1955-12-17-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
:;iSivu 2 Lauantaina, joulukuun 17 p, — l^aturday, Pec. J7. J955
«f
i
7
( "
i l
« • «econd «taan snaD by tJ» Post
om» D e p a i t B M ^ Ott»irs. Pub»
S t o Bt, W^ 8iidbiix7^ Ontv Canatfa.
s. Suksi, wu>TW,mt:i>ö. %mm
addim»: Sox'69. 6u(tb^<)7. O n t e r la
A(>yertlsij)g rstes vpoo «jvlication.
Translation free « f ctiarge.
, 'TZLAUSBIHNAT;
Caaadaasa; t^^lJOOCmc 8,75
YbtfFnraHofa»; l . f k . exx»^ 4^
Suomessa: 1 t l c 8AI9 k k . 4.75
YK:88a on liyt 76 jäsenyaltaa
' ,^ Xykyajan syuri; elävä draama päättyi onnellisesti viime keski-
J ^ viä&ona, vuorokauden^ kuluttu» siitä, joHoih Canadan kaikki ponnis-
' ^ ; psäat näyttivät hukkaan mennyiltä, kun dma aktiivisesti sopimuksiin
,1 '^pyt^am Neuviostplittfo 4eki yllättäen uuden sovitteluehdotuksen)
^raiäca penistedla ratkaistiin kymmenen vuotta kestänyt YK:n kiista
^«'uuaen jäsenten hyyäksymisestä. Tämän sovitteluratkaisun perus-
''' 'tteeiia. sarsynn3änmaamme Suomi ja 15 muuta maata jäsenoikeudet
.. „ lYKjSssa. 'omalla po/stettiin kansainvälisesti suurta erimielisyyttä
1^ paisuttanut kiistakysymys ja samalla saatiin; YK paremmin yleis*
^oiaaHmallise&si järjestöksi, joka nykyiselläänkin vdi jo puhua ihmis-
' \ j^l£U]^^iaA^!^nefnnilstöi:t puolesta edellyttäen, että suurelle Kiinan kaii-
«siaUfe annetaan sille laillisesti kuuluva paikka YK:n jäsenyydessä.
/ ^ -.Keskiviikko,/joulukuun 44. päivä 1955 on sjis ikimuistoinen päi-svä
YK:n Ifaistorlassa.' Ja tätä'jasenkysymyltsen onnellista ratkabua
, . itervehditään suurella läimmöllä kaikkien rauhanpuolustajien toimesta.
t I
Uusien jäsenten hyväksymisestä on ollut kiistaa nimenomaan
^ »Ylhdysvaltam ja Neuvostoliiton välillä. Yhdysvallat on ,yK:ssa kont-
'^'^fTplIoimansaäänestyskoneiston avulla ollut tilaisuudessa, missä se on
»voinut teftokkaastjreslää Neuvostoliiton jäsenehdqtusten hyväksypi-
Jsen.' Tämän vVastap^oksiNetrvostoliitlo on käyttänyt veto-oikeuttaan
.^estääkseen sen, että ''^ainoastaan'' kapitalistiset maat hjrväksyttäisiin
; Y K : n Jäseniksi., ' ' /'}
Tässä, tilaiite^sa"Canadan valtuuskunta teki terveysministeri
<(Martinin 'johdolla ibdella ajankohtaisen rätkaisuehdlotuksen. Hän
Ä|csitti,;että ;hyväksyttäisiin4aikki 18 maata yhdellä^^' :n jäse-i
niksi. Hän myönsi^ että se vaatii kummaltakin puolen periksiantamista
/aikaisemmin määritellyistä asenteista. Saadakseen h3rväksytyksi 13
t*^Wnaa" suosikkiaan, Yihdysval tain. pitäisi suostua sellaiseen sovittelu-
•4ratkaisuun; että samalla'hyväksytään jäseniksi
^^|itista maata; Toisa^^ saadak-
^seen ^hyväksytyksi kansandemokraattiset maat, Neuvostoliiton pitää
kperääntyä asenteestaan esim. fasistisen ^^^^^^^
senkin samalla kertaa YK:n jäseneksi.
l .-^.^ Tämä sovittelupäätökseen tähdännyt Canadan ehdotus sai yli- •
: Ivöanaisen Icannatiftsen/^
^ ja kaikkialla maailmassa. Britannian Commonwealthin maat kannat
^ itrfal sitäj. Neuvostoliitto^ ilmoitti varauksitta, että se kannattaa ja-senkysymyksen
ratkaisua Canadan ehdotuksen pohjalla, mutta vaa-
Itii, että kysymys on ratkaistava juuri siten, kuin Canada ehdottaa.
V f Jcraattisia maita vastaan
' sfiti niiden kohdalta äänestyksestä.
• Tässä vaiheessa näytti, että Canadan viisas ehdotus ja terveys--
. ministeri Martinin ponnistelut tuottavat toivg^tun tuloksen
^ Mutta Sitten tuli näyttämölle *^ei 'kukaan" — ketään edustama-vi
tonvChiang^^
ton istimnossa tämäii' sovitteluehdotuksen käyttämällä laittomasti
(hallussaan olevaa^^^^
Ikoitti sitä, ettei yhtäkään jäsenhakemusta saatu hyväksytyksi.
Tilann^ oli tiistai-iltana todella synkkä ja yleinen toivottomuus-
:;ä: mieliala vallitsi YK::n'edustajistojen^keskuudessa Canadan päävaltuur
tetun, mr. Martinin sanottiin .seuranneen silmät surumielisyydestä
s 'kosteina siläy kun tämä hyvä ehdotus ja sen hyväksi tehty työ romuu-tettiin
näin edesvastuuttomalla tavalla sellaisen miehen ja ''maan"
toimesta, joka ei todellisuudessa edusta ketään, eikä ainakaan* suurta
'Kiinaa, jolle alunperin tämä eittoamisoikeus on annettu
Tässä tilanteessa ^ehdotti Neuvostoliiton valtuuskunta, että pidet-
• täisiin keskiviikkona Turvallisuusneuvoston ylimääräinen 'kokous> mis-sä
w^ ratkaisemiseksi.
v .Tässä ylimääräisessä: Turvallisuusneuvoston kokoulssessa Neuvostoliitto
ehdotti uutta sovitteluratkaisua: Se ilmoitti luopuvansa Ulko-
(Mongolian jäsenehdotuksesta sillä ehdolla, että" toiselta puolelta jä-;
^tetään pois Japanin jäs«)ehdokkuus Tämä yllätysehdotus sai heti val-jtanran
suurta 'kannatusta YK:n^T
; Yhdysvaltain päävaltuutettu mrLodgfe esitti vastaväitteitä siten vih-^
jaten, että hän oli ko'ko ajan pelannut jossakin määrin merkityillä
' 'korteilla Mr. Lodge teki kaksi yritystä Neuvostoliiton.uuden sovitlelu-
./ ratkaisun romuuttamiseksi ehdottamalla, että "nippuralkaisuun"' on
otettava Japani, multa nämä ehdotukset ? Japanin nuhteen äänestettiin
yksimielisesti kumoon; Tilanne oli kuitenkin jännittynyt aivan^ 1^^
puun asti, :sillä säännöt edellyttävät, että jokaisen uuden jäsenen hyväksymisestä
on äänestettävä erikseen, ja Että Tur\'anisuusneuvoslon
; . ! ^ jälkeen on asiasta tehtävä päulös vielä YK:n Yleisneuvoston
'kokouksessa.
Kun nämä uudet jäsenet tulivat keskiviikkoiltana lopullisesti
V •hyväksytyiksi, puhkesi yK:nY^
.tusten myrsky, ettei moista oie vuosikausiin nähty. Tämä seUaise-
: jnaan kuvastikin ihmiskunnan suuren efiemmistön mielipidettä tämän
kiistakysymyksen ratkaisun suhteen:
; _ Poliittisten huomioitsijain, myös porvarillisten sellaisien, yksi-
^,:anielinen käsitys on, että jäsenkysymyksen ratkaisua vuosikausia jar-
•'«.-ruttanut Yhdysvaltain valtuuskunta: veti lopulta lyhemmän tikun ja
* jäi poliittisesti pahasti alakynteen. Toisaalta on 'korostettu, että Neu-
'vpstoliitto saavutti aktiivisella sovltteluohjelmallaan todella kauas- ^
* kantoisen voiton. '
* - Meidän canadalaisten kannalta katsoen ei voida olla huomioi-
«I matta sitä valitettavaa.tosiasiaa, että vaikka meidän valtuuskuntamme
«i;t€Jd paljon ja todella suurianvoista työtä tämän kiistakysymyksen on-
» nelKsen; ratkaisemisen hyväksi, niin ei-ketään edustava Ghiang Kai -
:|i5hekin mies mitätörsuureltä osalta ^^C yritykset ja aiheutti sen,
; |:että -loipullinen ''kunnia" tämän kiistakysymyksen ratkaisusta luisui
J . p o b ; t o s i a s i a k s i nimittäin jäi, että
;^C'hiangin mies romuutti Canadan valtuuskunnan sofvitteluChdotuksen,
,* J a lopulta hyväksytyksi. Mutta asiallisesti
vf** puhu^^^ kuitenkin ilomielellä todeta, että lopullinen ratkaisu '
t perustuu kuitenkin Canadan alkuperäiseen ehdotukseen, ja että tämä
I JvNcuvostoliiton ehdotus tuli lopulta hyväksytyksi suurelta osalta sen •
* työn ansiosta, mitä Canadan valtuuskunta teki. Ja loppujen lopuksi ei
Miia imiut «novat
30VLVFVK$T V12IAISI.VA
Tcrcnton >cnilupu5clt csJtttvät el'«n
vi:nal3*a vastaväitteitä siitä lkm Bev.
R: C. PJant, Londonista, Ont.; sano!
että joulupuWfc ovat "juopuneita m a -
tcrlaHsteja", — UutlstJeto joulukuun
15 pnä 1955.
• « «
"JO.S"
toDto^. — Hugh GaltskelJ. 49-vuo-tlas
oikeistolainen sosialisti valittiin
titiA iltana Britannian Työväenpuolueen
jpbtajafcsl. mäestä toiae
pääministeri jos labcrlstlt valitaan
valtaan v i . R c u t e rm uutistieto^jou-luk,
14 pnä 1Ö55. • ^
ATTLEEN AATELUUS
Lontoo. — On vain oikein j a asianmukaista;
etlä^ henkikö, joka on tehnyt
enemmän kuin kukaan muu meidän
aliakautenanune ylähuoneen
keon suurentamiseksi, ttilee itsekin
aateloiduksL Kuningatar on mielihyvällä
jalostanut (kuten vanha määritelmä
selittää) Clement Attlean ver'
ren tskeaiällä hänestä kreivin . ;.
(Osallistuminen Jolta: päivä ylähuoneen
istuntoihin tulee kalliilcsl: Niinpä
aktiivisten työväen-loordien luku-
Neuvostoliiton ja Intian kansat
ovat veljiä ja pysyvit veljinä
määrä on vähentynyt j a nyt on tarpeellista
saada- lisää hslta. Konservatiivinen
hallitus ei nähtävästi v a i keuta
tässä labor.'stlen toiveita, sillä
paarien, lukumäärän lisääntyminen el
ole o pahasta; PääH on harvoin rehellinen
vai:ankumouksBllInen.-
Tämän vuoksi mr. Attlee on kaksin'
verroin tervetullut ylähuoneeseen,
mistä; hän; löytää joltain vanhoja
>staviään ... — L. G. Pine,
Globe and Mali lehdelle lähettämässään
erikoiskirjoituksessaan jouhik.
>15 pnä.
Chaplinin "teoria ff
ei mifään feoriaa
Charlie Chaplin on kuten tunnettua
paitsi suuri näyttelijä myös erittäin
sukkelasanainen mies. Äskettäin;
kävi saksalainen '?Wochenpostin"
Lontoon kirjeenvaihtaja Cedric B e l -
frage •haastattelemassa phaplinla hänen^
nykyisessä kodissaan Veveyssä,
Sveitsissä, Chaplin, kertoi haastattelijalle
siitä' 15 vuotta kestäneestä
ajojahdista, Jota Amerikassa käytiin
häntä vastaan, koska häntä pidettiin
"kommtmisthia": J a Chaplin vakuutt
i : "Minulla ei ole Amerikan kanssa
enää mitään tekemistä. Vaikka itse
Jeesus Kristus olisi siellä -presidenttinä;
en palaisi-sinne takaisin!" - •
: Chaplin -aikoo ensi vuoden aikana
kirjoittaa'Veveyssä yhden näytelmän;
oopperan Jä; lisäksi kirjan, el omaelämäkerran,
vaan sellaisen joka kertoo
hänen -henkisen kehityksensä virstanpylväistä:
Kun haastattelija kysyy,
aikooko iian käsitellä Siina myös
taideteoriojaan, : Chaplin vastasi;
"Teoriani on se, ettei mitään teoriaa
ole olemassakaan." Kirjassaan hän
lupaa puhua-paljon teatterista, josta
hän sanoo tietävänsä enemmän kuin
mistään muusta asiasta, vaikka hän
onkinollut niin kauan filmin parissa:
Han sanoo, että hänen luomastaan
hahmosta — Chaplin-tyypistä ^ on
kirjoitettu p,aljon roskaa. "Mikä se
oikeastaan on, en tiedä itsekään tarkoin.
Mutta/tledän,etta komedia ja
tragedia ovat todellisuudessa sama
asla.;: Olen rakentanut komediani
suurille inhimillisille tragedioille."
Avoin sola Ranskan
radikaalipuolueessa
Pariisi. — Ennestäänkin äärimmäisen
kiivas taiste^u,*Jota,on käyty, tammikuussa
pidettäviä, parlamenttivaaleja
silmällä pitäenRanskan radikaalisen
puolueen kmnmankm ryhmän
johtajien, pääministeri' Fam*en ja hänen
edeltäjänsä vMendes-Francen
välillä, on muuttunut avoimeksi sodaksi
ryhmien kesken.
. (Mendes-France, • puolueen vasemmistosiiven,
ns. täSava' talaisen. rintaman,
-johtaja on hankkinut valvontaansa
puoluekoneiston Ja päätti per-jantaäna
erottaa katideksan puolueen
jäsentä, koska nämä oUvat kieltäytyi
neet eroamasta ktlpailevasta puolue-elimestä,
jota; nimitetään tasavalta-laf;
sen vasemmiston.kokoomukseksi.
Ei'otettujen Joukossa ovat entinsn
•pääministeri. 'Rene Mayer, joka nykyisin
toimii Euroopan h i i l i - j a teräs-yhtymän
puheenjojiiajana, sekä entinen;
sisäasiainministeri iMartinaud-i
Deplat.
30 sai surmansa
Intian myrskjissä
Madras, Intia. kolme päivää
kestäneiden sademyrskyjen johdosta
ainakin 30 henkilöä on saanut surmansa
eri puolilla' Intiaa. Madrasin
valtiossa «rvloldaan;'myrskyn aiheuttaneen!
lähes miljoonan dollarin v a h
i n g o t . T u h a n s i a ihmisiä on jäänyt
kodittomaksi mjrrskyn johdosta.
Khnisbtchevin puhe .
Intian parlamentille .
N>ovo5tolii(0n päämfnfsterf
Balganin Ja fcommunisiisen; pno*
; loeen 'ensimmäinen v>>«iiitecrl
ffmsbtshev vferailivat': Intiaan :
iiasvuttaaan hett matkan -OSof' -
päivinä parlamentin istimnossa,
missä kumpikin piti puheen. Joi- 4
kaisemme senraavasas BJroshisbe? v;
vin puheesta otteita.
HistoriallisUIa palkoilla käydessämme
j a vieraanvaratsja iintian kansalaisia
kohdatessamme olemme? saaneet
usem kuulla ja lukea seuraavat
mainiot sanat:: "Intian j a Neuvostoliiton
kansat ovat veljiä!" Nämä;;6a-nat
vastaavat kaikkia pyrkimyksiämme
Ja koko.' toimintaamme. Näin; on
tänä päivänä, ja näin tulee olemaan
ikuisesti, kalliit ystävät.
En voi täällä parlamenttinnekatbn
alla olla puhumatta siitä, että: ystävyys
kansojemme kesken; on .kehittynyt
monienV vuosisatojen, aikana- J a
ettei'Vät sita ole selkkaukset eivätkä
riidat koskaan pimentäneet.
; K u n Intia nyt bn saanut valtiollisen
kansallisen riippumattomuutensa,
lujittuvat ystävyyssuhteet maittemme
Välillä päivä 'Päivältä, mikä vastaa
kansojemme syvimpiä etuja samoin
kum Intian j a K i i n a n julistamia r a u hanomaisen
riimakkaiselon viittä periaatetta.
Naiden periaatteiden noudattamisesta
ovat nyt sophieet 5k?Sr
kenään valtiot. Joissa asuu suurin osa
ihmiskuntaa, niiden joukossa m t l a n .
Kiinan ja Neuvostoliiton suuret k a n - '
sat. " ,
Intia on vuosisatojen aikana "elänyt
siirtomaan asemassa.. Silrtomaa-
•valloittajat tuomitsivat ihanan maanne
joka on antanut suuren panoksen
ihmiskunnan kulttuurin .historiaan,
Elämään vailla oikeuksia; Neuvostokansa
suhtautuiäina suurella myötätunnolla
Intian kansan taisteluun k o timaansa
kansallisen riippumattomuuden
puolesta sentahiien, että jjse
itse joutui menneisyydessä kokemaan
-(Vierasmaalaisten orjuuttajien täStiden
paljon surua ja ahdistusta.
Meidän viisas opettajamme : lienin
kirjoitti Jo; vuonna 1923, että Venäjä,
Intia, Kiina Ja muut maat Jotka
muodostavat maapallon väestönijät-tilälsenemmistonjoutuvaff
tavattoman
nopeasti taisteluun vapautuksensa;
puolesta, ja ennusti tämän taistelun-johtavan
voittoon. Elämä, o n tod^^
tanut täysin oikeiksi nama to^'^"-
ennustukselliset sanat.
TOIVOMME INTIALLE TODEL-^
LISTA RIIPPUMATTOMUUTTA
Elämme parhaillaan aikaa,- jolloin
monien kansojen ; elämässä" on- t a -
pahtunqt historiallinen käänne, j o l loin
kansallisen vapausliikkeen mahr
tavien iskujen vaikutuksesta. on käynnissä
siirtomaajärjestelmän .luhistur;
misen prosessi.
; 'Yihteiskunnällisen keliityitsen kulT
ku osoittaa, että jokaisella maalla p i -
taa olla, jotta' se voisi todella oUa
riippumaton j a turvata; kansansa hyvinvoinnin,
oma kehittynyt talouselämänsä;
Joka on ulkomaisesta pääomasta
riippumaton. Historian koke-,
mus osoittaa, etta siirtomaasortajien
ponnistuicset taloudellisesti vähemmän
kehittyneen maan orjuuttamiseksi
voivat saada mita erilaisimpia
irjuotoja; He pyrkivät estämään teollisuuden
kehitystä näissä maissa *per
läten; etta . kotimaisen teollisuuden
Ja: oman sivistyneistön luommen se^
ka kansan elintason kohottaminen l u jittavat
enneii riippuvaisessa asemassa
ollutta maata j a auttavat sitä
kulkemaan itsenäisen kehityksen,
tietä.
Tervehdimme ilolla Intian valtio-mieiten
selvanakoisyytta, sillä he y m märtävät
tämän Ja näkevät, mistä
päin Intian riippumattomuutta uhkaa
vaara ja kayvat taistelua tätä
\aaraa vastaan.
Toivomme vilpittömästi, että.
tiede, kulttuuri j a valistus kehittyisivät
maassanne,; etta menes-'
tys ja onni aina seuraisivatlntian
'kansoja.Nain; julistaessamme pir. '
damme otijeenamme snuren Le-,
ninin kuolematonta oppia/ jonka
mukaan- jokaisen; maan kansaUal
on oikeus elaä kuin itse haluaa
ilman että muut valtiot puuttuvat :
sen asioihin. ;
•-^K:^•^w':,^•;:A.?.•^^V.^; -^;;ä; ^ f : • ; ' ' . . L I : ' ; :!
A^VTTEEMME EIVÄT OLE . ^
V I E N T I T A V A R A A ; , l
,Meltä s^etään^^^^usein', siitä, «tt3
me yritämme tehdä - ^kommunismia
aatteista v\entita}far^.Melst4; puhujj
taan: 'iialjon: niui^kin t^hkyyksiiii^
Sorrettujen kansojen jokainen y r l|
tys vieraiden orjuuttajien karistamia
seksi harteiltaan selltetään-Moskovan
yllytykseÄä tapahtuvaksi.
Neuvostokansa on valitsemaansa
sosialismin tietä kulkiessaan saavuttanut
suurta menestystä kehityksessään.
Mutta me emme ole tyrkyttä-i-
^ ^ oienfmkään tärkeätä j&e^^ k kunnian saa; kuin se, että
fnaaifman lurpiUa saatiin vihdoin viimeinkin poistetuksi yksi hyvin,
oScainen kiistakysymy^.li -
^ , 'Iduksi bn 'kfertä uudelleen todettava se kiertämätön tosiasia,
;^^^',/i'että;ketaän edustamaton Chiangin'valtuu^unta pitäisi vihdoin vii-
''iiic^itin i^rkoiitaa,1S?K:n jäsenj^desta j*a Jcufsua "sutiren Kiinan'.kan
sätflaiUiset edustajat paikoilleen. Eftotessaan Canadan valtuu^unnan \ senyydessä.' ^B^BiililSiiiiiii^^
isovitteluehdotuksen Clhiangin mies osoitti kaikessa alastomiiudes-saan •
•kuinka-edesvaituuton on se ryhmä, jota hän "edustaa"; Tämä opetus J
oli tulla hyvin^-kalliiksi koko ihmiskunnalle, ja sen pitäisi ölla muis- -
tuluksena, siitä, ;että Canadan pitäisi, sekä omien kansallisetujensa-etta
inaailman rauhan vuoksi tunnustaa hetikohtaisesti Kiinan Kan- '•
santasavaha ja ryhtyä kannattamaan niitä voimia, jotka vaativat pa-
' lauttamaan.Kiindn:kansalle sille laillisesti kuuluvat paikat YKrn.^jaC'
•ia;
neet cnunekä X-ytTsm tsasmä&a
naiteiiamipe yhtefe^kunojan' uudista*
mlsesta.' ' ' , '
OB vsrytSk Ujrejri, taika, panee
liikbeeUe näit» toalest» teminat-iestävät
taantonnispUrft |ieJolteI-.
laltseeo ^Uunisi» ; p ^ e e l i l | ^ S
dnilla iymmnniiänin' ya^^^sU, Ja,
Iooda]ts^^Mtap||j^köosIa'.,VelM^
ravat, «(Cä.luin»D]K>nU»J|im^
toon InilkeirtaIsl^m8ri«rtoffl
väliam totoatia meldan maästam-''
me,/ smä, toioos; Sosl^istlsten '
Jfeiiivostotasavaltojen Uitosta on
:mnrIia3Va taantnmosvoimile Ja
silrtomaasoriaJHIe/ nliUe, Jotka .
tahtoisivat ikolstaa toisten kan-
:;;soJen harjoittaman toistä»-kanso<^-;
Jen sorron, vieraan; työn riiston.; ;;
•Hrushtshev;' mainitsi / esimerkkejä
neuvostovallan saavutuksista eri k a n sallisuuksien-
tas^arvolsuuden toteiit-:
tamisessa/ suurteollisuuden , kehittä-;
misessä,maataloustuotannnon kohottamisessa
J a kulttuiurinal^llaflausuen
päätteeksi,vettel;;NeuvbtolIItto> tietenkään
vielä ole mikään paratiisi, eillä
puutteita on vielä monia. Mutta ne
nähdään j a ; niiden; poistamiseksi n i in
nofieasti kiUn ; mah
kaikki mltä^rvoida^n. - . , . ,
M I K A O N M E I D Ä N P U O L U E E M M E
.'Hrushtshev kertoledeileen erimalr
den: ^julkisuuden; ihenkUöiden.:kan^
keskustellessaan. Jai; ulkomaiden .lehdistön
kirjoituksiin tutustuessaan
monestivolneensa'havaita vääriä ;kä-
I sltykslä >Neuvostoliiton:s kommuiii&tl-sesta
puolueesta.- Sen .ensimmäisenä
sUiteerinä-häntah.toi; lyhyesti valaista
-asiaa jatkaen seuraavasti: .
Neuvostoliiton kommunistisesta
puolueesta - levitetään imonia erilaisia
legendoja. Eikä se ole mitenkään/ihmekään,
sillä meidän puolueemme
organisoi j a kokoaa yhteen kansan-.
Joukkoja ^ rakentamaan aivan; uutta
yhteiskuntaa,' kommunistista' yhteis-kimtaa;
V jolta :on'-'vanhalle.;kapitalistiselle
yhteiskunnalle täysin vastakkainen..
;;.Uskon, että te ette epäile minun;
ihärjolttavan ; propagandaa; Meidän
läiityksemme on, että kysymys aatteista
on ei^ ainoastaan kunkin kan-^
san - vaan myös 'Jokaisen ihmisen
omaiitunnonkyäymys,'kysymys ;maa^
iimänkatsom'uksesta. Onhan meidänk
i n •maassamme? Ihmisiä, jotka eivät
.'kuulu kommunistiseen: puolueeseen;
Kommunistisen^ '1^^^
tkuuhiu 8 miljoonaa ihmistä ja nuoria
scllittoon 18.5. miljoonaa ihmistä Neuvostoliiton
kaksisataa miljoonaa käsittävässä
väestöstä.
. Läheäkään Itaikkf eivät mei-
: : dän mäassammesiis ole puolueen:.:
tai nnorlsoiiiton jäseniä, emmekä
me - siilien edes' pyrikään.
Mutta maannee, koko väestö on :
yhtynyt- kdmmnnfstis puolueen
ympärille';Ja.; näkee, siinä oikente-';
. tusti organisaattoriinsa; ja johta- .
jansa. Kansa Ja puolue oVat' meidän
maassamme .toisistaan erotr-tamatlomat.
'
Kysymys aatteista j a väkaumuksiä-tä
on jokaisen ihmisen aienkilökohtäl-nen
-kysymys- Neuvostoliitossa;- tekevät
yhdessä j a sovussa työtä kansan
ihyväksi kommunistit j a puolueettomat,
ateistit, Jä uskovaiset. Vapaus
uskonnollistm'mendjen/; harjoittamiseen
tunnustetaan ; jokälseire -kansalaiselle,
Omantimiion- j a uskonnonvapautta
el ole; ainoastaan julistettu,
vaan valtio myösturvaa sen ehdottomasti
Neuvostoliiton kansalaisten- perustuslaillisena
oikeutena. Neuvostokansalaisten
Joukossa on kristittyjä,
ori muhamettilaisia ja buddhalaisia,
on «baptisteja ja muiden uskontojen
tunnustajia.
; Mgltfän suuri opettajamme Lenin,
joka- tajusi nykyaiicaisen yhtei.<skun-nanisen
kehityksen lainmukaisuuden
syvemmin Ja paremmin kuin kukaan
muu, loi kommtmistlsen puolueen
työväenluokan etujoukoksi. Venäjän
kansojen?'edistykssllislramäksi osaksi-
TyöväenhttÄan; j a työtätekevien joukkojen
jättilälsvolmat arvioituaan hän
nostatti ne .ratkaisevaan; rynnäkköön
Vfenäjän ;kansoja kahfihnutta: maa-;
orjuus- iä'*kapltalistisia;'Järjestelmää
vastaan.'liCnin ci tehnyt sitä vato
meidän maamme kansojen vapauden
j a o^^eri'nimessä'— häri'tiesi, että
tämä tulte koitumaan- muidenkin
maiden kansojen hyväksi.
^I<okakuun suuri vaUankumous-mer-kitsi
uuden' aikakauden alkua koko
flimiskunnan - elämässä. ;::Javaharlal
Nehru kirjoittaa kirjassaan "Intian
löytö'': '•'Neuvostovallankumous; vei
ihmisyhteisktmtaa ; pitkälle :- eteenpäin
j a sytytti kirkkaan liekin; jota
.,on^ mahdotonta sammuttaa. Se laski
•perustan sille; uudelle, sivilisaatiolle.
Jota: kohden- maailm^ voi' kulkea
eteenpäin." Me yhdymme täysin näl-;
h i n sanoihin.
THTEISTYd KOITUU RAUHAN
HYVÄKSI
Muistutettuaan iLokafcuun vallankumouksen'
tapahtuneen; väl^mmällä
verenvuodatuksella historian kaikista
suurista valla"nkumouksi8ta Hrusht-shev
mainitsi ;edelleen nuoren neuvostotasavallan
heti'solmimasta rauhasta,
^e el itse" valinnut verisen taistel
u n tietä. Johon r sen kimppuun hyökänneet;
ulkomaalaiset Interventio-armeijat
sen pakottivat. Voiton saavutettuaan.;
neuvostokansa antautui
rauihanomalseen rakennustyöhön,; j o ka
Johti- suuriin saavutulcsiin, kunnes
vihollisten yllyttämä Hitlerin fasismi
jälleen rikkoi rauhan-Kaikkl tier
tävät, mihin tämä fasistien hyökicäys
päättyi Jä miten, neuvostokansa sen
jälkeen, taas ;ryhtyi rakentamaan
maataan.
^ n . p u h u tästä tyrkyttääkseni
; teille..; neuvostomaan kehitylcsen
tietä, Hroshtshev jatkoi, vaan jot-
. ta saisitte täydellisemmän : Itäsir.
tyltsen meidän ^Icansanune'vkolke-;
-;Mniasta vaikeasta, tiestä. Olemme.;
saan'8&t näiden •vuosien kulaessar
suuren kokemuksen.' Ja jos te t a h -
V dotte käyttää hyvälisenne jossa- •
^ k i n suhteessa meidän kokemus-
' tazäme talouden ja 'knittdurin'
; jollakin alalla' jaamme mielelläm-*
^ me ' ystävinä ja 'pyyteettömästi
; teOe; kokemuksiamme ja annam-
: me-voimiemme mukaan apua.
Ihmelapsi vai
{luiMako?
Meitä' ilahduttavat; j a innostavat
vain asiat, jotka liittyvät: rauhaan.
Emme väsy; taistelemasta rauhan jä
eri maiden välisten rauhanomaisten
suhteiden; keluttämisen .puolesta.
-Hrushtshev lausui valaisten'edelleen
neuvostohallituksen viimeaikaisia
rauhan -turvaamiseen tähdänneitä
toimenpiteitä ja pyrkimyksiä .''Geneven
hengen" säilyttämiseisi.
' Neuvostokansa samoin kuin • m u i -
deniln maiden;* kantat arvostavat
korkealle Intian kansan Ja sen h a l lituksen
suuren panoksen taistelussa
rauhan puolesta liuden; sodan uhkaa
vastaan, Hrushtshev jatkoi. Intia
toimi aktiivisesti korean ja Indo-
K i i n a n sotien lopettamiseksi: Asetetuista
esteistä huolimatta Intia suo-^
riittää edelleenkin; ivaiksata. mutta?
kunniakastavelvollisuutta valvoessaan
aselevonehtojen noudattamista/
Kjreassajav Vietnamissa.
Hrushtsheviilmalsl; puheensa lopus-,
S3 ilonsa viime aikoina yhä vilkkaamr
maksi; kehittyneestä; vuorovaikutuksesta
-Neuvostoliiton j a Intian välillä
talouden Ja kulttuurin eri;aloilla. i l moittaen
Neuvostoliiton toivovan tämän
vuorovaikutuluen jatkuvaa kehittymistä.
lÄpsftmojUja on jälleen kerran
antanut puheenaihetta" P a r i i s i n . k i r -
jalllörte i>lirjBme. niinkuin Jehtluuti-set
ot»t kertoneet. Tällä kertaa '•ihmelapsi"',
on 8-vuotl3g Bretaghessa
aiuva' tyttö MinouDrouet, joka k i r joittaa
aivan ihmeellisen kypsiä kir-«
Jeitä ja-runoja^ Tunnettu kustantaja
Julliärd. sai niitä tytön - läheisiltä ja
Julkaisi pienen niteen, jota hän: jakoi
arvostelua varten vain pienelle pii-tille.
Figaro-le.^itl JuLtaisi niitä jo
ennenunln, , J a n i i n alkoi kiihkeä;
välttely" siitä, onko Mmou lapsinero^
vai onko hänen kirjeittensä j a runo-r
jensa takana ehkä huijausta.
Min^'onkeEki-ikäisen n e i t i ; C l a u de
Droetiu ;kasvattilapsi, jonka hän!
otti orpokodista pari vuotta sitten.
Silloin JDnou oli hyvin sairas, hänellä
oli mm. i>aha silmäsairaus,. ;mutta
leikkaus pelasti hänen. silmänsä. . J a
kun hänjsitten alkoi ottaa pianotunteja,
;iian kirjoitti musiikinopettajat.;
tarelleen ensimmäisen kirjeensä, joka
herätti rfhämmästystä kypsyydel-:
lään.V;. Sitten Minou alkoi kirjoittaa
runoja Ja i kirjeitä runsaasti. . N e tuntuivat
;8-yiioti3an-khrjoittamiksi tosiaan,
sgkä äj ^'tuksil taan; että varsink
i n kielenkäytöltään niin taidokkailta,
etta kirjalUsuudentuntljatkin.jou-tuivat-.
ihmeisiinsä. • Mutta syntyivätkö
nämä kirjalliset tuotteet aivan
. omintakeisesti; tytön : itsensä tunter
mina jä sepittäminä, siinä pulma',
jota on, myt yritetty selvittää.
Pikku Minou on pantu kokeelle, ja
käsialantutkijat ovat -tutkineet hänen
aikaansaannoksiaan,; mutta asia^. e l
vain näytä V selviävän. On epäilty:
että käsvätusäidillä on suuri" vaikutus
tä'hänkirjalliseen luomistyöhön;
J a käsialan tutkijain mielipiteet ovat
käyneet ^jTistiin kysymyksessä, onko
ehkä-'neiti.Drouet; kurjoittanutkin itse
SITÄ
— Opettaja; —- Kauttikaa nyt iaj
set, kauniista luonnosta. JiSutta kei
iokaapa ensin noiden porsien Ju6
jooiden lampaiden juvulla j a lisätil
tuloon paimen j a poika j a koira.
nmot j a kirjeet; Mutca tyttö kirjoi!
taa jatkuvasti, vaikka on erossak
j i e l t l D r o u e t i s t a ; pieniä ^vämielis;
lUrjeit'3, joiden ^ieli on hämmästy
tävän kujarikasta 8-vUotlaan kiele]
SI jä pieniä sieviä runoja. Huvitti
vaa kyllä arvostelijain ;kä8itykseti^
nojen kirjallisesta arvosta ^ käyv,
myös ristiin. Toiset näkevät nila
'huomattavan; rilnoilijalahjakkuude
toiset 'v(3in merkityksettömiä 'miä
alojen ilmauksia; Mutta mikä' <
totuus niiden synnystä? Tunnet*
ranskalainen^-lapsip^kologi. madan
Latzarus; mm. .• on; = tutkinut tapaii]
sen ja pitää pikku Minou^ta ilm:
:muuta onnettomana epänormaali!
lapsena.
Näytteeksr-plkkU' Minoun k4rjeis
muutamia ajatuksia: ^
"Suurten henkilöiden suuri tjr]
myys ^on se, että he tahtovat oi
sitä mikä kestää. On vahi kai
asiaa jotka kestävät:;; liian v pien
kengät j a tyhmyys." . ' , ,
•Toisten sydän'on=kuin vieras ma
sema, täytyy.;etsiä löytääkseen kai
niit paikat." , '
Tai seuraava: > '
"Angora sanoi minulle, että hi
tolvoisi;että;saisi;josk'us nähdä kai
mm, kirkon, se saisi minut timt
maan, että: Jumala on olemassa. H
vä, mutta Joka kerta kun olen raei
nyt kirkkoon etshnään häntä täyni
halua löytää hänet; sieltä, tyhjyys (
potkaissut minua takapuoleen sai
dakseen minut jälleen ulos."
Viisailta tunti' rät, 8-vuotiaan aj
luksiksi ' ' V
, New York;-— Läntisellä pallonpuo-lläsclla.
'iiinsst3rvä ahioa klinankie-llnen
lehti; inikä tukee K i i n a n K a n - .
SHntasäVaitaa — K i t a a n Päivälehti;—
jatkaa'''i-':me3tymistään,; vaikka leh-^
dsn tcL^nittaja tuomlttiinkta vankilaan.
; Kiinan Päivälehden eräs puhemies
antoftäijpän; tisdaituksen ; heti;; sen
jä'keen kun, <yhsysvaltaln -yl'oikeus
kieltavtj:i; criarrasiuun 4; pnä uudelleen
k^dsittelemästä mainitun • leiiden
toimittajan Koyn - J a kahden osak-^;
keenomistajan juttua.
'Nämä kolme henkilöä tuomittiin-vuonna'
1954 siitä, että ko. lehti oli;
jui'ka''iiut ^hongkongilaisten pankk-ien
Umcituksen,; missä ;n'amä pankit - l u -
'.pasivat.^yäCl-ttää meren takana olevien
klin^ftilaisteu rahaiähetyksiä per-heileen,
Kiinasra.; Yhdysvaltain h a l litus
nosti syytteen la'n psrusteella
mikä iöeltää kaupankäynnin vihoUi-i
sen kanssa.
; LVEcyelle '-langetettiin 2 vucden vankilatuomio
ja sanomalehti sai $225,000!
sakon.
Tarmionsa' jälkeen lausui Moy:
; "Hallitus aloitti oikeusjutun meitä^
vastaan' '1951' •\'ain siksi ktm meidän
sancmaehtemme kanta on erilainen
kuin ""vissien teisten. kitaankielisten
lehtien, ja s'ksi, kun me olemme
toisinaan eri mieltä nyksösen lialli^
tukssnkanssa ulkopoliittisista asioista.
^
SÄNOMALEHTIVAPÄUTTA
FBI-N VAR,lpN MAASSA
Kiinalaiset ovat Yhdysvaltain "vihoHisia"
vaikkei mitään sodanjuiistuksia ole annettu
" . . .Mtaä en hyötynyt k.o. limoitu!
sestä; me eimrie väiltfeneet mitäi
maksuja. Me siiorltimme ;väin s
nomälehtien tavanmukaisia tehtäv
— me julkaisimme ilmoituksia' . . ."
. Moyn lausunnossa viitataan'siihe
että " i ^ osafist
yhteistcimtataan .; Ghiangi Kal-shel
k i a : tckevieij;.lehtien kanssa-estääl
..s-2en härisri lehtensä iliiiei-tymiseii.
' .Kucmintangli^; kontrolloimat Ne
Yoi-kta' kiiialaisten järjestöt ov,
järjestahsat kaipM
välehtaä- vastaan. Lehden • llmoittaj
uhkailtiin^Jjä"i
nö3tat'2t*^irL lynkka
m.uuta; Ikiiiiahkielistä: Jehteä. }kaik
Chiangm kontrollissa, vaati; toimej
pitaitä Ivicya ja hänen työtovereitas
vastaan.
• lizp^lts. P B I : n j a silrtolaisvirast(
edu-stajafc, jotka pitävät jatkuvasti si
mäilä : Yhdysvaltain kiinalaisia
ovat: yhteistcimiiinassa Chiangin k
vankädsn Järjestöjen kanssa, liittj
•i'ät kampanjaan ;Kiman Päiväleht
vastaan. ' '; ,
Seurasi .'Moyn yangi'ts3minen
syyte "kaupanlcäynnistä; vihollisi
kanssa".
Moyn lamojilhnen neuvcianta
lakimies Paul Ross selitti.odkeusku
lustelussa että Yhdysvallat ei ole s
dassa Kimaa vastaan.. Mutta oike
Jatkoi, että Moyn Chlang Kal-she
vastainen kanta " määrittelee han
syyllisyytensä.'
•M<^ja' hänen kumppaninsa o;
ktlnriittäneet ,-iiuämiota' -siihen, cl
.Vaikka itähän oikeusjuttuun liiti
selVäst'. vkysjmiys sanomalelitiväpa
de3'ta. Yhdysvaltain; yksikään san
:nalchtlen kustantaja el: ole.'puliun
Mo3rn puolesta.
Mitä parenunin opimme tnnte-
'maan: toiremme; mitä Injemmak-si
kasvaa ystävyytemme, sitä
vahvei^naksi kehittyvät > rauhan
vcimat^T^^aikkialla maailma'ssa,
hän l a u ^ ' ; 'myrskyisten suosionosoitusten
kaikuessa Intian parlamentin
istuntosalissa.
R^frtuuHa NÄTO-neuvösfossa
•Huolimatta feiitä mitä iKyvin voideltu
propagandamyriy meille sanoo
tai'sanonnatta jättää.^ParitÄissa-nyt
(torstaina Ja lauantatoa)'ko^uste p i -
tävän'jN'ATO:nineuvostOTJ.Worth.'Atr
lahtlc Treaty Organizatlön). kokoiik-s
^ a ' ' o n äinaldn kähcfenlalstä ilinaa.
O i k e a s t ^ sieHä^ ori7 "ristitulelta",
jos huomioidaan se tosiasia/ että k a i killa
'i^nve3lö)n&^on\\^im lehmä
ojassa"^• mutta'sUlenkin) voidaan ' p u hua
]^ääasiassa' kahdenlaisesta ilmasta
sll'ä yhdeltä puolen valtiosihteeri
DuUes yrittää painostaa kalkkia toisia''
Jäsenoarältä yhä katiemnu sotavarustelun
tielle mikä - johtaär: asianomaiset
maan taloudellisesti, poliit-tlsestt
ja' sofjlaallisestl ' perikadon
partaalle; Toisaalta nämä a s l ^
seb 'maat yrittävät k u k i n omalta kohdaltaan
- jotenkhi saada taakkaansa
•liuojtnnetuksi j a / s i i h en plastäkseen
saatua mr.,Dules jotenkin Järidiiity-,
mään; I , , ' '
Ottakaamme ' e ^ e r k i k s i ' vaikka
cman maamme > edustus. , Ottavasta
tulleissa uutIstiei[iois3a kerrotaan,-, e t -
tä-ejnmdasta.fin mennyt lTA70:tf dokuin
kosikaan • aikaisemmta. . Ulko-tnltiisteri;
Pearsonin '-lisäksi siellä on
sekä'rahe- että puolustubmlnisterim-me,
ja'^Jisäfcsl' koko joukko asiantun-tijoltal"'!
Tämä on yleisesti tunnettu
tosiasia. \ " , ^'
; Vähemmän tunnettu tosiasia on se,
että IfittohaUItus el ole ilmelseätikääri
aivan--tyytyväinen siihen, mitä valtiosihteeri
Dulles <NATO:lta vaatii,
eikä siihenkään,^miten näitä m r . D u I -
lesiri - vaatlmuks'a • perustellaan. .
^ Washlngfonista kasta katsoen N A TO-
neuvoston tärkeimpänä kysymyksenä
-on' tämän ; Atlantin lUtoh
sotilaallisten- saavutusten, tarkistus
kuhmeen-vuodan ajalta j a sotilaallisten
määrärahojen suunnittelu tulsjvaa
vuotta varten. 'iKäytSpnöllisenh" esimerkkinä'sUtä.
mihin valtiosihteeri
Du'les tassä^ kokouksessa ilmeisesti
^pyrkii; .voIdaan^itää:>Washingtonis5a
juuri :fulkälstua tiedoitusta, että Yfa-
•dysvaltatn/hallitiis.i aikoo, aseistuksen
vähentämisen^; asmesta käyttdä/ensi
'vuonna Jsotatarkoi^uksUn enemmän
varoja kuin ,tänä vuonna. Epäile-;
mättäv^uuri • s p t ^
tnllndn-"^^ätimaan'' -muilta' «NATO-mailta.
•
ToisaaKftf; tiedetään, että muut N -
ATO-vallat, - varsinldrl •NATO:n eu-rooppalalsmaat
ovat .viimeaikoina se'-
littäneet, että kun kansalhv^ineri
jännitystilanne on huojentunut . ja
kun kansatavälisten suhteiden parantamisessa
on edelleen hjrvlä m a h -
dolisuuuksia. niin sctamenoja pitäisi
huojentaa, jotta vcitaislin täten
haaskatut varat käyttää kansakunnan
veromenojen huojeptamiseen Ja
elintason yleiseen parantamiseen.
- Merkillepantavaa — Ja lämpimästi
tervehdittävää on, että-me'<iän oma
uUcomtaisterimme. iLestei:. 'IB; Pearson
on Moskovan matkalta palattuaan'
antanut eräissä lausunnoissa yi^mär-taä.
• että-.länsimaiden eli kapitalistls-;
ten maidsn edessä ei ole'niinkään
.paljoa sotilaallinen kuta rauhan-cmataen:
" k i pailuvaara", •. Tosiasiassa
mr.- Pearson on Julkisesti 'selittänyt
ettei hän usko; Neuvostoliiton uhkaavan
kap5tal'stista ntaai'-maa ;uudella
maailmanscdaUa^^-jonka varalta N -
ATO muka perustetttm — vaan k i l pailulla,
siitä, kumpi .järjestehnä.—
sosialistinen vai kapita'lsttaen voi
paremmin palvella omia kansalaisiaan,
j a samaKa tehokkaammta auttaa ns.
jälelle jääne'tä kansakuntia.
Ot^MkÄtiomioon NATO-maissa t a -
pahtiifillDC >taieltpiteiden >; muutoksen,
eräässä Washtagtomn uutisUedossa
kerrottita. että NATO-neuvcstoix ny-jsyisessä.
kokouksessa .%^Idaan keskus-ja
"NATO: n; täytyy aina käsite
sotilaallis.^ kysymyksiä", sanoi ivi
tiosihteeri Dulles Washtagtonissaju
r i ermeri .tähän kokoukseen lähtoa
^ myös siltä, "miten voidaan teho
kaaso vastata Venäjän poliittis©
talcudelliseen, ;3a.- propagandalUse
haasteeseen ikeski-Idässä jä Intiass
. Tämän'Vei-sioh mukaan"Eurcopp
puclustävan'r;NATO:n tehtäviin i
kuuluu niyos Keski-Idän ja Infanl
a3lat! ' ' '
.Tämä sellaisenaan osoittaa, kuir
ristiriitaisia ovat ne "aättest", JO
NATO edustaa! ' * ', ,< '
. Mei;!*' ei .luonnollisestikaan ole t
t o x V l t a kutalca"pltkälle muut N
TÖ-vaUat ovat valmiina.'; menemä
pS^£in;^'0lijelm&n->va5tust£mise£s
i ^ ' enune ihmettelisi aitäkä
v a i l d a meidän cinaiulkoministtiim.
saataisiin kalk'fita puheistaan -huc
inattä vielä taipumaan mr. Dulle
mustan lipim kantajaksi. ; ;
•akutta meticoisella vaTmuude'la v
daan jo etukäteen sanoa, että helj
e l ole. m r ; Dullesta pitää JUttolaisia
nylirisellä "linjalla".
J a );^uolimatta sUtä-mltä mahd
lisiä päätöksiä/NATO-neuvoston J
kcuksessa,nyt tehdääii tai tekemä
jätsI4än, N A T O tulee pakosta enti
Suonfcmpaa(ji';him nii'joonals
känsanjöakk^jen^f&esk^ud^ ka
ldäjiä'^niääilnöisä'ja i i i m u k a a n i
koidBem^voimaliifcsmmpl , e d u a ^ telIavsotUaall'sten kysymysten lisäksi koura. " ' , '" ' < •
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 17, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1955-12-17 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus551217 |
Description
| Title | 1955-12-17-04 |
| OCR text |
:;iSivu 2 Lauantaina, joulukuun 17 p, — l^aturday, Pec. J7. J955
«f
i
7
( "
i l
« • «econd «taan snaD by tJ» Post
om» D e p a i t B M ^ Ott»irs. Pub»
S t o Bt, W^ 8iidbiix7^ Ontv Canatfa.
s. Suksi, wu>TW,mt:i>ö. %mm
addim»: Sox'69. 6u(tb^<)7. O n t e r la
A(>yertlsij)g rstes vpoo «jvlication.
Translation free « f ctiarge.
, 'TZLAUSBIHNAT;
Caaadaasa; t^^lJOOCmc 8,75
YbtfFnraHofa»; l . f k . exx»^ 4^
Suomessa: 1 t l c 8AI9 k k . 4.75
YK:88a on liyt 76 jäsenyaltaa
' ,^ Xykyajan syuri; elävä draama päättyi onnellisesti viime keski-
J ^ viä&ona, vuorokauden^ kuluttu» siitä, joHoih Canadan kaikki ponnis-
' ^ ; psäat näyttivät hukkaan mennyiltä, kun dma aktiivisesti sopimuksiin
,1 '^pyt^am Neuviostplittfo 4eki yllättäen uuden sovitteluehdotuksen)
^raiäca penistedla ratkaistiin kymmenen vuotta kestänyt YK:n kiista
^«'uuaen jäsenten hyyäksymisestä. Tämän sovitteluratkaisun perus-
''' 'tteeiia. sarsynn3änmaamme Suomi ja 15 muuta maata jäsenoikeudet
.. „ lYKjSssa. 'omalla po/stettiin kansainvälisesti suurta erimielisyyttä
1^ paisuttanut kiistakysymys ja samalla saatiin; YK paremmin yleis*
^oiaaHmallise&si järjestöksi, joka nykyiselläänkin vdi jo puhua ihmis-
' \ j^l£U]^^iaA^!^nefnnilstöi:t puolesta edellyttäen, että suurelle Kiinan kaii-
«siaUfe annetaan sille laillisesti kuuluva paikka YK:n jäsenyydessä.
/ ^ -.Keskiviikko,/joulukuun 44. päivä 1955 on sjis ikimuistoinen päi-svä
YK:n Ifaistorlassa.' Ja tätä'jasenkysymyltsen onnellista ratkabua
, . itervehditään suurella läimmöllä kaikkien rauhanpuolustajien toimesta.
t I
Uusien jäsenten hyväksymisestä on ollut kiistaa nimenomaan
^ »Ylhdysvaltam ja Neuvostoliiton välillä. Yhdysvallat on ,yK:ssa kont-
'^'^fTplIoimansaäänestyskoneiston avulla ollut tilaisuudessa, missä se on
»voinut teftokkaastjreslää Neuvostoliiton jäsenehdqtusten hyväksypi-
Jsen.' Tämän vVastap^oksiNetrvostoliitlo on käyttänyt veto-oikeuttaan
.^estääkseen sen, että ''^ainoastaan'' kapitalistiset maat hjrväksyttäisiin
; Y K : n Jäseniksi., ' ' /'}
Tässä, tilaiite^sa"Canadan valtuuskunta teki terveysministeri
<(Martinin 'johdolla ibdella ajankohtaisen rätkaisuehdlotuksen. Hän
Ä|csitti,;että ;hyväksyttäisiin4aikki 18 maata yhdellä^^' :n jäse-i
niksi. Hän myönsi^ että se vaatii kummaltakin puolen periksiantamista
/aikaisemmin määritellyistä asenteista. Saadakseen h3rväksytyksi 13
t*^Wnaa" suosikkiaan, Yihdysval tain. pitäisi suostua sellaiseen sovittelu-
•4ratkaisuun; että samalla'hyväksytään jäseniksi
^^|itista maata; Toisa^^ saadak-
^seen ^hyväksytyksi kansandemokraattiset maat, Neuvostoliiton pitää
kperääntyä asenteestaan esim. fasistisen ^^^^^^^
senkin samalla kertaa YK:n jäseneksi.
l .-^.^ Tämä sovittelupäätökseen tähdännyt Canadan ehdotus sai yli- •
: Ivöanaisen Icannatiftsen/^
^ ja kaikkialla maailmassa. Britannian Commonwealthin maat kannat
^ itrfal sitäj. Neuvostoliitto^ ilmoitti varauksitta, että se kannattaa ja-senkysymyksen
ratkaisua Canadan ehdotuksen pohjalla, mutta vaa-
Itii, että kysymys on ratkaistava juuri siten, kuin Canada ehdottaa.
V f Jcraattisia maita vastaan
' sfiti niiden kohdalta äänestyksestä.
• Tässä vaiheessa näytti, että Canadan viisas ehdotus ja terveys--
. ministeri Martinin ponnistelut tuottavat toivg^tun tuloksen
^ Mutta Sitten tuli näyttämölle *^ei 'kukaan" — ketään edustama-vi
tonvChiang^^
ton istimnossa tämäii' sovitteluehdotuksen käyttämällä laittomasti
(hallussaan olevaa^^^^
Ikoitti sitä, ettei yhtäkään jäsenhakemusta saatu hyväksytyksi.
Tilann^ oli tiistai-iltana todella synkkä ja yleinen toivottomuus-
:;ä: mieliala vallitsi YK::n'edustajistojen^keskuudessa Canadan päävaltuur
tetun, mr. Martinin sanottiin .seuranneen silmät surumielisyydestä
s 'kosteina siläy kun tämä hyvä ehdotus ja sen hyväksi tehty työ romuu-tettiin
näin edesvastuuttomalla tavalla sellaisen miehen ja ''maan"
toimesta, joka ei todellisuudessa edusta ketään, eikä ainakaan* suurta
'Kiinaa, jolle alunperin tämä eittoamisoikeus on annettu
Tässä tilanteessa ^ehdotti Neuvostoliiton valtuuskunta, että pidet-
• täisiin keskiviikkona Turvallisuusneuvoston ylimääräinen 'kokous> mis-sä
w^ ratkaisemiseksi.
v .Tässä ylimääräisessä: Turvallisuusneuvoston kokoulssessa Neuvostoliitto
ehdotti uutta sovitteluratkaisua: Se ilmoitti luopuvansa Ulko-
(Mongolian jäsenehdotuksesta sillä ehdolla, että" toiselta puolelta jä-;
^tetään pois Japanin jäs«)ehdokkuus Tämä yllätysehdotus sai heti val-jtanran
suurta 'kannatusta YK:n^T
; Yhdysvaltain päävaltuutettu mrLodgfe esitti vastaväitteitä siten vih-^
jaten, että hän oli ko'ko ajan pelannut jossakin määrin merkityillä
' 'korteilla Mr. Lodge teki kaksi yritystä Neuvostoliiton.uuden sovitlelu-
./ ratkaisun romuuttamiseksi ehdottamalla, että "nippuralkaisuun"' on
otettava Japani, multa nämä ehdotukset ? Japanin nuhteen äänestettiin
yksimielisesti kumoon; Tilanne oli kuitenkin jännittynyt aivan^ 1^^
puun asti, :sillä säännöt edellyttävät, että jokaisen uuden jäsenen hyväksymisestä
on äänestettävä erikseen, ja Että Tur\'anisuusneuvoslon
; . ! ^ jälkeen on asiasta tehtävä päulös vielä YK:n Yleisneuvoston
'kokouksessa.
Kun nämä uudet jäsenet tulivat keskiviikkoiltana lopullisesti
V •hyväksytyiksi, puhkesi yK:nY^
.tusten myrsky, ettei moista oie vuosikausiin nähty. Tämä seUaise-
: jnaan kuvastikin ihmiskunnan suuren efiemmistön mielipidettä tämän
kiistakysymyksen ratkaisun suhteen:
; _ Poliittisten huomioitsijain, myös porvarillisten sellaisien, yksi-
^,:anielinen käsitys on, että jäsenkysymyksen ratkaisua vuosikausia jar-
•'«.-ruttanut Yhdysvaltain valtuuskunta: veti lopulta lyhemmän tikun ja
* jäi poliittisesti pahasti alakynteen. Toisaalta on 'korostettu, että Neu-
'vpstoliitto saavutti aktiivisella sovltteluohjelmallaan todella kauas- ^
* kantoisen voiton. '
* - Meidän canadalaisten kannalta katsoen ei voida olla huomioi-
«I matta sitä valitettavaa.tosiasiaa, että vaikka meidän valtuuskuntamme
«i;t€Jd paljon ja todella suurianvoista työtä tämän kiistakysymyksen on-
» nelKsen; ratkaisemisen hyväksi, niin ei-ketään edustava Ghiang Kai -
:|i5hekin mies mitätörsuureltä osalta ^^C yritykset ja aiheutti sen,
; |:että -loipullinen ''kunnia" tämän kiistakysymyksen ratkaisusta luisui
J . p o b ; t o s i a s i a k s i nimittäin jäi, että
;^C'hiangin mies romuutti Canadan valtuuskunnan sofvitteluChdotuksen,
,* J a lopulta hyväksytyksi. Mutta asiallisesti
vf** puhu^^^ kuitenkin ilomielellä todeta, että lopullinen ratkaisu '
t perustuu kuitenkin Canadan alkuperäiseen ehdotukseen, ja että tämä
I JvNcuvostoliiton ehdotus tuli lopulta hyväksytyksi suurelta osalta sen •
* työn ansiosta, mitä Canadan valtuuskunta teki. Ja loppujen lopuksi ei
Miia imiut «novat
30VLVFVK$T V12IAISI.VA
Tcrcnton >cnilupu5clt csJtttvät el'«n
vi:nal3*a vastaväitteitä siitä lkm Bev.
R: C. PJant, Londonista, Ont.; sano!
että joulupuWfc ovat "juopuneita m a -
tcrlaHsteja", — UutlstJeto joulukuun
15 pnä 1955.
• « «
"JO.S"
toDto^. — Hugh GaltskelJ. 49-vuo-tlas
oikeistolainen sosialisti valittiin
titiA iltana Britannian Työväenpuolueen
jpbtajafcsl. mäestä toiae
pääministeri jos labcrlstlt valitaan
valtaan v i . R c u t e rm uutistieto^jou-luk,
14 pnä 1Ö55. • ^
ATTLEEN AATELUUS
Lontoo. — On vain oikein j a asianmukaista;
etlä^ henkikö, joka on tehnyt
enemmän kuin kukaan muu meidän
aliakautenanune ylähuoneen
keon suurentamiseksi, ttilee itsekin
aateloiduksL Kuningatar on mielihyvällä
jalostanut (kuten vanha määritelmä
selittää) Clement Attlean ver'
ren tskeaiällä hänestä kreivin . ;.
(Osallistuminen Jolta: päivä ylähuoneen
istuntoihin tulee kalliilcsl: Niinpä
aktiivisten työväen-loordien luku-
Neuvostoliiton ja Intian kansat
ovat veljiä ja pysyvit veljinä
määrä on vähentynyt j a nyt on tarpeellista
saada- lisää hslta. Konservatiivinen
hallitus ei nähtävästi v a i keuta
tässä labor.'stlen toiveita, sillä
paarien, lukumäärän lisääntyminen el
ole o pahasta; PääH on harvoin rehellinen
vai:ankumouksBllInen.-
Tämän vuoksi mr. Attlee on kaksin'
verroin tervetullut ylähuoneeseen,
mistä; hän; löytää joltain vanhoja
>staviään ... — L. G. Pine,
Globe and Mali lehdelle lähettämässään
erikoiskirjoituksessaan jouhik.
>15 pnä.
Chaplinin "teoria ff
ei mifään feoriaa
Charlie Chaplin on kuten tunnettua
paitsi suuri näyttelijä myös erittäin
sukkelasanainen mies. Äskettäin;
kävi saksalainen '?Wochenpostin"
Lontoon kirjeenvaihtaja Cedric B e l -
frage •haastattelemassa phaplinla hänen^
nykyisessä kodissaan Veveyssä,
Sveitsissä, Chaplin, kertoi haastattelijalle
siitä' 15 vuotta kestäneestä
ajojahdista, Jota Amerikassa käytiin
häntä vastaan, koska häntä pidettiin
"kommtmisthia": J a Chaplin vakuutt
i : "Minulla ei ole Amerikan kanssa
enää mitään tekemistä. Vaikka itse
Jeesus Kristus olisi siellä -presidenttinä;
en palaisi-sinne takaisin!" - •
: Chaplin -aikoo ensi vuoden aikana
kirjoittaa'Veveyssä yhden näytelmän;
oopperan Jä; lisäksi kirjan, el omaelämäkerran,
vaan sellaisen joka kertoo
hänen -henkisen kehityksensä virstanpylväistä:
Kun haastattelija kysyy,
aikooko iian käsitellä Siina myös
taideteoriojaan, : Chaplin vastasi;
"Teoriani on se, ettei mitään teoriaa
ole olemassakaan." Kirjassaan hän
lupaa puhua-paljon teatterista, josta
hän sanoo tietävänsä enemmän kuin
mistään muusta asiasta, vaikka hän
onkinollut niin kauan filmin parissa:
Han sanoo, että hänen luomastaan
hahmosta — Chaplin-tyypistä ^ on
kirjoitettu p,aljon roskaa. "Mikä se
oikeastaan on, en tiedä itsekään tarkoin.
Mutta/tledän,etta komedia ja
tragedia ovat todellisuudessa sama
asla.;: Olen rakentanut komediani
suurille inhimillisille tragedioille."
Avoin sola Ranskan
radikaalipuolueessa
Pariisi. — Ennestäänkin äärimmäisen
kiivas taiste^u,*Jota,on käyty, tammikuussa
pidettäviä, parlamenttivaaleja
silmällä pitäenRanskan radikaalisen
puolueen kmnmankm ryhmän
johtajien, pääministeri' Fam*en ja hänen
edeltäjänsä vMendes-Francen
välillä, on muuttunut avoimeksi sodaksi
ryhmien kesken.
. (Mendes-France, • puolueen vasemmistosiiven,
ns. täSava' talaisen. rintaman,
-johtaja on hankkinut valvontaansa
puoluekoneiston Ja päätti per-jantaäna
erottaa katideksan puolueen
jäsentä, koska nämä oUvat kieltäytyi
neet eroamasta ktlpailevasta puolue-elimestä,
jota; nimitetään tasavalta-laf;
sen vasemmiston.kokoomukseksi.
Ei'otettujen Joukossa ovat entinsn
•pääministeri. 'Rene Mayer, joka nykyisin
toimii Euroopan h i i l i - j a teräs-yhtymän
puheenjojiiajana, sekä entinen;
sisäasiainministeri iMartinaud-i
Deplat.
30 sai surmansa
Intian myrskjissä
Madras, Intia. kolme päivää
kestäneiden sademyrskyjen johdosta
ainakin 30 henkilöä on saanut surmansa
eri puolilla' Intiaa. Madrasin
valtiossa «rvloldaan;'myrskyn aiheuttaneen!
lähes miljoonan dollarin v a h
i n g o t . T u h a n s i a ihmisiä on jäänyt
kodittomaksi mjrrskyn johdosta.
Khnisbtchevin puhe .
Intian parlamentille .
N>ovo5tolii(0n päämfnfsterf
Balganin Ja fcommunisiisen; pno*
; loeen 'ensimmäinen v>>«iiitecrl
ffmsbtshev vferailivat': Intiaan :
iiasvuttaaan hett matkan -OSof' -
päivinä parlamentin istimnossa,
missä kumpikin piti puheen. Joi- 4
kaisemme senraavasas BJroshisbe? v;
vin puheesta otteita.
HistoriallisUIa palkoilla käydessämme
j a vieraanvaratsja iintian kansalaisia
kohdatessamme olemme? saaneet
usem kuulla ja lukea seuraavat
mainiot sanat:: "Intian j a Neuvostoliiton
kansat ovat veljiä!" Nämä;;6a-nat
vastaavat kaikkia pyrkimyksiämme
Ja koko.' toimintaamme. Näin; on
tänä päivänä, ja näin tulee olemaan
ikuisesti, kalliit ystävät.
En voi täällä parlamenttinnekatbn
alla olla puhumatta siitä, että: ystävyys
kansojemme kesken; on .kehittynyt
monienV vuosisatojen, aikana- J a
ettei'Vät sita ole selkkaukset eivätkä
riidat koskaan pimentäneet.
; K u n Intia nyt bn saanut valtiollisen
kansallisen riippumattomuutensa,
lujittuvat ystävyyssuhteet maittemme
Välillä päivä 'Päivältä, mikä vastaa
kansojemme syvimpiä etuja samoin
kum Intian j a K i i n a n julistamia r a u hanomaisen
riimakkaiselon viittä periaatetta.
Naiden periaatteiden noudattamisesta
ovat nyt sophieet 5k?Sr
kenään valtiot. Joissa asuu suurin osa
ihmiskuntaa, niiden joukossa m t l a n .
Kiinan ja Neuvostoliiton suuret k a n - '
sat. " ,
Intia on vuosisatojen aikana "elänyt
siirtomaan asemassa.. Silrtomaa-
•valloittajat tuomitsivat ihanan maanne
joka on antanut suuren panoksen
ihmiskunnan kulttuurin .historiaan,
Elämään vailla oikeuksia; Neuvostokansa
suhtautuiäina suurella myötätunnolla
Intian kansan taisteluun k o timaansa
kansallisen riippumattomuuden
puolesta sentahiien, että jjse
itse joutui menneisyydessä kokemaan
-(Vierasmaalaisten orjuuttajien täStiden
paljon surua ja ahdistusta.
Meidän viisas opettajamme : lienin
kirjoitti Jo; vuonna 1923, että Venäjä,
Intia, Kiina Ja muut maat Jotka
muodostavat maapallon väestönijät-tilälsenemmistonjoutuvaff
tavattoman
nopeasti taisteluun vapautuksensa;
puolesta, ja ennusti tämän taistelun-johtavan
voittoon. Elämä, o n tod^^
tanut täysin oikeiksi nama to^'^"-
ennustukselliset sanat.
TOIVOMME INTIALLE TODEL-^
LISTA RIIPPUMATTOMUUTTA
Elämme parhaillaan aikaa,- jolloin
monien kansojen ; elämässä" on- t a -
pahtunqt historiallinen käänne, j o l loin
kansallisen vapausliikkeen mahr
tavien iskujen vaikutuksesta. on käynnissä
siirtomaajärjestelmän .luhistur;
misen prosessi.
; 'Yihteiskunnällisen keliityitsen kulT
ku osoittaa, että jokaisella maalla p i -
taa olla, jotta' se voisi todella oUa
riippumaton j a turvata; kansansa hyvinvoinnin,
oma kehittynyt talouselämänsä;
Joka on ulkomaisesta pääomasta
riippumaton. Historian koke-,
mus osoittaa, etta siirtomaasortajien
ponnistuicset taloudellisesti vähemmän
kehittyneen maan orjuuttamiseksi
voivat saada mita erilaisimpia
irjuotoja; He pyrkivät estämään teollisuuden
kehitystä näissä maissa *per
läten; etta . kotimaisen teollisuuden
Ja: oman sivistyneistön luommen se^
ka kansan elintason kohottaminen l u jittavat
enneii riippuvaisessa asemassa
ollutta maata j a auttavat sitä
kulkemaan itsenäisen kehityksen,
tietä.
Tervehdimme ilolla Intian valtio-mieiten
selvanakoisyytta, sillä he y m märtävät
tämän Ja näkevät, mistä
päin Intian riippumattomuutta uhkaa
vaara ja kayvat taistelua tätä
\aaraa vastaan.
Toivomme vilpittömästi, että.
tiede, kulttuuri j a valistus kehittyisivät
maassanne,; etta menes-'
tys ja onni aina seuraisivatlntian
'kansoja.Nain; julistaessamme pir. '
damme otijeenamme snuren Le-,
ninin kuolematonta oppia/ jonka
mukaan- jokaisen; maan kansaUal
on oikeus elaä kuin itse haluaa
ilman että muut valtiot puuttuvat :
sen asioihin. ;
•-^K:^•^w':,^•;:A.?.•^^V.^; -^;;ä; ^ f : • ; ' ' . . L I : ' ; :!
A^VTTEEMME EIVÄT OLE . ^
V I E N T I T A V A R A A ; , l
,Meltä s^etään^^^^usein', siitä, «tt3
me yritämme tehdä - ^kommunismia
aatteista v\entita}far^.Melst4; puhujj
taan: 'iialjon: niui^kin t^hkyyksiiii^
Sorrettujen kansojen jokainen y r l|
tys vieraiden orjuuttajien karistamia
seksi harteiltaan selltetään-Moskovan
yllytykseÄä tapahtuvaksi.
Neuvostokansa on valitsemaansa
sosialismin tietä kulkiessaan saavuttanut
suurta menestystä kehityksessään.
Mutta me emme ole tyrkyttä-i-
^ ^ oienfmkään tärkeätä j&e^^ k kunnian saa; kuin se, että
fnaaifman lurpiUa saatiin vihdoin viimeinkin poistetuksi yksi hyvin,
oScainen kiistakysymy^.li -
^ , 'Iduksi bn 'kfertä uudelleen todettava se kiertämätön tosiasia,
;^^^',/i'että;ketaän edustamaton Chiangin'valtuu^unta pitäisi vihdoin vii-
''iiic^itin i^rkoiitaa,1S?K:n jäsenj^desta j*a Jcufsua "sutiren Kiinan'.kan
sätflaiUiset edustajat paikoilleen. Eftotessaan Canadan valtuu^unnan \ senyydessä.' ^B^BiililSiiiiiii^^
isovitteluehdotuksen Clhiangin mies osoitti kaikessa alastomiiudes-saan •
•kuinka-edesvaituuton on se ryhmä, jota hän "edustaa"; Tämä opetus J
oli tulla hyvin^-kalliiksi koko ihmiskunnalle, ja sen pitäisi ölla muis- -
tuluksena, siitä, ;että Canadan pitäisi, sekä omien kansallisetujensa-etta
inaailman rauhan vuoksi tunnustaa hetikohtaisesti Kiinan Kan- '•
santasavaha ja ryhtyä kannattamaan niitä voimia, jotka vaativat pa-
' lauttamaan.Kiindn:kansalle sille laillisesti kuuluvat paikat YKrn.^jaC'
•ia;
neet cnunekä X-ytTsm tsasmä&a
naiteiiamipe yhtefe^kunojan' uudista*
mlsesta.' ' ' , '
OB vsrytSk Ujrejri, taika, panee
liikbeeUe näit» toalest» teminat-iestävät
taantonnispUrft |ieJolteI-.
laltseeo ^Uunisi» ; p ^ e e l i l | ^ S
dnilla iymmnniiänin' ya^^^sU, Ja,
Iooda]ts^^Mtap||j^köosIa'.,VelM^
ravat, «(Cä.luin»D]K>nU»J|im^
toon InilkeirtaIsl^m8ri«rtoffl
väliam totoatia meldan maästam-''
me,/ smä, toioos; Sosl^istlsten '
Jfeiiivostotasavaltojen Uitosta on
:mnrIia3Va taantnmosvoimile Ja
silrtomaasoriaJHIe/ nliUe, Jotka .
tahtoisivat ikolstaa toisten kan-
:;;soJen harjoittaman toistä»-kanso<^-;
Jen sorron, vieraan; työn riiston.; ;;
•Hrushtshev;' mainitsi / esimerkkejä
neuvostovallan saavutuksista eri k a n sallisuuksien-
tas^arvolsuuden toteiit-:
tamisessa/ suurteollisuuden , kehittä-;
misessä,maataloustuotannnon kohottamisessa
J a kulttuiurinal^llaflausuen
päätteeksi,vettel;;NeuvbtolIItto> tietenkään
vielä ole mikään paratiisi, eillä
puutteita on vielä monia. Mutta ne
nähdään j a ; niiden; poistamiseksi n i in
nofieasti kiUn ; mah
kaikki mltä^rvoida^n. - . , . ,
M I K A O N M E I D Ä N P U O L U E E M M E
.'Hrushtshev kertoledeileen erimalr
den: ^julkisuuden; ihenkUöiden.:kan^
keskustellessaan. Jai; ulkomaiden .lehdistön
kirjoituksiin tutustuessaan
monestivolneensa'havaita vääriä ;kä-
I sltykslä >Neuvostoliiton:s kommuiii&tl-sesta
puolueesta.- Sen .ensimmäisenä
sUiteerinä-häntah.toi; lyhyesti valaista
-asiaa jatkaen seuraavasti: .
Neuvostoliiton kommunistisesta
puolueesta - levitetään imonia erilaisia
legendoja. Eikä se ole mitenkään/ihmekään,
sillä meidän puolueemme
organisoi j a kokoaa yhteen kansan-.
Joukkoja ^ rakentamaan aivan; uutta
yhteiskuntaa,' kommunistista' yhteis-kimtaa;
V jolta :on'-'vanhalle.;kapitalistiselle
yhteiskunnalle täysin vastakkainen..
;;.Uskon, että te ette epäile minun;
ihärjolttavan ; propagandaa; Meidän
läiityksemme on, että kysymys aatteista
on ei^ ainoastaan kunkin kan-^
san - vaan myös 'Jokaisen ihmisen
omaiitunnonkyäymys,'kysymys ;maa^
iimänkatsom'uksesta. Onhan meidänk
i n •maassamme? Ihmisiä, jotka eivät
.'kuulu kommunistiseen: puolueeseen;
Kommunistisen^ '1^^^
tkuuhiu 8 miljoonaa ihmistä ja nuoria
scllittoon 18.5. miljoonaa ihmistä Neuvostoliiton
kaksisataa miljoonaa käsittävässä
väestöstä.
. Läheäkään Itaikkf eivät mei-
: : dän mäassammesiis ole puolueen:.:
tai nnorlsoiiiton jäseniä, emmekä
me - siilien edes' pyrikään.
Mutta maannee, koko väestö on :
yhtynyt- kdmmnnfstis puolueen
ympärille';Ja.; näkee, siinä oikente-';
. tusti organisaattoriinsa; ja johta- .
jansa. Kansa Ja puolue oVat' meidän
maassamme .toisistaan erotr-tamatlomat.
'
Kysymys aatteista j a väkaumuksiä-tä
on jokaisen ihmisen aienkilökohtäl-nen
-kysymys- Neuvostoliitossa;- tekevät
yhdessä j a sovussa työtä kansan
ihyväksi kommunistit j a puolueettomat,
ateistit, Jä uskovaiset. Vapaus
uskonnollistm'mendjen/; harjoittamiseen
tunnustetaan ; jokälseire -kansalaiselle,
Omantimiion- j a uskonnonvapautta
el ole; ainoastaan julistettu,
vaan valtio myösturvaa sen ehdottomasti
Neuvostoliiton kansalaisten- perustuslaillisena
oikeutena. Neuvostokansalaisten
Joukossa on kristittyjä,
ori muhamettilaisia ja buddhalaisia,
on «baptisteja ja muiden uskontojen
tunnustajia.
; Mgltfän suuri opettajamme Lenin,
joka- tajusi nykyaiicaisen yhtei. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-12-17-04
