Vapaus, February 2, 1965

              .iiM^-iigi:;
Ui
Sivu 2 Tiistaina, helmik. 2 p. — Tuesday, Feb. 2, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) E.st;ibllslied Nov. O, 1917
EDITOrJ; W. . E K I i U N D MANAGER; E. S U K SI
" T E L E P H O N E O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 6 4 ».
PubllsMfed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and S;iturdays by Vapaus
l*iiblisliiuB-Go. Linuiud, 100-102 Elin St. Wef>t, Sudbury. OnUino, Canad.i.
Mailing Address: Box 69
Adveitislng rr.t&s upon applicatlon; tran.slation froe of charge.
Aulhorizod as jiecond cla.ss mail by Ihe Post Otfice Department, .Ottawa.
' and Cjr payinent of po.suigL- in ca.sh.
CANADIAN rANGUÄGElRRESS
.;. , TILAIISIIINNAT: , „ ,
Canadossa:-1 vk. $0.00. 6 kk.' $4.75 USA:.^.sa:,l„vk. $10,00,,fi,kk; $5.25
, 3 kk. 2.75 .Stioine.s.sa: 1 vk. 10.50. 6. kk., 5.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
John Pcuraniuki, Kaininisliqiiia,
Ont., iäyiläS lonstaina, holmikiiiin
4 pnä 73 viiotta.
Yhdymme sukiilai.sten ja tulla
vaon onnentoivotuksiin.
"Churchill myöhästyi
historian näyttämöltä''
Mielenkiintoinen neuvostoliittolainen ^rvio
'^Englannin suurporvariston viimeisestä sankarista"
(iiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
Kyseenalaisia Vtäviä"
Vä'ikka tunnettu sananparsi, "ystävistäsi, sinut_ tunne­taan",;
lähentelee arveluttavassa määrässä mccarthylaista
maailrtiankatsomusta, jonka perusteella ihminen on muka
"syyllinen" sillä perusteella, minkälaisia omaisia tai suku­laisia
iiänellä sattuu olemaan, niin kaikesta huolimatta se
kuvaa;'joitakin tilanteita pitkiä puheita ja juttuja paremmin.
E^m. Afro-Aasian maat pitävät Moise Tshombea impe­rialismin
palkkarenkinä nimenomaan siksi, kun Tshombe ei
tule hetkeäkään toimeen ilman ulkomaalaisia palkkasotureita
Mjitta mitä sanotaan Yhdysvaltain korkeimmasta sota-päällyjftöstä,
mikä on Etelä-Vietnamissa ottanut nyt sotilas^
henkiljikuntansa "hengenvartioiksi" kiinalaisia palkkasotu­reita
jji "antanut" Tshomben avuksi APnuutistiedon mukaan
noin 300 kuubalaisvastavallankumouksellista lentäjää?
Yhdysvalloissa on "kylmän sodan" olosuhteissa vainottu
joukk(Wiitassa"väärinajattelevia" ihmisiä heidän järjestö- ja
Kriisi jatkuuYKsMi
Kaikki«ifitkii,,viit.taava,t silljpn, että nXlnaksukriisi jal-~
kuu YKssa ja uhkaa koko. tämän järjestön. peru?tQ.Ua., ^
f ~ Viime viikolia=saimme muun-ohella nähdä,"etiä Yhdys­vallat,-
joka on esim. hyljännyt Afro-Aasian maiden kompro­missiehdotuksen
mainitun maksukriisin ratkaisemfseksi, esit­ti
peittelemättömiä uhkailuja, että "avustusrahoja" ei tipu
niille maille,'jotka eivät äänestä Washingtonin mielen mu­kaisesti
silloin jos Yleiskokouksen ratkaistavaksi tulee perus­kirjan
19. artiklan käyttö ns. "velallisia" maita vastaan!
Toisaalta Neuvostoliitto, mikä on hyväksynyt Afro-Aa­sian
maiden kompromissiehdotuksen, on julistanut, että Neu­vostoliitto
oi tule maksamaan yhtään ainoata kopekkaa "pai-.
nostuksen alaisena" eli niin kauan kuin Yhdysvallat uhkailee
. sitä ja eräitä muita maita äänestysoikeuksien riistämisellä.
Niin Vakava ori'tilanne, että meidän ulkoministerimme,
Paul Martin esitti erään viimeviikkoisen TV-^haastattelun
yhteydessä parhaana mahdollisena ratkaisuna sitä, että YKn
istunto siirrettäisiin ensi kesään tai ehkä peräti syksyyn asti,
mikä muun ohella keskeyttäisi myös keskustelun Washing-tonille
ja Lontoolle eräistä epämieluisista kysymyksistä, ku­ten
Stanlcyvillcn oporaliosta, Etelä-Afrikan rotu.syrjinnästä,
siirtomaakomennon lopettamisesta vielä siirtomaaorjuudc.s.sa
olevilta alueilta jne.
. Kysymys maksukriisin ratkaisusta siirtyi viimeviikolta
eteenpäin sir Winston Churchillin kuolemantapauksen var­jolla
Ja avulla. Mutta tällainen ratkaisun "lykkääminen" ei
voi enää pitkää aikaa jatkua. Jotakin on siis tehtävä ja niin
kohdistuu ihmiskunnan huomio yhä enemmän siihen, mihin
suuntaan kehittyy tai oikeammin lajetaan tämä kriisitilanne.
Suomen eniten leviävä työväen päivälehti, SKDLn ää­nenkannattaja,
Kansan Uutiset selosti tätä tärkeätä asiaa
viime torstaisessa toimituskirjoituksessaan seuraavasti:
Epänormaali tilanne YKn piirissä jatkuu siis edelleen.
Maksukriisiä ei ole saatu selvitetyksi ja siten väijyy joka
päivä ilmassa USAn esittämä uhka vetoamisesta heti perus­kirjan
19. artiklaan, mikäli esiin nousee ainoatakaan äänes­tystä
edellyttävää kysymystä. Koska Neuvostoliitto ja eräät
muut maat ovat kieltäytyneet maksamasta osuuksia YKn
Kongo-operaatioista ja niiden li^elat ovat sen vuoksi nousseet
korkeammiksi kuin niiden jäsenmaksut maailmanjärjestölle
kahden vuoden ajalta, niin USA vaatii velallisten äänioikeu­den
kieltämistä, eikä sen asenne ole lainkaan lieventynyt,
vaikka tammikuun alusta myös Ranska, NATOn ja länsiblo-kin
epäs avainvaltio, joutui velallisten listoille ja-on nyt.
"samassa veneessä" NLn kanssa. Maksukriisin" ratkaisemisek­si
tehtiin Aasian ja Afrikan maiden piiristä kompromissiesi­tys,
jpnka mukaan YK perustaisi erityisen rahaston, johon
velalliset voisivat muodollisesti vapaaehtoisella pohjalla suo-
.rittas^maksujaan ja siten "kasvonsa säilyttäen" perääntyä ny­kyisestä
umpikujasta, jossa on nähty myös arvovaltakysy­myksen,
piirteitä. NL on ilmoittanut suostuvansa tällaiseen
järjesjtelyyn, mutta USAn taholta vaadittiin heti NL:oa il-'
moittimaan, miten suuren summan se po rahastoon maksaa
ja sajnalla pidettiin erottamisuhka voimassa, kunnes asia
näiltäosin on loppuun asti selvä. NLn taholta on tämän vuok­si
ilmoitettu, että se ei suorita mitään maksuja painostuksen
alaisena ja että unhka 19. artiklan soveltamisesta on ensin
julistettava kumotuksi. ,
T^ssä pisteessä nyt ollaan. Kuitenkin on täysin selvää,
että r^äin ei voida loputtomiin jatkaa. YKn yleiskokous käy
nyt täydellistä tyhjäkäyntiä, kun ei edes työjärjestyksistä
ole voitu sopia, koska, ne ehkä edellyttäisivät äänestyksiä.
. Tästä'syystä myös'monien maiden — mm. Suomen ~ YK-valtuu^
ikunnat. ovat-yhä kotona ja New Yorkissa istuu vain —
melke{n toimettomana jonkinlainen tynkäkokous.
MJkäli sen enempää USA kuin Neuvostoliittokaan eivät
perääifny nykyisiltä kannoiltaan — mikä tuskin enää näyttää
todennäköiseltä niin silloin ei jääne enää muuta mahdolli­suutta
» kuin asian 'vieminen yleiskokoukseen. Tällöin yleis­kokous
joutuu "ratkaisemaan kantansa siihen, kumpi tulkinta
maksi^en suorittamisesta erikoisrahastoon on oikea, NLn -tai
USAnJja tuleeko siis 19. artijtlaa soveltaa tässä kysymyksessä .
•tai.ei.»; • •. . ' •.
Muistettaneen, että YKn yleiskokouksessa toimi pitkään
ns. "amerikkalainen äänestyskone" ja yhä vielä Kiina leimaa
koko YKn "imperialistiseksi työvälineeksi", mutta silti ei
enää (Jle lainkaan varmaa, tulisiko USAn edustama "savas-tu.
s"rkfrnta saamaan taakseen enemmistön. Kehitysmaiden
kasvartut panos voisi päinvastoin painaa vaa'an NLn puolelle.
j4<atapauksessq me canadalaiset toivomme ja vaadimme
YKn Edustajiltamme mahdollisimman sujurta.. harkinnalli-suutta^
ja täydellisiä itsenäisyyttä'tämän ongelmjm myöntei­sen
ratkaisun hyväksi. •
Moskova. — On kuollut eräs lois-
(avitmnista Englannin porvaris­ton
politiikoista, eräs viimeisim­mistä
historian tuntemista suuroii
luokan kapitalistisista valtiomie­histä,
IVIarllioruugh'n herttuain jäi-:
kviiiinen, Suur-Kritannian monin­kertainen
päänunlstari, Kuf^lan-uin
konservatiivisen puolueen
patriarkka sir VVin.ston Chure^ill,
kirjoitti eilen LitcratiirnajiT
(ilazctas.sa kirjailijairimimerkki
Kinst Henri. Hänen artikkelinsa
ou laajin ChurckUlin eläi^iäittyutä
k;.i'>itlel(*vä NeuvtTstoliitos.sa julf
kaistu-artikkeli;; —
Clvurchiilin elämäkertaa voi in
koa soikeana poliilli.sena kirjana J;i
.samalla jännittäv='nä romaanina. Ko-
.conainen aikakausi heijastuu häno.M
clämäs.sään. Hän tuli ensi kerran
Kuinka korkea
Hinia! työläisten
turvaijisuudesta?
~ lVinnJ|ie{{. — Paikallise.ssa polii
sipikeudessa sakotettiin noin p;iri
viikkoa sitten Simkin's Construclion
Co. Ltdyhtiötä $100 niiden .syytös
ten perusteella jotka nostettiin sen
jälkeen kun kaksi miestä kuoli
maan luhisluma.ssa. Yhtiö maksoi
?30 sen lakia kun ojankaivaukse.ssa
ui oltu käytetty tarvittavaa .seinä
män pönkilystä ja laudoitusta sekä
$50 siitä kun y l i kuusi\jalkaa syvän
ojan .syrjiä ei oltu tehty sopivan
loiviksi. 48vuolia.s .John Machiak
ja 49 vuotias Nicholas Na.slkwievic7
kuolivat tä.ssä ojaiireunan luhistu
massa viime .syyskuu.ssa.
Packm.iihouseVVorkers Union pai
.vallisosaslon No 114 johtokunna;.
jäsen, 33-vuolias I'eter iMnoholitny.
kuoli ja hänen kaksi työtoveriansa
loukkaantui vakavasti Canada Pac-
•itiiH yhliönvTororiton tehtaalla hi!
jaltaiii. Kuoleman- ja loukkaantu
mistapau-sten .syynä oh räj.-.hdys i Chiiichillilla oli luja tahto eikä
erää.s.sävesivoinialaitossäiliö.ssä, jo- hän milloinkaan karsrnyt sontimen
ta lyöläi.set oli määrätty korjaa laali.siudesta. Muita selkeä opetus
maan;
Ehki^pä muistaen oari vuotta sit
Ien siellä tapahtunutta eräislä tois
ta samanlaista r:ij;.hdysth, .Mnoholi
lyn viimeisien .sanoji.-n kerrot.ian oi
leen: 'Onkohan tainä t i i r v a l l i i i c nV
Hänellä jäi vaimo ja kaksi lasia.
Kräs tämän union johtokunnan
jäsen mainitsi tapaturman jälkoeii
I että "yhtiö puhuu aina suuresti tui
ivallisuudesta.siihen asti kun esite­tään
rahaa maksavia ehdoluksia lur
! valljsuu.lesla, silloin se . muuttui: '
tänyt eikä uskonut "teoriaan'''- ja
suhtautui sosialismiin; ylimielisesti.
Sitä voimakkaampi luultavasti dli
hänen: ihmetyksonsä kiin osoiltaii
1 ui, että väärän arvion; siiorillaniit
hVihattelija olikin nimeiuimaah hän
itse, sir Winston Chuichill, Britan
liian impeiiali.smin päästrategi.
Kun oli kulunut pitkän aikaa Lo
kakuun valliinkumouksestä hän tun-iiusti;
elia hän aikoi tukahduttaa
baishovismin kehtoonsa. Hän'^tl^ki
kaikkeii.sa-^vi^esjäk-^een aikeehsa pää-iökseen,
Hnutta siitä ei tullutkaan,
. . ^ ^ ä n . Jokin hänelle luntemalon
nykyaikaisen politiikan laki häirit
•ii hänlä koko ajan. Cliurohill odot-
, i ja toivoi; että. kaikki. väliaikaiset
iiäiriöt maailman riäyllämöltä .; ja
ennakolla arvaainallomat nriaanjä
ristyksel la.saäntuisiyat ja kaikki
. . . ., . . . . ajettuisi jälleen paikalleen. Luulla-
.ninisienkM Britannian imperiumin , ^.^^j . . ^ . ^ ^ ^ ,j hämmästynyt enem
jllessa voimansa ja maineensa hui i män kuin Chur chi l l , kun t apähtu
•julla, päivinä, jolloin F]n.nlann;n sa
iia ralkaisi maailman kohtalot.. Hän
poistui näyttämöltä kun enjilairtilai-on
imperialismin suuruudesta oi;
jäänyt jäljelle vain varjo, 40 luvulla
hän s.inoi:"Kn ole tullut hänen kor-kouten.-
ia päiiininisleriksi lohtaakse
ni puhetta, kun Britannian imperiu
mi hävitetään." Mutia nimenomaan
hän joutui olemaan sen hajojiinisoii
todistajana.
h ä n e l l e impc
v l i t i i a r m o t on
kuuromykäksi."
jonka historia antoi
rialismi-aiheesla, oli
kuin.hän itse.
Luultavasti Churchill ei lukenut
ko.ska.in vakavasti Mar.xia tai Leiii
mä. lian p i t i heitä haihaltelijoina
ja ha-ivcilijoina. jolka eivät tuule
noet ihmisiä eivälka todelJi.^ia "kiiy
lännollist;i' elämää ja jos hänen pi
ti liei.ää jotakin, mar.xisiiusla, han
:intoi .'-en .Uitkimseii H i h l e f M e i l l e e n.
Kaikkien muiden Lnt^Linnin porva
riston poliitikkojen tavoin Cluirc
h i l l oli • käytännön ' ihminen, ei pi-
Aika tekee oikeutta presidentti
K. L. Stoli1bergii|e Kekkonen
Helsinki. — (KU) — Suomen
tasavallan ensimmäisen presiden­tin
Kaarlo Juho Stahlbergin tOO-vuotisniuiston
kunnioittamiseksi
kohosivat siniristiliput salkoihin
-kaikkialla . Suomessa torstaina.
Juhlapäivän vietto alkoi pääkau-pun;
ji«,sa seppelten laskul>a pr<:si-^
dcntti St:>hlbergin haudalle Hie­taniemessä.
I'uolen päivän aikaan
oli eduskuntatalon edessä muisto­tilaisuus,
jonka aikana ensimmäi­sen
vallionpääniiehen;me patsaan
Juurelle laskettiin eduskunnan,
valtioneuvoston ja useiden yhtci-
.söjcn seppeleet. Illalla vietettiin
valtakunnallista muistojuhlaa
Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Ta.'.avallan presidentti piti juhla­puheen
valottaen K. J. Stahlhcrg-in
kuvaa valtionpääniiehenii. Juh­laesitelmän
piti prof. Yrjö Blom­stedt
Ja alkupuheen: prof. Veli
iUeriko.ski.
luoma yleis
ratkaisevasi;:
, luk-scTime mieliimme
i kuva solapäälliköidcn
; m e r k i ty k sos l ä h i s t ö r i a iik ji 1 k u ii n oi;
estänyt meitä näkemästä Stahlberi;
in. todel I is ta '.suu rii u i t a v a liioin i ehe ;
nä. • Aika tekee SI:di!l)er;Ljille oi
•keulta.r-
I .hi hia e s i l e I m iiss ä ä i i " p rp f, • 'N' i; j f
' Blomstedt ma i ri i ts i St :i h Iho r;i i n
ielämänlyösla; mm: • •• ;
1 \'ai:<ka K. j . Stahlhor.tsin ja hä-.
! nen edustamiensa aatteiden .vmpä .
riIlä oi 1.kaulia 1920- ja ,1930-lukiijen
; sanasotaa ja loanheitloakin, jatkoi
; h.-in itse omaa lietääii ja lyölään
] Hänen tyyneytensä oh; aatleitlcnsä
I l.iikoiluspeiicn.sä Ja toimiensa puh
; laudesta ; tietoisen miehen, joka e'
j suuria piitannut julkisista kiiloksis
: la j:i . kan.sanjoukkojcn suosiosi;',
vaan t i i ajan kohii.sta väUttäinältä
j sovussa itseiisä ja omantiintonsa
I kanssa, .Suomen kah,san Jouduttua
I 1044—4.5 suurten uudelleienaivioin
, tien eleen vaimenivat viimei.sotkin
i soraäänet. Hänen elämänt.vönsä,
Hän lausuui piihees.saan ! ihanlyittensa Ja vakaiimnksen;ia ar
, ; VO punnittiin uudelleen ja hänessä
nähtiin yhä. kiislamattomammin
suomalaisen kan^.-invall.-in suu Iin ies.'
vyt." Niin on ollut usein menne!
.syyde^^in. Ennen kuih tiensä
loppuun^ftrife^eet voimat häipyvät
historian näyttämöltä, he kohotta
vat esiin viimeisen kerran sankarin-sa.
v • ;-. ,\ ' • '[:[
ChurchiUin puheita ja; kiijpja iu
kJe.ssa huomaa, että hänelläjpiihuo
matlavah suuri kuvausvoiraäj mutta
vain yhteen .siiuntaan. Mitä'iule.e
hänen omaan maailraaan.sa,^^i
iismin maäiintiaiui,) niin: hän tiiyalji
scsti näki huomattiCvasti pitemmöl
Je Ja paremmin kuin enemmistö
häiTeii kollegioistaan, omiaan hän
ymmärsi sekä Englanhis.sa että sen
IIIkopuolelia. Sen sijaan sosialis­min
maailma jäi hänelle loppuun
;aakki "arvoitukseksi, peitetyksi-
•alaisuudcksi". kuten hän sanoi
Neuvpstoliitph politiikasta vuonna
i941. Myös tä.ssä heijastui häviä
vän luokan poiiitikon luonteen oma-
:aaluisuus.
inien kehitys 19;}0luvulla pakotti Labourin oikeistojohtajia ei voi \
nänet lekemään ItJ.) asteen kään verrata Churchilliin. Eräs labour [
iiijksen puolueen kroonise.sti kärsimistä j
Minkä vuoksi. Churchill toisen puutteista oli se, että sen johtajat
aiaailmansodan kyn.iyksellä esiint.vi iiivät olleet samaa kaliberia eikä i
yhteistyö!) puolesta Neuvostoliiton iieitä voilu verrata konservatiivien i
kan.ssa? Ei sen vuoksi, että hän johtajan kans.sa. Churchill pit'
olisi lakannut vihaamasta : kommu .Mtleetä, Morrisionia ja Gaitskellia
nismn. pelkäämästä sitä. Tämä melkein poliittisina kääpiöinä,
kokenui, tulen ja veden läpi kulke Knj,'lannin porvaristo ylpeili
nut pjliitikko osa.si hyvin lukea Churchillilla, vaikka se ei aina luot-.
MKiaihnan sotilas poliitlista karttaa, j i;mut häneen jä usein .suoraan kiel
l l ä a yiiimäi.si, että jos Eiiglanli ei |.iäytyi hikemasta häntä. Hänen
saa apua suurelta sosialistiselta vai- vauhliasa ei ollut seii mieleen,
nolla f e i i kohtalo on ratkaistu: Churchillia ei turhaan verrattu
Huckini;hamin palatsin yläpuolella Shakespearen jijan englantilaisiin
liehiiM Hillerin lippu ja BritanniaP: velhoihin. Sillä kaudella hän olisi
imiieiiumishi ei jäii kiveäkään. Ym i iodolla ollut enemmän .paikallaan
jii.irtäei! tämän imperialisti, j()k:i Churchillin trageijan olemus si.säl
lialu.si liikaluliittaa Neuvosloliiton,, (yykin itse asiassa siihen, että hä-
: y l i l y i k i n sotilaalliseen ylileislyöhö;: nen luokallaan ei ollut voimaa tote-
-cn kan.ssa ja samalla todella pelas ; uUaa hänen politiikkaansa ainakaan
Il Englannin. kansainväli.ses.sä miltakaavas,sa. Lu-
. \ i i na vuosina Churchill u.sein il i v a l l a .sanoen Churchill myöhästyi i l -
i n ; i i , i iha^tllk,s•ellsa neuvoslokan.san j mestyessääii' maailman . historian
toiminnan johdosta. Neuvostoliitos : näyttämölle: Jos hän olisi .syntynyt
.-a e i m.vö,,k..an unohdettu, mitä | j ; , kuollut vaikkapa puoli vuosisataa
Churchill teki, jotta H i l l e r -voitet; ;iikaisemmin. hänen elämänkaaren
sa dhsi voinut muodostua onnistu
heemmafcsi.
Viime vuosina Churchill ei juuri
puuttunut politiikkaan. Hän pettyi
^ Englannin porvariston voimiin näh
lolaisv.-ii'-.! kustannuksella ja sitten iden ja hänellä-Qli ankara, ratkaise
, siepata voiton hedelmän Neuvosto 1 maton ristiriita historian kanssa;
. l i i t o l l a ja pystyttää Englannin ja i Luultavasti ihminen, joka halusi
;,USA:n vallan koko Saksaan ja siten j tukahduttaa kommunismin kehtoon
; loppujen lopuksi palauttaa Englan [sa. ei voinut ymmärtää millä taval-i
n m herriuK.en Euroopa.ssa, Mutta l'.].-, kehdosta kasvoi Jättiläinen;
: tatnäkiiän e i Churchillille onnisti!- „,
nut . • ' •
Kun. oli kulunut vähemmän kuin
. V11 o s i s o (1 a n I j ä ä 11 y m I s e st ä Ch u ich i 11;
y r i t t i liata, Neuvostoliittoa Fulto-ni'n
puheellaan. Jyrisevällä neuvos
'ovastaisella esiintymisellä, jossa
.kommunismille, julistettiin kylmä
sota-ja luoliin N.\TO;n perusta.
Churchill ennätti elää siihen saak
ka, elUi: lamankin rakennelman pc
.riista iilkoi horjua.
Vielä kerran hän muutti suhdet-
; t:i;in ja alkoi kallistua rauhanomai
.'ien rinnakkainolon kannalle: hän
ymmärsi mitä merkitsee maailmat
le ja myös porvarilliselle lännelle
kolmas maailmansota.
Hän kirjoitti mielenkiintoisia i
vaikka ei aina aivan objektiivisia 1
Mitä mijiut 9^.noyaf)
iitiiiiim * •
SjUOMEN U L K O P O L I T I I K A L L A K A N S A N Tl^KI
- Ulkopolitiikan alaan kuuluvat kysymykset ja nim«no^aan Suomeif, _
harjoittama ulkopolitiikka ovat jälleen viime päivinä olleet valokeilassa. ->
Julkisuudessa on esitetty varsin erilaisia arviointeja ulkopolitiikkamme, ,
perusteista ja tässä yhteydessä todettu oikeistovoimien tähtäävän maamr^v '
ine-s-puolueettomuusaseman uudelleenmäärittelyyn ja ratkaisuihin jotka _
olennaisesti muuttaisivat ulkopolitiikkamme luonnetta vähemmän mie- ..
iekkääksi. .
Puuttumatta tässä yhteydessä lähemmin oik4i8<90iirien ulkopoliit-;--^*
ti.siin suunnanmuutoskaavailuihin, on kiistattomasti havaittavissa, että
kansalaisten kiinnostus ulkopoliittisia kysymyksiärfio^gan on jatkuva-stf'o';'
kasvanut.' Monis.sd kansalaisjärjestöissä' tehdään ansiokasta työtä, Suo-men
puolueettomiiusasieman perusteiden selvittämiseksi ja niiden ;i)äk(i->^£ J>>»
kohtien korostamiseksi, jotka kiteytyvät rauhanomaisen ulkopolitiikan
periusrakennusairierk^i. Yhä yleisemmin käsitetään, ipttei.maan ulkopo->.
Htiiklcä ole vain viralli.sten asiakirjojen^javirdlUsterf piirien yarM$aV^^^':>-'' |
vaari ^ltä_meneslykselli.sen'ul/:'opolitiikanharjoitt^^ on välttämä-i'<> ; '<i3
töntä koko kansiarimahdoljisimnian yksimielinen tuki-'/ - - iJi
' ' ' ' ' ' — Päivän-Sanöimat, Helsinki. ^
NIXON LAAJENTAISI_SOTAA /
Yhdysvaltain entinen varapresidentti Richard Nixonrsanoi viime vji-:
kolia liikemiesten kerholla pitämä.ssään puheessa,- että Yhdysvallat hä-'
viää Etelä-Vietnamin .sodan ja se "heitetään ulcs Vietnamista muutaman,.'
kuukauden tai viimeistään vuoden kuluttua". •
Yhdysvaltain hallituk,sen tärkeimmät ratkaisut tällä hetkellä liittyr,.,
vät Kaäkkois-Aasian tilantee.seen. Etelä-Vietnamin sota'olisi rajoitettava
Ja Yhdy.svaltain ilmavoimien ja laivaston pitäisi katkaista Vietkongia.,..
sissien huoltoyhteydet, sanoi Nixon.
Näihin ratkaisuihin liittyisi .suuria iriskejä, multa Nixon sanoi, ettei"
hän usko Kiinan liittyvän Vietnamin sotaan^ Sodan voittamiseen liittyvä-riski
on huomattavasti pienempi kuin sen häviäml^^^en liittyvä. Koko"'
Kaakkois-Aasian kohtalo on nyt .vaakalaudalla Ja Juari tällä hetkellä' -
olisi .sopivin tilaisuus "koetella Kiinan valtimoa" seti ollessa huojjoissa .
väleissä Neuvastoliitonkan.ssa. — STT-AFl-uutlstieto,
' . i
.•iiiiiiiiiuiiiii iiiiniiiiiiiiiiiuiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiitiii!!l!inniiltiuiii imninnttiiiiiiiniiniiiiininiiiiitniiniiniik
Uusi oikeusjuttu USAn
kom-puoiuetta vastaan
McCarraii-Iaki kummittelee edelleen
taisiur.
T o l i a kyllä Churchill, silloinkin
vielä aj;iltelr ja suunnitteli .Neuvos
.'oliiton harhaanjohtamista. Hän ai
i-cui voittaa sodan idässä olevan l i i l -
USAn kommunistista puoluetta
ko,>kcva oikcu.sjuttu otetaan oi­keusministeriön
määräyksestä uu-
(lehern esille lunmioisiuimessa.
Washlne:lonin piirioikeuden ylituo­mari
Mathew F. McGuire on mää- |
rdnnyt oikeudenkäynnin uloitetta- I
vaksi maaliskuun 15 pnä. !
l!SAn kommunistisia puoluetta ei i
ole kiellett.v. kuten esim. Länsi- ;
Saksan kommuni-stinen puolue, eikä ••
demokratian klassillisen edelläkävi- '
jamaan oikeusviranomaisilla toden- I
näköisesti tulevassakaan oikeuden- i
käyniii«;sä ole tarkoitus suoraan .si­tä
tehdä. Huomioit iijuiden mukaan
t;irkoituksena on asettaa puolue
ahtaalle Ja pelotella kaikkia, edis­tyksellisiä
ihmisiä. * • '
Oikcusminislanon sisaussn
li.suuden
VValtei- Yti
turyal-1
York Timesille viime lokakuu.ssa si­ten,
etta aikomus on jatkuvilla hyök-^''
\-.'iyk-il!ä piioluötla.vastaan pitää .sen;
iit.*-enmäärä niin alhaisena kuin mah­dollista.
' :
Syytekirjelmä USAn kommunistista'
ouoluetta vastaan-v\sitettJln Jo kolmt»
' vuotta Fitten. Jolloin olkcusmlnisteri-
I nä oh Robert Kennody. "Rikokseksi'
p-itettiin se, että puolue oli kieltäyty- -
vnyt ilmoittaulumasta rekisteriin ".«i- •
I .=äista turvallisuutta" koskevan kierun -
McCarranin laifiv mukaisesti Puo';U-j
een ivkLstoröinti oHsi^nerklnnyt-sitä, ;
jaotta S? pllsj;tjunpustautunut olevan-.
; sn "vieraan vallan agentti", ja rekis-j
teröimisen suorittanut henkilö olisi
j;Hman muuta ^joutunut i syytteeseen
• -'maan sisäiseA 'r^uVvalMsuudeff vaa­rantamisesta"".
Lisäksi viranomaisille
1'! If.
, . , olisi pitänyt jllttää puolueen jäsr^n-
0-sa.ston varaol^ceu^kan3ler, t • ,'
iagley ilmalsikin a.eian Ne\v; • ,
voixiro vETfOOMiis-
T I J O M I O I S T I I I M E S SA
Kuuma meri Länsi- Siperian alia
Moskova..— Tjumenin alueella
Länsi-Siperiassa ei ole löytynyt
ainoastaan rikkaita öljyL-ihteitä,
vaan myös vettä. Siellä ei ole mi~
täiln pieniä jokia ja Järviä, vaan
kokonainen meri, joka on yhtä
suuri Ja suurempikin kuin Musta
meri. Tämä meri ei kuitenkaan
näy kartoissa, koska se sijaitsee
syvällä maan uumenissa ja sen ra­joista,
suoritetaan va.sta ensimmäi­siä
tutkimuksia.
Kuumien lähteiden käyttö kan
.santalouteen on Neuvostoliitossa
pääasiassa vasta alkuvaiheessa. Si:
. USAn vetöommtuomioisluin kumo- .
joulukuun 17 pnä 1963 enslmmäi- .'
jessä olkeudeokäynnlsEä langetetun
tuomion, jossa kommunistinen puolue
julistettiin syylliseksi ja tuomittiin
120,000 dollarin"^ sakkoon. Vetoo<nu,s-.
: Juhlan avauspuheen piti prof. V
' .Meriko.».ki.
1 mm:
K. J. Slahlberg oli henkilökohtai­sesti
epäitsekäs ja uhrautuva, voi-j
makkaan eetillisen vakaumuksen o
maava persoona, joka oikeuden aat­teesta
oli saanut moninkertaisen
voiman taistella .syvän vastuuntun
non Ja tunteilusta vapaan ajattelun
asettamien korkeitten kansallisten
päämäärien puolesta. Hän an.sait
see kunnioituksemme ihmisenä,
Hän ansaitsee kunnioituksemme
suurena valtiomiehenä.
Juhlapuheessaan tasavallan pre
sidentti Urho Kekkneon tarkasteli
presidentti K. J. Stahlhergin elä
män työtä valtion päämiehenä ja
erityisesti hänen ulkopolitiikkaimsa.
Puheessaan hän mainitsi mm.:
Mikäli haluaipmc tuoda Stahl
berghi meikityk.sen meitä ajallisesti
lähemmäs.-voimme sanoa,..eltä hä
nen sisäisen.ii' ulkoisen rauhan hy/
vaksi tekemän.sä lyö ujottaa vaiku
tuksensa 19:10- ja l.')40-luvunraskai
siin vuosiin saakka. Tämä tosi­asia
käy hyvin selväksi, Jos kuville
l e m m e . e t t ä maan ulkopolitiikka o-
Iisi 1920-luvun alu.ssa johdettu täy­dessä
riliriida.ssa Stählbergin pyr
kimysten kans.sa. Tahtoa ja voimaa­kaan
siihen ei suomalaisessa yhtels-kunna.
ssa silloin puuttunut. Niissä
oloissa tarvittiin SlahlbeiHin jär
kähtämälöntä luottamusta Suomen
koko kansaan ja suomalaiseen kan
.sauvaltaan, hänen rohkeuttaan Ja
päättäväisyyttään. Historianope
muiden yhteyksiensä perus­teella.
Saroaa mittapuuta käyt­täen
tä.ssä asiassa tuntuu siltä,
että Washingtonilla on erittäin
kyBeenalai.sia "ystäviä".
Tämä meri antaa silloin tällöin
tietää olemassaolostaan k^uumien
lähteiden muodo.ssa. Maan pintaan
teoksia aikansa historiasta. Hänen'suihkuavan veden lämpötila on 60 i ' " " y ... ..
muistolmansa kahdesta maailmanso 1—300 astetta. Siperiassa kuumave- "ii>vesilahteesta.
d:ista ov.it arvokkaita. Tähän ihmi-: silähteitä löytyy sieltä täällä laajal-,
•ieen, joka eli Englannin suurporva i la alueella, joka ulottuu Pohjoise.s
iiston mahdin viimeisellä kaudella, la Jäämerestä Kazakstaniin
keskittyivät kaikki porvariston ky- ka.
periiran^ on kuitenkin suunnitteilla i tuomioistuimen'määritelmään jätet-lim
kuitenltin takaportti: hallituksöl-le
jäi mahdollisuus vaatia uutta pi-kiudenkäyntiä,.
jos,sa se voisi todista
että kömmunistises.sä puolueessa on
edes y'isi jäsen/ joka, vapaaehtoisesti
suostuisi rekisjtj;'^{ymään puolueen«i. '
. Viime kesäkuussa, korkein oikeus.;
torjui hallituksen" pyynnön vetoomui-tubmiorstuimeh
päätöksen täi-kista-^
kuumien lähteiden yhteydessä toi
mivan terveyskylpylän rakentami
nen.. .•
Neuvostoliiton suurimmat kuu
mien lähteiden alueet sijaitsevat
kuitenkin Tyynen meren rannalla
Kamtshatkalla, toteaa löytöjä tä­nään
esittelevä Sovetskaja Roecija.
Siellä kuumalla vedellä toimii Jo
f
«
i
i
• a
4
*
i
a
•'r
i
• k
. i-t
t
kaksi kokeilusähköasemaa. Pian saa ! mii-.-sta.
Pelropavlovskin kaupunki lämpi-vetensä
suoraan eräästä kuu
— En.vimmaincn lentomfltkustu.s-saak-
I linja USAn ja Euroopan välillä vihit- 1
liin toimeen.sa ke.säkuun 28 pnä 1939. i
Nyt on taantumus kuitenkin aloit­tanut
uuden hyökkäyksen. Äärioikeis­tolla,
joka-tosixi; I^ärsi tappion vaa-lei.
ssa. on yhä hallussaan voimakkaat
a.semat eri valtioelimissä ja .se pai-nostaa
edelleen John-sonin uutta hal-
(Jatkuu seuraavalla sivulla;
PÄIVÄN PAKINA
PUOLI PO/S KEHUMISESTA
Vaikka lehdessämme onkin käsi­telty
viikko sitten sunnuntaina
kuolleen sir Winston Leonard
Spencer Churchillin 90-vuotiscn
elämäntyön merkitystä niin laajas­ti
kuin se on suinkin mahdollista
tällaisessa vaatimatloina.ss;( pikku-.
lehde.s.sä. allekirjoittaneen sallitta­nee
esittää eräitä henkilökohtaisi;'
"muistelmia" sen lisäksi ja tuoksi,
_mitä on asiasta Jo aikaisemmin
kirjoitottu.
"Muistelma'" sana tuntuu tässä'
hiemiur peloittavana ja samalla
varoittavalta.
Se tuo mieleen sen tosiasiaivet-tä
ikjiä karttuir peloitlavan nope­asti,
vaikka järkiintymlsestä ei
ole vielä merkkiäkään!
Totta puhuen allekirjoittaneen
tarkoituksena ei ole ainakaan vie­lä
antautua yksinomaan "muistel­mien"
kirjoittajaksi.
Mutta kun tässä on jouduttu se­kä
"viran puolesta" että tavalli­sena
kuolevaisena seuraamaan
edesmenneen sir VVinstonin toi­menpiteitä
poliitikkona, historioit­sijana
(valitettavasti ei taiteilija­na
Ja .sotilaana) ja valtiomiehenä.
niin mieleen tulee Runebergin la­voin
ajatus että "olinhan siellä
minäkin".
Toistamatta mitään ' siitä, mitä
on lehtemme palstoilla kirjoitettu
sir VVinstonin poliiltisen toimin­nan
yhtäällä eräistä myönteisistä
ja toisaalla läpeensä kielteisistä
puolista, haluamme ensiksi sitee­rata
hänen omaa maanmiestään
P.iit.innian työväenpuolueen va­semmistosiiven
toimihenkilöä Em
rys Hughesia, Joka Tribune leh­dessä
viime joulun maissa kirjoit­ti
Churchillista, tämän 90-vuotis-päivän
merkeissä.
_ Mr Hughes kuvasi ajuksi Churc­hillia
kijlu: vanhaa ja hampaaton­ta
leijonaa, piirsi luonnekuvaa vai-"
tiomieheslä. joka sodan jälkeen
_^yrittää elää luoman.sa maineen piT
"i-issä, joka toisien auttamana vai­valloisesti
ascTtui alahuonee.ssa
paikalleen, silmäili vastapuolella'
istuvia vastustajiaan, vilkaisPpäi-väjäijest.
vstä ja — vaipui uneou;
Sitten:
"Churchillin ympärille on. kas­vanut
valtava myytti, hänen omat
sotahistoriansa, pienempien mies
ien lukemattomat muislolcokset,
miesten, jotka ovat hiiviskelleet hä­nen
kuvitellun kunniakehänsä pii­rissä,
imartolijat ja lichakoitsi-jat
kaikki pyrkivät luomaan vaiku-leiman,
että Winston Churchill on
kaikkien aikojen suurin englanti­lainen,
suurin patriootti, kaukonä-köis\
i\p9|ii,tikko, innoittavin puhu-jai
lahjakkain sotilaallinen strate­gi,
politiikan ja sodan mestari. Ly­hyesti
Julius Casesar, Dcmonsthc-
; nes, Napoleon, Nelson, Welling­ton.
Edmund, Burke, Winiam
Piit ja Abraham Lincoln sama.ssa
roolissa'. , ."
Kuten: tiedetään, meidän leh­temme
Vapaus ei ole voinut yhtyä
tähä'i ,: jumalankuvan palveluun.
Antaen täyden tunnustuksen
Churchillin myönteisille edesotta-misille
erikoisesti toisen maail­mansodan
aikana, allckirjoittanul
yhtyy henkilökohtaisesti niihin,
jotka katsovat, että vanhoillisen
maailmankatsomuksensa ja ruti-konservatiivisen
ohjelmansa pe­rusteolla
Winston Churchill ei oi
lut tämän, vaan jdideksännentois-""
ta vuosisadan mies - T - Britannian
aristokraattien kaikista vanhojili-j:
sista vanhoillisin poliitik'ko liiin
koti- kuin ulkopolitiikassakin,
Mutta tässä yhteydessä meitä
kiinnostaa yllämainitun Emrys
Hughesin viittaus Churchillin "so­tahistorioihin"
ja "pienempien
miesten muistelmiin".
Juuri tässä yhteydessä palaa
mieleemme sir Winston Churchil­lin
vierailu Canadassa vähän yli
kaksikymmentä vuotta sitten. Se
tapahtui ulkomuistista puhuen jOv
ko vuoden 1941 lopulla tai vuo­den
1942 alulla, eli sivumennen
sanoen vähää ennen kuin allekir­joittanut
sai kunnian sonnistautua
Canadan a.scvoimicn univor­muun.
Churchillin vierailu täällä auttoi
vai'fnasti Canadan voimavarojen
mobilisointia sodankäyntiin rus
kcan fasistiruton hävittämisen hy­väksi,
ja sellaisenaan allekirjoitta­neellakin
on hänen silloisesta vie
railustaan pääasiassa hyviä muis­toja.
Mutta yhtenä piskuruisena
"muistelmien kirjoittajana", joista
Hughes mainitsee, allekirjoitta­neen
mieleen jäi silloin Winston
Churchillin ilmaisema ja samalla,
hänen ''maailmankatsomustaan"
hyvin kuvaava huomautus, jonka
hän antoi tosin vitsailun avulla Ja
valo.ssa.
Sotaponnistelujen edistämisen
hyväksi oli muun lisäksi Ottawaan
_ silloin kutsuUii sanomalehtien-kustantiijat
.ja jtoim]ittÄJiit eri'puo
,. liltji ,'CJ nadaa ja allekirjoittaneelhi
. oii. silloin kunnia olla tässä luotta-muksel
isossa inforraaatiolilaisuu-
• dassa Vripauden edustajana.
Lyhyesti kertoen Churchill piti
kustantajille ja toimittajille hyvin
miclenkiintoisQiv esitelmän- .sota­toimien
eri puolista j a sen jälkeen
vastaili' hänelle esitettyihin :ky.sy
myksiin.
Siihen aikaan vaadittiin jo voi­makkaasti,
kuten muistetaan "toi­sen
rintaman" avaamista, mitä
Churchill ei silloin vielä hyväksy­nyt.
Toisaalta liittolaisten lento­koneet
olivat aloittaneet laajakan­toisten
ilmapommituksen Saksa
vastaan. Tätä tau.staa, sekä
Churchillin esitelmää vastaan kat­soen,
eräs tilaisuudessa olleista
kysyi:, uskooko Churchill, että i l ­mapommitus
Saksaa vastaan on
historian kannalta katsoen si^nä
vaiheessa "riittävä" natsismiruton
hävittämiseksi?
Winston Churchill sanoi "usko­va
nsa" — Ja lisäsi sitten vitsaillen,
mutta ilmeisesti tarkoituksellisesti
osapuilleen näin: sitäpaitsi minun
aikomukseni'6n itse kirjoittaa so­tahistoria.
'
- JNyt tied^tä^n, että toinen rin­tama
oli avattava Euroopassa, ja
myös se, että Churchill on kirjoit­tanut
historiateoksia toisen maail;
mansodan asioista.
Olkoon meistä kaukana Chur­chillin
kirjallistenkin töiden ali<-
arviointi, mutta uskomme kuiten­kin;
että "siiliä hiissä on savua on
väjiän tultakin", vaikka asia esi-,
tetään vit,$inkin muodossa.
Sanotaan, että "kuolleista puhu"
taan vain hyv^ä". Siitä huolimat­ta
allekirjoittaneesta tuntuu, että
edellämainitlu mr JIughes osui
melko hyvifliinaulan kantaan kun
hän Churchillin 90:nnen vuosipäi­vän
johdosta kirjoittamassaan ar­tikkelissa
sanoo:-."Ja kun venäläi- •
.set ovat heittStieet yksilökultin
ulos ikkunasta; miksi emme voisi .-i
jatkaa sitä Britanniassa."
Toisin sanoen; jos otetaan aina-. -
kin puoli pois siitä kehumisen tul-. '
vasta^ mitä'on:viimepäivinä Churc­hillista
kirjoitettu,' silloin pää.s-tUän
lähemraäk;si todellisuutta, ja
annetaan mjjtös,kestävämpi tunnus-^
tus sille, äi^ti2;.lt>dclla, tässä yh­teydessä
tunnustuksen ansaitsee. -
Känsäkoura.
• . «
e
t
f
r
»
• t
4
J
• P:
6
*
>
M
M
' *
' •
* '
4
i
li.
i
I
t
t
«
I
I
I
B
i
t
a
TOE