Vapaus, March 22, 1956

              Z Torstaina^ maaHsk. 22 p. ««-Thursday, March 22» 1856
^ M i i i i i
Slmood d l » nafl »7 iti» FWt
ttM läSe» ireekl^; :«Bfln^m
1 1 ^ ^ vCitaäSni; Out;, Ctasd*
S L m U »itor W'CklaiML MUU»
AOnertt^ ratey opc» jspdioitlflp
TrsialsiJoD fnpe 4tf ctiaife, .
stfomtmi . 1 sfc.JLfO 0 kk^ 4.7»
^n^Canadan t»nsan eriemmislo vaatii
' 'ii M, ole ^^rtä nKlanboIimuteai
.'Xausuessaan I^toossa, YK:n asehtarmutnislmmisslooin alafco- •Mi
>" imteaneduslajaito^uMeeksi uuteen istuntoon^ Bntannian edustajsli
1 dcV vuojaiäi jlfflteen tue olennnc^ vain hyvin ,yähän/j^ lainkaan,^:
^ \' " ' Pinnallisesti katsoen ihmiskunnalla tuntuu ol^an syytä melan*
-"Ij ' IcolisUuteeq/ eli 'alakuloisuuteen ja synkk%nielisyy teenkin, sflla tähä|p|t
' afAl^"epätninistuinifet ascTstariisumisnetivQtteluissa ovat'johtan^^
I' ja^till^^^aii-^varustautumiskiipal^ mikä on 4£öyhdyttän3rt kaikkia
kansoja ji-pakUia. valtioita^ jotka <yvat tähän miclettötnäan varus^f
tau^imtskilpailuun ^osallistuneeu , ' , ' ^S^lJltllC-
'^'^13äptUL Icaildsfa näistä tosiasioista huolimatta katsomme, että
V ? I ^ Tay0apuQ}iis^})lh^^^ ihmiskunnan enemmistöllä, ei ole niitäan
/f' I ' melankolisuuteen^. Päinvastoin, vaikka Icokemttis opettaakin,
«, I; etl^kantsäioväisefi tauhaii saavuttaminen ja vakiinnuttaminen on
M| kovan tyin ja päattaväu toiminnan panttina, niin sittenkin rauhan-
' vounat "ovat vöitömassa. Vaikka aseistariisumiseen ei olefeap vielä
jaasty, niin nyt on kuitenkin, kaikki mahdollisuudet käytännöliisten
I I / <aslcde(^n^^t^nu§^ ^ , -
' - ' . ^^Mfin^ll^es^ stnit^a^avassa on ihmiskunnan iuiiri enemmistö
, lausij^uf mielijpitf^isfäi ett|^,^a'uba;on säilytettävä ja vakiinniiMigya^^ f
' . Sjunäiia^rtänjk' Huikamfoimil "d-at antaneet ymmärtää, vaftkeh^töle
diä.aivaii^^iutn saii9qeet^,«ttä,l^^^^^ käy sille maalle tai maidea^
i^)4unaile^ jäca^^Iski/rii^iif ehemfnistö» toivomuksia uhmaten J ^ ^
''sodan--ja hävityksmjielfe^ ^' ' , ' |||i|Sfs
^ ;^'Slyfe iämiä" kotona, Cartadassa, ovat^molcmmat työväcnpuo-
. W^03!^ iuömaiuimmat työväenjärjestöt, johtavat ^fxcfgM^^,
^ nälsetJkuiiUuurlj^jastöt, sekä ainakin kaksi maakunnallista lainlaati-jakuflltaa^
yksitytskaiisalaisista ja -julkisuusibmisistä puhumattakaan,
ilmaissut Canadan ^n8an enenimistön iaJidon aseistariisumi^^lpu^--:
iestiau^^kuinfca'voin^ on^.Canadan kansanjoukkojen lahtö/^ista-
^ riisumisen'puolesta, se h^kyi kouraantuntuvalla tavalla tämän viikon
alussa jolloin Ottamassavieraili epävirallisten tietojen mukaan noin
^.iuäniiJäcymmenta lienkilöa käsittänyt edustajisto, mikä edusti;|» |ail0
ii^nt^-gja erilaisia yhteiskuntapiirejä, mutta yhdistyi kuitcmldri;
ylu^irkokons^ud:^! siirtäi että he -kaikin vaativat joukltotulio-astjiden
kokieilujc^ lietikohtaista kieltämistä ja Canadan edustajan
snyötiteistä.suhtautumista aseistariisumisen hyväksi Lontoon aseista-"
fiisumiskonferenssissa.-;; , " ?5Sf(vS'5'^>-f;
%(.iMeiUe on esitetty "varsinkin atomiaseiden kicltämlsvaatlmtikseni
yhtfijidessä^ että "kyllähän <me, mutta miten voidaan luottaa toiseen
osapiMeen^X^'^^ Mutta rauhanpuolustaja ^soittivat nyt parlamentin
j ^ M l l e esittämisen lausunnoissa, että atomi- ja vetypommien
' Ixfl^unJkielt^li^^nt voidaan toteuttaa milloin tahansa ''toista'ö|ä5'
" i>u<)lta fJÄilemättä"," sillä tiedemiehet voivat heti todeta,* jos mikä
hansa-maa rikkoo tätä sopimuslaj • ' , ' '
'.ttiLontoosta tulleet uutist>edo|t kertovat, että Britannia ja Ranska
to^t' eidtäueet yhteisen Sidotuksen aseistariisumisen aloittamiseksi,
itf^tjtä^lfhdysyallat yrittää' vastustaa ja j.;irruttaa tämänkin ehdotuk-
'^siönefL 'Norman^ Kob^rtson, yritti toimia välittäjänä näiden' kolmen
, >-'<I^ten tiedetaan^ Lontoossa nyt kokoontunut aseistariisvtmisko-imV^
I( muodostuu Britannian, Ranskan, Yhdysvaltaitt, Neuvostoliiton
jaj'{(^nadan'edustajista. ^Tämän komitean aikaisemmassa istunnossa,
tarkfintmiu sanoen toukokuun 10 pnä 1955, hyväksyi 'Xeuvostoliitto
BritanniaA ja Ranskan aikaisemmm esittämän ehdotuksen,.mikä oli
saantit anyös Yhdysvaltain hallituksen siunauksen. Tästä sopimuk-
' sesta^ei kuitenkaan,syntynyt kalua, sillä Yhdysvaltain hallitus pe-
; aseistariisumiäkonfercnssissa vihne syk-
Visynä^ettel mitään sopimuksia voida t^hdä varsinaisen aseistariisumi-sei&(''|
uhteeEi. Sensijaaä' Yhdysvaltain toimesta ehdotettiin» '*ilma-t^^
ailua"" Yhdysvaltam Ja, Xeuvostoliiton kesken siten, etteiCmj-tä|
n "yllätyshyökkäyksiä';' voida järjestää. N^-uvostöliitto olisi piio-le^^
an ollut iräilmis hyväksymään tämänkin ehdotuksen, jos Yhdys-
«vallat olisi ::SUOStunut siihen, että muodostetaan kummankin suurval-
1atl'^''älueille 'erikoisia, tarkkailuasemia, jotka pitävät silmällä< toinen
toistensa: asfvoiihia. Tähän ei kuitenkaan Yhdysvaltain hallitus
sujjstunuc.-' ' ' . '
Näitä rivejä kirjoittaessa (^i ole tiedossamme minkälaisia uusia
ehdotuksia on* Britannian ja Ranskan toimesta Lontoon aseistariisu-
^ m Cana-dgn^^!^^^
käy-la^
ti^llisenä^ toimenpiteenä atomi- ja v^^typommien kokeilun hetikoh-talsta
lopettamista ja nnyös $itä, että tässä konferenssissa tulisi Cana-daaoedustajan
tehdä kaiken voitavansa sen hyväksi, että nyt päästäi-
V siinkäjrtännöllisiin toimenpiteisiin aseistariisumisen hyväksi.
Kieltämätön tosiad^i on, että aseistariisimiiscn hy\'äksi on jo
: tehty* niinvpaljon ja monitahoisia ehdotuksia, että valitsemalla niistä
vne,,,inistä voidaan olla; ^ käy-tännöllisun
toimenpiteisiin!vm
pettamisdtsl, kuten Canadan, ja kaikkien maiden rauhanpuolustajat
•-vaäln-aL'
CASADAS IlAOJiB-ltATAA*
SrHäoIeyaJla ot«öwlIa Jtirjolttf ^Tg-roaio
DaiJljr 0tarfn k i i j e e n r a l l i t a^
Bna» Macdträald Ottewa?te m a a ^
Jcutm20,pnä:
**Puolttitu«nInia4erl»' ' apviaäava
Paul HeUyer Utmttl^Sxä^. eu% sf-viiliybtiS
tulee huoJel^timaan e i ä ^ ,
zätaitm .varujtUScsiea Tadar-itojasta
Arkimassa, ja elikä myö» K c i k l - C a -
nadas linjasia.
A - a s e i d e n kpfceiliijen kiskoa
YbaysvzUAt nimittää liikkeen.'yHf»
ka tulee bmiehtimaanliäx^t' Unjiup-ta
kolme vuotta;;Canadan hallitus p l r
däitää JtseOeen oikeuden ^ottaa^ Ibal-tuunsia:
tämän^ linjan omastai^rOsasta
kalkki tai osla>;Slitä kolmen vuoden
kuluttua , % / ' " "
Kiinan ensiffliiiiäisen
sähköraulätien
rtofamisesta
Kiinasta on''saatu valmiiksi alku­peräiset
luonnokset maan enslmmäl-
«en : sätiUirautatlen^^^^^
Siiensfn' maakuntaan: se tulee' yhdis.
tämMn toisUnsa Baotsln Ja Pynsja-nto/:
Sähkörautatien auunnlttelu on
• muodostunut kiinalaisille insindöreil-
1" aivan uudeksi asiaksi;'Suunnltel'
mfen ja; piirustusten laatimisen edeir
16 he tutustuivat pienempien sähkd-rautatleden
rakentamiseen f usunin
Jä Pushunin klvihillikalvannoiUa, pe-xehtyivdt,
:neuyostbUittolalsten : i n s l'
niSörlen tällä alalla saavuttamiin ko-'
kemuksiin Ja/Alvat suoranaista apua
neuvostolUttolaisHta spesialisteilta.
TotM». CuaiOaa Baoluui'
koDtxtsaBn kxmaiOuB iamtttaar
kokoa» pidettiin lääO» «aalisk.
n, J» li. pt&/ Kokoaksees Oi
kotsottn osaO^tiunaas myöskin
kcngttaAa mkopooIeH» oletiz
nubzuffUtrf». ioten «e todelU-imcdem
nuioda$taI yleiseksi koa^-
fercBKdksi ascfstnksen: rajoltts--'
miaesU,
Kokokoukecn Jjuomattovin,- merkir
tys oli siinä, että siinä konkreetöaes-tJ
osoitettiin kokonaan uuden-Jakson
älTcaneen taistelussa rauhan -puoles-ta.
Jo viime syksynä pidetty, rauhan­foorumi
o l i - t o s i n Järjestetty tällä
pohjalla ja siinä k9rQstetUin jätä
seikkaa, mutta käytännöUinen ty<te-kentely
oli siltä -huolimatta pysynyt
sinmnllleen entisellään, siinä ei oltu
saatu aikaan sitä käännettäf mitä
muutttmut tilanne vaatlL
KofconkseUe esitetyt raportit Ja
keslmsttfil osoittivat Cilanfeen
raafaanrfntamatla mnodosttmeen:
kokonaan toisenlaiseksi mitä se
oli kocsf motfa sitten, Jolloin Jär­jestynyt
ranhanlUke Canadassa
alett<in.;Manil(aan raoliaoystävis-f:
tä ei silloin roli^iennat toivoa, että ^
Canadan kansan enemmistö- tnli«.;
sl niin nopeasti byväksymäSn'
raoIunUikkeen: päävaatimnlneit
ydinaseiden fcieltämtsefcsi Ja kai­ken
aseisftd(senraJoittainlis^»d-.-v
Joka tänä päiranä oo: koitenlcfn ^'
tosiasla.U8einunat johtavat kirii-;
^ iKokannaf, onlokeskokset, itsenäf-:
set ammattlnnlot, farmarien järrv-
Jeslöt ja monet mnot järjestöt ja
hnomatot -: yksityiset^ kansalaiset N
mat'Mmsxam>€H T^tMwrUlrn vai'
vastfoect fctfken aMfstnksen r a -
iriUaaSsU.
Poliitt:^l£ta puo:ueL;:a 1<PP c n alus­ta
-^msa^ kannattanut kalkkia rau­hanliikkeen
vaatimu&sia. CCP cn
myöskin tuominnut ydinaseiden käy­tön
Ja ksikeUemisen milla sekä vaa­tinut
kailien aseistuksen rajoittamis­ta
S3skatchewan ja BritJÄ Cfolum-bianlainlaatljakimnat
ovat byväk^-
neet > päätöslauselman Jossa Uittohai-litusta
keholtetaan< toimimaan ydin­aseiden
kieltämiseksi j a ' kokeilujen,
lopettamiseksi ja'aseistuksen rajoit-tamisäasi
yleensä. Tämä on kokonaan
uusi Hmiö Canadan historiassa.' Maar
kuntien lainlaaUJäkimtlen ei'tiedetä
koskaan - aikaisemmin puuttuneen uir
kopollittlsiin kysymyksiin: Samalla se
osoittaa; näiden vaatimusten ylittä­neen:;
kaikki puoluerajat/ joten v o i ­daan
hyvällä syyllärsanoa;Canadan
kansan'-^enemmistön^^vk^
ydinaseiden kieltoa j a kaiken aseis.^
tuksen rajoittamista.
Heikkous-on oUut vain siinä, että
toistaiseksi kalkki nämä eri järjestöt
j a ryhmät'OvatitoimIneet hajanaifilr
na. V vain Vomaan »nimeensä,• Ja .siksi
hallitus e i , ole kiinnittänyt niiden
vaatJmukenpohJaSa," jotka ns kaikki
hyväi^vät,
; Tämä ei mitenkään tee järjestyr
nyttä- rauhanliikettä^ taxpesttomaksi
tai vähennä fen^merkitjrstä. Mutta se
tarkolttaat isitii'cätä meidän tulee en-nenkaiiiea
ojjpia uusia t3im:ntamuo.
toja^ Jotka alkuim voivat tuntua vair
keiltakin. J a ennenkaikkea meidän
tulee' .kohdistaa hallitukseen entistä
enemmän painostusta, saadaksemme
^en toimimaan kuten kansan suuri
enemmistö -vaatii.. * ' .
Tamä^ ajatus'sisältyy myöskin Itaiki'
idin kök'öul:£en hyväksymiin päätös­lauselmiin.
Kokouksen Jälkeen suurin
osa.' siihen vosalUstuneista: lahti Gt-tawaan"
puliultelemaan haUItuksea ja
parlamentin'jäsen!a ydinaseilla ko­keilemisen
lopettamisesta v j a aseis­tuksen
vähentämisestä. — G - S.
AsuiBiakeaoiisfiro
Piialan iasavallasa
-Puolassa.''^ kansanvaSaO;
J T a k e n n e t t n puolisentoista mijjooinaa
A<amiOA. Asuhirakeimcst^bninta on
nykyisin käynnissä yU^S09 e t i seudul­la.
Rakennetaan aivan uus^.a kau--
punkeja j % työläigrfcdysknntla.
VanSovalsa iuorltetiaan e s u i ^ ^
nus*iltä yli 20 korttelissa. JäUeen-rakennustöitä
suoritetaan nayös Ylä-
Schlesiassa. Jonne rakennetaan useita
uusia kaupunkeja. .Schleslalalset ovat
saaneet kuuslvuotlssunnnitelman a i^
kana y l i 160,000 uutta asuntoa.
Toisen maaflfmaasodan aikana- t u -
'houtuneita kaupuiikeja; -—• Vrozavia,
Daiiziglavymi — oniryhdytty.^^
rakentamaan ja,korjaamaan. Näiden
kaupuniclen-^lceskustaan rakennetaan
kauniita monikerroksisia asuintaJoJa;
valtion Mtoksia'ja- sivtstys.i:: Ja
tuurilaitolcsia..
VEtOOMIJfASEiSTARtlSUMrSEN
TOTEUHAMfSEN PUOLESTA
vaatlmuksIln;sitavhuomIotaktUn o l i ­si
ollut toivottavaa. Järjestyneen rau^
hanlUkkeen päätehtävänä
vaisuudessa tulee siis olemaan pyrklr
mys kaikkien näiden hajanaisten
rauhanäänlen 5 yhdistämiseksi Toimia
siihen simntaan, että kaikki nämä
eri Järjestöt Ja r}'<hmät saataisiin t o i ­mimaan
samanaikaisesti, sellaisten
Torontossa «viikon vaihteessa pide­tyssä'
raubankon^essin kansallisen
-komitean kokouksessa,' nuhin osallis­tui'
myös mainitun' liikkeen ulkopuo­lella
toimivia- rauhanpuolustaJia,vhy-väksyttiin
parlamentin jäsenille osoi­tettu.
vetoomus aseistariisumlsasian
i i
Voitto-osingot ennä^stasossa
."'Ennen varsinaisen .talousar\'ton5a esittämistä, rahaministeri Hon.
Walter (Harris esitti alahuone^'n istunnolle maanantaina "Valkoisen
kirjan^', mistä ilmenee, kuten asiaa koskevassa uuUstledossa kerrot-tim/
että: ^
^'Canadalaiset ovat (v. 1955) ansainneet enemmän, kuluttaneet
'-ipaljon enemmän,. tehneet enmmän Vv*lkaa, ja kaikkea Iätä suhteel-vltsesti
enemmän kuin milloinkaan enn
lij»äntyivät vain hy\*in vähän."
Tällainen oli yleispiirtein "pieneen''^ ja "sievään'' inflaatioon
fii^nistunut talousbuumi,maassamme v. 1955. Mutta kuka ^siitä eniten
A^^hy<jtyi?iAntakaanmie yllämainitun Robert Taylorin^u
fata^.siiheilkin:
"Korporatioiden -voitot kohosi^^at uskomattomasti, 24-prosentti-s^
fx, nousten 3,'00O miljoonaan dollariin, samalla kun canadalaisten
kesUnkertaiset tulot kohosK'at 2.5 profentflla."
^.Jättiläisosa *'4alousbuumin" tuloista meni siis" pienelle vähem-
Pbkriminatiovästaiset lakipykälät
varsin jiiiitleellisia Ontariossa
Kirj. jr. B. Salsber^
Ontarion lainlaatijalmnnan is-
'tunnot kokonaisnudessaan
liian lyhyet, JonH tämä seikka
Johtaa sUhen, että yleinen mie­lenkiinto
Ja yleinen painostus
kansalle tätftelsUn kysymyksitn
Jää vallUnaisdoI. Nykyinen Is­tuntokausi
on erittäin kuvaava
siinä suhteessa.
Juuri tällä hetkellä lainlaatijakun-nan
edessä ovat kysymykset kaasu-pulkilinjasta)
kansainvälisestä ter­veysvakuutuksesta
Ja kuntien vero­asioista.
Kaikki nämä ovat tärkeitä
nykyhetken : kysymyksläf Jokainen
näistä ky^myksistä ansaitsisi osakr
seen initä pitemmän käsittelyn, y l e i ­set
kuulustelut j a kansan monivai­heisen
ja: päättäväisen osanoton.
Mutta Istuntokauden lyhyyden takia
kaiken tämän*: pitää tapahtua .'6—8
viikon aikana. Jos työläisten Ja far-marlenlUke
olisi yhtenäisempää, n im
se voisi tuntuvassa määrässä vaikut­taa
tähän. Jos C C F : n j a tinloliikkeen
Johdon taholta omaksuttaisiin parem­pi
kanta kansajoukkojen osallistumi­sesta
poliittiseen toimintaan istunto­jen
aikana, niin sekin osaltaan hel­pottaisi
hallitukseen •vaikuttamista
ylelsenmieliplteen järjestämisen Ja
keskittämisen kautta. Mutta asioiden
nj'kyisellään : ollessa useimmat näis­tä
suurista kysymyksistä saavat osak^
seen kokonaan rUttämättöiriän kan­san
huomion j a niin suuret kansa-joukot
• eivät ole päässeet vaikutta­maan
riittävässä määrässä hallituk­sen
omaksumaan kantaan.
Huolimatta näistä seikoista tulisi
kuitenkin tunnustaa,, että on lai­nattava
Jonkun verran huomiota ja
ryhdyttävä jonkinlaisiini yleisiin y r i ­tyksiin
ennen- nykyisen istuntokau­den
päättymistä. Jotta aikaansaatai­siin
huomattavaa parannusta ^nykyis­ten
diskrlmlnaatiovastaisten' lakien
sanamuodossa Ja täytäntöönpanossa.
Mahdollisesti lyhyt katsaus ongel­maan:
voisi helpottaa asiaan kiinnos­tumista.
Ensiksikin on muistettava, että
kailckl diskrlminatiovastalset lait hy­väksyt
tUn Ontarion konservatUvisen
haUItuksen toiniesta vasta sen jälkeen
kun työläiset Ja työlälsmleliset ihmi­set
kohdistivat siihen vastustamatto­man
painostuksen. Hallitus kieltäytyi
suosttmiasta v maakunnalliseen' O i ­keuksien
JLaklln ja rajoittautul osit­taisen
IsOnlaadinnan hyväksymiseen,
joista jokainen lakipykälä koski vain
Jotain pientä ja "määrättyä kohtaa
diskrlminatioasiassa. Hallitus koko­naisuudessaan
ei koskaan ilmaissut
olevansa l^aluka&hjrväksymään' täl­laista
lakia. Tämä tuli hämmästyt­tävästi
Ilmi viime kesänä kun proku­raattori
-ja • työministeri. Joiden .vel­vollisuutena
: on Icaihden: merkitykselr
lisemmän diskrimlnatiovastaisen- lain
valvonUnen. hätäisesti Ihnolttlvat.^^et:
tä he eivät tule vetoamaan korkeim­man
oikeuden .päätöksestä, jossa k u ­mottiin
sjrytös dresdenilaista.ravinT
tolanpltäjää vastaan, joka oli k i e l ­täytynyt
tarjoilemasta Canadan nee^
kerellle.
.-Tolsekali pälnvastoto.kuin on adk
kaikkien muiden lakien suhteen hä|-
Utuksen lalnValtontaVblthat elvät*'!»^
teuta käytännössä Ontarion dlskrlmli
natiovastaista työlakia (Fair iEmployi
ment Pratises Act) ja dlskrimlnatio-
'vastalsta palvelulakla (Falr Accomor
dation Act).: Jokainen poliisi voi toi­mia
maakimnan muiden vlaklen nor­jalla;:
mutta poliisi el voi syyttää Ja
vangita yleisen laitoksen omista-
Jaa; Joka kieltäytyy palvelemasta, hep^
kllöitä heidän rotunsa, värinsä tai
mIeUpiteldensä takia. Kalkilla kansa­laisilla
on oikeus nostaa syytös henr
kOÖItä vastaan, Jotka kohtelevat hei­tä
laklvastaiscsti, mutta kenelläkään
kansalaisella el ole; oikeutta syyttää
työnantajaa siltä, että hän olisi kiel­täytynyt
häneltä työmahdollisuudet
rotunsa tai värinsä takia. Samoin
myös, kenelläkään kansalaisella ei ole
oikeutta ; syyttää yleisen laitoksen
omistajaa sen perusteella, että hän
olisi kieltänyt kansalaiselta palve­lun
hänen rotunsa tai Ihonvärinsä tau.
kla. Nain hallitus on laatinut kahr:
den: merkityksellisemmän disknmi-natiovastalsen
lakimme sanamuodon;
K i m tapahtuu diskriminatio, niin
loukatun henkilön tulee ensin valittaa;
työministerille. Tämä on tehtävä k l r -
jeellisestl. TyödepartmenttI sitten
tutkii asiaa ja jos työministeri kat-^
soo, että on tapahtimut lain rikko-f
minen, zilln silloinahan v o 1 myöntää'
tai kieltää oikeuden syytöksen tekoon.
Tämän lisäksi näissä laissa määrli-tyt
rangaistukset ovat. mitättömän
pienet.
Kolmanneksi, hallitus o n tähän as.^
ti Itsepintaisesti kieltäytynyt perus­tamasta
diskrlmlnatiovastalsta ko­missiota
jonka tehtävänä olisi näiden
lakien valvominen Ja julkisuustyön
tekemmen diskrimlnatlon paheen
paljastamiseksi. f
' Olen lamiaatljaknnnassa jo vuosien
ajan yrittänyt aikaansaada tehok-kuutt
diskrimlnatiovastaisUn lakeihin:
Olen usein esittänyt muutosehdotuk­sia,
jotka poistaisivat nämä häikäise­vät
puutteellisuudet Ja Joiden perus­teena
.voitaisiin perustaa diskrlmina-'
Uovastalnen komissio. Valitettavasti
en kuitenkaan voinut kylliksi vaikut^
taa hallitukseen.
Nyty jolloin nähtävissämme on
Dresdenin onneton tapahtuma,
uniot, siviillvapaafcslen ryhmät,
kirkot, jia mnat järjestöt, ryhtyi­vät"
Jälleen vaatimaan .näiden - la­kien
tehostamista Ja komiahon;
. percstamista. : Näiden /äskettäin
ha!lltiikseUe. >:' esitettyjen- . vaati-mnksien
tulisi saada baiUden
niaalnintamnie rehellisten ihmis-ten
'Jakamattoman kannatuksen. ,
HUjOllmatta siitä, että taistelu kaut_
ta cäiiadan kulkevan j a yhteiskun­nallisesti
omistetun kaasuputkilinjan J
p u o l & t a p n oikeutettu^, ja h
ta sUtä^ttä'tulisi ryhtyä Joukkovaa-tlmukseen
edes alkeellisen terveysva­kuutuksen
puolesta ; tänä vuonna, on
myös löydettävä" aikaa Ja ''kehitettä-vä.
mielenklintoa jotta kansamme v a i :
kuttaviOlärtavalla vaatisi muutoksia
diskriminatlovastaislin .! .lakeihm.. ja
niiden täytäntöönpanemiseem on kä­sittämätöntä,
että' sallisimme tämän
Istimtokauden päättyvän Ilman ettei
jokaiselle lalnlaatijakunnan jäsenelle
ja pääminlstefUle esitettäisi täUäista
vaatlmusäi'. *
Etmen .isimän-'istuntokauden. päät­tymistä
kaikkien työväenjärjestöjen,
veljesjärjestöjen Ja sosiaalisen työn-,
tekijäin tulisi käsitellä tätä kysymys,
tä. Jos naUtä järJestöUtä Ja yksityi­siltä
saapuu lainlaatljakunnan Jäse­nille
-ja ; sanomalehdille kyllin suuri
määrä kirjeitä, j a päätöslauselmia
niin/vielä ovat mahdollisia ne muu­tokset.
Jotka epäilemättä ovat väittä,
mättömlä taistelussa kaikkea d:5krl-mlnatiota
vastaan Ontarion maakunr
nassa.
edistämiseksi.- Tämän julkilausuman
sanamuoto on seuraava:
Canadan kaikki snorinunat k i r - -
,-kot j a työväenjärjestöt, sekä mo- :
: net muut ryhmät, ,ovat. nyt H- y
- maisseet kannatuksensa aseista-
: riiscmi3ajataksen^
Meidän halutuksemme-on lan-snnnt,;
että; aseiätariisnmiskeskas-'
telassa e i : ole ^eniää mitään e r i -
nilell^ksiä,-jölta ei voilaik rat­kaista
(katsokaa Horizons, Iöka-^~
. marra}Bkann''nameroa,, sivu 9, v.
1955).
Lontocssa alkaa nnsl keskuste-liuarja
1/^^; aselstariisunisasiast^
Me kehoifamhme' teitä kannatta- >
. maan Canadan edustajaa näissä v
neovotteltzissa .saavuttaaksemme: -
1) Kansainvälisen sopimuksen
. aiomiaseiden kokeilajen lopetta-
: miseksi.' Tiedemiehet voivat nyt
viivyttelemättä todeta jos mikä
tahansa- maa rikkoo tätä sopi-mssta.
• r .
/ ' 2) V: Sophnnksen laselstariismni-
. sen aloittamiseksi^ rsisältyen siihen
: konfavUi - Ja: tarkkailu, peröstaen ^
sopimns täfa'än asti tehtyjen kaik-;^
.kren.hyväksjrttävlmpien ehdotus-^>
ten hyväksymiseen:'
Sopxmos asdstariisinnlsen hy­väksi
on se mitä kansa haliuuu'
Esitämme, kaiken tämän knn-nloittacn,'
James G. Endicott,'
, :Canadan Bäghankongressin
puheenjohtaja.
SITÄ
TÄTÄ
8PPNO I^KVTjino
Huono 4fei vs|igä1ukntaitosl, sanoi
pastori eräSlIe iK>ianeJukU5il!a. v
— Mutta n i k o l u k u a i p i es osaa sen.
kään vertaa, vastani paika.
rCBCSTELV
— Eeva, u^^otko ^sinä suureen, ikui.
seen rakkauteen? ' ^
. m k o n cbdottomastL Ole^ *
kenut sen j o useita kertoja.
Lebanoni^ ollut .
ankara .maanjäristys
Beirut; -labanon;.:.^^
olevatyllbanonilalset ovat: viettäneet
kolme 'yötä'Ulkona uskaltamatta pa­lata
kotllnEa,' kun perjantaina -tapahi
tul; maanjärlstysrjossavKuoli 130 I h ­mistä.
" • -
Tämä' oli ensimniäinen: maanjäris­tys
mitä täällä: on tapahtunut sataan
vuoteen.
ungin :
kunnostaininen
Bulgariassa
.Bulgarian ,ministerineuvosto on
tötoytpäätöktensä'Stalinin kaupun­gin;
uudestlrakentamisestav-. j a sen
muuttamisesta ensiluokkaiseksi me- -
rikylpyläkaupungiksl.: Tämän -kau-pungin.
läheisyyteen—^Vamanseu-.,
dulle^Mustanmeren-raimallB-'—; tul­laan
ensi vuoden aikana rakentamaan
neljä hotellia ulkomaalaisia :turisteia ; :
varten; 'Vuonna: 1957 rakennetaan-li-.:
saksi 2 muuta hotellia kahdelletuhan. .
neKe. yieraaUe. ;:ZolotyJe Peski-nimi-selle
paikkakunnalle rakennetaan me:^ i
renrannalla •. olevaan - lepo- ja': kult- ,.
tuTjrlpuistoön.^v, .1956 suuri-kesäteat-.;
teri, jossa tulee olemaan 1,800 istu-masiJaatKaiipungin
pohjoiseen osaan
laitetaan, tuhanneh: hehtaarin laajul-nen>.
Iuonnonpuisto.':Kylpyläseutu t u l .
laätt täyaellisesti sähköistämään ja
•kaikinpuolin ..kunnostamaan. Kau-punkiin
rakennetaan ^ mm. suun .
stadion. >
Opin'saaneita lähetetään-kalkMalle.
Uusi hinnanalennus
Romaniassa^
Romanian kansantasavallan minis­terineuvosto
on tehnyt päätöksensä
monienkulutustarvlkkeidenvähittäis- •
hintojen "älentanaisesta. Päätöksessä
sanotaan,: että uusi hinnanalennus, f :
Joka oli viime vuonna Jo toinen, on
tulos maan kansantalouden menes­tyksellisestä
kehittymisestä sosialis­min
tiellä ja ensimmäisen i^rtisivuo-tissuunnitelman
täyttämisestä ennen ^ '
määräaikaa.'
Villakankaista tehtyjen valmiiden
vaatteiden hinnat ovat tämän pää­töksen
•mukaisesti..alentuneet viides-tä
kahteenkymmeneenneljään- T J F O - "
senttiin- huonekalujen kymmenellä
prosentilla,^ompelukoneiden kymme- •
neliä prosentilla,' äsmilevysolttlmien'
kahtlellakyäuhenellaviidellä " -prosen-tila,
ranne, ja /herätyskellojen sekä :
valokuvauskoneiden kymmenellä pro. r'
sentillä, paloöljyn keskimäärin nel- :
Jällätolsta prosentilla,: taloussalppuan
viidellätoista prosentilla jne: ,
Lääkeaineiden ja kirjojen vähit­täishinnat
alentuivat tammikuim 1.
päivänä keskimäärin, i k j r ^ ^
prosentilla.
Ehdotettu suurempia
rangaistuksia
antisemitismistä
Dusjeldorf.—^ Juutalaisten keskus-neuvosto
Saksassa^_^^^väati äskettäin
suurempia rangaistuksia Juutalais- •
vastaisista pidielsta Ja toimenpiteistä.
Neuvoston vaatimuksessa;. sanottiin,
että nykyään annetaan vain lilan
pieniä rangaistuksia niille ihmisille. ,
jotka vielä Julkisesti sanovat, että •
.. vielä ei ole tapettu kyllin monlä
juutalaista." Neuvosto väitti edelleen, ;
että Viime aikoina tällaiset tapaukset
ovat lisääntyneet "hirvittävästi".
;iao;t7xn«ltJisa|mtyneet suhteellisesti enemmän kuin-viikkopalkat, niin
•'i'^ > ^'^o&oftaistulos^on sittenkin tämä:
'Työläisten tulot vuonna 1955 laskt\at 61.5 prosenttiin kansal-listuloista;
heidän osuutensa v. 1954 oli 65 prosenttia, eli korkein
20 vuoden aikana."
Rahaministeri Harrisin tilastotiedot osoittavat, että ne rikkau­det,
mitä lisääntyvässä määrässä maassamme luotetaan, kasaantuvat
uhkaavan nopeassa tempossa pienilukuisen vähemmistön käsiin. Toi­sin
sanoen, jos ajattelemme soK-y>den vuoksi näitä rikkauksia
ta\-arana, eikä rahana, yhä suurempi osa kansallisesti tuotetuista
tavaroista jää kansanjoukkojen ostok\-v\ttömjyden vuoksi mäki­maan
harvalukuisten omistajain varastoihin, siten uhaten maatamme
uudella, 'runsaudesta" johtmalla pulalla ja työttömyydellä'?
Rahaministeri Harrisin ''Valkoinen kirja" on'Gusi ja pätevä
todistus, mikäli lisätodistuksia tarvitaan, että työläisten palkkoja on
nopeasti korotettava kautta linjan ja samalla lisättävä farmarien
tuloja. Muussa tapauksessa tavarat jäävät kansanjoukkojen osto­voiman
puutteen ^ o k s i ^^a^astohuone^siin.
PÄIVÄN PAKINÄ
Hölmöläiset olivat ehkä meitä viisaampia
; Siitä on jo kulunut erinäisiä \TIO-] laisia tarkoituksia varten kuin esi-sia.
johoInaUeklrJoIttanut luki höl-j merkiksi 'rakettien atmosfaärim^^ m
mölälstenseikkailuja Ja nautti nils-jhettämlseksl.'
tä,:kuten''raln lapset voivat saduista I "Luokitellen tämän keksinnön 'tär­keäksi
läpimurroksi' ilmavoimien t u t -
kimuslyöpUailystö • ^sellttl, että tämä;
ke^^intö jtehtlm''
nauttia;!-*
•Mutta 'näistä mon^
huolimatta muistamme vieläkm
: kuinka perusteellisesti me velipojan
kanssaK' ihmett^Imme sitä 'hölmöläisiä
ten tyhmyyttävkun he ensin, rakensi­vat*
mökih.-Jaunh()itettuaan.ikkunan
teon-, yrittivät tuoda säkillä auringon­valoa
tupaan!
, Noin järjetöntä voi tapahtua vain
hölmöläisille, tuumimme mer'kak^
:pojatthaII;aista itsetietoisesli. naures-keUen.
; Mutta 'se parhaiten nauraa, joka
viimeksi nauraa".- Ja : meistä tuntuu
että nyt olisi hölmöläisten vuoro n a u i
raa meidän): lyhytnäköisyydellemme'^
j a tietojemme rajoittuneisuudelle.
Ottakaamme' Saltlmoresta, inaahs-kuun^
19 pnä.rlähetetty A P : n uutis-tieto.
missä kerrottiin mm; seuraa­vaa:
.
••' • *. Yhdysvaltain ilmavoimien t u t k i ­mustyön
jjääUystö , tiedoittaa- alais-i
tensa tiedemiesten keksineen kemon^'
miten voidaan .atmosfäärissä vapaut­taa
."kemiaUisesfr, varastoitua .aurin­gonvaloa*.
'
w."lopultati sanotaan .tiedonannossa;
nämä: kokeilut > saattavat: >: johdattaa
Gellalslin keinoihin; että voidaan va-pamtaai-
ttta.varastoitua.voimaa sel-
; 'Uutistiedocsä selostetaan edelleen,
etta"auringörivaloa'' voidaan: kemiali'
lisesti varastoida happi-atomelhin ja
että .täten varastoitu auringonvalo
voidaan vapauttaa ' vissien kemikaa­lien
tavulla. Tällaista ''varastoon"
pantua: auringonvaloa op ? lähetetty,
näin kerrotaan mainitussa tmtistie-
B&ossa, raketin avulla korkealle atmos­fääriin
; j a ; siten saatiin, muodostu­maan
auringonvaloa;^'^ Vajaassa kynxL:
menessä. minuutissa^ tämä.: valo kas­voi
kokonsa puolesta niin, että maasX
ta katsoen^-sei.näytti olevan läpimir^
taltaan;kolme.kertaa suurempi kuin
kuu"., sanotaan : mainitussa uutistief
dossa ja-selitetään; että "valopilkku
lensi • noin 3 mailin: laajuiseksi, en­nenkuin
valo »himmeni . . r"
Näyttää siis siltä, etteivät hölmö4
'Tällaiset- keksiimöt auttavat muu­ten
sivumennen sanoen Yhdysvaltain
arvovaltaa tuhat •. kertaa enemmän
kuin mitkään atomi- Ja vetjrpommit.
Ainakin .^allekirjoittanut .lukeutuu
niihin tavallisiin kuolevaisiin. Jotka
ihailevat v amerikkalaisia työtellälsyy-destään,:
yritteUäisyydestään Ja kek­seliäisyydestään
Ja vihaa niitä
amerikkalaisia. poUtlikkoJa; .Jotka
seurauksista .välittymättä:: yrittävät
käyttää .nykyajan - suuria keksintöjä
ihmiskunnan' pään^ menoksi vain^ sik-
• sir:.että -Wall; Streetin möfaömähalset
porvarit, tulisivat- vieläkin '.piäiötty-neimmlksi!-
, - \~ '
: Että Yhdysvaltain sotaiset: pcflivarlt
; ovat yhtä- edesvastuuttonila; voittonir:
joita kuin.:muidenkin:: maiden ;sota-tarvetehtällijat;
shtä saatiin esimerk­k
i •Wa£hihigtonista, maaliskuun.:?: pnä
lähetetystä New York, Timesin uutis-tledosta.
missä sehtettiin - lyhyesti
kertoen: ^ z'"
., "Edustajahuone on- saanut tietää,
että unnntlmiitn p^rhjifflrgi Imiltn: l a i -
•vaston ' teistelukone olikin ' 'susi'
(flop); Se tuli' maksamaan noin $300^
000,000 . .
Kuinka smiresta rahamäärästä on
tässäi k^^synq^^seziäkyy ehkä parhai­ten
shta Jös >pidetään: mielessä; että
sillä-voitaisiinfrakentaa-sanokaamme
miljoona dollaria niäkäavia- kouluja
kokozialsta öbo kappaletta!
. iMaimtussa.uutistiedos^
että kahdeksan, vuotta sitten ruvet-läiset
olleetkaan n i i n hölmöjä,, yrit.. :tiin rakentaznaan - tätä ^'maailman
täessääni.-saada a)irIngonvalo3 van-giksL
Hölmöjä olemme olleet me
^vliEaat:' 'Ihmiset, jotka emme ole
vielä tähän mennessä voineet "rat^
kaista: tätä ongelmaa, mitä hölmöläi-:
sef tcsin yrittivät, ratkaista perin. air
keellisilhL: välineillä»
parasta^, taistelukonetta", jolle kyl­män
sodan hengen mukaisesti annet:,:
tiin piruHIstmteen -kalskahtava * The
Demon** nimi.-
Nyt kahdeksan vuoden kuluttua,
jolloin V mainitun ; konrän kehittämi­seen
on kulutettu yhdysvaltalaisten
veronmaksajain: varoja•500 miljoonaa
doUaria, on vhrallisen' tutkimuksen-,
perusteella kaikkiaan 280 Cemon^
konetta, joista ainoastaan neljä (4)
on lentopalvelussa! : Saman tutki- f
muksen perusteeUa käytetään 56 De­monia
"maakokeiluissa" Ja loput 200
Demonia . o n : ilmeisestikin Jossakin =
vajassa; koska :uutistiedossa kerro­taan,
-ettei xuUläore suoritettu edes i
kokeitakaan!
KUn 'miOstetaan,-e^
suunnitelman" mukaan öli tarkoitus
valmistaa tuhansittainv näitä Demorf- '
koneita,..niih;ylläolevasta' Jo näk>7.
kuinka perusteellinen ' "susi" siitä' ^
stiunnitelmasta tuU.
..'kaiken.'lisäksi saaiiin kiiuHa, että'
neljä" lentäjää on kuohut kökeilles-"
saan-näitä hirmuja!
'Virallisessa-; tutkimuksessatodetr
tiin. eitä näitä lentokoneita valmista-,'
neet yhtiöt ''Jakavat västuunalalsuu-;
den : -virheellisten päätösten^- teossaJ
jotka^ johtivat valtion varain >.haas.^ •
kaamiseen":—: mutta varmaa yonsit^^^
tenkin, ettei kyseisten yhtiöiden tar--;
vitse maksaa; pyöreätä : senttiäkään',
takaisin! . '
Kuxmon suomalaiset hölmöläiset­kään
eivät tällaista . asiantilaa b.V'
väksyisiv He kysyisivät jo, kuten ky­syi
eräs hölmöläinen karhUnjahdis^
sa,,että "olikohan Pekalla ollenkaan
päätä^ikaihnn pesään-mennessä? ,
Blika vain v i i t t a a . edelleen siäieaj'
että.-höhnöläiset taisivat olla meitä'
njicyisen sivistysmaailman. ..tekniUi-s
sesti jä tieteellisesti kehittyneitä ib-:
misiä paljon edellä — jopa siinäkin,^
että osasivat epäillä i l l o i n kuin oli
vähänUn epäileminen aihetta. Eikä
mikään: ole nykyaikana^niin terveel-;
Iistä koin se, että eleinään perus­teellisesti
kaikkia jporvarelta j a hei­dän
kotkotuksiaan.: .^Känsäkoura.