Vapaus, January 23, 1964

              Siv.u_2 Torstaina, tammik. 23 p. — Thursday, Jan. 23,1964
4^PAUS
(LIBERTY)
. EOitor: W. Eklund
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. «, iai7
Manager: E. aukil
" telephbue: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265
Piibti<:hrd thiicc \vceklv: Tucsöäys, Thursdays and Saturriays by Vapaus
Publishiiiij Co. Ltd., 100-102 Elm St. We6t,Sudbuiy. Ontario. Ganada.
Maillrig 5'.ddrcÄ: Box 69
Advertislng rales Upon appHchtlon. translatldhs ttcc ttt charge.
Authorlzed as sccond claj-s inail by tlm Post orricc Dcpiu-tincnt. Ottawa,
and for paymcnt of postage lu cash^ y
Mon....,o.CANADIAN LANGUAGE-RRESS;
Canadassa ;
TILAUSHINNAT
1 vk. $9;00, G kk. $4 75 USA:R.sa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6.kk. $5.2r)
1 vk. 10.50 «-kk. 5.75
iKans. ErIf£Pd hailia oksilla
Länsi-Saksain liittokansicri E^hard; joka on.toisinaiui pu-huniit
myös kansainvälisen jännityksen lievenlämisesta, lä-lictti
viime viikolla suurieleisesti ja mahdollisimman ylimie:
lis£;it,ti Saksan defnokraatlisen tasavallan valtion neuvoston
puheenjohtajam Ulbrichtin kirjeen avaamattomana takaisin.
Sitä pidetään ainutlaatuisena tahdittomuutena valtioiden
välisessä kanssakäymisessä ja kerrassaan tuomittavana öyk-kärimäisyytenä
ei vain kansainvälisen rauhan vaan myös
Saksan kainrsan olemassaolon kysymykseen. Onhan Saksa to­della
se maa, jossa kaksi suurta sotaliittoutumaa seisovat vas-tatiisten
— ja jos sota syttyisi, vjirmaa olisi, ettei ainakaan
Säkää pelastuisi ydinasehävilykseltä.
Länsi-säksala.\set poliitikot "perustelivat'' tekoaan sillä,
että Ulbrichtin kirjeellä ei ollut muka mitään muuta tarkoi­tusta.
kuin "DDRn 'tunnustaminen". Kuitenkin Ulbricht ko­rostaa
k'rjeessä£n nimenomaan, ettei ydinaseista luopumista
koskevalla sopimuksella ole mitään tekemistä kahden Sak­san
valtion suhteita koskevan kysymyksen kanssa.
•Toisaalta ovat Länsi-Saksan lehdet puolustaneet kansleri
Erhardia silläkin, ettei Ulbrichtin ehdottamalla sopimuksella
olisi mitään käytännöllistä merkitystä, koska Länsi-Saksan
hallituksellj^ ei ole atomiaseita. Tällainen kannanotto ei luon­nollisestikaan
vakuuta ketään sillä onhan Länsi-Saksan hal­litus
ollut innokkain NATOn multilateraalisen ydinvoiman
puolestapuhuja, koska se toivoo siten saavansa sormensa
ydinaseliipasimeon ja sitä lietä ydinaseita käyttöönsä. .
MITÄ ITÄ SAKSA. ELI DDR EHDOTTI
Walter Ulbrichtin kirje liittokansleri Erhardiile avaa
Saksan on.qelmjcn ratkaisussa uusia näkymiä, joiden merki­tys
jälleen ulottuu laajalti yli Saksan valtakunnan rajojen
kirjoitti asiasta Suomen eniten leviävä työväen päivälehti,
Krr.isan Uulisct johtavassa toimituskirjoitukscssaan viime
lauantaina ja selitti asiaa edelleen, mm. seuraavasti: Kuten
Ulbricht toteaa, ovat juuri molemmat Saksan valtiot idän ja
lännen sotilasliittojen varallisimmassa kosketu-skohdassa . . .
Ulbrichtin kirje on suuri kansallinen vetoomus koko Saksan
kansalle kaikkien rajojen ylitse sellaisiin toimenpiteisiin ryh­tymisestä,
jotka takaisivat Saksan kansan ja sen nykyisten
ja menneiden saavutusten säilymisen tuholta. Kirjeen ydin
on yksinkertaisesti se. että molemmat Saksan valtiot pysy-telläisiim
vapaana omista ja kolmansien valtioiden ydinaseis­ta.
Lisäksi olisi saatava NATOn ja Varsovan sopimusmaiden
sekä myös YKn takuu, ettei muidenkaan ydinaseita koskaan
kohdistettaisi saksalaisia alueita vastaan. •
Ulbrichtin ehdotus takuusopimuksin vahvistetusta ydin­aseettomasta
Saksasta kuuluu merkittävimpiin ydinaseetto­mia
vyöhykkeitä koskeviin suunnitelmiin. Juuri Saksan val­tioihin
kohdistuvana se ulottuu samalla koko maailmaan ja
olisi toteutettuna myös avain kaikkien" muiden ydinaseetto­mia
vyöhykkeitä käsittelevien ehdotuksien toteutumiselle,
myös soi)imuk.selle yleisestä ydinasekicllosta.
Torjuessaan törkeällä tavalla Ulbrichtin ehdotuksen —
lähettämällä kirjecm avaamattomana takaisin — on Länsi-
Saksan hallitus osoittanut, että se kanslerivaihdoksesta huo­limatta
aikoo jatkaa Adenauerin rikollista politiikkaa. Bonn
on to^rjunut Itä-Saksan neuvottelutarjouksen ilmoittamalla,
ettei ^se voi tehdä sopimusta "olemattoman hallituksen" kan.s-sa.
Tämän typerän teesin varjolla haluaa Bcmnin hallitus siis
pitää maailman edelleen alttiina kolmannelle maailmanso­dalle,
mutta samalla hyvin tajuten, ettei .se pysty estämään
sen - paremmin demokraattisen Saksan olemassaoloa kuin
etenpäinmenoakaan ja sen kansainvälisen arvovallan jatku­vaa
kasvua.
Toisaalta on Länsi-Saksan hallitus itse epäjohdonmukai­nen
suhteissaan Saksan demokraattiseen tasavaltaan. Olihan'
äskeinen joululiikennesopimus Berhinissä jo askel kaksipuo­lisiin
sopimuksiin ja osoitti samalla, että on olemassa kaikki
mahdollisuudet myös pitemmälle meneviin neuvotteluihin
ja sopimu.sratkaisuihin. Kieltäytyminen vastaanottamasta
Ulbrichtin kirjettä, todistaa toisaalta, että Bonnin hyökkäys-halut
ja pyrkimys kolmanteen maailmansotaan ovat eninal-laan.
Toisaalta taas, kun vertaa Bonnin suhtautumista kirjee­seen
niihin päinvastaisiin toimenpiteisiin, joihin Länsi-Saksan
hallibuksen on ollut pakko ryhtyä suhteissa muihin sosialisti­siin
maihin ja myös em.joululiikennesopimukseen, osoittaa
se Bonniin sotkeutuneen yhä pahemmin Hallsteinin oppinsa
mielettömiin solmuihin.
Liittokansleri Erhard, joka virkaan astuessaan, lupaili
"keskitien politiikkaa" on nyt itse leimannut itsensä maail­man
' silmissä Länsi-Saksan oikeistopiirien poltinmerkillä.
Mutta tiedetääin myös, että hänen asenteensa ei edusta Länsi-
Saksan parlamentin läheskään yksimielistä kantaa. Vapaiden
demokraattien ja myös sosialidemokraattien joukossa on hen­kilöitä,
jotka kannattavat neuvottelujen jatkamista ja sopi­musten
tekoa DDRn kanssa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
lÄis. Jeaiiic llntcu, Burks Falls,
Ont.. täytlää tiistaina, tammikuuu
28 päivänä 76 vuotta. '
LötuÄ Snilsu> EJckvillc, Alta.' täyt
tää maiUianiiiilKi, liimmikuun v27
päivänä 93 vuotta. ;
Yhdymme .sukulaisten ja tutla-vain
onnentoivotuksiin.
Intian pnolue tienhaamssa
Poliisi varoittaa
vara.iitcttujen
aulojen kaupoista
Kirkland Lake. — Ontarion maa-kunlapoliisin
tarkastaja James M&
Bridc on kehoittanut henkilöitä, jot­ka
aikovat ostaa Quebecin rekisleri-laatoillä
varustetun auton tarkista'
maan sen aikaisemman omistussuh­teen
poliisin kanssa;
Maakuntapoliisit ovat valmistau­tuneet
tarkistamaan kaikki omistus-kirjat
sellaisien quebecilaisten au'
tojen yhteydessä, joita tarjotaan
myytäväksi Pphjois-pntariossa,
Tämä on osa siitä toiminnasta, jolla
aiotaan löytää sellaisia autoja- joita
on varastettu Montrealin alueelta.
Kaksi montrealilaista etsivää on
Kirkland Laken alueella työskente-lemä<
3sä maakuntapoliisin kanssa
tarkoituksella rikkoa rengas, joka
myy varastettuja autoja. Montrealin
viranomaiset sanoivat, että Mont­realissa
varastettiin viime vuoden
aikaan 8,668, autoa joista 1,700 on
löytämättä. Huomattavan osan näis­tä
autoista uskotaan tuodun tälle
alueelle myytäväksi.
Neljä autoa, jotka oli, varastettu
Montrealista, löydettiin viime vii­kolla.
Joulukuussa iöy<lettiin_jie!jä
autoa Hejleyburyn. aluieelta.
Kirjeitä
MEIOÄN IMTAISI
riETAA ENEMMÄN
"Kuinka väliän toilclla ticiliininic
näistä ylUeiskunnalli.sista asioista?
Haluan tässä omalta kohdaltani teh­dä
siitä pienen huomioinnin!
Kun saavuin tänne Port Arthuriin
vuonna 190G, niin kaupunki oli sil­loin
hyvin pieni, muistaakseni .sen
asukasluku oli silloin noin 7.000
Maakeinotlclijat omistivat suuria
alueita ja palstoittivat niitä asutus­alueita
varten.Kaikissa kaupungin
vuotuisissa vaaleissa korostettiin,
että kun saamme suuremman asu­kasluvun
min s i l l o in verot laske,
vat. Sitä henkilöä, joka osasi eniten
luvata, ä ä n e s t e t t i i n ja tavallisesti sc
oli huomatuin maakeinottelija.
.N'äistä ehkä kaikkein huomatuin oli
John J. Karrick, joka oli. useita
vuosia kaupungin porinestanna. Hä­nen
aikanaan rakennettiin katuja ja
\'esijohtoputkituksia veronmaksa
jien varoilla. Näistä kyllä mainit­tiin
jälkeenpäin kun niiden katujen
. a i s i i l e ei ilmestynyt asuntotaloja.
Me kylla jouduimme maksamaan
veroja ja meille sanottiin, että kun
;due tulee asutuksi m i n silioin ve
.ot alenevat.
Multa .simä me petyimme, sill;
lyt kaikki, no alueet ovat asiittujii
la kiiupnnyiii asiika.sluku on nyt yi
uiu.si kertaa korkeampi kuin .silloiin
.\ouliilai.siakin on puolta enemmän
Kuin oli silloinen kokonainen vaki
maara. Kaikesta huolimalta nyt ovat ! m mahtava marssi vumc syyskuus­sa
New Delhis.sa muodosti käänne­kohdan.
Neiiru päätti lopultakin
jiot taa ha liitu ksesta oi kcis toiv i'd u.s-lajat:
valtiovarainministeri Morarji
Desäin ja maatalousministeri S. K..
i'a t i li n sekä neljä muuta hiinisteriä.
.Samalla hän perumti eräät epä
.•dulliset vero- ja taloudelliset löi-^
menpjtcet: Molemmat teot aiheutti-
»-•at sen, että yaseriimiston ja koh-
?res.sipuolueen johdon piirissä viri-yi
uusi aktiivisuus ja halu koota
kaikki voimat taaivttumuksen lyö
;i1iiseksi. ' ''C':',
Tämä oli loogista jatkoa sille ke
hityk.scllCi joka alkoi l)shaipurissa
.vuoden lopulla pitämästä koköuk
sesta. Tässä kokouksessa ;yäsem-misto
oli hyökkäysascmissa ja oir
keisto vaiteliaan kuulijan äsemessii.
Aikaiseminin oli oilut lavallista,
j t t ä oikeisto arvosteli hallituksen
ky.seisempiäkin edistyksellisiä toi
iuenpiteitä. Tällä kertaa oli puo­lueen
johto vasemmiston tulen k o | i.
teenä. Se vaati tehokkaita toimeniJi-t
e i t ä monopolikapitalismia vastaan
taloudeliisella alalla. Tämä kävi
imi ennen liiuutä kokoukselle esi-elystä
päätö.slausermaluonnoksesta.
jonka otsikkona oli ''Deinpkiälia ja
-ösialismi". Ehdptuksen tekijä o li
askaäiv teollisuuden ministeri. Hä-;
ien luonnok.sensa hyljättiin ja hy-
/äksytyksi tuli sen sijaan uuden .si-iämihisteri.
G. Nänden vaihtocliloi-ien
päätöslause|ina. .
Harvoin < on Intian* kongnsssi-puuluccn
voosSkttkoustB B«!urällu
niin suurella kihinosUiksclla kuin
nyt laminikiinn kokousta Kuwa-ncshwarissa
Orissan osavaltiossa.
Kongressipuolue on Nchrua joh­dolla
hallinnut maata koko Intian
itsenäisyyden ajan cli kuusit<rista
vuolla. Fuoluc on kuitenkin mc-ncUänyl
kannaluslaan, Koska sen
litpauksel eivät ole toteutuneet.
lA-ia jasta teollisia m iscsta huoli­malla
on elintaso pysynyikauhis-tultavan
alhaisena.
Entinen puoluslusiuinisleri
Krishna Menon sanoi äskettiiin, ]
cUä 250 miljoonaa inlialiasta elää
aliravitsemuksen ' rajalla. Tämä
johtuu ennen kaikkea siitä, ellä
kongressipuolueen johtajat ovat
perääntyneet taantumuksen edes­sä
eivätkä ole ryhtyneet tehok-kai.
M'in 'toimenpiteisiin suurpään
omaa ja suurn-.-aanomistajia vas­taan.
Siksi taantumus on pystynyt
sabotoimaan hallituksen edistyk­sellisiä
toimenpiteitä ja mitätöi­mään
ne samalla kun omistaja-piirit
itse ovat rikastuneet työ­läisten
ja talonpoikien kurjuuden
kustannuksella.
- Intialais-kimalainen rajariita an­oi
taantumukselle uutta kiihoketta,
ien vaikutuspiiri oli siihen asti ra­joittunut
sisäpolitiikkaan ja talous­lamaan,
rajakiista avasi sille un­i
e n vaikutusalan: ulkopolitiikan.
)C ryhtyi hyökkäämään liittoulu
ivatlomuus- ja rauhanomaisen rin-,
lakkainolon linjaa vastaan. Lojiulla
:e meni niin pitkälle, että ryhtyi
ivoimesti työskentelemään hallituk-en
kaatamiseksi tehdäkseen Neh-un
jälkeisestä Intiasta imperialis-
.un liittolaisen.
L\RSS;i KA.ANNEKOIITANA
Työväenliike. vasemmisto ja
nmt edistykselliset voimat, olivat
ähe.s vuoden ajan toiinintakyvytlö-
.iiiiä. Vasta sitten ne rupesivat v i i -
..Kimaan saamistaan iskuista ja so
ittautumaan uuteen tilanteeseen,
(aikki tarkkailijat ovat yksimieli­siä
siitä, että 200.000:n kommunis-
Kirj. lliury Sichitivsky
"sosialismia', jonka he pelkäävät
uhkaavan heidän voittojaan. Tämän
Jarrutuksen muodossa uhkaavan vaa
ran näkevät kaukokatseisemmat
kongrcssijohtajat. Tämä ilmeni
mm. Nehrun lausunnosta, joka kuu­lui:
"Jos annetaan kansan odottaa
vielä 10 tai 1,5 vuotia, menettää
se sekä k ä s i v ä l l i s y y t e i L s ä ellä l i i o l -
länniksensä.".
ItAUIKAALlIVirAAN
S U U N T A A N •
Oikeisto joutui kokouksessaan
täydelleen eristetyksi, mutta myös
vasemmisto piti^ Nundan luonnosta
riittämättömänä. Hindu-niminen
lehti kirjoitti: "Puhuja toisensa jäl­keen
piti suunnitelmaa epätyydyt-tävänä_
ja vaati nopcanHiia ja radi­kaalimpia
toimenpiteitä". Vaseni.
miston tarmokkaimmat asianajajat
olivat oikeiston j)akottamana puo­lustusministerin
virasta erotettu
Krishna Menon ja K. D. Malaviya.
Menon on sitä mieltä, eitä sosialis-mistapuhuttacssa
ci saa unohtaa,
e t t ä Intiassa hallHsee kapitalismi.
Lukuja, ja tosia.sioita esittäen hän
lOlesi. että suuryhtymät muouosta-vat
Intiassa jonkinlaisen varjolial-lituksen.
"Ilman monopolien murs­kaamista
ci .sosialismia voi olla. Sa­moin
kuin ei ole sosialismia ilman
valvontaa ja tuotantovälineiden yh
teisomistusta ja yhteiskunnallista
jakoa". Menon .sanoi. Malaviya esit-
:i päätösluonnoksen, jo.ssa vaadit-l
i i n ennen kaikkea laajaa maaiiu-distusta
ja talouselämän johtopaik
kojen valtiollistamista.
Iitti hän. "Tämä voisi tapahtua si­ten,
että he liittyvät kongressipuo­lueen
jäseniksMai myös muiden kei­nojen
ja menetelmien kaulia."
TAISTELU KIIHTYY
ENEMMÄN J l J L K I S U U nA
Vertaansa vailla oii nnos laman j
uusia tuulia inerkitscvaii kokouk- |
sen paatos asettaa p:ial!>sUuise!iiia-
^•silyksel julkisen keskustelun alai
;iksi .sekä puoluees.sa e t t ä sen iilko-puolella.
'l ärkeitii päiitoUsiä on näi­hin
asli tehty suljettujen ovien la­kana,
.luun tämä menettelytapa on
nnlanut oikeislolais-iiie iii.-ilidollisuu:
den vaikuttaa politiikkaan omilla
juonitteluillaan ja uhkauksillaan.
Nyt jolilo on kaaiitynvt kan.s.in piio
leen ja pyytää kan.^-ianjoiikkoien. l i i -
ilatkaisu riippuu vuosikokoukses-la.
Kongressipuolue on nyt lienhaa-la.
s.sa. Onnistuuko suui-pääoman val­lata
lakaisin entinen valtansa Ja
vaikutuksensa kon^^rcssipuolueen
>iinssä? Se panee kaikkensa peliin:
ivaksi Intian mahtavinta suurpää-
>man edustajaa, Tata ja Birla,
nyökkäsivät Dshsvipuiissa kärkcväs:
li vasemmi.stoa vastaan. He eivät ole
^ a j » "lisien suunnitelmien verivi­hollisia,
vaan vaativat jopa jo ole­massa
olevan valtiollisen .sektorin
purkamista. Heillä on miljardeja,
joilla voidaan ostaa kaikkea,
pan johtohenkilöäkin — n i i n he
Iinakin uskovat. Myöskään vasemj
misto e i ole tyytynyt laakereilla le-
|)äämisecn. Suurimman maakuniiaii
kongressijohto on vaatinut pankkien
\valtioliistamista (mikä on kommu
nistien maresin päävaatimus j a näi­hin
asti vain heidän ohjelmassaan),
Uttar Pradeshin kongressijohto
vaatii niin ikään pör.s.sin ja ulko­maisen
pääoman valtiollistamisia ja
prinsseille maksettujen eläkkeiden
lakkauttamista. Vasemmiston johta
jat matkustelevat halki maan kehot­taen
kansaa toimintaan ja kannanot
töihin. Taistelu on alkanut ja kaik­ki
edellytyk.set sen onnelliseen lat-kaisemi.
seen ovat olema.ssa. Kommu-nislinen
puolue on selittänyt, ettei
se vaadi yksinoikeutta., taistelussa
.sosialismin puolesta.: vaan on vai:
mis loimunaan yhdessä kaikkien sel-
! laisten kan.ssa; jotka pyrkivät luo-
I maan Intian kansalle onnellisem-
\ man tulevaisiuid(;n.
Kirje jonka Länsi-Saksa
palautti avaamatta
:
meidän veromme kolme kertaa kor
keammat kuin ne o l i v a t silloin.
Vaikka ylläoleva o n vain paik
iakunii.illinen kuvaus niin k o k o y h
eiskuntnmenee eleenijiiin s:imas.s;
nittasulitee.ssa; Tama o n sila kelu
lyksen eteenpäin kulkemista. Ihmi
iien vaatimukset kasvavat j a .siti
mukaan kun u u t t a luorlaan joutuva
ihmiset itse maks.-imaan sen kiis
laiinuskuhil. Tassa ei tietenkaai
ole mitiiän valittamista, nniUa mon
ta kertaa olemme Useamme p;;tl;i
neel.noilla kcinotlelijoi„.en UuKiuk
silla. Jos tietäisimme enemmän y h ;
ieiskunnallisisla asioista m m voi
simme valllyä motiilla peltyiiiyksii'
lä:'.
Olemtnc edelleenkin sinisilmaisi;
lupauksiin nähden. Liberaalien joh
taia, pääministeri 1'earson lupas.
kahdessa kuukaudessa saada . asia
hyvään kuntoon. Mahdollisesti täs
ta johtuen lian voitti kon.servatii
vil edellisissä vaalei.isa. Vaikka hai
e i saanutkaan täyttä enemmistö;
niin han kuitenkin taylli antaman
s a lupauksen nostamalla parlamen
tin jäsenien palkkaa melkein puo
lella ja näin ollen .sai heidän kan
natuksensa. Mutta emmeköhän me
j o t k a niiden lupauksien perustcelli:
heitä äänestimme, myöskin joudu
maksamaan n e palkatkin.
Samoin lupasi f Diefenbaker, ellä
)0s hän tulee valituksi n i i n yhden
kään työläisen e i tarvitse olla työt­tömänä.
Siis JOS tunnemme y h t e i S;
kunnassamme ilmenevät puutteet Ja
vaikeudet mm tiedämme miten i
olemme monissa tapauksissa tul.
leet petetyiksi. Uskallan ennustaa,
että tulemme petetyksi . vicläkinT
sillä on niin. helppo luvata mutta
ei o l e m i n helppo niitä lupauksia
läyllää ja suurin osa niistä Jupaa-jista
tietää s e n . — I.S:
Allit» ja lenlolvoiic
ajoivat yhteen
.MitchcIPs IJay. — Pieni iciilo
kone ajoi iauaiitainä yhteen .-iiiton
kanssa St. Clair järvellä, arlicutta
kea. Nchru nayttaa niyos tiiniui.star j si.200 vahiiigolautolle J a lento-neon
it.solleen.että hänen puolueen­sa
ei yksinään selviydy tehtävästä.
"Olen mielelläni yhteistyössä
kaikkien niiden kaii.ssa. jotka re-shellisesti
pyrkivät .sosialismiin . se-
"On vältlämutöiitä sopia atomir
aseiden hylkäämisestä. On estettävä
atomisodan mahdollisuus molem­pien
suurten sotilasliittojen vaaral-lisimmassa
kosketuskohdassa —
Sak.sassa." Tämä on Saksan dcmo-kraatlLsen
ta.savallan vallioneuvos-lon
puheenjohtajan Walter U l ­brichtin
Länsi Saksan liittokansle­rille
Ludwig ICrhardille viime kes­kiviikkona
jättämän kirjeen perus­sisältö.
Kirje palautettiin avaamat­tomana.
Kirjeeseen liittyy sopimu.sluon-nos
atomiaseista kieltäytymisestä.
Sen esipuheessa viitataan Y K :n
ylejskokouk.sen toivomukseen ydin­aseiden
leviämi-sen estämisestä. Sc
sisältää lisäksi nnimenomaisen huo­mautuksen,
ettei .sopimuksen solmi­minen
merkitse miliiän tarkistusta
Saksojen välisi.ssäsuhtei.ssa ts. Län­si-
Saksalle jätetään edelleen mah­dollisuus
olla tunnustamatta Sak­san
demokraattisen tasavallan ole-mas.-
aoloa.
U l b r i c h t i n kirjeessä sanotaan
vdiiisodan vaavan lisääntyvän sitä
mukaa kuin ydinaseita omistavien
valtioiden iiiäävä lisääntyy. • T ä s tä
•ivystä ^ - kirjeessä sanotaan — on
jätettävä .syrjään kaikki erottava, ja
oimittava s e k ä i d l i . s s ä että lännes
sä asuvien saLsalaislen turvallisuu­den
hyväksi sopimalla molemmin­puolinen
sopimus atomiaseista kiel-läytymisestä.
Jos pitäisimme Saksan
vapaana ydinr.seisla ja .saisimme so
pimuksellonme NATOn ja Varso­van
sopimusmaiden Ja Vhdislynei-len
Kansakuntien takuun, merkilsi-
;i s e saksalaisille alueille takuuta 1
uivallisuudesta. Ulbnchl sanoo. UI-1
biiclit ehd:iita;i. kiricessään, etlii •
curnpikin osapuoli nimittää valtuu-!
et u I n e u \ ot t elcmaa n s o p i m u ksest a:!
Sopimusluonnoksessa, j o k a tieten­kin
aja' e l t u alistettavaksi yhtei-
-;een ka.'=ilt('lyv!i. on neljä artiklaa;
Niissii edeilyti-taän mm., että sopi-i
i H i S i n i o l e l eiviil valmista eivätkä
maiden edustajista kokoonpannun
komission valvontaa kummankin;
Saksan -alueella. Luonnoksessa jäte­tään
avoimeksi Länsi-Berliinin osan^
otto sopimukseen.
Saksan demokraattisen tasavallan
esittämä ehdotus on itse asia.s.sa ns.
Il a p a c ki-suunnitclman muunnos.
Tä.ssä Puolan ulkoministerin esityk-
.scssä tähdätään kansainvälisen jän-nityk.
sen laukaisemiseen siten, että
Keski-Eurooppaan ehdotetaan möo-dostettavaksi
atomiaseista vapaa
vyöhyke, joka käsittäisi molemmat
Saksat, Puolan ja Tshekkoslovakian.
-'9
«Vi
•
r,i
'••3
•n
koneelle sekä lievempiä vammoja
kalastajalle 44 vuotiaalle Eins
Banksille, i joka. oli juuri aikeissa
t ä h t e ä koliin.
'lanki ydina.seita tai l i i t o s s a k o l m an
icii iviai(it.'n . k a n s s a p y r i s a a m a a n j
H i l d e n kävil ( ) v a ! l ; i a k a s i i n s a . Samoin j
. ' d e l i v t e t ä ä i i k i e l t ä y t y m i s t ä ydinase- -j
K o k e i h i i s t a ja y d i n a s e i d e n s i j o i t t a -1
i r . i s e s l a k o , m a i d e n a l u e e l l e j a k i c l -
; . - i y t v i l l i s t ä v d i n a s e i d c n k ä y t ö s t ä . So-pi'iiiisl;!()!
Mi()kse.ssa e d e l l y t e t ä ä n n i i if
i k ä 111 N.VTOn ja \ ' a i s n v a n s o p i m u s -
Kirjcillcn lähettäjät voivat käyl-läa
nimimerkkiä. Heidän tulee
kuitenkin antaa toimitukselle oi­kean
nim«!Psä ja osoitteensa. Toi­saalta
toimitus pitää-ne chdotto-m;
i.sti omana tietonaan. Kirjeitä
cl paLiutcta—ilman, ellei , kirjeen
mukana ole tullut postimerkkiä.
Nimettömiä l<irjeitä; ei julliai.sta
misoään tapaukse.ssa; Kajoiletun;
tilan viiok.si tähän osastoon aiotut
kirjeet eivät saisi olla 2.'>0 sanaa
pidempiä.
Kiinan ja Kuuban
kauppasopimus '64
Havanna. — Kuuba Ja K i i n a alle­kirjoittivat
kauppasopimuksen vuo­delle
1964 Havannassa 1.5 päivää
kestäneiden neuvottelujen jälkeen
sanottiin Havannassa julkaistussa
yhteisessä kommunikeassa.
Sopimu.s edellyttää huomattavaa
lisäystä maitten välisessä kauppa­vaihdossa.
Kiina tulee toimittamaan Kuu­baan
riisiä, soijaöljyä, säilöttyä l i ­haa,
puuvillakankaita, paperia, tc-räslev.
vjä, koneita, kcmikaalituottei-ta
Ja lääkkeitä. Kuuba vie Kiinaan
raaka.spkoria, tupakkaa ja e r ä i tä mi­neraaleja.
O H J E L M A L L I S TA
ETEENPÄINMENOA
Ensinmainitussa päätöslauselma­luonnoksessa,
jota siis ei hyväk.syt-
'y, sanottiin, että kongressipuolue
hylkää marxilaisen filo.sofian, luok­kataistelun
ja proletariaatin dikta,-
uurin. Tämän sijasta sanotaan hy-
/äksytyssä luonnoksessa: "Kongres-
.ii pyrkii taloudelliseen ja sosiaali:
ieen vallankumoukseen". Ensim­mäisessä
luonnoksessa puhuttiin vai
lontietystä (rajoitetusta) valvon-lasta.
Toisessa luonnoksessa sano-aan,
että suunnitelmatalous edel­lyttää
valtion huomattavaa valvon­taa.
Uutta on toisen luonnoksen
isenne —elintärkeiden tuotteiden
-cauppaan. jonka valtiolIistamist4
juolletaan; Ensimmäisen kerran'
kongressipuolueen historiassa to-
Jettiin myös laittoman rikastumisen
,a verojen pimiltämisen muodossa
demokratiaa uhkaava vaara, jota
vastaan on laistellava.
N E H R U N "SOSIALISMI"
Kun kongressipuolueen piirLssä
puhutaan sosialismista, niin sillä
ei luonnollLsestikaan o l e i n i t ä ä n te­kemisiä
tieteellisen' sosialismin ja-marxismi-
leninismin kan.ssa. Par­haimmassa
tapauksessa silla voi­jaan
ymmärti.ä ;;apitalislisla talous­muotoa,
mi.ssä valtion sektorilla ja
valtion valvonnalla tulee" olla yhä
kasvava vaikutuksensa. Kongressi­puolueen
Johdon keskustavoimien
piirissä, mihin myös Nehru voidaan
lukea, katsotaan, että tällainen ta­lousmuoto
on välttämätön, jotta
kansalle voitaisiin varmistaa ravin­to,
vaatetus, asunnot, kasvatus jä
lääkintähuolto. Oikeistolaiset eivät
kuitehbian hyväksy vtällaistakaan
i
Eilnlarvikekoriteja
painettu L-Saksassa
Rei-Iiini. — (KU — Anita Jalo)
-^Neucs Dculschlaiul-lchli julkai-:
: sce valokuvajäljeanökscu elintar­vikekorteista,
joita painetaan sa­laisen
poliisin valvonnan alaisena
Frankfurt am Mainissa, Lohsc-kirjapainossa
Läiisi-Saksan osa­valtion
Hessenin asukkaita var­ten.
Elintarvikekortis.sa on mm.
liha-, sokeri-, maito- ja rasvaku-ponkeja
ja siinä on teksti:
Voanassa Saksen liittotasavallas­sa,
Ilessenissä, nimettömänä kel­paamaton,
kadotettaessa ei kor­vausta."
Elintarvikekortteja on painettu
kirjapainossa- Bonnin halliluksen
:oinneksiannös1a kahden viikon ajan
iilaukscn käsittäessä 20 miljoonaa
kappaletta. Painatuksen alkae.s.sa
eriteltiin kirjapainossa crikoisliioi-hin
kaksi offset konetta Ja niitä
käyttävien työläisten oli aliekirjoir
.etluva erikoinen vaitiololupaus sa­laisen
poliisin edustajan valvoessa
sen lisäksi heidän työtään. Tapaus.'
on herättänyt kirjapainon lyönleki-:
j ä in keskuudessa kuitenkin siinä
määrin hämmästyslä ja huolcstii-neisuutla,
ettei .se voinut olla vuota^
matta julkisuuteen Valmistellaanko
ivL sotaa, astuvatko hätälait voi­naan,
kysytään. Miiailmassa pulm­aan
jännityksen lieveniänii.se.slä'
enemmän kuin koskaan aikaisem­min
ja Länsi-Saksa valmistautuu
i<a';isfrofililaan. lUiolestuncisuus on
sitäkin suurempi kun Ilesseniin ta-
(.uis ei ole ainoa laatuaan.
Joulukuun puoläivlissä varasloi-l
i i n .Munchenin raatihuoneelle suu­ria
clintarvikekoitli!)akkauksia,
l O i d c n olemassaolon Baijerin osä-vMtion
hallitus kieltää.
Maanjäristys
Formosassa
.'Tarkoituk.scni oli munienkin vähentää" (tupakointia).
j Taipcl. — Formo.san eleläo.sa.ssa
I raiuanin ja Ciiiarin. kaupungeissa
1 kuoli viikonvaihteen aikana tapah-
I tuneessa maanjäristyksessä 104' ih-
! mistä ja loukkaantui 4.52. Samalla
I läi talojen särkymisen vuoksi tuhaii-i
"ia ihmisiä a.sunnollomiksi. .
i Viranomaiset selittävät, että- Jos
I ä'-isiys olisi tapahtunut myöhem-
1 min. jolloin ihmiset olisivat olleet
'liikkumassa, ihmishenkien menetys
olisi ollut paljon suurempi. Maan-iäristys
tapahtui kello 8 06 illalla.
Edellämainiluissa kaupungeissa ar­vellaan:
joutuneen asunnottomaksi
20,000 ihmistä. . .
Järistyksen vuoksi luhistuneesta
1.7.58 talosta, ja vakavasti vaurioi-
'uneesta 2.671 talosta, oli suurin
osa Tainanin kaupungissa, jonka
'akiluku on 25i).0()0.
Tulipalo, joka aiheutui liiultavas-li
lämmityshenojen kaatumisesta,
tuhosi 124 asuntoa Ghiaryissa;
Tämä oli pahin maanjäristys tällä
ilueella vuodesta 1941, jolloin
nuianjäristys surmasi 358 ihmistä.
PÄIVÄN PAKINA li.nantiiiiiisesta, koituu Washington-
111 äärioikeistolle .surkea tappion
hetki.
Kuvaavaa muuten on, e t t ä Wash-
Kaiiden asia, kolmannen korvapuusti
Näyttää siltä, elj^ä Hanskan hal­litus
tunnustaa pikapuolin Kiinan
Kansantasavallan ja_ suostuu siis
järjestämään diplomaattiset suhteet
näiden maiden välille^
Toisaalta on ilmeistä kuten on
uutistiedois.sa kerrottu, että Wash­ington
on tästä kehityssuunnasta
kaikkea muuta, ipultei mielLssään.
Uutistietojen mukaan Ranskan
hallitus on "ilmoittanut" Setä Sa­mulille
aikeistaan Kiinan tunniLsta-miseksi.
mutV» c i ole suostunut pyy­tämään
Washiiigtonin ' lupaa" sille
teolle, ja sellainen kurittomuus vai­kuttaa,
Yhdysvaltain äärioikeistoon
jotenkin .samalla lavalla jo.s hierot­taisiin
suolaa vcrihaavaan. :
Voidaan siis suhtautua melko
iuottamuksellisesli niihin arvioin­teihin,
vihjeisiin Ja selityksiin, joi­den
perusteella Washingtoii yrittää
diplomaattiteitse tehdä kaikkensa
estääkseen Ranskan normalisoimas­ta
suhteitaan Kiinan kanssa.
Melko varmana voidaan pitää si­täkin,
että Jos, Ja . milloin Ranska
K,iinäri''kansaniasavallaii tunnustaa,
silloin voidaan kuulla tavallisen mu­rinan
asemesta kimakan kiukkuista
koiran haukkua Washingtoni.sta, jo­ka
on y r i t t ä n y t ja siinä tähän asti
onnistunutkin, pitää liillulai.scnsa ja
sinkin Indonesiaa painostaakseen.
J a kaiken tämän lisäksi ryhtyi
Pariisi vikuroimaan, luvaten nyt
j ä r j e s t ä ä diplomaattiset suhteet K i i - ^ '
ingtonin äärioikeistoa ei peloita | nan kansantasavallan kans.sa!
manosiin
katsonniksia
ystävänsä vihamielisyydessä Kiinaa 1 tien kesken,
vastaan.
Mikäli l^anska nyt Kiinan tun­nustaa,
kuten uskotaan —- ja aina­kin
allekirjoittanutkin toivoo sii­tä
muodostuu siis vallit.scvassa ti­lanteessa
eräänlainen diplomaatti­nen
tappio niille yhdysvaltalaispii-reillc,
joita kiinnostaa enemmän
kylmän sodan jatkaminen ja tehos­taminen,
kuin sovitteluratkaisujen
löytäminen kiistoille.
Luonnollisestikaan asian ei tar­vitsisi
näin olla. Eihän Yhdysval­loilla
pitäisi olla osaa eikä arpaa
siinä, miten esimerkiksi Kiina ja
Ranska keskeiset välinsä järjestä­vät.
"Se on kahden kauppa ja kol-manen
korvapuusti", kuten sano­taan.
Mutta kun Yhdysvaltain imperia­lismi
esiintyy koko muun maailman
holhoojaiiifi, paimentajana Ja käski­jänä,
niin sellaisistakin asioista,
kuin Kiinan ja Ranskan.suhteiden
lainkaan tällaisissa tapauksissa kan­sainvälisen
jäniiilyksen lisääntymi­nen
--^ mutta itsestään pahasta on
sen; mielestä se Jos tapahtuu jon-jcinlaisla
lähentymistä eri maail-liikeuluvien
Ja erilaisia
omaavien kansukiin-
Kaiken kukkulaksi tiimii Rans­kan
'uppiniskaisuus" ; Ja "tottele­mattomuus"
(uli ajankohtana, Jol­loin
Yhdysvaltain äärioikeistolla on
ennestäänkin "kädet täynnä" vai­keuksia.
Etelä-Vietnamissa ei ole suurista
lupauksista ja liivmtaskudiktaattori
Diemin sivuuttamisesta huolimatta
päästy minkäänlaisiin 'voittoihin".
Päinvastoin,, lilanne on siellä edel­leen
huonontunut Yhdysvaltain im­perialismin
näkövinkkelistä katsot­tuna:
Kadehdittava ei liioin ole Yhdys­valtain
imperialismin asema Pana­man
kanavajupakas.sa ihmiskunnan
yleisen mielipiteen edessä. Totta
puhuen Yhdysvaltain asema on
roltömän heikko Panaman
myksessä, kuten on siinäkin, kun
Pchtagon lähetti Seil.semännen lai­vastonsa
Intian ineielle Kambod-shaa
Ja e r ä i t ä muitakin maita, väi'-
aa-kysy-
} Me voimme helposti kuvitella
kuinka paljon unettomia öitä täl­lainen
kurittomuus aiheuttaa Yh­dysvaltain
imperialistisille piireille.
Asiaa pahentaa vielä pelko siitä,
että kenraali de Gaullella voi olla
muitakin rautoja tulessa. Järjestä­mällä
diplomaaltisel suhteensa Kii­nan
kanssa, Ranska saisiluonnolli-sesli
suuria kauppamahdollisuuksia
s i e l t ä ja se antaisi lisää liikkuma-l
i l a a Ranskan teollisuuskapilalis-teille.
Eikä kysymys ole vain 700-mil-loonaisesta
Kiinan kan.sasta, vaan
koko Kaakkois-Aasiasta. Sinä päivä­nä
kun Ranska tui^mustaa Kiinan,
sen "kunssi" nousee tuntuvasti
Kaakkois-Aasian maiden ja hallitu.s*^
tcn kirjoissa yleensä. Se antaisi taas
lisää mahdollisuuksia Ranskalle. "
Toisaalta Washingtonissa pelä­tään,
että de Gaullella ei ole mi­tään
sitäkään vastaan, vaikka hän
voisi astua hieman Yhdysvaltain im­perialismin
varpaille sellaisissa
maissa kuin Laosissa, Etelä-Vietna- ,
missä, Kambodshassa jne.
Joten ikävyyksiä se aiheuttaa Y h ­dysvaltain
äärioikeistolle jos Rans^
ka Kiinan' ti:i'nhdstaäi kuten ;Usko
taan j a toivotaan. - - ; känsäkoura..