Vapaus, January 3, 1961

              "Talvisfa hellettä" Jimminsissa
Timmins.—• Huh hellettä, sanoi
jänis pakkasella. Niin oli äitini ta­pan^
matkia jänistä kun o l i oikein
kova pakkanen. Niinpä sitä onkin
saatu sitä "huhuu hellettä" täällä
pohjolan perukalla .oikein viikko­kaupalla
jo Kun se pakkas-ukko
v'elä Soittelee 4 kk. sillä kylmyyden
pianon kielellä niin • Albertan
"maanalaista henkeä" on palanut
IZälVä useita miljoonia kuutioita. Se
tjias tarkoittaa sitä, että useit? sa-
. toja clollareita ovat" timminsiläiset
• saaneet pulittaa kaasuyhtiölle. E n ­nän
hyväiin aikaan, j o l l o in me kul-tairiarnarit
saimhpie palkkaa^ $4.80
päivälle ei ollut silloin kaasuaseilta
paljon tunnettu kivihiilenkään su­loutta.
Otettiin vain kirves j a po­kasaha
olalle ja painuttiin Tikellä
olevaan nevaan eli mäkimetsiin. Ne­valta"
sai pystyyn kuivaneita "täm-räkkiä'
j a ylevimmiltä mailta val-kokoivuja.
Niitä varattiin jo jon-kunverran
kesän aikaan että k un
talvi tuo tullessaan sitä pohjolan
"huhuu hellettä", n i in pysyy korvat
sulana vaikka varpaita vähän paleli-kin.
Nythän mainarit saavat toista
kymppiä päivälle j a Alberta henkii
kaasua lämmitysaineeksi. Nappulaa
pyöräyttää niin tarkenee varpaat­kin.
. Pois on kirves ja se kaihoisa
soittoväline pokasaha. Edistys on
ottanut askeleita eteenpäin. Jos­kaan
k a i k i l l a ei ole ollut mahdollis­ta
saada vielä kaasulämmitystä tääl­lä.
Syyt lienee moninaiset.
Coniouruim kaivannon piti lo­pettaa
työt j o viime hei;iäkuussa
vaan kuftenkin on löytynyt mineraa­lia
aina sen verran että on kannat­tanut
kaivaa. Kaivannon yleisjoh-taja
kirjoitti kaupungin lehdessä et­tä
kaivanto on k u in ruokakauppa,
kun sen hyllyiltä loppuu tavara ei­kä
ole varaa tuoda lisää,.niin sen on
suljettava ovensa. Samoin on kai­vannon
laita kun loppuu mineraali
n i in Vähiin että ei tuota kustannuk­sia,,
niin silloin on suljettava kai­vannon
luukut. Nyt kaivanto
kamppailee siitä josko vielä löytyy
liikevoittoa tuottavaa mineraalia ja
kuinka kauan. Miestyövoimaa on
noin parisataa.
-Sairaslistalla on täällä ollut usei-
SUOMEN
viikko' jft kuukausi-julkaisuja
S A A T A V A N A
JUmAKAJJPASTAMMEVS
:"Uusi Nainen"
... MARRASKUUN NUMERO
Hinta 45Ci postitse lähetettynä 50c
«APU"
Saatavana nmnerot 46, 47, 48 ja 49
Irtonumeron hinta 25c
Postitse lähetettynä 30c ,
"Lukemista
kaikiOe"
(koko perheen julkaisu)
Saatavana numerot 41, 42, 45, 46
\ 48 ja 49
—. Irtonumeron HINTA 25c ynnä
postikulut 10c, kolmesta numeros­ta
postin kautta lähetettynä.
"Viikonloppu"
Saatavana numerot 45, 46 48 ja 49
Irtonumeron HINTA 25c.
Postitse lähetettynä 30c.
. Vaul^ikasta Ja jännittävää
piristystä antaa Jännityslukemisto
"Seikkailu­kertomuksia"
lukijoilleen joka viikko.
Saatavana numerot 44..45,47 ja 48
-' . Irtonumeron HINTA 25c. '
Postitse lähetettynä 30c..
"SEURA"
Koiko perheen lehti
• Irtonumeron HINTA 35c
Postitse lähetettynä 40c
"Kjltiliesr'
Irtonumeron HINTA 35c
Postitse lähetettynä 40c
"EEVA"
Numerot 11 ja 12
Nykyaikaisen naisen lehti
Irtonumeron HINTA 50c. Postin
kautta lähetettynä' 55c. \_
^'Kuvaposti"
Saatavana numero 48' .
: i T " Irtonumeron HINTA 35c.
Postitse lähetettynä 40c.
"Suomen
Kuvalehti"
Saatavana numerot 48: Ja 49
Irtonumeron HINTA 35c.
Postitse lähetettynä 40c.
Seuratkaa ilmoitustamme, sillä
.jQka viikko saapuu uusia irtonu­meroita
yllämainituista viikkojul­kaisuista.
Lähettäkää irtonumero->
•tilauksenne osoitteella:
Vapaus Publishing
Company Limited
P.O. Box 69
100 Elm St. West, Sudbury
Ontario
ta; Rasula kertoi olleensa Toron^
tossa. leikkauksilla joten hänessä
tehtiin kolme vakava3\-leikkausta
ensm vatsalaukusta osa pois, sitten
seurasi umpisuolen poisto, sappiki­vet
poistettiinmyös leikkauksen
kautta. Kovettu on, mies kun on
kestänyt monet leikkaukset. Hänen
vaimonsa" pilasi riiyös kotia sairaä-l
a i ta enneo joulut. Eräs toinen mies
kertoi olleensa Torontossa lääkärei­den
tarkastuksella mutta eivät löy­täneet
mitään vikaa vaikka useampi
lääkäri hääri ympärillä ja monet X -
sädekuvat eivät myöskään kertO:
neet vaivasta mitään. "Vakuuttivat
vain "«ttei syöpää ole j a kuitenkin
mies sanoi sisältä vaivaavan etenkin
yön aikaan. • Sairauksia Ifenee mo^-
ninaisia joista ei voi' lääkäritkään
heti päättää. ~
Naapurissa oli ' myös sairautta
vaikka ei sen kuj^mempaa kuin
hammassärkyä j a siinähän sitä:ki-pua
on tarpeeksi. Niinpä hän meni
otattamaan kaikki hampaansa pois,
joten täytyi nukuttaa. Kun heräsi
n i in kipua aiheuttavat hampaat o li
pois, vaan nukutuksen: jälkivaiku-telma
j a turvonneet ikeneet sjiattoi
elämän tuskalliseksi. Seuraavana
aamuna kuitenkin mamma kävellä
tapsutteli kotia jossa odotti uusi
haripi. Kun j o u lu juuri oli ovella
ja kalkkuna odotti paistajaa^ niin
no, kyllähtn se paistetuksi t u l i vaan
kuinka syödä kun e i ollut hampai­ta?
Tämän yhteydessä muistuu mie­leeni
vuosi toista sitten kun hyvä
tuttavani Jussi Isomäki Sarniassa
meni otattaan pois hampaansa ja
hän myös nukutettiin j a Jussi nuk­kui
ikiuneen. * Se varmaan o l i ko­va
isku hänen vaimolleen Aunelle
ja tyttärelleen Lindalle.; Uutinen
teki ikävän vaikutuksen meillekin
vaikka siitä oli kulunut y l i 20 vuot­ta
kun asustimme l i k i toisiamme ja
toimimme yhdessä, työväentoiniin-taa
koskevissa toimissa jossa hän
oli kaikkien pidetty j a sopusuhtai­nen
toimitsija. Toivon lohtua Au-"
nelle ja Lindalle jotka vielä kai­pauksella
muistelevat hyvää puoli­soa
j a isää.
Tätä kirjoittaessa olemme astu­massa
uudenvuoden kynnyksen y l i .
Toivokaanune ja toimikaamme, et­tä
rauha saapuisi ensi vuoden aika­na
kaikkien kansojen kesken j a ai­niaaksi.
— O. L.
kuulumisia
Port Arthur. — Täällä 14 vuotta
asunut,, mutta Meadow Portagessa,
Man. syntynyt 17-vuotias Allan Jtlat-ti
kuoli Joulunpyhien aik&na taipä-turmai.
esti ollessaan .: vierailemas.sa
syntymäseudulaan. Hänet haudattiin
täällä Riverside hautaiusmaahan vii­me
torstaina. ;
Tapaturma sattui kun nuori Jäntti
toisen nuoren; pojan kan-Tsa oli met-^
sästämässä traktorilla ajaen. Se kaa­tui
ja takapuolella pyssyn kanssa
seisonut Jäntti lensi alas pyssyn, laue­tessa
hänen vatsaansa kohti; Josta
seurasi kuolema. Lähimpiä sukulai-^
sia on isoäiti Ada, sedät wmiam,
JohUi Elmer Ja Tauno sekä tädit
Rachel Rautk)^ ja Hazel Jackson, ja
äitinsä isäpuoli Jack Miller.
. • I* . •* .••-•*: ::
Kaupungin valtuusto piti viimeisen
kokouksensa viime keskiviikkona ja
puolessa tunnissa lykkäsi kaikki työ­järjestyksessä
olevat asiat v. 1961
valtuustolle. Niiden mukana ; meni
anomus Algoma ja Secord katujen,
Bay-kadun pohjoispuoleisen katukäy­tävän
uusimisesta, jonka olivat alle­kirjoittaneet
mon. G S J : n Port Arthu­rin
.osasto, Finnish Building Co. Ltd.,
H o i t o - ravintola, Kannatusrengas,
Peoples' Co-op Ltd., Vapaus Publish­ing
.Ck). Ltd Ja John's Barber Shop:
Tähän anomukseen nähden oli
kaupungin insinööri jo lausunnossaan
sanonut, että on laskettava uusi k a ­tukäytävä
Ja päällystettävä katu siltä
kohdalta.
• •* .* •• • •
Tavarainlastaus käsittelyssä oli
Järvienpään satama-alue kolmannel­l
a tilalla kuluneen vuoden ajalla, tie-doitti
liittovaltion tilastotoimisto
vuoden lopussa. Montreal on ensi t i ­lalla
ja Quebec toisella tilalla. Mutta
Järvienpään satama-l^äsitteli tavaraa
12,408^269 tonnia, josttf Port A r t h ^ in
osalel lankesi 9,131,635 -tonnia ja^fbrt
Williamin osaUe 3.767.635 tonnia.
Neljännellä tilalla oU Vancouver 11,-
E45,808 tonnimäärällä.
Homioiden rakennuksien perustuk-
Edwin Suksi
vierailee
Vancouverissa
Vancouver. .— Vuosi lähenee lop­puaan
hyvällä kyydillä. Meillä täällä
Vancouverissa oli juhlienajan eri­koisen
kauniit ilmat joka seikka" oli
omiaan lisäämään juhlijain lukua
haalissamme."
Kohtal.iisella menestyksellä, onkin
kaikki _taasen sivuutettu, kabaretit,
pikkujoulujuhlat ja näytelmän esityk­set.
"Tukkijoella" näytelmä meni
melkoisen hyvin kaikinpuolin, harjoi­tuksien
aikana oli erinäi .lä vaikeuk­sia
yhteen osaan nähden, jonka sit
ten näyttämöveteraanimme Arvo Nur­mi
esitti tunnetulla taidollaan ja
niin tuli näytelmän lopputulokseksi
täysi kymppi. Kiitos vain kaikille
näyttelijöille hyvästä työstä. Teitte
niin arvokkaan työn jonka vain ne
täysin ymäfinrtää jotka ovat olleet
mukana näinkin suurissa näytelmis­sä.
Siis puristan kättänne lämpi­mästi
järjestöosaston ja yleisönkin
puolesta.
Suurliikket tekevät tilinpäätök­siään
ja näin vuodenvaihteessa, i l ­maisten
voitto prosentteja. Meidän
Järjestöihmisten työntuloksia tarkas­tellen
siiältyy siihen paljon työtä ja
vaivaa jäseniltämme ja kannattajil-tammekin
Ja lopputulokseksi jää hV-vä
tunne, että on tehnyt- jotakin
ihanteidensa hyväksi, vaatimatonhan
se on, vaan yhteisen työn tulokset
koituu Joukkohyödyksi, työiloksi pa­remman
elämän ja kaiken edistyk­sen
hyväksi.,
Vuosi 1961 onkin meidän CSJ:n
jäsenten _ "kultavuosi". Vancouveris­sa
alamme sen tammikuun 15 pnä.
klo 4 ip., järjestämällä ensimmäisen
tilaisuuden niissä merkeissä. Ohjel­man
kohokohtana tulee olemaan
Vapauden liikkeenhoitajan Edwin
Suisen .tervei-set idän tovereilta. Jo
pitkän aikaa cn tänne odotettu puhu­jaa
keakuksevta päin ja nyt .«e toive
toteutuu. . Voivommekin . vain, että
ystävä.r.me tulevat sankoin joukoin
Clinton haaliin sunnuntaina^ tammik.
15 pnä. Ravintolalipun hinta on vain
1.00. ,
Toivonkin kaikille lehtemme luki­joille
kaikkea mahdollista hyvää v.
1961. Parhain kiitos lehtemme V a ­pauden
henkilökunnalle yhteistyöstä
päättyneenä vuonna;
Uudenvuoden terveisin, M. S.
otuucleii voi väin
runoilija aavistaa
Oheellisena julkaisemme Väi­nö
Linnan vastauksen toisen ,osan,
vuoden 1918 asioista Hufvudstaäs-bladetissa
mielipiteensä esittä­neille
professoreille. .
TYÖVÄESTÖLLÄ O M V A IN
" l y i H I S E M I S O I K E U S "
"Eitä sitten käytännöllinen yhteis­kunnallinen
tapahtuma? Meillä, on
pidetty suurta ääntä yleisestä- ja
yhtäläisestä äänioikuedesta Ja ylei--
nen on se käsitys että> meidän de-mokratianune
alkoi tämän äSnioi-:
keuideh mukana. Mutta tuosta de­mokratiasta
voidaan sanoa niinkuin
Arthur Lagerlöf sanoi~ vuoden -09
kunnallislaista, että ne antavat työ-,
väestölle rähinöimisoikeuden mutta
eivät osuutta kunnalliseen valtaan.
Täsmälleen juuri rähiseraisoikeutta
olivat meidän työväestömme valti­olliset
oikeudet vuoteen -17 saakka,
sillä hallitusmuotohan esti osuuden
valtaan. j
, Melkein ainoa todella merkittä­vä
laki oli vuoden -09 torpparilaki,
ja mehän tiedämme sen kohtalon.
On syytetty sosialisteja haluttomuut-desta
torpparivapautukseen, eikä
se yksityisomistuksen pohjalta hei­dän
suunnitelmiinsa sopinutkaan.
Mutta jos porvaristo olisi laatinut
torppareita tyydyttävän lunastus-lain,
vaikkapa .sellaisen kuin lopul­linen
laki oli, n i in sosialistien olisi
ollut mahdoton asettua sitä vastaan
tekosyillä. Vaihtoehtona olisi ollut
koko otteen menetys maanvuok­raan
ja väestön suuriin joukkoihin,
vieläpä olisi kaatunut valtaosa 'hei­dän
sosiaalisen päätöksen pohjasta.
Mutta ei edes tuota vuokralakia
saatu jatketuksi, vaan Venäjän kei­sari
jatkoi sitä laittomalla; asetuk­sella.
Kun puhutaan kansallisuus­kysymyksestä
olisi todella syytä' a-jatella.
sitäkin asiaa. i""""
M A A T A L O U S L A K O T J A
N I I D E N "JOHTO" !,
N i i n oli tultu kymmehvuotiJsen
paikallaanjauhavan katkeruuden
kautta vuoteen seitsemäntoista. Jäl^
leen seurasi lupauksia j a y h t e i i ^n
hallitus. Maatalouslakot kärjistivät
kuitenkin tilanteen. Tietystv*?VQi-daan
sanoa ettei maanomiätajilla
ollut juriidista velvoitusta suostua
vaatimuksiin. Mutta inhimillisessä
mielessä vastarinnan laatu on täy­sin
samanarvoinen lakkolaisten i t­senäisyyden
• ja epäsosiaalisuuden
kanssa. Syntyneiden rähinöiden syy
on sekin pantu "johdon" iiiskoille.
En voi mennä väittämään sitä enkä
tätä;, mutta tiedän ' ettei: sellaistien
synty«liseen tarvita "johtoa",-•niin
kuin tiedän senkin; ettei johto niitä
kykene hillitsemään. .Tuollainen
kiihtynyt liikkeellä oleva lakkolais-joukko
tarvitsee vain pienen V i r i k ­keen
ja mikään ei. sitä pitele. Tie-,
tysti tämä johto olisi yhdessä por­variston
kanssa voinut perustaa l u ­j
a n järjestysvallan ja estää väkival­loin
tuo rähinöinti. Mutta mitä sii­tä
olisi seurannut? Joukkojen jou­tuminen
vielä radikaalisimpiin kä­siin
j a porvariston uudistushalutto-muuden
kasvaminen.
Huomatun kirkonmiehen
kusunto kiinnostaa
S.CJL Urhollttlliton
•IrkaiUJoldeii oooilto«l{ ;
Poheenjohtiija: Jade Karvonen
16 Ghainberlaln Ave.
Puhelin RU. 2-4227
T«)rointo Ontario
BUit««ii PMTO Vfturio
40 HlAwatin Rd.. Torodito 8, Ont
Puhelin HO; 6-8815
BithMtonholuj*; AlUm Illlmiy
488 Brock Ave., Toronto, Out
Puhelin LE. 5-1054
LIITON NAISJAOSTO
Elsks Jokinen
21 Oranlea Road. Wlllowdale, Ont.
Puhelin BA. M489
LOTON BOHTOJAOSTO
PnheeiiJoliiaJ»: Unto Penttinen
38 St. Lawrenc^ St, Sudbury, Ont
, Veljeslehtemme Työmies-Eteenpäin
julkaisi muutama: päivä sitten toimi-tuskirjoituksenmis.
ä sanotaan:
Piispa James A. Pike sanoo kirjoi­tuksessaan
eräässä aikakausjulkai­sussa
että kristittyjen tulisi juhlia
Joulua tänä vuonna '.'huomattavalla
päättäväisyydellä" sen vuoksi, että
juhliminen tavallisesti edellyttää
voittoa ja kylmä tosiasia on se, että
"kristinusko on nyt perääntymässä".
Piispa Pike, Episcopal-kirkon hiip­pakunnan
johtaja Californiassa, sa­noo,
että vaikka näyttääkin siltä kuin
kristinusko olisi kasvamassa jopa
pintapuolisilla eleillä uskonnollisesta
heräämisrynnäköstä", niin kaikkien
todisteiden "huolellinen arviointi kui­tenkin
osoittaa ei ainoastaan sen, että.
sien heikkenemisen Järven vesirajan
alapuolella viime vuoden ajalla, josta
joutui kahden elevaattorin osittainen
luhistuminen, katsottiin joku aika
sitten välttämättömäksi yleinen luji-tusvaru.
stelu. Nyt on sitä varten upo­tettu
ja sijoitettu teräs-levyt ympä­riinsä
vedenalaiselle osalle elevaatto-rjiisa.
Esim. United Grain Growers
elevaattoreissa -on varusteet upotettu
30 jalkaa syvään, koska pääosan lu
histuminen Johtui perustuksien heik­kenemisestä
21 Jalan syvyydessä;
— ATH.
PETER A. VESA
B. A., L L . B.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINOEN
LAKIMIES
PUH. H a 3-3392
1028 DanfQrlh Airo» Toronto
todellisuudessa laskusuunta on ha-vaittavi.
ssa, vaan myös sen, että pu­heet
jostakin _ heräämisrynnäköstä
ovat vailla kaikkea pohjaa". ;
Piispa Pike on sitä mieltä, että häii
on oikeutettu-puhumaan kristinuskon
perääntymisestä tässä maassa, koska
"meidän hallituksemme kertoo huo­lellisesti
valmistettuja valheita, kuten
se teki U-2 lennon Jälkeen:
me annamme toisille' nimenomaan
sillä ymmärryksellä, että me saam­me
jotakin takaisin liiton, ilmatu-kikoh°
dan, konsessionin;
Yhdysvallat pitää varastoissaan
biljoonien dollarien arvosta viljaa
sillä aikaa, kun miljoonia ihmisiä
näkee nälkää;
kirkko löytää itsensä siitä nauret­tavasta
asMjpsta, että saarnaa vel-jesrakkautta
ja harjoittaa suvaitse­mattomuutta."
"
Piispa Pike sanoo tämän peräänty­misen
näkyvän myös siinä, että kom­munismi
valtaa jatkuvasti uutta, j a ­lansijaa
maailmassa; ja sima, että
ei-kommunistisissa maissa uusi, nou­seva
"nationalismi pitää' kristmuskoa
epäsuosiossa; ja vielä siinä, että hin­duismi
osoittaa elpymistä ja islanvis-mi
esiintyy entistä aggressiivisempa­na.
Hän sanoo tilastojen toteavan,
että kirkko : aktualiseati menettää
maaperäänsä siitä- -huolimatta, että
kirkkojen jäsenmäärä on kolminker­taistunut
viimeisten 15 vuoden aika­na
Ja että kirkkojen rakentaminen,
uskonnollisen kirjallisuuden julkai­seminen
ja uskonnolliset radio- Ja
televisio-ohjelmat ovat suuresti 11-
sjiäntyneol. Yhtenä vakuuttavana
lodi-stecna siitä, että kirkko on me-nettämäs.
sä riiäapcrää Yhdysvallois­sa,
on piispan mielestä se, että pro­testanttisen
kirkon Jäsenmäärä ei ole
lisääntynyt samalla vauhdilla kuin
maan väestö on lisääntynyt.
" E i ole sen parempaa aikaa näiden
kysymysten csillevetämiseksi • - kuin
VALTALAIN KAATAMISEN
VAIKUTUS
Sillä nyt meidän on katsottava
minkälaista tuo uudistushalu o l i . E-duskunnan
pöytäku-j at puhuvat sii­tä
lahjomatonta kieltä. Uudistus­ten
jatkuvana uhkana o l i sitkeä op­positio,
joka ei tahtonut kuulla ei­kä
nähdä. Se e i olluit niinkään
suuri, mutta valtiopäiväjärjestyksen
vuoksi sen ei tarvinnut ollakaan.
Siinähän- tilanteen todellinen ydin
on. >.i4qi
Olen lukenut aika tavalla histo­riaa,
.-mutta vastajeduskunnan pöy­täkirjoista—
siis- alkuperäislähteis­tä
— minä löysin~koko sen ongel-mavyyhdin,
jSKa liittyy ^"valtalaki-kysymykseen."
"Valtalaki oli ensimmäinen itse­näisyysjulistus
sekä uusi demo­kraattinen
hallitusmuoto. Sosialis­tit
ajoivat sillä monia tavoitteita,
ja voidaan sanoa että siihen sisäl­tyi
sosialistien koko parlamentaari­nen
ohjelma. Se on otettava huo­mioon
kun arvioidaan tämän ohjel­man
torpedoimisen merkitystä
ja sen vaikutusta työväestön mielia­loihin
j a myöhempään käytökseen."
Todettuaan porvariston turvau­tuneen
valtalain voimaantulon
estämiseksi eduskunnan hajottami­seen
— hajottamisen suoritti Ke-renski
Enckellin kehotuksesta —
Linna jatkaa:
" K u i n k a onkaan painostettu sitä
seikkaa, että työväestön mielenosoir
luksissa eduskuntatalon ympärillä
oli mukana venäläisiä sotilaita. Mut­ta
vasta eduskunnan pöytäkirjoista
minulle selvisi että venäläiset- soti­laat
olivat tunkeutuneet itse edus­kuntataloonkin
ja • isänmaallinen
rintama otti sen vastaan erittäin
tervetulleena seikkana
Nyt täytyy muistaa mitä Suomen
työväestö siinä yhteydessä menetti.
Kymmenen vuotta sen toiveet oli­vat
uupuneet "Pietarin tien" var­teen
perille jaksamatta. E i ole ih­me,
että vanhoja punakaartilaisia
haastatellessa kuulee lauseen: " K y l ­lä
se s i l l o in eduskunnan hajotuksen
p i k e e n rupes tuntumaan siltä ettei
pytaiit» muu.kuin.ruveta lyömään."
VARKAAT EIVÄT T EE
VALLANKUMOUSTA
Hornborg sanoo, että aritmeet­tisten
lukujen soveltaminen, ihmi­sen
primitiivisiin ^reaktioihin on
naivia. Epäilemättä se -sitä onkin.
Mutta vähemmän naivia ei ole " a -
siallisen" j a "muodollisen" oikeu­den
sovitteleminen tällaisen provo­kaation
herättämiin primitiivireak­tioihin.
.Ja sitä on koko voittajan
historia. Suhtautumistendenssin
suuaita onkin ollut Siinä, että myön­nettäessä
"liallisuuksia" vedotaan
aina tunne-elämään jäsen loukkauk-siin."
Täytyy ottaa huomioon inhi­milliset
tunteet". Minä puolestani
otan ne aina huomioon, sillä nehän
ovat historian käyttövoima j a niissä
on historian totuuskin. Kysymys on
vain siitä, käsitetäänkö Suomen
senaikainen työväestö täysin her-mottomaksi
ihmisjoukoksi. Eivät
hekään sentään mitään vaihtoläm­pöisiä
olleet. On erittäin naivia
kuvitella etteivät hekin saattaisi
suistua liiallisuuksiin. Maanpettu*
riteoria on ollut tarpeellinen" mo'
nesta syystä, ja valtalain kohtalo ori
noista syistä yksi ensimmäisiä. Ko­ko
teoria on varjonyrkkeilyä huo­non
omantunnon kanssa.
Harvoin puhutaan syksyn 1917
tapahtumista myöskään muuta kuin
sitä mitä tapahtui-kadulla. Suomen
senaikainea historia kuljetetaan ka-tujätkäin
ja varkaiden tekojen
kautta valkoiseen kansannousuun.
Sitä minä tarkoitin sanoessani että
koko kapinan olemus nähdään r i ­koksissa
j a väkivallanteoissa.
Mutta katujätkät j a varkaat eivät
kykene tekemään vallankumousta.
He rikkovat vain ikkunoita j a varas­televat
kelloja sekä väkijuomia min­kä
jälkeen he juovat viinan ja sen
loputtua myyvät nuo kellot j a osta­vat
uutta viinaa. Se on heidän
vallankumoustaan. Heiltä puaittuu
vallankumouksen ponnin, nimittäin
oikeuden taju jota on loukattu.
Mutta heitä ei pidä sekoittaa n i i ­hin
perheenisiin jotka kulkivat
tuon syskyn aikana portilta portille:
kyselemässä työtä, tai jotka katseli­vat
harmaankalpeiden lastensa näl­kää,
johon kaikkeen l i i t t y y l i e t o sii­tä
että rahalla^sentään vielä jotain
aina s a i • ; ^ :• .
KOLME KUNINGASTA,
KEISARIN TILALLE
Toisaalla on voittajan historialla
muuan oikeus tulkintaansa. Sosia­listit
nimittäin vastustivat järjes­tysvallan
luomista loppuun saak­ka.
Vieläpä käyttivät anarkiaa k i -
ristyskeinona. Valkoiseen nousuun
johtaneet reaktiot ovat myös siis
täysin luvuilla mittaamattomissa.
Eivät sosialistit kuitenkaan järjes­tysvaltaa
rosvojen puolesta pelän­neet,
multa porvarillisten kiinteään
yhteysryhmityksen vuoksi olisi työ­väestö
lailli^uusteitä saanut täs*
ff Hienotunteinenff
murlian selvjlys
Göteborg, — Göteborgin rikos­poliisin
tehtävänä on tutkia "mah­dollisimman
hienotunteisesti" e-rään
kaupungin: "alamaailmaan",
vieläpä sen johtajiin, kuuluneen
naisen murhaa. 53-vuotias rouva
Hedvig Rosenberg-Sjölin löydettiin
viime viikon torstaina murhattuna
asunnostaan. Häntä oli isketty ky-näveitsellä
suoraan sydämeen.
Rikoksen selvittämisestä odote­taan
muodostuvah vakean tehtä-vänr-
Rva Sjölinillä, joka aikaisem­min
kuului Göteborgin alamaail­man
huippuihin, oli useita tutta­via
nimenomaan miehiä, jotka
usein vierailivat hänen • luohaan.
Poliisi uskoo jo-nyt.tietävänsä, että
jotkut henkilöt olivat käyneet Sjo-l
i n in asunnossa torstainaja havain­neet,
kuinka asiat olivat — ilmoit­tamatta
silti havainnoistaan polii­sille.
Tiistaina, tammik. 3 p. — Tuesday, Jan. 3, 1961 Sivu 3
EHDOHAA PRESIDENTINYAALiA
KANSANÄÄNESTYKSELLÄ
Helsinki. — Presidentti voitai­siin
valita välittömällä kansanää­nestyksellä
jos joku ehdokkaista
saisi enemmän kuin puolet anne­tuista
äänistä. Muussa tapauksessa-
300 Valitsijamiestä-.kokoontuisi va­litsemaan
presidenttiä :niiden eh-.
dokkaiden joukosta, jotka kansan­äänestyksessä
olisivat saaneet
enimmät äänet.
Tällaiseen ehdotukseen on pää­tynyt'-
hallitusneuvos J . Haltian
johdolla toiminut komit?a, joka ei­len
jätti valtioneuvostolle mietin­tönsä
tasavallan' presidentin vaali­tavan
uudistatnisesta. ^
Oilennaisin muutos ehdotetussa
järjestelmässä nykyiseen verrattu­na
on se, että presidentti saattaisi
sen mukaan tulla valituksi jo vä­littömässä
kansanvaalissa ja että
valitsijamiehet olisivat sidotut en-
YK TUOMITSI
ROTUEROTTELUN
kehitysvaiheessa olevia maita varten
perustettavaa pääomarahastoa.
Ehdotus, Jossa Portugalia kehoite-taan
Jättämään tietoja yhdeksästä
valtamerentakaisesta alueesta, mm.
/Intiassa Ja Kiinassa olevista erillis­alueistaan,
hyväksyttiin 68 äänellä 6
vastaan 17 pidättäytyessä. Portuga­lin
valtuutettu Vasco Vieira Garin
selitti jälkeenpäin, ettei Portugal tun­ne
kehoituksen millään tavoin sito­van
maata. Yleiskokouksella ei ole
New York..— Y K n yleiskokous
hyväksyi yksimielisesti 15 maan
esittämän päätöslauselmaehdotuk­sen,
jonka mukaan teollisesti edis­tyneiden
maiden olisi lisättävä ke-
• hitysvaiheessa oleville alueille a n ­nettavaa
apua. -
Kokous hyväksyi myös 18 muuta
päätöslauselmaa, jotka taloudelli­nen
ja finanssivaliokunta olivat
hyväksyneet, joukosas mm. Pakis­tanin
ehdotuksen, jonka mukaan
pääsihteeri Hanunarskjöld asettaa
asiantuntijakomission selvittämään
"aseistariisunnan taloudellisia seu­rauksia".
Erään toisen hyväksytyn päätös­lauselman
mukaan yleiskokous on
mitään valtuuksia Portugalin aluei­den
^suhteen.
Yleiskokous hyväksyi myös suu­rella
äänten enemmistöllä ehdotuk­sen
,missä kehoitetaan valtioita,
joissa harjoitetaan rotuerottelupo­litiikkaa,
kumoamaan kaikki rotu­erottelua
koskevat lait ja asetuk­set.
Päätöslauselmaa kannatti 88
ja kalisi valtiota — Australia ja
Englanti — pidättyivät äänestä­mästä
.Etelä-Af rikka ei ollut läs­nä
istunnossa.
ISTUNTOKAUSI PÄÄTTYI
New York. — Y K n yleiskokous
päätti torstai-iltana lopettaa istunto-asettunut,
periaatteessa, puoltamaan kautensa Joulukuun 20 pnä;
Joulu", päättelee piispa Pike. "Mei­dän
on vapautettava • kkkko sen it­sensä
asettamista kahleista".
..Rohkeita sanoja nykypäivien Ame­rikassa-
klrkonmleheltä!
mälleen sen, mitä: sille olisi ha­luttu
antap.
J a mitä' heille tarjottiin siinä
kaikkein kansanyaltaisimmassa
eduskunnassa? Kolmea kuningasta
yhden tarpeeksi sietämättömän kei­sarin,
tilalle, :.' Hornborg unohtaa,
.vaikka itse oli eduskunnassa, että
tämä eduskunta tuli kansanvaltai­seksi
keskellä suurlakkoa ja suur­lakon
painostuksesta, samoinkuin
senkin että nuo kunnallislait ja
työaikalaki vahvistettiin lopullises­ti
juuri samassa yhteydessä.
, On huonoa politiikkaa panna vas­taan
viimeiseen saakka ja myöntää
joka kerta vasta silloin kun katu
nousee portaita ylös. Kadulla aja­tellaan
helposti ettei muita keinoja
olekaan.
Suurlakko oli mm. j u u r i revanssi
valtalain menetyksestä.
VALKOISET ALOITTAVAT
SODAN
Minulla ei ole vähäisintäkään
halua puolustella senaikaista sosia-listijohtoa,
mutta kun heistä teh­dään
määrätietoisia kapinavalmis-telijoita
niin se pitää paikkansa
vain harvojen kohdalta. Heidän
toiminnastaan ei nimittäin miten­kään
voi saada kuvaa määrätietoi­suudesta,
vaan mitä suurimmasta
horjuvaisuudesta. Kapinan synnyn
minä ymmärrän niin, että vain
pieni osa sitä todella tahtoi. Mutta
tilanne kentällä kulki omaa tietään
ja vastavaikutuksen pelko lisäsi
vallankumoukseen taipuvaa ryh­mää.
Määrätietoiset kapinan^
valmistelijat tuskin olisivat odotta^
neet kaikkein huonointa ajankoh­taa.
Itse asiassa tämän so.dan synty
noudattaa erittäin tavallista sotien
syttymiskaavaa. Nimittäin epäluu­lon
ja pelon asteittaista kasvua ,teon
ja vastateon kautta, kunnes epäluu­lo
onkasvanut.asenteeksi joko tahi.
Elnsimmäisen tFdellisen sotaliik­keen
suorittavat valkoiset V i i p u r in
valtausyrityksellä. Uskon tämän
vaikuttaneen punakaartin ja sosia-listijohdon
päätöksiin heti senjäl-keen.
Joitakin päiviä tätä ennen
eduskunnalle annetuilla torppari­lailla
on tapahtumassa kuriositeetti-arvo.
Sillä oli merkitystä vasta myö-hempinä
aikoina.
Maanpetturiteoria asettaa tapah­tuman
motiiviksi Venäjän vallanku­mouksen.
Venäjän vallankumous
oli Suomen kansalaissodassa ruuti­tynnyriin
heitetty tulitikku.
Ja itsenäisyydestä äänestettäessä
sosialistit eivät äänestäneet itsenäi­syyttä,
vaan senaatin muotoilemaa
itsenäisyysjulistusta vastaan. Heillä
oli oma julistuksensa, joka poikke­si
senaatin julistuksesta siinä, että
he vaativat itsenäisyyttä toteutetta­vaksi
neuvottelutietä bolshevikki-hallituksen
kanssa, n i i n kuin muu­toin
sitten tapahtuikin. Jotakin j u ­listusta
vastaan äänestäminen oman­sa
puolesta ei ole itsenäisyyttä vas­taan
äänestämistä." '
Äänestystä ei suoritettu eikä yksir
kään valtio esittänyt huomautuksia,
kun puhemies Frederick Boland teki
tämän ehdotuksen.
Tämän jälkeen yleiskokous hylkäsi
käsiä nostamalla Bulgarian ehdotukr
sen, että istunnot aloitettaisiin uu­delleen
tammikuun 23 pnä. Äänin
56—9 ja 10 valtion pidättyessä äänes-,
tämästä hyväksyttiin sitten yleisva-liokunnan
ehdotus, että istuntoja
jatkettaisiin maaliskuun 7 pnä.
nen kansanvaalia virallisesti nimet­tyihin
ehdokkaihin, lausui komi­tean
puheenjohtaja eilen lehdi^töl
>e järjestetyssä-tiedotustUaisuu-|
:dessa; Ehdotus siis sulkisi p o i s n sJ
"mustien hevosten" valituksi tule­misen-
mahdollisuuden. '
Komitealla, joka asetettiin teh
täväänsä tammikuussa 1957, oli
valittavanaan lähinnä seuraavat S
mahdollisuutta: 1. Nykyinen. jär­jestelmä;
2.' eduskunta presidentip •
vaalin toimittajana; 3) vaalintöi-mitfajan^
ieduskuhta' täydeiuiettyr -
nä erityisesti valituilla valitsija-miehillä;
4. välitön kansanvaali
mahdollisine uusintavaaleineen; -5.
välitön kansanvaali ilman uusinta*
aalia; 6. välitön kansanvaali, jossa
kansanäänestykseen - alistetaan^
eduskunnan tai kansanedustajien!
valitsema rajoitettu määrä ehdok­kaita;
7; välitön kansanvaali, jossa
äänioikeutetuilla ön mahdollisuus
äänestää samalla kertaa useampia
henkilöitä eri ehdpkassijoille; 8.
ensi vaiheena välitön kaiisanvaali
ja, jollei kukaan saa eneinmistöä,
toisena vaiheena eduskunnan' suo­rittama
vaali kolmen eniten äänia|
saaneen välillä; sekä 9; ensi vai-j
heena kansanvaali ja j o l l e i ' k u k a a i^
saa ehdotonta enemmistöä, samall£C
kertaa valitut valitsijamiehet 'suo4
rittavat presidentin valitsemisen^
eniten ääniä saaneiden keskuudes^
l sa.
Koirala on 'i
"kadoksissa" ^
Katamandu. — Kaksi entistä pää^
ministeriä ja kahdeksan muuta por
litiikkoa, jotka pidätettiin, kun ku-.
ningas Mahendra äskettäin otti vai*
lan käsiinsä, päästettiin torstaina
vapaiksi. Entiset pääministerit oli­vat
K. 1. Singh j a T. F. Acharyaj
Viimeksimainittu kertoi, että hari
oli luvannut olla poistumatta Kata|
mandun laaksosta ja olla häiritset
mättä lakia ja järjestystä. .; ; i
Mitään tietoja siitä, mitä on ia\
pahtunut erotetulle pääministeri 3 ^
F. Koiralalle, ei hallitus ole 'antaj
nut. i
-—. Flutokratia, rahavalta —- plu-j
tokraatti. fahaylimys. f
T 4001
T 4009
T 4019
T 4371
T 4076
T 4Ö99
T 4119
T 4126
T 4127
T 4141
T 4151
T 4174
T 4177
T 4292
T 4296
T 4277
T 4326
T-4341
T 4360
T 4368
T 4375
T 8020
4r 8021
T 8024
T 8025
T 8032
T 8036
KO 11
Erikoisesti välittvlja
tavallisia' 78 kierroksen
KÄKIVALSSI, Vesterinen ja Pihlajamaa .
TONAVAN AALLOT, valssi: Vesterinen ja Pihlajamaa
SINULLE KUULUU LEMPENI, valssi: Viljo Vesterhieh
PORANEK valssi: Vesterinen ja Pihlajamaa
SAITURIN TALOSSA, polkka: Jorma Ikävalko
EVAKKO P O L K K A 4 Jorma Ikävalko
TUNTURITUVASSA. tango: Erkki Junkkarinen
BALLAADl ORPO-MARJASTA, valssi: Erkki Junkkarhien
KUIN ENNEN, tango: Olavi Virta
KYYNEL AKKUNAN TAKANA, valssi: Olavi Virta
UNOHTUNUT KITARA, valssi: Tapio Rautavaara
OI, JOS N U K K U A SAIN KERRAN, Tapio Rautavaara
KULKURIN VALSSI, Tapio Rautavaara
ORPOPOJAN VALSSI, Tapio Rautavaara
KULKURIEN KUNINGAS, foxtrot: Tapio Rautavaara
VANHA RIIMU, foxtrot: Tapio Rautavaara ^
ESPANJAN MUISTOJA, valssi: Tapio Rautavaara '
RUUSUJA LURJUKSELTA, tango: Tapio Rautavaara
KULTAINEN TANG(
ODOTATHAN KUKI
): Olavi Virta
^ANI: Olavi Virta
SUOMENLAHDEN AALLOT, valssi: Kippari-Kvartetti
.RISTIINAN JENKKA: Kippari-Kvartetti
KAUNEIN ILTAMME, valssi: Olavi Virta
RAKKAUDEN MUISTO, valssi: Olavi Virota
VAIN K U L J E T MUSTALAINEN, valssi: Erkki Junkkarinen
TANGO NOCTURNO: Erkki Junkkarinen
ROMANESCA TANGO: Olavi Virta
ÖISET KITARAT, tango: Olavi Virta
MUSTALAISRUHTINATAR, valssi: Olavi Virta
UNEKSIEN, valssi: Olavi Virta
SUUDELMAAN, valssi: Erkki JunkkarmeP ja Olavi Virta
MIKSI KYYNEL KIILTÄÄ, valssi: Junkkarinen ja Virta
JOS RAKAS SULLE ÖISIN, tango: Olavi Yirtu
VEIT RAUHANI, MUSTALAINEN, tango: Olavi Virta
SYYSORVOKKI, valssi: Pertti Arteli
VIIMEINEN SUUDELMA, valssi: Raya Ravell
SAIMAAN VALSSI, Kippari-kvintetti
EMILIAN POLKKA: Jorma Ikävalko
I L O I N E S KULKUJRI, jenkka: Jorma Ikävalko -
PELIMANNI OLLI,- polkka: Kippari-kvintetti r"
UNELMA PUSTALLA, tango: Veikko Tuomi
KOHTALON LAPSL valssi: Veikko Tuomi
V E I T I K K A ' P I E N I , jenkka: Veikko Tuomi . -
MINÄ SYKSYLLÄ SYNNYIN, valssi: Veikko Tuomi ^
RAKKAUDEN VALHE, tango: Veikko Tuomi _ T'
KULTAISET PILVET, valssi: Veikko Tuomi
HYMYKUOPPA, valssi: Veikko Tuomi
EN TÄHTES ITKE, jenkka: >Vilho Vartiainen :
KANSAINVÄLINEN: DäUape Orkesteri
TYÖVÄEN MARSSI: Dallape Orkesteri -V
Hinta $1.25 kpL
Posti-ja pikatavaralähetyksistä on ostajan maksettava lähetyskulut.
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa ja Yhdysvalloissa.. ,
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
• TRIOLA-LEVYJEN TUKKU-ja VÄHITTÄISMYYJÄ
P.O. BOX 69 - 100 ELM ST. W„ SUDBURY, ONTARIO
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 BAY STREET. PORT ARTHUR. ONTARIO