Vapaus, May 3, 1952

              Mi»
itr V '
M l i r i ; In-';
iki;
fr
Sivu 2 1^ 3 p. —Saiurday, May 3,1952! i
— , . » M . . . . ^ ,•. .. ' . . 'TJ
Tdepbones: SoslaefiB Qfflee 4<42S4.
Editorial Office 4-4285. isämm
E. SxikaL Editor W. Ekfaäd. Mafllos
«ddms Box 69. etidbaiy« Obtfl^do.
ttmubed Nov. 0, 1917. Autborfzed
fi8 BKODd cZ&ss mail ty ttig Post
XUBm Depegtaatt, ottava. Pvih
Tbaasdsjntt and fiatizrdajni^ Vei>au»
Sto et. Wv£ttdb^
AdvertlsJnff rates opon BppHcaUoa /
TraiulatioD free cf cliatse.
TZLAU8HZNNAT:
Casadaesa: l vlc 7J)0 0 kk. 3.75
3 fck.%äs
Ybdjr^raUofffisa: 1 M C 8JOO e klc 4 ^
Suoxaessa: 1 vk. 6 UL 4.75
Maan^ voimaan San Franciscossa; Yhdysvaltain sa­nelema
JapaDUi "rauhansopimus, jonka allekirjöittajain joukosta
X puuttuvat Kaulcoidän sellaiset -voimatekijät kuin Intia, Kiinan Kan-u,
sanfasavalta ja Neuvostoliitto — joihin voidaan asiallisesi) liittää'
' Icaiklu yhteenlaskien ihmiskunnan suuri enemmistö;
: - ' ' R ^ kello 10 JO maanantaina,
astui voimaan toinenkin sopimus, Yhdysvaltain ja Japanin välinen
; :<i:(urvaIlisuussopimus, jonka perusteella asiat jäivät miltei ennalleen
— Japani jäi yhdysvaltalaisten miehitysjoukkojen kontrolliin.
S e l ^ on, että ''rauhansopimuksen" voimaanastuessa ilmeni sen
r £ ^ ^ ilmaa. Yhdysvalloissa sitä kiitettiin "sovittclu-rauhaksi'*
~ tietysti Japanin imperialismin kanssa joka järjesti hä-
; peamättömän hyökkäyksen Pearl 'Harboria vastaan, sillä 'sovittelu-rauhaa"
ei voida muunlaisten voimien kanssa tehdä. Toisella puolen
ne maat, jot^ eivät ole tällaista "sovittelurauhaa" allekirjoittaneet,
» o v a t tttonunneet koko sopimuksen 'laittomaksi'' asiakirjaksi, joka
. jobtaa;,'Japanin uudelleen sodan tielle. Kaikkein voimakkain ja mer-ikitylcsellisin
vastarinta tätä "sovittelurauhaa" kohtaa on kuitenkin
nousemassa Japanin kansan keskuudessa^ sillä varmaa on, että Japa­nin
Icansanktn ääntä on tässä asiassa kuultava.
'Merkillepantavaa tässä yhteydessä on Yhdysvaltain ja Japanin
V , imperialistisen hallituksen välinen 'avunantosopimus" mistä kenraali
' sanomaan, että Yhdys-
• vaDat vie sotajoukkonsa pois Japanista niin pian kuin Japanin halli­tus
voi /puolustautua kommunismia vastaan. Toisinsanoen, jos huo-
' mioidaan se tosiasia, ettei '^kommunismia'', "sosialismia" tai. muita
ylitebkunnalHsia 'voimia nouse merestä eikä sada taivaasta, kenraali
: TUdgway tunnusti sen mistä Japanin kommunistit ovat Yhdysvaltoja
syyttäneet, ts., että yhdysvaltalaiset joukot jäivät edelleen Japaniin
r vanhan Icomennon turvaksi Japanin demokraattisia kansanjoukkoja
vastaan. Tämä sellaisenaan ei ole mitään muuta kuin toisen maan
sisäisiin asioihin sekaantumista "kommunismivastaisten" fraasien suo-jissa.
Kysymys siitä, minkälainen yhteiskuntajärjestelmä Japanissa
vallitsee, on luonnollisesti tärkeä ja mielenkiintoinen seikka muiden­kin
maiden kansoille ja hallituksille. Mutta japanilaisten oma asia
on se haluavatko he säilyttää maassaan puolfeodaalisen järjestelmän
tai siirtyä siitä porvarallisccn demokratiaany sosialismiin tä^ikommur
' nlsmiin. Vain aniharvat meistä; "länsimaalaisista" ovat feodallsj-
...>min<kannalla^ mutta jos japanilaiset haluavat sdlaisen järjestelmän
itsdleen, niin se on japanilaisten asia. Alonct meistä'ovai'sitä niielj
tä, ettei porvarillinen demokratiakaan vastaa enää Japanin kansai)^
] nykyhetken vaatimuksia; mutta Jos japaniläi^t'haluaVäl;äää porva
; rOlisen järjestelmän alaisuudessa, niin se on japanilaisten asia.Kaikk
meikäläiset porvarit ovat luonnollisesti sitä mieltä, että sosraMsmi jä
! itommunismi ei sovi sen paremmin japanilaisille kuin muillekaan —r
> mutta jos japanilaiset haluavat eluä sosialismin tai kommunismin
r alaisuudessa, niin sekin on tietysti japanilaisten oma' asia.
' Niinmuodoin, puheet siitä, että yhdysvaltalaiset sotajoukot ovat
jonkinlaisen "liittosopimuksen^' perusteella suojaamassa Japanin hal­litsevaa
luokkaa joitakin muita japanilaisia ryhmiä vastaan, ovat to­dellisuudessa
läpinäkyviä ja huonoja puolustuspuheita sille tosiasialle
ktm yksi maa sekaantuu toisen maan sisäisiin asioihin. Tämä tosi-
\ 'asla eiitttiutu lainkaan siitä, vaikka Japanin hallituspiirit olisivat täl-
\ .^laista **apua" pyytäneetkin omaa kansaansa Vastaan. Päinvastoin
i ; tämä Vain lisäisi sitä käsilyskantaaj että Japanin halHtse\a luokka on
j jo meiieltaUiyt kansansa kannatuksen siinä määrin, ettei se voi enää
• hallitusasemaahsa pitää ilman ulkopuolista tukea,'mikä on sama kuin
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Viime vuoden Joulukuussa raosiU' ristiriidassa ministerin 'väitteiden
JUn. Hilda Lepjiälä Lockerbysta
täytti 76 vuotta %-iimc torstaina, "JTh-dTotrne
omaisten ja ystävien onnittc-luibln.,
"
Mitä muut sanovat
I K U A A N I E X "omsvuer'
PalveUesfiati'. ase^-orajissa- i Intiaa­nilla
On täydellisesti Canadan Ican-salaisoiiceudet.
vr^i^uoaaien suhteen
ja sosiaalisesti, i Mutta Hetf stn jäi-
Iceen kun -'hiJiien palvelustaan ei
enää tarvita', haneitä tulee taas in­tiaani.
Jolta on ^callJil kansalaisoikeu­det
Idelletty. — S.celvirorker & Mlner.
Sydney, H. S.
« * •
MUISTIO
Uutlstledot 'icrtaivat äskettäin mi­ten
presidentti Truman oli sancnia-lehtlmfehilie
antamassaan haastatr
telussa lausunut, että han oli —
muistaaJciScmme Iranissa —.antanut
Stalinille uHlmaattvmin, joka pani
mielien ipolvllleen. Seuraavana päi­vänä
Yhdysvaltain hallitusherroilla
oli kiire ielittämään. että presidentti
Trumän puhui läpiä päähänsä, aUlä
mitään ultimaattumia ei silloin oltu
anneuu. Kaildci tämä palauttaa
mieleemme viisaan Aabelin (Abra­ham
Lincolnin) lausunnon:
"On parempi olla vaiti vaikka epäil­läänkin
tyhmyriksi icuin avata suun­sa
Ja poistaa kaikki epäilyt." •
NEUVO VEEOJEN
MAKSUN VXLTTAMISEKSI
Tässä on formula miten voidaan
välttyä veroalen ma>ksamiselta: Alkaa
tupakoiko, älkää juoko väkijuomia,
älkää juoko vlrvoikcjuomla, älkää
käyttäkö gasoliinla. älkää ostako
kcittohellaa, älkää ostako jaäkaap-
Dla; älkää eläkö ja älkää kuolko. —
The Ukralnlan Canadian.
Puola ehdottaa
ulkomaankaupan
llily^tä länteen
^sanottaisiin, että se on historiallisesti etsikkoaikansa elänyt ja sen
väärin käyttänyt. Me uskommekin vakaasti, että 'Vlidysvaltain sa­nelema
"sovittelurauha" ei lupaa hyvää sen paremmin Japanin kan­salle
kuiii sen ystävillekään.
St. Lawrence-ve8itie
Kun Yhdysvaltain rahamaailman ja sen hallituksen aivoituksia
edustava New York Timps esitti muutama päivä sitten epäilynsä, ku­ten
yhdysvaltalaiset lehdet yleensä tekevät, siitä, että Canada yksi-nääh.
ryhtyy St. Lawrence vcsitiesuunnltelman toteuttamiseen ja sa­massa
yhteydessä antoi ymmärtää, että Canada syyllistyy jonkinlai­seen
huonon naapurin toimenpiteeseen, jos sc käant}*}' kansainvälisen
komisslonin puoleen asianomaisen luvan saamiseksi mainitun suunni-ieltnan
toteuttamiseksi, niin Torontossa ilmestyvä lehti Globc and
Mail kirjoitti:
" . "Cänadalaisct ovat väsyneet horjumaan ja viivästykseen, mistä
he ovat kärsineet sen -vuoksi kun Vhdysvaltain kongressi on alistunut
painostusryhmien edessä. He (canadalaisct) ci\'ät enempää siedä
teknillisistä vastaväitteistä ja valheellisesta propagandasta johtuvaa
viivästystä
£t ole usein, jolloin me voimme yhtyä torjpuoluccn lehtien kan­nanottoihin,
mutta tässä yhteydessä me uskomme, että Globc arid
Mail pukuu siitä mistä enemmistö canadalaisista ajattelee. Canada
tarvitsee St. Lawrence-vesitietä liikenneprobiccmiensa lieventämiseksi
ja samalla myös tarvittavan sähkövoiman kehittämiseksi.
Yhdysvallat on tähän mennessä jb aiheuttanut sen, että ainakin
Ontarion maakunnassa on näkyvissä uusi säbkövoimapula, ellei St.
Lawrence-<vesitiesuunnitelnian toteuttamiseen rjhdytä %iivyltelemät-tä.
Toisella puolen on ilmeistä, että jos Yhdysvallat kaiken tämän
viivytyksen jälkeen lähteij kuitenkin mukaan, niin se menettelee siten
vain omien itsekkäiden pyyteidensä \-uoksi. Tämän takia Canadan
tulisi omaksua tinkimättömäksi kannaksi, että St. .Lawrence-vesitie-sutmnitelma
toteutetaan yksinomaan canadalaisena rakennusprojekti­na
Canadan kansallistefl etujen ja tavoitteiden toteuttamiseksi.
Yhdysvaltain suurpääoma on jo riittävän kauan pitkittänyt tä­män
suunnitelman toteuttamista. Olisi suorastaan \-ahinko, jos se
tiukan tullen tulisi mukaan siinä mielessä, että voisi käyttää St. Lav^
rence-vesitietakm taloudellisen ja poliittisen määrä\-s\'altansa lujitta­miseksi
tässä maassa.
Canadalaisten enemmistö on varmasti valmb kannattamaan hal­lituselintenjrnttävää
esiintymistä siinä mielessä, että St. Lawrence-vesitiesuunnitelma
toteutetaan canadalaistlla vohnilla, canadalaisten
njAyKten Ja tulevien tarpeiden yksinomaista tyydyttämistä varten.
Puolan teollisuus'- Ja maatalous­tuotannon'nopea
"kehitys ja-siitä joh­tuva'
elintason 'parantuminen tekee
mahdolliseksi sen, etta Puola voi ko-ihottaar!
vuotuisen! kaupankäyntlnsä
teaoiJtalistimalden kanssa 'Oiuteenifin-nätyscndärään,
$1.C03,GCO,COO~ suurui­seksi
' kaupankäynniksi, edellyttäen
että poistetaan ne esteet jotka nyt'
vaikeuttavat vaqjaata kansainvälistä
kauppaa.
Täooän tiedonaimon julkaisi Iicdzin
•yliopiston iprofessori Jozef ChalasJns-kl
Moskovassa äskettäin pidetyssä
kansainvälisessä talouskonferenssissa.
' Taloaikonferenssin.. kansainvälisen
kaupan osastolla Puolan ihallituiksen
ulkomaakaupan 'jaoston johtaja «Alek­sander
Wolynski selosti yksityiskoh­taisemmin
professori Chalaslnkin
lausuntoa. Wolynski luetteli Puolan
eri tuotteita joita voitaisiin lähettää
eri puolille maailmaa ja myös niitä
tuotteita, mitä Puola haluaisi ostaa
laajenevan teollisuutensa ja väestön­sä
iisäänt>-vän: kulutuksen tyydyttä­miseksi.
:
Puolan lähetystön, jonka johtajana
toimi professori Oskar Lange, esitys­ten
(kohokohtana oli tledoitus, että
tuotannon lisääntymisen tja suotuis­ten
kauppasuhteiden perusteella on
mahdollbta. jotta Puola kaksliiker-talstuttaa
klvUilllen viennin Zilnsl-
Eurooppaah 'ja täyttää va&cuksltta
koko 'PohJois-IEuroopan hlUltarpeen.
M}-ö6 tiedoitettUn. että Britannian
kanssa käytävää ikauppää voitaisiin
lisätä ainaikin 50-prosenttlscsti tule­van
kolnich vuoden aikana sainalla
kun Ranskan kanssa käytävää kaup­paa
voitaisiin lisätä kaksinkertaisesti
Ja Italian kanssa käytävä kauppa kol-mii
»kertal3tuttaa.
laiset lehdet julkaisivat il^nannoft
Jossa Siteerasivat silloin I^orjan sota-lahrastonf
ylipäällikkönä olleen vara
amiraali Sorven vastAidäda sotaJal-v&
stan avustusseunn ktifrouScsessa
Bergenissä Jiänelle teh^dbin kysy­myksiin.
Hone sanoi, että oe ^Icnto-
Icentät ja sotasatamat. Joita rakenna
taan Korjaan, sekä tnyöskin sota^
•etuisuuden tuotteet . . . tulevat palr
velemaan Pt^jols-^Atlantin liiton suu^
ria aseellisfa voffiala. Se Johtuu niis­tä
sitoumuksista, joita NorJ» on ot­tanut
itselleen Pohjois-Atlantin liiton
jäsenmaana". Tällä tavoin Horve
on vielä liiemman kerran, varmista­nut
sen, että TtätjaA muutetaan y h ­dysvaltojen
aotatukiäsematol. uuteV
na askeleena tällä tiellä oU PohJoiSf
Atlantin lUtoniietivoston kokous Lis­sabonissa
t.v. helmikuun lopussa.
LUFEbonln kokouksen päätöksistä
nähdään! että tärkein vaatimus, jo­ka
oh NorJaUe nyt esitetty, on se.
että jfoitaisihi Norja saada yhtj-mään
Eotatuklasemien raJccntamiseen Poh-
Jöls-Atlantin liiton ohjelman mukai-
^sli. Näihin toimenpiteisiin kuuhra
lentokenttien, sotaararustusten, huol-toyhteilcslen
sekä muiden varustusten
rakentaminen samoin kuin mj^öskin
aseellliteh voimien komenuspalkkojen
laajan verkoston luominen. .
Kj-symystä Atlantto liiton sotatiÄi-asemien
rakentamisesta Norjan alu-eeUe
on pohdittu jo kauan. Lehti­tietojen
mukaan Norjan edustajat
Pohijois-Atlantto liiton Lissabonin ko­kouksessa
sanoivat, ettei Norja voi
myöntää budjetistaan fiotavarustus-teh
rakentamiseen sitä 270 miljoonaa
kruunua jota siltä vaaditaan; Siitä
hUol&matta he suostuivat kuiteiritin
vuosilla 1 9 5 ^ ^ antamaan tähän tar-kottt&
seen 92 miljoonaa kruunua.
Suurimman osan näihin taikoituksiin
tarvittavista menoista ovat ottaneet
korvatakseen Yhdysvallat ja Englanti.
Amerikkalaiset eivät atooastaan ra­hoista,
vaan vieläpä 'Johtavatkin so-tatukiasemien
ral!ientamista Norjas­sa.
Vuoden 1950 helmikuussa Yhdys­valtojen
ja Norjan vfiilllä solmittu
EotUaallisen avun sopimus edellyttää,
että amerikkalaiset upseerit tulevajt
.suorittamaan "neuvonantajien tehtä­viä',
antäanaan "aseistuksen, tutkimi­sessa
Ja käyttämisessä, jota norja­laiset
viranomaiset eivät tunne". .
Yhdj^sValtajen hallitsevien piirien
vaatLTiuksesta Noi^Jän ' viranomaiset
dvÄl' laatineet: niimanottujen- "en-koistöimenpiteiden"
kaJEsivuotissuun-hltelman.
Norjan.entisen puolustus-mhdstcrhi
Haugen sanojen mv^aan
tiämä suunnitelma edellyttää lento­kenttien
sellaisen laajentamiseni että
ne voivat ottaa vastaan njlcyistä ame-:
rtkkaiälsia lentokoneita, suurten so­tavarustusten
rakentamisen sekä strar
teglsten maa- Ja rautateiden, sata­mien
ja muiden sotilaskohteiden laa­jentamisen
Pohjois-Atlantin Jilton
agressilvSsla sotajovfekoj'* varten,^Sa-man
Haugen sanojen mUkaaii; Nor­jassa
rakennetaan sotavarustuksia
silmälläpitäen sita, että nämä sota-tukiasemat
voisivat "hetiellä millä
li>*vänsä ottaa vastaan ja palvella
asianomaisella tavalla Norjaan saa­puvia
liittolaista sotaJouSdcoja"
rassä on paikallaan muistuttaa
mieleen Norjan ulkoministerin Lan­gen
sanat kolme vuotta sitten sUtä.
etteivät Yhdysvallat pakota Pohjois-
Atlantin Jilton Jäsenmaita pitämään
puolustusvalmeuttaan korkeaminalla
tasolla Kuin niiden taloudelliset mah>-
dollisuudet sallivat. Täydellisessä
kanssa on se, että Karjan sotamenot
o^at tänä vuonna s>aIJon sutö-emoat
kuin inaan taloudelliset mahdollisuu­det:
sallivat.< I<ansen on itsensäkin
täytynyt tämä tosiasia myöntää.
Erikoisen laajalti tehdään sotava-riistusten
.rakennustöitä Norjan poh-ioisissa..
.piireissä Amerikkalaisien'
Johdolla rakennetaan Ja-laajennetaan
kovalla^kiireelläleotf^enttiä Sudessa,.
BardyXosslssa, .^.Kirkkoniemen- I ^ n ä
Ja mqiDis§p^ ohuissa paikoissa. Erikoi­sen
^^^uri . m^k^tys annetaan k a h d^
ensinmainitun: pjaJkkakunuan i ^ t o -
kentiUe.' Lissabonin kokc^sessa,
ovat |iämä,lei^oScentät->ja viisimuuta
Noj^ai^ suurimi>aa lentokenttää otet-.
i u A t l ^ t l n liitfn .sotatukiasemlen ra-jcentemiseq
rsuuiiiteto vuosille
1052-53. Niinsanotun PohJois^Nor-
Jan ; "talouden kehityssutmnitelman"
mukaan. Jonka Norjan liallitus Jul­kaisi
viime vuoden syyskuussa «ja Jon­ka
amerikkalaiset viranomalsec vah­vistivat,
on mkennettava paljon stra.
tegisia teitä. Sitä paitsi suunnitel­massa
on erikoisesti sanottu, että r a ­kennettavaksi
aiotmUa teUlä on suu­r
i sotilaallinen merkitys. V
PohJois-NonJassa valvoo sotavarus­tusten
rakentamista vähttömästi Eu­roopan
pohjoisosassa olenden Atlantin
liiton aseellisten voimien ylipäälli­kön
> .amiraali Brendin. päämaja.
Brendi itse ajelee j r h t ä m l t t ^ ympäri
PphJois-NorjaaV antaa määräyksiä.
norjalaisille sotilasviranamaisille ja
vaatii PohJois-iNorjan p&aista muut­tamista
Atlantin liiton tukeasemaksi.
Sotavalmisteluihin Pohjois-Norjajs-sa
liittyy kiinteästi norjalaisten, vi­ranomaisien
sellainen bäpeällinen te­ko
kuin niiden neuvostosoturien ban-tojen
saakaaiainen händttSmtnen. Jot­ka
' uhiasivat henkensä Norjan va-'
pauttamiselle bitlerlläisten orjuudes­ta.
SotaUkiasemlen rakentaminen
Norjassa Pohjois-'Atlantin agrcssli-vista
liittoa' varten vaarantaa rauhan
asiaa.: Norjan balUtt&sen-amerikka-laismieltoen
p<ditiikka kohtaa, kan-saiijo^^
dcojen vastarintaa Jotita» yhä
•päättävämmin taistelevat «otavabrds^
teluja;, vastaan iJa vaativat Norjan
eroamista Pohjois-Atlantin agressil-visesta
liitoata.
- AmerikScaiaisten imperialistien ijul-,
kelta, vaatimidcsia vastaavasti Nce:-
Jan viranomaiset ovat alkaneetcruu-demman
kerran etsiä syltä Norjan
perustuslain, muuttamiseen. He tah-t<
rvat lainsäädännöllisessä 'järjestyk­sessä
vannisiaa sen kansallisen su­vereniteetin
a&enet>-k5en.nl^ Johtuu
Norjan osallistumisesta'' Pohjois-At-lannin
agressiiviseen liittoon..
Tämän vimden tanunlkuussa Nor-:
Jan^ Oikeusministeriö.: ulkoministeriö
Ja puoJustusmlnisteriS laativat eri­koisen-
asi^cfaijan. Jossa- On jsanottu,
että VylelgesU tunnustetut käsitteet
suvereniteetista" ovat mt&a"la5!ku-tllassa"
Ja: ettei perustuslain ole kiel­lettävä
"l^Oi^an; yhtymistä' kUnteäm-pään,
poliittiseen, taloudelliseen ja
sdtilaallise^; yhteistoimintaan" •
Tällä t a a l l a Norja menettäiä riip-pumattomuutensa';
Sen vuoksi ci ole
sattuma, että sotavalmistelut syn­nyttävät
" tyjftyniättämyyttä' ei • vahi
Norjan i t}-ötätekevien, vaan vieläpä
hallitsevliä^in piirien eräiden edus-tajalnike^
udessa. V
Canadaii unionistit
kfm eduMoiksI
Merensslssa
. .Toronto. — 4^ Kalaslajain. metalll-
:^r€tlälsten pakkauslaitosten. sähkö-työläisten,
«vaatetustyölälsten^ metsä-
^työläisten, teräs- Ja rautatieläisten,
sekä (nonien muiden työalojen unioi-
-den-ednstajia^tolee osalistumaan rau>
:faankonferensaiin^' Joka pidetään To­rontossa
. toikolaran JO-r-U jraät ^
Vancömrcrista^ tulee edustajat ka-f
läStaJain imlosta. Mbose Jamtä. pak-'
Icauslaitosten: työläisten 'unlosta..;Säh-isötyölälsten
unirti 'Viides p i h i . ; jo-iion
kuuluu ^.OCKX Jäsentä, läbettää
Port Arthurin Akka-Poib
juhlat onnistuivat
suoraan sanoen mainiosti
Ohjelma oli hyvä ja monipuolmen, saaden
yleisön' todellisen juitlatunnelman valtaan
lälfes 31 mailia
pyynji
vappuna
Toronto. — Maiden jä metsien mi­nisteriön
tiedonannossa sanotaan,
että toukok. 1 pnä alkaneen Ja sjjSk.
15 päivään kestävän rautujen pyyn­tikauden
aikana «aa speckled-rau-tuja
pjTtää '15 päivässä mutta enin­tään
10 paimaa. Multa rautuja
tBrown, Aurora. Rainbow ja Kam-loops)
saa pyytää viisi päivässä.
Lake-rautuja (Ouananiche) saa pyy­tää
vUsl päivässä. Kaikkien aito
mitta on seitsemän tuumaa.
Abioa poikkeus cdellämalnlttuihln
määräj-kslln nähden on Norfolk
kauntl jossa saa pyytää kymmenen
spcckled-rautua. mutta niiden yhtei­nen
patoo ei saa ylittää viittä pau­naa.
26,716 työtöntä
oli Torontossa
Toronto. — National EmplojTnent
Servicen paikallisen tolmbton kirjoi­hin
oli merkitty huhtik. 24 pnä
kaikkiaan 26.616 työn hakijaa, tode­taan
toimiston antamissa työllisyys-tiedoissa.
Viikkoa aikalsemmm oli
työttömien lukumäärä 30J28. Huh-tat.
2* pnä oh työtä tarjolla ainoas­taan
2,868 henkUölle. >
Äskettäin pidettiin Califomian Sun
Valleyssa vuotutaen koekilpailu sil­tä
mikä auto on edullisin gasoliinto
kulutukseen, nähden. Koematka oli
1.415 mailto pitutoen j a käsitti eri­laatuiset
ilmastosuhtcet. Mikäli ön
kysymyksessä tonnimailikilpiailu. o-sottautul
iFordto Mercury MOnterey
parhaafltsl sUlä se saavutti 59,7 ton-niihallto
tuloksen galkinaa, kObden.
Viime vuonna voitti tämän kilpallim
Fordin Lincoln. Tonnlmaili saadaan
siten, että auton ja matkustajien
patoo kerrotaan mailimäärällä ja tu­los
Jaetaan kulirtettm gasoliinto
määrällä.
Simä kilpailussa missä oli iysy-m^-
ksessä atooastaan. kuinka monta
mallia saatito gallonaia kohden, rlip-pomatCtf
lainkaan auton j ä matkusta­jien
patoosta, olivat tulokset Seu­raavanlaiset:-
HeruT J . Corsalr . :..'...3(fJSS9
Studebaker Champion 6 . . . .27.822
Hemy J Corsalr 6 . . . . . .. .26J368
Studebaker Cooanander ....25J597
Ford Mainline 6,............25.463
Mercury Monter^ ....USTl/Off
Studd}aker Land Cruiscr 25.383
Kaiser Deluxe .............54.648
PljTOouth Crahbrook 23.522
Pl>-mouth Concord ..........23.080
Lincoln Capri .22J56
Ford Matoi toe 8 .........22J4S
DeSoto Plredome .........21.278
Hudson Homet 6 . . . . . . . . . .20.827
Chevrolet Styleltae .........20571
Hudson Wa5p . . . . . . .... .20.564
Port Arthur.— <^-MSpst\Ajf1^m
osaston, urhelluseui^l^iyuiliiekä.ie^
kakUQrq '^aiun' akkojen Ja poikien
•kiiltt'utirtjöhlä'''' öhhistiii "lö^^
Yleisöä oli säTT lujiaten taynnä,_ tyyty­väisillä"
seuraten*' akkojen Ua.5i^ilclen
esittkmaa' qhjelmaaV. Ensimmäisenä
*iparssl^ vii8dcym'm|n6ien 'akkojen''Ja
poikien jbu)sku§ lavai]^: kauiiii^ä ket-
Ji^4|:sslssy a. kufp^^^^^^^ äsejtu-nut
rlvpato kajauttlyat ^ yhde5S^
mahfarana "•'Ö-Cänadän-'. '^Sen JäL
keen T.*&llman'e3it£i,lyhyesti^yausi
sanat, jV^ slt.tpn 'joukkona" esi^ttiin
6fliiadan .'.''SuQmäläisen'"^' .J^rjes(^n
liiarssi. Meri 'täa^sp^esitti.miellyttäf
välU\ tavalla Tyynen kirjoittaman
juhTafuhon,'JonkaJjälkeen lavan tä^-
ti Kaiku-jEuoro, esittäen Stella^Try-linsklh
johdolla kolme laUlUa, jotka
'saivatlämpiman vastaaiioton yleisöl­tä.
Ukrainalaiset pojat esittivät ve­näläistä
taidetanssiä ja saivat osak.
seen runsaita suosionosoituksia jois­ta
el tahtonut ttiila loppua. Heidät
kutsuttiin uudelleen jä uudelleen esil-le.
• '
Alli Pajunen esitti kaksi soololaulua
Evelyn Andersonin myötäilessä. Esi-tj-
iiset oli kerrassaan taiteelliset ja
yleisö palkitsi esittäjän raikuvto ap-loodein.
Iskun pojat antoivat yleisölle niin
yllättävän hauskan' Ja pirteän esityk­sen,
että äilcäisemmto ei ole Sellaista
iskUlaisilta; nähty. Yleisö oli kerras­saan
haltioitunut heidän' monimut­kaisista
tempuistaan. Esitystä kaiu.
nisti puvut, jotka pojat olivat itsel­leen
hankkineet.""
Seurasi akkojen Ja poikien kuplettL
Kupletin joutui esittämään Ame^eck
ilman "liarjoltusta. sillä hän sai.saiiat
juuri samana päivänä. , ^Syy- ei oljut
.•Ohjelmakomiteassa vaan, sltoä,v.että
.kupletin oli lupautunut ^ laulamaan
,ValLi H^e^anleml. Joka^vasta-torstai-jiItana,
sanoi, jettä hän jäbtee pois kjap.
p.unglsfä:- Yleisö, oli kultenkto erit-
•• täift tyyp;^ä: nen Beckin; esitykseeni
.sUlä hän osasi esityksen^pUkeajnm-^
'Wlla huumorilla, joten klitoff Arnol­dille.
... . . , ;
,i Viidentoista minuutto väliajalla;oli
alakerj-assa jemannillä - kiirettä, >• sillä
vaikJcavtUaa: näytti: siellä olevan,' niin
'kansaakin kerääntyi sinne runsaasti
Kahvit tarjottiin.maukkaiden-leivos­ten
kera. Leivokset olivat akkojen Ja
poikien valmistamia, joten kiitos; telL
le kaiklUe jotka hikihatussa siellä täy­titte
tehtävänne ja samoto teille Jotka
nim runsaasti lahjoititte leivoksia. . .
Väliajan-Jälkeen saatito nähdä ker­rassaan
taiteelltoen esitys naisilta,
kuin he mustalaisiksi puettuina eslttU
vät kolmiäänisesti kaksi kaunista lau.
luä, Stella iVylinskta Ja kahden iik-rainalaiseni
tytön säestyksellä. Yleisö
oli hurmaantunut täbän esitteeseen Ja
Joku sanqi,.että olisi sitä votout kuun­nella
miten kauan vato, sillä se oli
nlto ihanaa Ja kauniisti sointuvaa.
Tämän jälkeen astui lavalle ntiorl
jä lupjaava puhujamme Kalevi Juvo­nen,
joka heti valtasi kuulijat rumpi
ristisella ja kauniilla es:totymlsellään.
Kalevin pUhe kohdistui kokonaan
kulttuuriin ja miten kulttuuria har­rastetaan
eri kansojen ja: ihuiisten
•5'virallista edustajaa. Myöskin säU-lEötyöläistenunion
osastot lähettävät
lisäedustajia.
\Mtoe-Mill Union Tlmmlnsto osasto
lähettää virallisen edustajan Ja Sud-buryn
osaston' virallisen ^uoÄioitsi-.
Jan;. Autotyöläiset etelä-Ontarion
kaupungeista tulevat- olemaan' edus-tsttutoa.
Samom rautatieläisten ym.
työalojen ryhmät.
Quebecista tulee bus-autolhnen
metsätyölälslä.
keskuudessa; Puhe e: onut pitkä eikä'
Ikävystyttävä,, vaan se oli asialltoen
ja Juuri sellatoen.mllla toen Juhlapuhe
pitälslkto olla täUalsissa tilaisuuksls-sa.
Kiitos,-Kalevi!
Evel3m Anderson ; esitti r pianosoo­lon
hanuridueton tilalle, joka oli lu­vattu,
mutta J<wtakto syystä el voitu-kaaff
antaa.. Sitten -esittivät Meri
Laakso Ja Eugenia Tuom toen-kaksi­äänisesti
kaksi laulua Ja sen Jälkeen^
Stella TryllnSkin mandoliinisoolo sai;
yleisön puolelta lämpimän- vastaano.-
ton;•..
' (Martha Kärkkätoen esitti kronUk-"
kaa akkojen ja polkien touhtUsta ja
olikai siinä mainintaa ukoista Ja ty­töistäkin,
kuten pitääkm- olla tällai-sissar
kilpailua edistävissä hommissa.
'Astui sitten lavalle volmanmles Ab-dulBchYazimer
Ja kyllä tällä htodu-laisella
näytti voimaa olevan. Joten
varmaan hän ^rikkoi kaikki edellisten
voimamlesten ennätylcset. Esitys oli
kerrassaan matolo Joten kiitos pojat
teine. ' , • K
Nj^iseurasi naisten esittämä laUr
suntakuvaelma; Joka. kuvasi Japanift,
Amerilfan. neekerto. Espanjan Ja
Ranskan'ndistenikurjtmtta;.sekä xa^J
hld eri maUsa on^sodonjsciurauksesta
ajautunut naiset -ja lapset, mutta
[kjJii)ia;i^^s;i(äia*i^^
maavat miten uude'n'aämun*rusk'd oii
EKI niKOILEBilSTA*
Kaksi entistä merikarhua ob»..
vanneet kerran jäfleea toisensa.7
Jussi loihe lausumaan:
". . . Ja entäs sitten Guineassa»
oU kuumimpia seutuja nxS^'
koskaan purjehttaut. Eräänä j
ei ensimmätoen perämies tuBot i
nellc. Kun menimme alas häi^
tiinsä nlto mitä me h u o ^
Juu, e t a Kän'öll hukkunut
Niin kovasti oU iniespatka
yön aikana." -
. :.BIPPIKOlTLUSSA
, Lihava pastori: Millaiseksi Udeei
l a t o ^ ihmtoen, joka unohtaa i
Ja'a3attelee ainoastaan ruumi^^
Viisas poika: Lihavaksi,
pastori.
• • .
USKO HORJUI
Oli hirmumyrsky merellä.
Iraikki mahdollinen oli telity i
pelastamiseksi. Ilmoitti kapteeni
kustaJiUei Teidän pitää uskoa njt^
senne kaikkivaltiaan suojelukseen'
Matkustajien joukossa oli eris
pi. Joka huudahti sen johdosta
histuneena: Sillotohan on kaiikl
kassa!
PUOLAN BUDJETTI
"Puola kalksinkertaistaa
mismenot ennätysbudjetissaan" fel
Joitti äskettäto-Globe and Mail-'
otsikossaan. •Kirjoituksen
selviää: kuitenkto, että Puolan
jetLssa on> sotilaallisille menoille
rattu vain 10 pros. icun esim.
nadan hallitus käyttää sota
luun 50 pros. budjetm 'kokMialanij
rästä.
toivoa, että me edelleenkin Tiem
toimintaa eteenpato samalla
sella ymmärryksellä kuin olemme
na vieneet ja kmn veimme njti
den kulttuurijuhlien yhteydessä.
Taaskto seurasi vähaika ja kunj:
kainen oli saanut kahvit, min näjtt;
Iljat olivat ehttoeet laittaa
kimtoon ja pojat pistaa kullat
koilleen. «Niin saatiin nähdä bai
näytelmä "Siisti tyttö saa
Esitys palkittiin raikuvin suosionosi
tuksto j a makealla naurulla.
•Näin on stlten molemmat
menneeti Joten nyt vain-j;
odotetaan loppusclvittelyja. Sitä
nen tietenkin kokoontuu pa:
tuomarit, joiksi valittiin neljä
'16ä,"nimittäin' I. Seppälä, Z.'*m
Mitaä 'Wirta ja Sylvia Itaukola!
kaunis ja punainen ja välkkj-ivän tlka- kokuim 17 päivänä sitten
rto lailla sen säteet pUhkovat^^^ail- ^uuUa^ tulokset, sillä silloin ea
man avaruutta. Kuvaelmia eli-kälml^T yhteisenä '• -' f sovinto juhlanäyte]
ja monien äitien silmät kyyneltyivät t>aljon huomiota osakseen saanut
sitä katsoessaan. Loppukohtaus var-
.vä luomaan sellainen yhtetoen.taiste'<>
Itiketju Jonka voimalla me saamme
kansoille onneu;. ja- koko maailmalle
ratthan.
Lyyli Toikko toimi ohjelman esittä­jänä
jä kuvaelman Jälkeen hän esitti
yleisölle AkkajPoika-Jpukkueen kap­teenin
Tyyne SiUmanin j a ojensi kap­teenille
kauniin kukkalaitteen. Hän
mainitsi, että kapteenimme on tehnyt
paljon työtä juhliemme eteen henki­sellä
rtotamalla, tarkoittaen ohjelman
valrnrstustä.' -Lausun teiUe toverit
tosi^dämelliset kiitokset tästä kau­niista
kunnianosoituksesta itseäni
kohtaan, mutta samalla mainitsen, et­tä
te jokainen teitte työtä tosi-innolla
Ja olisitte Jokatoen tarvtonut toimin-nastanne
laakeriseppeleen aina,kah-vtokeittäjistä
tarjoilijoihin ja kaikkito
joukkueemme toimitsijoihin asti. Mut­ta
koska te tämäri kunnian mtoulle
osoititte, nlto en voi muuta kuta tei­tä
toverit kaikkia Itauniisti kiittää jä
tehnä "KAUNIS VEERA" ja tai
te^tulette silloin taas näkemään i
ku-haaliUä täysipainoista ' i
;Lippuja myydään Vapaudessa,-
kaupassa. Nilta on myös Icaikillai
koilla, pojilla, tytöillä ja uitoilla,
ten älkää vaan jättäkö var
lippua, ajoissa, silla malidollisesti i
el-voida näytelmää esittää muuta 1
yhden kerran syystä, että
lähtevät pois paikkakunnalta l
dollisuukslen takia. Uput on i
teen 65c j a ' ovella 75 senttiä!
alkaa touk<^uun 17 päivänä kellgl
Akkojen ja poikien juhlati
en muistanutkaan mitään
mutta ne oli huhtikuun 24 pi
olivat kerrassaan onnistuneet,
haalllla oli useampi sata ihmistä,«
eipä ole pitkiin aikoihin tai
laista joukkoa näkynytkääa Ku
lO antoi kauhista hohdettaan ja 1
sin i^örteessä saivat nuoret ja'
hatkin haaveilla.
Övilahjät voittivat A. Himanka. J
KUusela ja J . Haahka. — TAS.
Hudson Commodore 8 . . . . . ,20J97
Chrj-sler Windor ...19J80
Packard 200 19J28
Chfrj-sler Imperial 49.080
Chrysler Saratoga .19.024
Packard 400 ^JASSl
..Packard 300 .16.421
Chrysler Crown Im ,. .16.236
Alahuoneen jäsen C. Vtr. Carter pu­hui
tk. 8 pnä Ottawassa siitä Ideoloo-gisesta
sodasta mikä on 'ollut ja 'oh
yhä edelleenkto käynnissä kaikkialla
maailmassa. Hänen oli tarpeellista
lainata erään professorto lausunto
kyetäkseen todistamaan, että sellatoen
ideolooginen sota^op^todftUa I(äyzmls-sä.
TähäE^lV^anl/'if,,*J.":s V
" M e elämme ideoloogisessa aikakau­dessa.;'
Miiilin'?^eIeStäfii 'ok tarpeel­lista
korostaa sitä.;,. Se^ ihmeen. Joka
ei käSitä t|it^tQa£aSl^i^^^
sitä^aiiakäuttaari. Me tiedämme vii­me
vuosien historiasta, että sellatoen
valtio. Jolla on väärä ideoloogia voi
raunioittaa maailman Ja nie tiedäm­me,
että ideoloogiaa vailla oleva val­tio
hxhlstuuJ' ' ' f
Mr. Carter sanoi "kommunistien f i ­losofian
perustuvan sanotoin: On tar­peellista
muuttaa maailmaa!"
Meidän täytyy myöntää puhujan
olleen suiu-to pilrteto oikeassa kum-massakto
lausWiossaan, vaikka pal­jon
omdstuneempiakih lausuntoja
olisi asiasta voitu esittää.
Mikäli Ideolooglat tulevat kysymyk­seen
eivät ne ole mitään erikoista
tälle imperialismto luhistumiskaudel-le
vaan oh niitä ; ollut ammoisista
sJoisU lähtien. Ne ovat oUouuta elä­neet
Ja vaikuttaneet kunnes ne ca\
hyljätty Ja uudet Ja parenunat aat­teet
ovat tulleet entisten tllaUc.
Nltopä esimerkiksi sosiallsmto aat-tee|
t ovat' jatkuvasti esltotyneet voit-toistoa'
Iculuheen vuosisadan aikana,
jopa siiliä määrin, että ne ovat nyt
käytänhöllisihä elämän Ja- toiminnan
ohjetoa maapallon väestön enemmis­tön
keskuudessa. Yli kolmas osa
maailman väestöstä elää nyi sosialis­min
tiellä olevissa mäissä.-
Mikä todistaa, että maailmaa muu­tetaan
Jäfettä 'se todella muuttuu
voittoisan s(»iall8mto merkeissä.
Tämä maailman muuttumtisproseSsi
on oUut - käynnissä ikimiilstolsteta
ajoista lähtien Ja Jatlnm entistä vol-makkäammto,
sillä ihmiset pyrldvät
eteenpato —valoon Ja vapauteen. '
Tässä yhteydessä on syytä palauttaa
mielito Kommunistisen manlfestto al­kusanat:"
"Kaiikklai tähän asti olemassa ollei­den
yhteiskuntien historia on luokka­taistelujen
historiaa. Vapaa Ja orja,
patriisi Ja plelKlJi. paroom Ja maa­orja,
amihättlmestarl Ja kisälli, sa­nalla
sanoen sortaja Ja sorrettu ovat
alituisesti olleet toisiaan vastassa, pi­täneet
'yllä' katkeamatonta, mlUoto
salaista, milloto Jidkista taistelua —
taistelua. Joka on kuHakto kerralla
päättynyt Joko yhteiskimnan kumouk-srillseen'
uudelleen' muodostamiseen
kokonaisuudessaan, tai taistelevien
luokkien yleiseen häviöön."
Tänä päivänä tätä taistelua k i y -
däiin proletariaatto. Ja kapitalistien.
Soslaliänto Ja kapitalismto kesken. [ densa pitäisi tietää, että sotaan i
Ja kuten Lokakutin Suuri Sosialisti- j vautiuntoen merkitsee kaplti'
hen.Vfdlafalramous Ja sitä seura tuhoa. Varsto hyvto muistetaan i
ItärEuroopan kansandemokratioiden
Ja Kltoan kansan vallankumoukset to­distavat,
qn sosialismi se ideoloogia
mikä valtaa alaa ja kapitalismi hä­viää.
kaiken tämän pitäisi olla selviö
Jokaiselle ialicaansa seuraavalle ihmi­selle.
Ainakin kapitalistit ja kaplta-iisinin
kannattajat tuntuvat olevan
siltä selvillä. Monet kapitalistien po-litiiköt
tuntuvat olevan sen johdosta
hysterian vaUassa," mtaikä takia he
valmiSfdevat'- sotaa 6(»ialismla vas­taan.
Mitä enemmän sosialismi voit­taa
alaa sitä enemmän he välttävät
sosiallsmto "hyökkääväh". > •
Sillä he ovat kaikkea edistystä mer­kitsevää
muutosta, vastaan. He iiäiua-vat.
pitää, nykyisen Järjesteimäp Ja
sen olosuhteet entisellään, korkein­taan
he salliva t kapitalismto asteet-telsen
"parantamisen", nlto vähäises­sä
määrto kuin suinkto mahdollista.
Mr. Carten sanoi alahuoneessa, että
tätä maalhnanlaajuista taistelua el
kyetä voittamaan yksto aseUla vaan
että sitoen tarvitaan myöskto parempi
ideoloogia - r Ikäänkuto kapitalisteilla
olid mitään sen parempaa tarjotta­vana
kuto sen riiston j ä sorron Jatka­minen
mikä on vallalla nlto siellä
kuto täälläkin.
Kapitalismto Idcok^Iana on sota Ja
väkivalta. Sitä tyrkytetään nyt Wall
Strectto Johdolla kaUcto mahdollisin
ketooto maailman kaikkito maihin. Se
Johtuu siltä, etta sod kuuluu klertä-mättomSisti
kapitalismto olemukseen.
Sotaa Ja väkivaltaa tyrkytetään meil­le
Jo lapsesta alkahi,- leikkikaluista Ja
iuvaklfjolsla iahtlch.
KapltaUsUen Ja heidän kellokkai- 'Kaammta soslalismito
ten enshnmäinen maailmansota •
mukanaan Lokakuun Suuren I
tisen Vallankumouksen ja miten i
sen maaihnahsodan seurauksena i
tyivät kansandemokratian
itä-Euroopan maihin ja
Mutta kaikesta huolimatta kapiti
pyrkii sotaan sillä se el näe «
muuta ulospääsyä nykyisestä
teestä. Jossa maailma muuttuu i
sestl. Ja tämä muuttuminen
ehkäistä ketoollla millä tahans
nen kaikkea sosiallsmto rakent
Ja lujittamtoen, mikä on juuri «J
ra mikä on kapitalismille "
pahin. Vaikka sosialismi
luonnonlain kiertämättömyy«ldäj
kapltallsUen taisteltava sitä
on yritettävä se ehkäistä tai ^
pitkittää sosiallsmto yaUoit
Me elämme'Kisialismin vuo
l ä h ä n mennessä on soslalianl'
nut puoleUeen enemmistön
lon asukkaista, joille sosialismi)
tää tietä valoon ja vapauteen
rauhaan ja edistykseen. Vaikkii
on merittonyt ja tulee yhä
kta merkitsemään sosialismin'
eivät sosialistit halua sotaa
kevät kaikkensa sen ehkäi
Sota olisi Ulan kallis htota
edlstymlsene koska kansat
sodista eniten. Siinä on se syy'
sosialistit vastustavat sota»
mahdolllsto keinoin, toimien
mästi Ja tietoisesti sotaa vast
rauhan puolesta.
Sotaa haluavat atooastaan
listit sinä se on heidän *iooa_^
säteensä koska maaOnja »aBö^|^
tulsesti Ja siirtyy entistä
__ KsUe
f 'f• M ; V}