Vapaus, August 6, 1970

              Siivu 2 Torstai, elok. 6 p. — TIiurBday, Aug. 6, 1970
VAPAUS INDEPENDENT tJlbORORQAN
OP FINNISH CANADIANS
<UBBRTY) B9tabillaliiedN<>7.6.1917
00. L l i a K ^ 100-102jam SK jpg^ Sudb^. Qptounto,
Seooöul oiÄsd MUl reglstraitiioia Nunoiber 10W .
CANADIANIlAKGUÄGt• t^HbSS
Oamdas»: lvk.|10.00.«lck.$5^ 5^=?L JI^M^SS-SS
3 kk. •3.00 fiuoBneeck: 1 vk. 911 JO, 6 fek.
Soittakaa vain Peniagphiiii _ -
Presidentti RdchOTd Nixon tiödoitö Ifcesafcum lopussa, että
fcaaJcM am^riikikalaiset asevoimat on vedetty poils KaimbodT
zaian' sotaretkeltä, mikä hänen selostuksensa muifcaan oli Yh-
. dy^altain asevoimieoi yksi orOTlstoein operaatio.
Nyt kuitenkin iJäyttää ilmeiseltä', että puheet yfhdysval-talaiisteii
sotilaidem vetäytymiseltä pois Kaanbodzhasta ovat'
suuresti liioiteltuja, 'kuten aimerikteaJainen suuri himnoristi
Marik Twain° sanoi "buolenutnuuftistean" fcuiultua. .
Tiisitaina Saigonista saatujen' uutistietojen muifcaan Yh­dysvaltain
asevoimien siäcäläiuen päällystö olEvalhivistainut tie-»
dot, että päivittäin lähetetään jopa 50 amerikkailaisita lenito-konetta
pommittamaan Karabodzham alueita.
Sämojeh lähteiden mukaan j ^ a i s e n e ^ ^ len-todaoneen
lastina öri 8 tonnia poRmmeja ja raketteja. Associated
Pressin kirj©wivaihtajan T. Jeff "Wimamsi3ii mi^caan ame-niifekalaisista
Phahtoni hävittäjsitä on pudotettu taiVaiHisia pom­meja
ja napalmia mm. No. 4 maarttitelle vapautusrintamaini
asevodmien asemiin.
"Me vaistaamme lk(allklkiin^,^K^ tulleviin avun­pyyntöihin",
kertoto mainittu kirjeenvaiihtajia yhdysvaltälais-upseerien
sanoneen antaen ymmärtää, että kysymys ei ole
"vain" Vietlkongin linjojen pommittamisesta, vaan välittömäs
tä avunannosta Phnom Pöihin hallitulksen joukoille. Toibin
sanoen hän ikertoo, että Yhdysvaltain ilmavoimat jäitjestävät
"tilauiksesta" Kambodzhan «lueidien pommituiksiia. Soittamalla
joko Pentagoniin, tai sen alaisille upseereille Saigonissa,
Phnom Perihin hallitus saa ilmatukea milloin (tahansa USAn
ilmavoimilta!
TOISIN ON ASIAA SELITETTY
Ttiedoittaessaan amerikkalaisten ja Saigonin juntan sotir
laiden lähettämisestä Kambodzhaan, presidentti Richard Nix­on
sanoi huhtikuun viilmeisenä päivänä: "Me ryhdyitame
tähän toimenpiteeseen', ei sodan laaöentamiseksi Kanxbod-Ähaaii,
Vaan sodan lopettamiseksi Vietnamissa ja oikeutetun
raiuhah voittamisdksi kääkille sitä haluaville."
Ja presidentti Nixon valkuutti"ailamaisi!lleen" että Yh"
dysvallat ei ole tehnyt mitään sitoitoiiulfcsia Lon Nolin halli­tuksen
kanssa Kambodzhassa, ja että Phnom Penhin halli-tukseJle
^ i anneta "joukkomittaista tukea". Hän alleviivasi,
että Yhdysvaltain dbnlavoimat eivät tule antamaan "välittö­mästi
tukea" Ram:bodzihan asevoimille . . .
Tosiasia tietenkin on; että presidentti Nixon veti amerik-f.
kalaiset maavoimat pois Kambodzhasta ja jätti nukkehalli­tuksensa
asisvoionlatjatkamalain siellä likaista työtä, mitä nyt.
txietaian avoimesti' Yhdysvaltain ilmavoimien jouikikomittaisel-la
ponmiituSksella.
Kaiken tämän jälkeen on tietenkin syytä todelta, että
Yhdysvaltain hadlituksen puheitten ja tekojen välinen auMco
on jo levinnyt niin suureksi, että kuifcaan' maailman asioita
vähänkiti yksityalkohtailsenMnin seuraava henikilö ei voi ottaa
läheskään täyieötä ihitään sitä, mitä Vallkodsesta talosta sa^
notaan KaaMoois-IAasian tilanteesta.
NUORTEN ^¥MkM\Mmmmm
TUOMITSI USiA:it
'Useilta satoja iloUiUisesti, aktiivisia Inubria liaikilta maailman'
^öim^QSfOlkii^ ä^^^^ YK:n pä&majassa Ne^ir Yofkispa pidet-
Jtyyii maailman'n^
vat nuore^^ selväsanaisilla kannanotoilla' ja kiihkeällä esiintymisel­lään
ähokteiaharmaantaneiUe YK :n yaHtratetuille. Lopputied'^"^'*'
9ioks^ nuorteni yKryl^etekoköus tuomitsi täydellisesti U9A:n imjie^
rialismin hansojen vihallisena No. 1.
I^uorten maailnianTiokouksen
ikulusta kertiöo THelsihgiBs& ilipes-tyyälle
Kansan Uutiset-Iehdelle
oheisessa ärtiklielissa Kristina
Vanajas, joka osallistui kokouk­seen
Suomen nuorison edustajana:
Muina suomalaisina edustajina
Osallistuivat kokoukseen mm.
Jaakko Laakso j a Heikki Mäen­pää.
Yhdistyneiden kansakuntien
päämaja New Yorkissa oli vajaan-
Icahden viikon aikana, heinäk. 8—
18 päivänä mielenkiintoisen kokei
liin näyttämönä: 852 nuorta eri
puolilta maailmaa oli kokoontu­nut
pitämään Maailman nuorison
kokousta — World Youth Assem-blya,
joka kuului osana Y K : n 25-
vuotisjuhlallisuuksien viettoon.
Maailmanjärjestön 25-vuotis-juhlatoimikunta
sekä erityisesti
nuorisokokousta Genevessä val­mistellut
13 kansainvälisestä
nuorisojärjestöstä muodostettu
suunnittelukomitea ilmoittivat
kokouksen tarkoitukseksi nuori­son
mielipiteen esille tuomisen
maailman tämänhetkisestä tilan-^
teestä sekä siitä» mitä nuoriso
1970-luYusta haluaa. — Aj'atukser
na rivien välissä oli se, että nuo^
rjso yhtenäisenä ryhmänä, erään
laisena yhteiskunnan erityisosana
toisi julki yhtenäisen näkemyk­sensä
ja tavoitteensa maailman t i ­lanteesta.
Julidmmäisen kieltäytyessä ot-
I trmncta paikkaa vastaan yhdessä
I DDR :h edustajan kanssa valittiin
toiseksi sosialististen maiden
1 edustajaksi romanialainen jugo-islavialaisten
tiukasta kilvasta
huolimatta. Euroopan edustajiksi
: puheenjohtajistoon tulivat Neu-;
vostoliitto, Romania, Irlanti ja
Ruotsi. Ruotsin Lars Thalen
(sosdem.)' valittiin myöhemmin
kokouksen yleisistuntojen puheen
johtajaksi.
Kokouksen työskentely tapah­tui
kuitenkin pääasiassa komi­teoissa,
joiden puheenjohtajat va­littiin
puheenjohtajiston keskuu­desta.
Komissiot puheenjohtaji-neen
olivat seuraavat: Kehitys,
Mohammed M. Makhlouf, Yhdis­tynyt
arabitasavalta; Koulutus,
Margaret Taylor, Nigeria; Ihmi­nen
ja ympäristö, Estelle Feld­man,
Irlanti.
Kokouksen puheenjohtajistoon
talittiin kustakin maanosasta alu
eellisissa kokouksissa 4 henkilöä,
Pohjois-Amerikasta 2. — Euroo­pan
turvallisuus kokouksen tär­keyttä
korostaen Suomen edusta­jat
ehdottivat aluksi puheenjoh­tajistoon
edustajaa Saksan demo­kraattisesta
tasavallasta, jonka
nuorison edustajat nyt ensi ker­taa
saivat äänensä kuuluville
YK:ssa, sekä edustajaa Saksan
liittotasavallasta.
YHTEISTOIMINTAAN
Nyt hahiaisin kuulla teiltä pumaa-jilta
että mitkä, ovat ne syyt ja te­kijät,
etteivät Canadan suomalaiset
siirtolaiset sovi yhdessä toimimaan
valistus- ja kulttuuripyrinnöissä?
Tämä on. asia mistä meidän sopii
käydä yleistä keskustelua tällä pur-nauspalstalla.
Euroopan turvallisuuskokous
On jo korkea aika päästä yhteis­ymmärrykseen
erimielisyyksistäm-rae.
Meidän pitäisi saada aikaan
yhtenäisyys kaikkien kansalaistem­me
keskuudessa kulttuurillisella työ­saralla
jos aiomme päästä eteenpäin
pyfinnöissänune.
Käyttäkää Vapauden palstoja hy­väksenne
ja keskustelkaa asioista
järkiperäisellä tavalla, että saadaan
syntymään yhteisymmärryksen hen­ki
suomalaisten keskuudessa täällä
uudessa kotimaassamme Canadas-sa,
missä olemme ja elämme tänä-päivänä.
Laiiha sopu on parempi kuin liha­va
riita.
- r - Justiina, Vancouver.
OIKAISU
MuSiikkiväen kokousasioila kä-sitteleväistä
tiistaisesta kirjoituk­sesta
oli paiiiovirliepaho*aisen an­siosta
jäänyt pois Irja Koivulan
nimi puhuttaessa liittokokoukseen
valitusta edustajistosta.
Rahteein maailman joihtavaan valtioon, Neuvostoliittooni
ja Yhdysvaltoihin, suuhtautunedden Suomen presidentin, val-^
tiovier'ailujen eräänä keskeisenä- ja maailman tiedotusvälinein
den eniten esHlä pit&nänä kysymyksenä on oUut Euroo^^
turvallisuuskanferenissifasiain edidtyoninen, totesi SKDLrn ää­nenkannattaja
Kansan Uutiset johtavassa toimituskirjöituk^
sessaan heinäkuim 30 pädvänä.
Kun vierailut nyt ovat päättyneet voidaian todeta asian
edisfyneien, joskaan ei selvinneen (lähelskään lopuUisestii, kom­mentoi
lehti edelleen. Neuvostoliitto on suhtaoitunut turval­lisuuskonferenssin
aikaansaamiseen myönteisesti nyt kuten
aikaisemminödn. Sen sijaan Yhdysvaltojen' valtit>l'lis€ln: jcflidon
suhtautuminen asiaan ei ole läheskään yhtä selyä, joskin sii-nälkin
arvellaan olevan havaittavissa myönteisyyttä aikaisem-) maihdoltisuius harjoittaa entistä,
paa enemmän. ^^^^^ ^ ^ ^^^^^^^^^^^^^ ^^^^ . a^^
Lehti pitää todennäköisenä sitä, että turvallisuulskonfe^ politiikkaa. Hän viittasi myös
renssissa voidaan nyt edötä asteittain: ensin, jo ehkä tulevan - rnahÖoUisuuJteen, että Su<omi
syksyn aikana, voitaisiin pitää varsinaista turvalllismiskonfe- tekee uuden aloitteen turval-^
renssia valmisteleva kokous diiplomaattitasolla ja varsinainen
konferenssi myöheimonin, ehkä jo ensi vuoden aikana Konfe­renssin
pdtopaikkania on edelleen Helsinki, vaikka myös Wien
on nousemassa voimakkaalksi Helsingin kdlpadi^^^^ ,
Presidentti. Keödkonen on dnatkogensai adlkana todennut
useaan kertaan, selittää mainittu lehti) että Euroopassa on VB^-^
kyisin vallalla eräänladnen'suojasää,-N^vottelu!ja ja fcosker-tuksenottoja
todeUa tapahtuukin mondla taholla. ^^^^^R^^^^ ja
Länsi-Saksa ovat olleet neuvottelukoske^tuksessa toesQcenään,
Putoillan jä Länsi-Saksan uikopoliipÄen johdom kesken on käy­ty
neuvotteluja, pairihailllaan-Muivat neuvottelupöydän ääres­sä
Neuvostoliiton ulkoministeri Qrolmiykio jia Länsi-Saksan ui?
koministeri Scheel jne. Vailla .mefrlcityötä ed ole myöskään
se, että presidentin NeufvostoKifton vieraUuni aikana yya-so-piinKUlksen
voimassaoloaikaa jarttoettiiin 20 vuodeksi. Tällä öo-pimuksella,
Jonka sanamuoto säilyi täysin ennallaan, vakiin­nutettiin
Suomen ullkopoMtiifcan nykyisen suuntauflcseln jat­kuvuus
j?i otettiin pohja pois niiltä spekuilaatioilta, joit^ tä­män
öopimuiklsen. suhteen .esiintyi sekä Ikoti- etftä ulkomladlla.
Yya-ssopimulksen jatkaondsella on tieteinkin ensisijainen mer-
Idtys Suomön ja NeuvosftoUdton suhteiden myönteiselle ke-hittymiselle,
mutta sillä on merlkitystä myös ikanlsainvälisesti.
Tilanne Burooipain turvallisuuakonfcrenasin pitämiselle on siis
otollisempi kuin aikaisemimjn.
Ulikoiministeri Leöfeinen viittasi Yhdysvalta-bnaUcalta pa-luiunfia
jälkeen siihen, 6ttä Suic/mellla. on nyt, saaituaan jälleen
tunnustuksen puolueettomuudelleen sekä idästä että lännestä,
lisuuskokouksen aikaansaaima-söksi
asteittain etenemisen
pdhjalla. Tämä nyt voimakkaa-l
na esille tullut menettelytapa­ehdotus
ei ole sinänsä uusi.
Senlainen ratlkaisumahdollisuus
on esitetty yhtenä vaihtoehtpjj
na;_viime keväänä Budapestissa
pidetyssä Varsovan liiton mai­den
tätä asiaa käsiteilleessäko-,
koul^sessa. Pääasiahan ei ole
se, millaisia muötoija käyttäen
turvallisuuskonferenssi saa-daian
aikaan, vaan se, että Eu-i
roopan turvallisuuskysymyk­sessä
edetääu Ikaiktoien rauhaa
rakastavien valtioiden ja kany
salaisten toivomaan suuntaan.
Canad'an halldtuksen) puhe­miehet
ovat antaneett puoltavia
lausuntoja Euroopan turvalli-,
suuskonferenssin : järjestämi­sestä
ja siihen osallistumises-*
ta. Toivottavaa olisi, että Car
nadan toimesta anmettadsiin vi­rallisesti
entistä vaikuttavampi
panos tämän tänkeäfi» asian
edistämiseksi.
DIKTATUURIMAISTA
H A L L I T U S T E N EDUSTAJIA
Y K : n kautta oli kutsut lähetet­ty
5 henkilölle kustakin jäsenr
valtiosta, 126 kansainvälisten
nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen
edustajille'^ekä eteläisen Afrikan
alueen huomattavampien vapau­tusrintamien
edustajille, joita oli:
läsnä seuraavasti: ANC, Etelä-
A f r i k k a ; PAIGG, Guinea Bissau;
FRELIMO. Mosambik; MPLA.
Angola sekä zimbabvvelaisen
(Rhodesia) • vapautusrintaman
edustajat.
Huolimatta valmistelukomiteart
tiukasta suosituksesta, jonka
mukaan kokoukseen saapuvien
nuorten.tulisi olla maansa nuori­soa
edustavia, oli mm. kaikki, l a ­tinalaisen
Amerikan diktatuuri-valtioiden
valtuuskunnat nimitet­ty
suoraan ko. maan hallituksen
toimesta eikä Afrikan ja Aasian--
kaan maiden edustajien joukosta
tällaisia puuttunut.
Esimerkkinä muistuu mieleen
Iranin nuorison "edustajan", nuo­ren
tytön väite siitä, että hänen
massaan osaa koko kansa lukea,
kaikki rakastavat shaahia ja
shaahitarta, ja jos köyhiä on, niin
se johtuu vain laiskuudesta. Sa­mantyyppisiä
olivat Indonesian
nuorison "edustajien" ( j o i s ta
suurin osa oli iältään reippaasti
päälle kolmenkymmenen) väitteet
ettei maas.sa ollut koskaan jär­jestetty
joukkomurhia, ettei po­liittisia
vankeja ole kuin kolmanr
nes luotettavien lähteiden kerto­masta
määrästä, että kaikki maas
sa olevat ulkomaalaiset yhtiöt
kansallistetaan "muutaman vuo­den
kuluttua".
N U K K E H A L L I T U S T EN
EDUSTAJISTA KIISTAA
Jo kokouksen alussa rintamaa
selkiyttäväksi kiistakysymyksek­si
nousi Saigonin, Soulin ja Tai-wanin
nukkehallitusten edusta­jain
läsnäolo kokouksessa, kun
taas Etelä-Vietnamin tasavallan
ja Kiinan tasavallan nuorison
edustajat eivät olleet voineet saa­pua
kokoukseen, YK :n toimesta
heille tosin oli lähetetty kutsu,
mutta koska näin oli menetelty
myös nukkehallitusten suhteen,
eivät Vietnamin, Korean ja K i i ­nan
nuorison todelliset edustajat
olleet läsnä.
l^difltykselliaten voimiep tälibl-T
ta vaadittiin nukkehallitusten
edustajien välitöntä p6istaiiii!sl4'
kokouksesta, mutta koska asiastsi
mentiin äänestykseen kokouksen
a^kiatessa' yleisistunnossa; jossa
edistykselliset voimat olivat luku-^.
määräisesti\ vähemmistössä, he
saivat jäädä.'
Tä!tä päätöstä sekä kokouksen
edustavuutta yleensäkin valaisee
seuraava WPDY:n (demokraJatti-sen
nuorison maailmanliitto) ja'
IUS:n (Kansainvälinen ylioppi­lasliitto')
asiasta laatiman jiiliri-lausuman
kohta: . . Päätös, jo­ka
kokouksessa tehtiin vastoin
edistyksellisen nuorison edusta­jien
mielipidettä ja kokouksen
puheenjohtajanv skandaalimaisen
menettelyn avulla, on- estänyt
nukkehallitusten edustajien kar-koittamisen
kokouksesta.
"Tällä päätöksellä on erittäin
vakavat seuraukset, sillä se teh­tiin
vastoin sellaisten valtuutet­tujen
näkemystä jotka edustavat
nuorison todellisia intressejä, toi­veita
j a taistelua. Se on vastoin
kymmenien miljoonien nuorten
ihmisten toiveita ja mielipidettä,
jotka osoittavat aktiivisesti soli^.
daarisuuttaan Vietnamin kansal­le,
joka taistelee U S A : n imperia­listista
hyökkäystä vastaan
Kaakkois-Aasiassa. Tämä päätös
estää Kreikan everstejä edusta­van
valtuuskunnan karkoittami^
sen kokouksesta.
^'WFDY on ylpeä siitä, että se
on tarjonnut tilaisuuden Mikis
Theodorakikselle, Lembrakis-nuo-risojärjestön
puheenjohtajalle,
kertoa kokoukselle Kreikan or­juutetun
ja sorretun kansan vai­keasta
taistelusta. Se, että Krei­kan
everstien edustajat saavat
jäädä kokoukseen, on röikeä.ssä
ri.stiriidas.sa monien valtuutettu­jen
mielipiteen kanssa, jotka
ovat maansa nuorison ja opiskelin
joiden todellisia edustajia . . .
Kokous, joka sallii nukkien ja f a ­sistien
osallistumisen; ei ole nuo­rison
todellisten toiveiden mukai-
Mitä mAii iänovlf
IriRSi: "JO VAÄRYtS VALLAN SAAPl"
Miknäi kiikoiii& Hösiaan veisata^ivifftä 440? ped^n.kyllä,
etiei sitä kirkossa hyväksyntä.
söiiäri jälkeeni niiA lukkari käski/meidati yalita'itse virren. Sa-'
kissa oli eräs toveri^ joka valitsi tämän virren^
leitiin veisäämästä^itä.
^ . virsi on kirjaan laitetiif^ jqs ei sitä veisata?
Ei uskovainen, vaan utelias
ir ir "k
Helsingin ev.lut, seurakuntien tiedotuspäällikkö, past. Juhani
Simojoki myönsi^ että mainittua virttä todellakin lauletaan' erit-.
täin vähän. Itse hä|;i oi osannut sanoa, onko häh koskaan kuullut
sitä kirkossa laulettavan. '
—-Tiettävästi sitä kuitenkin joskus on veisattu. Tarkoitus­han
on että sitäkin käytetään, koska se on virsikirjaan otettu,
mainitsi päät. SiÄiojoki mu£tä piti virttä sävyltään kolkkona. —
Mielestäni maailmassa! olisi kyllä aihetta laulaa sitäkin, hän totesi
sdtä kertoi, että saaman pitäjän^ tehtävänä on kulloinkin valita
virret.
• • • ^ •
Tässä 1600- ja 1700-luvun vaiheessa eläneen Ruotsi—Suomen
piispan^HaqvinSpegelin Mrjöittainassa virressä on mm. seuraa-::!
vanlaisia säkeitä: Jo vääryys vallan saapi/Se huutaa taivaaseen/
Se turmaa ennustaapi/ Vie kansat kurjuuteen — — —Nyt viekas
vilppi täällä/ On noussut kunniaan/ On valhe vallan päällä/ Ja
vääryys voimassaan/Ei kuulla kurjan ääntä/ Ja köyhää sorre--
taan/ Ja lainkin rikkaat vääntää/ Vääryyttä puoltamaan ———^
Kas köyhän leivän syövät/ Nuo jumalattomat — — —He armo­tonna
vievät/Osuudet orpojen— .
— Kansan Uutiset "kyselyosastosta" elok. 2 p.
Sionisifien nykyinen politiikka
on Israelin etujen vastainen
nen . . ."
SELVÄT HINTAVIA-LINJAT
SYNTYIV.\T
Masentavasta alusta huolimatta
kokouksen luonne muuttui jakau-duttaes.
sa komissioihin. Poliitti-se.
sti tietoisimmat j a aktiivisim­mat
henkilöt ryhtyivät tärkeäm­mässä
j a mielenkiintoisemmassa
komissiossa., maailmanrauhan-ko­missiossa,
käymään ankaraa tais­telua
edistyksen ja taantumuk­sen,
anti-imperialismin ja impe­rialismin
voimien välillä. Edistyk
sellisen rintaman runko muodos­tui
sosialisti-: ja arabimaista; jot-
(Jatkuu 3 sivulla)
JuMakinia halu/taan
Joului-julkaisuun
Toronton suurjuhlassa otettiin
paljon kuvia ja siellä olikin run­saasti
kuvattavaa.
Joulu-julkaisun toimitus olisi
hyvin kiitollinen jos parhaiten
onnistuneita kuvia lähetettäisiin
"Joulussa" julkaistavaksi.
Kuvat — julkaistavat ja jul­kaisematta
jäävät — lähetetään
asianomaisille takaisin jos niin
halutaan. Olkaa ystävälUsIä ja lä­hettäkää
kuvat osoitteella: "Jou­lun"
toimitus. Box 69. Sudbury.
Ont. Mainitkaa myös. jos haluat^
te kuvanne takaisin. Kiitos.
Joulun toimitus.
Israelin vallanpitäjien harjoit­tama
amerikkalaisen, englantilai­sen
ja länsisaksalaisen imperia-lismhi
globaalisten etujen tukemis-politiikka
on ristiriidassa Israe­lin
kansan todellisten kansal­listen
etujen ja tämän alueen rau­han
etujen kanssa, kirjoittaa Is.
raelui kommunistisen puolueen
keskuskomitean sihteeri David
Henin neuvostoliittolaisen Koih-munist-
aikakauslehden uusimmas­sa
numerossa.
Artikkelissa, joka on omistettu
Israelm kommunistien taistelulle
Tel Avivin vallanpitäjien aggres-sävisia
pyrkimyksiä vastaan, tode­taan
mm., että Israelin kommunis­tit
ovat vastustaneet ja vastustavat
militaristista, kiihkckansallista ara­bien
vastaista suuntausta sekä hilli­töntä
neuvostovastaista kampanjaa;
Israelin kommunistit — juutalaiset
ja arabit — seisovat rinta rinnan
tässä taist&lursa. Israelin hallitsijoi­den
ja sionistisen liikkeen johdon
harjoittaman vilhamielisyyden poli­tiikan
' vastapainoksi kommunistit
ovat esittäneet ohjelman Palestiinan
ongelman ratkaisemisetei ja ara­bien
ja IsraeKn kriisin ratkaisemi­seksi
demokraattisella, imperialis-minvastaisella
pohjalla, jolloin tun­nustetaan
.molemminpuolisesti Is­raelin
kansan ja Palestiinan arabi­kansan
kansalliset cckeudet.
Taistelussa hallitsevaa sionistista
politiikkaal vastaan kommunistit
ovat lähteneet Israelui kansan ja ara
bikansojen yhteisistä eduista. Tämä
taistelu halliitsevien piirien virallis­ta
imperialistimielistä smmtausta,
sionistista valloitus- ja anastuspoK-tiikkaä
vastaan on samalla sekä
kansamvälistä että isänmaalUsta.
Se osoittaa, että on olemassa myös
toinen Israel, joka pyrkii rauhaan ja
veljeyteen arabikansojen kanssa,
että maan hallitusta ja kansaa ei
voi samastaa^ että Israelin yhteis­kunta
muodo^uu eri luokista ja sii­nä
toimii erilaisia poliittisia voimia.
Sota, miehälys ja liitto imperia­lismin
kanssa ovat ristu"iidassa Is­raelin
todellisten kansallisteh etujen
kanssa ja horjuttavat perustuksia
myöten SMi turvallisuutta. Taistelu
mihtarismin ja kiihkokansallisuuden
ja toisaalta rauhanpyrkimyksen vä­lillä
tulee yhä edelleen kiristymään
ja horjuttamaan hallitsevien piirien
aggressiivista, epäkansallista ja kan
sanvastais-ta politiikkaa.
Yhä laajemmat israelilaiset pihit
eivät, enää hyväksy hallitsevien pii- ^
rien pääväitettä, että Israelin kan­salla
ei muka ole "muuta vaihtodi-toa"
kuin jatkaa voimai&äytön,
miehityksen ja anastuksen politiik­kaa.
Vastakkaisuus kahden pääsuun­tauksen
välillä Israelin : yleisessä
mielipiteessä kärjisyy. Toinen —
toistaiseksi haDitseva — kannattaa
sodan jatkamista, anastu^litiik-kaa,-
talouselämän militarisoinnin
voimistamista ja työläisten ja laajo­jen
kansanjoukkojen elintason alen­tamista.
Toinen, yhä voimistuva
suuntaus osoittaa rauhanomaisen
ulospääsyn selkkauksesta, tien so­dan
ja verenvuodatuksen lopettami-
.seen, uusien suhteiden luomiseen
Israelin kansan ja arabikansojen vä-
Iille.
Viidefn maan ehdotus:
FItelä-Afrikan hallinto
Namibiassa laiton
New York. — Y K : n turvallisuus-neuvosten
viisi jäsentä, niiden jou­kossa
Suomi, ehdotti viikko sitten
tiistaina, että kaikki Etelä-Afrikan
kanssa biplomaattisuhteissa olevat
maat julistaisivat vu-allisesti Etelä-
Afrikan hallinnon Namibiassa (Lou-nais-
Afrifcassa) laittomiksi.-.
Suomi ehdotti kysyttäväksi kan­sainvälisen
tuomioistuimen mielipi­dettä
Etelä-Afrikan laittoman hallm-non
seurauksista muille maille.
Turvallisuusneuvoston on määrä
pian kokoontua harkitsemaan pää­töslauselmia
ja mahdollisuuksia
ryhtyä muihin.toimiin Etelä-Afrikan
poistamiseksi Namibiasta ja alueen
saattamiseksi YK:n valvontaan.
Etelä-Afrikka pyrki Kansainliiton
lakattua vuonna 1946 liittämään
Namibian alueisiinsa, mutta kan­sainvälinen
tuomioistuin kielsi muut
tamasta sen territoriasemaa YK:n
suostumuksetta.
Päätöslauselmaa ehdottivat Bu­rundi,
Nepali, Sierra Leone, Sam­bia
ja Suomi.
PÄIVÄN PAKINA
"MUSTASTA" AGNEWISTA ELOKUVA
Yhdysvaltojen virallista pro­pagandaa
ulkomailla hoitava
elin, USIA on valmistanut va­rapresidentti
Spiro Agnewista
80,000 dollaria maksaneen .ja 15
minuuttia, kestävän värieloku-van.
Tässä elokuvassa kiihkeää
ääritaantumuksellista rotudis-kriminaattoria
Agnewia kuva­taan
kasvatuksen edistäjäksi,
kansalaisoikeuksien puolustajak
s i ja rotusorron ; viholliseksi,
köyhien ystäväksi ja yleensä
liberaaliksi.
Elokuvasta televisiossa anta­massaan
"Tausunnossa USIA :n
johtaja Bruce Herschensohn ko
rosti, että sen tarkoituksena on
antaa kuva Agnewista "syvien
vakaumuksien voimakkaana
miehenä, joka puhuu suorin sa­noin".
USIA :n elokuvaa ei saa
esittää Yhdysvalloissa. Sen si­jaan
sitä levitetään englanniur,
ranskan ja espanjankielisin
tekstein Yhdysvaltojen lähetys­töihin
ja konsulaatteihin ym­päri
maailmaa ao. maiden tele­visioissa
j a ' elokuvateattereissa
esitettäväksi.
USIA:n elokuvassa ei ole sa­naakaan
Agnewin neekereitä,
ylioppilaita, älymystöä ja Viet­namin
sodan vastustajia her-dysvalloissa
yleisön, lehdistön ja
television taholta.
Ehkä onkin parempi, totesi
Kansan Uutiset-lehden paki­noitsija
" P i l k k i " , että Agnew-in
värielokuvaa ei esitetä " V a l ­loissa",
siellä kun mm. tomaa­tit
ja kananmunat ovat suh­teellisen
halpoja. Ja toisaalta
osa amerikkalaisia voisi kuolla
nauruun elokuvan nähdessään.
( Agnevvin propagandaeloku­van
tehona-arvo ulkomailla on
kiiitcnkin sangen kyseenalai^
nen, sillä amerikkalaiset lehdet
ja televisio muun'maailman leh
distön välityksellä ovat kyllä
jo luoneet oman mustavärisen
kuvan taantumusvarapresiden-tistä.
Kankkulan kaivoon US­IA
: l t a ori mennyt 80,000 dolla­ria.:
• •
• » . • • • • • • •
Herald Tribune kertoi äsket­täin
monen palstan kuvalla va­rustetussa
etusivun uutisessaan,
että USAn kansallispäivän viet­toon
heinäkuun 4. pnä Waah- •
ingtonissa osallistui 350,000 ih­mistä,
joista suurin o^a oli ta­valliseen
keskiluokkaan kuulu­via
ei-poliittisia amerikkalais­perheitä.
Pääasiassa kesalomatunnel-jaavista
puheista eikä liiöih 8it^='F^iösa elävistä amerikkalaisista
tä musertavasta kritiikistä, jo- toivoi siellä vanhanaikaisen us­ta
häneen on kohdiBtottu Yh'^ kon palauttamista Jumalaan ja
maahan, (in God and country),
Herald Tribune kertoi.
Näin idyllinen tilaisuus ei sen
tään ollut, sillä "konekivääri-saarnaaja"
Billy Graham (jo­ka
Vietnamin "joulusaarnas­saan"
rukoili, "voittoa" ameri-kan
hyökkäysjoukoille) ja pel­le
Bob Hope puolustivat kiivaas
t i Nixonin sotapolitiikkaa Kaak
kois-Aasiassa, kuten on aika­naan
uutistiedoissa kerrottu.
Lisäksi heinäkuun neljännen"
päivän juhlien yhteydessä piti­vät
myös Vietnamin sodan vas­tustajat
omia mielenosoituk­siaan,
joista kyynelkaasun lei­jaillessa
pidätettiin kymmeniä
rauhanpuolustajia. Nixonin kan
nattajien Lincolnin patsaalla
järjestämään hartaustilaisuu­teen
osallistui vain 10,000 sie­lua.
Washingtonissa järjestetty
kansallisjuhla oli kuitenkin mel
ko vaatimaton verrattuna sa­manaikaisesti
Byronissa Geor­gian
osavaltiossa järjestettyyn
kansainväliseen rock-pop-festi-vaaliin,
mistä Herald Tribune
kertoi lehden samassa numeros­sa
yhden palstan uutisessa s i ­säsivulla.
Tähän osallistui y l i
500,000 nuorta.
Tilaisuus paisui niin valta­vaksi,
että järjestäjien oli luo­vuttava
pääsylippujen myynnia-
. tä ja julistettava se vapaaksi.
Niin ja nyt nleille kerrotaan
Reutersin Washingtonin , uuti­sessa,
että Yhdysvaltojen en­tinen
presidentti, Lyndon B.
Johnson "halveksi Britannian
entistä pääministeriä, Harold
Wilsonia ja oli sitä mieltä, et­tä
Wilson menetteli petollises­t
i " Vietnamin ja yleensä Kaak­kois-
Aasian sotapolitiikan kan­nattamisen
tiimoilta.
Tällaisen tiedon . julkaisi
Washingtoni8sa toimiva Lon­too:.
Timesin kirjeenvaihtaja
_ Louis Heren.
Kirjassaan "No Hail, No
Farevvell (Ei hurraata, ei jää­hyväisiä)
Heren kertoo puoli­toista
vuotta sitten Valkoises­ta
talosta poistuneen Johnsonin
katsovan, että Wil3on politikoi
Vietnamin sotäkysymyksessä
samalla kun hän kieltäytyi an­tamasta
Yhdysvalloille sotilaal­lista
apua.
Ajatella asiaa: Näyttää siltä,
että koko maailma —, amerik­kalaisten
enemmistö mukaan­luettuna,
- ^ b l i ja on tässä y h ­teydessä
niin entistä kuin ny­kyistä
Yhdysvaltojen president­tiä
vastaan!
Vain Saigonin satelliitit, Ete­lä-
Korean palkkarengit ja hei­hin
verrattavat ovat kiivailleet
USAn likaisen sodan puolesta
Vietnamissa.
Sellaista on maailman meno,
' — Känsäkoura
... M ^ t