1954-12-23-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torsten», jouUd^^Sp,—Thursäay, Def?. 23, im immmmm m «eoontf idam maa tf Va» ftot» FOUisbln? company UO-KO Sm ekW, Bndbuijr, Ont» Ctatds. lW9lMD«f: 001. 00960 a9> t f k . IM 0 kk, «.70 f Joulunpyhien vuoksi Vapaus ei ilmesty tiis^fiina, joulukuun 28 pnä. Mutta mitä "reafiteetit" sanovat? ''IntoHIessaan "koulusanomassaan" jenkkien sotasuunnitelmien puolesj^, Toronton Vapaa Sana tirjoitti toimituspalstallaan mm. seu-räavaai" ' ' "Kiin ollaan xnaailman rauhanjuhlan kynnyksellä, nHn on oikeastaan sivedliseltä kannalta raakaa pidiua sodasta." Tosiasiassa sodasta ^uminen ja sodan h3rväksi propagohninen on 'aina ja varsinkin joidiina, sikämaisuutta ja tällöinkin on mahdollisen loukkauksen varalta pyydettävä anteeksi sioilta. JE^elleeii Vapaa Sana kirjoitti samassa "joulusanoriiassaan";'"On katsotläva asioita tealisesti, huolimatta siitä, anitä velvoituksia vuosi- [ tuhansia saarnattu rauhanjuhla meille antaneekaan.^' ' . Katsotaanpa sitten näitä '-'asioita realis^sti". Eräät vertailut saattavat auttaa siinä. Kaksikymmentä vuotta sitten ryhdyttiin aseistamaan Saksan imperiäismia kapitalismin etnlinnakkeeksi sosialismia vastaan ja so-sialisiqjtjtir •hävittämiseksi" maailman kamaralta. Seuraukseksi saatiin sota, ensin kapita3istnnaita «vastaanja vasta skifin g&ta laajeni yleismaailmalliseksi paloksi. Mhtfa nyi ei tehdä enää sellosta' "virhettä" kuulemme Vapaa , Sanan ioimittajat sydämen syvyydessään vannovan! - JCuitenkin oh "vannomatta parempi" kuten tavataan sanoa. Mi- ,käli uudelleen aseistettu Saksan imperialistm tulisi taasJjavaitsemaan, että sillä ori helpompi lie maailmanvalloitukseen vissien kapitalisti-maideft'- kautta," kuten se laski toisen maailmansodan alkaessa^, niin f se on ^as valmis heittänrään ."aatteelliset" seikat taka-alalle ja aloittamaan, uudelleen maailman valloituksen sanokaamme vaikka Ranskan kautta. Jos mikään, nim tämä von yksi nykyaljah realiteetti J Toiseksi voidaan huomioito^se, että loisen maailmansodan edellä Hitlerin imperialismin käytettäväksi päätettiin aluksi antaa '"ivain" ^1 vi00,OdÖ miestä käsittävä armeija. >Muttaei^^ vu0tt4'^un (Hitlerin kenraalien komennettavana oli "maaihnan suurin ja nykyaikaisin asemahti". - > (Nyt ehdotetaan Saksan imperialistien käytettäväksi annettavan •ibeti SOOjOOO'miestä käsittävä armeija.' Se tarkoittaa selvästi sitä, ettär ^alcsaii kenraalit tulisivat paljoni pikemmin niin "voimakkaiksi", että voivat aivan lähivuosien aikana aloittaa kolmannen maailmansodan.^ , . ' T o i ^ maaiknansodan 'aikana pommittivat hitleriläiset natsit laketttpommeillaan (Englannin kaupunkeja, satamia ja kyliä ja hävittivät Coyehtryii miltei maari tasalle. • M^jtta tekniikan ^nykyvaiheessa on mahdollista, että Saksan im-perial^ tn käytettäväksi nyt ^muodostettava armeija voisi antaa tätä "Englannin 'voitelua" myös Canadalle ja hävittää niin Toronton (Vapaa Sanoineen)' kuin Sudburynkin (Vapauksineen) maan tasalle puhuin^ttakaanl nyt siitä, että saksalaiset maailmanvalloittajat antaisivat' vannaan Helsingille ja Suomin Jnuille yhdyskunnille "Rova- »leriieiSt voitelua" ohjattavilla raketeillaan ja muilla nykyaikaisilla tiiKovälineölään." • • Toisessa maailmansodassa Saksan sotavohnat tappoivat miljoonia' ihmisiä — omaisuushävityksestä puhumattakaan — vaikka niiden ^ käytettävissä oU vain ns. "tavallisia'" tappo- ja hävitysvälineitä. N.yt sen sijaan ehdotetaan, että uudelleen aseistettavan Saksan imperialismin Icäytettäväksi • annetfeisiin 'taivallisten" tappovälineiden lisäksi myös atomi- ja muut joukkotuhoaseet, että saksalaiset mäaihnanvälloittajat voisivat murhata ainakin tuhat ihmistä jokaista toisessa maailmansodassa tappamaansa ihmistä kohti! KrKttävätkörealiteetit? 'Eikö olisi sittenkin parempi, että yhdistäisimme voimamme muihin patrioottisiin'canadalaisiin, jotka sanovat: "Ei koskaan enää", ja vaativat, että itontoon ja Pariisin sopimuksia Saksan imperialismin uudelleen aseistamiseksi ei saa ratifioida? Kysyinyksn ja vastauksia Siibmeii uiisi hallituskriisi Suomen edesvastuuttomat oikeistopiirit — joiden tapana on ollut syytellä työväenliikettä "sekasortoon pyrkimisestä" — järjestivät viikon lopulla uuden hallituskriisin, mikä uhkaa viedä koko Suomen kansin ja rvaltiön talouselämän täydelliseen sekasortoon. >Iiten sitten on mahdollista,'että suhteellisen pienet taaitumus-puoli| eet voivat näin uhkaavan tilanteen Suomessa aiheuttaa? ^lisinnäkin on hiiöniattava, että onyötäillessään kokoomuksen vaatimuksille, Suomen nykyinen hallitus (mikä on muodostettu oi- ^ e :dostt)massaVnopfeasti tilanne rmissä taantumlispiirit sanovat, että "^Majiri on työnsä teihnyt, 'Jlauri saa nyt mennä". Toisaalta on osoittautunut todeksi, kuten on esimerkiksi tältäkin : palstoita aikaisemmin sanottu, että Suomen kansan asioita on ääret- •tömäI^«vaikea h tahtoa -r- ja ; V tämä^emtnistön tah^^ iiimaistiin selvästi viimeksipidetyissä vaaleissa, joidt^ tulokset puhuvat lahjomatonta kieltä ^itä, että Suomen kansa rhalu^hallituksekseen Kolmen Suuren— maalaisliitonySosialidemo-kraaftisen puolueen ja SKDL: n — kokoomushallituksen.- , kämä perusseikat ovat nykyisen hallituskriisin takana. M ;yarsmäisena kriisin aiheuttajana oli; Suomen taloudellinen valtalaki, ^^^y K^ esitti tammikuun ensimmäisenä päivänä päättyvän X taloi{^ellisen valtalain kii^ ; ja u^comaankaupaned^Jleen.säännösteilyä mainitun lain perusteella. -yaJkka tämä.taloudellinen valtalaki on viimevuosina ollut por- ; Variston eduksi'— ja vaikka voidaan varmuudella sanoa, että oikeisto , tuIea|iähiviikkojen aikana «vaatimaan uuden ja pahennetun Araltalain laatigiista, niin taantumusrintama päätti kuitenkin nytjestää tämän valtiain uusimisen, mihin sillä oli heikkoudestaan 'huolunatta riittäväsi^ voimaa. ' Ratkaisu tarkoitti sitä, että jos hallituksen ehdotusta lain klireel- \ 1^ jull^amisesta ei hyväksytä, niin se siirtyy seuraavien vaalien r yli. lAIutta kiireellisyyden py annetuista äänistä, johoQ Suomen eduskunnassa tarvitaan enintään 34 ääntä. {Sallituksen kiireellisyysehdotuksen puolesta annettiin 140 ääntä .: (mä^lsliitto, kansandemokraatit ja sosialidemokraatit) ja kiireeili-syytffi vastaan 51 ääntä (kokoomus, kansanpuolue ja ^ruotsalaiset.) Lisätei oli kaksi tyhjää ja 6 poissa ollutta. Srämän äänestyshäviönsä perusteella esitti Kekkosen hallitus \ ^ eronpyynnön, mutta kuten on kerrottu, kehoitti presidentti Paasikivi i liälliCusta jatkamaa työtään ainakin toistaiseksi. . > J^äin muoclostui tai ork^mmin 'HcfhtHn" Suomen nykyinen hal- .; litus^riisi. Sen tarkoituksena on poistaa hintasäännöstely, jonka vä- * * * Kyvmjti Haluan tietää onko »el- Jateta B\\m&\mäai&, joka voi suoriti-taa Jioi:onaisen sJLTiän sUrtinJisen (eiävittilml^fen huonon silmän yaib^ tamlnen Juri kuolleen Ihmisen hyy&än «IJmään), Ku!ta on paras sellaiseen t e h t ä v ä ä n täällä Canadassa tai Yft;- dysvallols.'!!? — Tiedosta kiitollinen. Vastaus: T r i Bdwln P. Jordan sanoo, e t t ä kysymyksessä el ole kokonaisen silmän siirtäminen vaan sarveiskalvon (comea) siirtäminen ja että; sen avulla ei kyetä palauttamaan nä-^ k&i kalkille sokeille itunlsUIe vaan a i - nbastäan hyvin pienelle osalle heistä. Hän arvelee, e t t ä Yhdy «valloissa ja Oanadassa on ainoastaan noin 2.000 sellaista sokeata Ihmistä; joille ;vol- 'daan tämä siirtäminen toimittaa; Koska YhdysvalloLssa j a Oanadassa ön hoin 200,003 t ä y s in sokeata ihmistä: muodostavat mainitut 2,000 ivarsinva-; haisen murto-osan nlif«iä, joitä tällä; siirtämisellä voidaan auttaa. Kaiken Ilsiiksi arvellaan, e t t ä tämä sarveis-; kalvon siirtäminen on onnistunut air noästaän joka toisessa tapauksessa.. j Sokealle ihmisille sijoitettava terve särv'efskalvo voidaan nykyään aiir Iytt'2ä muutamia päiviä sen jälkeen kun se on. leikattu pois kuoleen sll-' raästä. Tämän mantereen joissakin suuremmissa kaupimgelssa sanotaan olevan sellaisia "pankkeja", joissa kuolleilta otettuja sarveiskalvoja kyet ä ä n iiillyttämään muutamia päiviä. Säiveiskalvon talteen ottaminen kuol-; leelta ihmiseltä, p i t ä ä toimittaa heti kuoleman jälkeen. Sitä ennen on kuolleen henkilön lähimmiltä omair silta saatava lupa sarveiskalvon otr tamiseen, mikä on vaikea saada j a on useissa tapauksissa runsaan rahan panttina. ' OXeiUä. ei/ole tiedossa kenenkään lääkärin nimi joka tounlttaa tämänlaisia sarveiskalvon slh-tämislä. On parasta tiedustella asiaa palkalliselta silmälääkäTlltä; Joka saattaa myöskin n ö u v o a c n k o teidän siimanne sellainen; että sarveiskalvon;. siirtäminen voisi auttaa näkönne palauttamisen. kurjissa bbsuhttissa Mitä muut sanovat ' "OLEMMEKO M E SELLAISIA. TYHlÖYtlErrÄ . OfiMtuksena siitä, mitä monet ca-nadalalset ajattelevai S a i i a n imperialismin uudelleen. ^ aseistamisesta, julkaisemme Montreal' Daily Starin yleisönosastossa Joulukuun 21; pnä saksitut kaksi "yleisön kirjettä": Y H D E N PUOLEN ASEISTAMINEN TOISTA VASTAAN ' H e r r a : Luettuani nimimerkki "Ver tes^^n klrjen minulle tuli halu p u ristaa h ä n e n kättään, on jo aika, e t tä Canadan kansa antaa hallituksen tiet ä ä toivomuksistaan. Koska Gallup Poli äänestys osoittaa, että suuri enemmistö kansastamme , vastustaa Saksan uudelleen aseistamista, parla-mentlnjäsentenrune velvollisuus on kieltää Saksan armeijan uudelleen syntyminin. . Jos Länsi-Saksa muodostaa armeijan, niin Itä-Saksa menettelee samoin, j a tulokseksi saadaan.:: vain entistä vaarallisempi tilanne - jMltä j ä r keä on aseistaa maan yhtä osaa kun me tiedämme, ett^, maan toisessa osassa muodostetaan armeija- sen vastapainoksi? Me emme saa p e t t ää n i i t ä jotka ovat kaatuneet kahdessa maailmansodassa. Meidän täytyy muistaa tehdyt julmuustyöt. Jos emme niitä muista, me tulemme tuhoutumaan. Kolmas maailmansota ei saa : syttyä. Eläköön rauha, -r- Common Sense. NOUSEEKO SOTAA EDELTÄNYT SAKSA UUDELLEEN Herra: Teidän vkirjeenvaihtajallanne, B . 'Maxwellilla on ilmeisesti sormiensa päissä kaikki tiedot Länsi- Saksan aseistamisesta, tai muu.«5a tapauksessa h ä n ei ilmaisisi kantaa, e t t ä tällit kertaa on Sakan uudelleen aseistaminen turvallista, silla sikälair set poliittiset johtajat on valittu de-- mokraattisestl. •Vaikka kansa on hänet nimelli«3sti valinnut, niin yleisesti tunnettu tosiasia on, e t t ä kansleri Adenauer edustaa niitä samoja piirejä, jotka tukivat Hitleriä. H ä n käyttää ns. demokraattista muotoa Wehrmachtin muodostamiseksi. Länsi-Saksalle annetaan r a jattomat" mahdollisuude t asetuotannon <ja atomitutklmusten suhteen. Toukokuuhun mennessä v. 1953 tuotti Muotama vuosi silten "pttasU'x vat AttttUn sotaJODfcol Kreikan kapinoivan J ( a i i s s n ' f l ä n *; simaisen divistyltsen J»'^^emofcra-tfan" leiriin, motta se el mer- - fcinnyt Kreilcan iiansalle olosoh-telden parantamista, kuten seu- ' raavassa : klrjoltoksessa ' totletaan: . lapsiin nähden, y Lumimyrskyt, tulvat, maanjäristykset ja ermen kaikkea se; täydellinen välinpitämättömyys ' j a leväperälsyys jota hallitus osoittaa, ovat ^ y n ä ' s i i hen kammottavaanv' tilaan,-< missä Kreikan lapset nyksrlsin ovat. .Jo kuukausimääriin: ^-eivät vlennä-tintoimistot ole tehneet käytännöUi-eesti^ katsoen mitään muuta'kuin l ä hettäneet epätoivoisia > avunpyyntö-; J ä ; milloin ovat. lumimyrskyt j a tulvat tuoneet mtikanaan . n ä l ä n h ä d ä n , milloin maanjäristykset »ja maanvie-; remät ovat tuhonneet: ihmisasumukset. "Kylistä, 'Jotka sijaitsevat kahden kolmen^mmenen' kUoroetrin ,ctäi-fyydellä kaupungista, «aapuu pelolt» tavia viestejä: el l ä ä k ä r i ä , ei l ä ä k k e i . ta. ei m i t ä ä n . . . ( A v ^ , 10. i . 54). "Lapsi paleltui hengiltä matkallaan koulusta k o t i i n ' K ö z ä n i n lähistöllä."^ (Avgi, 6. 1. 54). ^'Kalamain kuudennessa alkelskou-lussa o n 160 oppilasta sairastunut tu•^ lirokkoon; neljä alkeiskoulua suljettu . . . " (Elefterla. 10,2.54). «lUlaaseudulla li&keellä'' runsaasti: vesikauhua." (Vima, »11. 3. 54). - , "lAgrinionissa on : koulut - suljettu lukuisten aivokahrotulehdustapausten vuoksi; yksi sairastuneista on kuollut." (Vima, ,21. 3. 54). "Niistä 36804 Inpsesta, jotka p ä ä t t i v ä t • koulunkäyntinsä; pohjoisissa maakunnissa, potee :14,632 keuhkotuberkuloosia tai; multa hengityselinten sairauksia." (Pileleftoros, 16. S. 53.) ^ JopainilHäkln seuduilla, jotka oVat säästjmeet::luonnonmullistuksilta, l i i - lUstuvat jcoululna j a asuntoina käy» tetyt rakennukset yissl toisensa j ä i ' keen. "AgU Anargirlssä Fireuksessa jäi 207 lasta rauniomin kouluna käytetyn t a l l i n luhistuessa; 13 lasta loukkaantui vaikeasti j a 15 lievemmin . . ." (Avgi, 18. 2. 54.) ;^'Kotllyn koulu Kastöriafisa Juhistul mutta onneksi kuitenkin lozna-aikana; •joten..säästyimme suremasta; uhreja.'" <Avgi, 30. 3. 54) ^'Koulu' luhistunut Pissoderi' Plori-nasissa?' CAvgi, 30. 3. 54.) J a niin edelleen ,•<. . Vihdoin -tulevat'lämpimämmät 11- jmat. Mitä ^ niiden saapmhinen merkitsee meidän lapsillemme? Lisää kurjuutta. Kreikan hellekausi. Juomaveden niukkuus, seisovat,'mätänevät vedet, avonaiset viemärit, sääsket Ja kärpiäset :käyvät-lastemme helkenty-neitten " elimistöjen kimppuun ja muokkaavat heistä helppoja uhreja kaikehlalsUle kulkutaudeille; Koulut Kahdenlaista "lakia ja oikeutta""' Yhtäällä olivat ifdaiisii tarmolckaita mutta eivät kuuUeet eivätkä nähneeit kun kysymyksessä oli paheellinen ja rikollinen elämä Alexander Wong, Illinoisin tefcniikka-konlon' inslnööHosäston: apnlalspror optekelijasl^ i o t k a on Y ^ estetty pääsemästä takaisin Kiinaan Ifaneisesti siinä mielessä, e t t ä heidän teostannnksellaan. •voidaan^^^^^^^^k^ kanppaav' Kiinassa .\ valcollasyytöksen. penisteella:: vankilaan, «tuomi ameribicalaislen i Tapanttamisesta;: Ny t kuitenkin .ilmoitetaan, että.,häit^^^on saanut erikoisluvan kotiin paluuta varten Isänsä iäkkyyden vuoksi^.:;: SITÄ Piip TÄT fjr&s «köitontilainen parisjj kuunteli rsdiojiimalanpalvelusta. »ojasi mukavasti tuoliinsa Ja imi puaa». Vaimo oJi syvissä mieite' .puoli:'tuntia; kului täydellisen olon merkeissä. Mutta sitten au pyntt^fj'nauramaah. . "I^ndy", huudahti Siäaen vaimo . " m ä t ä Johtuu tällainen ilakoiuti battipa?" r •Öa" sanoi Sandy, "pastori iimoi t l Juuri, e t t ä nyt kerätään koleh mii|ta,:mlnäj|>len turvassa taalla'k tonai • i VIHDOIN VIIMEINKIN VuosrKausia kestänyt.;rikollisen ;ja; pahesllisen elämän tutkiminen Mont-, realissa paljasti viime .syksynä • hyvin räikeällä tavalla miten pohjattoman välinpitäm-ättomiä polilsiviräncrnalset riiattavat olla lakien ja asetusten nou-' dattamiseen nähden kun korkeammalta taholta annetut käskyt ovat ky-; symyksessa. Tuomari Caronin. tutkimusten johdcata viime lokak. 8 p nä alistamassa lausunnossa todettiinmm. 6ttä vaikka kaupungin surullisen kuuluisat porttolat J a iUhkapelipaikato-|: vat joutuneet tuhansia kertoja ratsl-ain kohteeksi, jopa määrätt y suljet-; tavikfty n i i n siitä huolimatta ne oval^ olleet suljettuina ehkä vain muutamien minuttien ajan j a ovat sen J ä l - ieen jatkaneet edelleen toimintaansa, eikä niille ole koitunut 'poliislen "toimenpiteistä", muuta kuin .varsin mir tättöiTiät taloudelliset vahingot. - Toisaalla on. Montrealin:;poliisilaitos varsin hyvin tunnettu tarmokkuudestaan ja toimenpiteistään kun on k y s ^ y k s e s s ä toimenpiteet työväenr liikettä Ja demokraattisia oikeuksiaan puolustafvaa kansaa: vaataan. Montrealin :poiiisilaitoksfen"subversii;vinen osasto" on kuuluisa siitä: miten ter hokkaasti se taistelee lakkolaisia ja kaikenlaatuisia muita "subversiiveja" vastaan. Silloin ei tarvita sitovia todisteita vaan pelkät luulotkin rilttä- •vät. . • • • Tuomari Cax'on totesi lausunnossaan, e t t ä poliisilaitos on suhtaantu- .nut perin suopealla,tavalla kaupungin paheelliseen elämään. Hän sanoi s i i hen olleen syynä sen, että Jotkut ovat maksaneet joillekin siltä, että porttolat jauhkapellluolat saivat toimia mahdollisimman esteettömästi. Toimitetussa tutkimuksessa ei pyrittykään siihen, e t t ä olisi saatu selville kuka on maksanut suojeluksesta Ja kenelle j a miten. paljon. Tutkimus raijoitettiin::/ainoastaan siihen, että voitaisiin todeta poliisilaitoksen ja muiden ; viranomaisten esiintyneen ri lopsalla tavalla mainlttuija paheenpa-filä kohtaan. Siten menetellen: kaik'^ ki täm'in rikollisen toiminnan hiuppu-miehetja- rnalset, Joista osa tunnet-: tiin varsin hyvin, pääsivät kuin koira veräjästä. Vaikka Montrealin sanomalehdissä mainittiin nimeltään useita näiden porttolaln j a ^uhkapelipaikr ^cojen omistajia, ei hiuskarvakaan hei-dään päässään Joutunut vaaraan toimitetun tutkimuksen johdosta. S >^Esibämme tässä joitakin a£i'.oitatut- ^idmul^en johdosta laaditun tuomari Caronin lausunnon perusteella:: -;; Poliisilaitoksen siveysosasto toimitti .|ijain näöh' Vuoksi:* ratsioita nälssä-porttolqissa ja pelipaikoissa mutta todellicaudessa; se: toimi niiden apuri-; jnaja^'suojelusenkelinä. Niinpä rat-; s l a i n : toimittamisesta ilmoitettiin l a i - jtosten omistajUle 24 :^untia ennen n i i den .suorittamista että porttolain "madamit" ehtivät varaamaan jonkun muun naisen, tilalleen tuomion anta.- , mistä varten. Samoin tapahtui myös pelipaikkoihin nähden. Poliisiviranomaisten toimesta esitettiin oikeudelle puutteellisia tai vääriä tietoja syytettyjen suhteen, e i kä rangaistukaat olleet koskaan sen 376 Länsi-Saksan teollisuuslaitosta erilaatuisia aseita. Natsien sotarikollisia on vapautettu kymmenittäin ja he löytävät paikkana sa kasvavasta sotakoneistosta, jolle meidän canadalaisten pitäisi • antaa hyväksymisemme parlamentin tulevassa istunnossa. Lontoon sopimuksen miötaan, Länsi-Saksan armeijaan tulisi 500,000 miestä järjestettynä 12 divisioonaan. Muut tilastotiedot (esimerkiksi Länsi-Saksassa ilmestyvä Frankfurter Allemeine Zeitung-leh-titiedot — n:o 236) viittaavat siiheti, etta Adenauer aikoo muodostaa 24 d i visioonaa (eikä 12!) käsittävän armeijan . . . Hitlerin valtaannousu tapahtui suurelta- osalta kehitetj-n joukkohysterian perusteella kommunismia j a 'Neuvostoliittoa vastaan. Samaa menettelyä kehitetään nyt.. Olemmeko se sellaisia tyhnniyreitä. e t t ä emme näe, emmekäj halua nähdä. — Margaret Hussell. sekasortoisen tilanteen maassa. .Taantumusrintama tiesi luöhnbHisesti mitä sen edesottamiset saavat arkaan^ multa ne ovat aina suhtautuneet jesuittojen tavoin maan asioihin sen käsityskannan perusteella, että "tarkoitus pyhittää keinot'' — ja tarkoituksena on kalastella sameass^ vedessä — nostattaa sekasorron avulla taantumus hallitus-satulaan ja viedä isiemme maa sitä lietä taantumuksen mustaan yöhön ja yleensä seikkailupolitiikan tielle. ' * Asla erikseen on se, pääsevätkö taantumusvoimat tarkoitustensa perille? Me rohkenemme epäillä asiaa vakavasti, sillä Suomen kansa on siksi valveutunutta, että se osaa ja pystyy kontrolloimaan isäri-maattomat taantumusvoimansa. Mutta huolimatta siitä miten nyt"" aikaansaatu hallituskriisi ratkaistaan^ entistä selvempää on, ettei Suomfrn valtion asidita voida enää pitkää aikaa hoitaa ilman SKDL:n" osallistumista hallitusvastuun kantamiseen, eikä missään tapauksensa vastoin SKDLVn toivomuksia. , Mitä pikemmin tämä tosiasia tjinnustetaan Suomessa, sitä 'pikonmin saadaan siellä muodostetuksi Koltnen Suuren kokoomus-ra? skaampla uudistuneen tuomion johdosta.. Se johtui siitä, etta: poliisin taholta esitettiin kaikki syytteet i - käankuin ne olisivat olleet ensikertaisesi^ rikoksesta. Joidenkin pellejä huol-apaikkojen omistafjat maksoivat kij'minenen vuoden aikana sakkoja nihikin paljon kuin 200 kertaa. Koskaan ei yritettykään todeta kuka on kunkin paheenpesän- omistaja vaan sallittiin, e t t ä ' J o k u palkkalainen. e- .r.intyi Isännän. ominaisuudessa o i keudessa. K u n h ä n e l l ä oli sakkorahat :valmiina, oli h ä n sakon maksettuaan tilaisuudessa palaamaan takaisin "työhönsä." Polilsxherrat huolehtivat myöskin silta; e t t ä näiden paikkojen osoitteet olivat sellaiset, että jos tuomari sattui määrämaan syytteessä olleen paikan suljettavaksi niinmunalukkopan-.kertonut lunomalehdistöUe, e t t ä h ä t i in "jollekin slAiTiovelle j a . pääkäytävä : nen ollessaan ennen eroittamista po-j ä i : y h ä edelleen käytettäväksi kun peliluola tai porttola Jatkoi h ä i r i y t y m ä t t ä tounintaansa. iPoBisit: asettj-vat usein munalukköja myöskin pienten kcppien^övllie tai sellaisille "oville", jotka o l i rakennettu vartavasten seinin päälle ja 'Joita ei voitu avata sen paremmin sisään kuin ulos-kaan. Mutta siitä huolimatta oli moiset ovet varustettu kafunmneroUa/Jok a mainittiin sulkemlstuomlosfa. Ja vaikka tuomion mukaisesti palkka "suJ.ettiin" h i i n pääkäytävä oU yhä edelleen k ä y t e t t ä v ä n ä Ja :'^lilketoimm-ta" jatkui entiseen tapaatt 'häiriintym ä t t ä . J . A H J U K S I A L U V A T T HN • Tucmäri Caronin toimittaman j u l kisen tutkimuksen suorittamiseen vai-: kutti, ratkaisevalla vitovalla lakimies Pax tPlante, joka toimi aikoinaan :Montrealin poliisipäällikön apulaisena. Kun h ä n y r i t t i toimia virkavel-: voUisuuksiensa: mukaisesti; johti se hänen eroi ttamifoe^isa.: Eroittamisen Jälkeen Plante^kirjoitti sarjan artik-i koleita, Joissa'liän teki kaikkiaan noin 15,000 i eri syytöstä viranomaisia vastaan. Myöhemmin nämä »artikkelit julkaistiin erikoisena: kirjana, jonka nimi oli "Montreal alamaailman hallitsemana^' (ja Jolla oli erikoisen hyyä jnenekki. Tämän jälkeen esitettiin maakunnan korkelnmialle oikeudelle pj^ntö kaupimgin poliisilaitoksen Ja hallinnon tutkimisesta Planten esittämien syytösten pohjalla. Tuomari Caron m ä ä r ä t t i i n tutkimuksen: Sfuorlttajaksi 'ja lähes neljä ja puoli vuotta myöhemmin, (lokak: 8 p n ä 1954) h ä n antoi lausunnon j a tuonict ti^imustensa johdosta. Päätöksessään h ä n julisti etta 20 . Montrealin poliisilaitoksen johtavaa upseeria oli syyllisiä rikollisen elämän suvaitsemiseen. . H än tuomitsi heidätr:'ePotettävaksl,virka-kelvottomilut Ja sakkoihin. Pian senrjälkeenpldettiiri Montrear ILssa kunnallisvaalit. Joiden tuloksena oli, e t t ä kaupungin pormestariksi va-l i t t im Jean Orapeau. Joka oli ollut Juomari: Caronin :< apulaisena tutkimuksen suorittamisessa. : Uusi pormestari nimitti pian sen Jälkeen Planten; kaupungin, •ppliisipäällikön apu- ; laiseksi. : M r . Plante o n nimityksensä jälkeen suljetaan yksi toisensa jälkeen. Puvuista: ja kengistä, on i parasta vaieta. "Kas m i n — kesä on tullut!" (Äidit yrittävät aina keksiä jonkhi keinon lastensa tyynnyttämiseksi.) "Nythän on Jo kaunista: j a lämmint ä — me emme tarvitsekaan enää vaatteita",emmekä kenkiä." Miten "väatt^ta" ja kenkiä voltai-siinkaan hankkia? Kreikan 7,500,000 asukkaasta on 2,400,000 virallisesti luetteloitu varattomiksi. Maakylien lapset: saavat kyllä ruls- Ja maissileipäpalasensa^ Jopa: muutaman oliivinkin,^Ja: kaupunkilaislapset paikatuissa mekoissaan saavat silloin: tällöin l ä m p i m i n aterian; mutta^Keil-' lä ei ole mitään, mikä Uahduttalsl h e i d ä n lapsensleluaan—rjel. leluja, ei kirjoja, ei kouluja, ei leikkikenttiä, ei askartelukerhoja; eikä ohjaajia. iKalkki tuollaiset ovat pelkkiä' haaveita. : Toukokuussa': V.: 1953 pidetyssä l ä ä - kärikongressiissä^ ilmoitti Ateenan 1?11- opiston mlelltautlopinproessori, t ri Choremis, e t t ä :75 prosenttia hänen tutkimistaan: kreikkalaisista lapsista kärsi • sotapsykoosista ^ aiheutuneita paii^ajaisunia. Eikö kukaan väUtä m i t ä ä n siitä, ett ä kokonlilnenf valtakunta luhistuu rauniojksii.-etä kurjuus ja :epätoivo j Kaksi sisarusta oh elänyt <vuos: katisTa yhdessä. Sitten, vanhe h e i s t ä ollessa 93 j a nuoremman vanhin sisaruksista kuoli. Lääkär Jonka..tehtäväksi oU annettu välittää huono uuttaen eloon jääneelle.' e t t ä tieto vanhemman sisaren masta voi aiheuttaa nuoremmauk' kuoleman. Mutta vanhus suhtautui ihantee! lisen rauhallisesti asiaan. "No, niin h ä n sanoi,."nyt kaiketi saari va taa teeni:siten>kuin itse haluan." Kaaderien koulutus uudessa Kiinassa r: P^Ung. • ^Kiinan • kansantasavallassa asustaa^ 60 kansallisuutta, joi, den.väkiluSiT: on yhteensä noin mUjoonaä Jienkeä. Nyt nama kansallisuudet: yhtyvät aktuvisesti maa-yhteiseen, taioudelliseeri ja kulttuuri-rakennustyöhön. Suurta työtä tekevät Kunan vä-hemmistökansalhsuuksien oppilaitosten .opettajat;-Jotka kasvattavat sallisia kaadereita. Ssn jälkeen, „. V., 1956' Pekingiiii perustettiin vähem-mlstökansallisuuksien instituutti, on lii3ipäällikÖn apulaisena,.olivat monet kaxipungiiiivaltuuston jäsenet "tarjonneet minulle lahjuksia" Ja sen:vastaf. ehtona sanoneet, että; hänet tapetaan,: ellei hän luovu: taistelustaan paheellista elämää vastaan. "He sa-r noivat minun olevan hullun, ellen ota tarjottua rahaa, jonka saa n i i n heli-polla." "Useat • valtuusmiehet : keholttlvat minua luopumaan yrityksistäni: Ja monet varoittivat myöu Lin, e t t ä ellen suostu .tarjouksiin niin minut tapetaan. Eräs mies käytti kokonaisen tunnin saadakseen minut vakuuttuneeksi: siitä, ett'ä:ijos ölen k i l t t i poika m i n minusta tulee rikas mies"^ sanoi mr. Plante. On luonnollista, että moiset lahjomisyritjlkset ja uhkat^ki set on tehty kahdenkesken sillä rikolr liset kaihtavat todistajia. •: Montrealfiivkunnalllsvaaleissa valita thn kaupungin valtuustoon todennäköisesti: enemmistö sellaisia,, Jotka ,0'^ vat suursiivouksen; kannalla' kaupungin paheellisen^ elämän 'suhteen ja »siitä syystä on aihetta odottaa; että kaupunginpa tapahtuu todellakin sei-: lairfen siivous. Mr. Plante on ^sanonut, että "me emme otaksv^aan, e t tä peliluolat Ja: prostitutio voidaan kos-; kaan poistaa Ihan sataprosenttisesti,. mutta; ainakin; s u u r y r i t t ä j ä t ehkälsf t ä ä n haijcittamasta toimintaansa. 0-: Ien antanut sellaisen lupauksen." tällaisia oppilaitoksia avattu piireihin, •Joi^a "asustaa': eniten vahemmistökan' 1 illiGuuksia. Nykyään on Kiinassa tällaista oppilaitosta. Neljässä vuoV dessa o n ; n ä i h i n oppilaitoksiin otettu 'yli 12.000 henkeä.. Tähän mennessä on nämä- oppilaitokset päättänyt yli 7,500 eri kansallisuuksien edustajaa. Valtaosa näiden opllaltosten oppilaista on saapxmut :oppikouluihin maan rajaseuduilta 1 ja : vuonstopiireistä. Heidän keskuudessaan on työläisiä, talonpoikia, karjanhoitajia seka sivistyneistön j a budhalaisen papiston edustajia. ovat valloillaan maan Jokaisessa kolkassa Ja e t t ä maanteillä vaeltaa tuhansittain kodittomia lapsia? "Kodittomia,' vailla kaikkea turvaa olevia lapsia on • Etolocarnaniassa 2,124; Kozanissa 1,933, Atticassa 1,937, Dodecanesuksessa 1990, Lanssassa 2,500,: Janninassa 1 '821 jne." (Vima, 28. 3. 54.) (Eikö ketään huolestuta se, etta lukutaidottomien j a nuorten rikolhsten lukumäärä kasvaa vuodesta vuoteen? : "Vuonna ;1951 alle IT-vuotjaita rikollisia oli 2,796; v. 1952 fceitä oU 3,100 Ja v. 1953 3.432." (Elefteria, 28, 3. 54.) Työttömyys joululahjaksi l,120:aie torontolajselle , Toronto::— TyöttömyysvakuuLusko-inis. «j'oh; paikallinen toimisto Ilmoittaa, ' e t t ä tk. 16 p n ä oli sen kirjoihin mer-' kitty kaikkiaan 29,526 työtöntä työl ä i s t ä eU 1,120 enemmän kuin viikko aikaisemmin. -Työttömistä oli 21,791 niiehiä Ja 7,135 naisia. Työttömiyysvakuutusta maksettiin, kaikkiaan 25,842 henkilölle. Joista ISj^ 333 c l i miehiä ja 6.509 naisia. 'f Työttömiä Ilmoitetaan olevan huomattavasti enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. PAKINA Aiiimattitälloa tah/itaan vähän kaikessa E i ole vielä kehitetty mitään selloista työtä,jmissä ^ei tarvittaisi: joko ehcnmiän tai vähemmän jsitä tekemisen .taitoa, mitä: tavallisen kansan keskuudessa aanotaan. ammattitaidoks i . ' Ottakaamme esimerkiksi vaikka pe- <runäin, kuorinta, initä yleensä pide-; t ä ä n sellaisena "afnmättina", missä ei anmiattikoulutusta ^tarvita. : Mutta koettakoon joku sellainen mies — sellaista otusta el kaiketi löydy ainakaan aviomlesten keskuudessta—• Joka e i ele JcoaTicaan perunoita kuorinut^ niin h ä n kyllä näkee, että kömpelösti se työ kfiy Ja kun :i)«runa' tulee lopulta kuorituksi, niin sUtä ei ole jäieilä muta kidn;^ahvDja lastuja siinä ka-; s ä s s a , m i ^ pitäisi kuoret olla :}a pier jii: kalvettu palä perunan sydämtetä siinä paikassa, missä pitäisi: olla- peruna kauniisti kuorittuna— Jäaftten-k i n en Vielä VsIlmäfVpuhdlstamattar SelväsUkin, pertuoaln: kuorimisessa : t a r v i t a a n s e k ä > ammattitaitoa että ^tottumista, kuten kaikessa muussakin työssä. ' s ("Valtiomlestalto" on myös sellainen ammdtti; josta monet nurlsijato-tävämme Pietilä, ovat sanoneet, ettei siinä tdiTvita m i t ä ä n muta ammattitaitoa kuin se,' e t t ä oäaa^ valita itselleen oikeat vanhemmat, liankkii syntyessään: luoimonvääxät leidEaluut Ja omaa tuttavapiirinsä niissä kaupunginosissa, : missä ei tunneta työttö-^ ih>7svakutus^Joja, vaikkeivät Itse työtä .teekään. ' Mutta nika"nsä, keinonsa Ja apimsa; tarvitaan valtiomiestenkin ammatls-' sa. Voidakseen - k e h i t t y ä ammatissaan jnaallmankuuluksi, "valtiomiehen" etuisuutena on se, m i t ä lyhempi on liänen muistinsa., . ^Klassillisen esimerkin t ä s t ä sanoi sir Winston :iOhiurcliiIl, Joka ilmoitti t ä s s ä : päivänä muutamana; e t t ä h ä n : oli :toia3n: maailmansodan loppuvaiheessa antanut matsalkkaMontgoipe-rylle määräyksen varastoida huolellisesti natsien aseet s i i n ä mielessä, ett ä on k ä ä n n y t t ä v ä loppujen lopuksi natsien' puoleen taistelussa: Neuvostoliittoa .vastaan. Jostakin ^yvätä eivät brittiläiset tykänneet sUtä. e t t ä heidän Johtava valtiomIehens& «salllstiU täUalseen kaksinaamaisuuteen, urhean > liittolaisen suhteen sodan aikana.•: Kuten' tiedetään, nurisevat brittiläiset i l maisivat • miljoonittain protestUausun-toja, moisen toimenpiteen Johdosta. • Mutta tässä tuli valtiomiehen . a - vuknl h ä n e n hucno muistinsa, kuten muistetaan,; Churcliill Ilmoitti muutaman päivän kulutta, edellä mainitusta että vaikka h ä n o n hakenut kaikki mahdolliset Ja inahdottomat palkat, h ä n "ei ble löytänyt marsalkka Montgomerylle lähettämänsä siUikeen kopiota. Toisaalta,; heti sh: Wlöktonln^ tun-nusttiksen ^ ^Jälkeen, tledoltti : k e n t t ä - marsalkka Montgomery, e t t ä h ä n oli todella saanut . e s h n l e h e l t ä ä n s ä h^ keen. ajossa::;määrättiin varastoimaan natsien; aseet, t ^ t ä varalta, että ;.ne voidaan: a n t ^ takaisin Hitlerihiinle-hlUe, mikäli hdtä'^ tarvitaan taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Mutta: kun asian Johdosta naiisl hirmuinen, protesti Britannia<!sa. n i in kenttamarsalkka , Montgomerynkinu avuksi tuli muistin kehnous, ; Jotta hänkin voi todeta, e t t ä s i t ä aUnipe-r ä l s t ä k ä ä h sähkettä ei löydy mistään — h ä n . k im ei muista, mini]«:.te tuli silloin klireeä-keskeUä pannuksi. ; - Valtiomlestemme'' huonomuistisuus ilemenee <i aivan :, Jokapäiväisessäkin elämässä., Vaalito'alkatuifae ovat tavallisesti lipeviä.. «mUcial^lupaustensa subteea, Me emme ole eqEmerfciksI, n ä h n e e t y h t ä ä n ' ahUMU» "valtiomlestä» Joka olisi ivaalifcqmpanjansa yhteydessä "luvahnut•^ pusia sotasuunnitelmia. Ja niiden perusteella tulena verolisäyk-siä hinnankorotuksia J a mmta pako}- lisia kieltäymyksiä. Kuten tiedetäärf, valtiomiehemme lupaavat vaalien ai-katia varallisuutta rauhaa j a hyvinvointia « Vika c n vahi sitaä, että heti vali-tukai tultuaan he '.'unhoittavat" hyvät lupauksensa'Ja tekevät kaikki "paa» mäntyy vaan" kuten Sven Duffva aikoinaan. • . Vamomiesfcäldon • "ammattisaöi-, fuuksito" kuuluu myös taito punu» asian vierestä. Yksikään k o k ^ valtiomiehemme ei sano vahingossakaan e t t ä h ä n on rauhan Vaan -keksU. ahia Jonkun ven^tt|«.. sotalstensa-tolmenplteittensä ottct»- tamlseksi-:,/ ilerkillepantavaa myös on, jos n»^; lutaan ottaa nykyaijasta eslmerkö^r t ä työttömyyden, puutteen ja suffl» naisen l ö l ä n h ä d ä n ahdistaeaia v i ^ kansalaisrybinää. nimittäen surenevaa.työttömien armeijaa, v tiomiehemie j a heidän takanaan vat sanomalehdet, puhuvat cniw^ sumalla lämmöllä siitä, vaa^a ihmiskuntaa uhkaa llikasyomi sestä Ja llboamiscsta. , ' Mikäli siis haluatte ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ tiamiesten-paljon ^ t h r a l l e Ja n a ä n kiittämättöinälle uralle, tel tulee tottSÄ «ekä mulaiamattommtf-ta e t y k ^ ^ p u h u a asla/vlcresä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 23, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-12-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus541223 |
Description
Title | 1954-12-23-02 |
OCR text |
Torsten», jouUd^^Sp,—Thursäay, Def?. 23, im
immmmm
m «eoontf idam maa tf Va» ftot»
FOUisbln? company UO-KO
Sm ekW, Bndbuijr, Ont» Ctatds.
lW9lMD«f: 001. 00960 a9>
t f k . IM 0 kk, «.70
f
Joulunpyhien vuoksi Vapaus ei ilmesty tiis^fiina, joulukuun 28 pnä.
Mutta mitä "reafiteetit" sanovat?
''IntoHIessaan "koulusanomassaan" jenkkien sotasuunnitelmien
puolesj^, Toronton Vapaa Sana tirjoitti toimituspalstallaan mm. seu-räavaai"
' '
"Kiin ollaan xnaailman rauhanjuhlan kynnyksellä, nHn on oikeastaan
sivedliseltä kannalta raakaa pidiua sodasta." Tosiasiassa sodasta
^uminen ja sodan h3rväksi propagohninen on 'aina ja varsinkin
joidiina, sikämaisuutta ja tällöinkin on mahdollisen loukkauksen varalta
pyydettävä anteeksi sioilta.
JE^elleeii Vapaa Sana kirjoitti samassa "joulusanoriiassaan";'"On
katsotläva asioita tealisesti, huolimatta siitä, anitä velvoituksia vuosi-
[ tuhansia saarnattu rauhanjuhla meille antaneekaan.^'
' . Katsotaanpa sitten näitä '-'asioita realis^sti". Eräät vertailut
saattavat auttaa siinä.
Kaksikymmentä vuotta sitten ryhdyttiin aseistamaan Saksan
imperiäismia kapitalismin etnlinnakkeeksi sosialismia vastaan ja so-sialisiqjtjtir
•hävittämiseksi" maailman kamaralta.
Seuraukseksi saatiin sota, ensin kapita3istnnaita «vastaanja vasta
skifin g&ta laajeni yleismaailmalliseksi paloksi.
Mhtfa nyi ei tehdä enää sellosta' "virhettä" kuulemme Vapaa
, Sanan ioimittajat sydämen syvyydessään vannovan! -
JCuitenkin oh "vannomatta parempi" kuten tavataan sanoa. Mi-
,käli uudelleen aseistettu Saksan imperialistm tulisi taasJjavaitsemaan,
että sillä ori helpompi lie maailmanvalloitukseen vissien kapitalisti-maideft'-
kautta," kuten se laski toisen maailmansodan alkaessa^, niin
f se on ^as valmis heittänrään ."aatteelliset" seikat taka-alalle ja aloittamaan,
uudelleen maailman valloituksen sanokaamme vaikka Ranskan
kautta. Jos mikään, nim tämä von yksi nykyaljah realiteetti J
Toiseksi voidaan huomioito^se, että loisen maailmansodan edellä
Hitlerin imperialismin käytettäväksi päätettiin aluksi antaa '"ivain"
^1 vi00,OdÖ miestä käsittävä armeija. >Muttaei^^
vu0tt4'^un (Hitlerin kenraalien komennettavana oli "maaihnan suurin
ja nykyaikaisin asemahti". - >
(Nyt ehdotetaan Saksan imperialistien käytettäväksi annettavan
•ibeti SOOjOOO'miestä käsittävä armeija.' Se tarkoittaa selvästi sitä,
ettär ^alcsaii kenraalit tulisivat paljoni pikemmin niin "voimakkaiksi",
että voivat aivan lähivuosien aikana aloittaa kolmannen maailmansodan.^
, . '
T o i ^ maaiknansodan 'aikana pommittivat hitleriläiset natsit
laketttpommeillaan (Englannin kaupunkeja, satamia ja kyliä ja hävittivät
Coyehtryii miltei maari tasalle.
• M^jtta tekniikan ^nykyvaiheessa on mahdollista, että Saksan im-perial^
tn käytettäväksi nyt ^muodostettava armeija voisi antaa
tätä "Englannin 'voitelua" myös Canadalle ja hävittää niin Toronton
(Vapaa Sanoineen)' kuin Sudburynkin (Vapauksineen) maan tasalle
puhuin^ttakaanl nyt siitä, että saksalaiset maailmanvalloittajat antaisivat'
vannaan Helsingille ja Suomin Jnuille yhdyskunnille "Rova-
»leriieiSt voitelua" ohjattavilla raketeillaan ja muilla nykyaikaisilla
tiiKovälineölään." • •
Toisessa maailmansodassa Saksan sotavohnat tappoivat miljoonia'
ihmisiä — omaisuushävityksestä puhumattakaan — vaikka niiden ^
käytettävissä oU vain ns. "tavallisia'" tappo- ja hävitysvälineitä.
N.yt sen sijaan ehdotetaan, että uudelleen aseistettavan Saksan
imperialismin Icäytettäväksi • annetfeisiin 'taivallisten" tappovälineiden
lisäksi myös atomi- ja muut joukkotuhoaseet, että saksalaiset
mäaihnanvälloittajat voisivat murhata ainakin tuhat ihmistä jokaista
toisessa maailmansodassa tappamaansa ihmistä kohti!
KrKttävätkörealiteetit?
'Eikö olisi sittenkin parempi, että yhdistäisimme voimamme
muihin patrioottisiin'canadalaisiin, jotka sanovat: "Ei koskaan enää",
ja vaativat, että itontoon ja Pariisin sopimuksia Saksan imperialismin
uudelleen aseistamiseksi ei saa ratifioida?
Kysyinyksn ja
vastauksia
Siibmeii uiisi hallituskriisi
Suomen edesvastuuttomat oikeistopiirit — joiden tapana on ollut
syytellä työväenliikettä "sekasortoon pyrkimisestä" — järjestivät
viikon lopulla uuden hallituskriisin, mikä uhkaa viedä koko Suomen
kansin ja rvaltiön talouselämän täydelliseen sekasortoon.
>Iiten sitten on mahdollista,'että suhteellisen pienet taaitumus-puoli|
eet voivat näin uhkaavan tilanteen Suomessa aiheuttaa?
^lisinnäkin on hiiöniattava, että onyötäillessään kokoomuksen
vaatimuksille, Suomen nykyinen hallitus (mikä on muodostettu oi-
^ e
:dostt)massaVnopfeasti tilanne rmissä taantumlispiirit sanovat, että
"^Majiri on työnsä teihnyt, 'Jlauri saa nyt mennä".
Toisaalta on osoittautunut todeksi, kuten on esimerkiksi tältäkin
: palstoita aikaisemmin sanottu, että Suomen kansan asioita on ääret-
•tömäI^«vaikea h tahtoa -r- ja
; V tämä^emtnistön tah^^ iiimaistiin selvästi viimeksipidetyissä vaaleissa,
joidt^ tulokset puhuvat lahjomatonta kieltä ^itä, että Suomen kansa
rhalu^hallituksekseen Kolmen Suuren— maalaisliitonySosialidemo-kraaftisen
puolueen ja SKDL: n — kokoomushallituksen.-
, kämä perusseikat ovat nykyisen hallituskriisin takana. M
;yarsmäisena kriisin aiheuttajana oli; Suomen taloudellinen valtalaki,
^^^y K^ esitti tammikuun ensimmäisenä päivänä päättyvän
X taloi{^ellisen valtalain kii^
; ja u^comaankaupaned^Jleen.säännösteilyä mainitun lain perusteella.
-yaJkka tämä.taloudellinen valtalaki on viimevuosina ollut por-
; Variston eduksi'— ja vaikka voidaan varmuudella sanoa, että oikeisto
, tuIea|iähiviikkojen aikana «vaatimaan uuden ja pahennetun Araltalain
laatigiista, niin taantumusrintama päätti kuitenkin nytjestää tämän
valtiain uusimisen, mihin sillä oli heikkoudestaan 'huolunatta riittäväsi^
voimaa. '
Ratkaisu tarkoitti sitä, että jos hallituksen ehdotusta lain klireel-
\ 1^ jull^amisesta ei hyväksytä, niin se siirtyy seuraavien vaalien
r yli. lAIutta kiireellisyyden py annetuista äänistä,
johoQ Suomen eduskunnassa tarvitaan enintään 34 ääntä.
{Sallituksen kiireellisyysehdotuksen puolesta annettiin 140 ääntä
.: (mä^lsliitto, kansandemokraatit ja sosialidemokraatit) ja kiireeili-syytffi
vastaan 51 ääntä (kokoomus, kansanpuolue ja ^ruotsalaiset.)
Lisätei oli kaksi tyhjää ja 6 poissa ollutta.
Srämän äänestyshäviönsä perusteella esitti Kekkosen hallitus
\ ^ eronpyynnön, mutta kuten on kerrottu, kehoitti presidentti Paasikivi
i liälliCusta jatkamaa työtään ainakin toistaiseksi.
. > J^äin muoclostui tai ork^mmin 'HcfhtHn" Suomen nykyinen hal-
.; litus^riisi. Sen tarkoituksena on poistaa hintasäännöstely, jonka vä-
* * *
Kyvmjti Haluan tietää onko »el-
Jateta B\\m&\mäai&, joka voi suoriti-taa
Jioi:onaisen sJLTiän sUrtinJisen
(eiävittilml^fen huonon silmän yaib^
tamlnen Juri kuolleen Ihmisen hyy&än
«IJmään), Ku!ta on paras sellaiseen
t e h t ä v ä ä n täällä Canadassa tai Yft;-
dysvallols.'!!? — Tiedosta kiitollinen.
Vastaus: T r i Bdwln P. Jordan sanoo,
e t t ä kysymyksessä el ole kokonaisen
silmän siirtäminen vaan sarveiskalvon
(comea) siirtäminen ja että;
sen avulla ei kyetä palauttamaan nä-^
k&i kalkille sokeille itunlsUIe vaan a i -
nbastäan hyvin pienelle osalle heistä.
Hän arvelee, e t t ä Yhdy «valloissa ja
Oanadassa on ainoastaan noin 2.000
sellaista sokeata Ihmistä; joille ;vol-
'daan tämä siirtäminen toimittaa;
Koska YhdysvalloLssa j a Oanadassa
ön hoin 200,003 t ä y s in sokeata ihmistä:
muodostavat mainitut 2,000 ivarsinva-;
haisen murto-osan nlif«iä, joitä tällä;
siirtämisellä voidaan auttaa. Kaiken
Ilsiiksi arvellaan, e t t ä tämä sarveis-;
kalvon siirtäminen on onnistunut air
noästaän joka toisessa tapauksessa..
j Sokealle ihmisille sijoitettava terve
särv'efskalvo voidaan nykyään aiir
Iytt'2ä muutamia päiviä sen jälkeen
kun se on. leikattu pois kuoleen sll-'
raästä. Tämän mantereen joissakin
suuremmissa kaupimgelssa sanotaan
olevan sellaisia "pankkeja", joissa
kuolleilta otettuja sarveiskalvoja kyet
ä ä n iiillyttämään muutamia päiviä.
Säiveiskalvon talteen ottaminen kuol-;
leelta ihmiseltä, p i t ä ä toimittaa heti
kuoleman jälkeen. Sitä ennen on
kuolleen henkilön lähimmiltä omair
silta saatava lupa sarveiskalvon otr
tamiseen, mikä on vaikea saada j a on
useissa tapauksissa runsaan rahan
panttina.
' OXeiUä. ei/ole tiedossa kenenkään
lääkärin nimi joka tounlttaa tämänlaisia
sarveiskalvon slh-tämislä. On
parasta tiedustella asiaa palkalliselta
silmälääkäTlltä; Joka saattaa myöskin
n ö u v o a c n k o teidän siimanne sellainen;
että sarveiskalvon;. siirtäminen
voisi auttaa näkönne palauttamisen.
kurjissa bbsuhttissa
Mitä muut sanovat
' "OLEMMEKO M E SELLAISIA.
TYHlÖYtlErrÄ .
OfiMtuksena siitä, mitä monet ca-nadalalset
ajattelevai S a i i a n imperialismin
uudelleen. ^ aseistamisesta,
julkaisemme Montreal' Daily Starin
yleisönosastossa Joulukuun 21; pnä
saksitut kaksi "yleisön kirjettä":
Y H D E N PUOLEN ASEISTAMINEN
TOISTA VASTAAN
' H e r r a : Luettuani nimimerkki "Ver
tes^^n klrjen minulle tuli halu p u ristaa
h ä n e n kättään, on jo aika, e t tä
Canadan kansa antaa hallituksen tiet
ä ä toivomuksistaan. Koska Gallup
Poli äänestys osoittaa, että suuri
enemmistö kansastamme , vastustaa
Saksan uudelleen aseistamista, parla-mentlnjäsentenrune
velvollisuus on
kieltää Saksan armeijan uudelleen
syntyminin. .
Jos Länsi-Saksa muodostaa armeijan,
niin Itä-Saksa menettelee samoin,
j a tulokseksi saadaan.:: vain entistä
vaarallisempi tilanne - jMltä j ä r keä
on aseistaa maan yhtä osaa kun
me tiedämme, ett^, maan toisessa
osassa muodostetaan armeija- sen
vastapainoksi? Me emme saa p e t t ää
n i i t ä jotka ovat kaatuneet kahdessa
maailmansodassa. Meidän täytyy
muistaa tehdyt julmuustyöt. Jos emme
niitä muista, me tulemme tuhoutumaan.
Kolmas maailmansota ei saa
: syttyä. Eläköön rauha, -r- Common
Sense.
NOUSEEKO SOTAA EDELTÄNYT
SAKSA UUDELLEEN
Herra: Teidän vkirjeenvaihtajallanne,
B . 'Maxwellilla on ilmeisesti
sormiensa päissä kaikki tiedot Länsi-
Saksan aseistamisesta, tai muu.«5a tapauksessa
h ä n ei ilmaisisi kantaa,
e t t ä tällit kertaa on Sakan uudelleen
aseistaminen turvallista, silla sikälair
set poliittiset johtajat on valittu de--
mokraattisestl.
•Vaikka kansa on hänet nimelli«3sti
valinnut, niin yleisesti tunnettu tosiasia
on, e t t ä kansleri Adenauer edustaa
niitä samoja piirejä, jotka tukivat
Hitleriä. H ä n käyttää ns. demokraattista
muotoa Wehrmachtin muodostamiseksi.
Länsi-Saksalle annetaan r a jattomat"
mahdollisuude t asetuotannon
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-12-23-02