Vapaus, January 23, 1969

              Ntiuvostotrlo
peiHosi
Catnadan 7-0
-uVtocfDinrer — Canadan kansallinen
jSäkieUcQJoukkue tuli peitotuksi oi­kein
perästedlisesti Nörvostolto
kiekkoioukkueen toimesta täällä tiis-tai-
ittana: pdatussa ottelussa, joka
tukksella 7—O NL: n poikien
kyväsi. Jakedcust^lujen sanotaan pe­l
i n pSStyttyä keduttyneen kysymyk­seen,
että mitä mahtaisi tapahtua jos
NL: ri joukkue pelaisi Canadan "ker­maa*'
eli Naional Hodcey Ijeaguen jo-takihjoiddnietta
Vastaan.
Canadalaisten pelitaidosta ei ollut
tämän ottelun aikana paljonkaan mai­nittavaa
siUä he olivat k<Ao ottdun
ajan neuvostoliittolaisten kovan pai-
: nostuksen alaisena ja N L : n joukkue
tddvidä pelin viimeisen kahden mi­nuutin
kuluessa kaksi maalia. Ottelua
seurasi 15;i608 katselijaa.
Tojohto Maple Leafs joukkueen val­mentaja
Imladun sunnuntain ot­telun
jälkeen tekemien Canadan kan­sallista
joukkuetta kodceneidöi huo­mautusten
johdosta kansallisen jouk­kueen
valmentaja Jackie McLeod I^-
^ i Vancouverin ottelun päätjrttyä:
^'Jos NHL: n pelurit luulevat olevan­sa
Neuvostoliiton pelureita parempia,
niin miksi he ervät pelaa heidän kans­saan?"
Sunnuntaina Torontossa pelattu ot-tehi
päättyi 4—2 NL: n leväksi.
Rairhanpuolustajat
Israelista
Helsfaiki. — Israelin pommihyök­käys
Beirutin lentokenttää vastaan
on vakavasti kärjistänjrt muutenkin
vaarallista tilannetta lähi-idässä. Is­raelin
kieltäytyminen noudattamas-.
ta Y K : n turvallisuusneuvoston pää­töksiä
ja pyrkimyksiä ratkaista lähi-idän
vaikeat ongelmat ottaen tasa-imolisestl
huomioon sekä arabival­tioiden
että Israelin oikeudet on ak­tivoinut
sodan voimia ja lisännyt
kansainvälisen: räjähdyksen mah­dollisuuksia
Välimeren alueella, lau­suu
: Suonien Rauhanpuolustajain
keskustoimikunta antamassaan jul­kilausumassa.
.Keskustoimikunta kiinnittää huo­miota
arabipakolaisongelroan vai­keutumiseen
ja toteaa pakolaisten
määrän lisääntyneen puolella mil­joonalla
ns- kesäkuun hyökkäyksen
johdosta. Samoin julkilausumassa
kiinnitetään huomiota siihen, että
Israel on kieltäytynyt allekirjoitta­masta
ydinsulkusopimusta ja suun­nittelee
ydinaseistautumista Länsi-
Saksan tuella.
Suomen' Rauhanpuolustajien kes-
: kustoimikunnan kokouksessa hyväk­syttiin
kevään toimintasuunnitelma
sekä: kuultiin selostus kansainväli­sen
Vietnam-konferenssin työstä.
Khartumissa ensi viikon lopulla
kokoontuva Afrikan siirtomaa-ase­massa
olevien kansojen solidaari­suus-
ja Kairossa kokoontuvaan ara­bikansojen
konferenssiin päätettiin
lähettää keskustoimikunan jäsenet
kansanedustaja Osmo Kock j a toi­mituspäällikkö
Paavo Kähkölä.
Clariöe junikseiKteteie
USAn siBäinaitoja
Los Angeles. - T Ue^icqn olym­pialaisten
200 ipetrin palkintojen
jaossa operatioon' f^Hasia käsi'?
osalUstnnut USAn John Carlos '
sai j^ekS suosio^ e ^ ivahnutoja
voitettuaan S/HO jaardin Jpoksun
ajalla 6.1 L09 Ajngelesin kan-sainvpslssi
balllkilpaili)i«i8a.
—Australian... kultamitalivoittaja
Ralph Doubell saavaUi 1,000 ~jaar.
din juoksussa^ erinomaisen, ajan
8.07,0, joka uupuu tasan sekunnin
Uuden Seelannin Peter Snellin jo
vuonna 1962 juoksemasta epäviralli­sesta
ME-aJasta 2.06,0. Toiseksi si­joittanut
USA:n Wade BeU sai
tyytyä aikaan 2.11,5.
Ron Clarke sai tunnoistaa k>a3idel.
i a roaiUila kaksi jenkkijuoksijaa
parenunjikseen. George Youngin
<vbittoaika o l i 8.42,2 j a John Lawson
oli toisena 0,4 setointia jäljessä,
a a r k e n aika oli 8.44,2.
USAn kultamitaltvoditaja WiUie
DavenjM^ oli 60 metrin aitojen
nopein ajalla 7,0, Gary Powers 7,1
i a Tom VVfeifte kyamnenestä hei­kommalla
tuloksella toivat kolme
kärkisijaa isännille. Pitkien aitojen
kultamitalivoittajja David Hemery
juoksi u^den E i ^ l e n n i n eiuiätyksen
j a sijoittui neljänneksi; Hän on toi­punut
juuri reisivammastaan-
Japanin Kioähi Niwa voitti y l ­lättäen
6eiväshv!pyn maansa halli-ennätystuloikseUa
487. 21 viMitia^an
voittaijan tuh» ei ole kovinkaan i h ­meellinen,
mutta taakse jäirät mm.
toisen tilan jakaneet USAn John
Pennel ja Rick Sloan. He ylittivät
vain 472.
M a i l i l la Sam B l a i r in voittoaUta oli
4.02,8. Neid Steinhauer työnsi kuu­laa
19.45 j a E d Carruthers ylitti
korkeudessa 213.
Yleisöä o l i k i l p a i l u ja seuraamassa
8,200.
l>EL.ON/kO^tÖN JA MILIT. UHRIT
'^EesklvUfakon^'^ tamiplkuu!a 15 pnä 1919 murhattiin Klirl Liebknecht
ja «osa Luxemburg. Wil}perqdorfi^ kansalliski^ tunkeutui lllegaaU-
(tten asuntoon ja raahaa molenunat Eden hotelliin, keisarlUisen tarkka,
ampujakaartin esikunnan pälMnajatMi. BIi||rb^a]at ovat työssään. Viholli­nen
on heidän vallassaan. Llebkneclit, juutalainen, Liebknecht, sparta-klstl,
Uebknecht hUholttaJa, yllyttäji isänmaaton kulkuri, joka tahtoo
tehdä kaikki samanarvoisiksi, tahtoo hävittää rahan Liebknecht on
heidän käsissään.
Rosa Luxemburg oii heidän Usissään. Rosa Luxemburg, Puolan juu­talainen,
Rosa Luxemburg, spartaklsti, kilhottaja, yllyttäjä, Rosa Luxem-burgi,
punainen Rosa, verinen Rosa Rosa Luxemburg on heidän käsis-siöin.
Ja Saksan tasavalUiii keisarilliset upseerit hylkertelevät käsiään:
kapteeniluutnantti Pflugk-IIartangi luutnantit StIege.Liepmann, von
^etkjen, Schulze ja Heinz Pflugk-^artuog; Päämiehet Hoffman, Pabst
]^ Petry sekä herra yliluutnantti yogel hykertelevät myös käsiään. Ja
jäHkärt itunge seisoo ovella. Nyt on murhaajilla hyvät ajat. 'Tuo mies ei
t;Ue elävänä Moabitiln. Eikä myöskään R o s a ' . ..
Murhaajatlselostava^: •Llebkncpht yritti paeta amrouttUn'. He kir­joittavat:
'Ihmisjoukko lynkkasi Rosa Luxemburgin'. Murhaajat pitävät
jiiominkeja Eden hotellissa. Antavat valokuvata itsensä. Nauravat. Hyr
kertelevät kärslään. Reillehän ei voi mitään tapahtua. Nyt on murhaajilla
hyvät ajat."
Merkillistä tässä saksalaisen Her­mann
Rottenburgerin kuvauksessa,
joka julkaistiin 1927 Liebknecht—
Luxemburg—Leninrviikkoa järjestä­vän
Helsingin nuorten työläisten
lehtisessä, oh että jopa kirjoittajan
kommenttikin pitää sananmukaises­ti
paikkansa myös tänään. Muuta-mi^
lä-vielä elossa olevilla muriiaan
osallistuneilla on todella hyvät ajat
myös tänään. Niiden pääsuunnitteli­ja
j a valmistelija silloinen kapteeni
ja nykyinen majuri evp. Waldemar
Pabst on Länsi-Saksassa voinut l u ­kuisia
kertoja kerskua teollaan. Sen
sijaan eversti evp. j a Bonnin. elä­kettä
nauttiva Hermann Wilhelm
Souchon, joka erään länsisaksalai-sen
tv-miehen tutkimusten mukaan
ampui kuolettavan laukauksen Lux­emburgia
kohti, e i haluaisi myöntää
osuuttaan. Pabst kuitenkin vahvis­taa
tänään, että hän antoi ampumis­käskyn
juuri Souchonille.
MILITARISMIN KOSTO
Tämän poliittisen kaksoismurhan
taustana on se suorastaan raivokas
kostonjano ja pelko, jota Saksan
sotilaspiirit ja taantumus tunsivat 50
vuotta sitten ensimmäisen maaiU
mansodan päättymisen ja Saksan
Kahdeksan tiedemiehen vastaveto
liihsi-^Salimn ydinasepydd^
Länsi-Saksa
hijittaa otettaan
Aasiassa
Moskova — EteläKorean pääkau­pungissa
Soulissa vierailee paihail-laan'
Länsi-Saksan hallituksen edi^a^
jana Paul Frank, j d r a on maan ulko­ministeriön
korkeimpia virkamiehiä.
Han neuvottelee matkansa aHcana
useista^ poliittisista, taloudellisista ja
kulthiurikysymyksistä.
Frankin - matka Söul>in on kuiten­kin
vain osa Länsi-5aksan hallituksen
Aasian maihin suuntaamasta laajasta
pcrfiittisesta h|y%käyksestä. Etelä-Viet
nam on ollut jo kauan Bonnm poliitti­sen
j a ^ o u d d l i s e n aktiivisuuden koh­teena;'
Länsi-Saksa antaa Saigonille
Yhdysyaltojen jälkeen tuntuvinta ta­loudellista
tukea.
jEri puolilläf maailmaa on kiinnitet­ty
huomiota myös kenraali de Maizie-
T«n hiljattain Japaniin, Indonesiaan ja
Hiaimaajtan suoritta!maan matkaan.
Lehdistöihin tihkuneista tiedoista pää­tellen,
matkan aikana käsiteltiin mm.
Indonesialle amietavaa sotilaallista
apua.
(Jiäfcoa 2 stvuita)
mies tiukkasi, mikä herra* tiede­miehet
eivät paenneet Länsi-Saksas­ta
länsimaihin. ''M$ kaikki olemme
vakuuttuneita siitä, että Saksan
maaperällä Saksan demokraattisessa
tasavallassa voimme työskennellä
humanistisia päämääriä toteuttaen."
Hän on työskennellyt ydinkäyt-töistene
latvojen yhtymässä, sitten
Karlsruhessa judintutkimusiyhmäs-sä
ja viimeiset kaksi vuotta Euroo­pan
yhteisön, etupäässä Euratom­in,
palveluksessa Luxemburgissa ja
Brysselissä. Hän on perehtynyt sekä
Länsi-Saksan omiin että Euratomin
piirissä suorittamiin atomihankkei-siin.
Diplomifyysikk» t r i , Gend. Stiller
on touninut Heidelbergin yliopiston
matemaattis-luonnontieteellisessä
tiedekunnassa vuosina 1957—59 tie­teellisenä
ty&itekijänä. Sen jäilkeen
hän s i i r t y i tieteelliseen työ|iön Max-
Plank-lnstituuttiin, joka on ennen
kaikkea tuUut kuuluisaksi yhteis­työstään
israelilaisen Chaim-Weir-mann-
instituutin kanssa. Tätä is­raelilaista
instituuttia rahoittaa mm.
Fritz Thyssenin säätiö j a Volks-
»"agen-tehtaat. Söi työntekijöinä on
70 länsisaksalaista atomitiedemiestä
tä.
Insinööri Herman Steffen, joka
viime vuonna saapui Itä-Saksaan,
on säteilylaitosten rakentamiseen
erikolsftuout. Monivuotisen työnsä
aikana hän on tutustunut Länsir
Saksan j a muidefdun NATO-mai­den
aseistuksen kehittämiseen ja
tuottamiseen. Omaa työtään tehdes­sään
hän joutui toteamaan, että
vaadittuja tutkimustiloja tarvittiin
erityisen voimakasta säteilyä var­ten.
Sellaista ei hänen harkintansa
mukaan voida tarvita edes rauban-omaisesiti
käytettävää atomienergiaa
varten. •
Insinööri Hans Esdholz loikkasi
Saksan demokraattiseen tasavallan
muutama päivä sitten. Hän oli jo
toisen maailmansodan aikana insi­nöörinä
'Gute-Hoffnung' tehtaassa,
jossa hän aina viime vuoden lop­puun
saakka iyöakenteli. Pitkäai­kaisena
työntekijänä hänellä öli t i .
laisuus tutustua tehtaan tutkimus-
«oninnitetmiin.
Fyysikko Hans Wieczorek työs­kenteli,
viime syyskuuhun saakka
prof. tri R. Bebholdin laboratorios­sa.
Hänen tehtäviinsä kuului radio-aiktiivisten
aineiden muuntelu ja
Hä-suh-
TORONTON V.. ja U..SEUaA YRITYKSEN
y U O S I K O K W S
DON^HAAmXA
957 Broadview Ave., Toronlto, QnU
SUNNUNTAINA, HELMIKUUN 2 PNA klo 12 pfilväUä
Kaikki jäsetiöt mulkaan!
niiden säiteilyn mittaaminen,
neliä oli kaupallistieteellisiä
teitä ainakin 38 maahan ja kaikkiin
Länsi-Saksan vastaavan alan laitok­siin.
Erityisesti hän korostaa Etelä-
.\frikan ja LänsirSaksan yhteistyö­tä,
jonka paras hedelmä on Sie-mens-
konsemin eteläafrikkalaista
uraania raaka-aineenaan- käytettävä
Qbrigheimin voimala Neckarin var,
rella; Raaka^aineen hankintaa ta­pahtuu
myös Espanjasta ja Portu­galista,
jotka ovat Ranskan lisäksi
ainoat Länsi-Euroopan maat, joissa
on uraania.
Kiitoksen sanoja mikrobiologi
Petrakselle, prof. Möblukselle ja
fyysikko Patzelitle antaa tiedemie­histä
nuorin, suorastaan poikamai­selta
vaikuttava diplomifyysikko,
tri Klaus Breuer. Hän sanoo, että
nämä ennen häntä Itä-Saksaan
muuttaneet tiedemiehet näyttivät
hänelle tien, Jota seuraten hän pää­si
epätoivoisilta epäilyksistään.
Hän oli Frankfurtin yliopiston
ydinfysiikan instituutin tieteeUinen
työntekijä ja hän joutui työssään
seuraamaan mm. Karbnihen ja
Juelichin ydintutkimusilaitosten toi-
.mintaa.' •.
LEVIÄMISEN KIELTO
JA PITÄVÄ KONTROLLI
On pätvänsehrää, että Länsi-Sak.
sa ponnistelee koko ajan atomi­aseiden
saamiseksi. Se kuvastuu o i ­keistojohtajien
puheista, joissa ato­miaseet
siirretään pitkän tähtäyk­sen
ohjelmaan, mutfta myös lehtien
palstoilta, joilla kirjoitetaan avoi­mesti,
että Saksa on niin kauan
kolmannen luokan valtk), kun sillä
ei ole atomiaseita.
Oletetaan, että Länsi-Saksassa ei
vielä tänään ole atomiaseita. Se
on aiika tavalla yhdentekevää, sillä
asiantuntijain lasflcelmien mukaan
Länsi-Saksa raaka-aineiden ja tek^
niikan puolesta on valmis vuoteen
1970 mennessä tuottamaan kuusi
Nagauaki-tyyippiaitä pommia. Siis tä-
»nän vuoden loppuun mennessä.
Jos millä on kih-e, niin emien
kaikkea L^aksan painostamisella
hyväksymään ydinaseiden levlämi-sen
estävä sopimus j a tarpeeksi te­hoakaan
kontrollin luomisella.
— Raija Pelkonen.
epäonnistuneen marraskuun vallan­kumouksen
jälkeen Liebknechtiä ja
Luxemburgia vastaan. Juuri he oli­vat
Saksan sosialidemokraattisen
puolueen vasemmiston johtavina
hahmoina, sittemmin Spartakus-ryh-män,
Spartakus-liiton ja vu<wien
191S—19 vaihteessa perustetun kom­munistisen
puolueen ensimmäisinä
puheenjohtajina terävämmin, me-nestyksekkäämmin
ja kiihkeämmin
kuin kukaan vastustaneet sotasuun­nitelmia
j a militaristipiirejä ja ai­heuttaneet
näille monta katkeraa
tappiota ja jopa nöyryytyksiä.
Saijfialla tuskin voi aliarvioida sen
tappion suuruutta ja merkitystä,
jonka vuonna 1871 syntyneiden
Liebknechtin ja Luxemburgin me­netys
aiheutti Saksan vasemmisto­laiselle
työväenlikkeelle. Tässä mie­lessä
voi arvioida murhien saaneen
jopa historiallista kantavuutta. K um
massakin henkilössä yhtyivät loista­vaan
käytännöllis-poliittiseen lah­jakkuuteen
luova teoreettinen kyky.
S A K S A N ENSIMMÄINEN
SOTARIKOLLISPROSESSI
Jo vuonna 1907 tuomittiin asian­ajaja
Karl Liebknecht, josta 1908
tuli sosialidemokraattisen puolueen
edustaja Preussin maapäiville ja
1912 valtiopäivämies, vuodeksi
vankeuteen kirjasestaan Militarismi
j a antimilitarismi. Myös Rosa Lux-embqrg
joutui ennen maailmansotaa
puolenkymmentä kertaa vankiloihin
kansallis- ja sotakiihkoisessa wil-helmiinisessä
Saksassa.
Vuosisadan vaihteesta lähtien oli
suurvaltojen varustautuminen jat­kunut
yhä kiihtyvällä tempolla;
Vuoden 1911 ns. toinen .Marokko-k
r i i s i oli Jo johtaa yleiseen maail­manpaloon.
1912 varoitti II Inter­nationaalin
ylimääräinen Baselin
kongressi kasvavasta sodanvaarasta.
Kun Saksan keisarillinen hallitus
samana vuonna vaati valtiopäiviltä
varoja armeijan laajentamiseksi
136,000 miehellä, katsoi Liebknecht
ajan tulleen ryhtyä yleishyökkäyk-seen
sotasuunnitelmia Ja varustelu­teollisuutta
vastaan.
Liebknecht oli saanut tietoja tyk-kikuningas
Kruppin harjoittamasta,
lahjonnasta Ja sotilasvakoilusta Ja
ilmoitti asiasta sotaministerille, jo­ka
pani toimeen tutkimuksen- Silä
kuitenkin Jarrutettiin, epäillyt va^
pautettiin tutkintovankeudesta ja
asia aiottiin haudata kokonaan. Sil­loin
Liebknecht paljasti koko skanr
daalin valtiopäivillä. Hän osoitti, et-tämä
firma Krupp oli vuosikausia
lahjonut korkeita virkamiehiä ja
upseereja ja harjoittanut vakoilua
omien voittojensa ja etujensa kar­tuttamiseksi.
Samalla hän murskasi varustelu­teollisuuden
isänmaallisuuden säde­kehän
paljastamalla, että nämä kuo-lemankauppiaat
toimittivat aseita
myös tuleville Saksan vastustiijille
imperialistisessa suursodassa.
SiiKanwood
Wa!^g((j0fii!is9a
Wajihington. — NewfoundIandin
maakunnan pääministeri Joseph
SmaUvirood, joka on USA:n uuden
presidemtin vanha tuittävä, oli Was-hingtonissa
osallistuakseen Richard
Nixonin vinkaanvihkimisjuhlalli-suuksiin.
Smiallwood lensi Washiiigtonlin jo
viime perjantaina oiUakseen läiuitt
latiiantaina pidetyissä "kemuissa" ja
mjanqntaJna virtcavalan vannomis-tJlalsuiKlessa.
UUSI
LOISTELIAS
ja ajankohtainen
JULKAISU
KERRAN KUUKAUDESSA
IvnoBOcerts
Oanadaan
15.75
"^ämä oli kip?9 i3ku Saksai} sota-kiihköisille
piireille. Krtipp-skan-daaiista
tuli koko maailman puheen*
aihe. Liebknechtin esimerkki kan­nusti;
sodanvastustajia myös muissa
maissa vastarintaan j a toimintaan.
Vaiftka Gustav Krupp von Bobien
und Halbach ei vielä 1913 joutunut
tuomiolle, oli Liebknecht saanut ai­kaan
Saksan historian, ensimmäisen
sotarikollisoikeudenkäynnin.
50,000 MARKAN PALKKIO
Liebknecht. vastusti ensimmäise­nä
ja aluksi täysin yksin 1914 sola-lainoja
valtiopäivillä. Hän oli Rosa
Luxemburgin kanssa 1915 pefnista-massa
Tnternationale-ryhmää, josta
1916 syntyi Spartakus-ryhmä. Y h ­dessä
Liebknecht jaXuxemburg laa
tivat tämän ryhmittymän ohjelmal­liset
periaatteet- Liebknechtin van­gitseminen
ja tuomio aikaansaivat
1916 ensimmäisen poliittisen suur­lakon
sodan aikana Saksassa.
Samoin vietti Rosa Luxemburg
sodan kaksi viimeistä vuotta vanki­lassa.
Liebknecht vapautui marras­kuun
vallankumouksen alkuvaiheis­sa
lokakuun lopulla ja Luxemburg
marraskuun alussa toimien vallan­kumouksen
johdonmukaisen toteut­tamisen
hyväksi Spartakus-ryhmän
johtajina ja ''Rote Fahne"-lehden
julkaisijoina. Heillä oli myös rat­kaiseva
osuus kommunistisen puo­lueen
perustamisessa vuoden vaih­teessa.
Viimeistään joulukuun alusta läh­tien
suunnittelivat taantumusptirit
Liebknechtin ja Luxemburgin tieltä
raivaamista harjoittamalla mm. suo­ranaista
murhakiihotusta esim. pla­kaatein
Berliinissä. Myöhemmissä
oikeudenkäynneissä kävi useista to­distajalausunnoista
ilmi, että kor­kein
hallitustaho ja eräs varustelu-teollisuusmiljonääri
olivat luvanneet
50,000 Saksan markan palkkion
Liebknechtin ja Luxemburgin
päästä. — M. Hölttä.
Lahjoituksia
Vapaudelle
Kiitollisuudella olemme vastaan-*^
ottaneet seuraavat lahjoitukset:
EERO WESA, Tamvell, Ont. vas­taa
$5.00 V, Pakin haasteeseen.
OLAVI NEITTAANMÄKI.Snd-bury,
Ont. vastaa $10.00 Victor
Kauppilan haasteeseen Vapauden
talousa-seman tukemiseksi.
Tässä katsauksessa $ 15.00
Aikais. Vapaudessa julk. v 8.196.18
Torstai, iammij?. 23 p v — T h t ^ ^ Jaaa. 23, 1969
SOINTUUN KUULUMISIA
' Sotntula» iB.d. ^ illisijfn S o i n M aq
osaston .vuode|n 19^8 '.pöy|«^irjaa
katsellessa :htiomaa toiminnan- jat­kuneen
entiseen säännölliseen tar
paan. Kymmeneen, n<^useva jäsen­määrä
otti osaa kuukausikokouk^
siin. Aktiivisia jäseniä muutti pois
paikakkunnalta ja, kuolema niitti
osansa. Mu tta jäseniä osastossamme
on vieläkin 32.
Erilaista haa}in korjaifstyötä on
tehty vapaaehtoisesti sekä |»aD(a]ila.
Viime keväänä talkootyöllä. maalat-t
Uin haali sisältä, nuoremman väen
ottaen kiinni tehtävään mainiosti.;
Kesällä palkattiin mies maalaamaan'
Järjestön haali sekä Clubibaali u i - '
koa; samalla korjaten särkyneitä
ikkunoita ja vesirännejä.
Viime vuodelle ei uusittu Moving
Picture lupaa. Kuvien näyttämisestä
ennen koitui osastomme varat pää­asiallisesti.
Mutta noin viitisen vuot­ta
sitten kun saimme T V : n S o i n -
tulaan alkoi kuvien näyttäminen
vähemmän kiinnostaa yleisöä kun­nes'
kävi selväksi, että osaston e i
kannata sitä J a t k a a Haalista oli
vuokratuloja kohtalaisesti. J a hu-vitoimikunta
järjesti useamman seu-rapelitilaisuuden
sekä ovipalkinto-lippujen
myyntiä..
Naistenkerho, joka monta vuotta
toimi m.m. rauhan asian puolesta,
oli kevättalvesta pakoitettu lopet^
tamaan toimintansa koska sen Jäse­niä
niin monta joutui vetäytymään
pois toiminnasta korkean iän ja
heikon terveyden vuoksi. Kerho lah­joitti
varansa, lähes puolikolmatta
sataa dollaria CSJ:n haalin maalira-hastoon.
' .
Nuoriso Clubi, joka toimi haalis-sa
kahden nuoren äidin ohjauksel­la,
rulla-luistellen, palloa pelaten,
tanssien ym. myös lopetti toimintan­sa
ja lahjoitti varansa, lähes puoli­toista
sataa dollaria osastollemme.
Lahjoitus otettiin vastaan sillä ym­märryksellä
.että kun nuorison toi­minta
edelleen elpyy, teemme kaik­kemme
sen tukemiseksi.
Huomattava kulttuuritapaus oli
huvitoimikunnan. järjestämä hyvästi
jättötilaisuus Katri Riksmanille
(Isoäidille) syksyllä hänen muutta­essa
pois Sointulasta. Kuten enti­seen
aikaan iltamatilaisuuksissa
niin nytkin kerääntyi runsaasti ylei­sö^
haaliin ohjelpoaa seuraamaan.
Oli puheita, runonlausuntaa, jouk-koläUluB,
soololaulua, soolo soittoa
)hänurin) j a päälle päätteeksi J l o i -
set tanssit. \
« » »
Tätä kirjoittaessa on pari päivää
kulunut osaston tammikuun kokouk­sesta.
Tässä kokouksessa tuotiin
esiin harkinnanaläiseksi Clubi-haa-lin
pitkäaikainen vuokrasopimus
Sointulan Vapaaehtoiselle Palokun­nalle.
Uusi tulipaiotroki on ostossa
ja sille' voi laittaa sopivan garagen
haalin kellarin etuosaan, Palokuhr
nasta^Dli edustaja kokouksessamme
ja hän sai viedä hyväksyvän mieli­piteemme
palokunnalle.
Clubi Haali rakennettiin lähes
neljäkymmentä vuotta sitten nuori­solle
urheilu ym. kulttuurikeskuk­seksi
Toiminta oli silloin vilkasta
eikä suunnitelmat haalin monipuoli­sesta
hyödystä tuntuneet mahdotto­milta.
Mutta jonkun vilkkaan toi­mintavuoden
jälkeen alkoi lanjaai-nuskausi
j a haalilla oli vähän ky-^
syntää, siitä sitten kehittyen enem­pi
" l i a b i l i t y " kuin "asset". Viime
vuonna Sointulaan saatiin yleinen
vesivarasto j a se tehosti pal(ricun-nantoimintaa.
Niinpä nyt o l t i in sitä
mieltä, että nykyisessä tilanteessa
ei parempaan tarkoitukseen tätä haa
lia kun koko kylän tulipalo turval­lisuuden
keskukseksi. .
Joulun jälkeen tuli niin kylmä
talvi tänne 'Kauniiseen' British.Go-lumbiaan,
että sellaista ei paikoin
ollut ennen kirjattu. Erilaista pak­kasen
aiheuttamaa • vahinkoa t s p a h -
tui kaikkialla rannikkoseudulla.
Niinpä Sointulassakin korjaillaan
vesiputkia ym. kun oli tällainen
kylmyyden mahdollisuus Jäänyt
huomioon ottamatta. Kovin pakka­nen
on ohitse Ja lunta on maassa
hyvästi puolen jalan paksulti- On
l i i an kylmää meille vieläkin mutta
on joitakin jotka ovat Itä-Canadan
talvia kokeneet ja nyt kehasevat,
että 'Tämähän on hauskaa! Aivan
kuin Fort Williamissa!
Toivottavasti pian sataa vettä;
A i l i Anderson.
i l anna
lixonille miettimisaikaa
8,211.18
Liekin lahjoitukset . . . . 981.76
Yhteensä . $ 9 , 1 9 2 . 9 4
NLntyföl
Moskovasta
Tornioon
IBTONVMEROT 6O0
Portltae lJUietettyii& 70o
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS
PUPLIOTNG CO. LTD.
mx ^ t^UDBURY, ONTARIO
Moskova. — Viisi neiTvostoliitlo.
!;iista urheilijatyttöä lähti lauantain
na Moskovasta pitkälle hiihtolen­kille
päämääränääm Tornion kau­p
u n k i . Hiihtoreitin pituus on 2,600
kilometriä j a kulkee Suomessa n i j .
rien kaupunkien kautta, Jossa Lenin
c n oleskellut.
Metelitsaksi nimitetyn ryhmän
inhtajana toimii 30-vuotias radio­insinööri
Valentina Kuznelsova.
Ryhmän muina jäseninä ovat mos­kovalaiset
yliopprlastytöt Nadezhda
Kuzina ja Ttayana Djakonova, insi­nööri
Antonina Jegorova sekä tek­nikko
Svetlana Aleksandrova;
Hiihtäjättärien tarkoituksena on
kulkea i^eittiä Moskova — Lenin­grad,
Lahti Helsinki — Turku
— Tampere —- Tornio, j a he aikovat
matkan aikana kerätä uutta aineis­toa
Leninin oleskelusta Suomessa.
Ryhmän johtaja V. Kuznetsova
ilmai-si lehdistötilaisuudessa toivon-
-sa, että heidän hiihtoretkensä olisi
cmiaii/n kehittämääm Suomen ja
Neiivo-stoliiton nuorison ystävj-ys-suhteita.
Matkan aikana tytöt tule­vat
taipaamaan iiuomalaisia nuoria
ja kertoivat, että he aikovat ehdot­taa
s u o n K i l a i s i l l e ystävilleen yhteis­tä
hi ihtoi^tikeä kohti Torniota.
EEC:n diktatuuri
kohdistuu
kanskaan
Bryssel — EEC: n .Jolmeenpano-komissio,
Eurooppa-komissio, on
päättänyt nostaa Ranskaa vastaan
syytteen EEC:n tuomioistuimessa^
koska Ranska ei ole suostunut nos­tamaan
omilta viejiltään perimään­sä
edullista lainakorkoa.
Ranskan hallitus ei ole noudattanut
Eurooppa-komission la EEC: n minis­terineuvoston
päätöstä, jonka mukaan
korko olisi 1. marraskuuta pitänyt
nostaa neljään prosenttiin ja tammi­kuun
lopus.<5a kuuteen prosenttiin.
Ranskan hallitus nosti sen vuoden
alussa kolmeen prosenttiin.
Ranska ei ole myöskään päättänyt
korkohelpotuksen poistainusesta.
Eurooppa-komissio antoi joulukuiis-sa
Ranskalle määräajan asioiden jär­jestämiseen,
mutta määräaika kului
maanantaina umpeen ilman vastausta
Ranskalta. >
Kullan hinta on noussut Lontoon
vapailla kultamarkkinoilla. Viime
vuoden marraskuussa noteeraus oli
J39 dollaria unssilta. V i i m e v i i k o n lo-i
pussa se oli noussut 42,70 dollariin
i eli 22% y l i virallisen hinnan, joka
! on 35 dollaria unssilta,
j Lontoossa, joka on edelleenkin
! vapaan kultakaupan keskus, kullan
i hinta nousi päättyneen viikon lo-i
pulla 42.70 dollariin unssilta v i r a l l i ­sen
hinnan ollessa 35 dollaria- Tämä
on huippunoteeraus viime vuoden
maaliskuun kultakriisin jälkeen. ZU-richissä
noteeraus oli 42.75—43.00
mat huippuja viime toukokuun jäi-ja
Pariisissa 45.16 dollaria. Molem-keen/
Tämä kehitys on osoitus siitä,
että läntisenmaailman valuuttakes-kuksissa
hermot ovat pinnalla kul­lan
hintaongelmassa. Niinpä presi­dentti
Nixonilla valtaan astuttuaan
ci ole paljon aikaa kysymyksen poh­timiseen.
Kultaongelma ei odota, va­luutta-
asiantuntijat toteavat yksi­mielisesti.
Nixon lausui V. vaalikampanjansa
aikana, että "ei ole mitään tarvetta
kullan hinnan muuttamiseen". Sävy
oli kuitenkin vähän vakuuttava. Jou­lukuun
17. päivänä Nixonin tuleva
finanssiministeri David Kennedy
lausui, että "hallitus haluaa pitää'
kaikki vaihtoehdot avoinna". Tätä
seurasi välittömästi kullan hinnan
nousuaalto. Nixonin lehdistösihteeri
R. Zicgler "kumosi" Kennedyn lau­sunnon
pian, mutta lisäsi kuitenkin,
että "mitään muutoksia kullan hin­nassa
ei kiirehditä".
Muutaman päivän"rauhoitusajan"
jälkeen kullan hinta rupesi kuiten­kin
nousemaar) tärkeimmissä valuut-lakeskuksissa
Ja päättyneen viikon
lopussa saavutettiin uudet huiput.
Itse kultamäärien tarjonta ei ollut
-suurta. Tämä merkitsee sitä, että
kullan hallussapitäjät, keinottelijat
kärjessä, odottavat jotain ratkaise­vaa:
Nixonin hallituksen ensimmäi­siä
virallisia toimenpiteitä kultaon-gelmassa.
Lännen johtavien keskus­pankkien
johtavat ovat kulissien ta­kana
vaatineet, että Nixonin on no­peasti
annettava julistus kullan hin­takysymyksessä.
Eniten pelätään,
että Nixon ilmoittaisi ensin tutki­vansa
perusteellisesti koko kultaon-gelmaa.
Tämä olisi vaarallinen tak­tiikka,
joka lisäisi keinottelua ja
nostaisi kullan hintaa vapailla mark­kinoilla
ja söisi maata virallisen
hinnan alta, asiantuntijat toteavat-
Viimeisimpien noteerausten mu­kaan
kullan hinta vapailla markki­noilla
on nyt 22% korkeampi kuin
virallinen hinta. Jos epävarmuus
jatkuu. saattaa kullan hinta nousta
vapailla markkinoilla 50 dollariin
unssilta ja tällöin dollari joutuisi
välittömästi ankaran devalvointi­paineen
alaiseksi. Ajan ja hengäh­dystaukojen
ostamiseen ei ole enää
pitkälti varaa. Kultaongelma on syr
jäyttänyt toiselle tilalle Ranskan
frangin Ja Englannin punnan de­valvointia
sekä Länsi-Saksan mar­kan
revalvointia koskevat ongelmat.
Ja Nixonin hallituksen on paljastet­tava
korttinsa pian, asiantuntijat
toteavat.
lySOO sydän­leikkausta
Helsingissä
Helsinki — Helsingin yliopistollisen
keskussairaalan rintakirurgian klini­kassa
on suoritettu lähes 1,500 erilais­ta
sydänleikkausta ensimmäisen vuon­na
1960 tehdyn leikkauksen jälkeen.
Ilman sydänkeuhkokonetta suoritetuis­ta
leikkauksista yleisin on reumakuu^
meen aiheuttaman hiippaläpän irorjaa-minen,
sanoi Helsingin yliopiston k i ­rurgian
prifessori Pekka Tala viricaan-astujaisesitelmässään.
Viimeisin sana tämän hetken syydän-kirurgiassa
on viime vuoden lopulla
ensnnmäisen/ kerran ihmiselle suori­tettu
sydämensitrioleikkaus. Vaikka ei
otettaisikaan huomioon eettisiä ja ju­ridisia
kysymyksiä, on sydämensiir­toon
vidä toistaiseksi suhtauduttava
varauksellisesti, sillä vielä ei voida
taata — vaikka leikkaus onnistuisikin
— jääkö potilas henkiin. Merkittävää
on niiden mekaanisten laitteiden ke­hittäminen,
jotka voitaisiin pysyvästi
asettaa aorttaan tekemään osan sydä*
men työstä tai väliaikaisesti tukemaan
sydämen ja verenkierron toimintaa
leikkauksen jälkeen, sanoi professori
Tala.
HILLPORT TAXI
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Poqrt Arthur Ontario
^ .pn y I »M iPM H l I I . I. I , — — —
Milloin tahansa t^rvitsfette ruokatavaraa lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
Intematipiml Co^Qp Stores Ltd.
176 s. Algoma Slreoi Port Arthur. Onlarlo