Vapaus, January 21, 1961

              TYRVÄINEN PARHAIN
AMPUMAHIIHDOSSA
Helsinki. — Antti Tyrväinen puo-1 ampumapistettä (kolme ohilauka-lusti
kunniakkaasti mainettaan vii­me
viikon perjantaina Mikkelissä
usta) eivät voineet kohottaa miestä
kahdeksatta sijaa korkeammalle.
järjestetyssä ampumahiihdon MM- Yllättävää oli todeta, miten Martti
; katsastuskilpailussa. Hän voitti 20
k:Ti:n pituisen ampumahiihdon 2,5
' m i n u u t t i a paremmalla ajalla kuin
teiseksi sijoittunut Paavo Repo.
Ti-rväinen sijoittui hiihdossa nel-jännäksi,
mutta hän ampui parhai-
• tcn jä sai "20 'luakauksella kokoon
" IZ osumaa. 5. ja 8. sijoille kiven-liect
Kauko Montonen ja Matti P u l -
• sa amuivat^ 17 osumaa j a olivat
Tyiväisen ohella kilpailun parhaita
ampujia.
K e l i oli varsin raskas. Uutta
nuoskalunta satoi koko ajan ladul­le,
jota lähti avaamaan ampuma-
& hiihdon viimevuotinen Suoneen
mestari Esko Ojala. Miehet lähtivät
taipaleelle yksittäin minuutin väli­ajoin.
Pakkasta oli 1—2 astetta.
Ampumaipatkät' olivat 250, 200,-150
jä 100 metriä ammunnan tapahtu-essa
-makuulta kolmella ensimmäi­sellä
ampumapaikalla j a seisten vii­meisellä
asemalla.
Kilpailijoiden kienettyä raskaan
taipaleen todettiin Matti Mikkolan
- saavuttaneen parhaan hiihtoajan
1.40,53: Paavo Repo aai ajan 1.41,35.
Esko Ojala 1.42,04 j a A n t t i Tyrväi­sen
aika o l i 1.43,15. Tämän jälkeen
ero seuraaviin muodostuikin jo sel­väksi
Martti Meinilän saadessa ajan
1.45,15.
Ammunnantulosten tarkistukses­sa
havaittiin parhaan hiihtäjän
Mikkolan ampunäen peräti 6 ohi­laukausta
ja hän putosi neljännek­si
Tyrväisen kohotessa 18 osumal­l
a hänen paikaltaan voittajaksi, •
Esko Ojala ampui 5 laukausta
oiii ja säilytti . kolmannen tilansa.
: Matti Pulsa oli odotettua heikom­pi
hiihtäjä ja hävisi voittajalle
ajassa lähes 10 min. Pulsan 17
Meinilä ja Hannu Posti jäivät 10
ja 11 sijoille. Huolimaton ammun­ta
oli tähän syynä. Meinilän tillile
tuli 8 ohilaukausta j a Posti ampui
7 hutia^ Heidän hiihtoaikansa oli­vat
sentään paljonkin alle 1.50.
Parhaat ampujat: 1) Tyrväinen 18
osumaa, 2). Montonen j a Pulsa 17,
4) Repo ja Eino Närvä 16, 6) Ojala
15.
Atomialus pyrkii v
Ruotsin satamiin
Tukholma. — Yhdysvaltain me­renkulku-
ja atomienergiaviran-omaiset
sekä Yhdysvaltain Tukhol­man
suurlähetystö ovat pyytäneet
Ruotsin hallitukselta lupaa raaailr
man ensimmäiselle atomikäyttöisel­le
kauppa-alukselle käydä syksyllä
Ruotsin satamissa aluksen tehdessä
neitsytmatkansa Eurooppaan.
Ruotsin viranomaiset ovat selittä­neet
amerikkalaisille, ettei kukaan
saa käyttää Ruotsissa tai luoda sin­ne
atomireaktoreita ilman hallituk­sen
lupaa.
Yhdysvalloille on luvattu antaa
vastaus niin pian kuin mahdollista.
\
POLIISI KATSELI
MELLAKKAA SIVUSTA.
Ketola oli paras
Kolhon hiihdossa
Kolho. — Kolhon kilpailujen 15
km jouduttiin hiihtämään melko
raskaan kelin vallitessa sunnuntai­na.
Perälän K i r i n Ketola osoittau­t
u i nopeammaksi kuin nimekkäät
vastustajansa Tampereen' Moilanen
ja Ykspihlajan Hietikko.
Ketolan voittoaika' 1.05.31. • Moi­lanen
sai 2 minuuttia huonomman
ajan. Hietikko oli taas Moilasesta
1,5 minuutin päässä.
Budtsittaret saivat °
viestivoiton
Tukholma; -
Grindelaldiissa
-. Viime lauantaina
suoritetuissa ' kan­sainvälisissä
hiihdoissa voitti nais­ten
3x5 kmn viestin Ruotsin jouk­kue.
A i k a 5951.
Toiseksi sijoittui Tshekkoslova­kian
joukkue 1:01^ j a kolmannek­si
Itä-Saksan joukkue 1.02,5. Y h ­distetty
joukkue, jonka ankkurina
hiihti Suomen Milja Lehtonen,
sijoittui viidenneksi.
B e r l i i n i . — Fasistiseen tapaan
yrittivät oikeistolaiset ylioppilasai-nekset
estää viime viikon perjan-tai-
iltana Länsi-Saksassa Marburgin
yliopistokaupungissa keskusteluti­laisuuden,
jossa Saksan Demokraat^
tisen tasavallan kansankamarin pu­hemies,
t r i J . Dieckmann esitti kan­tansa
Saksan yhdistämiskysymyk-sessä.
-Asia herätti Länsi-Saksassa
runsaasti huomiota jo silloin, kun
t u l i tiedoksi, että Länsi-Saksan l i ­beraalisen
ylioppiiasliiCon Marbur­gin
ryhmä oli lähettänyt t r i Dieck-mannille
kutsun saapua esitelmäti­laisuuteen.
Vapaidfen demokraattien, kristil­lisdemokraattien,
sosialidemokraat­tien,
ns. pakolaispuolueen ja pro-vokatiojärjestön
"jakamaton Sak­sa"
Marburgin aluejärjestöjen an­tama
yhteinen julkilausuma, jossa
kehotettiin '"hiljaiseen vastalause-marssiin"
Dieckmannin esiintymi­sen
johdosta ja: jossa kaksimielis-tekopyhästi
tervehdittiin "jokaista
tilaisuutta saada vapaa mielipiteen
ilmaisu esille liittotasavallassa",
antoi kiihkomielisille ylioppilaille
selustatukea.; Niinpä "hiljaisesta
mielenosoitusmarssista" tuli hyvin
kovaääninen. 250 paikall&\komen-nettua
poliisia antoi ylioppilaslättä-hattujen
rauhassa huudella "Dieck­mann
hirteen" ym. samantapaista
ja- rikkoa kokouspaikkana olleen
ravintoaan ikkunat kiviä j a olutpulr
loja heittämällä. Pullojen sisällys
oli ensin käytetty huutamisesta kä-heiksi
tulleiden kurkkujen virkis­tämiseen.
Tuomitsee korkeat
'Htuolinkustannukset''
Ottawa. — Canadan roomalais­katolinen
apostoiivaltuutettu ke-hoittaa
hautaustoimistojen omista­j
i a suorittamaan "tuskallisen . uu­delleenarvioinnin"
heidän' teoHi-
Kaikesta häiritsemisestä huoli->
matta tri Dieckmann piti esitel^
mänsä täpötäydessä salissa vasta­ten
keskustelussa esitettyihin pro­vokatorisiinkin
kysymyksiin asialli­sesti.
T r i Dieckmann esitti tilaisuu­dessa
kaikille Länsi-Saksan poliiti­koille,
joilla siihen vain o l i halua,
kutsun saapua demokraattiseen
Saksaan esittämään oma kantansa.
Hän sanoi toivovansa Marburgin t i ­laisuuden
kaikesta huolimatta ole­van
alkuna yleissaksalaiselle kes­kustelulle
maan yhdistämisestä.
Länsi-Saksan vapaa demokraattij
nen puolue, jonka alaisena liberaa­linen
ylioppilasliitto toimii, erotti
ylioppilasliiton Marburgin ryhmän
puheenjohtajan Klaus Hornin jäse­nyydestään
saatuaan kuulla kutsus­ta,
mutta Horn ei silti peruuttanut
sitä.
Vakavasti otettava Länsi-Saksan
lehdistö ei tämän päiväisissä Mar­burgin
tilaisuutta koskevissa uuti­sissaan
mitenkään hyökkää t ri
Dieckmannia tai hänen esitelmään­sä
vastaan. Jotkin lehdet lopa valit­tavat
häiritsijöiden esiintymistä ja
"vapaan mielipiteen" ymmärtämis­tä
metelöintivapaudeksi.
rLauantaina; taminik. 21-p. — Saturdaj',Jan; 2IV-1961 Sivu 3
ommunismi ja
mitä se ihmiselle! ahtad?
Sihvonen viides
Zakopane. — Täällä viime lau­antaina
suoritetussa naisten 500
metrin luistelussa isännöivät neu­vostoliittolaiset.
Dontshenko voitti
ajalla 48,0 j a Saitseva o l i toinen,
aika 48,4.
J r i s Sihvonen sijoittui viiden­neksi
ajalla 49,2, edellään kaksi
puolalaista.
KIITOS
Sydämellinen kiitos kai­kille
sukulaisille ja ystä­ville,
: jotka olivat apuna
hä ä tilaisudessamme ja
hommissamme jouluk. 10
pnä 1960.
Monet kiitokset käytän­nöllisistä
lahjoista.
Teitä kaikkia kiitolli­suudella
muistaen,
Maria ja Don Mills
208 B I R C H s. SOUTH
TIMMINS, ONTARIO
Skaiidinavialaisten
keskitalvenjuhll
helinikuun I pnä
Vancouyen Elävöittäviä kan­santansseja,
kubrolaulujai^^^^^,h^
telmiä, sekä hyviä yksityisesityksiä
saadaan -nähdä Skandinavian kes­kuskomitean,
. johon kuuluu 15
järjestöä, järjestämässä keskitalven
juhdassa helmikuun 3 piäiyäriä..Ti­laisuus
pidetään Pender Auditoriu-suusalansa
korkeista hinnoista ja; rnissa 339 WesL Pender-kaduUa.
"pakanallisista tavoista". ! Ohjelma alkaa kello 8 illalla. Oh-
E l l e i tällaista "tuskallista uudel- jelmasba esiintyy'norjalainen kuo-leenarviointia"
suoriteta, . selitti
paavin Canadan lähettiläs Most
Rev. Sebastiano, tyytymättömät yh-r
dyskunnat voivat perusta osuustoi­minnallisia
hautaustoimistoja.
Sotilaille armahdus;
upseerit oikeuteen
btiopian kapinasta
Addis Abeba. *— Etiopian keisari
Haile Selassie on armahtanut ne kei­sarillisen
henkikaartin sotilaat, jotka
osallistuivat kapinaan joulukuussa.
Keisarillisessa julistuksessa sano­taan:
1) Kaikki keisarillisen henkivartion
sotilaat armahdetaan. Heidän vai­monsa
tai muut lähisukulaiset saavat
nostaa valtiovarainministeriöstä soti­laiden
palkan.
2) Kaikki henkikaartin sotilaat, jot­ka
ovat terveitä eivätkä liian vanho­ja,
otetaan takaisin armeijaan. K e r ­santit
j a korpraalit otetaan takaisin
virkaan sotilaina, mutta saavat enti­set
arvonsa osoitettuaan hyvää käy­töstä.
3> Henkikaartin kapinaan osallis­tuneet
upseerit asetetaan oikeuden
eteen. ' • • ••
Upseerit, jotka eivät osallistuneet
kapinaan, saavat eron armeijasta, ja
kuten sairaat ja eläkeläiset sotilaat,
kolmen kuukauden palkan.
Etiopiassa vietetään joulua tam­mikuussa,
ja keisari on lahjoittanut
joulurahaksi joka sotilaalle noin 6,-
OCO Smk vastaavan summan.
ro,.ruotsalainen tanssiyhtye j a kan-
.sainväliset kansantanssijat. Norja­laiset,
tanskalaiset ja toiset lahjak­kaat
taiteilijat antavat musikaalisia
ja koomillisia esityksiä.
Ohjelman jälkeen illalla kello 10
aletaan yleinen tanssi, joka kestää
1.30 aamulla. Tanssimusiikista pi­tää
huolen Ronny Pajalan hyvä
tanssiorkesteri. Osallistujat voivat
tanssia kaikenlaisia skandinavialai-sia
tansseja kuten polkkia, sotiiseja
ym.
Tämä tilaisuus on suurin skandi-navialaisten
talvitilaisuuksista Van­couverissa
j a kaikkia kansallisuukr
sia kehoitetaan osallistumaan nii­hin.
Ovilippuja on saatavina skan-dinavialaiseen
keskuskomiteaan
kuuluvien järjestöjen jäseniltä.
Taito haaveilla tulevaisandesta,,
on ihmisluonteen parhaimpia piir­teitä.
Ei vielä tnnnettn sanaa
"kommunismi"^ knn ihmiset jo haa­veilivat
sellaisesta yhtebkiumasta,
joka soisi yleisen tasa-arvoisnnden,
vapauden, rauhan, hyvinvoinnin ja
onnen.
Mikä on aiheuttanut tällaisia t o i ­veita?
Vallitsevien yfateisknnnallis-ten
olosuhteiden epätäydellisyys ja
kurjuus. Edistykselliset Ihmiset ei­vät
voineet alistua siihen, etta m i ­tättömän
vähemmistön_^osana oli
ylellisyys-ja rikkans, mutta valta-:
van enemmistön kohtalona raskas
työ ja masentava köyhyys. He ovalT
jyrkästi tuominneet moisen epäoi­keudenmukaisuuden
sekä pyrkivät
sydämestään uuteen yhteiskuntaan,
luoneet kuvan sen rakenteesta se­kä
esittäneet ehdotuksia uudeksi
oikeudenmukaiseksi yhteiskunnalli­seksi
järjestelmäksi. ^
MIELIKUVITUSYHTEISKUNTIA
Jo XVI-vuosisadan alkuvaiheessa
englantilainen Thomas More koetti
kuuluisassa teoksessaan "Utopia" k u ­vailla
ihanteellista sosialistista y h ­teiskuntaa
ja sata vuotta myöhem­min
tällaisen yhteiskunnan — " A u ­rinkovaltion"
'— / suunnitelman esitti
italialainen Tommaso Campanella.
K u l u i vuosisatoja; vuosikymmeniä,
vuosia ja entistä enemmän ilmestyi
yhteiskuntasuunnitelmia, joita ehdo­tettiin
kapitalismin tilalle. Kuitenkin
nuo suunnitelmat olivat utopistisia,
mahdottomia toteuttaa. Ne perustui­vat
yhteiskunnan kehityslakien tun­temattomuuteen
sekä syntyivät en-,
nen kuin oli olemassa olosuhteet siir­tymiselle
sosialismiin.
UTOPIASTA TIETEEKSI
iEnsi kerran historiassa sosialismin
muuttivat utopiasta tieteeksi Karl
Marx ja Friedrich Engels. He osoitti­vat,
että ilmisyhteiskunta, kuten
luontokin, kulkee lainalaista kehitys­tietä.
Vuosisatojen ja vuosituhänsieri
kuluessa yhden yhteiskunnallisen jär­jestelmän
on korvannut toinen; jorja-yhteiskunnan
tilalle tuli feo<^smi,
feodalismin tilalle kapitalismi.; E i yk­sikään
niisiä ole ollut ikuineni, ajan
mittaan jokainen järjestelmä on van­hentunut,
muodostunut esteeksi y h - ;
teiskunnalliselle -kehitykselle ja luo­vuttanut
paikkansa uudelle, täydeUi-semmälle'
taloudelliselle ja poliittisel­le
järjestelmälle. : '
Aikaisemmat, opit sosialismista o l i ­vat
utopistisia siksi, että ne syntyivät,
ennen kuin olivat kypsyneet suotui­sat
olosuhteet siirtymiselle sosialis­miin.
Marxilainen oppi syntyi silloin,
kun nämä edellytykset olivat jo kyp­syneet,:
d l i syntynyt ja voimistunut
kaikkein vallankumouksellisui luokka
— proletariaatti ja ilmeni, että k a - '
pitalismi on jo melkein elänyt aikan-'
sa. Marx ja Engels ennustivat nojau­tuen
kehittämänsä tieteellisen teorian
määritelmiin, kapitalismin tuhoutu­misen
sekä siirtymisen, sosialismiin.
Tuon ennustuksen paikkansapitävyy­den
on historia erinomaisesti todista­nut.
Nykyisin sosialismissa elää y l i
miljardi ihmistä, so. y l i kolmannes
koko ihmiskunnasta.
SOSIALISTISTEN MAmEN
ESIMERKKI
Meidän vuosisadallamme on ensi
kerran historiassa toteutuneet ja
muodostuneet todellisuudeksi toiveet
sosialismista, jotka ovat innoittaneet
usean ihmispolven ajan ihmiskunnan
onnen puolesta taistelevia. Neuvosto­liiton
ja muiden sosialististen maiden
esimerkki osoittaa, että sosialismi
avaa tuotannollisille voimille kehi­tyksen
mahdollisuudet, turvaa työtä­tekevien
aineellisen ja kulttuurisen
tason jatkuvan kehityksen sekä tasa-arvöisuuden,
ystävyyden eri kansalli­suuksien
kesken sekä rauhan kansoil-
•le.--
•• Neuvostokansa toteuttaa, raken­nettuaan
soslalismhi ,nykyishi kom­munistisen
yhteiskunna: rakentamista
ja on^jo tässä vaiheessa saanut nä­kyviinsä
sen ääriviivat. _^
Mitä on kommunismi? Mitä se a n ­taa
ihmisille? •
YLEINEN YLTÄKYLLÄISYYS
Kommunismi on ennen kaikkea
yhteiskunta, jossa on kaikkea riittä-^
västi ja yllin kyllin^ jossa kerta kaik­kiaan
on päästy puutteesta ja köy­hyydestä
ja joka turvaa kaikkien
kansalaisten hyvinvoiimin. Jo kom­munismin
ensimmäinen vaihe .— so­sialismi,
hävittää tuotantoväUneiden
yksityisomistuksen, yhden ihmisen
harjoittaman toisen ihmisen riistoni
poistaa esteet, jotka jarruttavat 'tuo­tantovoimien
kehitystä, suo mahdol­lisuuden
luoda ajanmittaan valtavan
aineellis-teknillisen perustan, joka
on välttämät^ - aineellisten-hyödyk­keiden
yltäkylläisyyden saavuttami­selle.
Kommunismissa kaikkien noi­den
tekijäin merkitys kasVaa vielä!
suuremmassa määrin. ,
Sivistyksen kehittyessä kasvavat
myös ihmisten tarpeet. Enää nyky­äänkään
hyvinvoinnin käsitteeseen ei
sisälly yksinomaan hyvä ravinto,
vaan siihen sisältyy myös hjrvä j a t i ­lava
asunto, hyvälaatuiset ja kau­niit
pukimet, mitä erilaisemmat tar­vikkeet,
jotka helpottavat ja kaunis­tavat
elämää. Kommunismi asettaa
päämääräkseen ihmisten tarpeiden
täydellisen tyydyttämisen' kaikkien
noiden tarvikkeiden ja palvelusten
osalta.
"Kuvakieltä käyttäen", sanoi ker­ran
N. Hrushtshev, "tuo yhteiskunta
on kaikkien käytettävissä oleva kul­ho,
joka on ylt laitojensa täynnä ruu­miillisen
ja henkisen työn tuotteita.
Jokaiselle yllmkyllin elintarvikkeita,
vaatteita, jalkmeita, asuntoja, kirjo­ja.
Kaikkea sitä me sanomme kom­munismiksi."
JOKAISELTA KYKYJENSÄ,
JOKAISELLE TARPEITTENSA n
MUKAAN
Mikä sitten turvaa ihmistei^ tarpei­den,
tyydyttämisen, k u n nekin ajan-
'liiittaan jatkuvasti lisääntyvät? Tuo­tannon
keskeytymätön kehitys ja
täydellistyminen taiteen j a tekniikan
kehityksen pohjalla . yhdistettynä
kommunistiseen periaatteeseen: 'Jo­kaiselta
kykyjensä mukaan; jokaisel­le
tarpeiden mukaan".
' Periaate: "Jokaiselta kykyjensä
mukaan" on voimassa myös sosialis­min
vallitessa, esimerkiksi nykyisin
Neuvostoliitossa. Kuitenkin, jos sosia­listisessa
yhteiskunnassa ratkaiseva
merkitys on aineellisilla kannusthnil-la,
työn laadusta ja määrästä riippu­valla
työpalkalla ,niin kommunisti­sessa
yhteiskunnassa kaikki ihmiset
tulevat tekemään työtä ennen kaik­kea
moraalinsa kannustamina, kor­kean
tietoisuuden pohjalla. Toisin sa­noen
se tulee olemana maksutonta
työtä ja samalla maksutta tyydyte­tään
työntekijäin kaikki tarpeet.
Tällöin työstä muodostuu todella
luovaa työtä. Jokainen saa vaUta i t ­selleen
työn kykyjensä mukaan ja
taipumustensa mukaisesti. Tehdes­sään
työtä ihminen ei enää ajattele
henkilökohtaista palkkaa, koska y h ­teiskunta
huolehtii kaikkien hänen
tarpeittensa tyydyttämisestä.
Mitä tulee periaatteeseen — " J o ­kaiselle
tarpeiden mukaan", niin se
tulee vallitsevaksi ^ vasta kommunis­missa.
Jokainen ihminen riippumatta
hänen asemastaan yhteiskunnassa^
hänen suorittamansa tVÖn. määrästä
ja laadusta; saa yhteiskunnalta mak­sutta,
ilman rahaa, kaiken sen,,mitä,
tarvitseekin. On selvää, että« tällöin
eivät tule kysymykseen minkäänlai­set
oikut tai poikEeHkselliset mieh-johteet,
vaan ihmisten käytettäväksi
ja -kulutettavaksi annetaan kaikkea!
sitä, mitä kehittynyt j a sivistynyt i h ­minen
tarvitsee tervettä ja onnellista
elämää varten.
YKSILÖN VOITTO, LUOVA TYÖ,
YLTÄKYLLÄISYYS
Kommunismi toteutta kaikkien a i ­kojen
parhaimpien ajattelijain ja
kansojen haaveet tasa-arvoisuudesta
ja vapaudesta, ihmisyksilön kukois­tuksesta.
Onhan tunnettua, että kapitalistir
sessa yhteLskunnassa, joka jakautuu
riistäjiin ja riistettäviin, ei ole eikä
voi olla minkäänlaista tasa-arvoi-suutta.
Sosialismi, joka poistaa toi­sen
ihmisen mahdollisuuden riistää
toista- avaa tien kohti ihmisten to­dellista
tasa-arvoisuutta. Kommunis­mi
vie tuon historiallisen pyrkimyk- i
sen päätökseen. Tasa-arvoisuus saa­vutetaan
ensisijassa siten, että kom­munismi
on' luokaton yhteiskunta,
jossa häviävät sosiaalisten eroavai­suuksien
viimeisetkin rippeet, samal­la
myös poistuu ero. kaupungin ja
maaseudun välillä, ; ruumiillisen ja
henkisen työn väliltä.
Kommunismin viholliset kuvaavat
usein pyrkiessään johtamaan har­haan
vähemmän perehtyneitä ihmi­siä
kommunistisen yhteiskunnan k a ­sarmiksi,
jossa asuu omaa tahtoa
vailla olevia ihmisiä, järjestelmäksi,
joka yhdenmukaistaa ihmisten kyvyt
ja luonteet, tasoittaa ne. Tämä ei ole
mitään muuta kuin törkeää panette­lua.
Todellisuudessa kommunistinen
tasaveroisuus ei poista kaikkia ihmis­ten
erilaisuuksia, vaan vain ne, jotka
aiheuttavat erilaisuutta sosiaalisessa
asemassa. E i ilunisten yksUöllisj^den
köyhtymistäi vaan rajatonta vapaut­ta
sen kukoistukselle tuo tullessaan
kommunismi, jonka korkein päämää­rä
on pyrkimyksessä luoda kaikki tar-r
peelliset edellytykset yksilön kehityk­selle,
ihmisen kehittämiseksi ruumiil­lisesti
ja henkisesti. . >
Vapaa, luova työ, ylemen yltäkyl­läisyys,
lyhyt työpäivä — noin 4—5
tuntia ja ajan mittaan -vieläkin l y ­hempi
—^ täydellinen kansanopetus-järjestelmä,
kulttuurinen vapaa-ajan
vietto,' nämä ja monet muiit tekijät
tulevat mitä täydellisimmin. edistä­mään
jokaisen ihmisen kykyjen ja
lahjojen kehitystä.
Kommunismi edellyttää yhteiskun­taa;
joka koostuu sivistyneistä,' aat­teellisista
ja korkeamoraalisista ihmi­sistä,
joille muodostuu tottiunukseksi,
toiseksi luonteeksi noudattaa ihmis­kunnan
yhteiselämän sääntöjä. Näis­sä
olosuhteissa katoaa perusta k a i k i l ­ta
pakkotoimenpiteiltä, valtiokin käy
tarpeettomaksi. Syntyy yhteiskunnal­linen
itsehallintajärjestehnä, joka
ulottua koko väestöön.
KANSOJEN KESKEINEN
RAUHA J A YSTÄVYYS
Kommunismi antaa uuden, korke^
amman merkityksen itse käsitteelle
"ihmiskunta", muttaa ihmisen suvun,
jota ovat vuosituhansien ajan raadel-
Jatkuu 4:llä sivulla
Kansanlaulujen esittäjä Harry Belafonte CBCn radio-ohjelmassa
Joy Daviesin haastateltavana. Belafonte se­lostaa
USAn politiikkaa, kertoo suunnitelmastaan val­mistaa
elokuva venäläisestä runoilijasta Pushkinista
ja arvostelee ankarasti Madison Avenuen ilmoitustek-niikkaa.
Tämä ohjelma kuullaan joka viikonpäivän
iltana GBCn radiolähetyksessä.
KUUBA PURKAA LIIKE­KANNALLEPANON
"Saavutimme voiton ilman verenvuodatusta",
todettiin Havannan suurkokouksessa
Havanna. — Kuuban pääministe­ri
Fidel Castro on nyt. lopettanut
yleisen liikekannallepanon, joka
alkoi diplomaattisten suhteiden
katkettua Yhdysvaltoihin aikaisem­min*
tässä kuussa.
Castro sanoi 20,000 työläiselle p i ­tämässään
puheessa, että liikekan­nallepanoa
aletaan purkaa tammi­kuun
20 pnä, e l i siis samana päi­vänä,
jolloin Yhdysvaltain uusi pre­sidentti
ottaa virkansa vastaan.
Presidentti Osvaldo Dorticos to­tesi
samassa kokouksessa, ettei l i i ­kekannallepano
ollut suinkaan tur­haa,
vaikka mitään hyökkäystä e i
tapahtunutkaan. Olemme saaneet
voiton verenvuodatuksetta, hän sa­noi.
; ' .-
Castro muistutti siitä, että monet
työ- ja tuotantokeskukset olivat me­nettäneet
parhaat työläisensä sen
vuoksi, että kansakunnan tärkeim­mäksi
tehtäväksi dli tullut vallan­kumouksen
ja maan puolustami­nen;
Tärkeintä oli, ettei vihollinen
päässyt yllättämään. Olemme suu-kuntoon
J a välttäneet hyökkäyksen^
Tämän 'vuoksi asetuimme sotaja­lalle
j a esitimme syytöksiä YKissa,
Castro sanoi.' Hän uskoi, ettei Yhr
dysvaltain uusi hallitus noudattai­si
entisen mieletöntä politiikkaa.
Guantanamon t^kikohta ei ole
mikään ongelma Kuuballe, koska
Yhdysvaltain asema on kestämätön
diplomaattisten suhteitten katket­tua.
Presidentti Dorticos sanoi, et­tei
Kuuba aio hyökätä amerikka­laista
tukikohtaa vastaan, ettei
Washington saisi siitä mitään te­kosyytä.
r i n ponnistuksin saaneet varusteet asun.
A S I A L L I N E N KYSYMYS
Kamreeri Muttilainen saapui juh­lan
jälkeen kello kahden aikaan
yöllä poliisiasemalle ja kysyi:
— Missähän kamreeri Muttilai­nen
asuu?
— Tehän olette itse kamreeri
Muttilainen.
— E n minä kysynytkään; kuka
minä olen, vaan sitä, missä minä
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ;n Wanapln osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden vUmelsenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Slhteerhi osoite: Voitto Lehti.
R . . R . 3, Sudbury, Ont,
CSJ:n Sanlt Ste. Marien osaiston
sääntömäärähien kokous pide­tään
joka kuukauden ensimmäl- -
senä tiistaina kello 8 illalla
omalla talolla. 321 John 9t.
CSJ:n Vaneonverin osMton k u u ­kausikokoukset
pidetään Clin-tori-
haallssa .joka_ kuukauden
tohien' sunnuntai, alkaen klo
2 Utapäivällä. KkjeenvaUito
sihteerille: Mrs. Hilda Saari,
44358 Eton St., North Burnaby.
B.C.
CSJ:n Beaver Laken osMton kuu-,
kausikokous pidetään joka kuu-kaudAi
toisena sunnuntahia klo
1 päivällä osaston haalilla. Khr-jeenvaihtajan
osoite: N. Piispa­nen.
R J t . 1|, Worthington. Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­ka
kuukauden ensimmäisenä
maananaina klo 8 illalla Don-haalilla.
CSJ:n Tlmmlnsin oaajiton kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
CSJ:n Port Arthurin osaston k u u ­kausikokoukset
pidetään joka
kuukauden enshnmäisenä tiis­taina
kello 8 illalla ja johtokun­nan
kokous samana iltana klo 7
illalla. Kirjeenvaihto osoite:
316 Bay St., Port Arthur, Ont.
CSJ:n Sndbaryn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Puheenjohtaja Edwin
Suksi ja kirjeenvaihtaja: A i ­mo
Mäki. Box 354. Sudbury, Ont.
onttoa
m
Yhdysvaltain ilmavoimien yhdis­tyksen
konferenssissa tammikuussa
1958 eräs American Rocket Societyn
puhemies teki ilmoituksen avaruus­tutkimuksesta.
"Suunnittelemme lä=^
hettää tieteellisen laitteen Kuuhxm
kuluvan vuoden aikana", sanoi hän.
"Aikomuksemme on lähettää miehit­tämätön
raketti ympäri Kuun."
Sanomalehtimiehet nousivat var­pailleen.
Los Angeles Times kirjoitti,
että Yhdysvaltain ilmavoimat ja ar­meija-
suunnittelevat raketin lähettä­mistä
Kuuhun jo tänä vuonna (vuon­na
1958 — Y.G.) " j a vain harvat e-päilevät
etteikö ainakin yksl_:tällai-nen
laite' voi sitä tehdä".
Kaksi viikkoa myööhemmin Avia-tioii.
Week julkaisi kirjoituksen jossa
mm; sanottiin, että Aero jet General
Corporation on tehnyt tarjouksen
Yhdysvaltain . ilmavoimille raketin
Kuuhun lähettämiseksi. "Firma a n ­taa
takeet, että se' voi pian lähettää
raketin Kuun ympäri. Kiertäessään
Kuun ympäri se voi antaa tietoja r a ­dioitse
Kuun näkymättömästä puo­lesta
ja magneettisesta kentästä."
Kaikki tämä tapahtui. Tietoja
Kuun näkymättömästä puolesta Ja
sen magneettisesta kentästä on saa­tu;
kartta Kuusta on tehty; uusille
krnatereiUe on annettu nimet. Kaik­ki
on tapahtunut kuten Aviation
Week etukäteen ennusti. Yksi "pie­n
i " virhe kuitenkin sattui. E i enem­pää
amerikkalaisella firmalla, joka
oli niin antelias/lupauksissaan, eikä
Yhdysvaltain ilmflvolmllla. eikä edes
K I R J . Y . GOLOVANOV
"Aerobee-M kuuraketilla" ole mitään
tekemistä_tämän kanssa. Tämän' l i ­säksi,
niin surullista kuin se oiikin
Los Angeles Timeshi toimittajille,
"muutamien "epäilijöiden", joista leh­ti
kirjoitti, mielipide oli oikeutettu.
Aiperikkalaisten kuuraketti ei öle
vielä nähnyt päivänvaloa, mutta ve­näläisten
Lunik on jo tuttu maail­malle.
K u n ajattelee Neuvostoliito ,Luni-kia
ja tutkii Kuun näkymättömän
puolen karttaa^ niin olisi ollut odo-°
tettavissa, että uudet astronomit oli­sivat
• tulleet varoyalsemmiksl" ennus­teluissaan,
mutta edessäni on New
York Herald Trlbune, joka on päi­vätty
marraskuun 21 pnä 1960. Silliä
julkaistaan UJS. National Astronaiir
tical and Space Administrationin
johtajan Keith Glennanin lausunto,
jossa ilmoitetaan kuinka on suunni­telmana
lähettää kiertotähti Kuun
ympäri ennenkuin v. 1960 loppuu. M r ;
Glennanin jaosto 'merkitsi" tämän
lähettämällä surullisen kuuluisan U -
2, mutta emme ole Vielä saaneet k u u l ­la
mitään Kuun Kuusta.
.Olisikohan niin, että Kuun kivistä
on tullut merentakaisten rakettien
kompastuskiviä? Tai voitaisiinko aja­tella,
että pahaa onnea on ollut kun
on pyritty Kuun kanssa tekemisiin?
U.P. tiedoitti Washingtonista: " I l ­mavoimat
ovat ryhtyneet suunnitte­lemaan
miehitetyn keinotekoisen
kiprtotähden lähettämistä ennenkuin
vuo.si on kulunut." .Tällainen raport­ti
annettiin huhtikuim 6 pnä 1958.
Jos se olisi sattunut viikkoa aikai­semmin,
olisimme ymmärtäneet kai­ken
heti. Olisimme tietäneet, että
U.P. Washingtonin kirjeenvaihtaja
oli harj^tänut aprillmarrausta.
Mutta pawä oU huhtikuun 6 päivä.
Y l i kaksi vuotta on kulunut.'Tä­män
jälkeen Neuvostoliiton tiede­miehet
ovat suorittaneet mila l a a -
jempia biologisia kokeiluja. V. 1960
säavutettiin-^suuria tieteellisiä ja tek­nillisiä
tavoitteita: Belka ja Strelka
palasivat avaruusmatkalta: Samaan
aikaan saamme -Washingtonista r a ­portin,
U.P. kertoo maailmalle, että
Redstone raketti heittää shnpansshi
120 mailin^orkeuteen ja 200 maiUn
matlfen AtlantUle. Tämä tapahtui
1960 lopulla. K u n tuli v. 1961 uusi­vuosi,
niin simpanssi juhli isitä maan
päällä.
Mikä on vikana? Olisi naivia aja­tella,
että Amerikan ihnavoimat ja
U.S. National Astronautical and
Space Administratton ovat pantu ko­koon
vastuuttomista kielenkäyttäjis­tä.
KuitetMn kaikki nämä laajalle
levitetyt mainostukset ja pyörryttä­vät
ohjelmat ovat samanlatuisla ja
suunniteltu etukäteen.
Lokakuun 3 pnä 1957 olisi vohiut
vielä löytää sellaisia yksUikertaisia
Simoja, jotka olisivat uskoneet, että
samovaari on mamme korkein tek­nillinen
saavutus. Mutta lokakuun 5
pnä, juuri samana vuonna, sellaista
yksinkertaista olisi saanut etsiä lam­pun
avulla päivän aikana. Henkilö
ei mahdollisesti tiedä lämmön siir­tämisestä
j a räjähdysraketin teknil­lisestä
rakenteesta, mutta käsittää
kuitenkin, että avaruuslaiva ei kui­tenkaan
lähde samovaarista. Raketti
on ta vallan suurennuslasi, joka kerää
eri tieteistä saadut erikoisen kirkkaat
valonsäteet yhteen kohtaan.
On mahdoton "olla huomaamatta"
meidän saavutuksiamme avaruudessa
ellei samaan aikaan "havaitse" että
meidän tietoisuutemme johtuu kah­den
yhteidcunnallisen järjestelmän
On miellyttävä
ja hauska matkustaa
merellä . . ..
Suositulla
!^sBATORY
canadalaisista satamista
suoraan
KÖÖPENHAMINAAN
mistä on hyvät yhteydet
kaikkialle SUOMEEN
1961 k u l k u v u o r o t:
MONTREALISTA: huhtik. 13, toukok. 17. kesäk. 13.
heinäk. 11, elok. 10, syysk. 8, lokak. 6, marrask. 7;
QUEBECISTA — Joulukuun 5 p.
Minimihinnat Kööpenhaminaan, lyhtäälle päin:
EnsimmäiscHsä luoka.ssa $299. — Turistiluokassa $212.00
Saadaksenne tietoja tai laivapaikkoja tie­dustelkaa
paikalliselta asiamieheltänne tai
GDYNIA AMERICA LINE
Pickford & Black Limited General Ägents
192 Bay St., Toronto 1, Ontario
kilpailusta, jolloin kapitalistinen jär­jestelmä
on kärsinjrt pahimman
tappion tieteen ja teknologian aloilla:
Amerikkalaisef tiedemiehet jatka-vat-
kiertotähtiensä ja rakettiensa lä­hettämistä
avaruuteen. Eräät yrityk­set
onnistuvat, suurin osa epäonnis­tuu
. . . Koko maailma tietää, että
ensimmäinen kiertotähti, ensimmäi­nen
elollinen olento avaruudessa, en­simmäinen
viiri Kuussa j a enshn-mähien
valokuva Kuusta j a lähes
viiden tonnin avaruuslaiva pvat Neu­vostoliiton
tiedemiesten, inshiöörien
ja työläisten luomuksia.
"Neuvostoliiton tiede on luonut uu­den
aikakauden maailman kehityk­sessä
ja ryhtynyt valloittamaan kau­kaisia
avaruuksia, jotka selvästi
osoittavat sosialistisen leirin tekno­logian
valtaa." On mahdoton yksin­kertaisesti
pyyhkäistä olemattomiin
taikka oletta olevansa kuulematta
näitä sanoja, jotka 81 maan kommu­nististen
ja työläisten puolueiden ko­kous
antoi.
Gdynia America Linjaa edustaa:
VAPAUS TRAVEL AÖENCY
100 E L M STREET WEST SUDBURY, ONTARIO
NYT SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME •
SUURI
LÄÄKÄRIKIRJA
Kirjallisuutemme suurimpiin teoksiin kuuluu 45 suomalaisen lää-
- karin yhteistyön tuloksena syntynyt "Suuri Lääkärikirja", jonka
päätohnittajana on dosentti Niilo Saksela. Siinä esitetään 1,106
sivulla ja 900 kuvalla koko se lääketieteellinen tietomäärä jokaitällä
hebkellä on Suomen lääkärikunnan ensirlvhi miesten tutkimusten
tuloksena saavutettavissa.
Teoksen toimittaja kirjan esipuheessa sanoo: "Nyt ilmestyvän 'Suu­ren
Lääkärikirjan' tekijöitten harras toivomus ön, että se todella
kykenisi auttamaan lukijoitaan tautien n^erkityksen ja luonteen
samoin kuin niiden ehkäisyn ja hoidon ynunärtämisessä ja täten
osaltaan täyttäisi tehtävänsä nykyaikaisessa yleistajuisen lääke­tieteen
valistustyössä."
Teos hakemistoineen käsittää 1121 sivua
ja 900 kuvaa. HINTA SID
THiATK A A O S O I T T E E L L A :
$7.75
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBURY. ONT