Vapaus, March 2, 1971

              Siuv.2
VAPAUS
. (LIBERTY)
DOLLARIN ITSEPUOLUSTUKSESTA INDEPENDENT LJkBORORGAN
. OP FINNISH CANADIANS
l Nov.6.1917
Kdltnr: W. EKLUND MIaoeger: E. SUKSI
TcOeidion^: Onice aikl Edllnrlal 674-4264
PiÄlldied twloe weeWyr by Vapaus PiAUAtog
OÖ; LlMted, 1(X)-102 E t a We9t;i3aclbm7, Ontario, O a o ^ ^ ^
MalUng address: BOK 69.
Seoond Olass Mail reglstratiön I7uim3)er 1078
CANADIAN BANGUAGEf RRESS
Canädassa: 1 vk. (10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USÄ:n:
Sdooxteea:
1 vk. $11.00. 6 Kk. $8.79
1 vk. »11 A)/6 kk. $8.25
Naistenpäivä
Maaliskuun 8 päivänä vietetään I^nsainvänstä naistenpäivää
naisten oikeuksien/ tasa-arvoiauuden, elämän turvallisuud rau­han
ja paremman toimeentulon saavuttamiseksi; Nyt vietettävä
Naistenpäivä on lärjestyksessä kuudeskyramenesensimmäinen, sillä
Ivansäinviilistä naistenpäivää ruvettiin viettämään vuonna 1910
maaliskuun 8 päivänä. .
Tänä- Kanssainvälisenä naistenpäivänä annamme kukan kaikille
cänadaläisille naisille, jotka ovat osallistuneet uupumatta moni­puoliseen
toimintaan naisten oikeuksien puolesta. Samalla osoitam­me
kurinjöitusta suomalais-canadalaisille naisille siitä runsaasta
työstä; minkä he ovat yhtenä siirtolalskansojen osana tehneet tä­män
maan rakentamiseksi ja uuden sukupolven kasvattamisessa
vaalimaan naisten oikeuksia sekä toimimaan yhteiskunnallisten,
oikeudenmukaisuuksien saavuttamiseksi.
Y l i kolmannes Canadan naisista käy ansiotyössä j a hoitaa vielä
tämän lisäksi erilaiset kotitalouteen kuuluvat tehtävät. Tämän
johdosta Canadan työväenliikkeen piireissä onkin annettu naisille
paljon suurempi arvo kuin missään muissa yhteiskuntapiireissä,
Huomioida tulee, että naiset ovat väsymättömiä rauhantyön teki­jöitä
ja ilman maailman rauhaa ei voida! myöskään puhua paran­nuksista
naisten sen paremmin kuin muihinkaan oloihin.
CSJ:n riveissä vievät naiset eteenpäin suurta taakkaa eri teh­tävien
hoitamisessa^ mikä osoittaa naisten olevan yhtä kyvykkäitä
j a kyvykkäimpiäkin sekä tasavertaisia miesten kanssa. Ilman nais­ten
arvokasta toimintaa Järjestömme olisi vailla, pystyssäpitävää
voimaa.
Canädassa aloitettiin naisten aseman tutkiminen Kuninkaalli­sen
komissionin toimesta vähän y l i kolme vuotta sitten ja nyt siitä
on tehty raportti, missä on hyvän joukon toistasataa ehdotusta
naisten aseman parantamiseksi;. Mutta ehdotukset sinänsä eivät
ole minkään arvoisia ellei niiden täytäntöönpanemiseksi ryhdytä
toimenpiteisiin.
Tämän vuoks*. onkin erittäin tärkeätä, että kaikki tasa-arvoi-suutta
kunnioittavat järjestöt, ammattiliitot ja toimintaelimet sekä
yksityiset henkilöt, niin miehet kuin naisetkin ryhtjrvät painosta­maan
näiden ehdotusten täytäntöönpanoa. Tämä työ on peräksi-antamattomuutta
vaativaa, mutta yhteistyön tulokset ovat aina oi- ;
leet kiitettäviä j a vain yhteistyöllä saadaan hallitus, joka edustaa
maamme valtapiirejä, suostumaan näiden ehdotusten toteuttami­seksi
käytännössä. . ••; ,.
Tässä mielessä Vapaus-lehti liittyy kaikkiin niihin canadalai-
Siin, jotka tänä Kansainvälisenä naistenpäivänä, eikä ainoastaan
naistenpäivänä vaan kautta vuoden, tulevat työskentelemään nals^
ten oikeuksien, tasa-arvoisuuden, parempien toimentulomahdolli-suuksien,
elämän turvallisuuden ja erikoisesti rauhan puolustami-
• seksi. •
Hyökkäys väärään suuntaan
Jos Ontarion NDP: n johtaja Stephen L8Wls aikoo lopettaa
maakunnassa 28 vuotta kestäneen konservatiivien valtakauden,
niin hänen on paras hyökätä vihollistensa kimppuun j a jättää rau­haan
huomattava osa oman puolueensa aktiivisista jäsenistä.
Viikko sitten sunnuntaina N D P : n maakuntaneuvoston kokouk­sessa
Lewis suoritti tarpeettoman hyökkäyksen puolueen vasem-mistosiipeäy
eli Waffle-ryhmää vastaan. Erikoisesti hän vastusti
NDP:n sisällä niitä voimia, jotka ovat valmiit antamaan Quebecille
väljemmät itsemääräämisoikeudet ja oikeuden erotakin Canadan
liittovaltiosta, jos maakunnan väestön enemmistö sitä haluaa:
Lewl3 sanoi tätä kantaa "takaperoiseksi" j a "melkein puolus-tamattomaksi".
: Lewisin hyökkäys osoittautui kuitenkin vääräksi, sillä saman­aikaisesti
pidetty Quebecin NDP:n kokous hyväksyi nopeassa tah­dissa
päätöslauselman, että ranskalainen Canada koostuu kansasta.
Jolla on oikeus itsemääräämiseen omissa asioissaan ja päätti jäädä
syrjään maakunnallisesta politiikasta Quebecissa, mutta osalli-stua
aktiivisesti liittovaltion politiikkaan.,
Sen sijaan, että mr Lewis tekisi hyökkäyksiä puolueensa jäse­niä
vastaan hänen tulisi kiinnittää ontariolaisten huomio maakun­nassa
vallitseviin puutteellisuuksiin, jotka ovat päässeet kasvamaan
j a kehittymään konservatiivipuolueen 28-vuotisena valtakautena. :
Mr Lewisin tulisi N D P : n johtajana tehdä kaikkensa saattaak­seen
nämä puutteellisuudet äänestäjien tietoon jo hyvissä/ajoin
ennen^lähestyviä maakuntavaaleja ja laatia puolueelleen perusteeU
linen* ohjelma, jonka puitteissa näitä puutteellisuuksia voitaisiin
ryhtyä korjaamaan.
Ontarion NDP:n viholliset eivät ole puolueen Waffle-ryh-mään
kuuluvat aktiivisesti toimivat jäsenet, vaan nyt vallassa ole­va
konsei-vatiivipuolue, joka edustaa täysin työläisten etujen vas­taisesti
maakunnan valtapiirejä j a näitä vihollisia vastaan mr Le-wissin
tulisi hyökätä ensimmäiseksi.
$100 nulj. sosiaälihizottoion
Toronton sosiaalihuoltokomitean puheenjohtaja Paul Godfrey
ilmoitti viime viikolla, että toukokuun puolivälissä Suur-Toronton
sosiaalihuoltolautakunan avustuslistalle siirtyy kausiluontoisen
työttömyysvakuutuksen päätyttyä noin 10,000 perhettä lisää avus-
^tettavia. • • . , •
Hän sanoo, että tämä tulee korottamaan Suur-Toronton äösi-aalihuoltokustannukset
$100 miljoonaan vuodessa ja sosiaalihuolto-lautakunnan
erikoisasiantuntijat sanovat, ettei työttömyysongel­maa
tulla ratkaisemaan Canadassa lähiaikoina.
Liittohallitus ja pääministeri Trudeau puhuvat kuinka Cana^-
dan työttömyystilanne on muka paranemaan päin, mutta muualta
tulevat numerotiedot todistavat aivan toista.
Viime vuoden sosiaalihuoltobudjettiin jouduttiin yksistään To­rontossa
tekernään tänä vuonna 50 prosentin lisäys, mikä korotti
Eosi^alihiroltomenot tässä yhdeSBä kaupungissa, mikä sijaitsee Ca­nadan
rikkal|fnmaksi sanotussa maakunnassa, $50,miljoonasta $75.5
m i l j o o n a a n . •
Mutta jo näin vuoden alussa ahrellaan, ett^ tälle vupdelle suun-
Laosissa on itse osiassa ollut
Jo vuosia kolme eri hallitusta,;
Joilla on mm. kaikilla omat ase­voimansa.
Kaksi , kolmannesta
maasta,-Laosin itäiset maakunnat
oVät Isänniaallisen rintaman ja
sen asevoimien Pathet Laon val­vonnassa.
LäheMä Isänmaallista
rintamaa- ovat "isänmaalliset
neutralistit", joiden valvonnassa
dn pohjoinen maakiinta Phong^ Sa-lyn
kaupungin ympärillä, Söu-vannaPhouman
hallitus taas kon­trolloi
pääkaupungin ^Vientianen
ympäristöä ja Mekong-joen vartta
^'EO LAO MAKSATIN
r, K O H D A N EHDOTUS
Huolimatta siitä, että Neo Lao
Haksat ja Vientianen hallitus ovat
sotatilassa on Isänmaallisella r i n -
edustusto Vientianessa ja sen suo
jana komppania Pathet Laon sotir
laita. Tämän edustuston avulla
Neo Lao Haksat on pyrkinyt saa­maan
aikaan neuvotteluja, jotta
Laosin ongelma voitaisiin selvit­tää
poliittisesti^ Maaliskuussa
1970 Isänmaallinen rintama teki
VientianelleS-kohdan ehdotuksen,
joka tähtää riippumattoman, puo-
Blikarestin konferenssi:
Tuskin kukaan epäilee sitä, ettei kolme viikkoa iitten alkanut
avoin interventio Laosiin biisi U S A : n iiiorittama hyökkäys, huoli­maita
sliffi, M Mkavöiäm j>ääosail MiiiodolitiiVäi a^läviettiaMiilair
set. Selvää on myös, että hyökkä jrksellä^ ei ole ainoasiaan jokin ra joi-tettu
tavoite, esim. väitetty sissien huoltoreitin j a tukikohtien tuhoa­minen.
Tunkeutumina Laosiin liitty^^qinattoinasti U S A : n kpho-näisstrategiaan
Indokiinassa, pyrkiirlyMöehalfsiää iflmän aia^^Ä
^äkm ia kafnäat pälviUraaän pöh<oi.%merikkalaii(^rt Iffiperialiäittfti
poliiiiisia in sotilaallisia etiija jä iiUr.!::t!fl.1 mmm fiorjixvaa ifläriil-manvaltaa.
^ Tätä strategiaa yritetään nykyi-
5in toteuttaa ns. vietnamisoinnin
:ai aasialaistamisen avulla, ts. sel-i.
ai-^ten asevoimien ja hallitusten
välityksellä, jotka ovat käytSnnöl-lisesti
katsoen vain; Yhdysvaltain
l^allituksen jäsen sotaniinlsteriön
Pentagonin työrukkasia ja täysin
niiden taloudellisesta j a sotilaalli­sesta
tuesta riippuvaisia.
CIA;n JOHTAMA
KAAPPAUS 1960
Yhdysvaltain tunkeutuminen
Laosiin alkoi jo lähes 20 vuotta
.sitten ranskalaisten siirtomaa-:
isäntien sieltä lähtiessä kuten
muuallakin Indokiinassa. Sama
mies, joka mahdollisesti nyt ta­voittelee
amerikkalaisten laskuun,
valtaa Vientianessa, Souvanna
Phoumart hallituksen uskontomi-nisteriJBqunOum,_
teki 1980 ensi
kerran CIA :n avulla oikeistokaap-päuksen.
Phouma joutui silloin
maanpakoon Kambodzhaan. Va­semmistolaisen
Neo Lao Haksatin
Laosin isänmaallisen- rintaman
johtajat oli jo entien tätä kaap­pausta
pantu telkien taa; mutta
he pääsivät pakoon ja ryhtyivät
menestykselliseen vastarintatais­teluun.
Se johti vuoden 1962 Ge­neven
Laosrkonferenssiinv jossa
myÖB amerikkalaiset antoivat ta­keet
riippumattoman j a puolueet­toman
Laosin kunnioittamisesta.
Geneven konferenssin jälkeen
muodostettiinkin yhteishallitus,
johon osallistuivat oikeisto, "neut-rali,
puolueeton" prinssi Souvan­na
Phouma sekä Neo Lao Haksat.
Mutta kaikkialla läsnä oleva Y h ­dysvaltain
politiikan likaisen työn
tekijä CIA jatkoi Geneven sopi­muksesta
välittämättä juonitte-luaan,
jonka uhrina 1963 murhat­tiin
Laosin ulkoministeri. Seuraa­vana
vuonna oli taas vuorossa oi-keis.
tokaappaus. Neo Lao Haksat
pakotettiin: syrjään hallituksesta,
sen johto (keskuskomitean pu­heenjohtaja
prinssi; Souphanou-vong)
pakeni Pathet Laon (Isän­maallinen
armeija) valvomalle alu
•eelle. •
A M E R I K K A L A I S T EN
"ERIKOISSOTA"
Tämä kaappaus aloitti Yhdys­valtain
varsinaiset sotatoimet
Laosin alueell.a. USA:n ilmavoi­mat
aloittivat Thaimaasta j a Ete­lä-
Vietnamista käsin Pathet Laon
vapauttamien alueiden terrori-pommitu
kset j a C IA solutti maa­han
hoin 12,000 :een nousevan
"neuvonantajien", joukon ja kävi
sisältä käsin salaista "erikoisso-taa"
• maan puolueettomuuteen
pyrkiviä voimia vastaan. Souvan­na
Phouman hallitus luisui Y h ­dysvaltain
käskyläiseksi.
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
lueettoman j a yhtenäisen Laosin
luomisegn vuosien 1954 j a 1962
Gsnevfcti sopimusten piöhjalläi
Ehdotus neuvottelujen aloittami­sesta
hyväksy ttiin . ensin Vientia­nessa
mutta kun neuvottelijat o l i ­vat
jo ilaiitälla väisti Söilvätiha
Phouniä nlliä lähtemSllä dhierik-kalaistfeh
^^eilvosta ulköhiäähmät-kalle.
" •
iiSA Esti T O I S E N '
K E R R A N K O N T A K T IT
Viime ; vuoden marraskuusfia
Souvanna Phouma uudelleen suos­tui
aloittamaan neuvottelut Isän­maallisen
rintaman ehdotuksesta.:
Neo Lao Haksatin poliittinen ja
sotilaallinen: menestys sekä Sou­vanna
Phouman hallituksen oi­keistosiiven
kaappausyritykset oH
vat ilmeisesti myöntymisen syy­nä.
Tälläkään kertaa ei kyiten-krian
päästy neuvottelupaikan va­lintaa
pitemmälle, sillä amerikka­laiset
- eivät suostuneet lopettar-maan
neuvottelupaikan pomnii-tuksia.
On arveltu, että Yhdysvallat
nyt alkaneen Laos-operaation yh­teydessä
pyrkisi nostamaan satu­laan
, oikeistopiirien sotllashalli-tamalla
jonkinlainen virallinen tuksen samaan tapaan kulnKam-bodzhassa.
Souvanna Phoumalta-han
el noudettu edes muodollista
lupaa hyökkäykseen, vaan inter­ventio
selitettiin kyynisesti "itse-suojelutoimeksi".
Samoin on kat-sattu
olevan mahdollista, että
Saigonin joukot jäävät edelleen
samoin kuin Kambodzhassa mää­räämättömäksi
ajaksi "vietnami-soimaan"
Ijflosia.
Tito ja Sadat: \
ISRAELIN KANTA
UHKAA RAUHAA
Kälro. — Jugoslavia j a Egypti'
tuomitsivat Israelin äuhtaututnl^
sen lähi-idän ratkaisuun j a sanoi­vat,
että jos Jarringin rauhanso-vitjMliimifimi^
i Epäonnistuvat
sS^kkdlis laaj^hee väistämättä ja
liib vakavan uhah köko maailmän-
Irauhalle.
Presidentti Titöftjä Egirptih
pi^sidentln Ahvfät Sädatiti Kai-rossa
j a Aleksandriassa käymien
neuvottelujen jälkeen julkaistus­sa
yhteisessä - tiedonannossa. Il­maistiin
täysi kannatus Y K :n pää
sihteerille U Thantllle ja tämän
lähl-idän erikoissoyittelljalle Gun
nar JarrlnglUe.
Julkilausumassa, joka annettiin
kohta sen jälkeen kun presidentti
Tito oli päättänyt vierailunsa ja
lähtenyt kotirtiatkalle, sanottiin
osapuolten tarkastelleen lähi-idäh
kehitystä Egyptin äskeisen rail-hanaloitteen
ja Jarringin pyrki­mysten
valossa. . "f
M i o i s t a t)^Hliä olevieh Amia-dfen
niukaan Tito on näj^tellji*-erit­täin
aktiivista kulissien täkaistk.
baäa viime päivien räuhahltonnil-tuksissa.
g
"Jarringin tehtävän epäonnii-tumlnen
jdhtalsi väistämättä lä­hl-
idän aseellisen selkkauksen laa­jenemiseen,
millä ollsr'" vakavat
seuraukset maailman rauhalle Ja
turvallisuudelle"; julkilausuman­sa
sanottiin Siinä tähdennettiin
myös, että "Israelin aggression
jatkuminen merkitsee uhkaa el a i ­noastaan
lähi-idän alueen rauhalle
j a turvallisuudelle, vaan kol^o
maailmanrauhalle". t
MUSTA KENRAALI
JA CIA:« TOIVEET
Lanri Tekkala, Cobccank, Ont.,
täytti tiisiaina, tammikuun 12 päi­vänä
73 vuotta. •
Ester Tekkala, Cobocank, Ont.,
täytti lauantaina, tammikuun 23
päivänä 70 vuotta.
Antti Piirainen, Swastika, Ont.,
täyttää perjantaina, maaliskuun 5
päivänä 70 vuotta.
Lauri Niininen, Sudbury, Ont.,
täyttää maanantaina, maaliskuun
8 päivänä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Bukarest. — Varsovan liiton
ulkoministerit kirehtivät val­misteluja
Euroopan turvalli­suuskonferenssin
koollekutsu­miseksi
ja antavat tukensa
Suomen viime aloitteelle järje.s-tää
valmistelevia kokouksia
Helsingissä. Tämä käy Ilmi u l ­koministerien
äskettäin Buka­restinsa
päättyneen konferens­sin
tiedonannosta.
Varsovan liiton maiden "halli­tukset
vetoavat kaikkiin asiasta-kiinnostuneisiin'maihin,
jotta ne
ryhtyisivät tämän mukaisiin toi­menpiteisiin",
sanotaan kommu­nikeassa.
Ulkoministerit toteavat, että
on mahdollista ja tarpeen joudut­taa
konferenssin valmisteluja.
Konferenssin järjestämistä kan­nattavien
valtioiden ponnistukset
edistävät valmisteluja. Tärkeintä
on nyt, ettei pitkitetä enää mo-nenkeskelselle
tasolle siirtymistä
konferenssi valmistelussa. sano­taan
kommunikeassa.
Kommunikeassa viitataan myös
siihen, että ne piirit jotka eivät
halua jännityksen laukeamista
Euroopassa, : voimistavat vasta­rintaansa
konferenssin koollekut­sumiseksi.
Tästä mainitaan esi­merkkinä
viimeisimmän Brysser
Iissä pidetyn Nato-neuvoston ko­kouksen
päätökset.
Ulkoministerit kannattavat nor­maalien
keskinäisesti hyödyttä­vien
suhteiden kehittämistä kaik­kien
Euroopan maiden välillä. E r i ­tyisesti
tässä yhteydessä koroste­taan
sitä suurta merkitystä mikä
on tasa-arvolstensuhteiden solmi­misella
DDR :n ja .sellaisten valti­oiden
kesken, joilla ei ole vielä
nomaaleja suhteita Saksan demo­kraattiseen
tasavaltaan. Tätä vaa
tii Euroopan j a yleensä kansain­välinen
tur\'allisuu3. "Myös DD-R:
n ja Sak.san liittotasavallan vä­lillä
täytyy solmia suhteet, jotka
perustu vat yleisesti päteviin kan­sainvälisen
oikeuden normeihin."
"Jännityksen laukeamista edis­täisi
myös, jos luovuttaisiin vas­tustamasta
DDR:n jäsenyyttä Y -
K :8sa ja muissa kansainvälisissä
järjestöissä. Konferenssin osanot­tajat
pitävät veljesvelvoUlsuute-naan
osoittaa DDR:lle näissä ky-^
.symyksissä kaikkinaista tuikeaan
ja tulevat tässä mielessä ryhty­mään
asianmukaisiin toimenpitei­s
i i n " . •
Sensuuri Saigonissa
Saigon. — Saigonin viranomaiset
ovat takavarikoineet ns-ljän paikal­lislehden
sunnuntainumerct, koska
niissä on valtion turvailisuutta ja ar­meijan
moraalia vahingoittavia uuti­sia,
i!mo:'.ti Et2lä-Vietnamin tiedol-tusministeriön
edustaja-
Bao Den -lehti takavarikoitiin, kos
ka se julkaisi pilapiirroksen, missä
tekee pilaa Etelä-Vietnamin johta­jien
tct elevaisuudesla Yhdysvaltoja
kohtaan,
Gio Nam takavarikoitiin, koska se
sanoi etelävietnamilaisten joukkojen
kohdanneen ylipää.semättömiä vai­keuksia
Laosissa. Tin San ja Lap
Truong takavarikoitiin, koska ne tuo­mitsivat
etelävietnamilaisten hyök­käyksen
Laosiin.
Ruukkujen tasangosta lounaa
seen sijaitsevista Long Chengistä
j a Sam Thongista, johon on sijoit­tunut
tkosllalnen oikeistokenraall
Vang Pao. saapuu amerikkalaisen
vakoiluelimen CIA:n esikuntaan
huolestuttavia tietoja sisältäviä
I sähkeitä: Pathet Laon joukot ovat
Long Chengi n läheisyydessä jä
Vang Paon armeijaa uhkaa tuho;.
Tiedot ovat herättäneet suurta
huolestumista myös U S A : n CIA:n
korkeimmissa johtoportaissa. Eikä
syyttä. CIA on asettanut suu­ria
toiveita "mustaan kenraaliin"
kuten Vang Paota Laosissa nimi­tetään,
armeijan taisteluun Isän­maallisia
joukkoja vastaan Ruuk­kujen
tasangon alueella. Tämä ar­meija
muodostettiin amerikkalais­ten
"neuvonantajien" vällttömä.s-tl
osallistuessa toimintaan ja sitä
ylläpitää ja aseistaa CIA.
Heti vuoden 1954 Geneven sopi­muksen
solmimisen jälkeen Wash­ington
antoi USA:n vakoiluell-melle
tehtäväksi ryhtyä valitse-^
maan henkilöitä, jotka myöhem^
min voisivat olla USA :n neokolo-nialistisen
politiikan välikappalee­na
Indokiinassa. Eräs oli Vang
Pao. joka on syntyperältään Meo
-heimon päällikkö.
Amerikkalaisten rahojen turvin
ja CIA:n valvomana Vang Pao
(hänen läheisyydessään on jatku­vasti
kolme USA :n /'neuvonanta­jaa")
ryhtyi värväämään paikka-soti
laita armeijaansa, joka 1960-
luvuUa käsitti noin 15,000 soti­lasta.
Tuntiessaan itsensä täydel­liseksi-
isännäksi Long Chengissä
kenraali ryhtyi CIA:n agenttien
neuvoista innoittuneena kehittele­mään
jopa ajatusta riippumatto­man
"Meokunnlngaskunnan" luo­miseksi
Laosin alueelle.
CIA l o i Vang Paon avulla Lao­sin
sisälle valtavan salaisen tuki­kohdan,
joka on tarkoitettu va­pautusrintaman
joukkoja vastaan
käytävään taisteluun, tuhoamis-toimintaan
Laosin vapautetuilla
alueilla, Etelä-Vietnamissa ja
Vietnamin Demokraattisessa tasa­vallassa.
Long Chengistä ja Sam
Thongista muodostui omalaatui­nen
CIA :n sillanpääasema. Long
Ghenglln perustettiin lentokenttä
amerikkalaisten kuljetuskoneiden
vastaanottamista varten. "Mustaa
kenraalia^' vartioivat useat sadat
henkivartijat. CIA:n oletetaan
vuosittain käyttävän noin sata
miljoonaa dollaria "mustan ken­raalin"
joukkojen ylläpitämiseen.
Amerikkalaisten vakoiluelimlön,
ponnistuksista huolimatta' Vaijg
Paon asema alkoi kuitenkin vuo­den
1970 puolivälissä horjua. Isän
maalliset voimat tuhosivat hänen
joukkojaan, jotka suorittivat rah-kaisuretkiä
Ruukkujen tasangolle.
Palkkasotureita on yhä vaikeampi
värvätä. Vang Paon armeijäii
kärsimät tappiot pakottivat CIÄn
muuttamaan johtohenkllöstöään
Laosissa. CIA :n johtajan Laosiin
saapumisen jälkeen poistettiin Se­kä
Long Chengistä toimiva vakoi-;
lujärjestelmän johtaja että Vieh-
Lianen tukikohdan johtaja.
USA:n hyökkäyksen laajennut­tua
Laosiin, vaatii CIA. Vapg
Paolta entistä voimakkaampaa:
toimintaa Ruukkujen tasangon
alueella. Tähän ovat tähdännet
nähtävästi myös 1800 thaimaaläi^
sen "vapaaehtoisen" siirtäminen
vahvistamaan vapautusjoukkojen
piirittämää varuskuntaa. Saigonl-lalsten
sotilaspiirien ilmoituksessa,
ei käy ilmi ovatko nämä "vapap-,
ehtoiset" vakituisen armeijan
osastoja vai CIA:n palkkasotu­reita.
C I A : n antama tehtävä on kui­tenkin
ylivoimainen. Sen osoitta­vat
vapautusrintaman sissien :vii-meislmmät
menestykselliset toi­menpiteet
Ruukkujen tasangolla
j a se päätä vainen vastarinta, jo­ka
on kohdannut amerikkalaisia
ja saigonilalsia maahantunkeutu­j
i a Etelä-Laosissa. : : '
Sydämen lakko, :
on yleislakko
Vearallisefcsi yleislakcksi' luon­nehtii
tch'ori Arto Uusitalo sydä­men
1EV.koilua ja kehotti itse kina­kin
sydämensä työnantajana huoleh­timaan
;o ennakolta sen hyvinvoin­nissa
laI;kcOilanteen väjttämise^i.
Tohtori Uusitalo puhui Tampereen
ylicplstcssa Tampereen sydäntalvi-yhdistyksen
sydänsunnuntainjuh^s-sa.
.
Samassa, tilaisuudessa esitelmöi-nyl
dosentti Leena Tuuteri 'käsitteli
lasten. sydänsairauksia. Hän totesi,
että elintason nousu ja antibioottien
käytäntöön tuleminen on vähentänyt
tulehdusten aiheuttamia sydänsai­rauksia.
Nykyään va'taosa lasten
sydänsairauksista on synnynnäfeiä
rakennevikoja. Tietomme niiden ; ai­heutumiselta
ovat hyvin puutteelli­sia.
PÄIVÄN PAKINA
PYSYYKÖ "NAINEN LESTISSÄÄN"?
uiteltu Suur-Toronton $75.5 mil-jonan
sosiaallhuoltobudjettl tulee
tarvitsemaan vähintään $25 mil­joonan
lisäruiskeen, koska talvi-avustusta
maksettaville perheen-pälUeel
tätä avustusta tulla mak­samaan
työttömyysvakuutusviras
^osta toukokuun 15 päivän jäl­keen.
Mr. Godfrey syyttää — j a oi­keutetusti*^
liittohallituksen sekä
pääministeri Trudeaun ohjelmia
suuresta työttömyydestä. "Me em­me
voi tehdä mitään tilanteen
korjaamiseksi", sanoo hän, "koko
työttömyysprobleema le^ää yh­den
miehen tämän, maan pää­ministerin
— harteilla,"
Tulkoon myös mainituksi, että
Suur-Toronton sosiaalihuoltokus-tannukset
tulevat korottamaan
esimerkiksi $5,000 hintaiseksi ar­vioidun
omakotitalon kunnallis­veroja
yhdeksällä dollarilla.
Toronton soslaallhuoltovlrkaill-jat
ovat ryhtyneet tbimehjpiitelaiin
tavatakseen pääminiflteri Tru­deaun
sosiiaalihuoltokriisin vuoksi
j a toivottavasti päfimlnisterille
opetetaan tiiman tapaahilsen aika­na
muutamia elämän totuuksia^
Ennen ."vanhaan h3rvään aikaan"
tavattiin isoisten hyväksi sanoa, et­tä
"suutari pysyköön lesitissään".
Sitä oppia toteutetaan edetteen. Ila
harHckauteen perustuvat "suuret"
pitävät edelleen ohjaksia lujasti
käsissään kaikissa "vapaan maail­man"
maissa.
Tolila tletenkm on, että tilan­teessa
on tapahtunut paljon muu­toksia
— parempaan päin. Työtä-
""tekevat voivat ammattiyhdistyvStcn,
farmareita edustavien järieslöjen
ja muiden vähäväkisten yhdistys­ten
välityksellä vaikuttaa entistä
suuremmdn tulojensa määrään, työ
olosuhteiden parantamiseen, sosi­aalihuollon
laajöntamlseen jne. Tä­mä
on tietenkin hyvä.
Mutta esim. niinsanottu "työ-paikkademokratia
' o n käytännön
kannalta vieläkin kovin kapea ja
puuXeellhren. Työnantaja voi yk­sinvaltaisesti
vieläkin päättää, m i ­tä
työläisten p'tää tehdä ja miten,
ja ennenkaikkea siltä; pitääkö
hän työföisiään työssä^ vai pakko-lomauttaako
hän heitä jne.
Samoin voidaan tänä naistenpäi­vänä
todeta, että vaikka naisten
asema yiiteiskunnassa on paljon pa­rantunut,
niin paHjort on violäkin
paratiitamls:en varaa. .
Merkllicpantavaa myös on, että
naicten tasa-arvoisia oikeuksia vas^
tuylotaaan myös sellaistenkin
mle»:'eii toimeala, jotka julkisuuden
valckeila33a esiintyvät hyvin " r i ­tarillisina",
"kohteliaina" j a "aut­tavaisina"
naisia kehtaan.
Naisten esiinmarssia ennakoiden
Sucmcisa laulettiin jo kauan sitten:
, VNaisesta tehdään kenraali,
miehistä tilalle kuppari,
neitosista papit, tuomarit j a muut
ja miehet saavat katsella—
vesissä suut". - •
Entäs käytäntö?
Esimerkiksi: Kuinka monesta
neitosesta on "leivottu" p a p p e j a -
tuomareista puhumattakaan?
Meille tunnetun luterilaisen kir­kon
kielteinen asenne naisiin on
hyvin tunnettu. Naiset suorittavat
kaiken likaisen ja huonopalkkaisen
työn kirkoissa. He "kuuraavat" lat­tioita,
pyyhkivät tomuja j a suorit­tavat
muutai huoHOHti palkattua
"ruumiillista" työtä.
Papit, piiijpat ja muut "hengen"^
asiailla olevat ovat vallan miehiä,
joiden tunnuslauseena tuntuu ole­van,
e'.itä naiset edellä "vaikka hei­koille,
jäille", oli kirkon tomuja
pyyhkimään, kunhan parempipslk-kaiset
papin -toimet-jäävät-miehls-ten
mlestentäytotitäviksl i a käylet-tävlksl.
•
Luterilainen kirkko el suinkaan
ole tässä yksin. Roomalaiskatolisen
kirkon vifallhieh kanta on selvä j a
muikaton; nainenkin saattaa olla
Jumalan kuva, ,tai ainakin sellai­sen
yksi kylkiluu, mutta luojansa
puhemirfieksl, eli papiksi, hän ei
kelpaa ja sillä siisti.
Toisaalta on ilahduttavaa nähdä,
että naiset eivät enää tyydy alas-painettuun
asemaansa sen parem­min
kkkossa kuin muillakaan elä­mänaloilla.
Esimerkiksi Lontoosta viime tiis­taina
tuKeessa AP:n uutistiedossa
kerrottiin, miten naiset "kolkutta­vat
Britannian miesteb kaikkein
pyhimmän linnakkeen ovia" —
vaatien paf^usolkeuksla Englan­ninkin
kirkossa. "Yhä suurempi
. määrä naisia hafluaa päästä angli-kanlklrkon
papeiksi", todetaan mai
nitussa uutistiedossa.
Diakoni Una Kix>ll valittaa nais­sukupuolestaan
johtuvaa "räikeätä
syrjintää" siinä, kun yrityksistään
huolimatta hän el ole päässyt pa­piksi.
Hän on suorittanut samat
tulkimukset kuin miehetkin papik­si
päästäkseen ja papilcsi pääsyn
vaatimukset kaikin tavoin paitsi ci
yhdessä suhteessa;
"Ainoa este on minun sukupuole-leni',
kuten hän sanoo", kerrotaan
uutistiedossa.
Samantapaisia esimerkkejä nais­ten
^t^sa-arvoisuuden IdeHämisMtä ^^^^
voidaan esittaa mumakui eloman-, oikeuksin kaikkialla - i l -
aloiUa, vaikka ei ehka aivan yhtä \»ifaö», ^in,«,.UÄ
r a » muodossa kuin ylläcSte- Wtaan poikkeUstac
Valitettava tosiasia nlmittäm on,
että joissakin yhteiskunnallisesti
tietämä.tcmissä työläispilrelssäkin
ja erikoisesti ammattiyhdistysliik­keen
olkeistojohdon keskuudessa
"suvaitaan" vielä naisten diskrimi­naatiota,
mikä on kaikkein työläis­ten
j a erikoisesti työväenliikkeen
yhteinen häpeä.
Tarkoitus el ollutkaan tässä yh­teydessä
pirhua naisten a;semasta
kirkossa, vaan esittää käytännön
esimerkkejä siitä, miten naisilta
kielletään tasa-arvoiset oikeudet
monista kauniista puheista huoli­matta.
Lopuksi vielä yksi tärkeä totea­mus:
Naisien sorrettua asemaa ei
voida lopullisesti poistaa kapitalis­min
olosuhteissa. Se on erottama­ton
osa tästä yhteiskuntaelämästä.
Sosialismi lopettaa olosuhteen,
missä yksi ihminen tai ihiuisryhmä
voi riistää toisia ihmisiä eli työtä­tekevää
luokkaa ia siten tehdes­sään
vapauttaa myös naiset iki­vanhalta,
alaspainetusta asen[ias-taan.
Mutta naisten asemaa voidaan
paljon parantaa ennen pehistafvaa
laatua olevaa yhteiskuimaliista
uudistusta — ja siihen meijclän
kaikkien pitäisi pyrkiä. Kaunista
on kohdella naisia huomaavaisesti
kadulla, ravintoloissa, \tanssipai-kolssa,
kotona jne. Parenipi olisi,
että sen lisäksi tueltaiain Itoko
naistin tisa-
Känsiikourp.