1952-05-03-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Mi» itr V ' M l i r i ; In-'; iki; fr Sivu 2 1^ 3 p. —Saiurday, May 3,1952! i — , . » M . . . . ^ ,•. .. ' . . 'TJ Tdepbones: SoslaefiB Qfflee 4<42S4. Editorial Office 4-4285. isämm E. SxikaL Editor W. Ekfaäd. Mafllos «ddms Box 69. etidbaiy« Obtfl^do. ttmubed Nov. 0, 1917. Autborfzed fi8 BKODd cZ&ss mail ty ttig Post XUBm Depegtaatt, ottava. Pvih Tbaasdsjntt and fiatizrdajni^ Vei>au» Sto et. Wv£ttdb^ AdvertlsJnff rates opon BppHcaUoa / TraiulatioD free cf cliatse. TZLAU8HZNNAT: Casadaesa: l vlc 7J)0 0 kk. 3.75 3 fck.%äs Ybdjr^raUofffisa: 1 M C 8JOO e klc 4 ^ Suoxaessa: 1 vk. 6 UL 4.75 Maan^ voimaan San Franciscossa; Yhdysvaltain sanelema JapaDUi "rauhansopimus, jonka allekirjöittajain joukosta X puuttuvat Kaulcoidän sellaiset -voimatekijät kuin Intia, Kiinan Kan-u, sanfasavalta ja Neuvostoliitto — joihin voidaan asiallisesi) liittää' ' Icaiklu yhteenlaskien ihmiskunnan suuri enemmistö; : - ' ' R ^ kello 10 JO maanantaina, astui voimaan toinenkin sopimus, Yhdysvaltain ja Japanin välinen ; :<i:(urvaIlisuussopimus, jonka perusteella asiat jäivät miltei ennalleen — Japani jäi yhdysvaltalaisten miehitysjoukkojen kontrolliin. S e l ^ on, että ''rauhansopimuksen" voimaanastuessa ilmeni sen r £ ^ ^ ilmaa. Yhdysvalloissa sitä kiitettiin "sovittclu-rauhaksi'* ~ tietysti Japanin imperialismin kanssa joka järjesti hä- ; peamättömän hyökkäyksen Pearl 'Harboria vastaan, sillä 'sovittelu-rauhaa" ei voida muunlaisten voimien kanssa tehdä. Toisella puolen ne maat, jot^ eivät ole tällaista "sovittelurauhaa" allekirjoittaneet, » o v a t tttonunneet koko sopimuksen 'laittomaksi'' asiakirjaksi, joka . jobtaa;,'Japanin uudelleen sodan tielle. Kaikkein voimakkain ja mer-ikitylcsellisin vastarinta tätä "sovittelurauhaa" kohtaa on kuitenkin nousemassa Japanin kansan keskuudessa^ sillä varmaa on, että Japanin Icansanktn ääntä on tässä asiassa kuultava. 'Merkillepantavaa tässä yhteydessä on Yhdysvaltain ja Japanin V , imperialistisen hallituksen välinen 'avunantosopimus" mistä kenraali ' sanomaan, että Yhdys- • vaDat vie sotajoukkonsa pois Japanista niin pian kuin Japanin hallitus voi /puolustautua kommunismia vastaan. Toisinsanoen, jos huo- ' mioidaan se tosiasia, ettei '^kommunismia'', "sosialismia" tai. muita ylitebkunnalHsia 'voimia nouse merestä eikä sada taivaasta, kenraali : TUdgway tunnusti sen mistä Japanin kommunistit ovat Yhdysvaltoja syyttäneet, ts., että yhdysvaltalaiset joukot jäivät edelleen Japaniin r vanhan Icomennon turvaksi Japanin demokraattisia kansanjoukkoja vastaan. Tämä sellaisenaan ei ole mitään muuta kuin toisen maan sisäisiin asioihin sekaantumista "kommunismivastaisten" fraasien suo-jissa. Kysymys siitä, minkälainen yhteiskuntajärjestelmä Japanissa vallitsee, on luonnollisesti tärkeä ja mielenkiintoinen seikka muidenkin maiden kansoille ja hallituksille. Mutta japanilaisten oma asia on se haluavatko he säilyttää maassaan puolfeodaalisen järjestelmän tai siirtyä siitä porvarallisccn demokratiaany sosialismiin tä^ikommur ' nlsmiin. Vain aniharvat meistä; "länsimaalaisista" ovat feodallsj- ...>min<kannalla^ mutta jos japanilaiset haluavat sdlaisen järjestelmän itsdleen, niin se on japanilaisten asia. Alonct meistä'ovai'sitä niielj tä, ettei porvarillinen demokratiakaan vastaa enää Japanin kansai)^ ] nykyhetken vaatimuksia; mutta Jos japaniläi^t'haluaVäl;äää porva ; rOlisen järjestelmän alaisuudessa, niin se on japanilaisten asia.Kaikk meikäläiset porvarit ovat luonnollisesti sitä mieltä, että sosraMsmi jä ! itommunismi ei sovi sen paremmin japanilaisille kuin muillekaan —r > mutta jos japanilaiset haluavat eluä sosialismin tai kommunismin r alaisuudessa, niin sekin on tietysti japanilaisten oma' asia. ' Niinmuodoin, puheet siitä, että yhdysvaltalaiset sotajoukot ovat jonkinlaisen "liittosopimuksen^' perusteella suojaamassa Japanin hallitsevaa luokkaa joitakin muita japanilaisia ryhmiä vastaan, ovat todellisuudessa läpinäkyviä ja huonoja puolustuspuheita sille tosiasialle ktm yksi maa sekaantuu toisen maan sisäisiin asioihin. Tämä tosi- \ 'asla eiitttiutu lainkaan siitä, vaikka Japanin hallituspiirit olisivat täl- \ .^laista **apua" pyytäneetkin omaa kansaansa Vastaan. Päinvastoin i ; tämä Vain lisäisi sitä käsilyskantaaj että Japanin halHtse\a luokka on j jo meiieltaUiyt kansansa kannatuksen siinä määrin, ettei se voi enää • hallitusasemaahsa pitää ilman ulkopuolista tukea,'mikä on sama kuin SYNTYMÄPÄIVIÄ Viime vuoden Joulukuussa raosiU' ristiriidassa ministerin 'väitteiden JUn. Hilda Lepjiälä Lockerbysta täytti 76 vuotta %-iimc torstaina, "JTh-dTotrne omaisten ja ystävien onnittc-luibln., " Mitä muut sanovat I K U A A N I E X "omsvuer' PalveUesfiati'. ase^-orajissa- i Intiaanilla On täydellisesti Canadan Ican-salaisoiiceudet. vr^i^uoaaien suhteen ja sosiaalisesti, i Mutta Hetf stn jäi- Iceen kun -'hiJiien palvelustaan ei enää tarvita', haneitä tulee taas intiaani. Jolta on ^callJil kansalaisoikeudet Idelletty. — S.celvirorker & Mlner. Sydney, H. S. « * • MUISTIO Uutlstledot 'icrtaivat äskettäin miten presidentti Truman oli sancnia-lehtlmfehilie antamassaan haastatr telussa lausunut, että han oli — muistaaJciScmme Iranissa —.antanut Stalinille uHlmaattvmin, joka pani mielien ipolvllleen. Seuraavana päivänä Yhdysvaltain hallitusherroilla oli kiire ielittämään. että presidentti Trumän puhui läpiä päähänsä, aUlä mitään ultimaattumia ei silloin oltu anneuu. Kaildci tämä palauttaa mieleemme viisaan Aabelin (Abraham Lincolnin) lausunnon: "On parempi olla vaiti vaikka epäilläänkin tyhmyriksi icuin avata suunsa Ja poistaa kaikki epäilyt." • NEUVO VEEOJEN MAKSUN VXLTTAMISEKSI Tässä on formula miten voidaan välttyä veroalen ma>ksamiselta: Alkaa tupakoiko, älkää juoko väkijuomia, älkää juoko vlrvoikcjuomla, älkää käyttäkö gasoliinla. älkää ostako kcittohellaa, älkää ostako jaäkaap- Dla; älkää eläkö ja älkää kuolko. — The Ukralnlan Canadian. Puola ehdottaa ulkomaankaupan llily^tä länteen ^sanottaisiin, että se on historiallisesti etsikkoaikansa elänyt ja sen väärin käyttänyt. Me uskommekin vakaasti, että 'Vlidysvaltain sanelema "sovittelurauha" ei lupaa hyvää sen paremmin Japanin kansalle kuiii sen ystävillekään. St. Lawrence-ve8itie Kun Yhdysvaltain rahamaailman ja sen hallituksen aivoituksia edustava New York Timps esitti muutama päivä sitten epäilynsä, kuten yhdysvaltalaiset lehdet yleensä tekevät, siitä, että Canada yksi-nääh. ryhtyy St. Lawrence vcsitiesuunnltelman toteuttamiseen ja samassa yhteydessä antoi ymmärtää, että Canada syyllistyy jonkinlaiseen huonon naapurin toimenpiteeseen, jos sc käant}*}' kansainvälisen komisslonin puoleen asianomaisen luvan saamiseksi mainitun suunni-ieltnan toteuttamiseksi, niin Torontossa ilmestyvä lehti Globc and Mail kirjoitti: " . "Cänadalaisct ovat väsyneet horjumaan ja viivästykseen, mistä he ovat kärsineet sen -vuoksi kun Vhdysvaltain kongressi on alistunut painostusryhmien edessä. He (canadalaisct) ci\'ät enempää siedä teknillisistä vastaväitteistä ja valheellisesta propagandasta johtuvaa viivästystä £t ole usein, jolloin me voimme yhtyä torjpuoluccn lehtien kannanottoihin, mutta tässä yhteydessä me uskomme, että Globc arid Mail pukuu siitä mistä enemmistö canadalaisista ajattelee. Canada tarvitsee St. Lawrence-vesitietä liikenneprobiccmiensa lieventämiseksi ja samalla myös tarvittavan sähkövoiman kehittämiseksi. Yhdysvallat on tähän mennessä jb aiheuttanut sen, että ainakin Ontarion maakunnassa on näkyvissä uusi säbkövoimapula, ellei St. Lawrence-<vesitiesuunnitelnian toteuttamiseen rjhdytä %iivyltelemät-tä. Toisella puolen on ilmeistä, että jos Yhdysvallat kaiken tämän viivytyksen jälkeen lähteij kuitenkin mukaan, niin se menettelee siten vain omien itsekkäiden pyyteidensä \-uoksi. Tämän takia Canadan tulisi omaksua tinkimättömäksi kannaksi, että St. .Lawrence-vesitie-sutmnitelma toteutetaan yksinomaan canadalaisena rakennusprojektina Canadan kansallistefl etujen ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhdysvaltain suurpääoma on jo riittävän kauan pitkittänyt tämän suunnitelman toteuttamista. Olisi suorastaan \-ahinko, jos se tiukan tullen tulisi mukaan siinä mielessä, että voisi käyttää St. Lav^ rence-vesitietakm taloudellisen ja poliittisen määrä\-s\'altansa lujittamiseksi tässä maassa. Canadalaisten enemmistö on varmasti valmb kannattamaan hallituselintenjrnttävää esiintymistä siinä mielessä, että St. Lawrence-vesitiesuunnitelma toteutetaan canadalaistlla vohnilla, canadalaisten njAyKten Ja tulevien tarpeiden yksinomaista tyydyttämistä varten. Puolan teollisuus'- Ja maataloustuotannon'nopea "kehitys ja-siitä johtuva' elintason 'parantuminen tekee mahdolliseksi sen, etta Puola voi ko-ihottaar! vuotuisen! kaupankäyntlnsä teaoiJtalistimalden kanssa 'Oiuteenifin-nätyscndärään, $1.C03,GCO,COO~ suuruiseksi ' kaupankäynniksi, edellyttäen että poistetaan ne esteet jotka nyt' vaikeuttavat vaqjaata kansainvälistä kauppaa. Täooän tiedonaimon julkaisi Iicdzin •yliopiston iprofessori Jozef ChalasJns-kl Moskovassa äskettäin pidetyssä kansainvälisessä talouskonferenssissa. ' Taloaikonferenssin.. kansainvälisen kaupan osastolla Puolan ihallituiksen ulkomaakaupan 'jaoston johtaja «Aleksander Wolynski selosti yksityiskohtaisemmin professori Chalaslnkin lausuntoa. Wolynski luetteli Puolan eri tuotteita joita voitaisiin lähettää eri puolille maailmaa ja myös niitä tuotteita, mitä Puola haluaisi ostaa laajenevan teollisuutensa ja väestönsä iisäänt>-vän: kulutuksen tyydyttämiseksi. : Puolan lähetystön, jonka johtajana toimi professori Oskar Lange, esitysten (kohokohtana oli tledoitus, että tuotannon lisääntymisen tja suotuisten kauppasuhteiden perusteella on mahdollbta. jotta Puola kaksliiker-talstuttaa klvUilllen viennin Zilnsl- Eurooppaah 'ja täyttää va&cuksltta koko 'PohJois-IEuroopan hlUltarpeen. M}-ö6 tiedoitettUn. että Britannian kanssa käytävää ikauppää voitaisiin lisätä ainaikin 50-prosenttlscsti tulevan kolnich vuoden aikana sainalla kun Ranskan kanssa käytävää kauppaa voitaisiin lisätä kaksinkertaisesti Ja Italian kanssa käytävä kauppa kol-mii »kertal3tuttaa. laiset lehdet julkaisivat il^nannoft Jossa Siteerasivat silloin I^orjan sota-lahrastonf ylipäällikkönä olleen vara amiraali Sorven vastAidäda sotaJal-v& stan avustusseunn ktifrouScsessa Bergenissä Jiänelle teh^dbin kysymyksiin. Hone sanoi, että oe ^Icnto- Icentät ja sotasatamat. Joita rakenna taan Korjaan, sekä tnyöskin sota^ •etuisuuden tuotteet . . . tulevat palr velemaan Pt^jols-^Atlantin liiton suu^ ria aseellisfa voffiala. Se Johtuu niistä sitoumuksista, joita NorJ» on ottanut itselleen Pohjois-Atlantin liiton jäsenmaana". Tällä tavoin Horve on vielä liiemman kerran, varmistanut sen, että TtätjaA muutetaan y h dysvaltojen aotatukiäsematol. uuteV na askeleena tällä tiellä oU PohJoiSf Atlantin lUtoniietivoston kokous Lissabonissa t.v. helmikuun lopussa. LUFEbonln kokouksen päätöksistä nähdään! että tärkein vaatimus, joka oh NorJaUe nyt esitetty, on se. että jfoitaisihi Norja saada yhtj-mään Eotatuklasemien raJccntamiseen Poh- Jöls-Atlantin liiton ohjelman mukai- ^sli. Näihin toimenpiteisiin kuuhra lentokenttien, sotaararustusten, huol-toyhteilcslen sekä muiden varustusten rakentaminen samoin kuin mj^öskin aseellliteh voimien komenuspalkkojen laajan verkoston luominen. . Kj-symystä Atlantto liiton sotatiÄi-asemien rakentamisesta Norjan alu-eeUe on pohdittu jo kauan. Lehtitietojen mukaan Norjan edustajat Pohijois-Atlantto liiton Lissabonin kokouksessa sanoivat, ettei Norja voi myöntää budjetistaan fiotavarustus-teh rakentamiseen sitä 270 miljoonaa kruunua jota siltä vaaditaan; Siitä hUol&matta he suostuivat kuiteiritin vuosilla 1 9 5 ^ ^ antamaan tähän tar-kottt& seen 92 miljoonaa kruunua. Suurimman osan näihin taikoituksiin tarvittavista menoista ovat ottaneet korvatakseen Yhdysvallat ja Englanti. Amerikkalaiset eivät atooastaan rahoista, vaan vieläpä 'Johtavatkin so-tatukiasemien ral!ientamista Norjassa. Vuoden 1950 helmikuussa Yhdysvaltojen ja Norjan vfiilllä solmittu EotUaallisen avun sopimus edellyttää, että amerikkalaiset upseerit tulevajt .suorittamaan "neuvonantajien tehtäviä', antäanaan "aseistuksen, tutkimisessa Ja käyttämisessä, jota norjalaiset viranomaiset eivät tunne". . Yhdj^sValtajen hallitsevien piirien vaatLTiuksesta Noi^Jän ' viranomaiset dvÄl' laatineet: niimanottujen- "en-koistöimenpiteiden" kaJEsivuotissuun-hltelman. Norjan.entisen puolustus-mhdstcrhi Haugen sanojen mv^aan tiämä suunnitelma edellyttää lentokenttien sellaisen laajentamiseni että ne voivat ottaa vastaan njlcyistä ame-: rtkkaiälsia lentokoneita, suurten sotavarustusten rakentamisen sekä strar teglsten maa- Ja rautateiden, satamien ja muiden sotilaskohteiden laajentamisen Pohjois-Atlantin Jilton agressilvSsla sotajovfekoj'* varten,^Sa-man Haugen sanojen mUkaaii; Norjassa rakennetaan sotavarustuksia silmälläpitäen sita, että nämä sota-tukiasemat voisivat "hetiellä millä li>*vänsä ottaa vastaan ja palvella asianomaisella tavalla Norjaan saapuvia liittolaista sotaJouSdcoja" rassä on paikallaan muistuttaa mieleen Norjan ulkoministerin Langen sanat kolme vuotta sitten sUtä. etteivät Yhdysvallat pakota Pohjois- Atlantin Jilton Jäsenmaita pitämään puolustusvalmeuttaan korkeaminalla tasolla Kuin niiden taloudelliset mah>- dollisuudet sallivat. Täydellisessä kanssa on se, että Karjan sotamenot o^at tänä vuonna s>aIJon sutö-emoat kuin inaan taloudelliset mahdollisuudet: sallivat.< I<ansen on itsensäkin täytynyt tämä tosiasia myöntää. Erikoisen laajalti tehdään sotava-riistusten .rakennustöitä Norjan poh-ioisissa.. .piireissä Amerikkalaisien' Johdolla rakennetaan Ja-laajennetaan kovalla^kiireelläleotf^enttiä Sudessa,. BardyXosslssa, .^.Kirkkoniemen- I ^ n ä Ja mqiDis§p^ ohuissa paikoissa. Erikoisen ^^^uri . m^k^tys annetaan k a h d^ ensinmainitun: pjaJkkakunuan i ^ t o - kentiUe.' Lissabonin kokc^sessa, ovat |iämä,lei^oScentät->ja viisimuuta Noj^ai^ suurimi>aa lentokenttää otet-. i u A t l ^ t l n liitfn .sotatukiasemlen ra-jcentemiseq rsuuiiiteto vuosille 1052-53. Niinsanotun PohJois^Nor- Jan ; "talouden kehityssutmnitelman" mukaan. Jonka Norjan liallitus Julkaisi viime vuoden syyskuussa «ja Jonka amerikkalaiset viranomalsec vahvistivat, on mkennettava paljon stra. tegisia teitä. Sitä paitsi suunnitelmassa on erikoisesti sanottu, että r a kennettavaksi aiotmUa teUlä on suur i sotilaallinen merkitys. V PohJois-NonJassa valvoo sotavarustusten rakentamista vähttömästi Euroopan pohjoisosassa olenden Atlantin liiton aseellisten voimien ylipäällikön > .amiraali Brendin. päämaja. Brendi itse ajelee j r h t ä m l t t ^ ympäri PphJois-NorjaaV antaa määräyksiä. norjalaisille sotilasviranamaisille ja vaatii PohJois-iNorjan p&aista muuttamista Atlantin liiton tukeasemaksi. Sotavalmisteluihin Pohjois-Norjajs-sa liittyy kiinteästi norjalaisten, viranomaisien sellainen bäpeällinen teko kuin niiden neuvostosoturien ban-tojen saakaaiainen händttSmtnen. Jotka ' uhiasivat henkensä Norjan va-' pauttamiselle bitlerlläisten orjuudesta. SotaUkiasemlen rakentaminen Norjassa Pohjois-'Atlantin agrcssli-vista liittoa' varten vaarantaa rauhan asiaa.: Norjan balUtt&sen-amerikka-laismieltoen p<ditiikka kohtaa, kan-saiijo^^ dcojen vastarintaa Jotita» yhä •päättävämmin taistelevat «otavabrds^ teluja;, vastaan iJa vaativat Norjan eroamista Pohjois-Atlantin agressil-visesta liitoata. - AmerikScaiaisten imperialistien ijul-, kelta, vaatimidcsia vastaavasti Nce:- Jan viranomaiset ovat alkaneetcruu-demman kerran etsiä syltä Norjan perustuslain, muuttamiseen. He tah-t< rvat lainsäädännöllisessä 'järjestyksessä vannisiaa sen kansallisen suvereniteetin a&enet>-k5en.nl^ Johtuu Norjan osallistumisesta'' Pohjois-At-lannin agressiiviseen liittoon.. Tämän vimden tanunlkuussa Nor-: Jan^ Oikeusministeriö.: ulkoministeriö Ja puoJustusmlnisteriS laativat erikoisen- asi^cfaijan. Jossa- On jsanottu, että VylelgesU tunnustetut käsitteet suvereniteetista" ovat mt&a"la5!ku-tllassa" Ja: ettei perustuslain ole kiellettävä "l^Oi^an; yhtymistä' kUnteäm-pään, poliittiseen, taloudelliseen ja sdtilaallise^; yhteistoimintaan" • Tällä t a a l l a Norja menettäiä riip-pumattomuutensa'; Sen vuoksi ci ole sattuma, että sotavalmistelut synnyttävät " tyjftyniättämyyttä' ei • vahi Norjan i t}-ötätekevien, vaan vieläpä hallitsevliä^in piirien eräiden edus-tajalnike^ udessa. V Canadaii unionistit kfm eduMoiksI Merensslssa . .Toronto. — 4^ Kalaslajain. metalll- :^r€tlälsten pakkauslaitosten. sähkö-työläisten, «vaatetustyölälsten^ metsä- ^työläisten, teräs- Ja rautatieläisten, sekä (nonien muiden työalojen unioi- -den-ednstajia^tolee osalistumaan rau> :faankonferensaiin^' Joka pidetään Torontossa . toikolaran JO-r-U jraät ^ Vancömrcrista^ tulee edustajat ka-f läStaJain imlosta. Mbose Jamtä. pak-' Icauslaitosten: työläisten 'unlosta..;Säh-isötyölälsten unirti 'Viides p i h i . ; jo-iion kuuluu ^.OCKX Jäsentä, läbettää Port Arthurin Akka-Poib juhlat onnistuivat suoraan sanoen mainiosti Ohjelma oli hyvä ja monipuolmen, saaden yleisön' todellisen juitlatunnelman valtaan lälfes 31 mailia pyynji vappuna Toronto. — Maiden jä metsien ministeriön tiedonannossa sanotaan, että toukok. 1 pnä alkaneen Ja sjjSk. 15 päivään kestävän rautujen pyyntikauden aikana «aa speckled-rau-tuja pjTtää '15 päivässä mutta enintään 10 paimaa. Multa rautuja tBrown, Aurora. Rainbow ja Kam-loops) saa pyytää viisi päivässä. Lake-rautuja (Ouananiche) saa pyytää vUsl päivässä. Kaikkien aito mitta on seitsemän tuumaa. Abioa poikkeus cdellämalnlttuihln määräj-kslln nähden on Norfolk kauntl jossa saa pyytää kymmenen spcckled-rautua. mutta niiden yhteinen patoo ei saa ylittää viittä paunaa. 26,716 työtöntä oli Torontossa Toronto. — National EmplojTnent Servicen paikallisen tolmbton kirjoihin oli merkitty huhtik. 24 pnä kaikkiaan 26.616 työn hakijaa, todetaan toimiston antamissa työllisyys-tiedoissa. Viikkoa aikalsemmm oli työttömien lukumäärä 30J28. Huh-tat. 2* pnä oh työtä tarjolla ainoastaan 2,868 henkUölle. > Äskettäin pidettiin Califomian Sun Valleyssa vuotutaen koekilpailu siltä mikä auto on edullisin gasoliinto kulutukseen, nähden. Koematka oli 1.415 mailto pitutoen j a käsitti erilaatuiset ilmastosuhtcet. Mikäli ön kysymyksessä tonnimailikilpiailu. o-sottautul iFordto Mercury MOnterey parhaafltsl sUlä se saavutti 59,7 ton-niihallto tuloksen galkinaa, kObden. Viime vuonna voitti tämän kilpallim Fordin Lincoln. Tonnlmaili saadaan siten, että auton ja matkustajien patoo kerrotaan mailimäärällä ja tulos Jaetaan kulirtettm gasoliinto määrällä. Simä kilpailussa missä oli iysy-m^- ksessä atooastaan. kuinka monta mallia saatito gallonaia kohden, rlip-pomatCtf lainkaan auton j ä matkustajien patoosta, olivat tulokset Seuraavanlaiset:- HeruT J . Corsalr . :..'...3(fJSS9 Studebaker Champion 6 . . . .27.822 Hemy J Corsalr 6 . . . . . .. .26J368 Studebaker Cooanander ....25J597 Ford Mainline 6,............25.463 Mercury Monter^ ....USTl/Off Studd}aker Land Cruiscr 25.383 Kaiser Deluxe .............54.648 PljTOouth Crahbrook 23.522 Pl>-mouth Concord ..........23.080 Lincoln Capri .22J56 Ford Matoi toe 8 .........22J4S DeSoto Plredome .........21.278 Hudson Homet 6 . . . . . . . . . .20.827 Chevrolet Styleltae .........20571 Hudson Wa5p . . . . . . .... .20.564 Port Arthur.— <^-MSpst\Ajf1^m osaston, urhelluseui^l^iyuiliiekä.ie^ kakUQrq '^aiun' akkojen Ja poikien •kiiltt'utirtjöhlä'''' öhhistiii "lö^^ Yleisöä oli säTT lujiaten taynnä,_ tyytyväisillä" seuraten*' akkojen Ua.5i^ilclen esittkmaa' qhjelmaaV. Ensimmäisenä *iparssl^ vii8dcym'm|n6ien 'akkojen''Ja poikien jbu)sku§ lavai]^: kauiiii^ä ket- Ji^4|:sslssy a. kufp^^^^^^^ äsejtu-nut rlvpato kajauttlyat ^ yhde5S^ mahfarana "•'Ö-Cänadän-'. '^Sen JäL keen T.*&llman'e3it£i,lyhyesti^yausi sanat, jV^ slt.tpn 'joukkona" esi^ttiin 6fliiadan .'.''SuQmäläisen'"^' .J^rjes(^n liiarssi. Meri 'täa^sp^esitti.miellyttäf välU\ tavalla Tyynen kirjoittaman juhTafuhon,'JonkaJjälkeen lavan tä^- ti Kaiku-jEuoro, esittäen Stella^Try-linsklh johdolla kolme laUlUa, jotka 'saivatlämpiman vastaaiioton yleisöltä. Ukrainalaiset pojat esittivät venäläistä taidetanssiä ja saivat osak. seen runsaita suosionosoituksia joista el tahtonut ttiila loppua. Heidät kutsuttiin uudelleen jä uudelleen esil-le. • ' Alli Pajunen esitti kaksi soololaulua Evelyn Andersonin myötäilessä. Esi-tj- iiset oli kerrassaan taiteelliset ja yleisö palkitsi esittäjän raikuvto ap-loodein. Iskun pojat antoivat yleisölle niin yllättävän hauskan' Ja pirteän esityksen, että äilcäisemmto ei ole Sellaista iskUlaisilta; nähty. Yleisö oli kerrassaan haltioitunut heidän' monimutkaisista tempuistaan. Esitystä kaiu. nisti puvut, jotka pojat olivat itselleen hankkineet."" Seurasi akkojen Ja poikien kuplettL Kupletin joutui esittämään Ame^eck ilman "liarjoltusta. sillä hän sai.saiiat juuri samana päivänä. , ^Syy- ei oljut .•Ohjelmakomiteassa vaan, sltoä,v.että .kupletin oli lupautunut ^ laulamaan ,ValLi H^e^anleml. Joka^vasta-torstai-jiItana, sanoi, jettä hän jäbtee pois kjap. p.unglsfä:- Yleisö, oli kultenkto erit- •• täift tyyp;^ä: nen Beckin; esitykseeni .sUlä hän osasi esityksen^pUkeajnm-^ 'Wlla huumorilla, joten klitoff Arnoldille. ... . . , ; ,i Viidentoista minuutto väliajalla;oli alakerj-assa jemannillä - kiirettä, >• sillä vaikJcavtUaa: näytti: siellä olevan,' niin 'kansaakin kerääntyi sinne runsaasti Kahvit tarjottiin.maukkaiden-leivosten kera. Leivokset olivat akkojen Ja poikien valmistamia, joten kiitos; telL le kaiklUe jotka hikihatussa siellä täytitte tehtävänne ja samoto teille Jotka nim runsaasti lahjoititte leivoksia. . . Väliajan-Jälkeen saatito nähdä kerrassaan taiteelltoen esitys naisilta, kuin he mustalaisiksi puettuina eslttU vät kolmiäänisesti kaksi kaunista lau. luä, Stella iVylinskta Ja kahden iik-rainalaiseni tytön säestyksellä. Yleisö oli hurmaantunut täbän esitteeseen Ja Joku sanqi,.että olisi sitä votout kuunnella miten kauan vato, sillä se oli nlto ihanaa Ja kauniisti sointuvaa. Tämän jälkeen astui lavalle ntiorl jä lupjaava puhujamme Kalevi Juvonen, joka heti valtasi kuulijat rumpi ristisella ja kauniilla es:totymlsellään. Kalevin pUhe kohdistui kokonaan kulttuuriin ja miten kulttuuria harrastetaan eri kansojen ja: ihuiisten •5'virallista edustajaa. Myöskin säU-lEötyöläistenunion osastot lähettävät lisäedustajia. \Mtoe-Mill Union Tlmmlnsto osasto lähettää virallisen edustajan Ja Sud-buryn osaston' virallisen ^uoÄioitsi-. Jan;. Autotyöläiset etelä-Ontarion kaupungeista tulevat- olemaan' edus-tsttutoa. Samom rautatieläisten ym. työalojen ryhmät. Quebecista tulee bus-autolhnen metsätyölälslä. keskuudessa; Puhe e: onut pitkä eikä' Ikävystyttävä,, vaan se oli asialltoen ja Juuri sellatoen.mllla toen Juhlapuhe pitälslkto olla täUalsissa tilaisuuksls-sa. Kiitos,-Kalevi! Evel3m Anderson ; esitti r pianosoolon hanuridueton tilalle, joka oli luvattu, mutta J<wtakto syystä el voitu-kaaff antaa.. Sitten -esittivät Meri Laakso Ja Eugenia Tuom toen-kaksiäänisesti kaksi laulua Ja sen Jälkeen^ Stella TryllnSkin mandoliinisoolo sai; yleisön puolelta lämpimän- vastaano.- ton;•.. ' (Martha Kärkkätoen esitti kronUk-" kaa akkojen ja polkien touhtUsta ja olikai siinä mainintaa ukoista Ja tytöistäkin, kuten pitääkm- olla tällai-sissar kilpailua edistävissä hommissa. 'Astui sitten lavalle volmanmles Ab-dulBchYazimer Ja kyllä tällä htodu-laisella näytti voimaa olevan. Joten varmaan hän ^rikkoi kaikki edellisten voimamlesten ennätylcset. Esitys oli kerrassaan matolo Joten kiitos pojat teine. ' , • K Nj^iseurasi naisten esittämä laUr suntakuvaelma; Joka. kuvasi Japanift, Amerilfan. neekerto. Espanjan Ja Ranskan'ndistenikurjtmtta;.sekä xa^J hld eri maUsa on^sodonjsciurauksesta ajautunut naiset -ja lapset, mutta [kjJii)ia;i^^s;i(äia*i^^ maavat miten uude'n'aämun*rusk'd oii EKI niKOILEBilSTA* Kaksi entistä merikarhua ob».. vanneet kerran jäfleea toisensa.7 Jussi loihe lausumaan: ". . . Ja entäs sitten Guineassa» oU kuumimpia seutuja nxS^' koskaan purjehttaut. Eräänä j ei ensimmätoen perämies tuBot i nellc. Kun menimme alas häi^ tiinsä nlto mitä me h u o ^ Juu, e t a Kän'öll hukkunut Niin kovasti oU iniespatka yön aikana." - . :.BIPPIKOlTLUSSA , Lihava pastori: Millaiseksi Udeei l a t o ^ ihmtoen, joka unohtaa i Ja'a3attelee ainoastaan ruumi^^ Viisas poika: Lihavaksi, pastori. • • . USKO HORJUI Oli hirmumyrsky merellä. Iraikki mahdollinen oli telity i pelastamiseksi. Ilmoitti kapteeni kustaJiUei Teidän pitää uskoa njt^ senne kaikkivaltiaan suojelukseen' Matkustajien joukossa oli eris pi. Joka huudahti sen johdosta histuneena: Sillotohan on kaiikl kassa! PUOLAN BUDJETTI "Puola kalksinkertaistaa mismenot ennätysbudjetissaan" fel Joitti äskettäto-Globe and Mail-' otsikossaan. •Kirjoituksen selviää: kuitenkto, että Puolan jetLssa on> sotilaallisille menoille rattu vain 10 pros. icun esim. nadan hallitus käyttää sota luun 50 pros. budjetm 'kokMialanij rästä. toivoa, että me edelleenkin Tiem toimintaa eteenpato samalla sella ymmärryksellä kuin olemme na vieneet ja kmn veimme njti den kulttuurijuhlien yhteydessä. Taaskto seurasi vähaika ja kunj: kainen oli saanut kahvit, min näjtt; Iljat olivat ehttoeet laittaa kimtoon ja pojat pistaa kullat koilleen. «Niin saatiin nähdä bai näytelmä "Siisti tyttö saa Esitys palkittiin raikuvin suosionosi tuksto j a makealla naurulla. •Näin on stlten molemmat menneeti Joten nyt vain-j; odotetaan loppusclvittelyja. Sitä nen tietenkin kokoontuu pa: tuomarit, joiksi valittiin neljä '16ä,"nimittäin' I. Seppälä, Z.'*m Mitaä 'Wirta ja Sylvia Itaukola! kaunis ja punainen ja välkkj-ivän tlka- kokuim 17 päivänä sitten rto lailla sen säteet pUhkovat^^^ail- ^uuUa^ tulokset, sillä silloin ea man avaruutta. Kuvaelmia eli-kälml^T yhteisenä '• -' f sovinto juhlanäyte] ja monien äitien silmät kyyneltyivät t>aljon huomiota osakseen saanut sitä katsoessaan. Loppukohtaus var- .vä luomaan sellainen yhtetoen.taiste'<> Itiketju Jonka voimalla me saamme kansoille onneu;. ja- koko maailmalle ratthan. Lyyli Toikko toimi ohjelman esittäjänä jä kuvaelman Jälkeen hän esitti yleisölle AkkajPoika-Jpukkueen kapteenin Tyyne SiUmanin j a ojensi kapteenille kauniin kukkalaitteen. Hän mainitsi, että kapteenimme on tehnyt paljon työtä juhliemme eteen henkisellä rtotamalla, tarkoittaen ohjelman valrnrstustä.' -Lausun teiUe toverit tosi^dämelliset kiitokset tästä kauniista kunnianosoituksesta itseäni kohtaan, mutta samalla mainitsen, että te jokainen teitte työtä tosi-innolla Ja olisitte Jokatoen tarvtonut toimin-nastanne laakeriseppeleen aina,kah-vtokeittäjistä tarjoilijoihin ja kaikkito joukkueemme toimitsijoihin asti. Mutta koska te tämäri kunnian mtoulle osoititte, nlto en voi muuta kuta teitä toverit kaikkia Itauniisti kiittää jä tehnä "KAUNIS VEERA" ja tai te^tulette silloin taas näkemään i ku-haaliUä täysipainoista ' i ;Lippuja myydään Vapaudessa,- kaupassa. Nilta on myös Icaikillai koilla, pojilla, tytöillä ja uitoilla, ten älkää vaan jättäkö var lippua, ajoissa, silla malidollisesti i el-voida näytelmää esittää muuta 1 yhden kerran syystä, että lähtevät pois paikkakunnalta l dollisuukslen takia. Uput on i teen 65c j a ' ovella 75 senttiä! alkaa touk<^uun 17 päivänä kellgl Akkojen ja poikien juhlati en muistanutkaan mitään mutta ne oli huhtikuun 24 pi olivat kerrassaan onnistuneet, haalllla oli useampi sata ihmistä,« eipä ole pitkiin aikoihin tai laista joukkoa näkynytkääa Ku lO antoi kauhista hohdettaan ja 1 sin i^örteessä saivat nuoret ja' hatkin haaveilla. Övilahjät voittivat A. Himanka. J KUusela ja J . Haahka. — TAS. Hudson Commodore 8 . . . . . ,20J97 Chrj-sler Windor ...19J80 Packard 200 19J28 Chfrj-sler Imperial 49.080 Chrysler Saratoga .19.024 Packard 400 ^JASSl ..Packard 300 .16.421 Chrysler Crown Im ,. .16.236 Alahuoneen jäsen C. Vtr. Carter puhui tk. 8 pnä Ottawassa siitä Ideoloo-gisesta sodasta mikä on 'ollut ja 'oh yhä edelleenkto käynnissä kaikkialla maailmassa. Hänen oli tarpeellista lainata erään professorto lausunto kyetäkseen todistamaan, että sellatoen ideolooginen sota^op^todftUa I(äyzmls-sä. TähäE^lV^anl/'if,,*J.":s V " M e elämme ideoloogisessa aikakaudessa.;' Miiilin'?^eIeStäfii 'ok tarpeellista korostaa sitä.;,. Se^ ihmeen. Joka ei käSitä t|it^tQa£aSl^i^^^ sitä^aiiakäuttaari. Me tiedämme viime vuosien historiasta, että sellatoen valtio. Jolla on väärä ideoloogia voi raunioittaa maailman Ja nie tiedämme, että ideoloogiaa vailla oleva valtio hxhlstuuJ' ' ' f Mr. Carter sanoi "kommunistien f i losofian perustuvan sanotoin: On tarpeellista muuttaa maailmaa!" Meidän täytyy myöntää puhujan olleen suiu-to pilrteto oikeassa kum-massakto lausWiossaan, vaikka paljon omdstuneempiakih lausuntoja olisi asiasta voitu esittää. Mikäli Ideolooglat tulevat kysymykseen eivät ne ole mitään erikoista tälle imperialismto luhistumiskaudel-le vaan oh niitä ; ollut ammoisista sJoisU lähtien. Ne ovat oUouuta eläneet Ja vaikuttaneet kunnes ne ca\ hyljätty Ja uudet Ja parenunat aatteet ovat tulleet entisten tllaUc. Nltopä esimerkiksi sosiallsmto aat-tee| t ovat' jatkuvasti esltotyneet voit-toistoa' Iculuheen vuosisadan aikana, jopa siiliä määrin, että ne ovat nyt käytänhöllisihä elämän Ja- toiminnan ohjetoa maapallon väestön enemmistön keskuudessa. Yli kolmas osa maailman väestöstä elää nyi sosialismin tiellä olevissa mäissä.- Mikä todistaa, että maailmaa muutetaan Jäfettä 'se todella muuttuu voittoisan s(»iall8mto merkeissä. Tämä maailman muuttumtisproseSsi on oUut - käynnissä ikimiilstolsteta ajoista lähtien Ja Jatlnm entistä vol-makkäammto, sillä ihmiset pyrldvät eteenpato —valoon Ja vapauteen. ' Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mielito Kommunistisen manlfestto alkusanat:" "Kaiikklai tähän asti olemassa olleiden yhteiskuntien historia on luokkataistelujen historiaa. Vapaa Ja orja, patriisi Ja plelKlJi. paroom Ja maaorja, amihättlmestarl Ja kisälli, sanalla sanoen sortaja Ja sorrettu ovat alituisesti olleet toisiaan vastassa, pitäneet 'yllä' katkeamatonta, mlUoto salaista, milloto Jidkista taistelua — taistelua. Joka on kuHakto kerralla päättynyt Joko yhteiskimnan kumouk-srillseen' uudelleen' muodostamiseen kokonaisuudessaan, tai taistelevien luokkien yleiseen häviöön." Tänä päivänä tätä taistelua k i y - däiin proletariaatto. Ja kapitalistien. Soslaliänto Ja kapitalismto kesken. [ densa pitäisi tietää, että sotaan i Ja kuten Lokakutin Suuri Sosialisti- j vautiuntoen merkitsee kaplti' hen.Vfdlafalramous Ja sitä seura tuhoa. Varsto hyvto muistetaan i ItärEuroopan kansandemokratioiden Ja Kltoan kansan vallankumoukset todistavat, qn sosialismi se ideoloogia mikä valtaa alaa ja kapitalismi häviää. kaiken tämän pitäisi olla selviö Jokaiselle ialicaansa seuraavalle ihmiselle. Ainakin kapitalistit ja kaplta-iisinin kannattajat tuntuvat olevan siltä selvillä. Monet kapitalistien po-litiiköt tuntuvat olevan sen johdosta hysterian vaUassa," mtaikä takia he valmiSfdevat'- sotaa 6(»ialismla vastaan. Mitä enemmän sosialismi voittaa alaa sitä enemmän he välttävät sosiallsmto "hyökkääväh". > • Sillä he ovat kaikkea edistystä merkitsevää muutosta, vastaan. He iiäiua-vat. pitää, nykyisen Järjesteimäp Ja sen olosuhteet entisellään, korkeintaan he salliva t kapitalismto asteet-telsen "parantamisen", nlto vähäisessä määrto kuin suinkto mahdollista. Mr. Carten sanoi alahuoneessa, että tätä maalhnanlaajuista taistelua el kyetä voittamaan yksto aseUla vaan että sitoen tarvitaan myöskto parempi ideoloogia - r Ikäänkuto kapitalisteilla olid mitään sen parempaa tarjottavana kuto sen riiston j ä sorron Jatkaminen mikä on vallalla nlto siellä kuto täälläkin. Kapitalismto Idcok^Iana on sota Ja väkivalta. Sitä tyrkytetään nyt Wall Strectto Johdolla kaUcto mahdollisin ketooto maailman kaikkito maihin. Se Johtuu siltä, etta sod kuuluu klertä-mättomSisti kapitalismto olemukseen. Sotaa Ja väkivaltaa tyrkytetään meille Jo lapsesta alkahi,- leikkikaluista Ja iuvaklfjolsla iahtlch. KapltaUsUen Ja heidän kellokkai- 'Kaammta soslalismito ten enshnmäinen maailmansota • mukanaan Lokakuun Suuren I tisen Vallankumouksen ja miten i sen maaihnahsodan seurauksena i tyivät kansandemokratian itä-Euroopan maihin ja Mutta kaikesta huolimatta kapiti pyrkii sotaan sillä se el näe « muuta ulospääsyä nykyisestä teestä. Jossa maailma muuttuu i sestl. Ja tämä muuttuminen ehkäistä ketoollla millä tahans nen kaikkea sosiallsmto rakent Ja lujittamtoen, mikä on juuri «J ra mikä on kapitalismille " pahin. Vaikka sosialismi luonnonlain kiertämättömyy«ldäj kapltallsUen taisteltava sitä on yritettävä se ehkäistä tai ^ pitkittää sosiallsmto yaUoit Me elämme'Kisialismin vuo l ä h ä n mennessä on soslalianl' nut puoleUeen enemmistön lon asukkaista, joille sosialismi) tää tietä valoon ja vapauteen rauhaan ja edistykseen. Vaikkii on merittonyt ja tulee yhä kta merkitsemään sosialismin' eivät sosialistit halua sotaa kevät kaikkensa sen ehkäi Sota olisi Ulan kallis htota edlstymlsene koska kansat sodista eniten. Siinä on se syy' sosialistit vastustavat sota» mahdolllsto keinoin, toimien mästi Ja tietoisesti sotaa vast rauhan puolesta. Sotaa haluavat atooastaan listit sinä se on heidän *iooa_^ säteensä koska maaOnja »aBö^|^ tulsesti Ja siirtyy entistä __ KsUe f 'f• M ; V}
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 3, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-05-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520503 |
Description
Title | 1952-05-03-02 |
OCR text |
Mi»
itr V '
M l i r i ; In-';
iki;
fr
Sivu 2 1^ 3 p. —Saiurday, May 3,1952! i
— , . » M . . . . ^ ,•. .. ' . . 'TJ
Tdepbones: SoslaefiB Qfflee 4<42S4.
Editorial Office 4-4285. isämm
E. SxikaL Editor W. Ekfaäd. Mafllos
«ddms Box 69. etidbaiy« Obtfl^do.
ttmubed Nov. 0, 1917. Autborfzed
fi8 BKODd cZ&ss mail ty ttig Post
XUBm Depegtaatt, ottava. Pvih
Tbaasdsjntt and fiatizrdajni^ Vei>au»
Sto et. Wv£ttdb^
AdvertlsJnff rates opon BppHcaUoa /
TraiulatioD free cf cliatse.
TZLAU8HZNNAT:
Casadaesa: l vlc 7J)0 0 kk. 3.75
3 fck.%äs
Ybdjr^raUofffisa: 1 M C 8JOO e klc 4 ^
Suoxaessa: 1 vk. 6 UL 4.75
Maan^ voimaan San Franciscossa; Yhdysvaltain sanelema
JapaDUi "rauhansopimus, jonka allekirjöittajain joukosta
X puuttuvat Kaulcoidän sellaiset -voimatekijät kuin Intia, Kiinan Kan-u,
sanfasavalta ja Neuvostoliitto — joihin voidaan asiallisesi) liittää'
' Icaiklu yhteenlaskien ihmiskunnan suuri enemmistö;
: - ' ' R ^ kello 10 JO maanantaina,
astui voimaan toinenkin sopimus, Yhdysvaltain ja Japanin välinen
; : |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-05-03-02