Vapaus, May 19, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, toukok. 19 p. — Tuesday, May 39,1953 i|
'»«Äh
CMsftn of Caoadians. Es*'
tablbbed Mor. « , 1917. Autborlzed
M «ecoxsd daa» o a U Uie Post
Office Ilepartoient, Ottava. Fub-iUbed
thrice veekly: Tuesdays
vnuuvdsys fuut Saturdaya by Vapaus
Fubllsblng Company l.t<L. at Ip0«i02
E l » S t . J V v S ^ b u r y , Ont.;
Telephones: Business Office 4'426t
jEditorlaJ Office 4^4265,,:, »tonager
E . S u l i s i . E d i t o r W , E U u n d . M a i l i n g
äOare»': Box 69. g o d b u t y . O n t a r i o.
A d v e r t i s i n g xates u p o n ö p p U c a t^
T r a n s l a t i o o free of chatge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 v k 7ji)0 6 k k . 3.75
• 3tk.225
YhdysvaUoifi»; 1 v k . BMeULÄSO
Suomessa 1 v k . 8.50 6 k k . 4/75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
JOrn. MasUUa BUart Ijockeibygta
saavutti eilen. tk. 18 pnä 72 vuoden
Ybdranme o n n i t t e l u i h i n!
Rauhan vastustaja raivöissaatn
^^^^^^^^^^^ V viikon torstain uutistiedoissa kerrottiin, kuinka surullisen
kuuluisa \visconsinilainen senaattori JfcCarthyj joka John Foster
Dullesin 3^. ohella tunnetaan johtavimpana sotaan valmistautumisen
puustaajana ja mielipiteiden kontrollin järjestäjänä US.Arssa, on rai­vonnut
Britannian pääministeri Churchillin ja Työväenpuolueen joh­tajan
Attleen rauhanneuvotteluja kannattavien lausuntojen tähden.
Kuinka kipeästi ja kuinka arkaan paikkaan nämä lausunnot sat­tuivat,
selviää senaattorin raivoa pursuvista lausuni^oista. • Ja Wikka
senaaitori r McCarthy syytikin kaikki törkeimmät haukkumasanansa
Attle^ta vastaan, niin kaiken läpi näkyy kuitenkin, että vihan ja^suut-tiiipujisen
kärki oli kohdistettu pääministeri Churchilliin ja Britan­nian
konservatiivipuolueen johtoon. Se onkin aivan luonnollista, sillä
juuri ^konservatiivien ja heidän johtajansa, vanhan 'Xeuvostoliiton vi­hollisen,
Churchillin varassahan Britannian USA: n sanelemalle so-taanvarustautumLsohjelmalle
antama tuki on seisonut.
JllcCarthyn äärimmäistä suuttumusta ja myöskin tahdittomuutta
kuvaa seuraavat hänen lausunnostaan poimitut kohdat: g
0 « a •
* * •
liiiehet Mr.
ja Mr. ^ i t f
"Jos brittiläiset yrittävät pakoittaa meidät hyväksymään
: r ;,1co esittämät ehdot sillä, että vetäytyvät pois (Ko-
• : * r e a s t a ) jos me emme sitä tee, niin silloin minä sanon 'menkää ja
... j>oIkaa kirottuja-." Sitten hän lisäsi: "Tällä maalla on välineitä
:• • 't)a.xo^^ Koreaan yksinään jos tarpeellista.''
1C huippunäytös senaattorin ylitse pursuvasta raivosta
oli se{iraava lisäys:
* ''Silloin minä sanon, upottakaamme jokainen kirottu laiva,
*joka kuljettaa materiaaleja, jotka tuottavat kuolemaa amcrikka-teisille
pojille."
'i'ässä yhteydessä hän selosti tarkemmin minkä maan lipun suo­jissa
Iculkevia laivoja hän tarkoitti. Hän nimittäin sanoi, että-"huo-mattjva
joukko Kiinan hallituksen omistamia laivoja purjehtii Bri­tannian
lipun alla ja kuljettaa tavaraa Kiinaan."
\^ftleet vastaan raivosi senaattori McCarthy erikoisesti siksi, kun
Attle^, ikäänkuin täydentäessään pääministerin lausuntoa sanoi, että
Yhdysvalloissa on sellaisia vaikutusvaltaisia piirejä, jotka eivät halua
raiihan'tilanteen palauttamista.
On selvä asia, että sotainen senaattori ei olisi paljonkiaan piitan­nut
4ttleen lausunnosta, jos pääministeri Churchill vain olisi antanut
kannaksensa Yhdysvaltain sotaohjelmalle ja kmi edes yksiksin ääni
voIisiBjj^Uannian parlamentissa noussut Churchillih lausuntoa ja kan­taa
i^ustianiaan. °
^ Tosiasia onkin se, että Britannian kannan maailman rauhankysy-myk^
ssä miiärittelee Britannian valtakunnan elinehdot ja Britannian .
kansan päättävä asennoituminen sotaa ja sotavalmisteluja vastaan,
k^^ voi tuoda muuta kuin jatkuvaa kurjistumista ja lopuksi
: n3äär|iämätÖntä ja ^kuolemaa. *Xäiden vääjäämättömien iosiasi-
; öiden; edessä täytyi Arnerikan ohjelmaa uskollisesti seurannem^«Ch^urcr
billin*7—Amerikan avun menettämisen uhallakin — valita rauhaan ja
hyvinvointiin johtava tie ja luopua tuhon ja hävityksen kuiluun johta-valtat
Yhdysvaltain sotakapitalistien tieltä.
1'Btit^Lpnian uusi asennoituminen ja Euroopan asettuminen uptta
suiuitaa kannattamaan, on suuri voitto maailman rauhaa rakastaville
V ihliöi^le ja siksi se saattaakin sodanlietsojat ja sotavoittoilijat rai­voihinsa..
Sen tulee olla. kaikkien maiden rauhanystäville -känhusti-inena
Pentistä tarmokkaampaan toimintaan rauhan saavuttamiseksi.
NimpämeillävCanadassakin on.pyrittävä muodostamaan tulevista eri
pitriän rauhankonferensseista valtavia mielenosoituksia rauhan puo­lesta^
joissa kaikkiin yhteiskuntaryhmiin kuuluvat ihmiset tuovat
esille rehellisesti ja avoimesti mielipiteensä.
Tulevien vaalien johdosta '
Kun Canadan 21. parlamentin seitsemäs istuntokausi hajaantui
varhaip viime perjantai-aamuna tehtiin samalla selväksi, että se oli
vuonna 1949 valitun parlamentin viimeinen istuntokausi, mikä mer­kitsee
sitä, että uuden Varlan^entin vaalit on toimitettava vielä tä-miin
vuoden aikana. Vaalien pitämispäivästä päättää pääministeri
St;']2aurent, joka on jo aikaisemmin ilmoittanut, että hän ilmoittaa
uuhien vaalien pitämisestä sen jälkeen kun hän palaa Lontoon kruuna-
J^nöatkaltaan Canadaan. .Asiantuntijain lausuntojen mukaan .pide­tään
mahdollisena, että vaalit pidetään jo elokuun aikana. , /
' ^ ^iitä syystä on kaikkien valveutuneiden kansalaisten vei voi! isuu-tena;;
ryhtyä jo valmistumaan tulevia vaaleja varten. Siitä syystä on
myös sopivaa luoda lyhyt katsaus nykyisen St. Laurentin hallituksen
toimintaan. Nykyisen hallituksen yleisenä politiikkana on olllit yh­dysvaltalaisen
dollaripolitiikan nöyrä kannattaminen ja seuraaminen,
josta",eiole ollut muuta kuin vahinkoa tämän maan kansallisille eduil­le
ja( väestölle, eikä ainoastaan vähäväkiselle kansalle vaan myöskin
' otttl^van luokan huomattavan suurille joukoille.
»Yhtäällä on VVall Streetin sotapolitiikan noudattaminen ja kan­nattaminen
johtanut tämän maan alistamiseen entistä suuremniassa
määrin yhdysvaltalaisen imperialismin astinlaudaksi, ei ainoastaan
siten^ että tähän maahan on rakennettu Yhdysvaltain sotavoimien tu­kikohtia
vaan myöskin siten, että tämä maa saattaa joutua sodan jal­koihin,
jos Yhdysvaltain sodanlietsojain suunnittelema atomipommi-sota'/
alkaisi. Tämän mielettömän sotapolitiikan noudattaminen on
tnerkinnyt myöskin .sitä, että canadalaiset sotilaat ovat Koreassa tais­telemassa
Yhdysvaltain sotapäämäärien hyraksi ja että canädalaisia
sotilaita on myöskin Saksassa, jossa ne ovat pkäneet harjoituksiaan m.
m. liämeren rannalla, kansandemokratian rauhaa rakastavien maiden
rajojen läheisyydessä. .>
' ^^aikka hallitus tietää varsin h3'vin, että kansan \'altava enem­mistöön
moista tuhoa ja turmiota merkitsevää sotapolitiikkaa vastaan
oh s«n noudattamiseen antauduttu siitä huolimatta ja niiden pikaisten
sotavöittodollarien toivossa, joita saadaan sotatuotannon johdosta niin
tästä maasta kuin Yhdys\alloistakin. Canadan nykyinen hallitus on
perinpohjin pettänyt sen luottamuksen minkä kansa on siihen asetta­nut^
P^oisaalla on havaittavissa, että tähän väärään sotapolitiikkaan
perustuva kotimainen talouspolitiikka on myöskin kerta kaikkiaan
väärillä perusteilla. Sen sijaan, että tässä maassa pyrittäisiin entistä
enemmän maan luonnonrikkauksien käyttämiseen kotimaassa, nämä
Iiipnjjohrikkaudet myydään raaka-aineina tai puolivalrhisteina YTi-dyäv^
toihih, josta rte ostetaan sitten takaisin valmiina tavaroina jä
mbnfekertaisilla hinii^iUa^ \V^^ monopistien kerätes^ hiistä
v a l t i t voitot. Tässä yhteydessä on myöskin syytä todeta, että
maamme hallitus, sarnoinkuin maakuntahallituksetkin ovat syylliset
Itionnphrikkauksien tuhlaamiseen, ulkomaisten kapitalistien hj^väksi.
RäutaäV öljyä, puutavaraa ja metalleja tuotetaan yhdysvaltalakia
PATENTIN SAANTI
J ^ i r i y s ; Mitä o l i s i tehtävä p a ­t
e n t i n saamisel?ji täriteälle Jceksin-nölle?
Voiko keksijä Itse hakea p a ­t
e n t i n ? — V a p a u d e n tilaaja
VaBtaii»: Yleensä todetaan, että
s e l l a i s e l l a henkilöllä. Joka e i pettis-teellisesti
tuiine patenttilainsäädän­töä,
el ole, p a l j o a k a a n mahdollistiuk-s
i a toimia nienestisrksellisesti paten­t
i n saamiseksi ellei hän Icäyiä sitä
varten erikoisen patenttiliakiiniehen
apua. Patenttia, koskevia tietoja Ja
hakemuslonsakketta ivoi saada b l r -
joittänialla, osoitteella: ConunisÄloner
of Patents, I ^ i i a m e n t Buildlngs,
p t t a w a , Ont. Y h t e e n v e t o Canadan
patemttilainsäädahnöstä o n p a i n e t tu
C a n a d i a n Almanac and Directory
1953:n slvuUle 246 — 251. Tämä k i r ­j
a o n nähtävänä liseinunissä.kaupuh-
'klen Jainaikirjastolssa. Vlcsinkertaisen
p a t e n t i n saamisen sanotaan tulevan
^maksamaan a i n a k i n n o i i i 150 d o l l a ­r
i a . , r i i p p u e n asiamiehen pallckiois-t
a yms. • ' •-
hiuut Mhöval
K E K K O S E N M A T K AT
K e s k e n hallituspuolueitten uusim­man
l u o t t a m u s k r i i s i n Ja m i n i s t e ri
Leskisen yiimeisimmäh skandaalin
p i i p a h t i pääministeri K e m i j o e n var­sille
tarkastamaan voimalaitoksia Ja
j -T- onkimaan.^ Lehdet k i r j o i t t a v at
pääministerin'' xriatkan t a r p e e l l i s u u ­desta
vallan vastakkaisesti. Kokoo-mulcsen
K a r j a l a i n e n o n o i k e i n m y r -
:icyniUceä:'• .
"Meillä on v i i m e vuosina omaksut­t
u sellainen tapa korkeissa h a l l i t u k -
selllslssa portaissa, että pääministeri
tuntee v i r k i s t y k s e n j a matkustamisen
tarvetta v a r s i n itsein Juuri sellaisina
a j a n k o h t i n a . J o l l o i n o l i s i p a l j o n tär­keämpää
oleskella HeMngissä. hälU-tuskaupunglssa.
Sellainen ajankohta
oli, v a r s i n h y v i n perustellen myöskin
viime v i i k o n l o p u l l a , m u t t a pääminis­teripä
lähti yhtäkkiä katsastamaan
Kem|Jpen .voimalaitostyöi^ Ja —
h a r r a s t a m a a n talviohgintaa.
V o i p a 8i:s sanoa, ettei päämhiiste-rillä~
6le samaa menest(ystä kalojen
maailmassa k u i n Ihmisten maaihnas-sa
o n g i n t a - Ja yleensäkin k a l a s t u s a -
sioiissa. -Ilunisiä ;'hän o n o n n i s t u n ut
k a l a s t e l e m a a i i ; kaniiattäiikseen huo­mattavasti
enemmän. .kuin • k a l o j a .
Kalatt ovat tunnetusti kylmäverisiä
eivätkä anna Itseäänhämätä. I h ­miset
ovat sUnä suhtei^ssa helpommin
houkuteltavissa, M u t t a eipä päänii-nisterimme
tiettävästi p y r i k a l a n u a -
i l m a n presidentiksikään^ SUspä h ä ­nellä
ovat p i l k i t k i n olleet toisenväri-siä
k u i n täällä Ihmisten maailmassa.
Täällä pelaa, punainen tai a i n a k in
punertavanvthreä paremmin kuin
hopean t a i k u l l a n väriin vivahtava.
Niinpä K e m i j o e n suurkalastuksen t u ­l
o k s e t k i n Jäivät suhteellisesti katsoen
' v e r r a n n o l l i s i k s i * . " , ; •
A i v a n toisessa valossa häkes pää*
m i n i s t e r i n matkan kansanpuolueen
T u r u n Sanomat, Joka k i r j o i t t a a:
"jPääinlnisterimme pako ^ H e l s i n g i s ­tä,
pahimmasta kiistakeskuksesta, o h
si:s v a i k u t t a n u t Jokseenkin p i a n tnle-l
i a l o j a r a u h o i t t a v a s t i . ' Se osoittaa,
että Kekkosen ' k o n s t i t " tepsivät J a
että n i i d e n perusteena on hänen o i ­valluksensa
ihmlsluormostä."
N i i n k a u a n . k u i n "Leskisen gängi"
on hallituksessa, matkustaa kuka
pääministeri tahansa väliUä Jäähylle,
sanoo asiasta H e l s i n g i n Vapaa Sana.
Rooma, h u h t i k u u n I d , pnä,
M r R o y C o h n j a M r D a v i d S h i n e,
Joista edellinen o n senaattori MCf-
C a r t h y n senaatin tutkimuskomitean
"pääasianajaja" j a JäUOmmäien s e n
' pääneuvonantaJa"; järjestivät erääs»
sä R o o m a n hotellihuoneessa iebdistö^
t i l a i s u u d e n v a i n a m e r i k k a l a i s i l l e Ja
hrittiläisille l e h t i m i e h i l l e . Lausuman*-
Sä m u k a a n h e tekivät tämän et^iden
lentokentällä t a p a a m i e n ^ sanoma-lehtimiesteh
pyynnöstä,
Mr Schine (iältään 27) avasi t i j b i -
suuden sanomalla, että hän" j a i&&
C o h n (iältään 25) t u t k i v a t k a i k i l ta
p u o l i n ulkoasiainministeriön tehok­k
u u t t a , " M e t u t k i m me vuotoja; t a r -
kistamme tosiasioita j a m i h i n m e -
i i e m m e k i n annamme ulJcoasiaihmi-nlsteriön
toimenpiteistä täydellisen j a
selvän k u v a n " . Hän J a t k o i : :
" A u t a m n i e tödistusainehiston k o ­koamisessa
senaattoreille. Joita > v p i -
d a a h s i t t e n kutsua t o d i s t a j i l u L ' USA
o h ansainnut j a . s e n k u u l u u o t t a a s i l ­le
kuuluva p a i k k a maailmassa. K i m
inatkamme qh päättynjrt Julkaisemme
Jonkinlai3en rakenteellisen s u u n n l t eU
mari. Emme voi arvostella t ö i o k -
k u u t t a Rooinassa yhdessä p ä i v ä s i ja^
voimme viipyä kainemmin, jos se o n
• t a r p e e l l i s t a . Meidän p n p i t a v a t a ­k
a i s i n v a l l o i s s a ensi y i i k b n puoliväliin
menjiessä. afcnemme ehltä Lontoo­seen
huomenna. Se r i i p p u u lento­m
a h d o l l i s u u k s i s t a /
Kuulustelumime U S A : s sa ovat n y t
kestäneet k a k s i Ja i;>uoli kuukautta.
Olemme tutkineet kiunoustoimintaä
Jo useamman, kuukauden aikana Ja
tutkimuksemme saattavat viedä vuor
s i a . Keboitaoijme teitä h a n k k i m a an
ensimmäisen raporttimme, olemme
myös tutkineet Neuvostoliiton k u l f -
t u u r i t a l o a Itä-Berliinissä j a W i e n i s ­sä
j a meillä o n käsitys siitä, n t i t e n J u ­goslavian
kommunistit tekevät puro-pagandaa.
U l k o m i n i s t e r i D u l l e s o n keiioittanut;
k a i k k i a a m e r i k k a l a i s i a diplomaatteja
r i k k a l a i n e n s a n o m a l ^ t i m l e s kj-syi:
" M i t e n p a l j o n teidän m a t k a n n e mak­saa
amerikkalaisUle v e r o n m a k s a j i l ­l
e ? " M r C ( dm s a n o i : -Teidän pitäisi
paremminkin k j ^ ä , j » l j o n k o sääs­tämme.
V a s t a toissapäivänä estimme
ll.(X)OXH)0 d o l l a r i a m a k s a v a n m u u n t a ­j
a n rakentamisen i i y v i n magneettisel­l
e alueelle Seattleen r a k e n t a m a l l a se
300 m a i l i a etel^mhaJasi k u s t a n n u k ­set
pititdävat yhiteeh viidennekseen V.
Tämä t o i e s i i n avainkysymyksen:
- S e n a a t t o r i jMcCa.rthyn n i m i l i i t ­tyy
-Euroopassa v a i n • y h t e e n asiaan:
noitavainot. Oletteko täällä t u t k i ­massa
p o l i i t t i s t a l u o t e t t a v u u t t a t a i
tehokkuutta?*? . >
Vatsäuksesta i l m e n i , että t u o h nuo­r
e n miehen ^ h y e n aikamieselämän
o l i selvästi pöhöttänyt sana ' k o m ­m
u n i s m i " . . Hän sanoi:
' T e h o k k u u t e e n l i i t y y täydellinen
•poliittinen luotettavuus. J o s j o k u oh
kiinnostunut kommunisteista, o n y h r
tcydessä heidän k a n s s a an t a i k a n n a t ,
t a a heitä. nii.ri h ä n e l v o i o l l a teho-i
a s . Kansainvälinen - p p l i t i i k i ^ m n ie
on tähdätty konununismia vastaan.
Tiedusteltaessa liittyikö heidän
v i e r a i l u u n s a Roomassa k i r j o j e n pois-t
a m i n e n Amerikan tiedoituspalve-l
u n kirjastosta, M r ' C o h n s a n o i : "E'
rpttuaasme teistä menemme välittö­mästi
U S l S : n kirjastoon. O h a n n e t ­t
u ohjeet j K a n m u n i s t i e n k i r j o i t t a m i s ­t
a t a i tästä näkökulmasta k i r j o i t e ­t
u i s t a , k i r j o i s t a j a tulemme Lutso-maan.
onko niitä k i r j o j a kirjostossa
t a i ei. Olemme löytäneet muutamia
muissa palkoissa. Tarkastamme luet­telot."
-
O l i s i v a i k e a määritellä näiden k a h ­den
nuoren taiätastajan tekemää v a i ­kutelmaa.
Heidän r a j o i t e t t u sanava­rastonsa
heidän omahyväisyytensä j a
ajatusköyhyiytensä liittyneenä ^ h e i ­dän
käyttämäänsä suunnattomaan
v a l t a a n heittää myötätunnon k a i k k i en
n i i d e n eriasteisten U S A : n diplomaat­t
i e n puolelle, joiden kohtalona on
a l i s t u a tällaisiin tutkinMihsltn.-
TAAKCHESTTER G U A R D I A N IN
Vaptfs ilmestyy '
4*siviiiseiia tänään
Slaanantalna olleen blUIseii
jtiblatSMäB taisi» Josdiro yapaiis
UnieHtyinään tänään vfän niasi ti
votoens. Tästä syyjstä l o t ^ ^^
hän i^nmeroon aijpttu^ imoUa ei
trltOin fcUfcelUsi» biijoiitttksfft en
ioDdiiptta stirtäm^nciid torstain
niimeroon. — Tolm.
M fc^hte y^^^^ USÄ:n unioita
vaalimaan (iikaistlr^ palauttamista
y h t e i s t P i m i n t a a n kanssamme. TääUä
Roomassa on y h t e i s t o i m i n t a m m e kes­kinäisen
turvaUlsuusJärJestön päälli­köiden
j a suurlähettilään kanssa o l ­l
u t erittäin hyvä. Jos emme s a a läca-mintä
vastaanottoa se o n m e r k k i e i i -
tä, että Jotakin o n vinossa Nyt m r
C o h n vastaa kysjmtj-ksiin."
mitä edellytyksiä
L E S K I S E N A N S I OT
" H a l U t u s j a m i n i s t e r i t meillä p i ­tää
uUa, v a i k k e i s i t t e n löydettälsi-kään
m u i t a k u i n (ministeri) Leskisen
t a p a i s i a vekkuleita. Sitäpaitsi,.ei L e s ­k
i e n syntiluettelo vielä mikään r i ­kosrekisteri
ole. Siinähän o n vasta
yhden lapsen surmaaminen, sekin
a l k o h o l i n vaikutuksesta, väärien
tietojen levittämisen ulkomaille,
n i i n k u i n Populairen skandaalista
näkyi. Ja lopuksi h a l l i t u k s e n s a l a i ­suuksien
m y y n t i h a l l i t u s t a mahta-vammUle
m i e h i l l e . EU s e l l a i s i s t a teois­ta
meillä ministeriä l i n n a a n p a n n a .—
L i u k a s L u i k k u . Työkiansan Sanomissa.
E D E L L Y T Y K S E T
J o k u tiedusteli,
näillä n u o r i l l a miehillä o l i v i i k o n kes­täviin
" t e h o k k u u s - Ja k u m o u s t u t k i -
m u k s i i n " P a r i i s i s s a , Berliinissä. W i e -
rilssä Ja Belgradissa. MJr C p h n sanoU
että h e eivät olleet mitenkään v e l v o l ­l
i s i a ilmaisemaan edellytyksiään. Jot­k
a senaattori M c C a r t h y h y v i n tunsi,
m u t t a hän ( M r Cohn) o l i o l l u t o i ­keusministeriössä
v i i s i vuotta; Ja ' p i i
olut sj^ttäjänä E t h e l j a J u l i u s R o ­senbergin
Jutussa.
S i t t e n hän p i i Johtanut " s u u r t a t u t -
kfanusta" Y K r s s a ilmenevästä k i u n o -
ustolmlnnasta j a "löysirnme viime
vuonna Y K s t a 39 U S A n kansalaista,
Jotka kieltäytyivät vastaamasta, o l i ­v
a t k o he kommunistisen puolueen j ä ­seniä
t a i o l i v a t k o he osallistuneet v a ­k
o i l u t o i m i n t a a n U S A t a vastaan".
Mitä m r S c h h i e e n tulee, mr C o hn
sanoi, hän o l i aloitteentekijä "psyko­logisen
sodankäyiuiin suunnitelmassa,
j o t a U S A n laivasto nykyisn noudat­t
a a " . M r S c h i n e o l i o l l u t - v i i s i vuot­t
a e l o k u v a - a l a l l a ' . M r S c h i n e istui
kuminauhahjymy kasvoillaan eikä s a ­nonut
enää sanaakaan.
J o k u sanoi, että muutama viikko
s i t t e n r a v i n t o - j a maatalousjärjestös­sä
( F A O — t o i m i i m m . Suomessakin,
V S ) Roomassa palvelevilta a m e r i k k a ­l
a i s i l t a o l i otettu sormenjäljet j a h e i l ­le
o l i a n n e t t u täytettäväksi pitkä k y ­selykaavake.
Olivatko nämä olleet
v a l m i s t e l u j a Sohj^nenrCohnin v i e r a i ­l
u l l e ? •
•'Itse asiassa minä ehdotin otetta­v
a k s i sormenjäljet Y K s s a p a l v e i e v i i -
t a U S A n k a n s a l a i s i l t a " . M r Cöim i l ­m
o i t t i , " s i l l o i n k u n Y K n henkilökun­taa
t u t k i t t i i n j a se o l i erinomainen
ehdotus."
K U L U T T A M I S T A J A
S.^ÄSTÄMlSTA
•Eräs amerikkalainen sanomalehtl-kh-
jeenvaihtaja tiedusteli, keitä " t u t ­k
i j a t " olivat tavanneet eUen. "Meillä
o l i koko yön kestänyt istunto täkäläi­sen
ministerimme ja M r Chuntey
P a r k e r i n kanssa Ja tänään U S A n t l e -
doitustoimiston l U S l S ) v i r k a i l i j o i d en
kanssa."
-Ettekö m i l l o i n k a a n nuku?". Joku
kysyi. ' E m m e p a l j o a " , oU vastaus.
Tähän mennessä i l m a p i i r i o l i jo
selvästi v i h a m i e l i n e n j a t o r j u v a näi­tä
n u o r i a miehiä k o h t a a n . Eräs ame-
Chieago, H L — T h e U n i t e d Päcking-houM
Workers U n i o n i n ICIO) toi­meenpaneva
neuvosto pn {intanut
j u l k i s e n haasteen k a i k i l l e a m m a t i l l i ­sille
työväenjärjestöille Y h d y s v a l l o i s ­sa,
yhtyä taisteluun K o r e a n sodan
lopettamiseksi, yleisen p o l i i t t i s e n s o ­v
i t t e l u n aikaansaamiseksi K a u k a i s e s ­sa
Idässä, j o h o n l i i t t y y K i i n a n K a n ­santasavallan
,ottaminen Y h d y s k a n -
s a i n jäsenyyteen; periimäistapaisten
a m e r i k k a l a i s t e n vapauksien voimaan
p a l a u t t a m i n e n j a s en t a k a a m i n e n , e t -
nä ' " r a i i h a n hedelmät tulevat mene­mään
k a n s a l l e " . :
T Tässä 6,000 s a n a a käsittävässä.lau-
• sunnossa, jokai; äskettäin y k s i m i e l i ­sesti
hyväksjttiin tämän 150.000 j ä ­sentä
käsittävän i m i o n toimeenpane­vassa
neuvostossa Ja j u l k a i s t i i n t o u ­kok.
'11 p . v a r o i t e t a a n , että 'eUei Y h -
. dysvaltainVtyöväenliikkeessä tule t a ­pahtumaan
h y v i n , n o p e a t a j a j y r k ­kää
muutosta ajattelussa Ja t o i m i n -
h a s s a , : n i i n tulee h i s t o r i a paniemaan
:;merkille, että koetteelle joutuessaan
laiminlöi Amerikan, työväenliike v i -
.heliäisesti s u o r i t t a a sitä h i s t o r i a l l i s ta
edistysmielistä tehtäväänsä, j o k a t a ­vallisesti
lankeaa työtätekevän k a n -
.san osalle." •••••'V--^
'^'';iosot'taen. i e t ^ järjestynyt työväki
p y r k i i työ- Jä elämänehtojen p a r a r i -
tamlseen tehtaissa j a kotona, tekee
itämän i m i o n johto seuiaavat kysy­mykset:-
• , '
, ' M u t t a , mitä,hyvää o n meidän p p n -
ioistuksistamme näillä a l o i l l a —-. k u n
me elänune a t o m i - j a vetypommien
,-v9i:j<ffisa.f k u n meidän poikamme lä­hetetään
i k o d e l s t a a n J K o r e an
k u r j u u k s i i n . . . kun-meidän lyi^äänty-neet
p a l k k a m m e .muutetaan k y m m o ir
. m u r t o l u v u i k s i . . . korkeilla- veroilla,
j o l t a t a r v i t a a n sotakoneiston rahas­tamiseen;
k u n yhteiskuxinallisen t u i ; -
Vällisuuden suunnitelmat, asuntojen
rakennuttamisohjelmat j a v a r a t v a ­listukseen
lakkautetaan j a työnne­tään
siyuralteiue^^^t
Sodäh p i k a j i i n a n syöksyminen eteen­päin
täydellä v a u h d i l l a . . . k u n k e s ­k
u s t e l u kysyn^kisistä sellaisista! k u i n
nämä tukahdutetaan lehdiistöss^. y -
liPpistoissa — n i i n , kohdatkaamme
totuus. ykJsinpäm^ omissa u n i -
pldemme haaleissa, k u n n e s u l j e t a an
t i u k k a a n p i i r i i n yhtä varmasti k u in
p i s t i m i e h k e t j u n sisälle p a i n o s t u k s i l ­la,
työstäerottamlsilla. parjaamalla,
mustalistauksella j a j u l k i s e l l a v a i n o a ­m
i s e l l a ? "
Työväenliikkeen ollessa äänettö­mänä"
j a t o i s i n a a n vieläpä yhteisym ­märryksessä
suurii^cejhtymien kans­s
a " , sänob tämä lihanpakkausunion
johto, o n suurliike-elämä rynnistänyt
k o h d i n päämääriään — " l i i k e v o i t t o ­j
e n nylkemistä, m a a i l m a n i o a r k k i n o i -
dien k o n t r o l l i a , protestien tukahdut­t
a m i s t a kotona j a u l k o m a i l l a . "
Tervehtien pfesidehtti Elsenhowe-r
i n lausuntoa, minkä m u k a a n " e n s i m -
inälsen suiuren askeleen tulee olla
k u n n i a l l i n e n aselepo Koreassa", s a ­n
o t a a n tässä .lausurmossa. että " n o ­pea
aselepo o n saatavissa, e l l e i n i i ­den,
jotka hyötyvät sodasta, onnisu
heittää lisää salpoja eteen',
" K a u t t a koko siirtomaamaailman
liikehtivät alistetut kansat j a n e p u ­huvat
j a toimivat vapautensa puoles­t
a " , . sanotaian tässä lausunnossa ja
lisätään: " M u t t a a i v a n l i i a k s i usein
j a .l;ieUttämättä.., ovat meidän Joh>.
tajamme linjpittuneet m a a i l m a n i m -
p e r i a l i s n i i n r i n n a l l e . . »"
Neuvostöliifolle
H e l s i n k i . — ' (DLP> — H e l s i n g in
" V a p a a n S a n a n " tietojen mukaan on
suomalaisten lalvanrakentajain Ja
Neuvostoliitona-viranomaisten kesken
periaatteessa- päästy sopimukseen
huomattavista laivatoimituksista
Neuvostoliittoon. Sopimus koskee l ä ­hinnä
Valmetin, Wärtsilä-yhtymän
Ja V a l k o n L a i v a O y : n t e l a k o i t a . J o i ­den
. työläisille sopimus tulee t a k a a ­m
a a n jatkuvaa työtä aina vuoden
1955 loppuun saakka.
Todennäköistä on. että voimassa­olevan
kauppasopimuksen mukaan
suoritetut laivatoimitukset Neuvosto­l
i i t t o o n tulevat tähänastisista mää­ristä
tiousemaan. Siihen v i i t t a a . se,
että eräillä telakoilla t u l l a a n ^ lähiai­k
o i n a huomattavasti lisäämään työ­voimaa.
IVfoinlttakoon, että Neuvostoliitto
tulee toimittamaan laivalevyjä y, m .
laivamrakennusteolUsuuden r a a k a - a i ­n
e i t a Suomeen.
Osa suomalaisista neuvottelijoista
o n jo p a l a i m u t takaisin Moskovasta
j a loppuosa palaimee kohdakkoin.
SITÄ
PYYSTO
Mies lähestyi kadunkuifflasBa «H.
sovaa p o l i i s i a j a s a n o i:
— A n t e e k s i konstaapeli; Olea odou
t a n u t v a i m o a n i tSssä Jo toista tuatl.
O i i s U t e k o n i i n ystävällinen j a kS.
k i s i t t e m i n u n poistua.
' • • - • •
KOCXUSSA
O p e t t a j a : - Mitä kahta eaoaa
koulussamme o n a t e e r a sU viljelty?
O p p i l a s : — E n tiedä.
Opet/taja: — O i k e i n vastattu
KÄYTÄNNÖLLINEN EHD0TV8
— Minä p o l v i s t u n edessäsi j a kuo.
Ien s i n u n puolestasi;
— O l e n i i n hyvä j a fiouse seisomaan
j a tee työtä m i n u n piioiestaaL
OIKEA VASTAUS
J u s s i , sinä olet pannut kenkäsi.
vääriin j a l k o i h i n . r ^
— M u t t a älU, m i n u l l a e l ole multa
j a l k o j a .
Pelätään 5 henkilön
hukkuneen
Mont L a u r i e r , Que. — Oletetaan 5
ihmistä hukkuneen sunnuntaina k tm
heidän moottoriveneensä löydettiin
L a c des Cerfes" järven r a n n a l t a . M a a -
k i m t a p o l i i s i Ilmoitti, ettei r u u m i i ta
ole löydetty, mutta epäilevät pienes­sä
veneessä matkustaneiden h u k k u ­neen
k u h vene k a a t u i .
_ Veneessä aryeliaan olleen kolme
veljestä j a k a h d e n veljeksen vaimot
n i r . j ä mrs. L e o n a r d L a p a l m , m r . j a
mrs. Albert Lapalme, Ja i&fciurice,
k a i k k i M o n t r e a l i s t a.
Liittovaltion
vakuutus
((alastajijie
Ottawa. — Kalastusministeri i l .
m o i t t i alahuoneessa hallltukseh va-kuutussuimltebnan,
jonka mukaan
Canadan kuudessa rannlkkomaa.<nm.
nassa rhdjrtään vakuuttamaan ka­l
a s t a j i en a l u k s i a j a m u i t a kalastus­välineitä.
Kän s a n o i , että tämä suun­n
i t e l l a a n myöhenunln laajeimetta-vaksi
koskemaan sisävesistöjen kalas­t
a j i a ;
Vakuutusmaksu on siihtcellisen
h a l p a j a s e n m u k a a n korkein vakuu­tusmaksu
o n $7.500. Se' astuu voimaan
heinäkuun 1 pnä. Ttlydellisestä me-'
netyksestä maksetaan 60 prosenttia
sen arvosta. Vakavasta vauriosta
omistaja saa 85 p r o s e n t t ia siitä osas­t
a , j o k a ylittäUi 30 pirosenttia koko
omaisuuden arvosta. Vakuutusmaksu
o n yksi prosentti vuodessa.' '
— Salvador. K e s k i - A m e r i k a n pienin
tasavalta, käsittää 13,000 neliömallU,
Sai kolmen kuukaudä^ii
oleskeluluvan
Neuvostoliitossa
Lontoo. — Y h d y s v a l t a i n : entinen
L u x e m b u r g i n Jä«ttiiäs' nus. i , P e r le
Miestä s a n o i täällä keskivi^tohä, e ö ä
hän o n saanut k o l i n e n kuiiikauden
o l e ^ e l u l u v a n Neuvostoliitossa.. Hän
suunnittelee matkaansa heti k n i u -
n a u s j u h l a l l i s u u k s i e n päättymisen j ä l ­keen.
• - • • ' •
Sotilas puukotettiin
kuoliaaksi Shilossä
Shilo, M a n . — K o r p r a a U A . V . M .
S m i t h k u o l i täällä k e s k i v i i k k o n a t a p .
pelussa saamaaiisa puukon haavaan.
Tapauksen johdosta o n v a n g i t t u S m i ­t
h i n huonetoveri sotamies R . J . F i n n .
K u n i n k a a l l i n e n ratsupoliisi tutkii
asiaa. ; ' •
T a p p e l i m uskotaan Johtuneen k a ­donneesta
rahalompakosta.
Marsalkka Budjonny
nyt 70-vuotias
"Xyt sankartöistä ratsujoukon
punaisen, , •;. v ->•- v ,
ja kansantarut tuhatkielin '.
kertoilee . . y •
Budjonnyn kuuluu ^käsky eessä
ryntääväin: "
päät ^pystyyn vain ja rohkeasti
. . eteenpäin.. . ."
: reellä Olevat säkeet ovat n i i n s a n o -
tusta äudjonnyn marssista. Jota Suo­m
a l a i s e t k i n työläiset lauloivat m l e -
lenosoitxtksissaan 20-luvulla. B u d j o n ­ny.
täytti toukokuun 25 p n ä 70 vuot­ta.
_
• Neuvostoliiton m a r s a l k k a . Semjon
Budjonny l i i t t y i vallankumouksellis­ten
r i v e i h i n maaliskuun v a l l a n k u ­mouksen
aikana j a j o u t u i lokakuun
vallankumouksen jälkeen uudelleen
t a i s t e l u t o i m i n t a a n valkokaartilaisia
vastaan. Helmikuussa 1918 hän muo­dosti
ratsuväkiosaston, j o k a kansa­laissodan
aUcana n i i t t i mainetta
u s e i l l a r i n t a m i l l a . M a r r a s k u u s s a 1919
se m u u t e t t i i n säännölliseksi ratsuvä­k
i a r m e i j a k s i . Tämä urhea ratsuväfci
murskasi B u d j o n n y n j a Vorosl)ilovin
j o h d o l l a . vastavaUankuroouksellisen
Därjiklito\arineljan etelässä, PilsndJ.
k i n a r m e i j a n U k r a i n a s s a ja .Vtange-
I i n joukot KrimlUä. Rohkeilla ja y i -
lättävillä i s k u i l l a se ratkaisi {aiste-l
u u k u l u n m o n i l l a kan^olalssodaa
r i n t a m i l l a j a v o i t t i kansan IhaUuo.
Budjonny lUfctyl Ko(inmunislL«!?cn
puolueeseen v. 1910 J a o n «li.tä läh^
t i e n hoitanut monia va&tijäuMilaisfi
•tehtäviä etujtöässä anneijassa', mm.
lounaisen ja > Pohjois-Kaukassian
r i n t a m a n yllpäälllklsö -toifiöi maaö-mansödan
a i k a n a . I ^ n sai jo emun
toista maailmansotaa.; Neuvostolii­ton
m a r s a l k a n arvon. !M<»ieen keh­t
a a n hänet o n v a l i t t u NeuvostoUiirti
kommunistipuolueen keskuskoinit«an
tja Neuvostoliiton korkeimman neu­voston
Jäseneksi.
B u d j o n n y n valtavaa suosiota' So­l
i n i n Ja V o r o s h l l o v i n r i n n a l l a osoit­t
a a se. että esim. 3.215 > kollektiivi,
t a l o u t t a o n n i m i t e t t y ihäneii nlmtl-lään.
Y h d y s v a l t a i n u l k o m i n i s t e r i (valtio­sihteeri)
J o h n F o s t e r D u l l e s lähti t k .
9 pnä eräänlaiselle p y h i i n v a e l l u s m a t ­k
a l l e kesk/-Idän m a i h i n jrnnä m u u -
a U e . ä i im I n t i a a n saakka. Hänen
tehtävänään o n i l m o i t e t t u olevan u u ­den
asenteen omaksuminen näihin
maihin^ j o l ^ Y h d y s v a l l a t toivoo v o i ­vansa
l u j i t t a a vaikutusvaltaansa, m i ­kä
merkitsee toisaalla l u o n n o l l i s e s t i ­k
i n ' B r i t a n n i a n v a l k t u s v a l l a n h e i k e n -
lämlstä näihhi brltUläisen h n p e r i a -
l i s m i n vaikutuspiirissä o l l e i s i i n m a i ­h
i n nähden.
H e t i a l u k s i kävi selville, että JoHan
f^pster :^el poikkea l a i n k a a n I r a n i i n.
Vaikka'syytä s i i h e n e l o le i l m o i t e t t u ,
todetaan nutistiedolssa I r a n i n Imrt-tehtaita
varten, lainkaan ajattelematta tämän maan oman teollisuuden
tarpeita tulevaisuudessa.
.Hallituksen väärä uiko- ja talouspolitiikka on siten vaaranta-:
nut tämän maan ja kansan itsenäisyyden ja tulevaisuuden ja toi-
.saalla on sitonut tämän maan Yhdysvaltain johdolla järjestettyyn
sotaliittoon, mikä saattaa merkitä Canadan joutumista sotaair-vas­toin
sen kansan tahtoa.
Tällaisen tilanteen johdosta on tuleviin vaaleihin valmistuminen
jokaisen, kunniallisen kansalaisen päivän tärkein kysj'm>'s. Meidän
on kaikin keinoin toimittava siten, että kysymj-s Canadan itsenäi­syyden
puolustamisesta muodostuu päivänkysymykseksi tulevissa vaa­leissa,
' Samoin on asianlaita rauhaan nähden koska Canadan kansa
ei haluaa sotaa, sen paremmin Koreassa kuin muulallakaan.
Olkoon jokaisen canadalaisen tunnulisena tulevassa vaalitaiste­lussa,
että Canadan ja sen kansan edut on kaikissa suhteissa asetet­tava
etutilalle.
tamisen Johtuvan siitä yleisestä jänk-
^>ki-lmiperlalism(n vastaisesta m i e l i ­a
l a s t a mikä vallitsee I r a n i s s a . E l ole
terveellistä poiketa .. tervehtimässä
t r i Mossadeghia sillä h ä n o U s l saat­t
a n u t mielenosoituksellisesti pyörtyä
h e t i k i m i D u l l e s o l i s i ilmestgrnyt hänen
eteensä. K a i k k i h a n Uetävät. että
I r a n on öljysm nähden suunnilleen
siaimassa asemassa. k u i n ' C a n a d a k i n ,
•Ainoa e r o o n siinä, että C a n a d a n ö l ­j
y n omistavat Jänkit Ja I r a n i n öljyn
omistavat brittiläiset i m p e r i a l i s t it
s i i h e n saakka kunnes heidät äJettiin
pois maasta. Iranilaiset a r v a t e n k in
aavistavat, että J o h n P o s t e r i n v i e r a i ­l
u n t a r k o i t i i k s e n a ei o le mikään m uu
k u i n t a r k a s t e l l a m i t e n jänkkl-impe-r
k l i s t i t saisivat m a h d o l l i s i m m a n s u u ­r
e n osan I r a n i n öljystä j a m i t e n t ä ­mä
m a a . v o i t a i s i i n pitää Y h d y s v a l t a in
peukalon alla j a paljon huomatta-vantimassa,
määrin . k u i n jänkklen h e r ­ruus
ilmenee täällä Canadassa. Näis­tä
syistä j o h t u i , että J o h n Foster k a t ­soi
terveydelleen j a W a U S t r e e t i n i m ­p
e r i a l i s m i l l e edullisemmaksi olla t ä i -
lä erää poikkeamatta I r a n i i n.
. J o h n Foster o l i vUme v i i k o l l a E -
gyptissäi eikä Lontoossa pidetty siitä
l a i i ^ a n . Asia onnähkääs siten, e t ­tä
. egyptiläiset yrittävät p a r h a i l l a an
k a r k b i t t a a brittiläiset pois niistä l i n ­n
o i t e t u i s t a asemista, jotka ovat h e i ­dän
hallussaan S u e z i n kanavan v a r -
reUa. /Brittiläiset hangoittelevat k a i ­k
i n keinoin vastaan j a egyptUälset
ovat uhanneet ajaa b r i t i t ijois väki-vaUoiyat
elleivät muuten käisitä. että
he eivät ole m i e l u i s i a vieraita E g y p ­tissä.
K a i k k i e n p o l i t i i k k a a seuraa­v
i e n pitäisi käsittää, että W a U S t r e e ­t
i n miehillä d n t a r k o i t u s piäästä E -
gyptissä a i n a k i n j o s s a k i n määrin s i i ­hen
asemaan minkä J o h n B u l l on
nyt menettämäisillään viimeistä por­r
a s t a myöten^ Siitä j o h t u i k i n , että
J o h n Foster t u l i t a v a l l a a n k r e i v i n a i ­k
a a n E g y p t i i n . Niinpä hän l i v e r t e l i -
k i n s i t t e n k u i n leivonen keskustelles­s
a a n Ifeyptin silmähtekevlen kanssa
tilanteesta. Hänen ilmoitetaan s a ­noneen,
että Y h d y s v a l l a t kannattaa
"asteettaista ulkomaalaisten joukko­j
e n poistamista" Suezh» k a n a v a - a l u ­eelta.
VJa Y h ^ s v a l t a i n lähetystön
lausunnossa s a n o t t i i n:
. ' p e i s t ä tuntuu, että meidän käsi­tyksemme
egyptiläisten näkölcannois-t
a o n t u l l u t entistä selvenunäkai" t a i
j o t a i n muuta samaan tapaan. Epä­virallisesti
väitetään J o h n Positerin
antaneen egyptiläisille rohkaisua
brittiläisten pois ajamisen suhteen —
t i e t e n k i n siinä mielessä, ettäi W a ll
S t r e e t i n vaikutus voimistuisi sen j ä l ­keen
Egyptissä j a että Suezin k a n a ­van
asiat järJestettäisUn siten, että
tämä tärkeä liikenneväylä liitettäi­s
i i n jänkki-imperialistien sotasuim-n
i t e l m i i n t a v a l l a t a i toisella.
K o s k a W a l l S t r e e t i n hallitusmies­t
en pitäisi muka o l l a B r i t a n n i a n l i i t ­t
o l a i s i a synnytti moinen kaksinaa­maisuus
suuttiunusta Lontoossa, jos­sa
h a v a i t t i i n Setä S a m u l i n j a John
P o s t e r i n pelaavan k a k s i l l a k o r t e i l l a,
j o t a kansaomaisemmalla tavalla n i ­mitetään
kierpksi p e l i k s i ! Tämä suut-tumus
ulottui n i i n laajalle, että t o -
rontolainen Globe and M a l i kommen­toi
sen Johdosta viime torstaina:
•Näistä tiedoista " s a a t i i n seliialnen y -
l e i n e n käsitys, että valtiosihteeri
(Dulles) j a E g y p t i n d i k t a a t t o r i o U -
vat 3-ksimielisiä tässä kysymyksessä
— että brittiläisten on lähdettävä."
L e h t i kysyy ^ n jälkeen mitä o n J o h n
P o s t e r i n mielessä j a välttää hänen
olevan kykenemättömän vastaamaan.
Jos hän o l i s i rehellinen n i i n hän
vastaisi Jänkki-imperialismin suun­n
i t e l m i e n mukaisesti: Meidän t a r k o i -
tuicsemme on a j a a J o h n B u l l pois j a
saada Setä Samuli hänen t i l a l l e en
E g y p t i i n . M u t t a sellainen vastaus ei
olisi sopiva, se ohsl l i i a n totuuden
mukainen j a s a a t t a i s i herättää suut­tumusta
k a i k k i a l l a maailmassa. Siitä
syystä Glot>e a n d M a l i e i s a a vastaus­t
a , e i a i n a k a a n totuudenmukaista.
J o h n Posterin seuraava pysähdj^s-p
a i k k a o l i I s r a e l . Hän ei o l l u t I l m e i -
se stikään v a r s i n tervetullut siUä u u -
tlstiedolssa kerrotaan, että Inm h än
saapui T e l A v i v i i n oU siellä r y h d y t ty
n i h j v a l t a v i i n jänkkiherrain suojelu-tolmehpiteisiin.
että m a a n historiassa
ei moista ' turmeta . entuudestaaa
M a a n kaikki pplilsffroimat oli ko-mennettu
k a u p u n k i i n j ä reservit vie­lä
k a i k e n lisäksi. K a i k e s t a huolimat­t
a o l i hänen saapumisensa johdosta
Järjestetty suiu-enmoiiieh mielenosoi­tus
kaupungin keskukseen;
K a i k k i a U a m i n n e Yhdysvaltain .val­tiosihteeri
seurueineen menee on kj?-
symyksessä oievan Äiaan j a kansan
edut vaarassa. Yhtäällä o n kysyrnjk-sessä
m a a n taloudellisen elämän alis­taminen
mähdoUisiniman suuressa
määrin W a l l S t r e e t i n holhousvaltaän.
Se merkitsee sitä. että olisi ostetterft
m a h d o l l i s i m m a n paljon jänkkten
tuotteita Ja myytävä JänkeiUe sellil:
s i a r a a k a - a i n e i t a j ä tuotteita, joite
jänkit kipeästi tarvitsevat, kuten «p
esimerkiksi öljy. Jota W8U Streetin
miehet havittelevat kalkldaUa. S l M
syystä J o h n (Posterin jäljet haisevat­k
i n hyvto voimakkaasU öljyltä, ihan
täime saakka. K u n J o n k i n maan ta­l
o u d e l l i n e n elämä, o n ; alistettu
S t r e e t i n ikeeseen, o n sen jäUceen var-r
a t t a l n helppoa komennella niM»
halUtusherroja kansainväliseen poli­t
i i k k a a n nähden, esimeikiksi Wau
S t r e e t i n suunnitteleman sodan «utt-teen.
'
M u t t a samaan a i k a a n k u n mr. Dul­les
kiertää K«äki-ldän maissa kasvaa
t o i s a a l l a yleinen naiellpide w:all
S t r e e t i n maailmanvalloitushankkel-t
a vastaan k a i k k i a l l a . j^Aml . «o
h o m e ! ' o n v a r s i n s u o s i t t u tunnus B»;
xoopan maissa j a k a l k i d a l la
Y h d y s v a l t a i n sbtUaltai o i i majoltettu-n
a ^ Sama. tunnus o l i s i öroaksuttäi?
myöskin täällä Canadassa entisti
suuremmassa määrin sillä Setä Sa­m
u l i n s o t i l a a t ovat midiittäneet mo­net
paikat Canadassa, eikä se t i e*
hyvää C a n a d a n kansalle. :—
Terä.