Vapaus, July 30, 1968

              Sivu 2 TOm, heiMlk.'J30 p. — Tueisday, Juiy 3Q„ 1968
i l
I
I
V A P A U S
<LIBkRlV)
iNbäPBt«ibBt#;iiABÖi^ ÖR^ ? >
Ol^ f INi^jÖrt CANADIAN^^^
il^tabUshed Nov. 6, 1917
BorroRi W. EKUUNR ^ MANAOERI K. SUKSI
. TKLKPHoifbt OmCK AND ttotTORIAL'<l74Mae4 . ,
; _ Mailing addra*:a>x 6ft.
^ ^ Adi«rtteliig ritea upon api^catlon, tranalatton tree o* duurg».
Attthorteed aa aecondclass naalll by the Poat Office Departan«n%,OttftW8,
/ and,f<tf payment.ol poat&tie In cash.
C A N A Ö I A N LANGUAGt
— -- • 11ILAU8BÖWa*:
O a n a ^ : X , k : » i m | ^ l 5 JB
ivk. liJO. iBtHc «JS
Jidilanumenin tbinen osa
—Viölä tmäaMantÄtoa) jälfeiiv^si» p^laldÄtä toö4timia)tta
ilHi^yySuiÄguihlaittfin^^ tiaini?ai öse, sifesä) hyvissä ajbin,
dbttä «e voidaan vailtleuMftti iliiiinliaaaiita JiaÄcaa mahdoiUisim-mair
monelle lulldjalle. Tätä "jäfcö^xiilmoa" feea^^^taa osaltean
pgilion se, kun satö|ja, ehlka l ä h ^ 2,t«» '•V&*3^tfolist&'» näiaaijaa
ja luikijaa saapiAi Sudkiryssa J-A W«iWpiäsa tuHeväm vilkdnr
lopun aikana viötettaVSön SCAUL: « l ja CSJ:n kaMefttöölitöis-ta
yhftqseen u!i<heilu- ja mustiiafcijulMaan, mistba mulädoätlau
enhaldcötJetojen n^ikdan yksi »nerJdkiiiaipaius kansalaistemme
kuIIfttuiuielämäisSa.
' t o l a s s a nähdään Elsle JoMleen Buunnlttelema vöimistB-Mjam
väi^fäs p i i ^ e l r ^ t}Mai ««»ärä tej>rta urfn^lWkii-pailuöa,
^fefcojen ja orkesteri
eri paiikÄuiratlen kuorojfen ja Ir^den JtJaiDeilijairyintien fiiie-l€
jte»1j^|a esityksiä jne.
Kirten taivaitta en ollut, VapauB on valnijistaniilt eariköisen
j^ljilaöHjjj^on näiden vuötiristen arvojw(hiieh kaihrtiia&ai ja itsfe
j^j(hÄett'xmistWimisi€*^ ^hyväksi. ValliteeVteft VfeitefeuSttien joh­dosta
oH juhlanumeron ensiramäistä daä '«kidfelldKtltävä", niin
että se saatiin juhlaohjehniiteen luMjäfaunAölle onnen poati-lafcan
alkamista. Ja kuten sdftolttiu, tämä toimen osta ilmestyy
siJBja vi&aassa mielessä
«@efti jsriikiiQAiseätökin in»>lhnaitta s6 saadaan ennen joäilaa val-tanealita
hlikijaiktinnän kädiin.
Omasta puolestaah Vapaius IMuaaMifllää asiaiw!)dhlä ja mai^
sia, sekä ikirjeeövadibtajia siitä Ihyvästa 'ja arvoJdkaa^ työstä,
minkä htesuiori!ttiva!t .lömämi suMtt^ilMaa autrtavan jyhlanusmeron
valmistamisen hyvBlksi. Suiiifciitos lehtearittie lul^oilte ja fcan-nattaijille
jotka yiksiftyistön onnen1)Oivflltiusten «rtnutodossa auttltaj-vat
osaltaan tätä vuötiifela' efikoIlsttlaismÄta. Olemme myös
vaibuiuttuineita siltä, eittä täällä viiikkm vaÖiteessa pidettävään
gunxruhläan saapuvat vieraat ja Vapteftden liikdjalt yleensä tu­l
e v a muistamaan ostoksia suumnitteltaessa niitä liikkeitä ja
läJtdksia, jbtlkja ilimoituksiUaan ter^^ juh­layleisöä.
Lelilsmi^ liittyy tdiMn tuhansiin kansalaisilmlme
ja heidän ystäviniSä, Jotka toivottavalt hyvää onnea ja me-'
ritestystä perjantai-iltania lalkavil^ ja v a ^ maanantaiaamxma
poStttyviiEe juhlile perj-antai-ältana (elok; 2 pnä) tervötu-liaistanssit
FinnMi haaJUla; rata- Ja feenttäurheiliikilpailiut
Wanupiri kentälM lauantaina ja sunmmtaina; «leolilmaikonser-tit
Wanupin kenltällä laiuainttadm ja sunnuntaina); juhlanäytel-^^
mä "Täällä tulee • marsian" Finnish haalilla aauanftai-iltana;
juhlatanssdt Minte Mill höaliUa Sudburyssa lasuÄnltai^ltanai
jiuhlakonsertti Mine Mill haalilla Sudhfuiryssa sunnuntai-iltana
ja Itopu&bi keskiyön tanssit Wa!rtupi(n haalilla sunmiuätalnÄ, elo-fcuiun
4 pnä tedlo 12.05 yöllä.
Kulten tästä pintapuoKse^ e s i t e t y t ohjelmasta näkyy,
jiflilayleisöMä Oh paljon nähtävää, Jniultavaa ja mentävää.
Olemme myös vakiututtnmeilta siitä, että suuri jilhlayleisö
saa naiÄtia "ifcaiken rahan edestä", fctften sanontaan, tulevasta
j ^ a ö t a . Toivotaan- vain> että sääsifliteöt olisivat myömlteiset
—• kuten juhlafcomitean puolesta on lupaältu — mikä luon-nioUisesti
auttaisi- paljon juhlatunneknaa. Mutta safteenkin
sattuessa juhaart ja ihiilpailuit suolriteltaaai- kuten
tosin iBillä eroUa, että vissit ulköiilmialjuhlat pidetään silloin
ennalbolta niääaräityissä juhlasale&sa.
Terveitulöa' vieräspaikkaikaMlitalaiset Sudbiry Me us­komme,
elttä täkäläiset karasalaiseftnmie losaittaiutuvait seQcä vie-raanvlaai^
ikai etitä muutenkin miellyittäviksi kanssaihmisiksi.
liopalksi.yksi pBklkairuinen tovonjus: Pai^haankin juhlan on-nfetonönen-
rfippmi öuiurdta osalta joihlayleisöstä itsestään —
sUtä, nrassä määrin "elämme" mukana 'ja pyi^mane omaikohtai-feeöti
nauttimaan kaikesta' siitä, mitä saaltavissa <h\. Tässä 5nie-iessä
voimme aultitaa sekä ohjelman esittäijä että itseaartrtie.
Siinä hengessä ikun vietännime n3rt tulevaa suiuirjuhlaa, Sil"
lom voinme kaikin osaltaimnie auttaa y h t e i s y n ^ ja
yhfteifitoi^^iimäin kehittätmistä lkia(nsali!Isten k^ttfiAffipetMtel-demnie.^
liiiKen hyväksi — ja samalla naulttia täysin sie-maiu&
sin Icaikesta siitä ntukä on hyvää, rakentavaia ja innbit-tavaa
tässä vuotuisessa suurjuhlassa.
Vaarallista kehitystä
K im visseille ityöväenliilllfceen jäsenille on annettu
ssaBdoo- ja rthiita tutofmäoita mSelenoöodHiusten järjestämisestä es-
Istuoimiois/ta pemistamatta, aulin heille on pidetty samalla iäl­lisiä
neuvo- ja niihdeöaaaiiQJ a sBlltäp^ ebtä olkoon latki
hyvä tai huono, se on kuitenikin maan lakiy ja sitä on nmtda-tetfaarvtaj^
kunnies lalki Iku^
Periaatteellis^ta Ocäinnfalta katsoem täimä onlkin demokraäii-tisten
pelisäätttöjen yksi tatfcöä' (kohta. Vllka on vaäm öllu,t
sSSKä, että tätäkin pertaaitäfcta on toteirteftu viskissä n^Äin yk-
SiäiMiseftM siten, että lyheminära^^!^^ mtiJkUei poikkeuk-äettta
vetäneet ityöSiädset ja heidän edustaij-ainfia.
Muitta viinkailkaSöten ttiapaht^^ valossa on kysyttäivä,
että IkoskeeikK) lälmä kminis periaaile «tfnoa työläiiä ja mui*
ta pikkueläjiä, eikä lainöcaöh estoMafldfcsl' lain ja järjestyksen
V!£dvö5i&, poliiseja? Me vilttaamlmte tä/llä smtfta hujomioita ööak-
ESeen saaneeseen salaisten puhelinkruurftelujen nauhoittami­seen,
mikä kaiken lisäksi hyväiksyttiifn''todi£ftiuis^
Torontossa tutMttaessa kahden pcdiMtuduiaarifti hälmäHiniilaisia
edesottamisia. '
Kukaan näitä saliaikuuniteliunaiuhojenitietoj>a tutkineet hein-
Miöt eivät voi teknillaigelitä katstoen sanoa miiiulta kuin
sen, että niistä saaitiin ratsicaiuttavia fiyjrtöksiä^^ po*
Ulsituomaireiita vastaan ja sam,allla liQ^vää ainfehistoa sienBialaltiO'
hailiuisiUe piireiHle.
Muitta olemmelfco me tulletet (kehityksessä talteadsin Jesulit-t^
n^aiseem kataanitolkantaan, että ••tarkoitus pyhliflitää keinot?"
1^>äiasia nimiitftäin on, etta loin miukaian puhelnten saia-kvvunlbelu
on Canadatssa laitonta: homimfia. EsilttäJessääin kym-^
nveniä oMihoitukslia puhieliinikeskuBttnlujen saläkniiuiniteluBta To-j^
rtiton poiMlsIt myönsiilvät tjulkisestt -jä vittöMsedti, Ä he ovat
ösalHstimeet laitbonnaan toinyntaan! Ja t ^ n , M o m a l l a ta-
"Barbarossa" suuniutebnan historia (6)
MITÄ SAKSA TIESI N-LllTOSTA?
i "Ve4«JS on VtUkein man^.tie-
.^ustelupalvelttn iÄlnCailiaUj^ Syyt;
imtk m% ^nnett.,toU*Lell »Sto
v«bd«kka&s»& (tfistynoisyydesätt, i
joka on syntynyt monimutkaisen
natnta polstnmlmien jft 'Stnm •vfm-piunlseen
liittyvän menettdyia*
vati tuloksena". NHIn toteaa SidU;
aan v m m )ft vbsiavtitblliihllUft'
k», kenraalilUtatnantti Hans; Pie-ckenbrock
muistelmissaan, ](^s*
kettotean tilante^ti «hlbön
tblMa «ttaailnMAisot&a.'
Hän Jatkaa: "Maassa on aina
vähän nlkomaalabi^ J« SSoroo-paä
» ota vähHtt Neuv6stotUton
kiÄMlalfita.' MtUäfie s)ia»ttvat
ubomealaiBet huomataan aina,
heitä valvotaan eivätkä he voi
httotnasmattomlna matku&taa;
maassa. Ulkomailla asuvat venä»
Iäiset ovat pääaidassa emigrantte­ja,
eivät tiedä mitään uudesta
Venäjästä eivätkä ole yhteydessä
sintte. Mnut Euroopassa olevat
Neuvostoliiton kansalaiset ovat
e r i t t i vannoja ja luotettuja
ihmisiä» Joiden kanssa työskente.
iemisestä ei tule mitään. ItahoiUa
ci ole vetovoimaa venäläisiin.
Kaikki Venäjän tuntijat pitävät
sen tiedustelupalvelua erittäin
hyvänä ja laajalle ulottuvana.
Sen työhön osallistuu väestö ak­tiivisesti.
Kalkki nämä seikat
vaikeuttivat .suuresti vakoilutoi*
mintaa Venäjää vastaan, mihin
oU Usänä vielä sekin, ettei Sak­salla
vuoteen 1939 asti ollut ylu
teistä rajaa Venäjän kanssa.
Puolan retken pMlyttyg syntyi
Venäjän j a Saksan välille yhteinen
raja. Sodan tuloksena monet Itfii-i>
iit8 alueilta kotoisin olevat puo.
lalaiset joutuivat läntisille alueille
ja päinvastoin. Syntyi voimakas lii­ke
yli demarkflaliollnjDn. Tämä
antoi uutta kiihoketta väkoiluloi-minnalle
Venäjää vastaan. Me
käytimme agentteina pääasiassa
köyhiä puolalaisia, joita värväsim.;
me luvaten heille elintarvikkeita,
vaatteita, karjaa, väkijuomia. Tu.
lokset eivät Olleet tyhjentäviä, k u i ­tenkin
huomattavassa määrin pa­rempia
kuin aikaisemmin".
S O T A M A R S A L K KA
P A U L U K S E N
mukaan oli yleisesikunnalla seu­raavanlainen
kuva Puna*ärmeijasta:
^'Oletettiin, että venäläisillä on
seuraavat voimat (muistotietojen
mukaani) kaikkiaan 185 kivääridi-visionaa,
50 panssarivaunu- ja
moottoroitua prikaatia, niistä Suo­nien
rajalle sidottuina 20 divtsioo.
naa, kaukoitään noin 25 divisioo­naa,
Kaukaasiaan j a Keski-Aasiaan
15 divisioonaa. Näin siis Venä­jän
j a Saksan rintamalle jäi 175
yksikköä eli 25 kivääridivisioonaa
ja 80 panssarivaunu -ja moottoroi­tua
pHkaatia. V,
Oletettiin, ettfc kolmen kuukau*
den kuluttua sodan alkamisesta
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Olga Hcndrlckson, Toronto, Ont.,
täytti heinäkuun 25 päivänä 81
vuotta.
Nestor Tuomi, Stony Creric,
Ont., täytti heinäkuun 28 päivänS
74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
valla hankitut tiedott, hyväk­syttiin
kaiken lisäksi "ladllisiksi
todistajalausunnoiksi"?
•Meitä ei tässä yhteydessä
ötortoata se, olisiko asiaa k«öce-va
lainlaadinta uusittava tai
eikö tflisi; Kysymys om vain»
lain; noudattamisesta tai sen
rikkomisesta.
Oritoo meddän kansakuntana
nyt miftiaiuduttalva siihen, että
laittlaaitljat ja lalfcia«äätäväit iai-tokaefoMne
on panita tapahtu*
neen Tiösi^ian eteeh — eitilä To*
rontossa mfuodoistejttiini lakia
rikkoen tieten ja tahltoen "en­nakkopäätös"
joka muka oi­keuttaa
salafcuiunftelut, hiuOM-matta
siitä, fehdäänlkö lakteShin
mitään miuutolkBia-tai eikö teh-
_dä? ^
Jos näin <MI, silloin olemane"
kamsaifcunltarta oittaneet pitkän
Bökeleen poliisivailll*on m e a t^
tehniä kohti. Silloin on tufrtiaa
plääminasteri Trudeaunkaan
einläiä esittää hurskaita Oauisun-tojia
siitä, ettei "vältilovaillalla
ole ^oilkeuitta siäkadnltluai siihen
mitä miakuiuhiuoneissQ; talpah-tuu."
Jos laitoin salakuuntelu
hyväksytään "laiaiistebuksi-'
meneteilimäiksl, «Illiodn eli ole
enää yhdeUäkään himkilällä
pyfhöiä yksityisasiaa, josta hän
ei halm puhua kökö niQlalliman
kuullen, ,
tafcteluun lfih*tetä&i 30-^^48 seM
vasftmuodostietlua, «tlä Venäjin
m i A a rajöilti» tuotua>.dlias»M>naa>
ja 6 kuultBUdien kuluttua isodan «1-
kamisesta — vielä 100 divisioo-i
t a a . . . Tunaisen* yliteisvaiivuo.
den arveltiin olevan sodan aikana
2reii,mo mmsi," ^
,filtttnimäise!s&ä luvlAssa Pault» ^ 1
oHteassa: hän amti» että Keuvos^
toUMit ttosioaiissit oli 173 Puut»-
äi^btöUkn yhtymää, ttdellisäudessai
niitli,401i 170. Mutta, yleistä vah­vuutta
arvioidessaan yleisesikunta
erehtyi pahoin. Se laski, että koko
sota-ajan Puna-armeija tulee kä^^
sittä^än vain 3 miljoonaa mies­tä.
Sen miehistöön kuului kuitenkin
jo rauhan aikana 4,2 miljoonaa
miestä.
H I T L E R LOHDUTTAA
Syyskuun 5. päivänä Hitler
ikään kuin rauhoittaakseen ken­raaleja
sanoi: "Venäläiset ovat
ranskalaisten tavoin meitä huonom­min
aseistettuja. Heillä on vähem­män
nykyaikaisia kenttäpattereita,
kaikki muu taas on vanhaa, kopi­oitua
kalustoa. Meidän panssarivao-
Dumme III, joka on varustettu 9
cm tykillä (keväällä näitä panssa-reita
tulee olemann 1500 kappalet­ta);
antaa meille selvän ylivoiman.
Venäläisissä panssarivaunuissa on
enimmäkseen huono panssari. Ve­näläinen
on ali-ihminen. Armei*
jjilla el ole komentajia. On varsin
epäilyttävää ehtiikö armeija toteut­taa
niitä oikeita sotilaallisia päätök.
siä, j o l ta sotilasjohto on tehnyt. A r ­meijan
sisäinen uudelleenorien-lointl
ei pääty vielä kevääseen men
ncssä. Meillä tulee keväällä Ole
inaan huipentuma johdon, kaluston
jii joukkojen kohdalla j a venäläisii­ni,
kaikkein syvin romahduspiste,"
V X A R E N T E T O J E N S U M MA
Analysoitaessa Saksan tieduste­lupalvelun
toimittamia tietoja voi­daan
ne kat.soa koostuviksi kah­desta
ossata:
a) 'Tiedot Neuvostoliiton rajan
IShettyvlllä olevien sotilaspiirien
joukoista. Ne olivat varsin laajat,
sillä uusi valtionraja ei ollut ko.
vinkaan tiivis ja Canariksella Ja
Schellenbergillä oli Latvian, Eestin
ja Liettuan alueella merkittävä
ivakoiluverkko. Tästä johtuen
saksalaisten vakoilutjedot olivat
siellä lähellä todellisuutta.
b) Tiedot reseiveistä ja Neuvos­toliiton
sotateollisuudesta poten.
tiaalista j a sen asevoimista. Tässä
Saksan vakoilu >ja y l i n sotilasjoh­to
jäivät arvai^jen varaan ja l i -
.säksi ne ollvÄ • natsi-ideologian
hallitsevan vaikutuksen alaisena ja
tämä ideologiahan ei sallinut edes
ajatusta soisialistisen järjestelmän
sisäiseestä voimasta, y
Tuloksena oli luja vakaumu.s
Neuvostoliiton lähestyvästä nopeas­ta
kukistumisesta. Tämä vakaumus
väritti kaikki Sak.san poliittisen, ja
sotilasjohdon toimenpiteet ennen
NeuvostoniUoon hyökkäämistä,
Sodan jälkeen selitettiin, että
kenraalit varoittivat kaikesta, mut­ta
Hitler ei kuunnellu heitä. Jopa
Wilhelm Keitel vakuutti laatineen­sa
varoittavan muistion; Sen sijaan
asioista niin hyvin perillä oleva
mies kuin SS.n \Valter Schellen-berg
ilmoitti muistelmissaan:
"Yleisesikunnan/käsitys oli* että
meidän ylivoimamme joukkojen,
teknisen varustuksen ja sotilaalli­sen
johdon kohdalla oli niin suu­ri,
että keskitetty kampanja voitai­siin
saada päätökseen 10 viikossa."
MIHIN POHJAUTUI
Hitlerin ja hänen kenraaleittensa
laskelmien järjestelmä — tai täs­mällisemmin
sanoen "harhalaskel-mien
järjestelmä"? • '
Sen ensimmäisenä perustavimpa-na
osana oli neuvostovaltion elin-kykyisyyden
kieltäminen. Se hei­jastui
surullisen kuulusta määri­telmästä
"savijalkainen jättiläinen"
Jota Hitler ja hänen lähimmät mie­hensä
toistivat joka; tilanteessa.
H i t l e r (9. 1. 1941): "Venäjän
a m e i j a on päätön savijättiläi-nen".
Hänen jälkeensä Jodi (18.
1. 1941): "Venäjän jättitläinen on
ilmapallo^ Jota on vain tökättävä
jotta se iialkeaisi". Göring (kes.
kustellessaan kenraali Thomasin
kanssa): «'Saksalaisten joukkojen
hyökätessä koko boIseviikkivaK
tio romahtaa". Hitler (keskustel­lessaan
Pauluksen kanssa): " A r ­meijan
tulee antaa venäläisille ,
vain pari voimakasta iskua . . .
Ja sitten te niictte, että Venä­jän
jättiläinen seisoo savijaloilla.
Hitler yritti useaan kertaan pe­rustella
teesiään, Eräässä kcnraa-leitten
kanssa käymässään keskus­telussa
hän painotti sitä, että "ideo­logiset
siteet" eivät vielä liiaksi
kahlitse neuvostokansaa.
VENÄLÄISET ALI-IHMISIÄ
Suoraan yhteydessä tämän kans­sa
oli teesi "venäläisestä ali-ihmi­sestä".
Nykyisin se kuulostaa lä­hes
uskomattomalta, mutta juuri
näin ajattelivat kolmannen valta­kunnan
johtajat, GoebbelB merkitsi
päiväkirjaansa:
"Venäläiset eivät ole ihmisiä
vaan lauma elukoita . . . Bol-sevismi
on vain voimistanut Ve­näjän
kansan rodullisia erikois,
piirteitä." Hitler toisti myöhem-
J t t i n ISftän «e««lh Wehnnachtil.
le ahtamastman ^kyssä loka-bhUA
2^' päiVäRä 1941. ^ i h o l h -
siittMihm^ aie emne ole itekeaii-sissä
sotilaitten vaan pääasiatpa
rllvKHtten touttBB.^
V VBkfturauteflopsa nfHivostojä^es
leiman j a ven^äläisen I h S a l ^ . äla
arvoieuUiaJBidb H i t l e r 4n»tai)|9linit
siirsivät lotMiJkemaan fonai^urmlftlSäa
ja kOto^^^i^^^
kykyä. HlOer arviM tie lokaku«m
8. ^iVähä 1040 »epiv«tiv»fti: ««V«-
näläinen on ali-ihminen. Armeija
on ilman komentajia!" OKW laa*l
puolestaan lokakuussa 1040 N c u ,
VostolHton sotilaallisista voimava­roista
selonteon, Jonlca pääajatuk­sena
«li, että 75 prosenttia sota­teollisuudesta
sijaitsee Venäjän
euroopanpuoleisessa osassa. E i tar­vitse-
muuta Icuin vallata ne ja
Venäjän-vastiirinta laldiaa.
iHltä pohjalta Hitler oli lujasU
vakuuttunut siitä, että riittää k un
tuhotaan pääjuokko Puna-armei­jan
miesvoimaa, vallataan Moskova,
Leningrad ja Bonhass ^-^ jh "venä­läiset
antautuvat". Mitä tuli mah-dOllisuuteen
siirtää Neuvostoliiton
sotateollisuus itään, sitä Hitler ei
ottanut huomioon. Tiedouspalvelu
ilmoitti hänelle mm., että kaikki
Moskovasta itään johtavat rauta­tiet
ovat yluiraiteisia, siltsi venäläis
set eivät pysty kuljettamaan jouk-koja
ja aseistusta, mikä Oli muu­ten
erittäin Icarkea virhelaskelma^
VUODEN 19S7 TAPABtUMAT
eivät olleet HitlerUle j a OKW:ne
salaisuus. Puna-armeijan jtditajet
hyvin tunteva kenraali Köstring
(hänhän oli oleskellut Moskovassa
vuodesta 1931 lähtien!) rekisteröi
tarkasti Neuvostoliiton korkeim»
massa sotilasjohdossa tapahtuneet
muutokset; Sellaiset sotilashefliki'
!öt kuin M. N . Tuhatsevski herätti
Berliinissä täysin ymmärrettäviä
tunteita — varsinkin sen jälkeen
kun hän oli Neuvostoliiton parla­mentin
puhujakorokkeella ja Prav-dan
sivuilla paljastanut saksalais­ten
sotasuunnitelmat, sitä paitsi
n i in tarkkanäköiscsti, että ennusti
maailmansodan alkutapahtumien
kulun (lännen retken). Ymmärret­tävää
on; että tieto M. N. Tuhal-sevskin
teloituksesta herätti Ber-liiniijsa
vahingoniloa ja miltei rie­mua.
SakRan yleisesikunnassa lasket­t
i in paljon Puna-armeijan johdon
kokemattomuuden varaan. Se oli
uusi ja suuri virhelaskelma. Heti
ensimmäisistä rajakahakoista läh­tien
kävi selväksi, että tuhatsevs-killa
oli ansiokkaita oppilaita. Us­komattoman
vaikeissa ja epäedul^
lisissä rajakahakoista lähtien kävi
selväksi, että Tuhatsevskilla oli an­siokkaita
oppilaita: Uskomattoman
vaikei.ssa ja" epäedullisissa olosuh­teissa
kasvoi suuri joukko neuvos-loarmeijan
upseereita ja kenraale-
Ja, jotka osoittivat ainutlaatuista
henkilökohtaista rohkeutta ja ope-rptiivista
taitoa: Käytyään läpi en­simmäisten
taisteluitten kiirastulen
ja helvetin näistä upseereista j a ken
vaaleista t u l i . Moskovan taistelun
luojia ja Stalingradin voittajia.
Jatkuu
TyöDömyyden suuri
nousu f(orl(okaiinaii
taskemtsen takana
Toronto. — Työttömyysmääräii
j.vrkkä nousu johti siihen, että hal­litus
ryhtyi tutkimaan finanssioh-jelmiaan.
.
/Virallinen tilastotoimisto— Do­minion
Bureau of S t a t i s t i c s— i l ­moitti
jokin aika sitten, että kausi­luontoisen
työttömyyden määrä ko­hosi
kesäkuussa 5..5 prosenttiin koko
työvoimamäärästä..
Työttömien määrä oli toukokuus­sa
4.9 prosenttia koko työvoima-määrästä
ja kesäkuussa edellisenä
vuonna 4.2 prosenttia.
Työttömien määrä on noussut
jatkuvasti siitä lähtien kun se saa*
vutti alhiasimman tasonsa (3.3 pro­senttia
koko työvoimamäärästä) v.
1966 keväällä.
Finanssiasiain ekspertit pitivät
etukäteen melko varmana, että 5.5
prosenttinen työttömien määrä On
taso, mikä saa liittohallituksen r y h ­tymään
toimenpiteisiin tilanteen
Jiupjentämiseksi.
Täniä on ilmeisenä perustana
sille, fcu n viikon alussa ilmoitettiin
että Canadan keskuspankin korko­kanta
on alennettu 7:stä prosen-tista
6Ms prosenttiin. Heinäkuun 2
päivänä se alennettiin 7 ^ prosen­tista
7 prosenttiin.
Työttömyyden lisääntymiseen
vaikutti DBS:n selostuksen mukaan
opiskelijain tulo työvoimamarkki­noille:
noin 240,000 kesätyötä ha­luavasta
oppilaasta on yksi kol­masosa
työttömänä.
Opiskelijain tulo työvoimamark»
kinoille tapahtuu kuitenkhi Joka
kesä, mutta aikaisempina vuosina
on ollut vastaavasti enemmän ke.
sätöitä niin, ettei työttömien mää­rä
ole kohonnut Esimerkiksi vuon­na
1967 Oli työttömien määrä jat-luivasU
4.2 prosentin paikkeilla
touko- kesä. j a heinäkuun ajan.
. T ä n ä vuonna sen sijaan on ollut
Ronning toivoo Vietnamin rauhaa
mutta vasta USAn vaalien jälkeen
(Jatkoa sivtdta 1)
kysymyldliS.
"Yhdyftviiltain asenne l ^ i i n a an on
muiillumiitta, iJa Välilä,hetki -vbi
olle «iitiaa«tie <mtmei Peklnglh
tunnustamiseksi —. Ja n i i n mene-
Vgim m m ^ l^MS teiäMöltlseksi
&en, että USA menettelee samoin",
s im 4iit. itoiimftB. ^ y A
mu y a r m i r « ^ ä Kiinan ^ h -
«ttSMianea lä tttbta ehkä %Elt^
kohiiktsla 'iämäik, siui, f*n»e J
olemme vilvS^^Hj^ l i i an ^ t t Bh
päätöksefl 'Hm/lt, «m ^ 10L
nyt tehdä lokakaan 1 pnä 1949."
Canada oli aluksi päättänyt tun­nustaa
Kiinan, mutta "Korean
mta ja seik&t, joHtii en voi mai­nita,
estivät sen'^ hiin selitti ja
" Y K on v i e l a U n syyllinen sii­hen,
että se pitää kirjoissaan
päfitöslauselmaa, mikä ^leimasi
KUnaa hirtikkääliitoi fiomm s»,
dassa. Kosi Y K % jotikiot tollvM
ValuifoeUe. K i i n a Vtttyi (Mttiftn)
. . . siksi kun Y a l u n voima-ase­ma
varaan sähköä. K i i n a n koko
^M^ioutadc^» i i l o A Ae ase­voimat
kolkivat sanaa tietä mitä
olivat, Japanin anneijat kolke,
neet toisen maailmansodan aika.
na,"
"Diplomaattiset manööverit tun­nustamista
kohti ovat vaikeat siksi
kun Kiina. e i vastaa siihen heti.
h e (kiinalaiset) tulevat kysymyk­seen;
mötsi olemme odottaneet
n i in kauan", hän relltti.
Puhuen Vietnamin tilanteesta mr.
Ronning huomioi, että vieläpä Ge-neVen
sopimuksen tatlckaikikomi.
tean Wa-Canada enenmistdrapor-tiika
tuomitaan Yhdysvallat
P^jois-Vietnam ja Eteiä-rViefllam
lOiM tehdyn Oeneven ^tintfSäen
rikkojiksi.«
Hän myönsi, että Yhdysvaltain
On nyt vaikea irrOittaulua Vietna­mista,
mutta selitti, ettei se 'Ole
m» ^ a i k d f f i i ^ «om .mi ^imtan.
liläh irroitiaiitliminen'<niä^ea. Alut.
^ta <^iinä vaadttban ^ItlOäillestaitoa,
m m i i mr. ROhnii%.
/AMEiriKKALAimBi^l^t^B
Yhdysvaltalainen itffÄiaitteii 'sar
nomal^tikirjeenvaihtaja Arnold
Beichman myönsi sunnyntaisessä
istunnossa mitä Ho Chi^ lUäiih ja
Mao Tsetturig ovat sanoneet vdO-desta
1949 lähtien —- Amerikka ei
voita kansallista vapaussotaa, piitä
kommunisti sanovat "kansan sodak^ ^
s i " , kuten hän selitti.
Hän huomioi ttiyös. etta^CAhdlla
oi Ole ollut MDrifiöisen suorösttkaiölSh
Yhdysvaltojö kohtaan VftftnaiKllh
sotakysymyksessä: Toisaalta hän
huomioi, 'että canaflaläistön ilmai-semat
epäilyt «vat valkhttaneet
jossakin määFin Washin|itoniin.
"Me olemme oppineetl-todelli-sen
läksyn Vietnamissa ?4a «bkä
meidän oli taisteltava se sOta
tämän läksyn opphnlseksi", sanoi
mr. Beichman. "Supervaltaha tai
ei, me olemme oppineet aika pal­jon
kansallisesta vapaossodasta
ja sen merkityksestä s a ^ -
valtakaan ei voita sellaista sotaa.
"Meidän ongelmanamme >on
nyt se, miten pääsemme sieltä
polB", hän sanoi.
RIKOLLISyUS REHOItTAA
ETELÄ-VIETNM4ISSA
Saigon.—T- Poliittisen terrorin l i ­säksi
Etelä. Vietnamissa on myös
vakava rikosongelma mikä kehittyy
vuosittain yhä pahemmaksi — - j a
voi jatkua vielä kauan sodan pää­tyttyäkin.
Joukkomittainen rikoliisuus on
ehkä ymmärrettävissä maassa, mis­sä
on kaikkialla pyssyjä ja räjäh­dysaineita,
teollisuustuotteita, ra-haa,
ulkomaalaisia ja kaikkia mui­ta
sodan seuralaisia Arvion mu­kaan
Etelä-^Vietnamissa on nyt lä­hes
2 miljoonaa taskuasetta j a ke­vyttä
pikakivääriä.
Kaikki on nykyään vaarassa tulla
varastetuksi: savukkeet, olut, se­mentti,
kattopellit, sotilasvaatteet
j a lääkkeet. Erikoisesti lääkkeet
löytävät tiensä Vietkong-partisaa.
neille erinäisten salakuljetusryh
mien välityksellä, jotka joko osta-
Ikiliikkuja —
keksijän unelma
Ikiliikkuja, joka kerran käyntiin
saatettuna suorittaisi työtään py­sähtymättä
ja jatkuvasti, on kiehto­nut
keksijöitä luultavasti Jo siitä
saakka, kun ensimmäiset ihmisen
tai eläinten käyttämät koneelliset
laitteet rakennettiin.: J o Arkimedes
pohti sen ongelmaa, j a roomalais-nikana
se oli oppineiden suosittu
puheenaihe. He antoivat tälle kuvi­tellulle
laitteelle latinalaisen nimen
kin,perpetuum mobile.
Yhä tänä päivänä yritetään Suo­messakin
keksiä ikiliikkujia, j a Jat.T
kuvasti pyydetään niille patentti­suojaakin.
Sitä ei kuitenkaan ole
myönnetty, koska yksikään ikiliik­kuja
ei todella ole liikkunut - r e i -
ikä tulekaan liikkiimaan, siUä voi­maa
ei synny tyhjästä.
Energiaa voidaan tosin muuttaa
muodosta toiseen, muUa sen mää-rä
pysyy sUli samana. Esimerkiksi
mäkeä alas vierivä pallo saavuttaa
tosin niin suuren vauhdin, että se
kyllä nousisi ylös toisen samanlai­sen
mäen, ellei osa vauhdista k u .
luisi ilmanvastuksen ja kitkan voitr
tamiseen.
Useimmiten On i k i l i i k k u j an "voi­manlähteeksi"
suunniteltu juuri
painovoimaa, esimerkiksi vetämään
pyörän puoliin kiinnitettyjä metal-llkuulia
alas jotta tämä voima nos-tiasi
toisia metallikuulia ylös pyö­rän
toisella puolella. Tällaiset ovat
ns. ensimmäisen asteen ikiliikkujia.
Toisen asteen laitteet taas käyttä­vät
hyväkseen Jotain rajattomasti
tarjolla olevaa luonnonvoimaa^^ Nii­tä
ei enää varsinaisina ikiliikkujina
pidetäkään—-tällaisia esimerkkejä
voisivat olla vallitsevien lämpötilan
eroja hyväksyttävä laite taikka i u u -
limylly tai puroon sijoitettu vesi-ratas.
Huolimatta ikiliikkujan mahdot.
tomuudesta on mitä todennäköisin­tä,
että täUäkin hetkellä varsin
moni yksltyisajattellja on syventy.
nyt pohtimaan tätä pulmaa vakuut-tuneena
siitä, että se o n ratkaista­vissa.
Keksijästä tulisi päivässä
kuuluisa, hän löisi tiedemiehet
hämmästyksellä, j a teoUisuuspam-put
tarjoaisivat hänelle setelitukko­ja
täysin ilmaisesta voimanlähteestä-vähmmän
työpaiktkoja avoinna
kuin vuosi sitten. Kesäkuun aikana
avautui 2.6 prosenttisesti enemmän
työpaikkoja mitä oli vuosi sitten,
mutta työn anojien määrä lisään­tyi
3.6 prosenttisesti.
vat lääketarpeita tai hankkivat h||w
tä muilla keinoin yhdysvaltalaisva-rastoista,
sillä Vietkongin ohiat lää^
ketarpeet ovat vähäiset j a puutteel­liset.
'Marijuanaa voidaan Ostaa helpos­ti
j a halvalla katumy^älöistä ja
viranomiaset jättävät seii-'strorelta
osalta huomioonottamatta;;/.
Poliisiraporteissa Saijgoöih pBi-välehdissä
on joka pglvä.jtietoja
pikkurikoksista j a tapatiträiJSla.
Erikoisuutena Etel&4V*lnamin
rikosaallon yhteydessä että
se tulee todennäköisesti vrPahem-matei
ennen k u i n mitaäUipIrfannus-ta
on odotettavissa. VäkiyaltQan tot­tuneet
nuoret miehet jotke^vapan-tuvat
Saigonin asevoimista,: Joutu­vat
työpaikan saannissa,'(yfttJD&uksiin
sen jälkeen kun ainer|ldkalbiset
lähtevät pois — mikäli ei muutok­sia
tule sosiaalioloihin yleensä;
Maaseutuelämä on sUUiyiRä! osalta
tuhoutunut ja häiriintynyt,. iHutta
muita teollisuusla{t<^i&tj-]c^so-tateollisuustehtaita
on 'Mb«bellisen
vähän.
Suuret rikosryhmät ttflei^t ole­maan
sosiaalisena pulinana' j o i d r a -
kin arviointien mukaan ''ainakin
kymmenen vuotta sodan päätyttyä.
Etelä-Vietnamin tilanne ei; .Ole l u ­paava
vielä rauhankaan palattua. .
Nuorten
pahoinvoinfi
kyviMnfiValflossa
iNuorison tiedon taso nousee.
Luottamus nuoria kohtaan ei loii-tenkaan
lisäänny. Nuoret eivät voi
vaikuttaa elämäänsä sen kummem^
min kunnallisessa kuin valtiollises­sakaan
elämässä. Tämä on a k t i i v i ­suutta
supistava tekijä. VSlinpltä-mättömyys
ei kuitenkaan estä ris­t
i r i i d an puhkeamista. Herääminen
tällöin on katkera, ja yhteiskun.
taa syvästi Jäytävä sokea kapinal­lisuus
puhkeaa yhtsatkisenä keskel­lä
vaarattoman näköistä arkipäivää.
Tämä on sosiologien näkemys t u l e.
vaisuudesta, jollei sukupolvien vä­listä
ristiriitaa kyetä Säätelemään,
jollei nuorten osuutta yhteiskunnan
päätöksenteossakin kyetä . lisää­mään.
On vaarallista estää mitään muo­toa
nuorten mielipiteenilmauksia.
Päinvastoin olisi keskityttävä Opet­tamaan
nuoria tiedostamaan oman
pahoinvoinnin syyt, j a olisi-anhät.
tava, tilaisuus myös vailaittamiseen.
Työttömien liubrten, ammattitai­dottomien
nuorten, taloudellisissa
vaikeuksissa opiskelevien, nuorten
parien ja kaikkien olisi opittava
yksinkertaisesti pitämään pyoliaan.
On väärin, kun koulusi», epet^taan
pitämään opettajan sanaa lakina ja
hänen vastaustaan kysymykseen
oikeana. On opetettava useita vaih-toehtoja,
harkintaa j a täten myöS
aktiivisuutta.
ikfiLKOINGN PALKANKOROtCS
torontt). — Siftir-Toronton pu­heenjohtaja
William Allen tulee
laamaan tammikuun 1 päivästä a l ­kaen
$35,000 vuosipalkan.
Suur-Toronton kaupunginhallin­non
johtokunta päätti, e t t S r t r . A l ­lenin
palkka, joka vissien pOistOjtoi
vuoksi laski 28,000—20,000 dolta-l
i i n , nostetaan heinäk. ^ päivästU
lähtien $82,000 ja tatnmft. 1 päi-västfi
1969 35,000 doUariih,
ii
i