Vapaus, July 14, 1953

              S J V U i Tiistaina, heinak. 14 p. Tuesciay. July J4, 19.%
j \joSependeni Labor
Organ of Pbmlsb Canadiatu. Es*
t*bU*ie<l Nor. 9. » n . Authorized
M «econd class mall b; the Poet
:Office JDepartment, Ottawa.' Pub-
Urtied thrice .veekiy: Tuesdays
Tbiiradays and Saturdays by Vapaua
FubliBbing Company Ltd., at lOO» 102
1^ St. W..Sudbury,Ontv Canada:
Tfilephones: Business C^Xtee- 4-«2<64
E d i t o r i a : Office 4'42i5: M»na4&[
B. Buksi. Editor W. Eklund, lUiUi^
addre«: Box 69. fludbiay, ~
Advertising rates upon^-ajj^katlon;
Tra.^matlon free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.7$
3itk. 225
YhdysvalloUsa: 1 vk. 8;00 6 kk. 420
Suo;nessa~ 1 vk- Ö.50 6 kk. 4.75
Ssrngman Rfaeen todelliset kasvot
'-•"MeiHc on viirnftaikoina puhuttu paljon K(<'lä-Kor*'art lii-
: : vjntaiikudiktaattori Syn^mun Rhetsn .'patriootti>;uu(j^^sta''; minkJi
»ivaip{>aan on yriteuy peittiia • Jiantn .vHavoohottfclun.sa. . .Miiitri. vav
; hiinkin lähei.^fnripi asiaan iiitu^turninen osoittaa, «?tt;i .Syn^rrian Kh<'t*fr
'lä'on pfjIifttiM-sri puhuen Kr;tn':e-tcinin kaivot.
Alkakaamme vaikkapa vu<»fl('StalC'.50.,: .New Vork 'I imcsin kir­jeenvaihtaja
AValterSullivan k/rjJiiU) in;)ali.skuun :6 piiii JV50 .Seour
lista:
•Ktelä-Korean >uuri,'t o.sia [K-itti' tana.-in terroripiJvi millä f-i to-
•dennäkoisesti ole nyt missään vc^-tai.stan.sa.'-
Kuukautta:aikaisemmin, eli helmikuun 1 juia..sama kirjeenvaih­taja
kirjoitti; . . Ktela-Korean halliui-. nojaa raskaasti johtaja-kysymyk.
sissä —- vieläpä armeijas-sa ja f^fiiii.siJaitok.se.s.vikrn —^niihin,-
jotka olivat virkailijoina Japanin aiai-iUude-^a/'
- . Jo<N. Rhce nojasi poliittisesti raskaasti niihin maanjxMtoreihin,
jotka olivat J a p a n i n inipcriaii.'^min. a.siamiehiii.i omaa kan.saansa va>-'
.. t a a n ; niin finan.<i.sikysymyksi.s.sä h.in nojani ainakin yhta paljon A\'all
Streetin miehiin
Rhee pakxsi takaisin Koreaan vuonna 194-0. ."^itä e/inen h<'in, oli
a-sunul 35 vuotta Kur<H)pa.s.<a ja Vhrly.svalloissa.- .Munii; ohella hau
Uiimi "Korean tnalmiky.symyslen neuvonantajana' 11 \Val1 .Streetillä
sijaitsevan Samuel II. Dolhearin a.siamiehenä. 'rii.s.sii ominaisuudes.sa
. Rhee vei johtavaa osuutta, kun Korean malmia.sioi.ssa rnono|:K)lia.se-
.hia.s.sa ollut japanilai.sen Oriental Mcveh.pment (.'o., siirrettiin 'Morjra-nin
krmtrolliin.
'i Rheen: hallituk.sen ty«)väenvaslai.sla terroria kuva.si. .Marshallin
aviinEteIä-KoreaJikomi,s,sionin entinen tvovaena.«if)if ien. netivonan ta ja
Stanley Karl. joka .«odan puhjettua Yhdy.s vai töihin saavuttuaan sanoi:
1, 'Vankilat ovat (;i|x)täyj)na-. M i n ä oI(?n meimyl niiden liijii.:
mutia kukaan nnni ei ole .sila tehnyt. 'lyölaist-i «-ivat luota Rheen
'hallituksen kontrolloimien unioidcn niataaii johroon; ei!v;i'1'!ioin halli-
: t«k.sen .simaan . . .•" Karl .sanoi, että Ktela-Korean työl.iiset 'ovat
Rheen alaisuude.ssa ' -sorrettuja ja oikeudettomia".
. ^ Äiirimmiiinen oikei.stojulkaisu .Vevv.s week kirjoitti .syy.skuun 2.S
.päivänä:
"fopuläärinen suhtautuminen Rheen hallitukseen nähden vaihte­lee
välinjMtämättiimyyde.sta halveksiimi.seen a.sti : . . K r a . s korealain
nen liikemie.S; joka on p^iennut .Seoulista, verta.si Rheeta ChiarmKai-shekiin
•matalamieli.syydes.sä. il.setar:ieyde.s.>a ja kahinimise.s.sa" / . ."
V ; Rhee nou.si valtaan KteIii-Korea.s.sa toukokuun 1 0 pnii 1 9 4 8 i»i-
"rfetyi.ssä "vaaleissa"'. .\junaiv;ialit pidettiin va.stapainona sjUe kun
Neuvostoliitto didolti.että.iNeuvo.stoliiton ja .S^hdy.svaltain miehity.s^
^joukot i"K)istuivat.sanuinaikai.se.sti Koreasta. 'Heti .sen jälkeen kun '
Rhee teki virkavalansa; ^•h(^y.svalfain Kauko-Idan .«Otavoimien sil- •.
oloinen konierilaja. kenraali.^.MacArihur juli.sti. ettii hiinei) n1y()tätun-
,^ tf)nsa .on Rheen puolella .-.siimi, ettii. hiinen täytyy .«aadaapevoimin :
,<» Pohjois-Korea-kontVolliinsa. Rheen.. virka.valaiueontiikana kenraali -
w Mac.\rlhur- sanoi: ••'rärnd. este (.^H.levey.':i»iirinraj:t) on poistettava
ja se poistetaan."' _ _ , .
Vii.si päivää, ennen'Kot;ean <;o(jan alkamista John .J^o-^tej* Dujles;?
oVi Ktelä-Korean juok.suhaiidoi.ssa.V.5.S:lla levey.spiirillä;- -T^^
tuaan Ktelä-Korean .sotavoimia I )ulle.s-:palasi Tokioon. Tällä'tarkas-o
lu.smatkalla' Fhilles .sanoi Rheelle:
. ''Teidiin ef tarvitse? piikäii.aikaa odoitaa aikaa jolloin 'YfHiteniiyt"
tää . .v .o..4i,m. a.a nne.'^, , ... „
' * ^ J& «lles.saan matkaUa sieltä Tokioon. I)uHes sanoi:'^j.
* ','^Iinä panen suurta huomiota siihen ratkaiscvaaii^o.saan
teidän maanne voi viedjinyt avautuva,ssa (Iraainas.su;'" . '
*f Täfnä suuri tlraamaon jo vienyt miljoonia ihmi.shenkiiiKoreas-:
»: .sa. lukeutuen tähän lähe.skolmekynunentatuhalta amerikkalaista nuo-
^'rukai.s'ta, kymmeniä canadalaisia ja tuhansia muita. H^<
y Tämän veri.sendraaman avautumisen jälkeen ke.säktiu.s'sa . 1 9 . S0
~' Rhee on kerta toi,seniiajäI!uv.Mr joutunut turvaiuuinaam-fMiliisilerrt)-
>:riin omien "kannattajiensa 'kuris.sapitami.seksi. .Niinpä '!"he .New.
*t York Herald Trihunen kirjeenvaihtaja MomerHii;art kirjoitti ke.«ii-.
i i kuun . 2 8 pna 1 9 . S 3 . jolloin Ktela-Korean •parlamentti" kieltäytyi;
tans.sima.sta Rheen tahti|)uikon mukaan, .seuraavaa:
* ' . •\Mr. Rheen yastauk.sena oli .se; etta hän antoi poliisin.siipidaitaä.
* ne vastustajat, jotka olivat hoikottaneet i)arlanventlia ja pakoitti hei-
» dat ..siten kokoukseen, jotta kokouksesta tuli lakivoimainen. Perus-^
'"i teellisesti peloiteltuna. vanuit.semi.sella ja väkivallantiiillä uhkaile^
0 maila, edustajat antoivat hyväk.symisen.sii Rheen A-aatimille: perustus-
* lain muutoksille.
^ . E i k ä tä.s.sä kaikki. Kun : Rheen lojaalinen oppo.sitiojohtaja •
^ Gbough Pyun^ Ok ehdotti, että Ktela-Korean hallituk.sen-pitäisi hy.-
«vltksyä tehty välirauhaehdotus. hari joutui julkisen pahoinpilelvn koh-
V teeksi ja hänet heitettiin iinvan.muuta tyrnniän. . • ^ sv.j l i
: Synjjman Rhee on .sanan .varshiaise.s.<ainiele.s.s;» an.sioiluiuit o.sa-
Xkas siinä kolmivaljakos.sa. jonka muina jä.seninä on ChiangKai-shek
1 ja Bao Dai. Hänen kauttaan - ja avulla ei ainakaan demokratian;
^ asiaa auteta.
mi ta
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
I . Mau HeadrUkutn, Vancouver. BX: , j
; t i y t t ä ä .M v u o l t a i.k. lÄ-pn^.
[ iack .Miller, Rc;ric*ton.-Man.. t a y i - [
; t ä ä 74 vuotta heinäfeuun 17 p n ^ .
Wihnipe3in yleislaiclco
vavahdutti koko maata
Kirj. Roland Penner ^^'-^ vääivajiaiia _
3 Unkari "hämmästytti" taas
T:' Ve}jeskan.samme Unkari on jälleen-"hämmästytlänyt" maailmaa,
r Toista, vuolta; sitten Unkarista.. urheilumaailma.s.sa luntemattov
• masta *'eräniaasta'' tuli urheilun suurmaa, joka yllättäen voitti kol-
, yi mannen' sijan ol\inpiaki.sois.sa. ."^eoli merkki siitä, että veljes-,
i. kansamme on ottanut aimo askeleen etecniniiui -
3 VUnkarin suuri menestys fdympialaisi.s.sa herätti aikoinaan suurta
{i huomiota urheilua harrastavien miljoonien ihmisten keskuude.s.sa.
• 'Mutta vielä suurempaa melua on viimeaikoina pidetty siitä kun
Unkarissa suoritettujen vaalien jälkeen valittiin uusi pääministeri Ja
^vapautettiin Alatyas Rakosi kaikista hallitustehtaristä.
il; Porvarilehdet j a nnniteirAaini>Drva.rit sanoivat siitä olevan.sa niin;
• ^hämmästyneitä kuin niitä olisi lyöty halolliTpaähän. "Häminäslystä'''
rlisäsi vielä, tieto siitä; että kun Unkarin luisi i>ääministeri Imre, Najiy
?f piti ohjelmapuheensa.inissä arvosteltiin entisen hallitukseen virheitä.
' :«niln puhiijalavalla ollut :Rakosi-i)Soitti innostuneesti suosiotaan.halli-
. ^«^^ tuksen uudelle ohjelmalle.; 'läysin kasitläinättiiniäksii^
. l e t t i i n myös se* kun pääministerin tehtävästä .va(>aute|^ttu Rakosi 011
•i, i edelleen johtavaiipuoluek()mitean puheenjohtaja ja .sen kolmiheiiki-
^sen sihteeristön ja.<en.
m ^^^y^ että hakemallakaan menemme tällai-'
' 5si5|a henkilövaihdoksista Uiyciä mitään ••käsittäniätömiv' ja. vielä vä;
^^^henunän sellaista( joka 'vaatisi ulkopuolisten voimien sekaantumista
* Unkarin'asioihin.
, * t ^ v ! ^ ^ ^ Nagyn uuteen ohjelmaanr niin oikein
' "tai"väärin, sen perusajatuksena yn'se. että kansan kiehäjnnyksia
Mitä muut sanovat
yha fo'VfcrnrnaUa työläisten • taskuja;
PIK.VE.NEE KLXV p y y . . . 'r>öpä.vä r*l: pitlca ja t>öttomyy-t-ta
i Syngmän. Rheen .provoki-attoririen a l i t a i i J m e t ä . ' Valtaosalla Winnipe-esiintyminen
• ; rau.hanneuvotteJujen j guj,. työläisillä, ei o l l u i suojaa- koska.
\ thatiamiiiKksi: frpionnistumaan, .:on i. h(:'.n& • ei (Alut umoita. Winnip€gm
f v i e n y t h ä n e l i ä viimeisetkin k a n n a t t a r ; työnantajat olivat, tunnettuja' viha.s-
- j : i joukon Eri2o:.spoh:s.t sitten saa- 1
• j pufvä"*;'puhdistamaan j a l k i a . Etelästä
j a ' 27 .1 pa;nhyo/tka£j sotilaita -pisnmev k.-..;.
K F s a - , 'vaarsissä^ja tuettuna konekivääreillä.; •
Näin lakko ,• •.
- T o u k o k u u n alussa '-^onnK-f-töir^^^^^^^ jg
i n f i a a t i o :.pli-,vaikeimmillaan.; kaivaen±pn' a toi»n. j ö h u j a t . v a n ^ i ^
k u u n - ; : ^ ' ;priä-:.v
tätä-tot^läa.; tekpa;,::f^^^ paraä-f saatii':?' muniiUj^t::; /
'^"^^^^^^'^^^^^^
;Alexa»i£r ;::HoteJUlIe:./^^ Giclecn .i;j^i;jjo:. hävittiiii, ; h i i i t, o l i ,'se-vahi:^
RÖbms:;bli, :jav^^
, , ., ., »ntfi^^n.^ kollektJivisen • -neuvottelun r
I Jat U S A : n kansan Keskuude«a. p u - 1 taan umoita vastaan Työlapset oi:- i tunnustflmLsen oikeudesta. Oli tar- ; - ' . . a , o-keuden koUekfivlseen neuvot-
( h u m a l i a k a a n rrtu.den maiden i h m : - , ./at päättävä s .a to^-mnnassa v o . t - ; ;,ojtus järje.staa paraati m m ette: . s . i - i . ' * i „ . , n ' * H P nousi v a - ' e t u s i falle t v o - '
: s . i i t a U.v>at U . S A : n s a n c r n a l i h d e t k m l taa^cseen itseJieen oikeuden k o l l e k t i i - . ollut plakaatteja tai huutoja - nousna. etusijaiie i j o ,
kirjoittavat R.^een menettelyä J y r - ; ..ige&ti neuvoteJla työehdoista. ^ mitään sellaista joka olisi vo.tu
k a s t i : ar.-ostelJen:-. kuten: nakyj : ,
"Haluaako' Rhee aloittaa maail­ma
n.scda n?'i^
S y n f f . m a n R l i e e en nopea.s
menettänyt .sen sympatian mitä hä
S i l l om oli ensimmäinen rauhan ker tulkita porovkaattorisaksi.
v a t n e l j a vuotta kestäneen sodan j a l - , . veteraanien k..kcontuessa
^ keen. .Mutta Wlnnipcg.,ssa ei o l l u t . kaupungin talon lar.ei.sr.-dessa rat.su-
^-^ I rauhaa Työnantajat kolmessa s u u - ! p^^jy.ij hyökkäsivät Seidan kimp-iremmassa
• me.tallitehtaas.sa . k l e l t a y - ^ ^ - - ^ - : - - ' - - v,.
vasne.hdokkaidexi.'. valitsemi.sessa ja-
.! .niyö-ieyimm kommun:stisten • t h d c k - .
SITÄ
. . . . . • ^ • • .Iiii.,,' ( V — - v r — - — / puunsa. : H e olrvat aseistettuja pallo-.
nelie K.nee ollut ennen viime v i i . k o - | tunnustamasta työläisten va- , ^
jen tapahtumia taalla yhdy.-»valloi.s. 1 ].t<,emaa un.^ta — Metal Trades
an:: — Phlladelr-hia^ Inquier,
:-aiiden val.tsei-nisessa kunnanvaltuus^ r.
t o i h i n . l a n i a a t i j a k u n i a a n ja; vieläpä j Ensi sunnuntaina, tk.^ 19 - pnä, plde-
]::ttcvalt:qn parlamenttunkin. .. ; : tään Eclion : haalilla .Round Lakella
. W i n n i p e g i n yleislakkolaiset olivat t vaalikokous, jos.sa puhuu LPP:n eh­dokas
: Joseph Billings Kirkland JLa-kelta.
• Kokous 'alkaa klo. 2.30 lp.
Kaikki ovat tervetulleita.' •
t-'delhsia Canadan tyovaenli k<een
.sankareita. .Siihen aikaan ;he s e i s o i ­vat
e t u n v i s s a s r i n a tai.stelussa-, jota
toi-
OIKFA IirO.MALTLS
^'.Miksi t u a t Rheen tukijat mene i t -,
se etulinjalle' k i r j o i t t a a .-•Sprlngl.eld
U n i o n " to;rnitu.skirjoitukses.saan, j o n ­ka
otsikkona on:' " R h e e n sabotaasi".
Neuvostoliiton
atomiteos
engl. kielelle
. He ^suorittivat.. useita hvb"ikav:<sia. , »UL ;ri.uij, y . c : : a . o i n t i
Councilla. J ä heillä ohkm .syytä pe-1 ^^^^--g.j^, j^^j^j^^, ^^^5^^ .^^^^-^j^^^^ l ^ kaikkialla Canada.s.sa.
Iata Metai Trades Counciha. Se ei, ratsupolusi huomas.vat. etta he Imeentulon vaatimuksia vastaavan
ollut saman tapainen unio. j o i t t e n , j^^^^.^^^ enemmän kuin joukko, he ' p a l k a n ja unioitten tunnustamisen
kanssJi he olivat tottuneet olemaan _ .^y^^^,,^,.,-^, uudelleen, multa talla ! .juolesta
lekemi.si.ssa Sua ei j c h i a n u i tavan-i.j^^^^^^ pistocl.t oh/at es.lla. H e a.-n-f E t u l i n j a l b Winn;pegin lakkolaisten
muka.set •,an.^ollllset »^"'^servati a i t . , ^^^-^^j^ ^^^.^^ j^^j^^^^^^ ^^^^^^^ { .^^^^^^^ kunniakas t a -
Jotka olivat ammattiponjalle Jarje.s-j ihmisen ja haa\oittaen useita } ta e l - . o . t u ka>ttaa lakon rikkr miseen, - paus Canadan työväenluokan hisio-tettyjen
unicitten johdossa. ; raakamainen väkivalta hajo t - ' vaan jotka päinva.stom muodostr.ati r.assa
Metallityöläisten union jc/hdös.sa. oli
i s k u p r i k a a t i i i . joka. kärsi pahiten h e i ­näkuun
21, 1S19. Meidän, e i tule u -
n a - t a a heita tai t a t a lakkoa. K o k o -
.seilaisia -mithia k u m " B o l ) ' Russell,
kunnioitettu unionisti j a . sosialisti,
joka h;störiallises.sa Walker. t e a t t e r in
kokouksessa, joulukuun 22 pnä,^ 1918,
esitti päätöslauselman, .oos.ssi protes-t
- i t l i n canadalaLsten sotilaiden käyt-ptamistä.
työläisten . vallankumousia
j vastaan Venajallla Rus-sellin kans-
.\'ew York. — Välittämättä siitä,
että vuo.sikausia on kaupiteltu j u t t u ­j
a slit.l, että Neuvo.sDollitto o n atomi-fy.
siikan' tleloasa-varastanut A . m e r i - . . •„. ...
•• ; .•..:/ :- s a o l i - * D : c k J o . * n , joka tuLsasti k a n ­dista
j a e t ' a muka sen vuoksi m.m. „
.. ..... ! n n r t i , t < > r i 1 I : < ; i i i i s i i n i f ) i i ; . s m ! ; r narenmann
KHent.t?aömri be.rsaKiv.pkaörluisokliu.sn.staa , t eolno i t eCtot li iunm ab.isa-y
l i o p i s t o n slaavilaisten kielien tie­dekunta
tehnyt sopimuksen National
.Science Foundatiori^m 1 K a n s a l l i s en
Tlede.».saätidnj kanssa, m;nka m u ­kaan
kuusi kieliek-sperttia, tulee t ri
E.-nest J . Sunmonsln, venäjänkielen
Kirjallisuusprofessorln Ja slaavilais­ten
kielien tiedekunnan Johdolla te­kemään
käännöksen engl.:. kielelle
1.000 sivua käsittävästä, venäjän k i e -
nattiteoUisUusuMioiKsmia: parempana
verrattuna • .•^FL:n unio.hm. jotka
olivat Järjestetty ammattien perus-,
teellä ja n i i n paremmiii|£in h a j o i l t i -
vat työiais.a;ku;n y;id s t i v a l . heita..
Metallityöläiset lakkoutuivat, : - v i i -
pymättä J o h n s . j a Russell esittivät-avunpyynnön
-ja saivat sitä koko
järjestyneeltä työväeltä, joka kuului
Trades and L a b c r Counciliin. He
päättivät julistaa yleislakon myötii-
Taloudellisen yhteistyön
laajentamisen puolaa
Kirj. B. Nik
.sa.
kansande.-no!vaattisten maiden kans-', sestrpaatoslauseLma. kaupan k^ihit-tä.
miäestä-: Lännen ja; Idän välillä.
Lukuiäat.. erigiantilaise
distyk.set väatiyat; että .Britanläri am-,
.niattiyhdistysten .kongi-esisin:. p^^^^
E n g l a n n i n kauppa Neuvostoliiton
E n g l a n n i n ulkomaankauppa kärsii ' jj. kansandemokraattisten ma.den
.suuna vaikeuksia. Jo kauan aikaa ica:'.=sa on supistunut 6-kertai->esti.
sillä-- on: ollut pa.ssnvineii luonne j a j .Tä-mä' ^Vhdysvaltojeh' subränai.sesta
-sen, vajaus kasvaa.. E n g l a n n i n kaup-i:pa-.ii6.stukseä:a.johtunut kaupankäyn- v c s t o r y h i y i i i i tehokkaisiin : t o i m e n p i -
pamujlsteri-. Tornicroft . d n .sanonut, j n j n i u p i s i u . m i h e n - on johtanut Eng- Eteisiin laman päätöslauselman p i k a i -
etta; yksistään tv., huhtikuussa, tuon-.,; l a n n i r i m e r t e t t ä m ä ä n niiden maiden i sesti toteutta.mvseksi. Tällaisen vaa­t
i . c l i . f T miljoonaa puntaa, suurempi i-markxmat; jotka .ovat ammoisi-sta j t i m u k ^ e n - a s e t t i mm. h i l j a t t a i n päät-vientiä.,
V i e i u i i n .jyrkkä supistami- j ajoista ostaneet F , ' i g l a n n i l l e : p u u t a - l " t y n y t S k o t l a n n i n trade.unionien k o n -
nen huonontaa yhä- enemmän maan, i varaa,- raaka-ametta, ruokatarvibkei- i gre-iSi.
, ,, . ^ , , . . . . „ tukemaan metallityöläisiä ja raken- samaan useiden l e o i i i i u u s a i o j en tuo- paa k peaoti. , neen a.mmattiliiton edu
:sS:a»mma» l l aa t.ul ilillaaaann mniyvöosskkiinn jlaaaaitLim^ a an • • • f a n t A a - . r ^ .mn r v o v - i rmf j i - v - i r - _.. - . : . . . -_ . . . ; •
l u e t t e l o niistä uusista termeistä, joi­t
a Neuvostoliiton tiedemiehet ovat
kt'h;Itäneet . i l m a i s e m a a n atomify-
«lifcan käsitteitä. Teos t u l l a a n painat-titmaan
Oak -Ridgessä Yhdysvaltam
A tömisen Energia n Ko.mission ' t o i ­mesta
: ja siitä tullaan * otteita jaka-
•iuaan asiaan i'-Innostuneille' Y h d y s -
v i t a n .Icii-jastoiUe, j o i l l a on^ täydellir
nen arKisto A t o m i s e n . E n e r g i a n ko-riiission
^asiakirjoista.* << "...
s L i . ,
Kuuluisan Wagner-lain
isä kuollut
75' vuodcfn ikäisenä
Vuonna - l»^|i>,;yhdj:svaltain kon­gressissa
hyväläSytjrn 'Wagiiierin lain
isä: senaattori Robert F . Wagner on
äskettä-n kUv^llut , N ew Y o r k i s s a : 75
vuoden Jkäisefiä: Hän. o l i syntynyt
Saksassa ja saapui poikasena Y h r
d y s v a l t o i h l n Ja oli m u k a n a . m a an
pi!liittLses.sa elämässä v. 1905 lälitien,
j o l l o i n hänet v a l i t t i i n Ne\v Y o r k in
V a l t o n l a i n l a a t i j a k u n t a a n ; Hän o l i
Y h d y s v a l t a i n senaatin. Jäsen V; 1921
lähtien siihen saakka kunnes hän
e r o s i : Vi 1949. Senaatissa ollessaan
e s i t t i han l u k u i s i a Rooseveltin h a l l i ­tuskauden
'^uuden j a o n " lakslehdo-t-
uksia; joista huomattavin oli Wag-nei-;
n laki, mika i u m i u s t i umot työ-laistsiT
l a i l l i s i k s i , edustajiksi,, pakotti
työnantajat: n e u v o t t e l e m a a n unioi-dt'
11 kanssa ja sisälsi .lukuisia muita
työläisille . e d u l l i s i a määräyksiä. .Tä­män
laux tilalle hyväksyttiin v.
1947 surullisen kuuluisa T a f t - H a r t -
ley-laki.
nustyölaisia. jotka m y ö s k i n olivat l a -
kos.sa.:: Äänestys suoritettiin j a . t u - l
tantoa. F,>imerj£iisi menekkimarkki-noiden
puuttumisen johdosta on l o -
Kossa. : Äänestys suorueciiin javiu- j - . , . - - , : v •. : ' ^- -
, , : • : 1 - - i i ..npettanut, to.mmtansä - m c u t a «tym-loksena-
oli, etta 11.000 -kannatti l a k - f . • .. . , ^ . > . •..•c..:- • • .
m e n t a t e k s t i i h t e h d a s t a . ;. T a m a n t u -
Naisen väitetään
murhanneen neljä
ihmistä rotanmyrkyllä
.Sydney, Australia^ — Ystävällisen
nUkomen 63-vuotias nu^. Caroluie
G r i l l s on pantu täällä syytteeseen
neljän henkilön murhaamisesta ro-tamnyrkyllä
kuuden viime, vuoden a i ­ttana.
Murhatuista, o l i yksi mies ja;
kolme elähtänyttä naista. M r s . G r i l ls
o l i syytteessä aikaisemmin samanlai-,
sista yrityksistä kahta muuta tulista
vastaan. S i i n a a i k a n a L u n h a u oli t a ­kuuta
vastaan vapaalla jalalla,- 0I1-;
vat poliisit avanneet neljä hautaa ja
todenpept niiden jätteissä olleen
sanmnlaista yleensä kaupattua rotan-,
myrlckya.
Syytetty esiintyi hj-mj-illen oikeu­dessa
k u n syTtökset luettiin häntä
vastaan neljän henkilön myrkyttämi-sestä.
Hänen puolusti^aiisä väittää
_naisen olevan syyttömän.
koutumisla j a , v a in 5C0 o l i . sitä vas--
taan.
. T o u k o k u u n 15 p n a . j o l l o in lakko oli
päätetty alkaa, . e i v ä t . ya;n järjesty­neet
työläiset, jatiänest työpaikkö:
jaan, vaan heidän ohellaan niyöskiri
järjestyinattömät.• työläiset,-, kunnes
koko k a u j i u n k i . o l i . lakkotilasisa. . -e
mukaaii luettuna, p o l i i s i l a i t o s . ..
Canadalais-et: t y ö n a n t a j a t säikähti­vät.
rTämä; oli vallankumous! ' E i kö
; l a k o n . ; j.Jidossa . o l l e e t j u u n samat
miehet, jotka y l i s t y a t työläisten V e ­n
ä j ä ä ? Eikö lakkokomitea rohjennut
jakaa..kortteja,- joissa sanottiin - l a k -
kokomitean l u v a l l a " , jotta leipä- ja
maitovaunut voivat j a t k a a tarpeellis-.
ta työtään? :. ,
Päivä päivältä lakkokomiteaii v i ­rallisessa
lehdessä korostettiin, ettei
l a k k o l a i s . l l a . ollut poliittisia vaati­muksia-'
" T y ö l ä i s e t vaativat kollek­tiivista
neuvottelua j a palkkaa, j o ka
takaa toimeentulomahdollisuuden —
ei sen enempää. Paiva toisensa j ä l ­keen.
M a n i t o b a ; F r e e Press ja inuiit:
sen kaltaiset^elidet iiuutivat vallaur-kumouksesta.
Maan:, tvonantajat- ryhtyivät toi­mintaan.
Lakko on:nkbttava-kemol--
,1a milla: t a h a n s a . T y ö m . i i i s i e r i G i -
deon Robertson lähetettiin Wiiinipe-,
. g i i n evästyksellä, etta lakko, on r i k o t ­tava;
Sotilaita ja konekiväai-eua. la-',
hetettnn.; He pakoit-tivat pohis.t i r - '
l i s i i n c u t u m a a n ja heidän tilalleen o-t
e t t i in . 2003 r i k k u r i a . - joista . m o n et
olivat r i k o l l i s i a.
Työnantajat - järjestäytyivät " T u ­hannen
'komiteaan : . v ' M u u t a m a s s a ; '
minuutissa he ki.rehtivat p a r l a m e n - .
tissa lapi uuden lain. joka teki mah­dolliseksi
Canadan kansalaisen k a r -
koitiamisen osallistumisesta lakkoon
oikeuksiensa puolesta. . K a i k k i tämä;
t e h t i in lakon murtamiseksi. Lopuksi
he cdottivat saavansa apua.p a l a n e i l ­ta
sotilailta. Tassa yrityksessään he'
epäonnistuivat täydellisesti.
sotaveteraanit tukivat lakkoa t e -'
Oilia eikä vain sanoilla. He j ä r j e s l i -l
vät veteraanien paraateja l a i n l a a t i -
j a k u n n a n talolle ja vaativat paami-'
nisteri Norrissilta, että : lainlaatija-,
kunta panisi .voimaan l a i n k o l l e k t i i ­visen
neuvottelun o i k e u d e n - t u r v a a ­miseksi.
Se o l i j u u r i sotaveteraanien
Järjestynyt järjestelmällinen tuki, j o ­ka
vei l a k o n lähelle voittoa,
Metallityonanrajat 'lupasivat alle-';
k i r j o i t t a a sopimuksen. Mutta Cäna-;;
j l a n pääministeri: Meighen »sähkötti:
Icksenä- yksistään Laakashiressa: on
j ä ä n y t työttömäksi toiita saitaa t u ­h
a t t a kutcmatyöläista.,- Metallinjä-
•lostos- ;: -ja • konerat'3pnusteoi!jsuuden
tuotteiden .•myyntimahdollisuuksien
p u u i t u i n i n e n synnyttää-, tyrehdysta.
myöskm- - raskaassa- . teollisuudessa.
E n g l a n n i n : taloudelliset ; vaikeudet
ovat- • huomattavassa - määrin selitet­tävissä
silla.-että ämei'ikka'larset moT
nopolistit haalivat .-kasiinsa E n g l a n ­n
i n 'menekkimartotomoita j a tekevät
. käiKcensa estääkseen Englannin 1.
v i e n n i n :: kasvamisen. Yhdysvallat
ahdistaa E n g l a n t i a pois sen omista
alusmaistaankin selcä K a a k k o i s - A a^
s i a n ja Kauko-Idän markkinoilta.
. S a n g e n tuntuvan iskun E n g l a n t i on
saanut myöskin L a t i n a l a i s e n A m e r i ­k
a n maissa, j o i h i n Yhdysvallat vei­vät
viime vuonna tavaroita 9 kertaa
enemmän k U m E n g l a n t i . Huomatta­vasti
huonontaa : F.nglamun uli.-j-maankauppaa
myöskin nopeasti kas­vava
Länsi-Saksan j a . J a p a n i n k i l ­p
a i l u . . E s i m e r k i k s i . v i i m e vuonna
L a m i - S a k s a pääsi -jo toiselle sijalle
tavaroiden viennissä' Lansi-Euroop-paan
työntäen E n g l a n i n n kolmannelle
s i j a l l e .
Turmiolhsesti on vaikuttanut Eng-^
l a n n m . talouteen kaupan käynnin
huomattavasti .supistuminen Neuvos-r
Xoliiton, K u n a n kansantasavallan ja
yhdistyr
edustaja Scott
V i e n n i n supistuminen ja, m a a n t a - i puhui Englannin ja .Neuvostoliiton
I c u d e l l i s e - i - aseman-- huononeminen jy.^tavyyden seuran vuosikonferenssis-s
y n n y t t a ä . yhä suurempaa levotto- i sa Lontoossa suurella levottomuudel-muuita
-Englannin julkLsessa-. elä:. [ -ia työttömyyden .kasvusta E n g l a m i i s -
mässä. . - S u u r t a Lyytymattomyytta.! s a . . H a n ' s a n o i , että. luupankäynnis-synnytr-
aä ame.-ikkalaisten ..inonopo-Jsa . Neuvostoluton; . K i i n a n kariaanta-i
i s t i en pyrkimys pakottaa Englanti ii sävallan- ja, Euroopan- kansandemq-luopumaan
eduUisista.menekkimark- l - k r a a t t i s t e n maiden -kanssa on- ainoa
k noi-sta helpotta.matta s a m a a n , a i -
Lrian" englantilaisten tavaroiden -pää­syä
A m e r i k a n markkmoille. .:• '
E r f g l a n n i n : / e n t i n e n - pääministeri
Attlee sanor toukokuun - 12-paiväna
1953 .alahuoneessa •ulkop.qlitiikan- k y ­symyksiä
käsltellaessa. että -Englan­n
i n tqiveet kaupankäynnin laajentu­miseen:
Yhdy.<!v.a;tGjen -kanssa ovat
heikentyneet valnvasti. Englannin
finans-siministeri Buttler syytti tou­kokuun
. • .8 paivana : ranskalaisessa
kauppakamarissa Lontoossa Yhdys­valtoja
shtä. ettei se tahdo kehittää
-iauppc'.a F.nglannm kanssa kummal.-:
l e k i n csapuolelle edullisilla ehdoilla.
Nyxyaan monet yksityiset j a kof.o-naisec
englantilaiset . järjestötkin
vaativat kauppasuhteiden kehittä­mistä
kaik-^ienmaiden kan£s.+ koros-.
taen, erikoisesti kaupaiik."iynnin »uur-
,ta meriMysta Idan kanssa; :• -
" M e - d a n j a Lansi-Euroopan m u u n ­k
i n osan on :tehtävä:, kaikkemme
.<auppasuhteiden kehlttä.miseksi: I t ä -
ja Lansi-Euroopan v a l i l l a " , . k i r j o i t t aa
E n g i a n nm kauppam.inisteri H . , - W i l ­son
kiujas-saan " D o l l a r i e n äie.mesta".
• Britfifnnjan:,trade unionien viime
kongressissa hyväksyttiin yksunieli-ulospaasy
muodostuneesta: tilanteesta,
etta Siina on t ie m a a n , t a l o u d e n t o -
delhsaen edistykseen.::; F,nglannin -la--
bcurist.sen puolueen, edustajakokous
on-'myöskin vaatinut kaupankäynnin
k^ehiLtämistä Idän Kanssa. ' '
Y h a suuremman . k a n s a n o m a i s u u - '
deri saa-Englannissa vaatimus-pitkä-a
i l u i s e n : kauppasopimuksen solmimi­sesta
Neuvostoliiton kanssa.
• M o n e t , englantilaiset valtio- j a " l i i ­kemiehet
ovat monta' kertaa; v a r o i t ­taneet,
etta;eräiden neuvostolittolais-:,
ten tavaroiden t u o n nm vähentämi­nen
.Englantiin tuottaa B r i t a n n i a l le
suurta vahinkoa. Niinpä H . Wil5on-mamilussa.-
.kirjassaan : /"Dollarien
asemesta'' kirjoittaa, että ' •vuosina
1948—1951 venäläisten rehuvilja muo­dosti
koLmanneJbsan koko Engian­n
m tuonnista ja .venäläisestä puu­tavara
sta . ra-kennettiin samoina vuo­s
i n a ; 250,000 taloa, — kolmasosa k a i ­k
i s t a noma vuosina. . rakennetuista
taloista.
V Lontoolainen . " D a i l y ^ H e r a l d " lehti
j u l i u i s i h i l j a t t a i n Englannin ulko-maamcaupan
ministeriön entisen joh­t
a j an labourLsti Botthomlyn k i r j o i ­tuksen,
jossa, v i i t a t a a n kaupankäyn-
MELKEI.V
— Äiti, , j ä n a an puuttui vaia;
ettei mlnuBta tuHut luokan
oppilasta.
— SeT.än oh hauskaa kuulla ,
seni. _ '•
— N i i n , kaveri, joka istui vie
oh näet paras.
;'';\;::';-'-;;-''^;''-\!°--^
L A S T E X . s i r s ii
A l a k o u l u l a i s Ila oh nir^^,
t u n t i j a aiheena oli -Kesari J.
p ä i v ä ' . E r i S pikkutyttö kirjoitit
; H a u s k i n päi\a Jtesaloaiam aibjl
,cJi.se, k u n iso sisko sai vauvan,^
n i i n pieni. Mutta lian ei OIIL
.ehtinyt: o l l a naunisissa kuin kui
d e n . "
VIELAKI.N PAHE.MPI
— Minä olen kauhean Msj^
,kuuntele.maan. kun valmoniaina
huu entisestä miehestääri.-- ;'
, Se.ei viela: t i e paha. mmti
nun; vaimoni -puhuu yhtämittaa t i i
vasta miehestään.
n i n laajentamisen. -mahdollisuu'i|
Englannin- j a NAivöstoliiton v^i
s i t e n i . e t t ä Englanti toUniitaisi SBJ.!
vostoliitolle •• konerakennusteoHlsjr^
den tuotteita ja-kulutustarvikkeiui^
. s a i s i : vast.neeksi: Neuvostoliitolta it;
. kennushirsia-, v i l j a a ja-.•nangaarji:
Vuonna : 1952 Moskovassa pidetjsi
kansainvälisessä taloudellisessa rsir
votteIul;'jkouKsessa. • jossa oli 'isi
s u u n englantilainen edustajiiiobsi
di J ; B o y d - O r r i n ' . johdolla,: Ncuvosc.
l i u o n . ka:uppakamar.n puhee.njohu^
Nesiei-ov, puheessaan - totesi, kii
••kaupankäynnin ,- laajentamivi
Neuvostoliiton ja Faglannin väis
ovat. olema.«.sa suuret, mahdollisuuft
Jos englantilaiset liikepnnt haluavj;
laajentaa kaupankäyntiä Neuvostoif.
ton - kanssa, n ; i n Neuvostollitoii vi&
t i - j a tuontijärjestdt; voisivat laaja,
taa tuntuvasti kauppajuhteita en.;.
; l a n t i l a i s t en l i i k k e i d e n kanssa ja fe.
hottaa tavaranvaihdon näiden-nai­den
välillä korbjimmalle sodanedfli.
selJe tasolle, . . . "
, V i i m e aikojen tapahtumat kutjj-f
tavat englantilaisten liikepiirien pji-|
kimystä -kaupankäynnin • laajeatami.!
seen Idän,- mm. K i i n a n kansantaaJ
v a l l a n kanssa.-; Niinpa Englaanal
kauppaministerlön; tietojen multiaii|
E n g l a n n i n , v i e n t i K i i n a a n tk. kah-j
tena ensanniäisenä kuuLuutena; oi!
y l i 2 j m i l j o o n a a puntaa, sita vastoil
k u i n vuonna 1952 se oh; samana »i-l
kana^ 120,000 . puntaa. • K i i n a n vik |
E n g l a n t i i n kasvoi tv..kahtena ensia-i
niaisenä ^kuukautena 1,420,000 puii-;|
taan s i t a Vastoin k u i n se vuoden ;
'kahtena -ensimmäJiienä.; kuukautta |
;oli 635,000. pun^taa.- M a ä l i s - ; j a huhli> j
•kuussa se kasvoi vieläkin enemlnan.
YK:n-'feuroopan Tälousvaliokmuuaj
h ; l j a t t a i n ^ koollekutsumassa Itä-Jll
Länsi-Euroopan maiden Luuppa^f^;
.lymysten .• e r i k o i s t u n t i j a in ;neuvoner|
lukokouksessa Englannin ; edustajstj
puhuivat . 'julkisösti: kaupankäyniifa |
laajentamisen tärkeydestä Idänkanj-.!
sa. Kommentoiden tämän neuvotK-;!
lukokouksen tuloksia englantilainea j
•'Birmingham post" lehti blrjoitti, et­t
ä se a n t a a "uuden j a paljon lupa»-
vamman mahdollisuuden paastä ul« |
siltä -umpikujasta,:johon kaupan­käynti
I d ä n j a Lännen valiUa on jffl- j
tunut. Länsimaiden asiantuntijola
ihmetyttivät erikoisesti Neuvostoin-1
ton, edustajain; ehdottoman kaytän-j
nolliset j a reäliset kauppaehdotukset i
Länsi sai tyydytyksellä tietää; eitij
Itä: on valmis myymään suuren .Tiää-räp
^tavaroita. F.nglanti koettaa epi-.j
lemattä. i:sätä venäläisen viljan tuon-!|
tia sen, jälkeen - k u n se kieltäytyi «1-
lekirjoittamasta kansainvälistä veh-.j
YÖVÄ
lUUDEl
,-„ri \\ i l l i a m . — T i
r.; r-dokas mrs. :
P rt .'Vrih
" ( c .Ma?r.usonin
-j^' ,;oisten; muki
-''"•Osta tai-
€-u-:..';i;''J''s.a anom
naiaen kaupu
:.£-r.5 .-timaisene.kp
..u'Ä5es.':a y"r:d:stetä8
ice s.i-a. etta luonr
" iirn;55n' i p y t f i l i nj
Csnadan. aluet
tri. sen :sijaan.:et
YhcJysvaltcihm s
stc.-. .Ti-.ikaisesli. 1
-v^ Canadan: - l uo
,svoam:sesta;-:,on „olj;
- , - — ; V.
L=.öp:niusta
•ta
ori
•Äcsuursa, pi.dt
isalnVäli.sen kaup
:rcssi. jossa .Engl
«ivat er koiser
•svn:i^:iGri:;pqiitiikk^
..-Klälia...-,Vaikka,::
'Kayiinista Lariner
.ei asetettu:Man.\:
i?;^;yicsöeh, :nrin:,-.lu
[•Jroapan maiden,,
ijiori. tämän, kong:rt
lincriX^alaisenleirdiJ
.i5,:5a niiden suuri.
l,-»5u:V.c'.den •^:kehltt
L-insia
:E-.-ieian,iiissa. o n kaJ
ifijparkaynnin laaje
•anss;i rmn. p U i u l l e ..
.irlamentm konservi
ivaf pääManeet lähi
k 3 t i p p a m i n i s t e r : i
^ i M i i a a n toimenpitei.s
t,iu \iA n kehittam.isck.-!
IVKiniHii..kanssa. , ; '
•'.Me -emme- voi -.sall
laVai :;deologi5öt, erin
iiunifitisten,. ja.;.;,ei-laidcn
-C-älilla- olisiy,
fccii riiinakkaiKen ;;:: i
Istecnä-'-'; sanoi toiil
Englannin osuustoimi
kihteeri Jack Beily.
^itä tähän puolucesee
'noriää jäsentä-;..;•
Realist s e i t i -ajatte
Baisct' liikepiirit -,161:
iöksen. etta k a i k i l l e ;!
Jiset -, k4uppayht^ydet
k i i n a n kan.5antasa'/£
p.in • kansandcmokra;
kanssa ovat,sangen'U
voidaan ,paasta-: i r t i'
it.Ias',a johon Erigla
fjoutunutv; v,';', ",;..••:;;;;
Nyt on .sa
kuu
PA
LE
A1.BUMIN
. H I N T A
$6.00
PÄIVÄN PAKINA
Yhtenäisyys on voimaa
K a u t t a aikojen on työväenliikkeen jokaiselle: keskinkertaisellakin hcvös-
, -r- Vapautta ei saada lahjaksi —
se on o t e t t a v a .— M a x S t i r n e r . ,,
•/vaativan nopeaii.leollistuttainisen
niioia %äe5tön elintason hetIkohtaLseen korottaniiscen.^.ft^^^ 'vaati
; ohjclmapuheessaan hiljentämään Unkarin teolliätuttahilsta. antamaan
enemmän apita maatalouden kehittämiseksi ja kohottamaan heti kan
*akunnan elintasoa jne.
' ; X äy
ra on vähentynyt, ja että äärimmäinen jannjty.<; maan teollistuttami-
.«eksi on, tan>eetonta ja että niinnniodoin voidaan hetikohtai.<esti käyt­tää
osa niistä teollisuuden rakentamiseen lähän asti varatuista va-roi.
ita kanivinjoukkojen elintason kohottamiseen.
V Mene ja tieätriistä lopulta on kysxmvs. mutta tällaiselta se "ih­me'
näyttää maasta päin katsottuna.
tunnnuksena ollut: Yhtenäisyys. on
vchnaa•
Jos mikään tunnus, m m j u u r i t ä ­mä
on k a i k i n puolin naulankantaan'
osuva.- Se sopii k a i k e n l a i s i i n mu.hm
y i - i t y k s l in työväenliikkeen ja - t o i m i n ­nan-
lisäksi,: mutta työväenliikkeelle
sen : sovelluttarnmen on , suorastaan
välttämätön menestymisen ehto.
O n h a n selvä j u t t u , etta jos j o t a k in
suurta.; h a l u t a a n aikaan., saada. n ; in
yksityisen henkilön, eika vielä muu­tamankaan,
näpräämisellä : ei saada
mitään näkyvää syntymään, mutta
suurella joukolla ponnistaen saadaan
v a . i : k a vucret siirtymään. -
: Ottakaamme estmerkiksi^v^vaikka
työläisten p a l k k a - Ja; työehtokysymys.
Olde o n Robe r t s i l l e , e t t a e i pidä suos- Jos se olisi j ä t e t t y k o k o n a a n y k s i -
tua sovitteluun, v a a n - l a k k o on r i k o t - ^-,^^„^^3;^^3^ ^^35^.3^ .y^i^.^^j j , ^ .
" " konaan n.ppuvaisia > tj-onantaja^in
rtilelA-an
esitlämää^ri jbite
_ t e t U i s i i i i Käne^^^^^^
koui^aah.
nen tilalle.
(Mutta k u n asiassa esiinnytään y h ­tenäisenä
joukkona, ei vaätiinutsten
hyUtääminen ole a i v a n yh£a yksinker-i
t a i n d a kysymyis;^^^^^ J^^
j a , l i a j e m p i ; y h t e n ä ^
reinmat mahdpllisuiidet -on"myöskin
tulosten saavutianiiseen. x •:-:;,' •'•;:
K o s k a tämä' on;; j o t a k u i n k i n selvä
älyllä varustetulle- Ihmiselle;, jätämme
sen puclen asiasta, t ä h ä n ja- s i i r r y m ­me
k u l t t u u r i t o i m i n n a n alalle. ,-
P a n vuotta sitten, k u n n.s; parem­pien
suomalaisten" l a u l u - j a u r : i e ' l u -
j u h l a t p i d e t t i i n , L o n g Lakella, •tehtiin
Sudburyn edistysmielisen, k u l t t u u r i -
; vaen toimesta hyväntahtoinen esitys,
että ryhdyttäisiin,-, keskustelemaan;
ka.fckien C a n a d a n suomalaisten k u l tr
tuurijärjestöjen saattamisesta jon­kinlaiseen
yhteistoimintaan.
Päämäräna p i d e t t i i n sitä, että s i l -
l o in voitaism; yhteistouninn^ssa j ä r ­jestää
-todella valtavat j a kaikkia
Canadan suomalaisia väestöpiirejä e-dustavat;
\'uotiiiset kulttuurijuihlat: j ä
" m u i t a k i n siumaläisen k u l t t u u r i n e-sittelytHaisuuksia.
•Kaiken järjen mukaan tällattfen
.järjestely o l i s i suuresti voimistuttanut
Canadan suomalaisten kulttuuritoi­mintaa,
lisännyt kulttuuritilaisuuk­sien-,'
t a l o u d e l l i s t a kannatta vaisuutta
ja yleensä nostanut:,; innostusta sekä
lisännyt mielenkimtoa.
; Paremmat suomalaiset" — nimen-o.
maan -itsevaltiaat johtajat — tor­j
u i v a t : k u i t e n k i n kyimästi vtällaisen
esityksen, peläten menettävänsä ^nis­kaotteen"
m a a n joukko: nsa nähden.:
Nämä- i t s e v a l t i a a t , johtajat kun
näet pelkäävät, että heidän seuraa­jansa,
jos joutuvat kosketuksiin edis­tysmielisten
joukkojen kanssa, hä-vaitssvat
heidän päähänsä päntätty­jen,
vihanoppien nurinkufisuuden jä
valäoellisuuden j a luopuvat niistä;
Harhaanjohtedut näes on ipyrittä-yä
pitämään pussissa, j o t t a ihe eivät
huomaisi samoilevansa pimeässä v i i ­dakossa.
Niimpa herra Pehkonen sitten l y k -
käsikm veristä vihaa uhkuvan " s o n -
t a - a r t i k k e h n sotahuutoonsa, häpäis­ten
juhlavieraita sillä, e t t ä nämä m u ­ka
tahrivat juhlapaikan fyksireikäi-sen
toiletin aivan hävyttömästi.
•Missä määrin tällainen ihävytön
JUjilavieuaiflen, kohtelu v a i k u t t i j u u -
ri, äsken samassa paikassa pidettyjen
j u h l i e n kannatukseen sen salvat i h a ­nasta,
juhlaihnasta huolimatta j u h ­l
i en j ä r j e s t ä j ä t .tuntea pussissaan.
P a l j o n : se kuitenkin vaikutti, eikä^
sitä voida auttaa • v a i k k a kuinka ve­sitettäisiin
j u h l i e n yleisöinäärän n u ­meroita.
Nyt .cn sitten ovella- Suoi^alais-Cä^
nadalaisen ; Amaiööriurheiliiliitoh
vuotuiset.suuret l i i t t o j u h l a t , j o t k a tä-^
nä ;Vuonna pidetään Sudburyssa, A -
l e r t s in ui-heilukenfällä. , ^ —
Näissä . . j u h l i s s a ;tulevat Canadan
suomalaiset edistysmieliset nuoret: ja
yleensä Canadan suomalainen n u o r i ­so
kisailemaan lämpimässä rauhan­omaisissa,
toveruudessa.'' Vanhempi
väki tietenkin osallistuu innokkaana
seuraajana näihin nuorten j u h l i i n.
nauttien n i i n kisailusta k u i n j u h l i en
kulttuurit h jehnastakin.
,:,Nä:densuurjuhUen yhteydessä t u l ­laan
keskustelemaan myöskin eräästä
ensiluokkaisen tärkeästä 'asiasta. Se
asia o n C S J i n laulujuhUen — C a n a ­dan
suomalaisten suurimpien juhlies |
— ja: I h t t o j U h l l en yhdistämisestä. ;|
,'Mikäh kysymyksen periaatteeUmai |
puoli, o n ; kysymyksessä, niin :siiif |
suhteessa näy t ä ä n ka'fckiallä. oltava j
sitä mieltä, että jihtenäisjys on vOi-;|
maa ja; e t t ä ' j u h l a t t u l i s i yhdistää.
. J a n i i n asia o n k i n . Vam yhteisvöi-,|
m m voidaan saada aikaan todrf»,
k a i k i n p u o l i n arvokkaat n im henkis-;!
,tä kuin.lyysillistäkin kulttuuria edUJr|
tavat j u h l a t . if
Urheiluväen, keskuudessa on kiii''|
t e n km j o n k i n l a i s t a epäilystä siitä.ei-,
ta kuinka kaksipäiväis.injuhlim sas-|
täisiin molempien J i i h l i en ohjelma a-|
säilymään.
Ne jotka liäin ajattelevat ja silt»!
pohjalta vastustavat •voimien yl«l*-|
tämistä ifnohtavat;- että suurjuhliss*|
yleensä tulisi esittää vain',ka.tkflA|
parasta j ä e Hä S i l l o in voitaisiin ipi^\
lenunin; p u o l i n k a r s i a vähemmän tir-,|
keät ja vähemmän mielenkiint<K»«J
numerot;pois j a j ä t t ä ä ne suoritrtt»*; |
vaksi alueellisssä sekä paikalliaö» |
Juhlissa ja. k i l p a i l u i s s a .
Näm saataisiin suurjuhlista sellai',
set, että källcki mitä niissä esitetäiD-cUsl
hyvää-ja arvokasta, opettavaa 1» 1
mielenkiintoista. • .
auloin ne vielä entisestään lisäl»'1
vät ihmisten m i e l e n k i i n t o a ja kerii':}
slvät vieläkin suuremmat suoroalais-.i
joukot* m u k a a n s a . ; Samalla: ne 1
pauttalsivat Ihmiset aprikoiroail*-
k u m p i i n j u h l i i n tulevat osaUistu-maan-
k u n - l o m p s a " j ä muut mat^ j
dolllsuudet eivät' saUl, molempim «'^ 1
sallistumista.
Tässäkin sKhteessa pitää paikkao- j
sa: -Eristyneisyys johtaa; häviööa,
-mutta yhtenä;s57s voittoani-' - r Ktf*;
k u r L •
T H J A T K A A O S O
• V A PA
Box 69
RUC
3 suoraa
"STO(
S Y Y S K I
"GRII
Suora ja v,
Matkusta
^-men kan
ainoastaa
Erikoisen
Canadaar
saada YI"
•PALVEL
VAPAl
BOX 69