Vapaus, September 3, 1959

              Sivu 2 Torstaina, syysk. 3-p. — Thursday, Sept. 3, 1959
-yAPAUS
(IJBEBTT).— Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablished
Nov. 6; 1917. Autliorized
as-second .classiiinail.by: the^^^
.Office Department.-Ottawa; Pubr
;lisheä •: thrice :. weekly: - Tuesdays,
Thursdays and.Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: > Bus. Of f ice OS; .4-4264; .
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor'W. Eklund. MaiUng
address: Box:;69, •Sudbury,''Ontario. Advertising-rates upon applicatlon. .'
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
V 3 kk. 2.50
Yhdysvallolasa: -1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50.6 kk. 5.25
Uusi kuristuslaki USAn ammattilritoille
työnpäivän mietteitä
Vaikka Canadan unionistinen liike, vai;sinkin Torontossa on jär^
iestänyt työnpäivän viettoon liittjrviä paraateja ja mielenoroituksia
Viioaesta 1372 lähtien, niin ensimmäinen yirallirieri työnpäiväparaatl
j a mielenosoitus täUä mantereella pii inyöheniinin, eli syyskuun 5
^^äiVänä 1882. siis 77 \aipttä sitten.
Mutta nykyisessä virallisesra muodossaan—työnpäivää on tällä
mantereella vietetty vasta 65 vuotta. Nykyisen ammattlyhdistysliik-
• keemme edeUäjä Trades atid Labor Congress of Canada hyväksyi
yuosikonventionisraan 1888 päätöslauselman, missä vaadittiin, että
liittohallitus tekisi työnpäivistä lakivoimaisesti virallisen juhlapäivän.
Mutta hallitus suostui tähän vaatimukseen vasta kuusi vuotta myö-fa£
immih. siUä asiaa koskeva laki astui voimaan heinäkuun 23 pnä
1894. Mainittakoon sivumennen, että samanlainen laki, minkä mu­kaan
työpäivästä tuli sielläkin virallinen juhlapäivä, astui voimaan
Yhdysvalloissa kesäkuussa 1894,
,Mainittakoon vielä, että tunnettu ja yleisesti kunnioitettu canada-lainen
unionisti, edesmennyt John W. Biickley lähetti JQulukuun 6
pnä 1954 A F L — C 1 0 : n nykyiselle presidentille George Meanille kir­jeen,
missä hän korostaa, että vaikka Yhdysvalloissa annetaan "tun­nustus*'
työnpäivän vieton järjestämisestä kirvesmiesten union pe­rustajalle
Peter J . McGuirelle — joka sivumenpen sanoen oli sosia­l
i s t i — n i in se ei muuta sitä to::iasiaa, että Toronton ammattiyhdistys­liikkeen
toimesta oli sitä ennen jo useita vuosia järjestetty tällaisia
mielenosoituskulkueita.
. Tällainen on kaikessa lyhykäisyydesrään Työnpäivän varhaisem-pi
fi^istoria. Me itsekukin olemme henkilökohtaisesti osallistuneet työn-
' päivin paraateihin ja -kokouksiin. Me tiedämme yhtä ja toista tä­män
juhlan voimakkaista perinteistä ja myös sen heikkouksista. Niin­pä
on lehtemme tämänpäiväinen numero omistettu jälleen työväen-päivän
kunniaksi ja me kaikin tulemme omalla tavallamme osallistu­maan
eri puo!il.la maata järjestettäviin työpäivän kulkueisiin ja -mie­lenosoituksiin.
Paljon on kuitenkin edistystä tapahtunut siitä, jolloin ensim
mäistä työnpäivää tällä mantereella vietettiin. Mutta kovia taiste­l
u i ta on ammattiyhdistysliike joutunut käymään tämän edistyks n
. saavuttamiseksi.
• Toisaalta on kuitenkin korostettava, että paljon on vielä ammatti­yhdistysliikkeellä
työtä ja tehtävää, .ammattiyhdistys'iikkeen täy­tyy
ottaa siMe kuuluvan paikan, taistelussa kansainvälisen rauhan säi­lyttämiseksi
rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen pohjalla. Jos am­mattiyhdistysliike
ei sitä tee se tulee "jäämään bussista". .Ammatti­yhdistysliikkeen,
yhde:sä kaikkien, muiden edistyksellisten järjestö­j
en ja ryhmien kanssa, täyt.vy taittua kaksin käsin kiinni myös po­liittiseen
toimintaan — j a sitä ei voida tehdä millään silmänkääntö-tempuilla
sen paremmin CCF kuin minkään muunkaan puolusen yk-sityishyväksi.
Automointi. työn tuottavaisuuden suuri lisääntyminen j a siitä
. a i h e u t u v a kroonillinen työttömyys kaikissa kapitalistisissa maissa,
' • v a a t i i taistelua palkkatason korottamisen ja tj'öviikon lyhentämisen
hyväksi. Järjectymättömien järjestäminen on vieläkin liian hidasta
j a "heikkoa.
Nämä ov^at joitakin tärkeimpiä kysymyksiä, mihin tänä työnpäi­vänä
kiintyy työläisten huomio ja mihin järjestynyt työväenliike pyr­k
i i kiinnittämään kaikkien työtätekevien huomion. :
Se ei leipaa levennä
Kuten lehtemme Sudburyn uutisten osastolla viime tiistaina ker­rottiin,
maniehikkaan Mine-Mill union paikallisosaston No. 598 tors­taisessa
kokouksessa ajettiin läpi anierikkalaisen pahamaineisen Taft-
Hartley lain Hengen mukainen päätöslauselma, jonka mukaan kaivos­miesten
tärkeimpänä tehtävänä on muka npitajähdin järjestäminen
"väärinajattelevia" vastaan? Tämän päätöslauselman mukaan union
jäsenet eivät saisi enää valita luottamusmiehiään kykyjensä ja koke­mustensa
perusteella, vaan silmälläpitäen sitä, että liämä luottamus­miehet
ovat Taftflartleyn lakitekeleen näkökannasta "puhtaita" kuin
pulmuset puhtaita kaikesta taistelumielestä työnantajia vastaan
j a työläisten oikeuksien puolesta! Tosiasia nimittäin on, että kuka
tahansa unionisti, joka peräänantamattomasti puolustaa työläisten
oikeuksia, union kokouksissa; työmaalla ja palkkasopimusneuvötteluis-sa,
hänet leimataan aina "punaiseksi", "kommunistiksi" tai joksikin
muuksi "kumousmieheksi". Parhain esimerkki siitä saatiin M-M
r" tmion paikallisen osaston aikaisemmasta toiminnasta. Sen johtajia
sanottiin summamutikassa "kommunisteiksi"., koska he seisoivat sei-.
ka suorana työnantajia vastaan j a rehellisesti työläisten puolesta vielä
virheitäkin tehdessään. Mutta ehdottomasti luotettavista lähteistä
" saamiemme tietojen mukaan heidän joukossaan ei ollut yhtään ai-
:nöäta kommunistia!
Kaiken tämän perusteella j a huomioonottaen työväenliikkeen ai­kaisemmat
kokemukset tällä mantereella ja Euroopassa, mie^olemme'
täysin vakuuttuneet siitä, että punakauhulietsonnan'avuUä":el Icälvos-miesten
leipä levene — vaan entisestään kapenee, sillä sen todellisena
tarkoituksena on lietsoa eripuraisuutta ja riitaa jäsenistön keskuu­teen
ja siten heikentää union taistelukuntoa niin, että työnantajat
voivat tehdä miltei mitä tahtovat.
- Selvää tietenkin on, ettei tätä punakauhunlielsontaa aloiteltukaan
siinä mielessä, että sen avulla jotenkin parannettaisiin kaivosmiesten
• .työolosuhteita., Sen päätöslausel^
:€ na'on: " p o l i t i k o i d a " —-nostattaa^^^
• väittely "pDnakauhusta",ja; "ajatusten kontrollistani y
•laiset kysymykset kuin kaivosmiesten palkat^eläkk^^^
jäisivät herran huomaan. ' " ^
Kuvaavaa muuten on, että kaivosmichille jaettiin tämän päätös-
*^ lauselman johiiosta "Mine-Miirn puolustuskomitean" allekirjoituk-y-
päätöslauselman laatia
dän; omille kannattajilleen oli: Ilmoitettu mitä oli tulossa; toisten^^^
senten ollessa aivan tietämättömiä koko asiasta.
^ f Olkoon tämän "masinoit^emissyytöksen" kanssa n i i n tai näin
ehdoton tosiasia kuitenkin on, että perinpohjin tulee pettymään hän,-
joka .uskoo, että puinakauhun lietsonnan avulla päästään työvä<en'iik-k
e ^ ä eteenpäin, AFL—ClOrn korkein johto luuli kaikista aikai­semmista
kokemuksista välittämättä, että jos se noudattaa Taft-Hart^
ley lain kirjainta ja henkeä, ja varsinkin jos se itsekin jäljestää omaa
punakauhun lietsontaa "puhtautensa" todistukseksi, niin nykyhetkel­lä
pn mahdollisuus selvitä Taft-Hartlcy lain vainosta. Toisin on kui-
< lenkin käynyt; kun paholaiselle annetaan pikkusormi, niin silloin voi
' K kuun;puolivälissä kertoi Washingtonista tullut^uutlnen; että
edustajahuone V oli hyväksynyt-kolmipäiväisen vilkkaan^^ k jäl­keen
uuden ammattiyhdistysHikettäfcoskevanxläin^;^^^
lain; jokapn tärkein uusi ammattiyhdistyslaki sen jälkeen, kun pahamai­neinen
Taft-Hartleyn laki hyväksyttiin .vuonna 1947.
see itse asiassa yhä lujempaa kuristusotetta USAn ammattiliittojen kau­lalla.
Laki voitti äänestyksessä 229 äänellä 201 vastaan/ja presidentti
Eisenhower itse teki lujaa työtä lain hyväksymisen aikaansaamiseksi. —
Seuraava maist. Erkki Salomaan kirjoitus valottaa tämän uuden lain
taustaa. Suosittelemme sitä erikoisesti työnpäivän lukemistoksi.
Amerikan Yhdysvalloissa on itse­näiset
AFL—ClO.n ulkopuolella
olevat ammatilliset järjestöt mu­kaanluettuina
•— enemmän kuin 20
miljoonaa ammatillisesti järjesty­nyttä
työläistä. Koska palkkatyöläis­ten
määrä on 60—^Slniljoonaa, ei
järjestymisprosentti ole kuitenkaan
korkear Sellaisten suurten työpaik­kojen
rinnalla, joiden työläiset ovat
sataprosenttisesti järjestyneitä, on
työaloja, joilla järjestyneitä on
vain nimeksi ja ammatillisten jär­jestöjen
osuus työ- ja palkkaehtoja
määriteltäessä olematon. Kahden
kilpailevan keskusjärjestön A F L .n
ja CIO:n yhdistyminen lopulli.sesti
neljä vuotta sitten lujitti ammatti­yhdistysliikettä
ja suuntasi sen voi­man
entistä enemmän työnantajia
vastaan, vailjkakin yhdistymisessä
esittivät keskeistä osaa työläisten
eduille vieraat kommunismin vas
täiset tunnukset.
Uuden yhdistyneen ammattiyh­distysliikkeen
Johtajat, sellaiset
kuin Meany, Reuter ja lukuisat pie­nemmät
tekijät ovat jakuvasti olleet
mukana julistamassa kylmää ja ti­lanteiden
mukaan kuumaakin solaa
sosialistisia maita vastaan. He ovat
sanelleet yhdessä USA: n ulkoasiain-departementin
kanssa sen' V A K L : n
politiikan, joka on yrittänyt jopa
kauppasaartoa Neuvostoliittoa vas­taan
ja tähdännyt edistyksellisten
työläisten erottamiseen VAKL:oon
kuuluvi.sta järjestöistä. Sanalla sa­noen
mainituntyyppiset ammattiyh­distysjohtajat
ovat olleet siinä mää
rin halukkaita toteuttamaan VA
K L : n kautta US.^:n ulkopolitiik­kaa,
että se on synnyttänyt kärke­vää
tyytymättöniyyttä mm. V A K L . n
eurooppalaisten jäsenjäjestöjen
keskuudessa. Samalla kun ammat
tiyhdist.vsliikkeen johto on näin ul­kopolitiikassa
seurannut hallituksen
linjaa, on se toistuvasti selittänyt
olevansa "vapaan yksityisyritteliäi
syyden'* varauk.seton kannattaja.
.Meanyn ja muiden lau.sunnoissa
esiintyvät toistuvasti pääoman ja
työläisten yhteiset edut ja suoranai­nen
sosialisminvastainen linja.
Siksi saattaa tuntua kumma.stut-tavalta,
että USA:n edustajahuo­neessa
on juuri hyväksytty ammat­tiyhdistysliikkeen
tpimintaoikeuk-sia
kaventava laki ja itse president­ti
Eisenhovverin aloitteesta. Vsta
1947 voinia.ssaollut, sen " i s i e n " mu­kaan
niniensä saanut Taft—-Uartley-laki
merkitsi jo voimaanastuessaan
taantumuksen voittoa. Sillä korvat­t
i in presidentti Rooseveltin vapaa-mielisemmallä
hallituskaudella sää­detty
ns. Wagner-laki. joka suurka­pitalistien
mielestä suosi l i i a k si
työläisiä ja heidän järjestöjään.
Taft-—Ilartlcy-laki vaikeutti amma­tillisten
järjestöjen toimintaa mm.
siten, etta työpaikoilla on suoritet­tava
monimutkai.sia äänestyksiä jär­jestöjen
sopimuskelpoisuudesta. am­matillisten
järjestöjen itsenäisyyttä
niiden rahastojen käytössä säännös­teltiin
niin, etta varoja ei saa ka.vt-tää
poliittisiksi leimattuihin tarkoi-tuk.
siin jne.
Kun US.\:.ssa aloitettiin 11 maa­ilmansodan
jälkeen keskiajan n o i t a ­vainoista
esikuvansa saanut hyök­käys
edistyk.sellisia kansalai.sia ja
ennen kaikkea tyolaisia va.^-taan.
muodostui suurkapjtali.sniille '1 u f t ^
Haitley-laista tehokas ase lucikka-taisteluhenkisia
ja tietoisia, j o h t a -
vis.sa a.semi.ssa amniattiyhdist.vsliik-keessä
olevia tyol<iisia va.staan.
USA:n kommunistinen puolue on
pieni ja sen rivit ovat e n t i s i - s t a an
harventuneet toistuvien vainotoi-mcnpiteiden
ja terrorin johdosta.
Kuitenkin on tapana, etta rt'ip|)aain-pia
otteita ja johdonnuikai.sempaa
työnantajia vastaan suuntautuvaa
taistelua a m m a t i l l i s i l t a jarjosloilla
V a a t i v a t tvolaisot ioimattiin j a lei­m
a t a a n edfljeen kommiiiii.->tiMk.si .
Saina.s.sa yhtOvde.ssa on v i d o t t ii
mainittuun '1 aft—Hartley hikuii,
minkä m u k a a n sellaisia oi siui oll.i
sopimus- ja ni-uvottelukclpoisten
ammatillisten järjestöjen johdo.ssa.
Näin työläiset, jotka eivat ko-skaan
o l e kuuluneet minkäänlaisiin po­liittisiin
järjestöihin, ovat jonkin
kapitalistien j a o i k e i s t o h i L s t e n am-mattiyhdistysjohtajain
tuomitseman
lakonjohtopn-osallistuttuaan tai ar­vosteltuaan
Meanyn ja-kumpp. toi­menpiteitä
julistettu . v a i l l a täysiä;
kansalaisoikeuksia oleviksi kom-:
munisteiksi ja- eristetty ammattiyh-;
disty.sliikkeen johdosta. USA:n pe­rustuslain
viides liite sisältää mää­räyksen,
ettei kenekään,tarvitse,an­taa
häntä itseään vahingoittavaa to­distajalausuntoa.
AFl—GIO:n johto
on kuitenkin, kieltänyt niitä paikal­listen
järjestöjen johtojen jäseniä
ja toimitsijoita, jotka joutuvat epä­amerikkalaista
toimintaa tutkivan
komitean kuulu.steltaviksi, käyttä­mästä
tätä oikeutta. Joka turvautuu
tähän liitteeseen, hänet leimataan
kommunistiksi, erotetaan ja syrjäy­tetään.
AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN
loimintaoikeuksicn rajoittamispyr-kimykset
johtuvat pohjimmiltaan
silta, etta liikkeen yhtenäistyminen
V. 1955 johti e n liitoissa ja perus-lärjestoi.
s.sa toiminnan tehostumi­seen,
mika tuntui työtaistelujen
maaran lisääntymisenä. Parhaillaan
käynnissaoieva suun terästyoläisten
lakko ilmentää osaltaan tatä. Taft
—Harlley-lakia ei enää pidetä ny-kyi.
sess tilantaeessa riittävänä. Ne
demokraattisen ja republikaanisen
puolueen edustajat, jotka ovat vaa­tineet
uutta lakia ja presidentti E i -
senho\ver oivat julista tata maail­malle.
Verukkeeksi on otettu useis­sa
USA:n suurissa ainniatliliitoissa
ilmeneva sisäinen madannai.syys ja
ammattiyhdistysliikkeen nimen suo­jassa
harjoitettu suoranainen kei­nottelu
ja fiangsterismi. Tämä läh­tökohta
ei ole huonosti valittu. Jo­pa
Suomessakin tunnetaan sellaiset
nimet kuin USA:n ajurien liiton
johtaja Uavid Beck. Maurice Hut-cheson.
.Jame.s Holfa ja eraat muut
lahjuksien ottoon ja muuhun kei­notteluun
syyllistyneet ammattiyh­distysjohtajat.
Sensijaan harvoin
mainitaan, etta naina j a monet muut
va.^^aavanlalset johtajat kuuluvat
republ:k;.:mi.seen puolueeseen ja
ovat usein esiintyneet presidentti
Ei.senh()wenn seurueessa mm. lu­kuisissa
valokuvissa. Nama paljas­tetut
johtajat ovat halukkaasti tur-mahdpllistatuhpta
laillisten ammat-tiliittpjen
tpimintalehQiiuNe pitävät
turmeltuneen johdon esiintymistä
eräissä liitoissa hyvänä aiheena ko­ko
liikettä koskevien rajoittavien
lakien säätämiselle." Tällä lausun-,
.nollaan Meany siis totesi olevansa
järjestöineen toisessa leirissä kuin
presidenti Eisenhower ja suurka­pitalistit.
On ymmärrettävää, että
AFL—C10:n johto ei jäsenistön
mielialat huomioon ottaen voinut
omaksua muuta kantaa. Miten luja
A F L — C l O r n asenne pohjimmiltaan
on, s^n näyttää tulevaisuus.
AFL—CIO:n American Federa-tionistrnimisessä
äänenkannattajas­sa
Meany kritikoi laajasti uutta la­kia,
mutta kuvaavaa kyllä hän tuo­mitsee
kiivaammin sellaiset kohdat,
joissa puhutaan jäsenistön valvon­taoikeuksista
mm. järjestön varo­jen
käytö.ssä. Hän kysyy, onko tar­koituksena,
että ammatillisten jär­jestöjen
virkailijat rinnastetaan
pankkivirkailijoihin. "Jos ammatti­l
i i t to päättää antaa rahaa Ran.skan,
Italian tai Saksan demokraattisille
ammattiliitoille tukeakseen niiden
taistelua kommunLstisia kilpailijoi­taan
vastaan, mikä ei ole suinkaan
kuviteltu tapaus — ovatko sen toi­mihenkilöt
vaara.ssa joutua oikeu­den
eteen niiden jäsenten toimesta,
jotka eivat hyväksy tätä toimenpi­dettä."
Nam kysyy Meany huoles^
tuneena. Tästä ja mone.sta muusta
vastaavanlai-sesta lausunnosta ilme­nee,
että AFL—CIO:n johto pelkää
enemmän jäsenistön valvontaa kuin
järjestöjen taistelumahdoUisuuk-sien
kaventami.sta.
TÄSTÄ HUOLIMATTA
nyt alkanut taistelu ammattiyhdis­tysliikkeen
oikeuksista tulee var-ma.
sti nostattamaan luokkatai.stelu-henkeä.
vaikka Meany ja kumpp.
eivät sitä haluaisikaan. Riippuu en­nen
kaikkea U.SA:n työläisistä, mil­laiseksi
ammattiyhdistysliikkeen
asema tulee kehittymään. Ammat-
Laosissa vaaditaan m
yalvoiiriän jatku mistä
Peking. — Lafoksen Nao Lao
Haksat-puolueen keskuskomitea
on lähettänyt vuoden 1954 Gene­ven
konferenssin puheenjohtajil­le^
Neuvostoliiton ulkoministeri
Grpmykolle ja Englannin ulkomir
nisteri Lloydille kirjeen, jossa ke­hotetaan
puheenjohtajia ryhty­mään
toimenpiteisiin Laosin kan­sainvälisen
komission toiminnan
pikaiseksi aloittamiseksi. Lisäk i
kirjeessä todetaan, että Laosin
kansa vastustaa päättäväsli Lao­sin
kysymyksen viemistä YK:n
käsittelyyn sekä vaaditaan pu­heenjohtajia
tekemään loppu US-A:
n imperialistien hyökkäyssuun­nitelmista
ja -toimista Laosi.sa.
Kuten tunnettua, ei Geneven vuo­den
19.54 konferens;issa muodostet­tu
kansainvälinen komissio ole voi
nut viime aikoina—täyttää tehtäc
väänsä sen vuoksi, että Laosin hal­litus
on riistänyt siltä toimintamah­dollisuudet
sen its^e ensin hajaan­nuttua
väMaikaisesti. Laorin t i ­lanteen
kiristyminen on johtanut
siihen, että tämän komission jäsen­valtiot
ovat itse vaatineet entisten
toimintamahdollisuuksien palaut-tami.
sta ja nyt on Laosista käsin esi­tetty
vastaava vaatimu.:. Neo Lao
Haksat-puolueen kirjeessä vaadi­taan
edelleen toimenpiteitä Gene
ven ja Vretianen sopimusten kaik­kien
määräysten tarkaksi ja;täydel-l
i i e k s i toime-npanemiseksi. Laosin f
sisälH sodan lopettamiseksi viipy-mättä
sekä prinssi Souphanpuvpn-' ;
gin ja muiden Nep Lap Hasat-puo-lueen
johtajien pikaiseksi vapautta-':*^^
miseksi Sananikonen hallituksen M
toimesta.
Kirjeessä kiinnitetään: puheen^4?f?
johj;ajien huomio USA:n Imperialis-p
min ja Phoui Sananikonen halMtuk-"s??
-en Laosissa aikaansaamaan vaiki-m
vaan tilanteeseen. _
• "Tilanne on käynyt viime aikoina Is
yhä vakavammaksi," sanotaan k i r i i ||
jeessä. USA:n imperialismi on lä-;/|
hettänyt Laosiin paljon hhää söti-^3«
laallisia neuvonantajia ja muuta'®
sotilaallista h-nkilökunlaa sekä; S
suuria aselähetykiiä. : sfe
U'komaisten uutistoimistojenrss
mukaan on Laosiin saapunut heinä-&'i'
kuun 25.pv:stä lähtien y l i sata ame-flvs
rikkalaista sotilashenkilöä. Eräät s
SEATOn hyökkäysliiton jäsenmaat
sekä Etelä-Vietnamin viranomairetM
pauhaavat asioihin puuttumisesta •s
väkivallal'a,
taan.
kirjeessä huomaute-
USA:n impurrialismi, kirje jat^
kaa haluaa tehdä Laosista erään so- ^
tatukikohdistaan vetää sen SEA­TOn
hyökkäysliittoon valmistautu-^
es aan uuteen sotaan Indo-Kiinassa ?
ja Kaakkois Aasiassa.
Metsästäjät joutuneet
metsästettäviksi
Mine-Millin lehden "Mine-Mill
Heraldin" juuri ilmestyneessä nu-tiyhdistysliikkeen
sisällä ilmenevää | merossa julkaistun toimituskirjoi
madännaisyytta, mita nyt Eisenho- tus. jossa osoitetaan kuinka unionis- j
wer käyttää keppihevosenaan, ei
Liberaalit nimittivät hänet, toryti
pitävät hänet ja CCF:n johtajille 5
hän pysyy kalliina. i|
Sitten tuli McLellanin komitea,;
tisen liikkeen oikeistojohtajam j joka toimitti kuulusteluja ja kuu-i
voida poistaa lainsäädännön avulla,: kommunistimetsästys on johtanut kausittain leyitettiin mccarthylaiS';!
T' , f t _ n utlev-lain kom- ^•"''^'^^ sita vilpittömästi yritettäi-, lopuksi siihen, etta he ovat nyt itse tyylistä vihaa ammattiunionistista
mimil"lpyk-ili'in 1 ivat ikseen tieltä ' "^^'"^'^^^ työläiset entista ' joutuneet suurpääoman metsästet- liikettä vastaan. Sen jälkeen ei pu­heita
arvostelevia t.volaisia.
He ovat muita knhkeammin esiin
vän tervehdys
tyneot kommunismia vastaan ja
arvostelleet erityisesti V A K L : n eu­rooppalaisia
jäsenjärjestöjä "hoi-pertelusta
'. milloin ne ovat lähen­tyneet
muodossa tai toi.sessa sosia­listisia
maita. Eräiden lansi-euroop-palaisten
ammatillisten järjestöjen
muodollinenkin, vanhoja perinteitä
noudattava sosialististen aatteiden
myotaily on heille kauhistus.
aktiivisemmin osallistu järjestöjen 1 tavaksi. Julkaisemme kirjoituksen huttu "kommunisteista" vaan "tur-'
toimintaan ja niiden asioista päät- oheellisena: j meluksesta' 'ja "gangsterismi ta",
tamiseen. on gangstcrismilla ja lah- j Metsästäjät ovat joutuneet met- • Walter Reuther "AFL-CIO News-jonnalla
jatkuva.sti suostuisaa maa-1 sästeltäväksi. C10:n ja A F L : n joh-- i?sa" hyökkää McClellanin senaa-,
peraa. Sita mukaa kuin järjestöt j lajat järjestivät aikoinaan erikoisia ' tin komitean suljettujen ovien ta-«
johtavat jäseniään taisteluun pa-, komiteoita metsästämään "punai-• kana suoritettuja Auto Workersins
remmistä tyo- ja palkkaehdoista, 1 s i a " ja toteuttivat erottamispoh-, kuulusteluja vastaan sanomalla: "Sie:
joutuvat gangsterimaiset ja muut tukkaa vaarien todistusten. FBI:n toimittaa noitajahtia tarkoituksella'
johtajat vaisty-
; K U N N Y T EISENHO\VER
' puhuu juhlatyyliin ammattiliitoissa
i ilmenevasta korruptio.sta, joka on
kan,sallinen hapea. on se mita suu-
: rinta tekopyhyyttä. Viittaus samas-
.=;a yhteydessä "liialliseen lakkovar-
Työnpäivä vuonna 1959 edu.staa , tettuja tavaroita sotaan ja sotatuo
paljori valoisampaa mahdollisuutta' toon j a nam ollen ka.vtettaisiin t>ö-nauttia
rauhasta. Eisenhovverin j a 1 Iäisten tuottamia tavaroita havilyk
Hrushtshevin suunnitelmat tavata scen.
toisensa ovat saaneet maailman. Meidän on poistettava se kaulus
väestön enemmistön suosion, sillä' tus j a .senjalkeen koko tyontulos t i o i n t i i n ' ja " l o i s a i v o L s e e n boiko;
nämä miehet edustavat kahta y h - käytettäisiin koko ihmi.skunnan ' t o i n t i i n ' ilmentää samaa. Edelleen
teiskunnallista järjestelmää ja he • elintason parantamiseen. Maamme jhan kertoi kiristyksestä, kovista
aikovat neuvotella edessäolevista : työläisten suuret tuotantomahdolli-' painostu.smenetolmista ja yrityksis-origelmista.
Nämä kpkpukset seu-! suudet yhdistettynä tieteen v i i m e i - j ta painostaa pienyrityksiä ja niiden
laavat varapresidenttien Nixonin .simpään kehityk.seen voivat saada toimihenkilöitä ja vaati .\merikan
J a Köziovih vierailuja Neuvostolii-^ aikaan uuden kultai.sen kauden. I k a n s a n suojaamusta roistoilta ja
Xpssa j a Yhdysvalloissa. Samalla j Työväestön jokai.ses.sa maailman i {4'>"{^''lt-'i eilta.
kertaa sekä New Yorkissa että Mos-. maassa tulisi nousta ja vastustaa : .'\KL—C10:n puheenjohtaja Mea-kovassä
esitetään eri tuotteitamme-; taitomme j a tavaroittemme haaskaa-i ny juisti vuorostaan kriitillisen het
kaanisia saavutuksia j a tieteen k e - 1 niistä hävittäviin .sotatarkoituksiin;
hitystä molemmista maista ja se on ; meidän olisi käytettävä kaikki n i a h -
taantumukselliset
mään.
Gangsterismi ja kaikki keinottelu
parannetaan sus rehellisellä am-ja
RCMP:n kortistojen j a urkkijain r i i a ta työväenliikettä.
Beckit ja Hpffat ja heidän k a i - '
avannut uuden aikakauden maail­man
kehitykses.sä.
On hyvä todeta, että kylmä sota
pn sulamassa, Antakaamme kanso­jen
lausua tuomionsa, sillä meillä
on omat tuomiotapamme ja sutä
voimme havaita millä yhteiskunnal­l
i s e l la järjestelmällä on parhain,
mahdollisuus järjestää maailman
kansoille paremmat asunto-olot,
paremman ruoan, paremman ope­tuksen,
lyhemmän työviikon ja
enemän turvallisuutta vanhuuden
päiville Ja sairaustapauksissa. Juu­r
i ne viisi vapautta, joita koroste
taan tunnetussa Atlantin julistuk­sessa;
Maailma rauhan olosuhteissa, jo^
t a ei uhata atomi- ja vetypommeilla
minkään kansakunnan toimesta,
maailma rauhan olosuhteissa, joka
perustuu kansojen saavutuksiin, on
se mitä tarvitaan.
* * *
; Työnpäivän (päivän,, joka on_iise-teltu
kunnioittamaan niitä miehiä
ja .naisia^ jotka tuottavat), tavoittee­na
pitäisi tänä vuonna olla vaati­mus
kaikille hallituksille'-iärjestää
hetikohtaisia muutoksia täystyölli-syyden,
ja hyvien palkkojen takaa­miseksi
ilman että haaskataan .tuo-L
mennä koko käsi, ja niinpä on esim.
rajan eteläpuolella ruvettu jo "puh­distamaan,
myös Walter Reutheain
johtamaa ;autptyöläisten:Uniota..
.; -Tuu-vautuessaan' McCarthylaisecn
punakauhun-.lietsontaan, ammatli-yhdistysbyrokraatit
kylvävät tuulta
— ja historia'opettaa, että tuulen
kylvämisestä tulee niitettäväksi
myrskyä. Lopuksi on hyvä muistaa,
ettäivkaikenlainen 1 "väärinajattele­via":
vastaan : kohdistettava noitajiih-'
t i on vastoin, Canadan perustu.slain
kirjainta ja henkeä ja että demok­raattiset
canadalaiset yleensä tuo­mitsevat
poliisiyaltiomenetelmiin
kuuluvan "kommunistivainen".
doliisuutemme paremman elaman
rakentamiseksi. Me voimme naut­tia
hyvinvoinnista, todellisesta hy­vinvoinnista
ja rauhasta.
Rauha yhdistettynä hyvinvointiin
toteuttaisi sen päämäärän, joka si­sältyy
jokaisen ammattiliiton saan­tojen
esipuheeseen ja jonka ovat
laatineet : ammattiyhdistyshikkcen
perustajat; näin ollen ;koko.yhteis­kunta,
kaikki kansankerrokset nä­kisivät,
että ammattiyhdistysliike
on parhain ja varmin turva edis­tykselle.
Työväestö edustaa kansa­kunnan
todellisia etuja. Työväestö
.seisoo kansainvälisen veljeyden ta­kana
huolimatta kansallisuudesta,:
ihonväristä lal uskonnosta.
Antakaamme työnpäivän 19.5fl va­roittaa
niitä, jotka. lainlaadinnallis-tavtietä
j a valheellisella piopaiian-dallä.
koettavat ehkäistä kehitystä.
* + *
.: N i i l l e työläisille, jotka Canadassa
tällä kertaa taistelevat lakkpvahti^
linjoilla parempien palkkojen puo-ken
tulleen Amerikan työlainsäädän­nön
historiassa. "Onnettomuudeksi
on liikkeellä voimia, joiden ainoana
tarkoituksena on vähentää ja jos
raporttien perusteella.
He -puhdistivat" ammattiunio-1 täisensä julistivat olevansa kommu-.i,
pistisen liikkeen kaikista "subven j nisminvastaisia. Sen jälkeen Hoffajanfi^;
mattiyhdistystoimmnalla. Kuiten- \ suvisista" aineista ja tulivat "puh-1 vastaan hyökättiin ja AFL—CIO
kin. niin jyrkkää kieltä kuin Mea-1 taaksi". He ottiVat Taft—Hartley-1 erotti suuren Teamsters Unionin.s?
ny. Reuter ja muut ammattiyhdis- Iv.jn kohti sääntöihinsä j a antoivat t Sitten he nimittivät eetillisen käyt-;3
ty.sjohtajat tassa yhteydessä käyt- uskollisuudenvaloja jne. Tehtaili-Itäytymiskomitean ja nyt on tämäs?
tavatkin, on vaikea uskoa heidän joiden yhdistykset ja kauppakama-j uusi "tappolainsäädös". jonka tar-:^%^^^
johtavan taistelua työläisten oi-1 rit tervehtivät "puhdasta" ammatti-! koituksena on estää tehokas lakko-ä:
k e u k s L s t a täysin rehellisesti. Toivo- yhdistysliikettä. , vartiointi, saada työläiset oikeuri-•
kaamme, etta nyt käynnissä oleva! Se oli "businessumonismin" ai- teen jne. AFL—C10:n presidentti>•
taistelu no.stattaa US.^in ammatti­yhdistysliikkeen
parhaita tai.stelu-perinteitä.
Jotta USA:n ammattiyh-kaa.
Viidenkymmenentuhannen dol- George Meany syyttää sitä petok-l
a r in vuosipalkkoja ansaitsevia
"tyovaenvaltiomiehiä" syntyi j a jo-distysliike
olisi vapaata edes siinä kainen heistä lauloi ylistystä John
mielessä, mihin Euroopan kapita- Foster Dullesille ja uudelle kapita
listisissa maissa on totuttu, vaadit-! hsmiUe, joka personoitui U.S. Steel
taisiin nyt sekä uuden lain että
myös Taft-Hartley-lain kumoamista.
— Puolen kilon painoisessa erässä
uraani 235:tta on lämpöenergiaa y h ­tä
paljon kuin 1,250.000 litras.sa ben­siiniä
ja 1,300,000 kilossa hulta..
i n Ben Fairlessina ja United Steel-
A v o r k e r s i n David McDonaldina kul­kemassa
terästehtaiden läpi. Cana-dala'iscn
unionistisen liikkeen tap-paramiehen
Pat Conroyn tie päät­tyi
VVashingtoniin Canadn lähetys­tön
tyoväenasiamieheksi.
seksi. ./i^y
Mikä näkymä. Etelän demokraa-.'
tit, jotka kieltävät äänioikeuden ja
koulut miljoonilta eteläosan ihmi-s
siltä, hyväksymässä lakia taatak:^?
seen demokraattiset oikeudet >
unioissa. Nyt Yhdysvaltain kongres­si
suorittaa kuulusteluja, joista,
valmistettuja raportteja annetaan?
lehdille ja TVtlle työväen likaamia '
seksi.
Jatkuu 7. sivulla . i ?
PÄIVÄN PAKINA
jentamisesta?' ei voinut tarkoittaa
lesta ja niille, jotka Yhdysvalloissa-l-mwita kuin sitä. että tätä "e'onti^
Hl -
ovat samanlaisissa taisteluissa, an^
namme.:. täyden kannatuksemme.
Nämä eivät ole, lakkoja, jotka: on
tähdätty kansallisia etuja va.staan;
.Ne ova lakkoja suuria yhtymiä .vas­taan,
jotka koettavat saada niahdoj-lisimman
suuria voittoja työliiistcn
työstä. Yhtiöt koettavat antaa .sel­laisen
kuvan, että lakot on tähdät­ty
yhteiskuntaa vastaan, niinkuin
koko yhteiskunta olisi voittoa, tuot­tava
laitos.
Mitä : muuta ; puPluslusmahdoIli-
.suutta, on yhteiskunnalla, suuria ja
rikkaita/yhtiöitä vastaan jotka ovat
kiinnostunenila ainoastaan''voitois­ta,
kuin hyvin, järjestynyt työväen^,
järjestö, jolla ci ole minkäänlaisia
yhteiskunnalliselle elämälle vierai­ta
tavoitteita.
' Kunnioitamme työväestöä työn­päivänä,
sillä he ovat a.setlanect i h ­miskunnan
eteen kultaisen tulevai­suuden
maailmanrauhan, riittä­västi
tuotteita ja rikkaamman ja
onnellisemman elämän. Nämä ta­voitteet
voidaan saavuttaa.
t a " vakaumustaan siten, että maa on nyt yhtä vaarallista sotapolitiik-
Tykkien pauke alkoi 20 v. sitten
Viime tiistaina tuli kuluneeksi
kaksikymmentä vuotia siitä kohta
lokkaasta syyskuun ensimmäisestä
pdiväth. j o l l o in Sakjsan imperialismi
aloitti toisen maailman.sodan, saa­vuttaakseen
siten enemmän " e l i n ti
laa"; kuten natsit avoime.sti selitti
vät.
-Toisin sanoen, Hitlerin aloittama
sota oli : taistelua imperialistisen
määräysvallan, uudelleen ; järjeste­lystä;
silla kysym.vs "elintilan laa-laay..
kavennettaisiin .vastapuolella
olleiden imperialistien ' k o h d a l l a ;i
Multa sodan alu-ssasaavuttamis:
taan voitoista; hurmaanluneel_^nalsi-kcnriialit
muuttivat ; tämän: sodan
luonteen : s i l l o in kuin he; luulivat,
että; heidän imperialistiset; kilpaili­jansa
oli asiallisesti jo lyöty, ja
että he muka voivat viivyttää lo
pulliscn;''armpniskun" antoa Eng­lannille;
siksi: kunnes historian leh­tiä
on käännetty takaisin tu­hoamalla
sosialistinen; järjestelmä
Neuvosto 1 iitosia; Tässä vaiheessa
otti I l i f c r kcnraaleincen purtavaki
sceiv suuremman palan, mitä; voivat
niellä, sillä'nyt.muuttui .sodan koko:
olemus-—* sodasta tuli kansojen
valtava , vapaustaistelu maailman
vjilTirraksi pyrkivää Saksan imperia­lismia
vaslaan. x
Paljon on kirjoitettu ja puhuttu
pötyävloisen iniaailmansodan . alka-inis'jn
todellisista .syistä.
Näistä asioista on vbitu puhua ja
kirjoittaa pötyä nimenomaan • siksi,^
kun:ns. länsimaisra. ei ole suurelle
yleisölle koskaan totuutta kerrottu.
Kylmä tosiasia kuitenkin on. että
toinen maailmansota syttyi välittö­mästi
niin ^ sanotun : "rauhoituspoli-t
i i k a n " antiosta. "Sota on politii­kan;
jatkoa,: vmuilla; keinoin" selitti
von; Clausexvitzi^ ja hänen määrir
telmänsä hyväksytään vieläkin:niin-sosialistisesta
-kuin porvarillisessa­kin
maailmanosa.ssa.
.. "Rauhoituspolitiikan!lutavoitt
_oli20;vuotta sitten Hitlerin Saksan
liseistaminen;. nimenoniaan-: V. siinä
mielessä;; että sen armeijat veisivät
myi^skyjoukkojen: osaa sodassa SO
sialismin :tuhoamiseksij.JSIeuvostolii-J
tos;a. Juuri tässä mielessä länsi-vallatisottivat;
lampaan, tavoin vas­taan
diplomaattisia tappioita ja
nöyryytyksiä; Juuri siinä mielessä
a s e i s t e t t i i n l l i t l e r i n armeijaa; toisr
tencimperialistislen.maiden: avulla
ja tuella.
; i Siinä mielessä allekirjoitettiin lo­kakuun
1 päivänä 1938 surinUiren
kuuluisa Mynchenin sopimus, mikä
antoi Saksalle Sudeetin alueen ja
a\i{isivHitlerille ;hyökkäystien Neur
vpstoliittoa: vaslaan; r Kuvaavaa -on^
että Mynchenin; p e t o s s o p i m u s a l l eT
kirjoitettiin. Britannian j a ; Ranskan
toimesta -sittenkin;; vaikka Rahkal­la;
ja Tshekkoslovakialla oli juhlalli­sesti;
allekirjoitettu keskeinen ;avun-anlosopimus.
Yhtä kuvaavaa on se­kin;
että Tsheltkoslovh^
linen pääministeri: Benez torjui s i l ­loin
Neuvostoliiton avuntarjouk-
£en ja siten osoitti "luokkakantais­en
alistettava naisien hyökkäyksen
ja miehityksen alaiseksi, jotta et
jouduttaisi kansakuntana "kiitolli­suuden
velkaan" sosialistiselle naa­puruudelle.
. Kaikkein kuirjinta siinä tilantees­sa
o l i se» että sosialidemokraattiset
oikeistojohtajat., miltei viimeistä
heppua, myöten antoivat kannatuk­sensa
sekä fasismin..."rauhoitusoh-jelmaUe"
että- sitä väistämättömästi
seuranneelle Mynchenin petokselle
— mikä oliaktuaallinen veden jako
sodan j a rauhan välillä. Mynchenin
o l i se naula ruumisarkkuun; mikä
sodan aiheutti, ja mikä: pakoitti; esi­merkiksi
Neuvostoliiton allekirjoit;
talamaan "ajan voittamireksi'
hyökkäämältömyyssopimuksen Sak­san
kanssa. — " -
Sanotaan,;' ettei vanhoja .haavoja
sovi;.,repiä auki.; Muitta meidän'tu
lee muistaa, että jos toisen maail-mansodaT
edePä olisi kapitalisti
maissa :omak:uttu': rauhallisenri-in •
nakkaiselon periaate — jps-rHilleriä
ei olisi ruvettu aseistamaan ;spsialis-min;
.tuhpamisen toivossa, niin: toi­nen
maailmansota ei olisi päärsyt
s i l l o in syttymään tai jos sota oli­s
i k in ;puhjennuty niin se ei o l i s i ; saa­vuttanut
niin hirveitä: mittasuhteita
ihmishenkien.;ja vomaisuuksienhä-vitlämi.
se:sä.
Tämä opetus on hyvä pitää mie­lessä
nyt. j o l l o in on ehkä ratkaiseva
hetki siitä, ,omaksuitaanko: rauhalli-,
sen rinnakkaiselon ;periaate. nyt, vai
mennäänkö vielä askel eteenpäin
Saksan imperialismin; uudelleen, a-seistamis63sa:—
annetaankp Länsi-
Saksan imperialisteille ohjuksia ja
ydinaseita, kuten on lupailtu, ni­menomaan
taas ;siinä';mielcssä,^;että;
Saksan militarismin johdolla ' j a
tuella lähdetään kplmanteenmaail
manlaajuiseen verileikkiin?
Adcnauerin Saksan, aseistaminen
kaa, mitä oli H i t l e r in Saksan aseisi
taminen 20 V . sitten. Ja oikeistosp-i:
sialidemokraattien osuus, kannatta-^
essaan NATOa^ on yhtä kurja kuin
oli Mynchenin petoksen tukeminen;:H;
Mutta isiltikin vallitsee nyt vallan- •
toisenlainen tilanne kuin 20 vunotta
sitten; Hitlerin päivinä suurporva-;
r i t uskoivat ehkä ; itsokin -siihen;!
mahdollisiiuteen, että sosialistinen^!
järjestelmäv voidaan hävittää Neuy^
vostoliitossa. j a että historian lehti
voidaan -siis kääntää taaksepäin.
Toisin kuitenkin tapahtui. Kaa­meista;
. menetyksistään^ huolimatta ;;
sosialismivMoimistui::ja ; .'laajentuis
sellaiseksi voimatekijäksi, että ai- .•
noastaan. poliittiset; tomppelit;enää^^>;;;
iineksuvat : isosialismin . vtuhoamis-4
mahdollisuuksia. Vaikka toisen
maailmansodan äloittajain- tarkoi­tuksena;
o l i ; orjuuttaa koko ;ihmis-;
kuntaa:,,niin;se päättyikin siis;sosia-;;
l?smin levenemiseen j a kansallinen-;
vapaustaistelun suunnattoman-; suu-;
reen voittokulkuun. "
Niinpä onkin nyt m?lko yleisesti
vakautunut käsitys, että jos kolmas
maailmansoöta kaikesta .huolimatta.;
.••yttyy, joko provokation ' ansiosta^
tai "vahingossa", niin se oh kapita­lismin
loppu. '
Mutta sota tarkoittaisi nykyolois­sa
monin kerroin suurempaa tuhoa
j a ' ihmishenkien 'menetystä :kuin;";
toinen maaiMnansola. Siksi ei ku­kaan
ajatteleva ihminen voi olla
toivomatta ja toimimatta rauhan
säilyttämisen puple':ta. Omaksutta­koon
rauhallisen rinnakkaiselon pe-i;
riaate käytännössä j a annettakoon
tämän rauhanomaisen kilpailun r a t -i
kaista sen, mihin suuntaan ihmis­kunta
hahhia historian kehitystä
auttaa.
Kas täs.ä on perusopetus kahden­kymmenen
vuoden takaisista tapah­tumista.
— Känsäkoura. , '