Vapaus, August 6, 1957

              loskovan Vleisjurheilu .
;isat
Idoskovi. — (KB-Arne) BSaaO-I
aan nuorison ystävyyskisojai yleis-
[•rheilukUpaUnjen Arajaispährinä
I nihtiin Sloskofatt naddla keskns-
Irtadiomlla «ois**ra köitenshyppy-
Iknpaila sekä Jännittävä ja hyvään
iToittoaikaan Johtanut peninkulman
kDpa. NenvostolUttolafeen koriuns-hypyn
valttiässät Igor Kaahkaroy
jj Juri Stepanov yUtUvät kumj^kin
•13 sentin rimakorkeuden ja yrittl-tit
sitten kaksissa miehin uudesta
Buaiimanennätyskorkendesta 217.
joka kuitenkin oli molemmille Ili-vielä
tällä kertaa. Neuvosto­liittolainen
Pjotr Bolotnikoy pno-icstaan
halkoi tuulta koko 10.000
metrin taipaleen ja käytyään ko-nn
loppukirin aiutraalialaisen
jUan lavcrencen kanssa, katkaisi
Toitta jana maalinauhan ajassa
29.14^, mikä on vuoden kärtdtulois
naallmassa. Nafaten pitnusyfappy-kUrassa
leiskautti pisUnmäUe eesti­läistyttö
Viive Maremäe ja mi«^n
knolajiinpyrässä baari enstmmäi-;
K n ä tshekkiläinen mestarlmles Jiri
Skobla, jonka paras työntö kantoi
IVO.' ,,'•.
Naisten 100 metrin alkukilpailuissa
livat Neuvostoliiton ja kansandemo-ratioideh
tytöt selvästi länsimaisia
ilpasisariaan parempia. Mukana oli
lyös 2 Suomen edustajaa. Aulikki
ihmijoki ja Tuovi Vahtera,; jotka,
inkaislvat ajat 12.6 ja 13.0. Molem-lat
tipahtivat kuitenkin jatkosta,
liesten 100 metrin alkukilpailuissa.
oksi nopeimmin puolalainen Marian
oik, jolle kellot osoittivat aikaa
D.e: Neuvostoliiton Leonid Barteihjey
:i ajakseen 10,7.
Naisten pituushypyssä . vei Neuvos-liitto
selvän kolmoisvoiton. Eestl-iistyttö
Viive Maremäe hyppäsi 587,
adzhäa Dvalishvili 582 ja Nina Je-sejeva
581.
KAHDEN KILPAILU
Korkeushyppykilpailussa ylitti nel-miestä
201 senttiä, mutta 3 senttiä
lempi korkeus meni - e n ä ä , vain äs-ettäin
maailmanennätyksen 216
iskauttaneeilta leningradilaiselta: Ju-
Stepanovilta ja moskovalaiselta
?or Kashkarovilta. 207 senttiä meni
lolemrhiltä:, ensimmäisellä yrittä-iälla,
210 "Stepänovilta ensinlmäisel-jit
Kashkarovilta toisella. 213 niin-ään
Stepanovilta ensimmäisellä ja
iashkarovilta toisella. Tämän jäl-een
rima korotettiin 217 sentin
laailmanennätyskorkeuteert, : . josta
iolemmat miehet tekivät, kolme tur
aa yritystä. •.. .. . > . ••
KUts -pcttsSA
10 000 metrin juoksun lähtöviivalle
sattuivat mm. sellaiset hulpputekijät
uin Austraalian Alan Lawrence, jo-i
viime vuonna oli maailman'nel-nneksi
paras jouksija ajalla 28.53,6.
uomalaiset peninkulmannlelijät äs-eisessä
maaottelussa voittaneet pis-uinen
Josef Kovacs, neuvostoliiton
lolotnikov ja vanha tuttava Enail Za-ipek.
Vladimir Kuts ei sensijaan II-aantunut
toisten joukkoon. Hänen
enottiin vioittaneen harjoituksissa
n verran jalkaansa, että h ä n e n val-entajansa
oli kieltänyt miestä
Ilistumasta. .
Bolotnikov pinkaisi heti ensimmäi-illä
. kierroksella parinkymmenen
letrin etumatkan ja piti samanlai-n
eron muuhun joukkoon aina puo­limatkan
tietämiin saakka. Silloin
wrence hivuttautui hänen tuntu-aansa
ja^seurasl sitten neuvostoliit-laista
varjona kierros kierrokselta;
Etoil Zatopek ei jaksanut alkqaokaan
pjrsyä: l ä r k i p ä ä n tuntumassa j a ' K o ­vacs
puolestaaa keskeytti 5 kilomet­rin
kohdalla kiivaan älkwanhdin vä-syttämänä.
3000 taittui Bototnikovin
johtaessa 8 ^ 0 , 5 000 ntttriä 1,4.32A
7000 metriä 2030,0. Kun jijjeiiä oli
3 kierrosta, meni I.awrence johtoon,
mutta jo seuraavalle kierrokselle läh­dettäessä
otti Bolotnikov Oman paik­kansa.
Kellojen soidessa viimeiselle
kierrokselle aloittivat miehet hUjaIr
ieen parantaa vauhtia ja yltyivät
loppusuoran auetessa hurjaan loppu­kiriin.
Lawrence yritti väkisin neu­vostoliittolaisen
ohitse, mutta kun" t ä ­mä
nykäisi vielä viimeisillä voidjil-laan,
meni Austraalian pojalle sLsu
kaulaan ja hän luovutti suosiolla. Bo-lotiiikov
sai mainion ajan 29;i4,4 ja
Lawrence puolestaan 29.i6!4. '
Toiseksi tuli kuulakilpailussa Jftro-slav
Plihal Tshekkoslovakia 16,98, 3>
Ovsepjan, Neuvostoliitto 16,94. 4) Ar-tarsky.
Bulgaria 16,85, 5) Lasjulpv.
Neiivostomtto 16,52, 6) Meconi, Italia
16^37'^ ; •• ; ' •
Viime tiistaina alkaneiden Mosko­van
nuozisofestivaalien yleisurheilu­kisojen
päiväittäinen ohjelma on seu­raava:
••
••..'30.,7. ,; ,
K l o 10—12. Miesten ja naisten kar­sintoja
korkeudessa, kiekossa, pituu­dessa
ja kiiulassa.
16.45 50 km kävely. 17.00 miesten
Suomesta jfälälculjet^^
huomattava määrä yaluuttaa
Tt&holma. — • (EXJX Poliisiviran­omaisia
jo joitakin ytiosia askarrut­taneen
suuren. Suomea Ja Ruotsia
koskevan valuuttahtxijausjutim ffiä-tekijät
olivat erittäin varovaisia kal­kissa
toimissaan. Juttm pääheiikUön.
erään suomalaisen liikemiehen H d -
korkeuden loppukilpailu. naisten singlstä Tukholmassa olex'alle asia-tattutti
USAn
S.C.A. UrhellullUon
virkailijoiden osoltteeit
PoheenJohtäJa: Jack Karvonen
16 Chamberlain Ave. .
Puhelin OR. 4227
Toronto * , Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatba R d . Toronto 8. Ont
Puhelin HO. 6-8815
fUhastonhoitaJa: Allan Hlbuxy
« 8 Brock Äve.. Toronto. Ont.
Puhelin L E . 5-1054
NAISTEN-JA L A S T E N JAOSTO
Eisie J d ^ e n ^ Viola MäU
Sigrid Lahtt
Viime mainitun osoite:
134 Yärmouth Rd., Toronto, Ont
Puhelin LE. i-3633
LIITON HIIHTOJAOSXP
Puheenjohtaja: Unto Penttinrai
38 st. Latvrence St.. Sudbury. Ont.
Helsinki, — Helsingin Kisavei-kot
järjestivät heinäk. 30 pnä
Helsingin Olympiastadionilla kan--
sainväliset yleisurlieilululpailut.
Sää oli/harmaa j a sateinep. i l i sm
pääkilpailuksi mainostettuim mai-linjuoksuun
osallistui Suomessa
yieraileva USArn haamnmaileri
Dan JBowdien, vastaansa hän sai
"Qlävi-triomme". Salsola, Salonen
j a Vuorisalo. Mailerimme yllät­t
i v ä t tiaas, monennenko kerrap,
ennätysnäUcäisen penkklurlieilijgv
joukon. Juoksun jäniksinä toimi'
vat Pertti E r ä k a r e j a tteino Nie­minen
ampaisivat heti lälidöstä
hyvään vauhtiin, jonka turvin en­nätyksenkin
raskaasta radasta
huolimatta olisi pitänjrt rikkoutua.
Mutta, mitä tekivät neljä suuruut-tai?
Bowden etunenässä he jäivät
suosiolla vetäjistään ja kyttäsivät
vain voittoa. Olavi Vuorisalo o-fioitti
j ä l l e e n olevansa paras mai­l
i n pihkojamme tällä hetkellä,
haamumäileri :Bowden dli toisen,
luokan t e t u j ä l i ä n e n rinnallaan
viimeisen kierrolisen kirikamppai-;
lussa. y. ' ', . , '... ; , . . • . , . • . . ; . „ • • •
Vuorisalon aika 4.04,4 ori kyllä hy­vä,
mutta niin huonossa kurinossa'
ei rata ollut, ettei liäamu^aja ^ölisi
fikIcQutunut. Olavi Salsola katsoi
paremmakseen juoksun ratkaisu­vaiheissa
poistua radalta ja' hänen
on juostava yksi maailmannätys tai
ainakin SE ennenkuin saa hiukan
parannettua mainettaan ' stadion-y­leisön
edessä. 3000 m oli hyvä k i l ­pailu,
jossa Jorma Kakko voitti n i in
Huttusen kuin Tuomaalankin. Rat
kaisu tapahtui aivan kalkkiviivoilla
Kakon voittaessa Huttusen ^rinnan
hiitalla, molemmille merldttii^. sa­ma
aika 8.10,2.
Voitto Hellsten sai tunnustaa se­kä
100 m että 400 m:Ilä jenkkinee-keri
Bowensin paremmakseen. Mo­lemmilla'
matkoilla ratkaisi neeke­r
i n irtonainen loppuveto voitot hä­nen
edukseen. 400 m:llä oli Hellste­nillä
vifelä 50 m e t r i ä maalista noin
5 metrin etumatka, mutta kauniisti
aslceltaan pitentämällä Bovtreris
Icalkkiviivoiile tultaessa irtaantui
paristaan.
P A R H A I T A T U L O K S IA
400 m: 1) Bowens, USA, 47,6;
2) V. HeUsten 47,7, 3) P. Rekola
49,0.
400 m. aidat: 1) O, MUdh.53,0,
2) L. Lindberg 54,7.
100 m: 1) Bowens 11,0, 2) Hell­sten
11,1.
Kiekko: 1) Babka, USA, 54.45,
2) F. Lamipi 48.78.
M a i l i : O. Vuorisalo 4.04,4, 2) D.
Bowden, USA, 4.06,3, 3) O. Salonen
4.07,8.
3,000 m: 1) J . Kakko 8.10,2, 2)
Matti Huttunen sama aika, 3) Eero
Tuomaala 8.11,8.
Pituus: 1) J . Valkama 7.24; 2) K.
Rahkamo 6.74.
kiekon loppukilpailu. 17.40 nais­ten
pituuden loppukilpaöli'. 17.50
miesten kuulan loppukilpailu. 1825—
19.45 400, 800 m ja naisten 400 m al­kuerät.
31. 7.
Klo 10—12 seipään, miesten kiekon
ja naisten korkeuden karsintoja.
17.00 400 m alkuerät, miesten kiekon
ja naisten korkeuden loppukilpailut.
18.05—18.15 naisten ja miesten 100
m loppukilpailu. 1825 3000 m estej.
alkuerät. 19.45—20.45 400 m välierät
ja loppukilpailu.
• 1. 8.
Klo 10—12 keihään ja pituuden
karsinnat. 16.15 seipään loppukilpai­lu.
110 m altaj. alkuerät. 17.00 kei­hään
ja pituuden loppukilpailu, 17.45
4x100 mn naisten ja miesten alku-e^
rät, pituuden loppukilpailu, 18.50
naisten 400 ni loppukilpailu, 20.45 4x
400 m alkuerät.
2. 8.
Klo 10—12.45 10-ottelun lajeja,"
naisten keihään karsinnat, 17.00
naisten 200 m alkuerät ja keihään
loppukilpailu. 17.45 110 m altaj. väli­erät.
18.35 110 m loppukUpallu, 18.40
1500 m alkuerät. .
3. 8. • •..
Klo 10^12 10-ottelun lajeja, nais­ten
kuulan karsinnat. 16.40 200 m
välierät, 1655 400 m aitajuoksun lop-ptikilpailu,
17.40—17.55 200 m jä 800
m loppukilpailu. 18.45 3000 m este­juoksun
loppukilpailu. 19.00 20 km
kävely. 19.10—20.50 lO-ottelun viimei­set
lajit.
4. 8. • •;• :
10.00 moukarin karsinta. 3-loikan
karsinta, 16.30 4x100 m naisten ja
miesten loppukilpailu, 17.45 naisten
800 m loppukilpailu. 18.45 5000 m lop­pukilpailu.
1930 .4x400 m loppukil­pailu,
3-loikan ja moiikarin loppukil­pailu.
Maratonjuoksu alkaa 17.55.
10.000 m juoksu juostaan myöhem­min
ilmoitettavana päivänä.
miehelleen lähettämät sähkeet esi­merkiksi
olivat laaditut käyttäen erit­t
ä i n kekseliästä code-järjestelmää,
joka aiheutti poliisille paljon pään­vaivaa.
Kun code vihdoin saatiin ratkais­tuksi,
todettiin suomalaisen käyttä­neen
järj^telihänsä perustana ni­meä
"Gustaf Olin", jonka kirjaimet
korvattiin numeroilla 1, 2 Jne. yhdek-isään
ja nollaan saakka. Vastaavasti
käytettiin numeroitten sijasta kirjai­mia,
niinpä "D" vastasi numeroa 4.
Jos suomalaisen sähkeeseen sisältyi
vaikkapa luku "70.000", sai sähkeen
vastaanottaja simiman selville kir­jainyhdistelmästä
"pDN". 0:ri tar­koittaessa'
7 :ää, D : n 4:ää ja N : n nol­laa.
Poliisi ei >Tltyksistä huolimatta
pystynytkään ratkaisemaan coden ar­voitusta,
vaan vasta Jutun paljastut­tua
muuan siihen sekaantuneista pal­jasti
nerokkaan •kirjain-numero' Jär-jesteimän.
Kaupunginviskaali Bertil Österberg
on johtanut suoritettuja tutkimuksia,
ja lauantaina hän asetti kolmetoista
henkilöä syytteeseen tutkimuksissa
paljasttmeitten seikkojen Johdosta.
Vielä tullaan jutun yhteydessä suo­rittamaan
ainakin viisi syytteeseen­panoa,
ja aikaisenunln on jo asetet­tu
syytteeseen viisi henkilöä verolain
määräysten laiminlyömisestä. Näistä
pari henkilöä kutsiittiin lauantaina
toistamiseen oikeuden eteen.
. Viimeksi mainitut viisi syytettä an­nettiin
sen perusteella, -että asian­omaiset
olivat — nostaessaan voitot
osakekuponkeja vastaan — ilmoitta-moittaneet
omistavansa kyseiset
osakkeet. Lauantain syytteet taas atir
nettiin kalkki valuuttamääräysten
rikkomisesta.
Suomalaisen • liikemiehen Ruotsissa
oleva yhteysmies oU eräs Tukholmas­sa
asuva äntiikklkauppias. ; Hänch
ohellaan juttuun ovat sekaantuheet
mm. eräs dosentti, eräs pankinjohta-
MITKÄ KESÄRUOAT OVAT
antaaltsemme nopeamman palvelun ja
koi^keimman kurssin
PIENIN SUMMA 5,t)00 SMK. $17.50 YNNÄ
LÄHETYSKitJLUT $1.00
JOKAINEN SEURAAVA 1,000 SMK. $3.50
Rahalähetykset toimitetaan vastaanottajalle 10-14
-.«päivän kuluttua. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään
- vastaanottajan tai Suomen postikonttorin antama
kuitti.
VAPAUS TRAVEL AGENCY
Box 69 Sudbury, Ontario.
Kesälomien ajat ovat taas alka­neet,
ja kalpeat kaupunkilaiset ha­keutuvat
luontoon ja aurinkoon saa­dakseen
vitamiineja ja muuta elin­voimaa
pimeän talven varalle. Yhä
useammilla alkaa olla sellainen tieto
tai aavistus, että vitamiineista on
erityisesti kysymys; että se puollter-veyden
tila, missä useimmat kaupun­kilaiset
elävät silloin kun eivät ole
spiräita, johtuu osittain siitä vitamii-nlvajauksesta^,
joka päivittäin ravin­nossamme
ilmenee. Mutta miten saa­daan
hankituksi noita kaikkia paria­kymmentä
lajia erilaisia tunnettuja
vitamiineja ja lisäksi kaikki vielä
tuntemattomat vitamiinit — siitä on
useimmilla lomallelähtijöillä hyvin
hämärä käsitys.
Monet luulevat, että auringonpais­teessa
oleskelu sinänsä antaa vitamii-neja.
Totta on, että auringon ultra­violettisäteet,
jotka muuten ovat va­hingollisia
ja huonontavat verta, syn­nyttävät
ihossa D-vitamllnla, niinsa­nottua
kalkkiutumisvltamlinla. joka
on kasvaville lapsille hyvin tarpeelli­nen.
Mutta aikuisen D-vitamiinin-tarve
on niin vähäinen* että sen tyy­dyttämiseen
riittää jo kasvoihimme
kohdistuva aiiringonsäteily. Mitään
muita vitamiineja emme auringosta
saa. vaan ne on hankittava syömällä
vltamiinirikkaita ruoka-aineita.
Toinenkin kaunis harhakäsitys on
'ässä yhteydessä kumottava. Puhu­taan-
usein siitä, että kesälomalla syö­dään
marjoja ja vlhanneJcsia ja muu­ta
vitamUnlruokaa, että elimistöön
kertyisi vitamilnivarasto talven ajak­si.
Mutta asia on niin hullusti, että
oikeastaan vain yhtä ainoaa vitamii­nia
kykenemme sillä tavalla varastoi­maan
elimistöömme. Se on A-vitamll-nl,
tuo raisvaan liukeneva ja sitten
3sun. voissa esiintyvä tehoaine, jonka
puutos mm. alheutta hämäräsokeu­den.
Suurin osa A-vitamiinin tar­peestamme
tulee tyydytetyksi karo-
^.ilnilla, jota on runsaasti v i b r e i s ^ ja
keltaisissa kasviksissa ja Joka. elimis­tössämme
muuntuu A-vitamllniksi.
Tätä vitamiinia ihminen kuten eläl-meikin
kykenee runsaan saannin ai­kana
varastoimaan etupäässä mak­saansa
niin palon, että sitä riittää
pitkälle talveen. Teuraseläinten mak­sat
sisältävät byvia nmsaastLrA^vlta-mlinla
kesällä Ja pitkälle talveen.
Tätä vitamiinia mekin siis voimme
maksoihimme kerätä Icoko "laidun-kautemme"
ajan syfvmällä paljon vih­reitä
kasviksia Ja paljon keltaisia
porkkanoita ja paljon mustikoita ja
mustaherukolta; Jotka kumpaisetkin
samoinkuin suomuurain Ja ruusun­marja
s l ^ l t ä v ä t runsaasti karotiinla.
MUTTA JENTX SITTEN
K A I K K I MUUT VTTASfllNIT,
kuten C-idrJaln^lIa merkitty, jonka
puutos tdcee meidät^ vUostamiselle
alttiiksi lukemattomista muista h ä l t -
tavaikntuksista puhumatta. Ja kaikki
B-ryhmän 13 vitamiinia, joista aina­k
i n 4 tai 5 ykshtään yhdessä näyt­tää
olevan hyvinvointimme peruskul-makivl?
Nämä "veteehlliikenevät vita­miinit
ovat valitettavasti sellaisia, et­temme
voi tilitä varastoida elimis­töömme.
Tämä on hyvin Ikävä aslai alllä s i ­vistyneesi
ravinnossamme on näiden
vitamiinien puute" päivä päivältä pa
henemaan päin. Esimerkiksi jatku­vasti
liskäntjrvä 'valkean leivän käyt­tö
merkitsee, että viljasta on poistet­tu
tumma pintakerros Ja alkio, joissa
eräitä B-ryhmän vitamiineja run­saammin
on. Samoin lisääntyy myös
puhdistetun, 'valkean sokerin kulutus,
ja siitä niinikään on poistettu tarkoin
kaikki B-ryhmän vitamiinit, jolta so­kerijuurikkaan
tai 8okerlruo'on me­hussa
runsaasti oh.
Entä C-vltamllnl: Vaikka koetam­me
varojemme mukaan ostaa esim.
tuoreita vihanneksia, jää vitamiini-huoltomme
vajaaksi, sillä useimmiten
turmelemme nuokin tuotteet; Jo pari
tuntia' auringossa ja tuulessa avoi­mella
kauppatorilla riittää hävittä­mään
esim. salaatin p-vltamllnln, Jä
samaa on sanottava niistä vlhannek-
.$ista, jotka nuutuneina seisovat mjry.
maloissa lämpimässä ja kuivassa i l ­massa.
•
Mutta vaikkakaan emme kesällä voi
syödä näitä C - ja B - y.m. vitamiine­j
a varastoon, on hyvinvoinnillemme
erittäin tärkeätä, että edes Jonkin
aikaa saamme niitä runsaasti. Onhan
eräiden sairauksien hoidossa saatu
ihmeellisiä tuloksia sillä, e t t ä on jon­kin
aikaa annettu valtavan suuria C-vitamiinimäärlä
ja siten saatu pa­lautetuksi
oikeille raiteille se elimis­tön
Ihmeellinen hormonlkonelsto, jo­ka
mm. lisämunuaisen kuorikerrok­sessa
on alttiina C-vitamilninpuutok-sen
aiheuttamalle häiriölle.
Tässä mielessä ansaitsevat huomio­ta
erityisesti vihreät kasvikset. Nuo­rissa
vihreissä lehdissä ja muissa vih­reissä
kasvinosissa on yleensä tarjolla
täysi vitamiinien valikoima Juuri oi­keassa
m uodossa Ja oikeissa suhteis­sa.
Esim. retiisin naattien ravinto­arvo
ja erityisesti vitamllnlarvo on n.
9 kertaa suurempi kuin Juurien.
J ä toiseksi on mainittava marjat
jotka meillä kaikki varsinkin Itesä-marjat
ovat toinen toistaan arvok­kaampia
vitamiinien lähteitä. Ne
ovat myös kaikki koostumukseltaan
erilaisia ja täydentävät sopivasti toi­siaan.
Mustaherukka Ja suomuurain
ovat jo suurcsja maineessa, mutta l i ­säksi
erityisesti mustikka on monel­la
tavoin suositeltava mm. A-vltamil-nin
lähteenä. Mansikka on oikeute­tusti
kansamme lemplmarja. Ja mai"
nittakoon vielä lopuksi tnitisena, et­tä^
karviaismarja on osoittautunut hy­väksi'
B-ryhmän vitamiinien lähteek­si.
Jos haluatte keiälömaila suorit­taa
oikebi "pannnnpuhdlstuksen",
n i in syjHcää muutama p ä l i ^ vain
marjoja Ja maitoa.
T I L A T K A A VAPAVSf
j a ja erään sh*uksen Johtaja. K a l ­kissa
tapauksissa on kysymys hen-itUöstä.
jolla on ollut saatavia Suo­messa,
mistä valuutan vieminen ul-komaUle
on kiellettyä. Sen sijaan, et­t
ä olisivat antaneet valuuttansa sei­soa
Suomessa, he luovuttivat sen em.
suomalaiselle liikemiehelle, minkä
jälkeen valuuttamäärä jonkin- ajan
kuluttua oli nostettavissa Tukhol­massa
joko käteisenä tai - osakkeiden,
muodossa. Thteepsä on tällä tavalla
salakuljetettu Suomesta Ruotsiin
pySreästl 600 000 kruunua, josta puo­let
osakekuponkclna ja puolet kät<^ls-varolna.
Kysymyksessä olevat osakekupon-git
ovat Sveitsistä peräisin Ja ovat
pääasiassa tulltlkkuosakkeltn. Tutki­musten
ollessa alkuvaiheessa kään­tyikin
poliisi, Sveitsin viranomaisten
puoleen pyytäen jutun selvittelyä
myös sveitsiläisellä taholla. Bernin
poliisi ilmoitti kuitenkin että he ei­vät
voineet antaa virka-apua valuut-tajuttujen
ollessa kysymyksessä.
Sveitsin laki el nimittäin edellytä
asioihin puuttumista tällaisissa ta­pauksissa.
'Juttua ^tutkittaessa on edelleen
käynyt ilmi lukemattomia yksityis­kohtia,
kalkilla juttuun liittyneillä
esimerkiksi oli peitcnimet, jolta käy­tettiin
sähkeidenva ihdossä. eikä po­liisi
ponnisteluistaan huolimatta vie­läkään
ole onnistunut paljastamaan
henkilöitä kaikkien salanimien ta­kaa.
. ,
Sirkuksen johtaja. Jonka on todettu
sekaantuneen salakulietushankkel»
tueella. saaden kaiken ansionsa 8uo-siih.
oli sirkuksineen Suomen-kler-men
markoissa. H&n tarvitsi rahat
kuitenkin Ruotsin kruunuina Ja
kääntyi täm^n Johdosta helsinkil&t-sen
liikemiehen puoleen saadakseen
markkansa toiselle puolelle Pohjan­lahtea,
v;
Juttuun sekaantuneet ovat kalkki
keskl-tkäislä i t a i , vanhmpla h ^ k i^
löitä. Kalkki ,my«ntävllt tapahiuneen
valuutansiliton todeksi, mutia kiel­tävät
syyHlstytieensä rikoksiin." "
Kun Jutusta saatiin "Vihiä — sala­kuljetustoiminta
alkoi Jo HelsUigtn
olympiakisojen: jälkeen >— luuli po­liisi
aluksi, että kysymys olisi vero-huijauksista.
Muuan vanhempi mies­henkilö
oli nimittäin nostanut suu­rehkon
summan osakekuponkeja vas­taan
ja vakuuttanut tällöin olevansa
osakkeiden omistaja. Tieto todettiin
kuitenkin palkkansapltämättömäksi,
ja kuulustelunsa hän vähitellen ker­toi,
mistä jä miten 611 saanut kupon­git
haltuunsa. Tällä tavalla alkoi
vyyhti vihdoin selviytyä ja tutkimus­ten
nyt päätyttyä on tutklmuspöytft-klrjan
sivuluku palsiinut 200:ksi.
Pöytäkirjassa käy edellä mainitun
ohella vielä Ilmi, että tukholmalainen
antllkklknuppplas sai helsinkiläiselta
työnantajaltaan provisiota kaikkiaan
3220. kruunua.
Jutun laajuutta kuvaa sekin, että
oikeudenkäynti helsinkiläistä liike­miestä
vastaan, joka jo on suoritettu
Helsingissä, kesti lähes kaksi viikkoa.
TiistaSna, elot 6 p. — ^esday, August e, 1857. * ^vU ^'^^
Tshekkoslovakian teollisuuden ja maa-tili)
uden saavutukset l i viioden ajalta
Vapauduttuaan Neuvostoarmeijan
asevoimien ansiosta fasistien miehi­tysvallasta
Tshekkoslovakia sai jäl­leen
valtiollisen ja kansallisen riip­pumattomuutensa
ja kääntyi uudel­le,
sosialistisen rakennustyön, tielle.
Ensimmäisellä viisivuotiskaudella
(1940-1953) Tshekkoslovakian teoUlr
suustuötanto kasvbr 102 prosentilla
vuoteen 1948 verraten. Köneraken-nusteollisuuden
tuotanio kasvoi 230
prosentilla vuoteen 1948 verraten *ja
metallurginen teollisuus laajensi tuo­tantoaan
' huomattavasti. Kuliitustä-varoiden
tuotanto kohosi suunnilleen
80 : prosentilla. Ensimmäisellä viisi­vuotiskaudella
päättyi pääpiirteissään
Slorvakian niuuttainhten - takapajhises*'
ta maatalousmaasta .korkealle kehit­tyneeksi
teollisuusmaaksi..
Ensimmäisellä viisivuotiskaudella
Tshekkoslovakian, ^cansalllstulo kas-voi
57 prosentilla.
Maataloudessa tapahtui perinpoh­jaisia
muutoksia.
Teollisuustuotanto on kasvanut
seuraavinakin vuosina. Vuonna 1955
oli teollisuustuotanto 15,6 ;prosenttla
suurempi vuoden 1953 tuotantoa.
toisen viisivuotiskauden perusteh­tävänä
on suorittaa loppuun sosialis­tisen
valtion taloudellisen perustiik-sei)
rakentaminen. Sen ensimmäisenä
vuonna kasVol teollisuustuotanto 9,5
prosenttllai kansalilstulo kasvoi 6 pro­sentilla
ja väestön henkilökohtainen
kulutus 7 pro.sentilla. Kapitalistisen
Tshekkoslovakian korkeimpaan tuo­tantotasoon
verraten (1929) tasaval­lan
teollisuustuotanto kasvoi vuonna
19i56 miltei 25 kertaiseksi, mutta vuo­den
1937 tuotantotasoon vierratcn 2,7-
kertalseksl.
Sosialistisen teollisuuden myrskyi­sää
kasvaa ja mittasuhteita kuvastaa
havainnollisesti Ostravan lähistössä
sijaitseva Clement Gottvaldllle nlr
metty iiusl metallurginen tehdasyhty-mä;
johon on neljän vuoden kuluessa
rakennettu kaksi masuunia, 4 mar-tln-
uuhla, 3 koksipatlcria, valssaus-osasto,
paja ja useita muita lyöasas-toja.-
SVaag-joelle Slovakiaan on ru­vettu
rakentamaan volmalaltoskas-kadla,
johon tulee kuulumaan 25 ve­sivoimalaitosta.
Toinen voimalaltos-ka.
skädl rakennetaan Wltawalle; Sla-pille
ori jo saatu valmlliMi tähän kas-kadiih
kuuluva vesivoimalaitos.
Tshekkoslovakian maataloudelle on
kuvaavaa siirtyminen suurtavaratuor
tantoon Ja maataloustöiden konehtar
mlnen. Viime vuoden lopulla Tshek­koslovakiassa
oli y l i 8000 maatalous-osuuskuntaa.
Maataloustöiden Jconels-tamlnen
laajenee. Yksistään viime
vuonna valtion maatilat sekä maa-talousosuuskuntla
ja yksitylstalon-polkla
palvelevat kone- Ja traktori-asemat
salvat 6 746 , traktoria, 1076
leikkuupuimuria, 435 juurlkaakomr
balniä Ja 765 puimakonetta ym.
Tute^ka N-lliton
Canadaan?
Ki(cben«r. - ^ E l o k u u n ensimmäi­senä
päivänä kitchcner-Watcrloo
Rccord tiesi kertoa, e t t ä Neuvosto­l
i i t on jääkielckojoukkue, joka kukis­t
i Kitchener-Waterloo Dutchmon
joukkueen 1956 Cortinassa, Italiassa
j a voitti maailman ja olympialais*
mestaruuden, saapuu mahdollisesti
v i e n i i l u l l c Canadaan ensi talvena.
Jos niin. tapahtuu, n i i n Dutchmen-joukkue
tulee j ä r j e s t ä m ä ä n ottelun
v i c r a i l i j a in kanssa Kitchcncrin Au-ditoriumiin.
Canadan jääkiekkolii­ton
sihtceri-rBfiastonhoitaJa George
Dudley sanoi/saaneensa tietää, että
neuvostoliittolaiset Jääkiekkoilijat
ovat halukkaita vierailemaan Cana-dassa,
mtitta hänellä ei kuitenkaan
ole vielä iäliempiä tietoja josko vie­railu
voidaan järjestää.
Hän sanoi olevan mahdollista, et­t
ä myöskin Ruotsin jääkiekkojouk­kue,
joka viime jtalvena voitti maa-ilmanmestaruutien
Moskovassa, tu­lee
vierailemaan Canadassa Ja Yh­dysvalloissa
ensi talven aikana.
Mikäli venäläiset saapuvat, hän
sanpi, n i i n tapahtuu se aikaisin tal­vella
ja tulevat he pelaamaan Hali-faxissa,
Ottavirassa, Sudburyssa, K i t -
chenerissa ja Windsoris8a.
Myöskin on^ollut keskustelua ca-nadalaisen
Jääkiekkojoukkueen vie­railusta
Euroopassa. Ensiksi Oslon
suurissa jääidekkokilpailuissa ja
sitten muissa maissa.
103 nyrkkiUjää
festiyaalikis^sa
Mmkova. — Festivaalien kansaln-väUset
nyrkkellykilpaliut aloitettiin
viime viikon tiistaina. Punnituksessa
•KIITOS.:.
Sydämellinen kiitos ystäville, jotka niin «uurllukulslna yllätitte
minut täyttäe«.^ni 60 vuotta.
' Kiitän myös arvokkaasta lahjasta jonka annoitte ystävyytenne
merkiksi. Tämän ystävyyden toivon jatkuvan edelleenkin:
Erikoinen kiitos emännlUo herkullisesta kahvipöydästö. Kiito» myös
niille Jotka ottivat osaa; vaan eivät voineet saapua.
T e i t ä kalkkia kiittäen,
LAINA RUOTSALAINEN y
Montreal Quebec
KIITOS
Sydämelliset kiitoksenj fiukulalsille, ystäville Ja tovereille siitä
arvokkaasta rahalahjasta Ja muista lahjoista, jotka yllätettynä
sain vastaanottaa 70-vuoti58yntymäpaivänl Johdosta.
Kiitos komeasta sukulaisten, ystävien Ja tovereiden yhteisestä
«yntymäji^lväonnlttelusta. joka julkaistiin heinäkuun 27 p:n Va­paudessa;
Samoin kUtän niistä lukuisista onnittelukorteista Ja -säh­keistä.
Jotka olen «aanut vastaanottaa, t ä m ä n merkkipäiväni Joh-
.dosta.'
Erikoinen kiitokseni rahalahjan kerääjille.
Ystävyytenne osoitus tulee säilymään kauniina ja kuolemat­tomana
muistona.
Teitä kalkkia kiittäen.
OLGA PIRSKANEN
SUDBURY ONTARIO
pUle oHHtatiHe A
(Jktkoa 1. sivulta)
k8sittKS kuinka suuren työn takana
taUaiset valtavan suuret Juhlat to­della
ovat Samoin Juhlissa esiinty­nyttä
nuorisoa, soittajia, laulajia,
näyttelijöitä Ja yksityisnumeroiden
esittijiä, Jotka aherruksellaan ja
ponnistuksillaan ovat niin suuresti
vaikuttaneet sUhen, ctti nyt voim­me
todeta olleemme mukana ehkä
kaikkein onnistuneimmilla Ja moni­puolisemmilla
Juhlilla mita meillä
on koskaan ollut.
rEdelleen hSn totesi, kuin vanhat
uranuurtajat, kulttuuri- Ja urheilu­toiminnan
uranuurtajat — nekin
jotka eivät enää ehkä vanhuuden
tai salraude|i takia voineet näihin
ensimmäisiin yhteisiin juhliin osal­listua
tuntevat ylpeyttä Ja iloa
nähdessään Ja kuullessaan työnsä
kantaneen kauniita hedelmiä. :
Lopuksi hän toivoi, kuten uskoi
tuhansien muiden näihin suurjuh­liin
osallitunecn toivovan, että yh­teistoiminta
jatkuisi Ja laajentuisi,
niin että tulevaisuudessa voitaisiin
viettää kaikkien Canadan suomalais­ten
yhteisiä vieläkin valtavaoipia
fyysiliisen Ja henkilön kulttuurin
Juhlia. : Puhe palkittiin runsain ta­putuksin.
Juhlapuheen jälkeen seurasi Sud-buryn
sekakuoro Sävelen Johtajan
Rauha Mäen kaunis soololaulu. Jota
Helen Grenon taidokkaasti säesti.
Kaunis laulu palkittiin raikuvin suo­sionosoituksin.
Alertsin nuoret esittivät sitten
hauskan ja paljon hilpeyttä aiheut­taneen
"Farmarien tanssin", Joka
sai yleisöltä runsaasti taputusta.
Port Arthurin edustaja Armas Ki­vinen
esitti sitten saha8oolon,"Lul-laby"
ja "Sikermä suomalaisia kan­sanlauluja".
Tämä harvinainen, tai-todettiin
mukana olevan kaikkiaan
103 nyrkkeilijää 18 eri maasta.
Suomalaisista Joutui ensimmäisenä
päivänä kehään Helkki Juntlkka, Jo­ka
voltti vastustajansa Jugoslavian
Jakovlevicin,
ONNEA JA MENESTYSTÄ TEILLE • '
OOMBN JA ROY RÄNTÄ
avioliittonne johdosta toivottavat {yllämainitut '
sukulaiset jä yltävät: ; '^^ "
( ' > r^^
n
Emil ^akka
Esteri Ja Hannes Purra
Armas Pajunen ^
Norma. Lyyli ja Yrjö Linna
Ingrid Peterson
Kenny. Nora Ja George ittkl^.»^
Jussi Mäkikangas
E i l a Kumpulainen
Judy, Aune Ja Eino Kemp tu^
Marjatta ja Franklin Mäki ja
perhe
Kay ja Hugo Mattson*
Paulina ja Tyko .Ahlsten
Mr. Ja mrsi Mauno Forsell
Mr. Ja mrs. Edvin Pasanen
Lillie. ja Toivo Niemi. . ,
Wlndsor, Ontario
L i l a ja Stan Qaschke
Hilda ja LennI Laitinen
MiUko Kainu
Enuna ja Emil MakI
Tyyne Ja otto HinkkUri
Jalmar Kuitunen
Walfdd. Milja ja Kusti
Penttilä
K y l l i k k i ja Emil Hankila
Mr. Ja mra. Albert Laporle
Mr. Ja mrs. Nick Ranta
Miss Doris Laporte
Mr. ja mrs. Jean Legault
Eddie Vukoflck i
Vuokko Syväluoma
Mr Ja mr». M . Toppari
Anita, Hilda Ja Lauri Kartio
Martha ja Eino Nykäscnoja
S l l r l ja Lauri Järvi
Mr, ja mrs. Robcrt^Brolullard
Mr. Ja mrs. Eric Junnila
Mary ja Eeli Niemelä
Hilda Ja A . Aaltonen
E l l i ja Helkki Väyrynen
A l l i Ja.Sulo Koskela
Hilda Ja Matti Kovcronkoski
Hehnl Ja Hannes Pantilla
Arno Kemppainen
Elsa Ojanperä
J e n n y j ä Jussi Vllrre
Sofia Ja Jalmar Mäki
Miriam, Anni ja Eino Vähänen
Paul, Bertba Ja Lennard Kaija
Harvey, Saidle ja Kalle Pajala
Richard Vuorimäki
Elsa ja Arvo Virkkala
Belma ja Lauri Hellman
Martti Kotomäki
Alla Järvensivu
Pentti Pentillä
Miina ja Jussi Härellä ,
Lyyli Ja Vilho Klmplsalo
Sylvia Jä Eino Leino Ja tytöt
Hanna Ja Arvo Helska
Anna-l,lisa. Vieno Ja Yrjö Oja
Ida Ja Matti Luhta
Eino Ekman
A l l i j a Ernest Toppari ja perhe
Dalyce, Dledra, Eila Ja Allan
. Laine ••
»fondy Kotila
Bertha Ja Herman Mäki
Richard Mäki
Ida Wuorio
Ida Lindroos
MUga ja Lauri Saxberg
Arnold, Edvin, Saima ja Matti
Kaltola
KIITOS
Sydämelliset kiitokset kaikille yllämainituille henkiiaUIe siitä
suuresta yllätyksestä. Jonka olitte Järjestäneet meille C S J m South
Porcupinen osaston haalille heinäkuun ^ p ä i v ä n ä yhteisettmftmme
alkamisen muistoksi. • . : . ' •
Erikoisesti kiitämme tämän yllätyksen alkuunpanijoita, nus.
E l l i Väyrystä ja mrs; Hilda Aaltosta, My&skln kiitos kaikille ravina
tolahenkilöille kauniista kahvipöydästä herkkulneen Ja k u U d n i^
Kaunis kiitos niistä arvokkaista lahjoista j a r8halabJ8Sta>jotki
saimme teiltä vastaanottaa> Myifekin kUtämme niitä bimfcllfilt^^
jotka ouvat lahjoittaneet, mutta d v ä t v o i x i e e t a a v u a i u o l^
«uuteen. ^
Teitä kaikkia yhteisesti kiittäen.
148 Front St.
DOBEBN JA ROY RANTA \ . /
Gtouth Porcupinen Ont.
dokasja kaunis edtys pani yleisBa" *
kuuntelemaan lUlJaisuuifnsa, JioÄMl» \
bliil voinut kaulia netdaa intnaaHit-^ <
sen, kuten sanotaan Ja idtten puh»
keamaan myrskyisiin kitteii tran«> •
tuksiin. • . .
Seurasi toinen Dolores Niskasen
taidetanssiesitys, tälli kerralla; ^
"Hindutanssi". Joka oU' yhU^ byvi
kuin edellinen Ja :8ai mfi» saman­laiset
kiitokset yleisöltä.,
South Porcupinen'nuorlmTes 1|a|)r.^
Ranta lauloi sen Jälkeen "Erien iraV
nallä", jolla hän hyvin ambltsl ylel-; r.
sön runsaat .kättentaputukset
Viimeiseksi saapuivat lavaUä jiili^''^
Uen kotipaikkakunnan kuorot Jl^iir.i
ha Mäen Johdolla esiintyi ensiksi ^
mieskuoro, joka lauloi "Mina lauSaii; :
sun iltasi tähUhln" Ja viimeksi sefca^'-
kuoro Sävel, Joka onnistuneen ko»* r'^-
sertin pääUäJäisiksl lauloi "Hillun*
polttajan". Esitykset olivat !iyvia,Ja..
varsinkin "Miilunpolttaja", Jbltt esf*
tettiin malniosU Ja Joka btt''ylär'
kaikkein kauneimpia kuorojen Jao^'' >
luja, muodosti loistavan paatoksen 4
tälle Juhiakkaallo, ohjelmansa j l ^
ylelsökannatuksen puolesta "'erin*
omaisen onnistuneelle kohsertillql:' * ;'
Näin päättyi suure^imoisesti oni-i
nistuneidon yhteisten suiuJuhUeri ^
ohjelma. Jonka Jälkeen yleisö^ var*'
sinkin nuorempi joukko; melkelnpS;^
välittömästi siirtyi Finnish-haatiUi
yötansselhln. Osa vieraista lähti
heti paluumatkalle Ja osa silrtyllti^'v
teihinsä, ja yöpaikkoihinsa tyytyviin "
sinä näkemäänsä Ja aikaansaannbl^ -
siinsB. Kalkki tunsivat saaneenso^vy
monet myöskin antaneensa, jotaUli;:
suurta Ja arvokasta, Joka ei tuTo-V
ensimmäisen tuulen mukana rinna|>
ta haihtumaan. - ' '
Niin päättyi Juhlava, suurenmol*'
scsti onnistunut Suurjuhlien päatS--
täjälskonsortti, ^ >Z .
— Perun rautatie, maailman kor>'
koin Btand^rdilevyinen raotatler
nousee vuoristossa melkein IfiSKip *
jalan korkeuteen.