Vapaus, September 29, 1970

              Öivu 2 T i i s t a i , syy sk; 29 p. — Tuesday, Sept.' 29, 1070
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
BdHxv: W. EKLUND ^ • . BCapoger: E. SUKSI
T^llepboM: Office And Editioin
E^ubUahed tvvioe \veeltly: TuesdayB:.^
CJo. Limited, 100-102 Elin «t.-yviept,/
MedOlng Bddresa:
1)7' VapenfB Pi]{bU<fti|ii8
AdvetrtisliDgiifutea itpoiD appttcafcUai;ijiraivflattoin freeoicbaiv».
8 ^
CANADIÄN^^LÄNGliAGE PRfSS SI?
Oaoadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USA:n: 1 vk. $11.00; 6 kk. $5.76
SuömeeD: 1 vk. $11£0, 6 kk. $6.25
Avaruuslennon suursaavutus
~^ Niin länsimaiden kuin Neuvostoliitonkin asiantuntijat pvat
korostaneet neuvostoliittolaisen Luna 16. avaruusaluksen Kuu-tutkimussaavutuksen
tärkeyttä nimenomaan pitkän tähtäyksen pe­rusteella.
Useilla muilla aloilla ilmeisesti Neuvostoliitosta jälessä olleet
Yhdysvaltain avaruustwt;kija,t gaivat Kuu-tutkimuksessa selvän
etumatkan Apollo-lennoilla; joiden kohokohtina oli miesten lasku
Kuun pinnalle jä sieltä pintanäytteiden tuonti maahan.
• Nyt suoritti Neuvostoliiton miehittämätön Luna 16. saman­laisen
Kuu-näytteiden tuonnin takaisin maahan. Mutta kysymys
ei ole ilmeisestikään vain "aikaisemmin suoritettujen" tekojen tois­tamisesta,
vaan myös uuden uran avaamisesta. Länsi-Euroopan
johtavat avaruustutkijat ovat ylistäneet Luna 16. saavutusta uu­den
ajanjakson avaukseksi avaruustutkimuksen alalla.
Länsi-Saksan (Bachumissa olevan) avaruustutkimusinstituu­tin
johtaja Heinz Kaminski sanoi, että "Luna-malliset kauhojat
edustavat 'paljon turvallisempaa' varotoimenpidettä maan suojele­miseksi
taivaankappaleitten tuntemattomia bakteereja vastaan".
Englantilaisen Jordell Bank-observatorion kuuluisa johtaja tri Ber­nard
Lovell sanoi Lunan onnistumisen Kuu-pinta näytteiden tuon­nissa
tarkoittavan että tällaisia näytteitä- voidaan tuoda vielä tä­män
vuosikymmenen aikana maahan myös Marsista.
Neuvostoliittolainen kosmonautti Aleksei Yeliseyev sanoi Luna
16. "onnistuneen ihmiselämää vaarantamatta ja ilman tarpeetto­man
suuria rahamenoja". .
Varsinkin tulevaisuuden avaruustutkimusten Marsin ja
Venuksen maaperätutkimusten — kannalta katsoen, Luna 16. saa­vutus
avaa todella aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Se on aika­kautemme
yksi suursaavutus.
Englannin ämmattijärjestöienvuosikokou onissa
Bnglaimin ammatillinen keskus­järjestö
T U C piti pari viikkoa sit­ten
viisi psdvää kestäneen 102. vVUQ-sjikttl(
Oida»asa Brigbtoii^ Tilai
.suus t jäi. uitljCQmaiden telidistöissä
äytiiiinölHiseslti . katsoen kiokmiaaD
hupmioihiatta, kun lentokonekaap­paukset
. j a niiden luoma jäonitt^:
nyt tila vei lehtienv ylimääräisetkin
palstat; KujitenkinB(rightonj99a suo­ritettiin
mei^kittävää linjan vetoa.
Koikouksessa käytetyt t)uheenvuorot
ja hyväiksytyt päätöslauselmat kos­kivat
pääasliassa Englannin sisäisiä
taloudellisia' ja teolUsuiissuhteiden
asioita. Poikkeuksen muodosti vain
EEC:hen liittymlneh, joka oU taval­laan
ainoa: aihe; j(^a: voitiin pKää
myös ulkopoliittisena;
Kokouksessa todettiin yksimieli-sestii
että konservatiivit; yrittävät
tehdä ammattiliitosta "kummituk­sen",
jdca oli syypää kaikkiin Eng-lamba
t^udellisiin epäonnistuml
siifl dJJca^ huonoon suuntaan kään
tylieestä: maksutaseesta ja jatkuen
aina hintojen nousuun sejcä. tuotan­non
hitaaseen kasvuun. Kaikki pa­ha
on lähtöisin työläisistä, konser­vatiivit
syyttävät.
Pahan alku on muka työläisten
li'kkoilu^i".a parempien palkkojen
.puoIc:''a, väitoLään, Kuitenkin viime
vitonni 3(100 miljoonasta työpäiväs­tä
lakkajGn osuus oli vain 0,1 pro­senttia
ja tänä vuonna vastaava
prosenttiluku on 0,2 prosenttia.
Konservatiivit saavuttivat kesällä
vaalivbiilitonsa ehkä melkoisesti yl-iDltäen.
Niinpä heidän vaalipropa­gandan
aikainen^ vaatimuksensa
"panna kuolaimet" ammattiliittojen
suihin on saanut Heathin valtaan
noustua hieman varovaisen sävyn.
Konservatiivien hallituksella on kui­tenkin
edelleen aikeena säätää par­lamentissa:
iaki, joidta. nojalla kon-servattivinen
työtuomioistuin mää
rittolji», mikä lakko on laiUlnan ja
mikä laiton, mistä tulee rangaistus
ja mistä ei.
Lisäksi aiotaan pystyttää amerik-^
kalaistyylinen Taft-Hartliey-laki
"jäähdytysajaksi", jolla lakot estet­täisiin
tai, vesitettäisiin. Työnania
jien velvollisuuksista täi pakosta
heitä kohtaan ci puhuta mitään.
Jos konservatiivien hallitus aikoo
todella viedä parlamentissa läpi
'teoilisuussuhteita" koskevan laki-suunnitelmansa
sellaisena kuin se
on aikaisemmin julkisuudessa esi­telty,
niin se merkitsee 50 vuo­teen
vakavinta hyökkäystä ammatil­lisesti
järjestäytynyttä Englannin
-työväestöä vastaan, kuten metalli­työläisten
ammattiliiton puheenjoh­taja
li. Scanlon lausui. Kokoukses­sa
todcettiinkin, että tässä tapauk-
Uusi sopimus tarpeellinen
Kuter. lehtemme uutisosastolla kerrotaan, Canadan ja Neu­vostoliiton
edustajat kokoontuivat vjikpn.lopulla, Öttawassa kes­kustelemaan
Gahadan länsirannikon kalastusongelmista, sisältyen
niiAiii Canadan puolelta kysymyä kalakannan säilyttämisestä, ka­lastaja-
alusten turvallisuudesta, sekä Neuvostoliiton puolelta mm.
Vancouverin sataman hyväksikäytöstä jne. Alustavien tietojen mu­kaan
kokous, jatkuu useita päiviä. Asian taustakysymyksiä selvit­tääksemme
lainaanuiK hieman lyhennettynä kalastajain uniön "The
Fishermän"-lehden elokuun 21 pnä. julkaiseman toimituskirjoituk-sen,
missä suurella asiantuntemuksella käsitellään kysymystä mm.
seuraavasti:
— Kalastusasiain ministeri Jack Davis kirjoitti viime syksynä
•The Fishermän-lehdelle ilmaisten pääasiallisesti hyväksyvänsä
meidän esityksemme, että Canadan tulisi ryhtyä aloitteentekijäksi
ja kutsua kaikkien Pohjois-Tyynellämerellä kalastavien maiden,
myös Neuvostoliiton edustajat konferenssiin, missä neuvoteltaisiin
uudesta kalastussopimuksesta, mihin voisivat yhtyä muutkin maat
sikäli kun ne saavat kalastuslaivueita pitkien matkojen päässä
kalastamista varten. Ministeri Davis ilmoitti meille, että hän on
suositellut tätä esitystä ulkoasiain ministeri Mitchell Sharpille.
Ja mitä on hallitus tehnyt? E i mitään.
Nyt Davis sanoo haluavansa esittää Neuvostoliitolle; että se
liittyisi nykyiseen sopimukseen. Mutta jos Neuvostoliittoa pyyde­tään
liittymään nyt vanhettuneeseen sopimukseen, joka laadittiin
kylmän sodan olosuhteissa U S A : n tavoitteena ollen Neuvostoliiton
jättäminen kokonaan ulkopuolelle^ se on vallan toinen kuin ehdo­tuksemme,
että Neuvostoliitto osallistuisi muiden maiden kanssa
keskusteluun uudesta sopimuksesta, missä huomioitaisiin kaikki
nykyhetken realiteetit. ^—
Realiteetteina ovat Canadan ja Yhdysvaltain jokien tuotta- :
mat lohikalastusalueet, joiden suojelemiaeksi sopimus pitäisi tehdä.
Ne ovat uhattuina Japanin j a Etelä-Korean, syvänveden kalastus-operaatioiden
takia — eikä Neuvostoliiton kalastuslaivojen operaa­tiosta
•— viimeksimainitun pidättyessä vapaaehtoisesti lohenpyyn­nistä.
Huolimatta Canadan ja Yhdysvaltain kalastajain kirpciatä
protesteista, Japani pyytää lohia syvällä merellä kalastussopimuk­sen
määrittelemän kielletyn rajan (abstention line). länsipuolella,
mistä alunperin luultiin saatavan Aasiasta lähtöisin olevia lohia,
mutta, kuten on osoittautunut, kalastajien saaliiksi joutuu Bristol
Bayn ym. kutupaikkojen lohet. Välttäen kaikkia protesteja ja
lupauksia, Etelä-Korea liittyi viime vuonna tähän kalaaiukseen ja
kaikki merkit viittaavat siihen; että sen laivat tulevat sinne uudeU
Icen ensi vuonna. ; :
Tämä on todellinen vaara lohikalastukselle, heikentäen ja uha­ten
tuhota jopa nykyisenkin «opimuksen tehokkuuden. Mitä Etelä-
Korea voi tehdä tänään,, sen voivat tehdä muut maat huomenna;
sillä niitä ei sido mitkään sopimukseen liittyvät pidättymiset.
Jo niin- varhain kuin v. 1959 U F A W U (kalastajain unio) oli
isäntänä neljän maan kalastusjärjestöjen konferenssissa Vancou­verissa,
missä Neuvostoliiton valtuutetut liittyivät Canadaan, Yh­dysvaltain
ja Japanin edustajiin suositellen "Canadan, Yhdysval­tain
j a Japanin välistä kolmen vallan sopimuksen mukaista (uutta)
sopimusta entistä tehokkaamman tutkimustyön suorittamiseksi sii­tä,
miten voidaan säilyttää lohikalastusmahdollisuudet ja muut
arvokkaat resurssit Pohjois-Tyynellämerellä. Sitä seuranneen yli
kymmenen vuoden aikana Canadan hallitus ei ole vastannut tähän
vetoomukseen. .
Canadalaiset uistinkalastajat harjoittavat kalastusta Big Ban­killa
ja muilla länsirannikon alueilla 12-mailisen aluevesirajan ul-i
SOUDUN MM K I L P A I L U J EN
ERÄÄÄSTÄ VARJOPUOLESTA
Paikallisesta (St; Gatharinesin)
lehdestä sain lukea erään kansa­laisemme
pienen kommentin siitä
kuinka "hyvää aikaa" heillä oli
tansseissa ja nähtävyyksiä kat­sellessa
suomalaisten soutajain
kanssa. «
Luin sitä hienolla mielipahalla.
Minusta tuntuu; että eräät tosi­seikat
olisi pantava paikoilleen ja
osa tunnustuksesta annettava
myös niille meistä, jotka työsken­telimme
kulissien takana kaikella
mahdollisella tavalla saadaksem­me
tämän yhdessäolon onnistu­maan
saamatta edes kätellä niitä
poikia tai puhua heidän kanssaan.
Meillä oli täällä St. Catharine-sis-
sa kunnia järjestää soudun
kolmannet maailmanmestaruuskil
pailut. Siellä oli 32 maata edus­tettuna
ja Suomesta oli 19 hen­kilöä.
Kysymys oli kaikkien "souta­j
a i n " yhdestä vapaapäivästä, mir
kä oli perjantaina, syyskuun 4
pnä. Mfnä olin yksi virallinen
tulkki ja fliinä ominaisuudessa
kaupungin ajanvietekomitea pyy­si
minua ottamaan selvän, että
voivatko kaupungin suomalaiset
järjestää jonkinlaisen tervetulir
aistilaisuuden Suomen soutajille.
Tarkoitus oli, että siitä tulisi to-siaalinen
illanvietto; soutajille,
mutta ilmeisesti siitä tuli poliit­tinen
sirkus.
Me lähestyimme.joitakin kans­saihmisiämme
ja meillä oli tilai­suus
keskustella .siitä mitä ryh­mämme
kokonaisuudessaan voisi
tehdä. Monista seikoista keskus­teltiin
puolesta j a vastaan ja yh­tenä
erikoisseikkana oli muisto­palkinnon
(trophy) antaminen
"pojille". Kiitos siitä lankeaa mi-
SYNTYAAÄr
PÄIVIÄ
yäinö Juola. lioyle, Ont., täytti
maanantaina, syysk. 28 pnä 70
vuotta.
Jolm Linden, ' Sudbury, Ont.,
(Bcl-Air 'Nursirvg Home) täytti
maanantaina, syysk. 28 pnä 79
vuotta.
Eeli Ritola, South Porcupinc, Ont.
täyttää torstaina, lokakuun 1 pnä
74 vuotta.
Mimmi Knuuttila, I'orcupinc, Ont.
täyttää lauantaina, loikak. 3 päivänä
86 vuotta.
Lempi Rajala, New Liskeard,
Ont., täyttää sunnuntaina, lökak.
4 pnä 85 vuotta.
Bertha Kummu, Sudbury, Ont.,
täyttää maanantaina, lokak. 5 pnä
72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
katsoa vastcn^kasvoja sitä tosi­asiaa,
että muutaman vuoden ku^
luessa, kun kalastuspainostus
kasvaa, muidenkin maiden kuin
Neuvostoliiton ja Japanin laivat
tulevat kalastamaan , vesistöil-
- iemme.
;. . . Ainoa tehokas keino lo-hiemme
suojelemiseksi, kaikkien
lohikalastajain suojelemiseksi, on
lohikalastuksen kieltäminen sy­vällä
merellä.
Kalastajat ovat kyllästyneitä
siitä; että heidän tarpeitaan käy­tetään
muihin tarkoituksiin. Poh-joisen-
Tyynenmcren uusi kalas­tussopimus
on laadittava. Haluaa-kopuolella,
toivoen oikeutetusti, että hallitus huolehtii heidän oi- .ko T r u^
*^ ' . . , . „ , . „ ^ , ,v „. . , . i kauan, että muu kehitys pakottaa
kcuksistaan perinteellisillä alueillaan. J a on. kohtuullista olettaa, gjihcn? Vai tuleeko se vastaa-cttä
Canada pääsee sopimukseen Neuvostoliiton kanssa Neuvosto- maan puheet teoilla ryhtymällä
liiton uistinkälastajain operaatioiden rajolttamiBeksi niillä vesillä, aloitteentekoon järjestääkseen
Heikkoutena sellaisessa sopimuksessa, minkä Canada voi tehdä konferenssin «ceskiistelemaan uu-
Nouvostomt™ kanasa. o„ «o. et.ä ,nm el ml.Mn valkutua.a per^MÄI;,,"'»"
muihin kalastusta harjoittaviin maihin, jotka lähet^^^ perusteella kaikki kalastajat voi-
Pohjois-TyynellcmercUe. Ja British Columbian kalastajain tulee vat yhdistää rivinsä.
nun miehelleni, jolle ei ole annet­tu
siitä mitään mainintaa—T mei­dät
jätettiin kokonaan huomioon­ottamatta-
Me yritimme saada toimeksi
toisen kokouksen järjestelyjen
viimeistelemiseksi, mutta kaikki
ovet oli meiltä suljettu huomau­tuksella,
että asiasta ei ole mi­tään
keskusteltavaa.
He ryhtyivät toteuttamaan oh­jelmaa
mistä olimme keskustel­leet'
ja lopullisena "voittona" oli
piknikki, tanssit, kahvitarjoilu ja
kerätyt varat . . : Mainitut tilai­suudet
eivät olleet avoinna kai­kille
ja nuoret vieraat eristettiin
eliminoimis-prosessin perusteella
mclko monista Uimisista. .
Minun mielestäni, meidän tuli­si
suomalaisina olla ylpeitä perin­teistämme,
mutta täällä ei' tällai-sista"
perinteistä" ole mitään y l ­peilyn
aihetta. Meidän tulisi pai­naa
päämme häveten alas. Ryh­mänä
me olemme yhteistoiminnan
kannalta kehnoin vähemmistö­ryhmä
näinkin tiirkeän tapahtu­man
yhteydessä.
Jos tämä a.sia olisi käsitelty
asianmukaisella tavalla me oli­simme
todennäköisesti saaneet
kannatusta ja tukea ympäristö­kunnista
aina Hamiltonia j a To­rontoa
myöten. Silloin.olisi meillä
ollut tilaisuus, missä Suomi-vie­raat
olisivat tavanneet maanmie-hiään
aika paljon; Se olisi ollut
meille kaikille erinomainen tilai­suus.'
•
Nyt meillä on St. Catharine-sissa
entistä enemmän huonoa
tunnelmaa, suurempia railoja vä­lillämme,
ja pahansuopaisia vih­jailuja
joita hirtehisesti: kyllä
käytetään juuri niitä ihmisiä vas­taan,
jotka: yrittivät saada siitä
todella jonkinarvoisen tilaisuu­den.
;
Minä toivon, että sc, mitä on
tapahtunut täiillä, olisi jonkinlai­sena
ohjeena ja varoituksena ty­peryydestä,
kiihkoilusta j a pikku­maisuudesta
.
Minun kohdaltani on vasten­mielistä
myöntää, että aikuisina
ihmisinä me emme ryhmänä nous­seet
tässä <isiassa läheskään ai­kuisten
vajitimusten tasolle. .
— R. N., St. Catharines.
asioita.: Esimerkiksi ihmeekseni
sain,kuulla, että; eräs ruokatava-ra-
ketjuliike käyttää vuosittain
yli viisikymmentä tonnia niitä
pieniä pahvilautasia, joita on
kasviksien ja lihan alla ja kun
tuotteet punnitaan, niin ne pun­nitaan
näiden lautasien pääll
Viisikymmentä tonnia . . . siis
näin ollen me kuluttajat saamme
vähitellen niin paljon vähemmän
tuotteita, joita ostamme siinä hy­vässä
uskossa, että saamme täy­den
painomäärän.
No niin . . . tämä mummo meni
kauppaan, itse ottamaan selvää.
Katselin valmiita lihapakkauksia,
sitten kun. en saanut mieleistiini
pyysin, että minulle punnittaisi
pauna jauhelihaa. Suuren ikku­nan
läpi katselin, kun lihani pun­nittiin,
mutta ensin yaa'an päälle:
pantiin vihreä pahvilautanen.
Valmis. Kysyin, onko tässä nyt
pauna. On. No kuinka paljon tuo
pahvikappale painaa? Mitä? .'. .
jaa tuo alus? . . . ci paljoakaan.
Halusin nähdä "managerin", ha­lusin,
että jauheliha punnitaan
uudellon tyhjässä vaa'assa. Niin
tehtiin, ja sain kuin sainkin pa­kettiini
vähän enempi, hyvin vä-liän,
mutta kuvitelkaa kuinka palr
jon se vuodessa merkitsee suurel­le
liikkeelle. Viisikymmentä ton­nia
pahvia, j a me kuluttajat jou­dumme
sen maksamaan.
Kokouksessa kehoitettiin kulut­tajia
valittamaan liikkeille alipai-nosta.
Voihan sitä kokeilla, niin­kuin
minäkin tein. mutta tehdä
sitä joka kerta, kun tekee ostok­sensa,
siitä on liian paljon vaivaa.
Siihen kai nuo liikkeetkin luotta­vat.—
ht., Toronto.
KULUTTAJAIN
KOKOUKSESTA
Olin toissa viikolla kuluttajain
yhdistyksen (Consumers Associa­tion
) kokouksc.ssa, jossa: taas sel­visi
minulle ennen tietämättömiä
.MI.M, MIDI. MAXI . . .
•Hyvin nuoret tytöt ja kaikki mie
het pitävät Micro-Mini hametta par­haana,
varttuneemmat naiset tyk
kiilsivät pitää Miniä; siinä vähän
yläpuolella polven, vanhemmat nai­set
tuntevat olonsa mukavaksi polvi-
Minissä; mutta muotiliikkeiden ylä-portailta
on tullut meille määräys,
eitä Midi tai Maxi se olla pitää.
Ja kukaan ei kuulemma tykkää
näistä uusista määräyksistä, mutta
luulen, että ei niitä kovinkaan mon­ta
vuotta voida vastustaa. Muoti on
näes sellaista, että kun yksi menee
edellä, vähitellen toiset perästä, me
ihmiset kun olemme sellaisia. Teem
me näissäkin asioissa- ihan vasten
tahtoamme.
Tosiasia on että vaatetusliikkeet
olivat pakoitottuja muuttamaan
muotia jyrkästi, sillä on jo monta
vuotta ollut helppo helmoja lyh6n-ncHä,
mutta tehdä lyhyestä pitkä on
mahdotonta. Me vastustamme vähän
aikaa, mutta ennustan, että ei kulu
pitkääkään aikaa, kun olemme ta­kaisin
nilkkoja peittävissä vaatteis­sa.
Silloin nainen on kuulemma
"ihastuttavan salaperäinen". .
^ hämäläinen.
sessa amrnättiflutot tiivistivät rivin­sä
yhtenäiseen .taistelurintamaan.
Toisaalta fcoJ»^
että ammattiliittojen ei pidä pro­vosoida
itseään, tulla vedetyksi tais-telidtentälle
ennen kuin tiedetään,
mistä taistelussa on todella kysy­mys.
Nyttemmin tiedetään, että Heath­in
hallitus on menettänyt aika ta­valla
sotaisuudestaan ammattiliit­toja
vastaan ja lähiviikkoina se ai­koo
antaa TUCiUe asiakirjan neu­vottelupohjaksi
"teoHisuussuhtei-den"
laista. Ammattiyhdistysliik-keien
on sisällä sovittava uudistuk-siistaan
ilman hallituksen puuttu­mista
ja pakkoa .kokouksessa to­dettiin.
Kun on :käynyt,Umeiseksi, että
konservatiivien hallitus aikoo py­säyttää
eri työläisryhmien palkan­korotusvaatimusten
aallon torju­malla
ensin julkisella sektorilla, ni­mittäin
parhaillaan neuvottelujen
alaisena olevat kunnantyöntekijöi-den
ja kaivostyöläisten (Englannin,
hiilikaivokset "on kansallistettu),
palkankorotusvaatimukset, tuomit­tiin
Brightonissa tällaiset aikeet
jyrkästi. Edessä olevat viikot ja
kuukaudet tulevat olemaan sangen
vaikeita Englannin palkkarintamal-la.
Kysymys on Englannin liittymi­sestä
EEC:hen aiheutti Brightonis­sa
kaikkein laajimman ja kärjek-käimmän
keskustelun. Kokouksessa
kävi selvästi ilmi, että ammattiliit­tojen
valtuutettujen ylivoimainen
enemmistö oli liittymistä vastaan.
Kattilatyöntekijäin ammattiliiton
edustaja McCarvey lausui suoraan,
että Rooman sopimuksen hyväksy­minen
vahingoittaa englantilaisia
sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliit­tisesti
sukupolvia eteenpäin. Se riis­tää
kansalta kontrollivaltuuden va­litsemansa
hallituksen suhteen. Se
on poliittinen askel, jolla on suun­naton
taloudellinen hinta. Olemme
astumassa junaan, jonka päätease­man
vain Jumala tietää, McCarvey
alusui. Hän sai myrskyisät suosion-osoitupkset
valtuutetuilta.
Taitavasti operoiden TUC:n pää­neuvosto
sai kuitenkin kokouksessa
läpi oman kompromissiehdotuksen­sa,
jonka mukaan "odotetaan ja
katsotaan", mitä EEC:n kanssa käy
tavista neuvotteluista kuuluu, ts.
mitkä ovat liittymisehdot. Tämän
jälkeen kutsutaan TUC:n ylimääräi­nen
kokous päättämään lopullisesti
asiasta. EEC:n kannattajat saivat
vain alle 10 prosenttia valtuutettu­jen
äänistä.. Kompromissiehdotus
taas meni läpi melkoisella enem­mistöllä,
kun eräät suuret ammatti­liitot
pidättyivät äänestämästä.
Libra.
Masrsalklka Gnetsihbo: " 1
edfitaa 1
sodan pesälikeitä
Moskova. — Marsalkka' Andrei
Gretshko on antanut päiväkäskyn
panssarivaunujoukkojen päivän
johdosta, päivää vietettiin viime
viikolla. Marsalkan päiväkäskyssä
sanotaan mm.: —Neuvostoliitto
kulkee varmoin askfelin kohti kom
munismia, lujasti ja johdonmu­kaisesti
noudattaen rauhanomais­ta
leniniläistä ulkopolitiikkaa.
Mutta*- kansainvälisen imperia­lismin
hyökkäävät voimat pyrki­vät
Yhdysvaltain johdolla jarrut­tamaan
ihmiskunnan sosiaalista
kehitystä,: sekaantuvat kansojen
elämään ja sytyttävät sotapesäk-keitä
maapallon eri kulmilla ja
laajentavat asevarustelua.
Tässä vaikeassa_:rjaV jännitty­neessä
tilanteessa kommunistinen
puolue ja neuvostohallitus pitävät
huolta maan puolustusmahdin l u ­jittamisesta
ja asevoimien, myös
panssarijoukkojen varustamisesta
nykyaikaisella taistelutekniikalla
ja aseilla, totesi marsalkka.
Päiväkäskyn mukaan päivää
juhlittiin ilotulituksin Moskovas­sa,
liittotasavaltojen pääkaupun­geissa
ja sankarikaupungeissa.
Myös pääkaupungin lehdet
osoittivat suurta huomiota pans­sarijoukkojen
päivälle.
Rahapula vaivaa
USAn yliopistoja
New York. — "Yliopistot köyhyy­den
kourissa" otsikolla kirjoittaa
:'New YcÄ-k Times" siitä vaikeasta
tilanteesta, johon Yhdysvaltain kor­kein
opetus on joutunut.
Korkeakoulut ovat uuden luku­vuoden
alkaessa erittäin suurissa
taloudellisissa vaikeul:sissa. Lama
kausi maan taloudessa ja hallituk­sen
suorittamat varojen supistukset
tutkimustyön osalta ovat olleet an­karia
iskuja vieläpä kaikkein etu-oikeuletuimmille
yliopistoille. Bud­jetin
vajaus esimerkiksi Princeton-in
yliopiston dsalta on 2 miljoonaa
dollaria ja Clolumbian yliopiston 11
miljoonaa dollaria.
Lehti toteaa, että korkeakoulujen
hallinnoilla on uuden lukuvuoden al­kaessa
muitakin, yhtä tärkeitä on-'
gclmia. ratkaistavanaan, nimittäin
odotettavissa olevien opiskelijalevot­tomuuksien
aiheuttamina. Yliopis­tojen
rehtorit suunnittelevat turval­lisuustoimenpiteisiin
ryhtymistä".
'Turvallisuudesta vastaavaa" hei&i-lökuntaa
lisätään ja se saa erikois­valmennusta
"odottamattomien ti­lanteiden
varalta. Eräissä opiskelija
kaupungeissa poliisi on taisteluval-miudessa.
..
Richard Burtonin kerrotaan sanoneen, että hän yrittiiä
tappaa henkilön, joka yrittiiä sen lentokoneen kaappausta,
jo.ssa hän on matkustajana. Vasemmalla kuvassa on George
Habbash, jonka väitetään suunnitelleen äskettäin lähi-itään
tapahtuneiden matkustajalentokoneiden kaappaukset. Häntä
sanotaan palestiinalaisten sissien johtajaksi.
PÄIVÄN PAKINA
KAIKKENSA KÖYHILLE
• Joka viides canadalainen elää
köyhyydessä ja puutteessa. Ja sitä
mukaa kun lisääntyy työttömien
määrä teollisuuskeskuksissa .ja ko­tikonnuiltaan
häädettävien ^rasc-maan
joutuvien luku maaseudulla
ka.svaa myös köyhyydessä elävien
luku.
Tällaisessa tilanteessa on aivan
:; luonnollista; että köyhyydessä ja
senaihcuttamista ongelmista puhu­taan
nykyään muuallakin kuin työr
tälekevien piireissä. Vika on vain
siinä, että "kaikkea hyvää köyhille
toivovat isoiset" ovat valmiina
antamaan puutteessa eläville kaik
kensa,. kunhan vain ei kosketa
heidän rahakukkaroonsa eikä teh
du mitään muutoksia tähän kai­kista
parhaimpaan yhteiskuntaan,
mikä ci tule toimeen ilman rik­kaita
ja köyhiä — ilman pieni­lukuista
tuotantolaitosten omista­jia
ja niitä, jotka työllään luovat
kaikki rikkaudet. -
Pöydäliiiimme on koko joukko
leikkeleitä, mis.sä käsitellään Isois
ten syvää "huolenpitpa" tai oike­ammin
sen.puutetta köyhistä.
Vanbouyeri.ssia viime viikolla pi-
'detys.sä (Janadan kauppakamarin
kokouksessa olij yhden esimerkin
ottaaksemme, montrealilainen ta-lousasiain
neuvonantaja Ronald
MiacPherson sanonut, että kaik­kien
punaveristen canadalaisten
porvarisetien ja tätien pitäisi vas­tustaa
ns. "taatun vuositulon" va­raamista
kaikille canadalaisUe, s i l ­lä
se tulisi hänen merise-lityksensä
mukaan tukahduttamaan koko ta­louselämän.
Hän lohdutteli rahamieskuulija-T
kuntansa omiatuntoja vätystämäl-lä,
että "vaikka köyhyysrajan ala­puolella
olevan monen ihmisen aso.
ma ei ole kadehdittava, niin he
(varattomat canadalaiset). ovat
köyhiä vain suhteellisesti (?) pu
huen . . . "
Hän sanoi aktuaalisesti Icöyhiä
olevia ja puutetta kärsiviä olevan
vain hyvin vähm.
MacPherson .sanoi, että taattu
vuositulo canadalaisillc, mikä nos­taisi
kaikkien vuosiansion köyhyys­rajan
yläpuolelle, tulisi maksa­maan
$1—$5 miljardin väliinallla,
mikä nostaisi yli .$8,000 vuodessa
ansaitsevien veroa 4.«5-prasenttlscs-ti:
. ' :-..
Ajatellaanpa sitä surkeutta. :
Jos kaikille cafiadalalsille varat-,
täisiin lakivoimaiscsli taattu vuo­situlo,
niin siitä tulisi maailman­loppua
lähentelevä onnettomuus —
varakkaimmilte ihmisille verojen
korotus!
Siinä olisi inhimillisten puutteie-den
vähentäminen vastatusten dol­lari
m enojen kanssa! Sellaista ei
tietenkään voi eikä, saa tapahtua.
Ajatuskokeen vuoksi' minkä­lainen
poru ja hammasten kiristys
keihittyisikäEin, jos vaihdettaisiin
osia niin, että yli kahdeksantuhatta
vuodessa ansaitsevat ottaisivat
köyhyysrajan alapuolella olevien
paikan ja päinvastoin. Täten kyllä
vähenisi köyhien lukumäärä ja l i ­sääntyisi--
yli $8,000 hankkivien
määrä.
Mutta mukava olisi kuulla,, min­kälaisen
asenteen esimerkiksi ta^
lousncuvonantaja MacPherson
omaksuisi puhuessaan toisille "osa-kumppaneilleen",
eli vuorostaan .
nyt köyhyysrajan alapuolella elä
ville?
Melko varmaa olisi, että hän löy- •
täisi tJiillöin eräitä myönteisiä seik­koja
taatun vuositukon ohjelmal­le,
Hänen mielestään olisi pelkäs­tään
:lelpä'huolien takia välttämä­töntä
tehdä tällainen uudistus.
Jji kun mr. MacHierson^ on ta-lousasiain:
neuvonantaja, niin hän
huomaisi: varmaan, eräitä muitakin
seikkoja.
Taatun vuositulon perusteella
köyhimmätkin ihmiset, joutuisivat
a.sialn hykyiseUääh ollessa mak-
• 11-
samaan huomattavasti enemmän
veroa kuin nyt. He ostaisivat
enemmän vaatteita, huonekaluja.
ja kaikenlaisia tarvikkeita, joiden
yhteydessä maksetaan sitä "salat­tua
veroa" (tavaravcroa, tullive-
; roa, myyntiveroa jne) minkä avul­la
valtio kahmii köyhien kukka- -
rosta valtaosan verotuloistaan;
Sivumennen sanoen, tämä taa­tun
vuositulon perusteella kahmit­tava
lisävero vaikuttaisi myös niin,
että muiden • verot eivät kohoaisi-kaan
siinä määrin kuin mr. Mac­Pherson
olettaa.
Toisaalta, jos Canadan köyhät
saisivat taatun vuo'silulon, se li
saisi paljon kaikenlaisten tavarain
ja palvelujen kysyntää: Siitä tulisi ,
lisää töitä tehtaille, lisää kauppa-tuttavia
liikkeille, lisää asiakkaita
lääkäreille, lakimiehille jne.
Lyhyesti sanoen, se ei poistaisi
sitä suurta eroa, mikä vallitsee
rikkaiden ja köyhien välillä, se ei
poistaisi omistavan ja omistamat­toman
luokan välisiä ristiriitoja,
mutta taatun vuositulon perusteel^
la voitaisiin lieventää vähän köy­hempien
ihmisten asemaa ja sa­malla
elvyttää koko m aan talous­elämää
alhaalta ylös asti.
Rahäsäkkicn päällä istujien mio- :
Iestä sellainen nionetelmä olisi tier
tonkin koreitilnisyyttä ja muuten­kin
suurta syiitiä pyhää rahaval­taa
vastaan; — Känsäkoura, ' '
I.
f