Vapaus, September 10, 1957

              immmm
Sivu2 Tiistaina, syysk. 10 p. — Tucsday, Scpt. 10, 1957
Y A P A us
(UBEKnr) — Xodependent LatMr
Olgan of ntmfab Canadfans, fis-taldUbed
Ktyv. 19». Authorized
äa seoond cla» tnail by the Post
Offloe DQjartmeat, OttBwa. Pub-lisbed
ttoice ireekly: Tuesdays,
l l i a n d a y s and Satordajra fijr Vapaus
Pabllshing Comtäof IML, at lOO-UC
8 lm 8 t W.. Sodbiny. O n t . Canada.
Telepbones: Boa. Office OS. 4-426«;
EiiaUiTiälOtnce OB. 4-4265. Manager
e. SuksL Editor W. EUttnd. Mailing
addfess; Box 88. Statoy. Ontario.
AdP^rUsing rates vpon «ppUcattMl
Translatton fre^ of <Harge.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: i vk. 7J00 0 U c S.75
''9 klc.''3.25
mdrsTaHolan: 1 vk. 8U0O « kk. 4.30
Sitomessa: 1 vk. ftSO kk. 4.7»
1917 —Juhlavuosi 40. vuosikerta ^1957
; Suomessa muodostettu pää-mmis^
teri Sukselaisen uusi vähemmistöhallitus on saanut
asiann^^ täkäläistem maan-ndestenimä
keskuudessa Näin matkan päästä katsoen ja
ttiifi hyvää kiiih isiemme maan hallituksille toivommekin—
meistä tuntuu, että tämä uusi tulokas joutuu ikääkuin otto-jp
«dkai>i6hokiaisei^^ myrskyihin, ettei ise
tiedä kaikin ajoin itsekään kenen puoleen kääntyä. Mutta
niahdpllista kuitenkin ^bn, että oikeiston ärhentelystä huoli-n)
lC|tta tärojl uusi tulokas ei suuren kansan suosioon pääse —
el ainakiiännykjrisellä ohjelmallaan.
Öaadaksemrhe jonkinlaisen läpileikkauskuvan Suomen
uudesta hallituksesta, julkaisemme Suomen poliittisen elär
märijphtaylen lehtien lausuhtbj% tästä uudesta tulokkaasta.
! ^ alkuosassa, että "hallitus
oh iiikcivöituhuf^kurt siihen sekä "työ-i^
kihapioiitiikan ja talouselämän asiantuntijoita". Lehti
myös, että viiden puolueen hallitusneuvottelut vei
"sosialidemokraattien leskisläisen siiven ja kokoo-muKsen
päätös hallituksen kaatamisesta". Viitattuaan epä-ntääräisesti
devalvaatiooh eli markan arvon alentamiseen,
lehti siirtyy hyökkäyksestä puolustukseen:
' "V«Nyt muodostettu hallitus on ehditty leimata nimen­omaan
oikeiston taholta 'työmarkkinahallitukseksi', tarkoi-tukiiena
sanoa siihen liittyvän ulköparlamenttaarisia piirtei-täi"
ph tietenkin myönnettävä, että hallitukeen kokoonpanoon
liittyy tavallisesta käytännöstä poikkeavia muotoja... Uu-hallituksella
on tietysti sinänsä oikeus vaatia, että sii-sähtaudutaan
tekojen mukaan." i
Suomen Soslalidemokraaitl on käärmeissään ja tuomit­see
tämänkaltaisen hallitusremontin ja ns. skogilaisten sii-hen
osallistumisen peräti "hajoittavana} tekona". Kir^joituk-sesta
huokuu syvä pettymys sen johdosta, että sosdem. puo­lueen
johdon suunnitelmat yhteistyöhallituksesta kokoomuk-p?
lifiilS?S^|:>--- • sen.ibsanotolla menivät myttyyn, eli niinkuin lehti sanoo:
^./^Sosialidemokraattiselle puolueelle hallituksen tällainen ;
muodostaminen on isku vasten kasvoja. Hallituksen muodos­tamiseen
ilman sosialidemokraatteja on täysi oikeus, mutta
m6'>idämme kiinni siitä, että keskenämme hyväksymiämme
eisesti varsin hyvin tunnettuja ryhmäkokonaisuuttam­me
koskevia periaatteita ymmärretään ja kunnioitetaan ul-köjpiuolellämmekin..."
,
Helsingin Sanomat ihmettelee syntyjä syviä seuraavaan
tapaan: . y
Vaikka nykyisen kapean hallituspohjan laajentamista
sinänsä pidettävä terveenä toimenpiteenä, herättää
ii toteuttamistapa ihmettelyä. Todistaahan melkoista piit­taamattomuutta
parlamenttaarisen peliti kääntöihin nähden
sbsialiidemokraattinen puolue puolueena kylmästi
ja sen sijaan otetaan hallitukseen puolueen vä­hemmistöön
lukeutuvia henkilöitä. Skogilaisten mukanaolo
hallituksessa rrierkitsee painopisteen siirtymistä nykyises-tääh
huomattavasti vasemmalle. Parin oikeistoedustajän mu­kaantulo
ei tätä tosiasiaa voine muuksi muuttaa."
LI' I C**VUBI Suomi on sekä vihastunut että pelästynyt "seikkai-
I j ^ i l i • liipplitiikasta" jms. vain siksi, että kokoomusta ei ole nyt-
« t f e K V 'liään kelpuutettu mukaan! Se on huolissaan jopa demokra­tiankin
kohtalosta, kuten seuraavasta näkyy:
5 "Merkillisintä tässä kaikessa on, että hallituskysymys
Hoidettiin jälleen kerran vastoin rikkomattomina pidettyjä
i ]}arlamenttaarisia tapoja. Kun kerran viiden puolueen neu-
I Voitelussa kävi riittävän selväksi, että vastuuntuntoiset op­positioryhmät
olivat valmiit yhteistoimintaan välttärhättö-mäksi
katsotun enemmistöhallituksen muodostamiseksi» niin
eikö olisi ollut luonnollista, että asianomaisella taholla olisi
suhtauduttu lojaalisesti häihin lujan parlamenttaarisen poh-jän
luomista tarkoittaviin pyrkimyksiin. Niin^ ei kuitenkaan
t.f'1} i?" V menetelty... Kun näin tapahtuu jo toistamiseen lyhyen ajan
^ sisällä, herää pakostakin ajatus, että olemme tätä tietä ek-i^
jrmässä demokratiasta kohti monokratian pimeitä polkuja."
Näin oikealla siivellä ja sosialidemokraattien tanneri-lais-
leskisläisessä rivistöissä!
SKDL:n pää-äänenkannattaja Kansan Uutiset, jonka
pirteän uutispalvelun välityksellä olemme myös yllämainitut
lainaukset saaneet, esittää epäilynsä siitä, että suurtyönanta-japiirien
edustajain vetäminen Sukselaisen kolmanteen hal­litukseen
oh merkki entistä pahemmasta, yha oikeammalle
siir^misestä, semminkin kun ei ole varmaa, pysyvätkö ns.
'skpjiiaiset sanojensa takana silloin kun tulee.Iqrsymys teois-
,?f'vf'i - ^ tsiriv^stuunalaisena kansan puolustajana SKPL:n lehti lu-
' " "^'tehkin suhtautua tähänkin hallitukseen asiallisesti,
hallituksiin ja, määritellä asenteensa hal-vaatimalla
tavalla. Näin kirjoittaa Kansan
r SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ I
Ida Notdlniid, Sudbiuy, Ont. täyt­t
ä ä 70 vuotta keskiviikkona «yyskaun
i l pnä. -
B o l d a Lahtinen, Port Arthur,
Ont. t ä y t t i a torstaina, syyskuun 12
imä 75 vuotta.
Aleksander. Anitnan, Toronto,
Ont-, täyttää keskiviikkona, syys­kuun
11 p n ä 75 vuotta.
Afiei Vaolikonen, 'VtTanup, Ont.,
täytU perjantaina, syyskuun 6 p n ä
77 vuotta.
Alex Anitfenonr Toronto, Ont., täyt­t
ä ä tänään, syyskuun 10 p n ä 75 vuot­ta:'
/^ ^ . • • • • _ i J ; ::
• Ybdyznine sukulaisten Ja tuttavain
i onnentoivotuksiin.
[JMKtä i h ^ ^
T V H T A I T A " POMMEJA -
M i l t e i käsittämättä sitä me olem­me
omaksuneet mielipuolisten ih­misten
kielen. Me puhumme "puh-
I t ä i s t ä " vetypommeista, aivan kuin
me käsittelisimme ^moraalisen ke­hityksen
korkeinta^ vaihetta. Me
käytämme satukielimälstä sanoja
kuvataksemme koneistoa, j o l l a voi­taisiin
sekuntin murto^osassa polt­taa
poroks'i miljoonia ihmisiä — ei
ihmisten kUviä, vaan todellisia elä­viä
ihmisiä, aivan samanlaisia kuin
tapaatte ruokapöytänne ympärillä.
Minkälaista kauhistuttavaa mieli­kuvitusta
pn se, e t t ä voimme yhdis­t
ä ä sanan "puhdas" sellaiseen lai­tokseen,
jolla voitaisiin polttaa i h -
alisten rakentamat kaupungit?
N i i n , initä sanaUa "puhdas" todel­l
a tarkoitellaan on se, e t t ä me voi­simme
o l l a kykeneviä valmistamaan
suhteellisesti vähemjmäh radioak.>
tiivistä pölyä aiheuttavan pommin.
Mutta se, e t t ä sanomme vetypom­mia
"puhtaaksi" on hävytöntä i l ­veilyä
näiden sanojen kanssa. —
Saturday Review.
Mannerii«ianin plootu
aatnettiin takaisin
XdöpenhaBDlna. — Juori' ennen
presidentti Kekkonen torstaista
vierailna Bnrmetster Walnin ko­netehtaassa
sai tehtaan luottamus-mies
Tage . OlBen vastaanottaa
Suomen sanrlähetyatön edustajilta
Soomen Valkoisen Raasun kannia-m
r i d n . Neuvoteltnaan työpailtan
maiden laottamusmiesten kanssa
p ä ä t t i Tage Olsen palauttaa kan-hiamerkin,
kertoo kommuhlatinen
lehti Land og Folk.'
Öisen perustelee toimenpidettään
'sillä, e t t ä ritarikunnan'perusti ken­raali
Mannerheim ^mmlkaUssa
l91d sein Jälkeen kon Saoinen työ­läiset
oli voitettu.
Budapestin. radio Ilmoitti elolcuun
23 pnä. että on saatu aikaan sopi-mus.
Jonka mukaan Diefenbaicerln
hallitus on valmis Järjestämään v a ­paat
lentokyydlt kaikiHe niine C a -
nadaan saapuneille unkarilaisille pa-^
kolaisine, Jotka lokakuun I päivään
menessä esittävät anomuksensa ' U n -
kariiii takaisin palaamiseksi tTnkarin
asiainhoitajalle Puolan lähetystöjä;
Jonka osoite on 255 Plora St., Ottawa.
Elokuun 31 pnä tästä sopimuksesta
kerrottiin sanomalehdissä Ja raido-uutlsissa
kautta Canadan.
: Sitten viime marraskuu^ 33/K)0 un­karilaista
pakolaista on saapunut Ca
nadaan siirtolaisuusvirkailijain anta­mien
tietojen mukaan. He ovat selost
taneet. että takaisin kotimaahansa
palaavien määrä tulee olemaan soh.
teellisesti pieni. Unkarin asiain hoi­taja
Roy Schaeffer on kuitenkin se­lostanut,
että n. 1,800 on Jo esittänyt
anomuicsensa päästäkseen takaisin
kotimaahansa. *
J a näyttää siltä, e t t ä Jos kaikki un­karilaiset
pakolaiset saisivat tiedon
tästä kotlinpaluumahdollisuudesta- e i ­vätkä
siirtolalsuusviraston palveluk­sessa
olevat unkarilaiset fasistit l u ­kuisissa
sih^laisuuskeskukslssa kaut
ta Canadan pääsisi eristämään näitä
siirtolaisia, useita tuhansia pakolai­sista
käyttäisi tätä tUaisuutta p ä ä s.
Iäkseen takaislrt kotimaahansa.
Kuinka t ä m ä on mahdollista?
Emme voi kieltää sitä tosiasiaa, et­tä
unkarilaisten pakolaisten Joukos­sa
on paljon fasistisia terroristeja,
seikkailijoita Ja multa aineksia. Jotka
pakenivat tJnkarista vallankaappaus­yrityksen
Jälkeen. Tämä el kuiten­kaan
selosta asiaa täydellisesti. Ne
ainekset eivät muodosta enemmistöä
eivätkä ole kärsineet epäkbhtelusta,
työttömyydestä Ja pettymyksestä.
Enemmistö oh, harhaanjohdettuja
aineksia. Jotka pelästyivät vallan­kaappausyrityksen
hävittävän luon­teen
kehityksen Johdosta tai pelkä-,
sivät. e t t ä siitä kehittyy koko Euroop::
paa käsittävä sota. Ja eräät toiset
kulkivat sekasorron vallassa eivätkä
vieläkään tiedä miksi Ja kuinka he
ylittivät rajan.
Heidän Joukossaan on alaikäisiä
nuorukaisiä, yksinäisiä naisia, isättö­miä
perheitä j a yksinäisiä miehiä,
jotka vasta nyt ovat käsittäneet min­kä
he^pyat huolimattomuuden kaut<^'
ta menettäneet ja kuinka heitä pe­tettiin
tulemaan vieraaseen maahati,
missä heidän edessään on ollut val­keat
olot. •
Eräs näytteiijä,'joka oli puhdistus-'
työläisenä hotellissa Montrealissa,- te­ki
itsemurhan joku kuukausi sitten
Ja jätti jälkeensä nuoren vaimonsa
K I B J . S T E f l ^ S Z Ö EE
muistutti
O l i erinomainen elämys tavata
Neuvostoliiton ja muiden maiden
nuoria Maailman Nuorison Kuuden­nella
Festivaalilla Moskovassa. Epä­luulojen
ja vihan vallitsemassa
maailmassa tällaiset . tilaisuudet,
missä eri maiden nuorilla on tilai­suus
tavata toisten maiden nuoria,
ovat sekä valistavia että välttä(nät-tömiä
maailman marssiessa kohti
rauhaa j a ystävyyttä.
E r ä s vaikuttava seikka festivaa­l
i l l a oli k u n k a i k i l l a mailla, niin
pienillä kuin suurilla, oli tasavertai­nen
tilaisuus e s i t t ä ä kulttuurisaavu
tuksiaan. Päivällä meillä oli tilai­suus
nauttia USA:n, Neuvostoliiton
tai mahdollisesti Italian edustajain
esittämästä konsertista ja samana
i l t ä ^ ä me voimme siirtyä toiseen
tilaisuuteen, jonka j ä r j e s t ä j i n ä oli­vat
mahdollisesti marokölälset.
tuksessa juuri sen suoritta­mista
valvomassa...
"Eri hallitusryhmien silmis­tä
paistaa peloittayan selvästi
vain omat taktilliset laskel­mat.
Maalaisliitto uskoo deval­vaation
kykyyn lisätä tilapäi­sesti
juuri vaalien edellä työ­tilaisuuksia
nimenomaan met­sätöissä
välittämättä sen va­kavista
seurauksista. Maalais­liiton
selvä pelko ennenaikai­sista
vaaleista osoittaa sen tar-nimenomaan
skogiläisoppo-
Tanner-ryhmän sivuut-hinen
virallisessa miiysterituolien jaossa, on saattanut ai- I vettä löytää joku vaalikikka
•ttttaia sellaista käsitystä, että työtätekevää väestöä vastaan maaseudun köyhän väestön hä-iSitihnäftu
vaara^ piisi, huomattavasti lieventynyt. Selvää pn, j määmiseksi... Skogilaisille on
<|tta tkpkoomuksen Tannerin saama vastatuuli on myön- tärkeintä saada hallitukseen
lainen merkki, mutta toisaalta kahden suurtyöhantajaedus- kelpuutettuina yliote puolue-
^jan' mukaansoyittautuminen äjntaä aavistaa, että vaikka '
phantajapiirit eivät odottaisikaah hallitukselta selvää myo-johdostaan
ja työnantajaedus-tajat
laskevat puolestaan hal-lituskumppaniensa
joustavuu­teen
'ymmärtää* iyönantajien
^huoha.-; -.-:v:>;vr';;;:v:;.^;:,::^^
"Onko siis Sukselaisen kau­neusleikkaus
onnistunut, se
voidaan sanoa ydsta,;ktm hal­litus
on katsonut ajan tulleen
ja alkaa poistaa kaärei^. Luon­nollisesti
kansandemokraatit.
.aen hallituksen tilinpäätös ei myöskään ole antanut mitään 1 suhtautuvat tähän hällituk-
'•'Siuttlta, niin uskovat ne kuitenkin saavansa hyvin kelpaa-
'f ^äa sivumyötäistä-Joku voi arvella, että Söderhjelmin ja
• .^iiran sijoittairiinen hallitiiksessa SAK:h miesten väliin» pi-
Haisi työnantajain edustajat kurina, mutta tuskinpa juuri Iplll I; fdljeström' ja Uoti Ovat parhaimpia kapitalistien suitsitta-
=^ * ^ hallituksessa on mutttehkin var-
• heijkko... käytännön talouspolitiikassa ei rjrhmä 94
'^Mcogilsdset)':6le :vielä vakiiuttävasti?osoittanut» missä mää-
, ; lon se selspo sanojensa takana. Toisaalta edellisen SuEiselai-utta
siitä, kiiinka paljon maälaisliittölaineh tälou^li- seeh, kuf6h edellisiinkin, täy­sin
asiallisesti. Hallitiiksen työ
näyttää, kuinka suureksi ko­koomuksen
tappio ; muodostuu
,:cvi|:ft^ yksimielisyyteen sellaisestaan mitä ya- 1 ja minkälaiseksi hallitukseh
^-'^^ | 1 ^ ^ yastaah.suimtauttiyasta loimen- 1 ohjeimaiijaUstus öh tarkoitet-^
meksikolaiset tai j o k u toinen pieni
maa. •
Tällä tasavertaisuuden periaat­teella
on hyvin suuri merkitys sel­laisessa
maassa kuin Canadassa,
missä on n i i n monta eri kansalli­suutta.
Minun mielestäni on "vält­tämätön
kaikkien kansallisten ryh­mien
aktiivisesti toimia kulttuurin
alalla j a tuoda esille ne rikkaat
kulttuuriperinteet, jotka ovat omi­naisia
k a i k i l l e kansoille, jos me ha­luamme
k e h i t t ä ä todellisen canada-laiseti
kulttuurin.
Kuinka puutteellista olisi elämä
Canadassa ellei meillä olisi italia­laisten
siirtolaisten rikas kokemus
laulun alalla; skotlantilaisten säkki-p
i l l i t , suomalaisien näyttämötaide
tai Canadan ranskalaisten iloiset
laulut j a tanssit. Lukuisia muita
esimerkkejä voisi mainita • muista
kansallisuuksista, jotka ovat tuo­neet
p e r i n t e e n s ä mukanaan ja pitä­neet
ne elossa t ä ä l l ä vuosikausia.
Jos on totta, että nämä puolet
ovat t ä r k e i t ä kulttuuri- j a urheilu­toiminnan
kehittymiselle Canadas­sa,
niin suomalaisten keskuudessa
pian alamme kysymään, e t t ä kuinka
me voimme parhaiden omalta koh­daltamme
edistää tätä suurta isän­maallista
tehtävää. Ulkomaalaisten
k u l t t u u r i t ä h t i e n : tuonti Canadan
kansalliseen näyttelyyn j a muihin
suurjuhliin ei e d i s t ä t ä t ä asiaa. Sen
sijaan mefdän tuUsi kohottaa omia
cahadalaisia k u l t t u u r i h e n k i l ö i t ä näi­hin
arvotehtävlin. Ja he ovat sii­hen
kykeneviä.
Musiikin alalla e r ä ä t meidän nuo-^
rista, soittajista ovat kuluneiden
kuukausien aikana saaneet kansain­välistä
tunnustusta. Canadalaisten
nuorten järjestämät konserttitUai-suudbt
nuorisofestivaalilla saivat
kohdalleen lämpimän vastakaiun
monien eri maiden nuorilta.
Halifaxista Vancpuveriin saakka
varsin nuorilla on erinomainen t i ­laisuus
jatkaa toimintaa kulttuuri-vainiolla
niinkuin äitimme j a isäm­me
ovat tehneet j a v i e l ä k in t e k e v ät
Suomalaisilla nuorilla on hyvä ti»
laisuus siihen liittymällä paikalli­s
i in urheiluseuroihin tai kulttuuri­j
ä r j e s t ö i h i n . \
N i i n me voimme parhaiden edis­t
ä ä Canadan kehitystä itsenäisenä
j a vapaana maana niinkuin liitto^
valtion isät unelmoivat maatamme
perustaessa lähes vuosisata. sitten.
Tietysti kaikin-yhdynune siihen, et-,
t ä i ^ n ä i ^ e l l S maalla o n oltava oma
i t s d i ä i n i ^ ^ k a l t t u u r i n s a .
ja on olUit lukuisia mtdta itsemuiha-y
r i t y k i ^ eri puoUUamaata. O n blliit
tapahttiinia ' k n h ' pakolaiset ovat
kääntyneet unkarilaisia fasisteja Ja
seikkailijoita, vastaan. Jotka toimivat
tulkkeina Ja ^Ilvälvojina pakolaiskes­kuksissa.
Nämä yllvalvojat ovat es­tänee*
t ^ t y m ä t t ö m i e h ' henkilöiden
köskettUosennlkomäailnian kanssa ja
ne. Jotka eivät' ple alistuneet^ heidän
komentoonsa, on heitetty ulos oman
onnensa ' nojaan' Uman varoja. He
ovat myös icavaltaneet jiakplaisteh
varoja -Ja pakolaisille tarkoitettuja
tavaroita. • ; '-^
Monet pakolaisista joutuivat viime
kevääojä j a kesänä nukkumaian: puis­toissa.
He etsivät töitä Ja kärsivät
nälästä monien viikkojen ajan.
Ne, j o t k a eivät ole syyllistyneet
muuhun rikokseen kuin Unkarin r a ­jan
laittomaan ylittämiseen, eivät
Joudu rankaisun kohteeksi, j o s he pa­laavat
takaisin kotimaahansa. M o ­nilta,
Jotka ovat saaneet; matkaliput
sukulaisiltaan j a ovat - palanneet ta­kaisin
Unkariin, on s ä ä t u tietää, et­tä
heidät on palautetttf takaisin ep-tisnie
työpaikoilleen tai muihin teh­täviin.
:.; :''''::y/-;--':-i:'r y\:: -
Ottawa o l i ' erittäin vastahakoinen
suostumaan • t ä h ä n . söpiittukseeti Ja
täkäläisten unkarllaisapuriensa avus­tamana
<> ilmeisesti tekee mahdollisim-mah
vähän asian puolesta. Se on kat­keta
pniCTi Ottawan nieltäväksL
iältä, canadalaiset tulevat ajattele­maan
viime s y k ^ , "vallankumouk­sesta"
Ja kalltlsta sen yhteydessä l e ­vitetyistä-
valheista kun he saavat
tietää, että eräät tuhannet "vapaus­taistelijat"
palaavat niin pian koti­maahansa?
Kuinka on mahdollista Diefenba-kerin
hallituksen tässä tilanteessa
kannattaa Unkarista tekaistua r a ­porttia,
joka tulee YK:£sa käsiteltä­väksi
syyskuun i o pM?. ; \
Ja kuinka silmät aukeavat kun n ä ­mä
tuhannet kotiinsa palaavat p ä r
kOlaiset kertovat ystävilleen, että
Amerikan Äänen ja Vapaan Euroo­pan
radion lupaukset eivät toteutu­neet.
Monilla heistä on hyvä käsitys C a -
hadasta j a sen rikkauksista, mutta
he eivät tule erehtymään kun he ver­taavat
täällä Ja siellä vallitsevia yh­teiskunnallisia
Järjestelmiä.
I ä s s ä asiassa taistellaan kylmää
sotaa vastean. inhimillisten oikeuk­sien
puolesta, epäoikeudenmukai­suutta
Ja valheellisia lupauksia vas­taan.
Se ansaitsee -kaikkien rauhaa
rakastavien canadalaisten tuen Var­sinkin
kon Ottawa on suhtautunut
siihen hiin vastenmielisesti j a k un
siirtolaisviraston palveluksessa on
n i in paljoiv faslstityyppejä. •
Pikettilinja Guy- ja St. Catherine-katujen; kulmauksessa
Montrealissa protestoi kansalaisoikeuksien antamista Ha-'
rold: Banksille, International Seamens Union johtajalle.v
Canadian Seamens Union piketit kantoivat taulujaan oi^
keustslon edustalla elokuun 23 päivänä, jolloin Banksin
anomusta käsiteltiin.
25 VJjpi^rA TYÖVÄENLinOCEESSÄj
K I r j . J IM T E S T ER
Torahton C S l : i i osaston Finlan*
dia-ltabrolla biJ soäil yleisökanna-tus
Canadan 'kuuiiMilisessa-'iiäyt'te-.
iyssä (CNE) viime viikolla. Kaoro
sai kutsun'taaMntänäldn vuonna
e s i l n t ^ jDhllalsa j a G . Gustafsson­i
n Johdolla kuoro esitti neljä 20
minnntfai ofajelnlaa neljäsrä eri. pai-'
kassa Jnhla-alueeiia. JSibeliuksen sä-.
veltätnä Finlandia oli hyvin edas-tettona
Johllssä sillä meidän kuo­romme
lisäksi sen esittivät St. Cat-harlnes
nalaknoro sekä Torontolal-nen
ntlesfcnon.
Niinkuin sanoin, Jnelllä oU suuri
yleisömäärä, sinä päivänä sanottiin
olevan kaikkiaan 191,500 Juhlissa. E n
tiedä olivatko he kalkki tilaisuudessa
kuulemaan laulujamme. Laululava
bandshell" oli viimeinen palkka mis­sä
esiinnyimme. "Master of Ceremor
nies" kiitti kuoroamme sekä sen j o h ­tajaa
siitä aYvokkaasta ohjelmasta Jo­ta
olimme esittäneet-ympäri Juhla-kenttää
sekä siitä kiitettävästä y h ­teistoiminnasta
'jota järjestömme
kuoro on bsoitiamlt Canadan Kansal­liselle
näyttelytoiminnalle menneinä­k
i n vuosina- ja lausui toivomuksensa,
e t t ä meidän '->^linen .yhteistoimin­tamme
Jatlniisi tulevaisuudessakin.
Kuoron Johtaja Oustafson vastasi,
e t t ä samaa, toivovat sekä h ä n ' että
kalkki kuorolaisetkin. \
KuoroeSltykslen jälkeen. monltuhat-lukulnen
ylelsöpaljous palkitsi kuo­roamme
runsailla suosionosoituksilla
a lavalta , poistuttua suuri Joukko
yleisöstä tuli henkUökohtaisestl kiit­telemään
johtajaamme ' s e k ä kuoro­laisia,
eräskin sanoi: ettei h ä n ole
kuullut esim. Finlandiaa laulettavan
nlta kauniisti pitkään aikaan. Tämän
aikeen Jäi nielUe kuorolaisille alkaa
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
nunispedoUe
elinkautineii
vanldlatuoinio
BerUini. -r:-Mu5chwltzin keskitys-e
i r i n entinen vartija, 43-vuotias
Otto Locke, tuomittiin torstaina,
syyskuun 5 p n ä : Xänsi-Berliinissä
elinkaudeksi pakicotyöhön ja me­nettämään,
lisäksi : kansalaisoikeu-ensa.
Hänt^ syytettiin useitten
änen valvonnassaan keskitysleiril-
I i olleiden'henkilöitten murUaamii
sesta.
Lockea syytettiin alunperin 13
hmisen stu-maamisesta pahoinpite­l
y n . kautta, mutta, kaikissa 13 ta­pauksessa
ei häntä: vastaan voitu
e s i t t ä ä r i i t t ä v i ä todisteita.
tarkastella niitä eri uutuuksia Jolta,
oli ruifsaasti näytteillä, kuten uusia
loistoautoja, työkaluja ja automaat­tista
kelttlötäi Jossa taikurin tem­puilla
kaappien ovet avataan. Uusi
naisten rakennus oli nähtävsr^s meil­le
miehillekin, ja olihan siellä niin
paljon nähtävää ettei niitä kaikkia
enää monen tunnin kuoroesityksen
Jälkeen jaksanut kierrellä tarkaste­lemassa,
i- .'
Löysimme tyhjän palkan Daily
Star'ln vapaaseen konserttiin, jossa
juuri alkoi Ivan Romanoffin konsert­ti
"The Songs of My People", ohjel­ma
kesti kokonaisen tunnin ja o l i
kerrassaan loistava. Toivon,'että Ivan
Romanoffille järjestetään . paikka
•Trans-Canada TV:5sä" myös. sillä
kaikki canadalaiset varmaan> pitävät
hänen ohjelmastaan. Grand Stand
näytös oU kalkin puolin hyvä mutta
mielestäni sen -^'Master 'of - Ceremö-nles"
saisi olla canadalalnen ja toi­von,
että tähänkin tehtävään vali­taan
&ctsi vuonna canadalalnen eikä
haaskata rahoja rajantakaisten "täh­tien"
kustannuksiin omaan kansalli­seen
näy tteljryn.
Näin tuumii kuorolainen, näkemiin
ja "good singing".
Metsätöitä luvassa;
Vapautta tuetaan ja
asioista puliellaan
South Pompifne. —: Terveisiä
taaskin t ä ä l t ä Eteläpäästä. Mitään
erikoista t ä n n e ei tosin kuulu. E l e -
lemme vain näillä kesän "hännillä"
j a olemme saaneet jo hiukan kärvis­t
e l l ä kylmyydenkin kanssa. Mutta
sellaistahan se on joka syksy.
Metsämiehet täältä valmistautu­vat
kämpille l ä h t ö ö n j a toisia on jo
mennytkin. Yleensä metsätöitä kuu­lemien
mukaan pitäisi tuUa samoin
kuin aikaisempinakin vuosina, mut­ta
paljonhan n i i t ä on miehiäkin jot­ka
sieltä elämänsä hankkivat. Onnea
toivotan kaikille kämppämiehille
työssä j a sitä, e t t ä yhdessä katsottai^
s i i n n ä i d e n lehtiemme toimeentulon
perään, sillä nykyaika on pienille
l i i k k e i l l e raskasta, koska työpalkkaa
p i t ä ä maksaa jokaiselle korkeita
hintoja vastaavasti j a tilaustulot jää­vät
n i i h i n verraten pieniksi samoin
kuin muutkin sivutulot.
Lehtemme rahoittamiskampanja
on j u u r i parhaillaan menossa. Toivo-jatKttu
4. sivulla
Ij^n Qlisi katkaissut peukaloa­n
i , ' n i i n en i|sko, e t t ä olisin koskaan
ryhtynyt' työhön Oshawassa.
Mutta.^Qiin kävi, että poikki se
meni kun menin l i i a n lähelle sitä
ulosklflunutta tahkoa tprontolaiseUa
verstaalla' v. 1941 keväällä.
K a i k k i tapahtui silmänräpäykses­sä
j a -jouduin olemaan p o i s . t y ö s tä
, ja..tapaturmavakdutuksella kokonai­sen
kuukaudien. Viinieisiellä viikolla
tervehtyessäni minulla oli tilaisuus
nousta ipplkupyöränl s e l k ä ä n j a mat­kata
i.mainittuun' autokaupunkiin,
jossa i s a i n - t y ö n General Motors:
yhtiön verstaalla.
Osha\vavQn jokseenkin vanha kau­punki
•-' > canadalaisten kaupunkien
joukossa. Kun menin sinne ensim­mäisin^
so|avuosina, n i i n s i l l o i n jo
olivat useäi verstaan työläiset ol­leet
s i e U ä y i i o s i a työssä. Poikkeuk­setta
icaikki oppipojat olivat synty­neet
;ja ,kasvaneet Oshawassa. He
kaikki tunsivat toinen toisensa ver­rattain
hyvin.
S i i t ä ^ j o h t u i k i n , että uutta tulor
kasta,'kuiii minuakin, koiideltiin jo­tenkin
varauksin.' Luonnollisestikin
o l in muutamina ensimmäisinä viik­koina
jotenkin hermostunut. Käsi­t
i n , e t t ä toiset miehet seurasivat mi­nua
salavihkaa. O l i n p ä ä t t ä n y t osoit­tautua/
kunnon työläiseksi, ensiksi­k
i n siitä syystä, että; halusin olla
kykenevä ammattimies j a toiseksi
siksi, e t t ä verstas o l i puhdas laitos,
koneet hyviä j a t y ö laadultaan so­pivaa.
O l i n ollut verstaalla Vasta pari
päivää kun' j o havaitsin, e t t ä vers­taan
työläiset keskustelivat keske
nään jöstaldn suuremmasta kysy­myksestä.
Jotkut h e i s t ä ' työstökone-osastona
olivat vaivautuneita unlon
miehiä,, mutta enemmistö ei kuulu­nut
mihinkään unioon. Sitä vastoin
tuotantolinjan työläiset olivat eh­dottomasti
kaikki union m i e h i ä .
S u t ä pii tulos, että tuotantolin­jan
työläisille maksettiin $1.00—y
$1.10 tunnilta j a r ammattitaitoiset
työstökonetyöläiset saivat vain 70—
80 s e n t t i ä ..
J a juuri tästä sitä keskustelua
käytiinkin. Miksi heidän, ammatti­taitoisina
työläisinä, o l i t e h t ä v ä työ-:
t ä halvemmalla kuin ammattitaidot­tomat
tuotantolinjan, työläiset " E i " ,
sanoivat he, ''se on kohtuuttomuut­t
a "
Käsitin pian, e t t ä tilanne o l i otol­linen
järjestämistyölle. Mutta mitä
minä ' voisin tehdä uutena. tulok-kaana^
lMenin union talolle.
" E t i s i n ä voi n i i t ä pässinpäitä jär­jestää",,
sanoi union edustaja minul­le.
"Bf^e ojlemme yrittäneet tulok­setta
sitä j p n e l j ä vuotta. H e e i v ät
yksinkertaisesti kuuntele."
Minä / tunsin ammattitaitoisten
työläistenjajattelutavan, k ä s i t i n hei­dän
ongelmansa j a heaie ominaisen
ammattitaitoisten . psykologian, jo­ten
jokseenkin vastahakoisesti pää­t
i n y r i t t ä ä m i t ä voitaisiin t e h d ä j ä r -
j e s t ä m i s t y ö n aloittamiseksi.
Tutkiessani verstaan historiaa
sain tietää, e t t ä siUä osastolla öU-vat
miehet olleet aina vähän eta-oikeutetussa
asemassa, pula-aikana­k
i n . K u n tuotantolinjat eivät olleet
toiminnassa nämä miehet saivat ol­l
a työssä valmistautumassa uusien
mallien tuotantoa varten. Kun tuo*
tanto alkoi, samat miehet siirrettiin
tuotantolinjoille. Samanaikaisesti
kun ammattitaidottomat työläiset
saivat p i l a työssä vain neljä talvii­si
kuukautta vuodessa, ammattitai­toiset
salvat olla työssä kahdeksan
t a i yhdeksän kuukautta.
Sotavuosien kuluessa kuitenkin
olivat kaikki jatkuvasti työssä. Niin
o l i menetetty jatkuvan työllisyyden
etuoikeus. S i l l o i n t u l i kysymykseen
tuntipalkan suuruus.
Lähestyin neljää tai viittä työ­huoneen
avainniiestä ja niin md
laadimme suunnitelmamme. Teini.
me luettelon Taatimuksistamme,
painatimme lentolehtisiä ja kut­suimme
kokouksen. Koko verstas
puhui uniosta. .
Uutena miehenä minusta oli vai­keata
pysyä, e r i l l ä ä n kaikista hom­mista.
Vaikka kuinka yritin vältti!
sitä, niin kuitenkin jouduin aina
useihin keskusteluihin ja väittelji-hin.
E r ä ä n ä k i n päivänä kun olimme
odottamassa vuoroamme aikakellol-
Ia, minäkin olin sukeutunut kiih­keään
keskusteluun, toisten kanssa.
Pian e r ä s oppipojista uhmaten sn^
t i minua: "Sinä et ole mikään muu
kuin punainen agitaattori!"
Olinhan Erähän hämilläni kun
käännyin kohti ilmeisestikin suuttu­nutta
nuorta miestä.
Y l i sata . p a r i a - silmiä odottavai­sena
ja uteliaana seurasi meiti
Miesten joukossa vallitsi täydelli'
nen hiljaisuus.
Vastasin nuorelle miehelle niin
hijaastv j a hillitysti kuin osasin,
tuntien, e t t ä nyt o l i kysymys ko­keesta.
Sanoin: "Jos teidän on ni­m
i t e t t ä v ä minua jonkun värin mo-kaisestii
niin en ole suuresti hn»
lissarii siitä vaikka kutsuttekin mi*
nua punaiseksi. Pyydän vain, etti
ette tule «kutsumaan minua keltai­seksi.
Ja mikäli on kysymys agi­taattorista,
n i i n se o n täydellisesti
totta. E n voi puolustuksekseni sa­noa
muuta kuin e t t ä on jo korkea
aika jonkun vähän agiteerata tääl­lä,
jotta emme olisi niin pahastt
j ä l j e s s ä tuotantolinjan työläisistä."
Siinä tapahtui käännekohta.
K a i k k i miehet tiesivät sen. He otti­vat
minut vastaan, täydellisesti. Op­pipojasta
t u l i niyöhenunin hyvä ys­täväni
j a luotettu ssetoverinl
SA^TIEDOITtJS .
' E r ä s lehti Califomiassa JulksM
seuraavan säätledoituksen: "TipSia
kaunista säätä' liikuunottamatta stt;
mua aamulla. Jota seuraa sumua Il­tapäivällä
j a sumua illalla."
PÄIVÄH PAKINA
Raiifaeslrippu ralioitee
" E r ä s rautaesiripun olennaisin
p i i r r e kylmän sodan vuosien suo­rasukaisina
> päivinä" kirjoittaa
London oiiserv^rin Edward Crank-
Shaw, " o l i se, e t t ä se tarjosi.mai­nion
vaihtoehdon ajattelulle. N i in
kauan, kuin s e - o l i läpäisemätön,
sen'johdosta, e i ollut: syytä ryhtyä
minkäänlaisiin .toimenpiteisiin; ja
k a i k k i maailman paheet voitiin
panna sen .syyksi mitä'• tapahttu
tuon verhon, takana." ?
, Tolan sanoen elänOi o l i helppoa
noina "suorasukaisuuksien" päivi-.
n S . . ^ y a l ö h d e l l a - v o i t i i n sen k n in
k e r i t t i i n kärsimätUi seurauksista,
s i l l ä meidän j a tpisten ihmisten .yär
Iillä o U r a u n i i n e n e s mp
massa m e i l t ä ^ s e n niit^ todeila''tat-psfhfui
foisdta. puolena räaäOmäa.
Shaw, "verhoa on kohotettu. Tie­dämmekö
me ( l ä n s i m a a t ) mitä nyt
t u l i s i tehdä? Ilmeisestikään e i ."
Kaikenkaikkiaan <• n ä y t t ä ä : vähän
s i l t ä kfiln asianttutijat olisivat jou­tuneet
v ^ ä n kuin h ä m i l l e e n . Län­simaiden
käsiin jäi nyt arvotto­man
esiripun riekaleet
Ne eivät voi sitä myydäkään ro­murautana,
sillä metallinen se e i
ole, vaan mielikuvitukseUinen. Ne
eivät voi antaa sitä takaisin Gob-heisille
(jolta ne ensin sen saivat),
s i l l ä l i a n k i n on y h t ä kuollut kuin
ffitier.
Koko esiripun tarkoituksiena o l i
simjeUa meitä totuudelta. Mutta nyJL
se' on n i i n t ä y n n ä reikiä, e t t ä län-s
i p i i r i en taholta sanotaan,- jotta s i ­t
ä dn vähän kohotettu, koska ei
dessa 'ole koskaan ollut olemassa­kaan;
Tosiasia k u i t e i n ^ on, e t t ä ihmi­set
ovat Jo vuosikausia kulkeneet
samaisen n.s. "rautaisen esiripun'
l ä p i ja' kahden erilaista yhteiskun­tamuotoa
olevan maailman välillä
on jatkuvasti, kehittynyt enemmän
vuorovierailua ja , valtuuskuntien
vaihtoa. . '
Ajatusta rautaesiripun luonteen
uudeUeenmäärittielystä "kiihoitta-vat
suuresta M<tökovassa' p i d e t y s tä
nuorisona festivaalista palaavien
matkustajien raportit", kirjoittaa
Cranksfaawi- "Oliko se hyvin tai huo­nosti;-,
e t t ä " länsimaiset nuoret vie­railivat
sidllä?
: Moskovan^nuorisofestivaalilta leb-tenuhe.?
kotipaikkakunnalle saapu­neet
CSJn edustaja Osmo L a h t i ja
paikkakuntalaiset . L a i l a j a Unto
Penttinen-kertovat festivaalin val­tavasta
rauhan j a ystavyydentahdon
osoituksesta, joka oli n ä h t ä v i s sä
maailman^nugrison; käyttäytymises­s
ä tässä suurjuhlassa. Samalla se
-mySs.o!;9itt^ e t t ä rautaesirippu on
räks
iiin
Ime
Vzai
Hart
nyt l i i o i n Canadan nuoria matkus:
lamasta tähän suureen; rauhanjm»'
laan, johon- osallistui nuoria lÖ
maasta. Nyt on vain kysymys su»
olemmeko mekin omassa maa^io:
me kaikin valmuta tunnustamaan,
e t t ä tulevaisuutemme lepää rauhan
j a rinnakkaiselon tieUä, koten
isiemme maan. Suomenkin valöö-miehet
ovat kerta toisensa jälkeen
todenneet.
^Länsimaiden edessä on nyt kysj;
mys myös suta tulevatko ne
maan vastaan sosialististen maiden
haasteen rauhallisesta kilpafln^
talöudelliseUa, fieteeUisellä J>
kulttuurellisella alalla. ~;
Paljon parempaa se olisi fcnj
Yhdysvaltain sotahuUujen kaartt-lema
ydinasesota , j a länsivaltoffl
feeltäytyminen todellisesta ^se^
riisumiEtesta. O l i s i se ataakin t »
pompaa-henkirievullemme. .
Näin ovat nämä nuoret ( 3 2 ^
h e i t ä roii festivaalilla) osoittane*
e t t ä maailman kaikki kansat ' ^
sivat.hyvinkitt elää sovussa J » ? '
seUeenJraikin puolin e d o l I i s e ^ J » , ^
vaan voitaisiin pSästa tbosla n m » j
B
]
intti
I
aha
1
•jbaast
I
'aUd
S
5.00
a Le
t^este
lännel
B
ha-dmai
cust