Vapaus, August 6, 1957

              ivu2 Tiistaina, elok. 6 p. — Tuesday, August 6, 1957 ]
iMiamrt ^^Independent Xatmr
OrgsD NDf^J^nniau Canadiana. E s -
^r^msbedxMqv. 6. 1917. Authorized
^ BeoQnd nuiU by the Post
l ^ P e p s H m e n t , Ottava. PtA-
' ^t|u4ce «reekly: Tueodays,
' l y ^ ^ ^ d Saturdays by Vapau&
- ^ , _ | ^ Company Ltd^ at 100-102
^ti^-Si^lK^.; Sudbai7> Ont. Canada.
Telephones: Bua. Office OtSI. 4r4264:
Bdltörtal Office OS. 4-4265. Manager
E. Sului. Edltor W. Eklund. MaUfn»
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates iipon applkatton.
Tranalatlon free of charge.
m ^ U S H I N N A T : '
Canadaxsa: 1 vk. IJOO 6 kk. 3.75
3 kk. 225
yhdysTallolasa: 1 vk. 84» 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
• PÄIVIÄ
4
•• 4
4
4
•• 4
4
917-^Juhlavuosi — 40. vuosikerta •— 1957
Juhlien juhla
Rikistä tunnetuista ja vielä elikä huomaamatta jääneistä mah-
\ donisista heikkouksista huolimatta, viikon vaihteessa täällä Sudburys-sa
jo Lockcrbyssa pidetyt ensimmäiset yhteiset'Liitto^, laulu- j a soit­tojuhlat
onnistuivat niin ohjelmistonsa kuin yleisökannatuksenkin
puolesta odotettuakin paremmin. Ei siis ole lainkaan ihme, vaikka
näitä kokeilumielessä järjestettyjä yhteisiä juhlia päätettiin jatkaa
edelleeii yhteistoiminnan merkeissä — mikä muun ohella merkitsee,
e t ^ P o r t Arthurissa on ensi kesänä suurimmat suomalaisperuiset kan-sanjultlat
mitä on koskaan aikaisemmin tässä maassa pidetjty.
"Myt viikon vaihteessa pidetyt suviset suurjuhlamme olivat mo­nella'
tavalla "juhljen juhlat". Me emme suinkaan haltia millään ta
• valla väheksyä aikaisemmin täällä ja muualla pidettyjä liitto- tai mu-siitdujuhlia.
Päinvastoin, niille kuuluu täysi tunnustus vielä jälkeen­kin
-päin. Mutta pämä yhteisvoimin järjestetyt suurjuhlat edustavat
selvästi askelta eteenpäin. Ei voida kieltää sitä tosiasiaa, että laulu­ja
liittojuhlamme ovat viimevuosina tallanneet paikallaan. Ne tulivat
tavallaan liian yksipuolisiksi, eivätkä voineet vetää uusia voimia mu­k
i n s a . Onpa totuuden nimissä myönnettävä, että vi.ssissä mielessä
oli viimeksipidetyissä liitto- ja laulujuhlissa havaittavissa heikkene­mistäkin
edellisiin samanlaisiin Juhliin verraten.
V Nyt sefi sijaan ollaan yksimielisiä.siitä, että juhlat onnistuivat
entistä paremmui, niin ohjelmistonsa monipuolisuudessa kuin -yleiso-kanhatuksen
kannaltakin katfocn. ]a tosiasia on, että nämä molem­mat
tekijät yhtyvät saumattoma.sti toisiinsa: jos ei saada edistystä
ohjelmistoon, silloin tallaa ylclskannatusparhaa.ssakin tapauksessa
paikallaan, ja jos ei saada hyvää yleisökannatusta, niin se lamaannut-
' taa pakostakin sekä urheilijat että laulajat. -v
Jos asiaa katsotaan tältä pohjalta niin: silloin'havaitaan, että y h -
teisjuhlat edustavat todella suurta edistysaskelta ja avaavat koko­naan
uusia mahdolli.suuk.sia. Ottakaamme vaikkapa sunnuntain pää­juhla
jäsen "esitysmanssi". Kaunis on aina ollut laulajain ja soitta­j
a in rivistö. Komea- j a mukaan.savctävä on aina ollut, urheilijain ja
voioiistelijatn rlvi.stö. \'hdistcttyinä nämä ryhmät eivät menettäneet
mitään entisestä vaikutusvoimastaan mutta scn.li$äksis<'iatiin pitempi
ja voimakkaampi juhlamarssi,mikä värikkyydellään j a monipuolisuu­dellaan
voitti ehdottomasti edcltäjän.sä. ^^
\ Tämä voiman lisääntyminen .sekä nähtävän j a kuultavan moni­puolistuminen
olikip näiden juhlien yksi pääsaavutus. Se sai myös
suuren/juhlayleisön jakamattoman kannatuk.sen ja hyväksymisen,
Kaikkjattajj missä a.siasta keskusteltiin, kuultiin toivorausb|i<ivntoja,
.>että: täti^^yhtci^toiihintätictä ^on'pyrittävä eteenpäin, ,iltttä asia<tTäin ;
on, se näkyy kumoamattomalla tavalla siitä tosiasia.4ta, että nyt pide­tyt'yhteiset
lau1u-i,liitlo- ja soittojuhlat saivat paljon paremman ylei-sökannatuksen
heti ensimmäisestä juhlapäivästä aina päättäjäiskon-serttiin
asti, kuin tätä ennen pidetyt liitto- j a laulujuhlat täällä nikr
keiialueella. Ja tämä yleisökannatuksen huohiattava lisääntyminen
tiilee myötävaikuttamaan tulevaan kasvuun — se tulee innostamaan
n$in musikaalisen kuin fyyskulttuurisenkin toiminnan harrastajia.
• •' • • • .• I. , l
, V Sudburys-sa nyt p-detyt yhteiset liitto-, laulu- ja soittojuhlat an­toivat
myös uuden havainto-opeti^ksen siitä, että yhteisvoimin toi­mien
voimme sittenkin parhaiten vaalia kalliita kulttuuriperinteitäm­me,
ja että jos on hyvää tahtoa, tällai.scen kaikkia kansalaispiirejäm-me
tyydyttävään yhteistoimintaan voidaan päästä.
Totta on, että tätä laulajain Ja soittajain yhteistoimintaa järjes­tettäessä
oli ratkaistava kuvaannollisesti puhuen vain perheasioita
—työväenliikkeen eri ö.sien välisiä kysymyksiä. Mutta käytännöt
l(.sestä elämästämme' tiedämmci että toisinaan on perheasiain järjes­tely
aivan .yhtä vaikeata kuin on ventovieraitten naapurien suhteiden
flulmakysymysteri ratkaisu: Niinpä voimmekin sanoa, että jos
liitto- j a läulujuhtpn yhdistämisestä oli suurta hyötyä, näille äsian-otnaislleityöviienjärjestöille
ja kulttuuritoimintaa harrastaville kansa- '
laisilletnme yleensä, niin vielä suurempaa/hyötyä köi^^isi siitä, jos
voitaisiin' järjestää yhteistoimintaa kaikkien täkäläisten kansalaisryh-miemmd
kesken kulttuuriperiitteidcmme yaarmiseksi. Vakaa käsi­tyksemme
on, että joitakin pikkuryhmiä Ja intoilijoita lukuunotta­matta,
niin sanottu "suuri yleisö" — Canadan suomalaiset työläiset,
farmarit, liikemiehet ja muut -TT; ödottala Ja toivoo tällaista yhteistoi­mintaa.
Sudburyssa nyt pidettyjen yhteisjuhlien hj-yä yleisökanna-tus
on y k s i käytännöllinen esimerkki siitä.
O l i s i luonnollisesti vallitsevien realitectt-eh suhteen silmiemme
ummistamista Jos sanoisimme, että ens} kesänä pitäisi Järjestää y h ­teiset,
k a i k k i a ryhmiä käsittävät musiikki- Ja urheilujuhlat.; Omalta
kohdaltamme toivoisimme, että näin voitaisiin tehdä. Omalta ^koh­daltamme
olisimme valmiina sellaiseen päätökseen jä sopimukseen
heti. Mutta vallitsevien todellisten Ja oletettujen eri ryhmiä erotta­vien
seikkojen vuoksi ei näin suurta edistysaskelta voida luonnolli­sestikaan
hetikohtaisesti ottaa. Siihen pääsy vaatii asiasta perusteel­lista
keskustelua Ja yleisen mielipiteen edelleen selkenemistä,
i Mutta mitään todellisia esteitä ei meidän käsittääksemme'ole
liulttuurellisen yhteistoiminnan alkeellisempien ensiaskelten tiellä.
Meidän käsittääksemme voitaisiin "elä Ja annä toistenkin elää* peri­aatteen
mukaisesti päästä moneen sellaiseen sopimukseen, mikä^elä-
Vöittäisi kulttuuritoimintaamme yleensä täkäläisten kahsalaisryh-miemme
keskuudessa. Ei o le mitään järkisyytäj miksi ei voitaisi
sopia esimerkiksi siitä, että eri haaleilla esitettävillä näytelmillä '•vic^
l a i l l a a n " pakkakunnan muilla suomalaishaaleilla.; E i öle mitääff"
järkisyitä miksi ei voitaisi sopia siitäj että esimerkiksi kuoromme ja
muut musikaaliset voimamme antavat vastavuoroisuuden perusteella
ohjelmaa töinen toistensa konserttitilaisuuksissa. Ei ole mitään järki­syytä
siinä, ettei muka voida sopia "vierailuesityksistä" myös toinen
toistemme kansalUsissa urheilu-Ja musiikkijuhlissamthe.
K a i k k i tämä on mielestämme mahdollista j a sellaiseen on hel­posti
päästävissä.; ;
J a .kaikkien väärintuikintöjenS^älttämiseksi meillä on syytä sa­noa,
vaikka emme pidäkään tapana kerskua saavutuksilla, että tämä
^teistoiminta-ajatus ei edusta heikkoutta. Päinvastoin Sudburyssa
Juuri pidetyt ^juurjufilat ahtavat oikeuden sanoa, että mikään muu
Canadan suomalaisten ryhmä tai ryhmien kokoelma ei v o i tällä kertaa
järjestää juhlaa, missä esiintyy kymmenkunta urheiluseuraa, neljä hy­vin
harjoitettua j a voimakasU ^ k a k u o r o a , sekä niiden lisälui useita
räis- ja mieskuoroja — yksityisistä ohjehnan esittäjistä puhumatta­kaan,
alutta me emme l i i o in a l i a r v i o i toistep seurojen j a tyhmien
v o i n u e n ^ k a i ^ ja voimia. Siksi olemme sitä mieltä, että kaikki
Arvo Skytte, Wbonnock, B.^C,
täyttää keskiviikkona t.k. 7 päivänä
71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten, ja tutta­vien
onnentoivjOtuksiin.
Hrushbhev esitti
opislielijavalhfoa
USAnjaNLnväliilä
Helsinki. „— S T T Ja A F P ovat vä­littäneet
Moskovasta saapiJfneen se-r
lostuksen puoluesihteeri Hrushtshevln
'keskustelusta professori Jerome D a ­visin
johtaman amerikkalaisen turiä-
Uryhmän kanssa. Johon kuuluu 24
henkilöä. Tämän selostuksen mukäan
on keskusttelussakä-sitelty mm. niitä
turvallisuustoimenpiteitä" Joihin
Yhdysvallat on ryhtynyt estääkseen
kommunismin leviämisen. Puoluesih­teeri
Hrushtshev epäili näiden toi­menpiteiden
tehokkuutta.
•' " E l mikään verkko voi estää: vettä
luoksemaöta sen silmukoitten läpi",
Hrushtshev sanoi. Edelleen hän huo-
•nauttl, että Yhdysvaltojen Ja Neu­vostoliiton
välillä tulisi ottaa käytän­nön
laajapohjainen opiskelijain
Paasikiven
Paasikiven muistelmia sortoroo.
silta. I ia II.-Esipuheen kirjoitta­nut
Ani Paasikiri. 253 4^ 218' c
WSOY.
kesken kaiken. P a m a ^ 3, v. 1957.)
V a i k k a en s u i n k a a n ole varma, että
r u n o i l i j a Itse . o l i s i pilkkaansa Juuii
Itähän kohtaan iskostanut
! Tässä suhteessa siis J . K . . P a a s i k l -
E'l- voida kieltää,- että J , K . P a a s i - i ven sodanjälkeiselle p o l i t i i k a l l e a n t a -
«Iven — kohta entisen presidentin; ma sisältö / eroaa Jyricästi kansanöe-
"/tuoleman jälkeen ilmestyneet muls- i mokraattlen samalle polltllkäiie aset-t
c l n i a t ovat eräänlainen pettymys, i tamasta sisällöstä. Lähenunin tarkas-
Merkittävän valtiomiehen, jota tar-j tettaessa käy selväksi, että erotte^^
v i t u i n eniten juuri kansakunnan elä-[tekijä oli sodan Jälkeen -sama,, j o ka
ai»n draainallisimmissa vaiheissa —j erotti suometarlaistenjö soslalidemo-mUistelmat
ovat perin epädramaattis-| k r a a t t i en Venäjän p o l i t i i k a n t o i i l s -
la luettavaa. Niitä leimaa asiaUisenj tään.'Tämä erottava tekijä myös s e l -
icuivaiiskoinen historioitsijan . h e n k i , jvästi määrittelee Paasikivehnäköpii-j
a k e p t i c s ne j u u r i tämän vuoksi saa-I r in rajat. /
vat ja) ansaiL-sevat historioitsljain i Nämä rajat ovat samalla porva-^
täyd^n^-huomion ja . tunnustuksen, i r ^ ^ n poliittisen realismin rajat -
Mu^ta^tavallinen lukija saa vahvan suuren Pohjan sodan jälkeisistä
rnuistufiillfsen: suuri osa J . K . P a a s i -
'<iven elämäntyöltä tapahtui virasto­ja
pankkipoydän ääressä kiteytyi n u ­meroihin
j a johtokunnan pöytäkirjoir
hln.
Tällaisena arvokkaana mutta hen­kilökohtaista
kosketusta tu.skin luo­vana
materiaalina vieritetään muis­telmissa
paljon tietoa eduskuntalai­toksemme
.synnystä j a "eduskunta­työstä
cnTimmäisecn'maailmansotaan
saakka, kotimaisen.^ parlament^irls-myssyistä
tähän päivään saakka. P u i ­ta
valla kävi päivänselväksi, että
Ruotsi—Suomi oli naapurikseen saa­nut
kokonaan toista luokkaa olevan
suurvallan. 1808—09-s6dassa tämä
selvisi vielä kouraanturituvammin
i i s c u d e n kehittämisen jatkuminen
edas joissakin rajoissa. Paasikiven
muistelmat muuten valaisevat myös
nousevan ..suomalaisien ja venäläisen
kapitalismin keskeistä taistelua — jä
kompromissin tavoittelua. —) Sosia-liderdokEaatiille
o l i kysymys, osallis-tamlsesta
'^^l^aarivallah heikentämi­seen
k a l k i n taVoin j a otollisten het­k
i e n käyttämisestä joko voiton saa­vuttamiseen
t a i a i n a k i n k a n s a n yhä
laajempaan nostattamiseen. Venäjä^
vallankumous oli heistä jatkuvassa
käymiissä eikä se edennyt horjuvan
porvariston -vaan" iiuden luokan, työ-väeriluokan
johdolla. Suurlakko Suo­messa
ei h e i l l e ollut epäonnistumisen
merkki vaan lopullisen voiton todis­tus.
So:lalidemokraattieri kanta pe­rustui
yhtä h y v i n Venäjän yhtelskun--
nän tl^tteelliseen erittelyyn k u i n käy­tännöllisen
taistelun kokemukslih, j a
molemmat kulkivat käsi kädessä.
Tästä johtuen myöskin sosialistien,
ja suometarlaisten, myöhemmin kora-munistieh
Ja kokoomuksen käsitykset
k u i n tyhjentävän vastauksen r u n o i l i ­ja
Arvid Mörnclle. Jälkimmäinen o l i
syyttänyt " v a n h a a " polvea siltä, että
nämä olivat muka unohtaneet Vän­r
i k k i Stoolin sankarit: Danielson-
K a l m a r i kielsi tämän, mutta selitti.
mimmj alkuyaihei.sta,^^^^^it^ ja
maakysymyksen käsittelystä ^^KJnnen
oon laajaponjainen opjsneujain ; y^j^j^n r a h a - a s i a i n h a l l i n n o n ke- f 'tts. RnnPhPr.r « i ' „ i » 'kprf/Tnnt täniän ' a ^ ' ; " ^ .rs???*..!-? «-««««- ZISXISXST-^-
Joen, Revonlahden, Lapuan . ja O r a -
uskovat meidän -pelkäävän tämän­l
a a t u i s t a vaihtoa, koska kapitalistiset
.lattcet voisivat vaikuttaa opiskclljoi-
•ttimme. Joiden käsitys asioista siten
7oi«i muuttua. Mutta vaarahan,.on
•nolemminpuolin^n, sillä voisihan
olettaa kommunististen aatteiden
vastaavasti vaikuttavan amerikkalai­s
i in ylloppHaihln. O l i m i t en oli. Y h ­dysvallat
tulee kyllä valitsemaan
"dustajikseen luotettavlmmat yliopr
pilaansa", Hrushtshev lisäsi nauraen.
IIRU8HTSHEVIN E S I T YS
K A N T A A HEDELM;(;(
New York. Yhdysvaltain ylioppi­l
a s l i i t to on lähettänyt Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen sihteerille
Hrushtsheville j a maan kommunisti­selle
nuorisoliitolle sälikeen, jossa e h ­dotetaan
pitkän tähtäimen ohjelman
latimlsta molempien maiden välistä
ylloppilasvaihtoa varten.
Y l i o p p i l a s l i i t t o ryhtyi'tähän aloit­teeseen
saatuaan kuulla Hrashtshevin.
mielipiteen vaihtotoiminnasta;;' .
L i i t t o korostaa sähkeessään olcvän-i
.sa kiinnostunut;yksinomaan, y l l o p p l -
lasvalhdo^ta j a ' I l m o i t t a a läheTtäyän-
^fä myöhemmin'yksityiskohtaisen " o h ­jelmaehdotuksen.
" , _
Festivaalin ^ —
jaikapallö-ottelut
Moskova. — jBlkapalloilun karsin:
t a o t t e l u t - ovat muodostuneet hyvin
runsasmaalisiksi. <
' I(ä-Saksa- voltti- C e y l o f i l n " 14--0.
i K i i n a n KansaiYtasavalta Libanonin
11—1, Neuvostoliitto Sudanin 6—1,
U n k a r i Suomen 4—1. A l b a n i a P o h -
j o i s - K o r e a n 4—1 Ja R o m a n i a Syyrian
4—1., •
ta jne. P a a s i k i v i selosta vlileä-stl ja
.f;clkPästl näitten kysymysten käsitte­lyä
j a omaa osuuttaan niissä. Hänen
kertomastaan piirtyy varsin t u t t u k u ­va
: kaukokatseisen uudlstu-systävälli-sen;'
porvarin, j o k a ymmärtää, että
syvälle ulottuva taloudellinen m.ullls-t
u s ' v a a t i i myöskin vaStaavia yhteis­k
u n n a l l i s i a uudistuksia. Sanomatta­kin
on selvää, että nämä uudistukset
pysähtyvät kapitalistisen yhteiskun­nan
'demokraattiseen järjestäytymi­seen.
• . V;. ...
M i e l e n k i i n t o i s in Ja snmalla tekijän­sä
— clleikään pcr-soonalllsuutta niin
ajatusmaailmaa eniten valottava on
k u i t e n k i n muistelmien molemmls.sa
osissa:.Suomen j a Venäjän, suhteille
omistettu laaja tila. Varsinaista uut­ta
kannanottoa pääministeri-presi­dentin
puheissa (Paasikiven l i n j a I
— WSOY) esitettyihin el muistelmiin
sisälly. Huomiota kuitenkin herättää
" P a a s i k i v e n l i n j a n " )3erusteidcn ulot­taminen
maailmansotien edelliseen
rhencnlsyytcqn. Paasikivi näkee~Suo-mg^
n j a Venäjän fmulatis mutandls:
pohjoismaiden j a Venäjän?) suhteet
uudelta pohjalta jo Puitavalta läh­tien.
Muuten hän perusta kantansa
S n e l l m a n i n , . Yrjö-Koskisen. Daniel-,
eon- K a l m a r l n ;ja E . G . P a i m e n i n aja-i
tuksiin. Hän korostaa itse sodanjäl­keisen
"Paasikiven l i n j a n ' V j a vanha­suomalaisen,
"suometarlalsen;' p o l i t i i ­kan
yhtcejikuuluvuutta.
Tulevat väkisinkin mieleen Paavo
Haavikon sanat:* ^
" S l r e , o i k e a l t a p a tehdä perinteelle
oijteutta on ymmärtää se varsin vää­rin,
se o n k i n perinteellinen tapa tääl­lä
ollut." . •; , • •
(Suomalainen sarja. Maljapuhe
Entiset
Berliini. --^Töistä viikkoa sitten
Karlsburgissa Länsi-Saksassä,: pide­tyn
Waffen-SS:n kohtaamisen pää-tilaisuus
järjestettiin sunnuntai-iltana.
Tässä kokouksessa oli läsnä
noin 8,000 — eräs länsisaksalaincn
lehti tosin tietää, että niitä oli vain
30 —-entistä saksalaista SSmiestä
sekä Belgian, JRanskah, Italian. Hol­lannin
ja Tanskan SS-miesten lähe­tystöjä..
Entiset natsikenraalit pu­huivat,
entiset SS-miehetosoiltivaf
hurmioituneina suosiotaan ja kohot­taen
kätensä natsitervehdykseen'
lauloivat entisiä lauluja "rakkau­desta
fuhreriin"; Pääpuhujana esiin­tyivät.
entiset SS-kenraalit Kurt
.Meyer ("panssari-Mcyeriksi"; kut­suttu),
*sekä Hitler-Jugerid-divisii^-
nan viimeinen komehtaja^^Haussör
ja^Bittrich.;. . '/•..^••.•H'
"Läpimurto etee;n^äir||^\ta^Mtuu
jonakin päivänä", iiuudantV
"Me emme tule seisomaan' Mrjäs-täkatsojina.
Me olimme, blem rne ja
pysymme sotilaina." Hän • Isanoi
SS-miesten olevan "kaiisal isesti
arvokkaita jäseniä", jotk^ tafstele-yat;
"oikeuksistaan". \|
Hitlerin hyökkäystä Puplaän ku­vasi
Meyer seuraavasti: "Kkn'vaikea
vuosi 1939 tuli, pidimme välttämät-,
tömänä ottaa kiväärin käteemme ja
puolustaa kotimaatamme".. Hyök­käys
Euroopan maihin oli hänen
mukaansa "idealistinen, teko", jota
voi pitää ainoastaan "kunniakkaa­na".
•, .••.^_:-rV,
käsittävän yhteistoiminnan avulla
saataisiin todella arvokkaita suur-j'uhha,
ja että siinä on tavoite, Jon­ka
hyväksi pitäisi kaikkien hyvää
tarkoittavien ihmisten toimia Jär-
Jestöyhteyksistään huolimatta.
Tässä; mielfösä valmistaiidumme
nyt jo kesänä Port Artliurissa
pidettäv'>iin yhteisiin liitto-, laulu­ja
soittojuhliin mistä nyt saatujen
kokemusten i)erusteelki on tulossa
todella suuret kansanjuhlat. , \
SS-kenraaii Hausser,^joka toimi
X SS^divisioonan komentajana, sa­noi
puolestaan: . ' Meillät oh vielä
niin .paljon voimaa ja uskoa, että
voimme täyttää tehtävämme edel­leenkin."
Molemmat puhujat kehoittivat
SS-miehiä äänestämään liittopäivä-vaaleissa
Adenauerih kristillisdemo­kraatteja.
Kokouspaikkana oli suuri teltta,
Jonka seinille oli kiinnitetty divi­sioonien
ja -järjestöjen kylttejä,
kuten esimerkiksi pääkallo-, viikin-
Iji- ja Hitler-Jugend divisioonien.
Fasistista kirjallisuutta oli luonnol­lisesti
myös runsain mitoin tarjolla.
Mainittakoon, G'ttä panssariken­raali
Meyer murhautti joulukuussa
1944 Ardennien taistelujen yhtey­dessä
suuren joukon canadalaisia
sotavankeja^ mistä hyvästä canada-laincn
sotilastuomioistuin . vuoniia
1947 tuomitsi hänet kuolemaan,
mutta armahti kuitenkin myöhem­min
ja syyskuussa 1954 hänet pääs­tettiin
vankilasta. Hän sai heti
Adenauerin viranomaisilta 4,800
Saksan markan (480,000 Suomen
markan) korvauksen ••kärsimyksis­tään".
SS-kohtaamisen järjestäjät piti­vät
myös tiedoitustilaisuuden leh*
distöUe ilmoittaen mm. että HIAG-illa,
SSn nykyisellä peitejärjestöllä,
on Lpänsi-Saksassa tällä hetkellä
noin 400 alajärjestöä, joissa on noin
30.000 jäsentä. HIAGin päällikkö
pestessään SSn mainetta puhtaaksi
esitti Lidicen kylän hävittämisen
yksinkertaisesti "saduksi"'.
Kohtaamisen aikana kerättiin
allekirjoituksia vetoomukseen, jon­ka
allekirjoitajina ovat natsimarsair
kät Maustein ja Kesselring, aniiraall
Oönitz ja SS-kenraali eversti Haus-ser,
joka vaatii Waffen SSn majuri
Walter Rederin vapauttamista. Tä­mä
istuu parhaillaan vankilassa
Italiassa, sillä vuonna 1951 Bolog­nan
sotaoikeus tuomitsi hänet elin­kautiseen,
koska hänet katsottiin
olevan osasyyllisen 2,700 italialai­sen
murhaamiseen sodan aikana.
valstcn taisteluiden r i n n a l l a k i i l k i t o i ­nen
tapausten sarja. Se a l k o i silloin,
kun virkamiehistö, yhteisen kansan
varjelemiseksi, alistui ylivoimaisen
vihollisen käskyjä noijdattamaan, Ja
.se päättyi, sodan vielä jatkuessa, u s ­kollisuudenvalan
vannomiseen Por­voon
valtiopäivillä. Tämän toisen
sarjan miehiä oli l o p u l t a mm. M a t ­hias,
C a l o n i u s ."
On omituista, että Paasikivi h y ­väksyessään
J . W . Snellmanin ja
Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen samalla
.kertaa kansallisen j a realistisen k a n ­nan
ei ole huomannut, että myöskin
Venäjällä oli a l k a n u t "toinen tapaus­ten
sarja", joka ulottui, dekabristeistä
Ja narodnlkelsta sosialivallankumouk-selllslln.
Ja sosialidemokraatteihin
saakka, että Venäjän yhteiskuntaa
järkytti kapitalismin eteneminen ja
samalla syvä demokraattinen, herää­misprosessi,
joka herätti koko maail­man
huomiota. P a a s i k i v i — ' j a siinä
häneen näyttää yhtyvän tämän het­ken
virallinen suomalainen h i s t o r i a n ­kirjoitus
— arvostelee varsin kipeästi
perustuslaillisia, n i i n huoi^uömialBisia
k u i n ruotsalaisia, erikoisesti i M e c h e l i -
niä j a soGialidemokra&tteJa näitten
yltiöpäisestä toiveikkuudesta Ja mle-likuvituksellisesta_
vastarinnasta, e r i ­koisesti
suurlakon Ja sen jälkeisen
henfrähdysajan ylen pitkälle menneis­tä
vaatimuksista. Hän e i huomaa, e t -
tä 'arvostelun perusta muuttuu rat­kaisevasti
sen mukaan, edeliytettiip-kö
ts.narivalta säilyväksi vai tuhou­tuvaksi.
Hän myöntää itse yhdessä
koko vanhasuomalaisten ryhmän,
kans:a edellyttäneensä sen pysyväksi.
E l l ? i ensimmäisen maailmansodan y l ­lätystä
j a ihmettä olisi t u l l i i t olisim­me
olleet tuhon omat. ajatteli hän.
Näin eivät ajatelleet perustuslailliset
eivätkä sosialidemokraatit, he odot­tivat
muutosta Venäjällä. Muutos —
eikä suometarlaisten " r e a l i s t i n e n " nä
kemys — toteutui.
Eräässä suhteessa Paasikivi k u i t e n ­kin
oil perustuslaillisia realistisempi
Nämä odottivat tukea ennenkaikkea
Venäjän vapaamieliseltä porvaristol­ta.
Paasikivi näki sen heikkouden.
M u t t a P a a s i k i v i ei nähnyt tsaristisen
lärjestelmän koko heikkoutta, v a i k ka
hän erotukseksi monista suomalaisis­t
a k i n historioitsijoista suhtautuu
erittäin kielteisesti ja Ivallisesti k e i ­sarikunnan
viimeisen "pelastajan",
pääministeri Stolypinin väitettyyn
suuruuteen.
Venäjän tsaristisen järjestelmän
heikkouden näkivät selvimmin sosia­lidemokraatit,
jotka varsin läheisesti
seurasivat venäläisten tovereitteiisa
toimintaa. Heille kysymys el o l l u t s i l ­tä,
että ylivoimaisen vihollisen r i n n a l ­la
oli k a i k i n myönnytyksin koetetta­va
pelastaa Vain suomalaisen k a h s a l -
Suomelle. Paasikivi palauttaa »nieliin j^^^^^^^^j.j^^. ,. ^ ^ ^ j ^ ^ ^ 2a-30-lu-
D a n l e l s o n - K a l m a r l n yhtä arvqkkaan vu;„akokonaan\ e r i suuntiin. Yhtä-läisesti
kuin suometarlaiset antoivat
tsaarlvallan näeririäiseri voiman>pet-tää.
Itsensä, yhtäläisesti myös>vailan-kumoukselllsen
Neuvostoliiton; näen­näisen
heikkouden. J a yhtäläisesti.so­s
i a l i s t i t jo 2Ö-luvullä näkivät Neuvos­t
o l i i t on ulkonaisen heikkouden 'läpi
Venäjän kansojen yallankumoukselli-'"
sen voimännousun j a keskittymisen.
P a a s i k i v i on tunnustanut 191T jälkei­sen
erehdyksensä, mutta ei ole edes
muistelmiaan kirjoittaessaan nähnyt
käsityk.sensä perusvirheellisyy|ttä.
Korjatessaan politiikkaansa - r - ja
harva suomalainen valtiomies o n us­kaltanut
n i i n r a d i k a a l i s t i j a kiiriteäs-ti
korjata parhaan miehuutensa ereh­dyksiä
— J . K . P a a s i k i v i dn tunnus­tanut
Neuvostoliiton voiriian j a myös­kin
selvästi osoittanut, että mitään
voittamattomia r i s t i r i i t o j a Suomen j a
Neuvostoliiton välillä ei ole. Jos 'näitä
suhteita puolin j a toisin oikein h o i ­detaan.
Mutta t a k a - a l a l l a hänellä
k u i t e n k i n kummitelee aito suometar-laineiy
pelko " y l l v b l n i a i s e s t a ^ i h p l l l -
s.e.sta". Kansandemokraatit yhtyvät
Paasikiven käytännölliseen linjaan.
mut;ta näkevät samalla Neuvostolii­ton
edistyksellisen osUuden: Sattuneet
erehdykset jä virheetkään eivät muu­ta
sila tosiasiaa, että Neuvostoliiton
koko olemassaolo on m e r k i n n y t tukea
nierillle kansoille j a osaltaan yolmak-kaastl.
avannut monien n i i n pienten
k u i n suurten kahsojeri mahdollisuuk­sia
vapautensa saavuttamiseen. -Paa­s
i k i v i näyttää ymmäi-täneen NeuvQS-t
o i i i t on ulkopolitiikan, pitkäilisen
rauhanomaisuuden, mutta kansande­mokraatit
näkevät Neuvostoliiton sa^
i h o in kuin koko sosialistisen valta­ryhmän
rauhanpyrklmyksesisä sisäi­sen
yhtelskunnalisen välttämättö­myyden.
Sodanjälkeinen Suomen jä
Neuvostolllteri ystävyyttä rakentava
p o l i t i i k k a el s i t en ole ainoastaan vas­takkainen
20- Ja 30-lukujen kauneim-min
sanottuna kansallisromanttiselle
•uuntauksslle j a suhteellisuuden t a ­jun
puutteelle vaan myöskin mitä
j y r k i m m l n vastakkainen epäkansalli-selle
j a • epäkansanvaltalselle suome-tarlälselle
myöntyväisyyspolitllkalle.
Se perustuu tietoon sosialistisen l e i ­rin
,1a koko maailman y h t e i s k u n n a l l i -
••estä. kehityksestä sekä pyrkimykseen
turvata Suomen kansan elämä tässä
ihmiskunnan h i s t o r i an k a i k k e i n dräa-mallisimmassa
vaiheessa.
J a r n o Pennanen.
tusta
Seelannissa
WelUngton, Uusi Seelanti. — F i ­nanssiministeri
J . T. Waits ilmoitti
täällä viime viikon lopulla hallituk-isensa
8. budjettia esittäessään, että
tuloveroja helpotetaan j a annetaan
muita huojennuksia kaikkiaan 8.-
700,000 punnan arvosta. .
Hallitus ottaa käytäntöön huhti­kuun
i päivästä 1958 suunnitelman,
jonka mukaisesti veroa maksetaan
sitä mukaan kun yksilöllä on tuloa,
siis jättämättä niitä velaksi pitem­mäksi
aikaa. Samalla ilmoitettiin,
että yhden vuoden verot annetaan
anteeksi. . Veronmaksajat maksavat
ensivuoden helmikuun aikana yh-
:dellä kertaa kaikki- maaliskuun 31
päivään; • 1957 päättyneenä vuonna
kertyneet verot; ;
Verohuojennusten joukossa on
25% vähennys entisen 10% asemes­ta,
Joka hyöd3i.tää etupäässä pien­tuloisia
ja keskituloisia luokkia,
maksiimivähenhyl^sen. ollessa 75
puntaa.-,-,';;':'-':' •;;:'>;
S I T Ä !
JA
KAUHUKAKABA
Pikku Olli oli oppmut jonkoa m.
inia sanoja. Kon hän lähti tovöriosa
Villen syntymäpäiville, sanoi hi.
nen äitinsä:
— Olen puhunut Villen äidia
kanssa, ja hän on luvannut läiet.
tää sinut takaisin, ellet puhu sidlä
kauniisti.
Poika palasi jo neljännestunnin
päästä ja hänen äitinsä kysyi:
— Mitä sinä siellä sanoit?
— En mitään, mutta ne riivaton
kalaasit ovat vasta huomenna.
; — Alaskaan johtava maantie al­kaa
Dawson Creekista British O),
lumbiasta ja kulkee Fairbanksiin
Alaskaan. Se on 1,600 maain pj.
tuinen.
Vanhuuden- j a sotilaseläkkeitä on
myös vähän korotettu ja samoin
sitä rajaa, jonka eläkeläinen saa an­saita
eläkettä nauttiessaan.
V. 1955 asetetut vähittäismaksulla
ostamisen rajoitukset on kokonaan
poistettu paitsi autoihin nähden.
uon-nosian.-
suoni. nuorison
''^litistä niukempi
bud'etili Ranskassa
Pariisi. — Entisestään niukeni-manbudjetin
esitti fianssimihisteri
Gaillard viime viikolla Blanskan
hallitukselle/
Budjettiehdotuksen mukaan su­pistetaan
valtion ihenoja 700 mil­jardilla
frangilla eli enemmän kuin
milloinkaanaikaisemmin Ranskan
historiassa. Gaillard huomautti, et­tä
Ranska on käyttänyt loppuun va •
luuttavarastonsa ja ottanut -suuria
ulkomaisia lainoja ja että; inflaatio
tulee samalla yhä uhkaavammaksi.
L u k i j a n tulisi ottaa.huomioon, et­tä^
a l l a oleva päätjösläuseimaluohnos
käsittelee vain yhtä niistä tärkeistä
kysymyksistäi jotka;; tulevat käsiteltä-
.vaksi,,", edustajakokouksessa. Tämä
juoiihibs koskee vain Ganadassa s y n -
lyneideri • järjestämistyötä. Tarkoi­tuksena
e i ole l a i n k a a n sivuuttaa t a i
aliarvioidia yhteistoimintaa varsinkin
Suomesta viime vuosien aikana t u l ­leiden
siirtolaisten kanssa. Katsomme
yhtieistolminnan k u l t t u u r i - ja, u r h e i -
l u a i a i l a olevan yälttämätöhtä j a s i i ­hen
meid8,n; tulisi pyrkiä, mutta sitä
ori käsiteltävä erikseen nuorIsok.vsy-mviisestä.
Nykyisessä . tilanteessa on todettu,
että Canadan suomalaisten keskuu­dessa
on 'Canadässa syntyneiden jär-jestkytymistyö
erittäin tärkeä. Voisi
sanoa, että tämä työ on ehdottomasti
vietävä yolttoon. jos haluamme jat­kaa
Ja kehittää k u l t t u u r i - , urheilu­ja
opintotoimintaa Canadan suoma­laisten
keskuudessa.
Käytähnöllinen kokerhus on osoit-
':anut, että suurin osa Canadässa 3301-
tyheistä- nuorista voidaan tavalla t a i
toisella innostaa tblnilntaän - k u l t t u u ­r
i - ja Urlieiluäloilla. Tälläkin kertaa
on todettava nousua nuoremman
polven toiminnassa eri . p u o l i l la maa­tamme.
Nyt o l i s i löydettävä "keinot,
j o i l l a voitaisiin Johtaa tämä toimin-:
ta määrätietoiseen jä Järjestölliseen
muotoon., '•,
V a i k k a ineidäri edustajakokoiuksem-nie
ov^t .kiinnittäneet j i a l j ön huo­miota
j a aikana j a ovat tehneet hyviä
ohdottjksia tämän pulman ratkaise­miseksi,
einme ole s i l t i saaneet aikaan
niitä tuloksia joita toivomme ja p i ­dämme
mahdollisina.
O l i m m e sitä mieltä, että tämä val­keus
löytää käytännöllisiä toimintaa
muotoja tämän asian edistämiseksi
j o h t u u siltä, että enune ole koskaan
suoraan lähestyneet nuorisoamme
tiedustellen heidän mielipiteitään Ja
ajatuksiaan.
Tämän johdosta päätettäköön ettS
tämä edustajakokous näkee tarpeen
k u u l l a Canadässa syntyneen polven
mielipiteet Ja ajatukset nuorison ]är-jestäytymiskysymyksen
suhteen. Ym-märrämine-
myös, että näillä nuorilla
ihmisillä täytyy olla tilaisuus käydä
itse käsiksi n i i h i n periaatteellisiin
kysymyksiin, jotka heitä vaivaavat.
Ainoastaan sitä tietä he voivat laa­tia
käytännöllisen ohjelman, jonka
k a u t t a he voivat tietoisesti ja jär-jestö!
lisesti ottaa .osaa Canadan sifo-malaisben
kulttuuri-, urheilu- Ja
opintotoimintaan.
Tämän . v a k a v a n ajatuksen toteut­tamiseksi
käytännöllisessä elämässä
tämä edustajakokous kannattaa maa­ta
käsittävää Canadässa syntyneiden
neuvottelukokousta eli konferenssia,
j o k a pidettäisiin vuotena 1958.
• TäTiän neuvotteluun tulisi myös
osallistua Suomalais-cänadalaisen
Anaatööri U r h e i l u l i i t o n edustajat se­kä
:' k a i k k i e n nuorisotoimintaan kiin­nostuneiden
.järjestöjen edustajat. ,
Y h t e i s v o i m i n voisimme Järjestää
suuren ja arvokkaan konferenssin,
l o k a todellisesti edustaisi meidän nuo­rempaa
polveamme j k a u t t a Canadan
j a joka tulisi auttamaan nuorisoam­me
löytämään heidän paikkansa Ca­nadan
suomalaisten kulttuusl- ja,ur­heilutoiminnassa.
Ppnsikomltean puolesta
Henry Lahti.
SUOMI EI ENÄÄ JATKA SUEZILLA
Helsinki. — Asianomaiselta ta­holta.
on saatu kuulla, että Suo­men
hallitus ilmoitti viime touko­kuun
alussa YK:n sihteeristölle,
että Suon^ ei tule asettamaan
joukkoja YK:n r käytettäväksi
Egyptissä nyt kuluvan toisen kuu­den
kuukauden ajanjakson pää­tyttyä,
ensi joulukuussa.
Göteborg. —- Puolustusministerit
Andersson Ruotsista, ({ansen Tans^
kasta ja Hända Norjasta sekä lähe­tystöneuvos'
Örkomies Suomesta ko-koontuiyat
JViime yiikoUa Göteborg­in
pörssissä .neuvottelemaan asian­tuntijoiden
• kanssa pohjoismaitten
osallistumisesta 'YK:n valvontaan
Gazan alueella:.
kokouksen päätyttyä annettiin
julkisuuteen seuraava julkilausuma:
"Tanskan, Norjan ja Ruotsin puo­lustusministerit
ovat kokoontuneet
Göteborgissa heinäkuun 24 päivänä,
pohtimaan määrättyjä kysymyksiä,'. men ulkomiriisteriön edustaja'
jotka liittyvät mainittujen maiden
osallistumiseen YK:n joukkoihin
Lähi-idässä.
Erityistä huomiota omistettiin ky-:
symykselle, joka koski pohjoismai­den
avustamista joukko osastojen ^
pitämisessä alueella sen jälkeen,
kun nykyinen puolivuotiskausi päät­tyy
syksyllä 1957.
Kolme puolustusministeriä pääsi­vät
tässä kysymyksessä yksimieli­syyteen
siitä, että he päättävät eh­dottaa
hallituksiUeen. että nämä
eivät asettuisi vastustamaan jotA-kojensa
osallistumisen jatkamista
vielä puolivuotiskaudeksi, mikäli tä­mänlaatuinen
järjestely osoittau­tuisi
tarpeelliseksi. ; .
Kokouksessa keskusteltiin edd-leen
eräistä taloudellisista kysymyk­sistä
sekä yhteisistä ratkaisuista,
jotka liittyivät joukkojen viranfoK
mitukseen jä7vaihtoon.
Kokoukseen otti osaa myös Soo-
Paria Helsingin Sanomain kirjoit­tajaa
närkästytti se kun kiiuluisa
satuelokuvien ohjaaja, neuvostoliit­tolainen
Ptusnkon tulee ohjaamaan
Kalevalasta tehtävän elokuvan, jon­ka
johdosta Kaiisän Uutisten Juor­kunan
Jussi kirjoittaa seuraavaa:
Muutamien päivien päästä ttdeyat
Sammon; sadun filmaajat Seurasaa­reen
ja, voivat olla iloiset siitä, että
Seurasaaren museoalue viime kesä­nä,
ympäröitiin korkealla aidalla.
Muuten eivät kai voisi veivata yh­tään
metriä johon ei tulisi asiaan­kuulumattomia
naamoja, aito suo­malaisia
tosin mutta tuhat vuotta
liian nuoria.
kuuluisan satuelokuvien ohjaajan
Ptushkin : kiinnostuksesta Kaleva­laan
vähän ihmeteltiin että mitähän
siitä tulee jos elokuva Moskovassa
tehdSän. Mutta Ptushko tulikin tän-tae.
Suomalaisten mninaispukujen
asiantuntija on oUuit kuukausia Mos­kovassa
valmistelemassa puvustoa.
Lavastaja on viime talvesta asti tut-kitiut
Gallen-Kallelaa. Suuri joukko
suomalaisia kansatieteen, kansan­runouden,
arkeologian ja kansanmu­siikin
parhaita asiantuntijoita neu­voo
filmin tekijöitä. Tyylikömmäh-dyksiä
ei siis tarvitse pelätä. .
Ptushko puolestaan on oikea noi­ta
satua loihtimaan, sen - osoittivat
Kivinen kukka ja Sadko. .Kun taus­tana
ovat Ruotsalaisen järven peh-meäviiväiset
maisemat. Seurasaaren
jyhkeä karjalaispirtti ja muut aidot
näkymät, alkaa tuntua siltä että tu­lossa
on hieno juttu.
Mutta kahta täti? Helsingin Sa­nomissa,
närkästyttää se että meidän
kansahrunoufemme ja maanune
luonto ovat kiehtoneet maailman­kuulua
elokuvien luojaa. Heidän
mielestään Putshkolta olisi pitänyt
kieltää ideansa toteuttaminen..Toi­nen
täti itkee että nyt me olemme
"myöneet kansalliseepoksemme vie­raalle
vallalle" ja töinen motkottaa:
"Herkästi meillä purnataan josta­kin
rahastajien uusista pihdeistä y.
m. toisarvoisesta, mutta kun tulee
tällainen kansallisesti kuohuttava
asia, ollaan^ aivän\hiljaa ja niellään
kaikki konnuudet."
Kalevalan myyntiä tässä yhteydes­sä
emme oikein jaksa käsittää. Sikä­li
kuin piemme ymmärtäneet Kale­vala
jää meille-edelleenkin täysillä
omistusoikeuksilla. Kalevala ei ole
vähentynyt eikä murentunut vaikka
Gallen-Kallela on tehnyt siitä taulu­ja,
Sibelius sävellyksiä ja ulkomait­ten
runoilijat käännöksiä. Se .bn eh-tjmiätön
lähde josta voivat ammen­taa
niin omat kuin vieraat Tähän
asti me olemme olleet sangen ylpei-täkin
siitä että meillä on tällaista
tarjottavaa 'muillekin kansoille. Ja
olemme edelleenkin paitsi nämä
kaksi tätiä
Mitenkähän, tanskalaiset jaksavat
sietää sen konnuuden että englanti­lainen
Shakespeare, on tehnyt näy­telmän
heidän prinssistään Hamlet
Usta? Miten italialaiset, joiden kan­sallista
aihepiiriä samainen Shakes­peare
rohmusi oikein kakkin käsin.
yleensä sietävät englantilaisia^ sil­missään?
Tiedustelisimme tässä sa­man
tien kirjailija Mika Waltarata,
onko Nasser ehkä lähettänyt hänel­le
joitakin korvausvaatimuksia sen
Sinuhen ryöstöstä? Suomalaiset
maalarit ovat vuosikymmenien ajan
kiertäneet näalaamassa Ranskan j»
Italiaii maisemia — mitenkä on ta-ristit,
kiyitetäänkö teitä sen tähden
näissä tnaissa?' v'
Musiikista emme hirviä puno*
kaan,§en alallahan on alituisesti
käynnissä mitä inhoittavin ja ep*
isänmaallism kaupittelu. Me oleffl-me
tuhannet kerrat myyneet nun
Maamme-laulut kuin Finlandiat J»
muut kansalliset hymnit jos mink»;'
laisille orkestereille, jopa ve
lekin. Ja itse mesomme tositen
sojen musiikissa kum sika vahib»^
sa.-\/-f-, • •
Hesan tätien hyökkäys suurta te^
näläistä taiteUijaa vastaan on haig
mahaen, pikkumainen ja typerä.^
kaalienkaan rohkea, kuten he m
luulevat Jos he olisivat seMsis»
kansallissankareita kuin
vat olevansa niin löytäsivät
hyökkäykselleen vahan asialhsÄ
man taustan ja sopivamman
j leen. -^Juorkunan JossL