkäyksen :va-lalle^
Nam ollen Itämeren kysymys j a
Saksan rauha ovat myös Suomen
.taholta:tarkeita< kansainvälisiä Ky­symyksiä.
Silta ^seuraa, etta erikoi-:
sesti Suomen-.taholta : olisi mita
valttämättominta^ etta Saksan^ ky»
symyksessa. suurvaltaryhmien : vä­lillä
saavutettaisiin tyydyttävä rat­kaisu,
joka > myös selvittäisi Saksan
valtiojärjestelyn. Nykyisellään se
on eräänlainen avoin haava; myrs­kykeskus
tai uuden sodan aihe —
mitä nimityksiä kukin haluaa käyt­tää,
lausui kaiisänedusta ja Kilpi. •
KAINUU PARAS,
UUSIMAA TOINEN
Toiminnanjohtaja Mauno Tam­minen
esitti laajan selostuksen juu­ri
päättyneestä toimintakilpailusta.
Esityksensä lopussa hän totesi, et­tä
liitto voi nyt asettaa tavoitteek­seen
100,000 jäsenen hankkimisen
SKDLm yhdistyksiin! Tällöin ei
oteta huomioon lainkaan liiton jä­senjärjestöjen
jäsenmäärää.
Toiminnanjohtaja Tamminen ja
liiton puheenjpht. Kusti Kulo ja-
:tahUtieteilijat¥safiovat||i^a|nUtä|9^
talla hetkellä tavallist^j^nsaai|^^^^
min.^ -Tiedemiehet eivät ."ole kyke-
;nevia'Kvastaamaan;i.:wiistäMämäSjo^
A. 1.T i . - 11 i :'iii' i : . r : > i , A ^ j . ; ; : - X N l - i ä t - .^
kurinöstautunei-'
piirijärjestöjen 'ediiötäj
koivat paihaiten
.den
palkinnot:'Kainuun;^ Uudenmaan'ja
Turuili piirijärjestöt saivat magne­tofonin,:
ja: rahapalkinnon.: Magneto-,
foni annettiin myös seuraaviksi-tulleille
Satakunnan, Vaasan;: Kok­kolan
ja Mikkelin .piireille::se^^
Joensuun piirille taideteos;sKansan
Uutisten levityksessä parhaiten
kunnostautuneille iTufiin,. Pohjois-
Hameen ja EetlaHämeen piirijär­jestöjen:
edustajille luovutettiin
lehden palkintona •llpp^ulanfö^'^^f ^
Selostuksissa käydyissä^; keskus^
teluissa käyttivät piiheehv^
Riikonen Joensuun piiristä ja Ei­nari
Hirvonen Kuopion, /piiristä.;
Viimemainittu kertoi, että jäsen­hankinnassa
ön saavutettu erin­omaisia
tuloksia siellä, migsä aikai­semmin
yhteytemme oVät pheet
heikot. ^'Linnä Kokkplan piiristä kä-silteli
työtä, pienviljelijäin keskuu-desjsä.
Liiton puheenjohtaja Kusti
Kulo kertoi liitoii valtuuskunnan
käynnistä Saksan Demokraattisessa
Tasavallassa. Kansanedustaja Hert­ta
Kuusinen käsitteli hallituspoli­tiikkaa
todeten, että liitört jatkuvaii
lujittamisen ohella täytyy jatku­vasti
pitää mielesä kahsahvaltäis-ten
voimien yhteistoiminnan raken­taminen.
^sissa|viime;ry^
iettä Georgian neuvostotasavallassa '^'1
;''ori7:yarigittu|tUi;ki^^
' f / i i m i r i A a f '\^hAxjcrT*ili6in'M^lxY^irnniin*i
tietoja..
ta ei ähhettu yksityiskbhtaisempia^^'^^
-f---'- ' ... •,;-:"iill
•Kiripittajä;'VOT;;.^^^ /'IM
yäpaan matkä^ft ,:Nr^^ 1
"' 'Lontoio. \^--r •'MoslJOTaiferadio/.li^
doittl viime, läuäntätaä, • ettS se tulee , i
•kustantamaanva^^^ Neii-. ^^j:
vostplijttöon' brittUäiseil^ Jkirjoitta- ',)
jalle;' Joka kirjoittaa ipäi*ainilM ^IHl
Vän, täydellisen väpaamatkan Neu^
.vostoliittöön, . •
- ; -mm
• I
Kapteeni Horst Willfeön hyvin mielissään siitä kun hän tänä keväänä sai-^toisen
kerran komean kultapäisen kävelykepin, joka_myönnetään joka kevät semlaiycin
kapteenille, joka ensimmäiseksi pääsee nousemaan Montrealiin. Hän on länsisak-,
salaisen rahtilaiva Volumnian kapteeni. Jäistä huolimatta hänen laivansa rypääsi:
Montrealiin useita päiviä ennen kuin: toiset. , .::^::-.y>^.-':-r:.r-mm
''Osakkeenomistajiako'' koko kansasta!
Yhä jatkuvan pulan ja joukko­työttömyyden
takia ei viimeaikoina
ole .enää paljoakaan' puhuttu ame­rikkalaisesta
; ''Kansankapitalismis­ta
V. ja; siihen liittyvistä :: ihmeistä.
Työttömänä olevalle miehelle tai
naiselle,; jolta ovat työttömyysv.i-kuutusmerkitkin
pian loppumassa,
eikä .mitään. :työmahdollisuuksia
nähtävissä on perin vaikea uskot­tavasti
selittää, että todellisuudessa
hänkin on kapitalisti.
Mutta niin kuolleelta kuin "kan­sankapitalismi"
nyt jo tuntuukin,
niin toisinaan se'kummittelee vie­läkin,
kuten yleensä pahat henget
kuulema tekevät kuolemansa jäl­keen.
: Esimerkiksi eräissä :tämän:: maan
päivälehdissä: julkaistiin-huhtikuun:
alkupuolella:London Observer.-vSeiv
vicen kirjeenvaihtajan Sebastian
:Haffnerin"Berliininskirje:;missä se­litetään,
e t t ä . . . Tähän asti valtion
omistamasta (Länsi-Saksassa — K)
Preussag laitoksesta' muodostetaan-yksityisyhtiö,
ja että sen osakkeita
— 'kansan osakkeita 'on myyty^SO
milj. länsi-Saksan markan arvosta.
Kirjoittaja sanoo: , -
''Hallitus toivoo voivansa muut­taa
Länsi-Saksan pienomistajain
maaksi muutaman seuraavan vuo­den
aikana tällaisten 'kansanosak-~
keiden' avulla. Se on Adenauerin
kolmannen: hallituksen :ohjeIman
tärkeä kohta, ja se edustaa suurta
ja -mielenkiintoista kokeilua sodan­jälkeisessä
Euroopassa — Yritystä
kehittää kansankapitalismia välit
tömänä':: vastauksena ^^.: s
, l e . . ."
Sivumennen sanoen tä.ssä täisikin
kirjoittajaltav"päästä kissa pois >3ä-'
kistä". "Kansankapitalismia" kehi­tetään
välittömäksi vastaukseksi so­sialismille"
siksi kun varsinkin eu­rooppalaisten
kansakuntien kes­kuudessa
kehittyy sosialistinen
maailmankatsomusvastustamatto­malla
voimalla.
Olisi , mielenkiintoista lainata
enemmänkin yllämainitun kirjoitta­jan
ruusunkaunista kuvausta siitä
'miten ," esim., ."kansanosakkeita"
myydään; vain rajoitettu; niäärä./kul­lekin
-henkilölle ;v ja ^-ennenkaikkea
niille, jotka ovat'ko. laitoksen palk­kalistalla/;:
Myös7sanotaan:i''t^
van", etteivät työläiset myisi.näitä
ehtii kuivua kansankapitalismia
yligtävistä propagandajutuista, nä
mä "kansanosakkeet löytävät tien:
sä suurpääoman pankkiholveihin. .
Keskeisenä tavoitteena;kerrotaan
kuitenkin olevan sen, että:työläisil­le
myydään pieni niäärävosakkei-ta;
Näin tulee työläisistäkin,^'kapi­talisteja",
ja .-siten häviävät luokka-;
j a muut ristiriidat työläisien ja ka:
pitalistien väliltä.
Tämä sellaisenaan on tietenkin
mahdoton, käsitys^ vOlettakaamine;-
että työläiset ostaisivat;muutamia
osakkeita: yhtiöstä; :,minkä.palveluko
sessa he ovat. Mutta siitäkin huo­limatta
he "olisivat työläisiä. Hei­dän;
LTytyisi tehdä työtä :elääkse^
Heri-oilljK porvareilla olisi^^edelleen:
ikontrölli; osake-enemmistön: perusr;
teellä ja he myös vei^sivät:Jvermat
:voitoista;vHe eläisivät.vieläkin ;työ­läisten
työn tuloksista! Jos" työläi­nen
sattuisi sairastumaan, tai ios
joku hänen: perheensä- jäsen; sattui^!
si sairastumaan, niin hän joutuisi
myymään nekin muutamat osak­keet,
mitä hänellä on. Jos hän jou­tuu
työttömäksi, _ silloinkin työläi­nen
joutuisi myymään osakkeen.äa.
Parhaassakin tapauksessa^ muuta­man'
osakkeen omistaminen olisi
verrattavissa työläisen hyvänä työ­aikana-
kokoamaan- pankkisäästöön',
kaikkien" "sadepäivien varalle".
Mutta. jos muutamia osakkeita
työttömyyksiä.; sillä ylltiuotantii^
puutteen' ja kurjuuden keskeUä^ia|j|M^
jotakin nim hirveätä^ ' e t t e f i ^ j p i j r i^
osakkeitaan iVaan:pitäisivät.ne.itse,
että hekin pääsisivät osalli.siksi j omistava työläinen saataisiin usko-
"voittojen jaosta". Toisaalta kyll.i maan, etta Miankin'on kapitali^sti,
myönnetään, että' näitä osakkeita, niin silloin olisi helppo saada hänet'
voidaan myydä ja ostaa osakemaik- suostumaan huonompiin' palkka- ju
kinpilla kuten muitakin, osakkeita työolosuhteisiin^ jopa palkanalen-
— mikä,käytännössä'tarkoittaa, tie-i niikseenkin "ylitöisen odun" nimis­tenkin
sitä, että ennen kuin muslo su. Kaiken > lisäksi^ siitä; saataisiin l C l | I V t l | . > . > l l i C l , . . W ^ t C « . V I t I I V I I . I I . U I I I ' . I I < U . 1 W . .;. ; : * » t * I « k V i i VM : . ' W * . » . * M I W * . * « : V . « I . V A * .... F M« « J 4 V V I * 4 U • - — 1 - A » . » I I , « M * V . M * ['lt>..^.;>...:.W;.^
^:-::^iiäl
ikuinen riitakapula-työläisten^fesfii^
kuuteen. - - , ^ ' > I
Ja juuri kaikkea tätä "kansan* . J
- kapitalisnMn^ mainostgiatiyrij|l^
sellään tarkoittavatkin.} He. h i d u a p^
vat kehittää,harhaku^alpalft^li^
;'.:.aavlstamattomien ; ( i t y ö l ä i s t e Ä | ; i ^ ^ | | | | |
kuuteen: kansankapitalismin^ sun-' ,
•: rista . eduista-vnimenomaan siksi,
etteivät työläiset siirtyisi ajatuk* ^ ^
sissaan ja teoissaan sosialismin' ' *
tielle. /
: Ehdoton:: tosiasia; nimittäitr. ojnil^^
:tä-..;porvarillinen:';luokkajärJMtiBim^
ei muutu hiuskarvan - vertaa d | ^ i i M ^ | |l
kradttisemmaksirsiitä,,; vaikka; x'*"^-'
Iäisillä olisikin muutamia osakkeita r!;
— eikä työläisistä tule koskaäii|ikati!^^
pitalisteja;;vaikka; heillä»olisi raha-, t>"
säästön asemesta muutama osake.
Valta - olisi edelleenkin sämoiUä^lMI
suurkapitalisteilla, joilla, on ^riittä-,
västiosakkeita:yhtiönsä kontrolloin- u-'
tia hallitsemista ja hyväkM^yft8ä|p|f'
varten. Pikkuosakkeiden;pffli&l^la;!l||^
ei;voi-koskaan^^eikäiniinkfianltiisi&||^
sa tilanteissa olla-mitään foaellis^
sananvaltaa :v.suuryhtiöissä;>s min
osakkeita hallussaan. ; ,'^t;"
Sivumennen sanoen, yllämainittu
Haffnerkin :myöntää,^^etts|^KeÄ^
"kansankapitalismista'/'tiileyat' aut- «
tamattomasti Jiepfionnistumaan,^ ellei ^ i'^1