Vapaus, September 5, 1959

              Sivu '2 Lauantaina, syysTc. 5 p. — Saturday, Sept." 5, 1959
V A P A U S
(UBERTY) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. E3-
tablished Nov. 6, 1917. Authorized^
as second class mail\by the Post
Office Department. Ottawa. Pub-
• lished thrjce : weeklyr^^>
Thursdays and iSaturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
TelephonesrBus. Office OS. 4-4264;
Bditorlal Office OS. 4-4265. Manager.
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing
address: Box 69. Sudbury.'Ontario.
Advertistag rates; upon s appUcation.!^
Translation free of charge.
\ TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8,00 6 kk. 4.26
, 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00'8 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6'.kk. 5u!5
Älkää puhuko pötyä
Canadan Ford-yhtiön presidentti, mr.Rhys M. Sale, joka
'on- suurpääoman yksi äänekkäin puhemies, esitti itällä v i i -
Jcolla, siis työnpäivän aattopäivinä erikoisesti ammattiyhdis^
tysliikkeelle osoitetun vetoomuksen "älkää pyytäköö enem-
_ipää" suosittelemalla ammattiyhdistysväelle "suurempaa itse-jpidättäväisyyttä",
sillä kohtuuttoman korkeat palleat riistä-ivät
muka työläisiltä työmahdollisuudet.
] Tämän johdosta me pyydämme yhtyä niihin tuhansiin
•anrmattiyhdistysmiehiin ja naisiin, jotka sanovat tällaisen
"vetoomuksen" johdosta mr. Salelle ja muille suurpääoman
puhemiehille: "Älkää puhuko pötyä." Mr. Salen vetoomus
on täydellisessä ristiriidassa vanhan Fordinkin kanssa, joka
.tapasi eläissään ylpeillen selittää, että mitä parempaa palk­kaa
hän työläisilleen maksaa, sitä suuremmat mahdollisuu­det
on>! hänelle autojen. m5ryntiin!
Tosiasia onkin, että kotimainen kulutus vie ratkaisevaa
osaa tavaramarkkinoilla ja jos kotimaista kulutusta vähen­netään
palkkatulojen suhteellisen vähentämisen muodossa,
niin. se tarkoittaa sitä, että tavarat jäävät varastoihin myy­mättä
— siis alipalkkaisuus eikä palkankorotukset, johtaa
^työläiset työttömien armeijaan. \
Kuinka vilpillinen mr. Salen älkää pyytäkö enempää
.palkkaa-vetoomus on se näkyy siitä, että hän vaikenee kuin
; hauta jättiläismäisten automonopoolien satumaisen suurista
•ja yhä lisääntyvistä voitoista. Jos mr. Sale todella haluaisi
vähentää autojen tuotantokustannuksia ja lisätä autojen
• mj^ntiä, hän ehdottaisi työläisten palkkojen kohottamista
ja yhtiöiden aivan liian surien voittojen vähentämistä. Sel­lainen
ohjelma nostaisi väestön ostovoimaa ja alentaisi auto-
• jen myyntihintaa aiheuttamatta kenellekään mitään va-
' hinkoa.
Nimenomaan autoteollisuuden satumaisista voitoista ja
toisaalta työläisten tuottavaisuuden lisääntymisestä puheen­ollen
— ja ne molemmat puhuvat mr. Salen mieletöntä pidät-
"tyrnisvetoomusta vastaan — haluamme viitata "Michigan
Employment Security Commissionin" raporttiin missä osoi­tetaan,
että marraskuussa 1957 tuotettiin 579,000 autoa, ver­rattuna
581,000 auton tuotantoon marraskuussa 1956. Tuotan­tomäärät
olivat siis miltei samat, mutta marraskuussa 1957
öli autoteollisuuden palveluksessa 29,000 miestä vähemmän
kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna! Työläisten tuot- -
tavaisuuden perusteellakin voidaan siis sanoa, että palkan­korotukset
ovat välttämättömiä.
Toisaalta General Motors — joka on aina valittanut niis­tä
"vakavista seuraamuksista", mitä palkankorotukset muka
aiheuttavat, on kuitenkin järjestänyt myyntihintansa niin,
että se saa taatusti 20 pros. voitot sijoituksilleen vuodessa,
vaikka tehtaat olisivat käynnissä ainoastaan 180 päivää vuo­dessa?
Kuten sanottu, älkää puhuko pötyä, mr. Sale, vakavista
asioista ollessa kysymys. Työläisten palkankorotukset ovat
yhtä välttämättömiä kuin suuryhtiöiden voittojen Vähentä­miset
ovat tarpeellisia, mikäli kansantalouden kokonaisetua
halutaan palvella.
Totuus Kiinan tuotantotäasta
Ilman muuta oli selvää, että koko porvarillinen maailma
sai ilon aihetta siitä kun Kiinan kommunistisen puolueen
keskuskomitea joutui tarkistamaan ja vähentämään eräitä
tuotantotavoitteita. Sanotaan, että "vahingonilo on aidointa
iloa", mutta se on kuitenkin valju määritelmä siitä ylitsevuo­tavasta
riemusta, mitä suurissa porvarilehdissä on ollut siitä
kun Kiina joutui kovan-kuivuuden ja sitä edeltäneen laajan
tulvatilanteen takia madaltamaan tämän vuoden kohdalta
sekä maatalouden että eräitten teollisuustavarainkin tuotan-totavoitteia.
Tätä on pidetty jonkinlaisena merkkinä "kom-munismin"
kehnoudesa ja erikoisesti kiinalaisen kommunis­min
sellaisesta. Tätä suurta iloa himmensi vain tietoisuus
siitä, että tuotantomäärien tarkistuksesta huolimatta edistys
jatkuu kuitenkin poikkeuksellisen voimakkaasti, kuten :miltei
kaikki porvarilehdetin joutuivat toimitusikirjoituksissaan
myöntämään.
. Mutta toiveajattelu tai halu olla suurporvaria-porvarilli-
• sempi, eli molemmat, pani Torontossa ilmestyvän Vapaa Sa­nan
kirjoittamaan (elok. 29 pn 1959) Kiinan tilanteesta val­lan
päin mäntyä, eli^näln:
^-VKiinasta tulevat tiedot kertovat, että . . . 'hyppy eteen­päin'
onkin muutiunut takaperoiseksi.
"Melkein kaikilla tuotannon aloilla on tuotanto vähen­tynyt
niin runsaasti, että ellei Kiina saa pikaista apua muilta
kommunistisilta valtioilta (missä: on porvarillisten valtioiden
ihmisrakkaus hädän hetkellä — V.), se menehtyy.
"Paras keino Kiin^"^ talouden parantamiseksi olisi tie­tenkin
jos se vaihtaisi talousjärjestelmänsä (kapitalistiseksi
— V.)_. . . nälkää näkevät kiinalaiset saavat vetää suolivyötä
vieläkin kireä mmälle.
"Vai jnitä sanotaan kun esimerkiksi viljasato tänäjruon-na
on määrättyv275,000,000 tonniksi, sen; viime vuonna oltua
525,000,000 tonnia'.' Toisin sanoen noin puoleen entisestä , .
Tässä vijmeisessä virkkeessä taisi mennä vellit ja puurot
sekaisin, sillä siinä annetaan "ymmärtää, että Kiinan viime­vuotinen
sato oli ollut peräti 525,000,000 tonnia^? Tosiasia
ori, että tämä oli "tavoite" vuodelle' 1959 r— ja viime vuoden
sato, Kiinan kaikkien aikojen ; paras, erinomainen sato oli
viime vuonna "vain" 250,000,000-tonnia!
Kun "Kiinan tarkistettuna tavoitteena on tänä vuonna
275,000,000 tonnin viljatuotanto, niin se ei suinkaan tarkoita,
että kiinalaiset joutuvat vähentämään "puolella" syöntiään
ja toristämään sen vuoksi "nälkävyötään^^ Päinvastoin suu^;
rista tulvista, joista porvarilehdet iloitsivat alkukesällä, ja
sitä seuranneesta? tuhoisasta kuivuudesta - huolimatta Kiinan
viljatuotannon tavoite on tänä vuonna-10% suurempi viime­vuotista
— kaikkien aikojen ennätyssatoa! Näläh lisäänty-isen
asemasta tämä tarkoittaakin siis nälän kaikkoamista —
huolimatta lainkaan siitä mitä toiveajattelijat uneksuvat.
^ Mikä on sitten totuus Kiinan^ tuotantotilanteesta: L y ­hyesti
sanoen se, että sen taloustuotanto edistyy yhä ääret­tömän
nopeasti, vaikka ei vallan niin valtayasti, mitä oli
N-iiiton jääki#o-joukkue
vierailee
taas Canadassa
Nelson, B.C. — Neuvostoliiton
jääkiekkojqukue tulee taas ensi tal­vena
v vierailemaan Canadassa ja pe­laamaan
useita pelejä: Tämän tie-
'donnnon antoi :B.C:n jääkiekkolii­ton
presidentti Leo Atwell.
Atwell sanoi, että neuvostoliitto­laisten
vierailusta on hänelle saa­punut
ilmoitus- Canadan amatööri-jääkiekkoliiton
virkailijoilta.
Neuvostoliiton joukkueen ko­koonpanosta
ei ole vielä tietoa,
mutta canadalaiset ovat pyytäneet
heitä lähettämään olympialaisjouk-kueensa.
Edellisinä vuosina neuvostoliitto­laiset
ovat vierailleet vain Itä-Ca-nadassa,
mutta nyt huomattavin
osa otteluista tulee tapahtumaan
lännellä.
Vierailuajasta ilmoitetaan lähi­tulevaisuudessa.
Kaksikymmentä vuotta sitten
Unikari ensimmäinen
kiväärianmiunnassa
Milano. — Unkari voitti ja Suomi
sijoittui toiseksi ammunnan maail­manmestaruuskilpailujen
pienois­kiväärillä
60 laukauspa makuulta,
joka suoritettiin Milanossa sunnun­taina.
Unkarin pistemäärä oli 2.356 ja
vain pistettä parempi kuin Suomen
miehistön saavuttama tulos. Kol­manneksi
sijoittui Saksa 2.347 pis­tettä.
Henkilökohtaisen voiton vei Ho-lup,
Unkari 595 pist. Jorma Taitto
oli kolmas 591 pist.
Syyskuun 1 pnä vuonna 1939. var­hain
aamulla, hitleriläiset armeijat
hyökkäsivät Puolaan. Britannia ja
Ranska julistivat sodan Saksalle.
Canada, joka automaattisesti liittyi
sotaan Britannian puolelleiv julisti
sodan muutamia' päiviä myöhem­min.
• •
Toinen maailmansota alkoi.
Todelliselta olemukseltaan se oli
imperialistisen sodan jatkoa maa­ilman
jakamiseksi, joka alkoi kun
ensimmäinen maailmansota puhkesi
1914. Myöhemmin se kehittyi kan­san
' sodaksi: fasismia vastaan ja
kansallisen vapauden puolesta.
Kaksikymmentä vuotta on kulu­nut
siitä: Lukemattomia ihmisiä sai
surmansa. Ka¥punkeja ja kauppa­loita
tuhottiin. Keski-Eurooppa ja
suuri osa Neuvostoliittoa lepäsi
raunioina. Syntyi uusi sosialististen
valtioiden systeemi.
• * •
Nyt jälleen Länsi-Saksaa aseis­tetaan
osana USA:n sotilasliitosta
ja atomisodasta, joka on USA:n
teollisuusmilitaiistisen ryhmän pe^
ruspolitiikka.
Kylmän sodan tarun mukaan toi­seen
maailmansotaan oli syynä se.
kun Neuvostoliitto teki Saksan
kanssa sopimuksen elokuussa 1939
kaksi viikkoa ennenkuin Saksa
hyökkäsi Puolaan. William Shirer
tunnettu sanomalehtikirjeenvaihta-ja,
kori.stelee tätä tarua äskettäi­sessä
Lookin numerossa.
Kaikesta huolimatta totuus on,
että canadalaisille ja miljoonille
länsimaiden kansalaisille ei ole kos-i
l ^ j . LesUe-Moi^
kaan annettu tositietoja miten toi­nen
maailmansota alkoi.'
Vaikkakin virallinen alkamispäi^
vä on syyskuun 1 pnä 1939, niin tor:
dellinen alkamispäivä on lokakuun'
1 päivä, jolloin Britannia ja, Rans­ka
pettivät Tshekkoslovakian (jon­ka
kanssa Ranskalla oli yhteinen
avunantosopimus) ja antoivat Hijt-lerille
Sudeettialueen, joka oli osa
Tshekkoslovakiasta, vYhdysvaltain
siunauksella.
Tshekkoslovakian hallitus, jonka
johdossa oli porvarillisliberaaliBe^
nes, kieltäytyi vastustamasta Hit^
leriä vaikka Neuvostoliitto tarjosi
sotilaallista apua huolimatta siitä
vaikkapa Ranska (sosialistisen pää­ministeri
Blumin alaisena) luopui­sikin
Tshekkoslovakialle antamas­taan
lupauksesta.
* * •
Vajaa kuusi kuukautta myöhem­min,
maaliskuun 15 pnä 1939. jul­keasti
luopuen Britannialle ja Rans­kalle
antamastaan lupauksesta, hit­leriläiset
legioonat kaappasivat lo­put
Tshekkoslovakiasta ja senjäl-kocn
ottivat käsimsä Itävallan.
Espanjassa ja Etiopiassa, teko­pyhän
"sekaantuma*ltomuuspolilii-.
kan" verholla, Britannia, Ranska.
Yhdysvallat ja Canada antoivat
Hitlerin ja Mussolinin hukuttaa fa­sistista
hyökkäystä vastustavat ih­miset
vereen. Etiopiasta tuli Italian
surtomaa. V. 1939 viimeiset Madr;
ridin sankarilliset puolustajat kaa­tuivat
Francon fasistien, joilla oli
saksalaisia ja italialaisia aseita^ tu­leen.
:Espanjan kansa on 20 vuotta
voihkinut; fasistidiktatuurin alaise­na
joka saatettiin valtaan länsimai-.
den "sekaantumattomuuspolitiikanV
avulla.
Juuri täniä ""sekaantumatto­muus-'
ja "rauhoituspolitiikka", jor
ta täydellisesti tulcivat oikeistoso­sialistit
kaikkialla sekä CCF:n joh­tajat
Canadassa ja jota vastaan
kommunistit lujasti taistelivat, joh­ti
toiseen maailmansotaan isUlä i l ­meistäkin
oli., että kollektiivinen
turvallisuus ja toimenpiteet hyök­kääjää
vastaan* jota Neuvostoliitto
niin surella kärsivällisyydellä ja
kaunopuheisesti esitti Kansainlii­tossa,
olisi pysäyttänyt hitleriläiset
fasistit alkuunsa ennenkuin Hitler
oli kyllin rohkea hyökätäkseen
Puolaan.
Sota todellakin alkoi Mynchenis-sä.
Espanjassa ja Etiopiassa vuotta
ennen virallista syyskuun 1 päivää
1939.
"Sota on politiikan jatkoa", sanoi
von Clausewitz "Toisilla keinoilla",
lisäsi l.enin. Toinen maailmansota
oli imperialistisen fasismin rauhoit-tamispolitiikan
ja neuvostovastaisen
sodan jatkoa.
Miksi länsivallat pyrkivät "sopi­mukseen"
Hitlerin kanssa vaikka
heidän salaliittonsa johti fiaskoon,
kuten Stalin etukäteen sanoi Neu­vostoliiton
kommunistisen puolueen
18. kongressissa v. 1938?
Koska ne laskelmoivat, että im-virheellisesi
ilaskettu viime­vuotisen
poikkeuksellisen hy­vän
sadon ja muiden sellaisten
seikkojen pohjalla. Kiinalaiset
uskovat, että uudelleenarviosta
huolimatta he saavat 5-vuotis- ^
suunnitelmansa peruskohdil-1
taan täytetyksi jo tänä vuonna,'
vaikka sen piti täyttymän vas­ta
vuonna 1962 — ja että "kym- ^
menessä vuodessa toteutetaan
iskulause 'tavoitamme viides­sätoista
vuodessa Britannian
raskaan teollisuuden tuotan­nossa'
ja ylitämme paljon
ennemmin matalouden tuotan­totavoitteet",
kuten asiaa kos­kevassa
asiakirjassa sanotaan.
*. • * •
Mutta eritelkäämme joitakin
niitä uudelleenarvioita, joiden
johdosta porvarillinen taho
esitti niin suurta riemua. Joh­tuen
osittain siitä kun viime­vuotista
ennätyssatoa ei saatu
työvoiman puutteen takia ko­konaan
korjatuksi ja ehkä
myös tilastohenkilökunnan ko­kemattomuudesta,
nyt on todet­tu,
että viimevuotinen sato oli
aikaisempaa arviota pienempi,
eli edelläsanottu 250,000,000
tonnia. Se oli kuitenkin kaik­kien
aikojen ennätys Kiinan
maataloustuotannossa ja sa­malla
ennätysmääräinen nousu
edellisen vuoden tuotantoon
verraten, mikä oli 185,000,000
tonnia. Ja kun luonnonoikuis­ta
ja -vaikeuksista huolimatta
tänä vuonna kohoaa matalous-tuotteiden
määrä kymmenellä
prosentilla viime vuoden ennär
tyssatoon verraten, ollen se tar­kistettujen
arviointien mukaan
275,000,000 tonnia, niin tämä
edustaa todella suurenmoista
edistystä. Viime vuonna maa­taloustuotanto
kohosi noin 35-
prosenttisiesti sitä edeltänee­seen
vuoteen verraten ja tänä
vuonna taas 10 prosenttia!
Myös puuvillan tuotantota­voitteita
on Kiinassa jouduttu
vähentämään — mutta Kiinan
puuvillatuotanto.on tänä vuon-,
na tarkistettajen tavoitteiden
perusteella 28 prosenttia vii­mevuotista
suurempi. -
Erikoisen suurta melua on
pidetty sntä, että Kiina joutui!
nyt maatalondessa kohtaamien
vaikeuksiensa ja erz^iden: muir
den ongelmien takia vähentä­mään
tämänvuotista ,tavoitet-taan
myös-teräs- ja hiiliteoUi-suudessa.
Tosiasia kuitenkin on, että
Kiina tuotti terästä viime
viionna 8: miljoonaa tonnia ja
tänä vuonna tuotanto nousee
12 miljoonaan tonniin, teräs­tuotannon
siis lisääntyessä; vie­lä
"vähennyksen" jälkeenkin
noin 50-prosenttisesti.Jai hiilen
tuotanto lisääntyy "tavoitevä-hennyksestä"
huolinnatta noin
24-prosenttisesti.
Kaiken ylläesitettyjen tosi-asiain-
perusteella^ voitaneekin?
todeta, että "tiedot sosialismin
epäonnistumisesta . K i i n a s s a
ovat suuresti liioiteltuja"! •
Uudelleen arvionnista huolimatta
Kiinan edistys jatkuu edelleen
Paljon puheenaihetta antanut Kiinan kommunisti­puolueen
keskuskomitean päätöslauselman teksti
Teollisuuden kokonaistuotanto Kn- , kaan vuonna
nassa kasvoi kuluvan vuoden ensi- i naismaara oli
1958 viljasadon koko-
230 miljoonaa tonnia.
puoliskolla 65 prosentilla ja rautatie­kuljetuksien
maara 49 prosentilla
mika merkitsee 35 prosentin lisäystä
vuoden 1957 satoon verrattuna, puu-verrattuna
vastaaviin lukuihin v«me I villan 2,1 miljoonaa tonnia, lisäys
vuonna, todetaan Kiinan Kommunis- | edelliseen vuoteen 28 prosenttia. T a ­lisen
Puolueen kahdeksannen yleis- ma oh eittämättä enttam suuri harp-
Litunnon antamassa julkilausumassa.
Yleisistunto pidettiin Mao Tse-tun-
Bin puheenjohdolla Kiangsin maa­kunnassa
sijaitsevassa Lushanm kau-punyi-
sa elokuun 2—16 puivina.
Maatalouden tuloksista kuluvana
vuonna todetaan julkilausumassa, et­tä
vaikka kylvopinta-ala viime tal­vena
jonkin verran laski ja vaikka
monilla paikkakunnilla kuivuus ja
tulvat ovat olleet suurena vaikeute­na,
o.soittaa keSaviljojen keskimääräi­nen
sato hehtaaria kohden nousua,
ja vehnän, varhaisriism ja juurikas­vien
kokonaissato ylittaa viune vuor
den poikkeuksellLsen runsaat .satotu­lokset.
Hyödykkeiden vähittäismyyn­nin
maara oh taman vuoden alku-paus
eteenpäin. Mutta tältä pohjal­ta
laaditut viljan ja puuvillan tavoi-temäarat
kaipaavat tarkistusta. Edel­leen,
viime vuonna tuotetusta 11.08
miljoonasta tonnista terästä. 3.08
miljoonaa tonnia tuotettun paikallis-ten
yksinkertaisten menetelmien
avulla ja käytettiin maaseutualuei­den
tarpeisiin. Nykyaikaisin mene­telmin
tuotetut teollisuuden tarpei-
.siin käytetyn teräksen kokonaismää­rä
oh 8 milj. tonnia, mika merkitsi
49.5 pro-sentm lisäystä vuonna 1957
tuotettuun 5,35 miljoonaan tcraston-nim
verrattuna. Huomioon ottaen
tana vuonna maatalouden palveluk­sessa
olevan työvoiman osoittautu­neen
jonkin verran riittämättömäksi.
puoli-skolla 23 prosenttia vume vuo-l on esitetty, etta tulevaisuudessa päi­den
vastaavaa lukua suurempi. Huo­limatta
vähittäismyynnin maaran
nopeasta kasvusta, vac.slon ostokyky
on kasvanut viela nopeammin, ja
jonkin aikaa ovat muutamien kulu-tustarvikkeiden
varastot olleet niu­kat.
Hallituksen ja paikallisten vi­ranomaisten
tehokkaat ponnutukset
elintarvikkeiden, tehdasluotteiden ja
jokapaivahseen käyttöön tarkoitettu­jen
kasiteollisuustuotteiden tuotan­non
lisäämLseksi seka kesa viljan
markkinointi ovat muuttaneet kui­tenkin
varastotilanteen paremmaksi.
Kokonaisuudessaan on taloudellinen
tilanne vuoden ensipuoliskolla ollut
hyvä, todetaan julkilausumassa edel-leen.
Ke.skuskomitea on sita mieltä, etta
katsoen viime vuonna ja taman vuo­den
ensipuoliskolla saavutettuihin
hyviin . tuloksiin on täysin mahdol­lista,
jo tänä vuonna täyttää alun­perin
! toisen viisivuotissuunnitelman
viimeiseksi vuodeksi) (1962) asetetut
teollisuuden ja maatalouden tuotan­non
päätavoitteet. Tama toisen viisi­vuotissuunnitelman
päätavoitteiden
täyttäminen ennen määräaikaa on
taman'vuoden tärkein tehtävä;'
Valtion tilastollisen keskustoimis­ton:
kansantaloutta koskevien viime
vuoden tilastojen pohjalla ja kuluvan
vuoden kuuden ensimmäisen kuu-
,kauden aikana tapahtuneen maata--
louden ja ; teollisuuden ; kehityksen
valcssa sekä' huomlö&n ottaen suuril­la
alueilla maassamme äskettäin sat­aneen
vakavan kuivuuden j a tulvat,
puolueen kahdeksas taysi-istunto tar­kisti:
uudelleen itämän vuoden kanv
santalouddn kehityssuunnitelman ja
totesi, että alkuperäiset tavoitteet tä­män:
vuotises.sa; suunnitelmassa oli
asetettu liian korkeiksi ja: kaipaavat
asiallista uudelleenarviointia.
Vuoden 1958 ennätyksellisellä sa­dolla
ei ole vertaista;:maamme histo-ria.
s.sa. Arvioidessaan sellaisen en-nennäikemättömän:
runsaan sadon
pohjalla tämän . vuoden tavoitteita
maataloustilastoja' hoitavat: viran­omaiset
1 kokemuksen puuttue&.sa
useimmissa : tapauksissa ;v erehtyivät
yliarviointiin.; Sitäpaitsi tämän • en­nätyksellisen;
runsaan sadon korjaa-misejcsiei
ollut käytettävissä riittä­västi
työvoimaa. Tästä taas oli seu­rauksena,
että vlljan^lelkkaamlnen,
puiminen Ja varastoiminen' joudut*
tiin: suorittamaan' Jonkin verran hä­tiköiden.
Tarkistettu jen. tietojen mu-icalliset
viranomaiset määräävät yk­sinkertaisin
paikallisin menettelyta­voin
tapahtuvan teräksen tuotannon
niin etta se vastaa paikallista tar­vetta
ja on sopusoinnus.sa paikallis­ten
olosuhteiden kan-s-sa; tata teräk­sen
tuotantoa ei enaa .sisällytetä val­tion
suunnitelmaan. Hiilen tuotanto
päätettiin järjestää saman periaat­teen
mukaisesti. Keskuskomitean
kahdeksas täysistunto on sitä mieltä,
että taman vuoden tavoitteet teräk­sen,
hiilen, viljan ja puuvillan koh­dalta
on määriteltävä uudelleen seu­raavasti:
terästä 12 miljoonaa tonnia,
hiilta 335 miljoonaa tonnia, viljaa ja
puuvillaa noin 10 prosenttia enem­män
kuin vuonna 1958.
Kiinan Kommunistisen Puolueen
keskuskomitean kahdeksas täysistun­to
tähdentää, että uudelleenarvioitu
vuoden 1959 kansantalouden kehittä­miseksi
laadittu suunnitelma merkit­see
Jälleen askelta eteenpäin. Terak-
.sen tuotanto tulee olemaan 4 miljoo­naa
tonnia edellisen vuoden 8 miljoo­nan
tonnin tulosta parempi, lisäys on
50 prosenttia; hiilen tuotanto kasvaa
65 miljoonalla tonnilla, mika merkit­see
24 prosenttia: viljan ja puuvil­lan
kohdalle asetetut tavoitteet mer­kitsevät
huomattavaa nousua ensim­mäisen
viisivuotissuunnitelman kes­kimääräiseen
vuosittaisen lisäykseen
verrattuna (vilja 3,7 pros. ja puu­villa
4,7 pros.). Tayttäessamme ta­man
vuoden uudelleen arvioidun ta-lou.
ssuunnitelman tulemme täyttä­mään,
ylittämään tai miltei täyttä­mään
toisessa viisivuotissuunnitel­massa
vuodeksi 1962 asetetut seuraa­vat
tavoitteet: teräs, huh, puutavara,
metalliteollisuuden varusteet, voima-laitosvarusteet.
työstökoneet, paperi­teollisuuden
koneet, suola, vilja ja
puuvilla. Tama tekee mahdolhseksi
seuraavan kolmen vuoden aikana
jyrkästi korottaa toisen viisivuotis­suunnitelman
alkuperäisiä tavoitelu­kuja
ja ponnistella entistä tehok­kaammin
kansantaloudessamme ole­vien
tiettyjen heikkojen renkaiden
vahvistamiseksi. Se antaa meille
myös mahdollisuuden pyrkiä kymme­nessä
vuodessa toteuttamaan i sku-lauseemme
"Tavoitamme viidessä­toista
vuode.ssa Britannian raskaan
teollisuuden tuotteiden tuotannossa"
sekä ylittaa jo paljon ennemmin
maatalouden kehittämiseksi laadittu
k a k S I toistavuotissuunnitelma, joka
alunperin on laskettu tulevan suori­tetuksi
loppuun vuonna 1967.
perialistiset i ristiriitaisuudet niiden
ja fasististen valtioiden välillä voi­daan
poistaa sodan aloittamisella
Neuvostoliittoa vastaan. ^^^^^^^^
Länsivallat rahoittivat ja aseisti­vat
hitleriläisenSaksan;i;nerohkair
sivat sitä hyökkäämään - Neuvosto:^
liittoon ja samalla ne. laskelmoivat,
että: kun Saksa ja Neuvostoliitto
heikentyvät oletetussa soflassa niin
silloin ne voivat yhdellä iskulla
pyyhkäistä pois niin imperialistiset
kilpailijansa kuin ensimmäisen so­sialistisen
valtion.
"Antakaamme niiden vuodattaa
toistensa veri -kuiviin" * sanoi Tru-man,
ja monet canadalaiset toisti­vat
sitä kaikuna, vieläpä senkin jäl­keen
kun Saksa hyökkäsi,Neuvosto­liiton
kimppuun 1941 ja ennenkuin
itse Yhdysvallat joutui sotaan kos­ka
-Hitlerin liittolainen Japani
hyökkäsi Pearl Harboriin.
(On aina muistettava, että Yhdys­vallat
yhtyi sotaan vasta senjälkeen
kun Neuvostoliittoon oli hyökätty
ja jälkeen sen kun muodostettiin
Britannian ja Neuvostoliiton soti­lasliitto
v. 1941.)
* * •
Länsivaltain laskelmoinnit osoit­tautuivat
vääriksi. Hitler, jota "rau­halliset
valloitukset" oliva vahvis­taneet,
kääntyi imperialistisia kil­pailijoitaan
Britanniaa ja Ranskaa
vastaan. .
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus
tehtiin vasta sen jälkeen kun Neu­vostoliitto
oli monia vuosia epätoi­voisesti
taistellut kollektiivisen tur­vallisuussopimuksen
puolesta ja
yrittänyt saada aikaan toimenpitei­tä
fasistista akseliliittoa vastaan ja
kun se kärsi näissä yrityksissään
petymyksen sekä joutui eristetyksi.
Sopimus antoi Neuvostoliitolle
melkein kaksi vuotta hengähdysai-kaa.
Tämä aika toi lopuksi voiton ra­sisminvastaisille
voimille ja aiheut­ti
sotilaallisen tappion hitleriläisel-le
Saksalle.
(Oikeistososialistien vastuu siitä
(Jatkuu 4:11a sivulla)
Kauhanen on yhä
huippuvedossa
Helsinki. — Sunnuntaina järjesti
TUL:n helsinkiläinen seurayhtymä
ensimmäiset kansalliset yleisurhei­lukilpailut
sitten yleisurheilun yh
teistoiminnan katkeamisen jälkeen.
Syyskolea sää oli verottanut sekä
kilpailijoita, että erikoisesti yleisöä.
Koska ei kilpailun aikana satanut,
saatiin kilpailut suoritettua vaike­uksitta.
Kilpailujen parhaasta tuloksesta
vastasivat TKT:n Olavi Kauhanen
heittämällä keihästä 75.48 sekä Ei­no
Simelius HKT:sta korkeushyppy­tuloksellaan
194.
Kilpailujen jälkeen voitiin tode­ta,
että vaikka TUL on vaikeuksis-
Martin Laiiertekit
lo^tolulokseh
lO-ottelusa
V J ' , » ; "n VT-:.
Duesseldorf. — Lyhyiden aitojen,
maailmanennäty^smies MartihLauerfV
saavutti sunnuntaina; 10-otteU)9^
uuden Saksan ennätyksen .7,955..'
Lauerparansi ennätystä peräti,,0)0^
pisteeUä;Maiailman< parhaiden^ luet-^';
telossa ovat hänen edellään:ainöasi^i
taan neuvostoliittolainen maailnuin-k
mestari Kusnetsoy (8,357), amejRiliix
kalainen Kafer Johnson ja .neuyo^;^:
toliittolainen Kutenkov. ,
Jos Lauer olisi onnistmnit kie-jj
konheitossa . biemstn ^p^emmin»
si 8,000 pisteen raja inennyt, r l l ^ T ;
Hänen sarjansa Saksan lOnöttela?;
mestaruuskilpailuissa: oli seuraava:
100 m — 10,2. pituus— 722, kor-^
keus ^ 183i kuula — 14.28, 400 m
48,5i 110 mn aidat — 13,8, kiekkil^
— 36.88, keihäs. 56.32, seiväs 390i^
1,500 m ^4.34,6. •
Naisten 5-ottelun voitti Gertrud^
Hantsohk tuloksella 4.453. Edeltraut t
Keller-Eiberlen tulos oli vain |ak-[
si pistettä huonompi. ' «
Eino Olaanen voitti
Pohjoisntaiden
maratoonin
Pori. — Viime sunnuntaina suo-*
ritettiin Pohjoismaiden maraton-ja ^
10-ottelumestaruuskirojen maratoa-^
juoksu. Tämän vuoden Bostöi^n*
maratonin voittaja Eino Oksanen*
kävi kovan kamppailun kuliivkn^
vuoden Suomen mestarin Olavi *
Mannisen kanssa^ Ratkaisu tapaMuiv
vasta ratakierroksen aikana. Smk*
Oksasen onnistui lisätä 5 metrin
etumatkaansa vielä muutamalla-^
metrillä ja lyödä Manninen 8 's^.
kunnilla. Miesten loppuajat Olivat"
2.25.35 ja 2.25.43. Paavo Kotila vai^"
misti Suomen kolmoisvoiton. Ruot-"
sin Vaide sijoittui neljänneksi
10-ottelun voitti Markku Kahma.
pistemäärällä 6,624. Suomalaiset^
saivat myös kolme seuraavaa sija^^
Repo 52.99 "
Helsinki. — Kesän pisin kiekko;^
kaari suomalaisen heittämänä naii''
tiin sunnuntaina Haapamäellä sikS-^
Iäisten Urheilijain kansallisissa k iP
pailuissa. Kolhon Urheilijain Pent^
ti Repo sai kiekkonsa Ientämääii.v
52.99. mikä samalla oli miehen^
oma ennätys. 1 „
sa kilpailutoimintansa järjestäocii-^:
sessä, eivät ne tule olemaan voit-"
tamattomia. TUL':n urheilijat vöi-^
vat olla siitä täysin luottavaisia, et^,
tä niin kansallinen kuin kansain­välinen
kilpailutoiminta tullaäiu
pitämään yllä tason vaatimissa;
puitteissa. ;"'
Canadalainen kolmanneksi Pan Ameri­kan
kisojen maratoontlla Cliicagossa :
Chicago. — Täällä useita päiviä
jatkuneissa amerikkalaisten maiden
kisoissa suoritettiin maratonjuoksu
keskiviikkonapa voitti sen USArn
Kelly ajalla 227.54, mikä on yli
4 minuuttia parempi entistä kiso­jen
ennätystä. Toiseksi sijoittui yh­dysvaltalainen
James Green.
Kolmanneksi sijoittui Gordon
Dickson, Hamiltonista, Ont., ajalla
2.36.18,6. Dickson sijoittui viiden­neksi
brittiläisen yhteisön kilpai­luissa-
viime vuonna.
Näissä Chicagon kilpailuissa ovat
USA:n edustajat korjanneet mel-'
kein kaiken kullan. Canadalaiset
ovat saaneet yhden toisen sijan 3^
kahdeksan kolmatta sijaa. Kymme­nessä
lajissa ovat USA:n edustaj^^f
saavuttaneet kolmoisvoiton. ' l i
Keskiviikkona Canada aiheutti
USA:lle ensimmäisen tappion näisV
sä kisoissa, voittaen miekkailussa
tuloksella 9—7. v>-
Canadalainen; Randy^ Mason si?.
joittul keskiviikkona suoritetussa
1,500 metrin juoksussa viidenneksf
ajalla 3.49,1. -
"Kuin rrkka rokassa"
. Eräs ärtyneensävyinen lehtemme
lukija kysyi päivänä muutamana
puhelimitse: "Missä vaiheessa on
se; rouva Sauramo-juttu?:Onko TOUT
va tunnustanut tekosensa? Joutui:
ko hän. vankilaan vai saiko urotöis­tään:
jonkunlaisen ristin. tai: Man­nerheim-
merkin?" M
kerro meille tiedonhaluisille yksi:
tyiskohtaisesti tämän mielenkiin­toisen
jutun kehitystä?"
Saatuamme vihdoin puheenvuo­ron,
me yritimme :puolestamme se­littää.
1) että kuten kysyjä tietää,
Vapaus .on : ai suomenkielinen
lehti tässä maassa joka on tästäkin
asiasta kertonut.: kaunistele
mun totuuden, meillä kun ei ole
siinäkään asiassa''oma .lehmä :'0jas:
sa" ja 2) että pikkulehtenä meillä
on kuitenkin jatkuvana päänvaiva­na
tilan vähyys.
Kolmesti viikossa ilmestyvä: pik-kulehti
ci luonnollisestikaan voi ju­listaa
New York Timesin lailla, et­tä
se "julkaisee kaikki painettavak^
si; sopivat" tiedot e- eikä tätä jaloa
aatetta toteuta Ne\v York Times-kaan,
sillä sen palstoille, ei syystä
tai toisesta sovi paljoakaan työ­väen
asioita.
Kuten sanottu pikkulehtien yh­teisenä
pulmana bn tilan puute ja
niiny JoutuvatJ niiden toimittajapo-loiset
V puntaroimaan.: mikä ' on, leh­den
; lukijan kannalla kaikkein tär­keintä
j a mielenkiintoisinta. Emme
luonnollisestikaan, sano, että tässä
ainehiston valinnassa. onnistuttai­siin
.aina: .läheskään tyydyttävästi.
Päinvastoin tapahtuu usein, että
kaikista: hyvistä aikomuksista huo­limatta
pääsee lehteen jotakin tois­arvoista
Ja se tarkoittaa^ että:'tilan-puutteen
takia jää silloin pois -jor
takin tärkeämpää.
;. Näin on saattanut-tapahtua rou­va^;
Sauramo-jutunkin käsittelyssä.
Siitä olisi ehkä voitu enemmän kerr;
toar kuten "ärtynyt" lukijamme
huomautti. Toisaalta on ehkä tun-nustettavai
että paljon on nykyään
tärkeitä : asioita;: liman ^ miiuta on
kuitenkin selvääv että kunhan tämä
asia •- tulee : ratkaisuvaiheeseensa.
Vapaus välittää siitä viivyttelemät­tä:
tiedot tämän mantereen suoma­laisille,
jotka ovat vuosien varrella
tottuneet siihen, että ainoastaan
Vapaudesta saa sellaisetkin; tiedot,
jotka eivät syystä tai toisesta miel­lytä
porvarisetiä ja -tätejä.
:Tyydyttääksemme "ärtynyttä" lu­kijaamme:
ja samalla: korjataksem-me
tämän:jutun-tiimoilta sen au-kon;
vmikä on käsittelemättä jäänyt,
meidän velvollisuutemme: on ker­toa,
että rouva' Karin Sauramo —
jota syytetään siitä että hän on
kavaltanut sotaorvoilta 32 miljoo­naa
markkaa s^: oli Helsingissä oi-;
keuden edessä :elokuun^25;pnä>kolr;
mannentoista kerran vastaamassa
tekosistaan.
Tässä oikeuskiiulustelussa rouva.
Sauramo esitti myös oman loppu­lausuntonsa,
missä hän alleviivasi,
että 32 miljoonan markan kavallus
oli loppujen lopuksi "kuin rikka
rokassa".
Aivan niinkuin mitalissa on myös
sotakummivaliokunnassai tapahtu­neissa:
kavalluksissa: kaksi; puolta,
sanoi .rouva Sauramo väittäen, että
hän: on hankkinut miljardin: mar-
: kan :suuruisen rahamäärän jManner-heimliiton:;
sotakummivaliokutinal-le.
.
: Ja vastaten oikeuden puheenjoh­tajan
tiedusteluun, :mihin ovat :ka-välletut
rahat menneet, rouva Sau­ramo
lausui noin nimeensä:. "Ra­hat
ovat menneet kaikennäköisiin
jokapäiväisiin j u t t u i h i n " — ^ — ^ -
Minua syytetään kavalluksesta,
yksityisen asiakirjan väärentämi­sestä,
-mikä asianomistajan taholta
katsotaan yleisen asiakirjan väären­tämiseksi;
epärehellisestä rikokses­ta
sekä jatketusta petoksesta. Ka­vallukset
olen myöntänyt suoritta-,
neeni, mutta kiistän syytteen Kan-sallis-
Osake-Pankin Katajanokan
konttorin ;shekkitilillä'368<rötieiden
varojen kohdalta, sanoi rouva 5aur
ramo.
: Sokerit olivatkuitenkin pohjalla,:
sillä :rouvaSauramo; vetosi suureen
hyvyyteensä seuraavasti:
"Lopuksi haluan huomauttaa, et­tä
olen avoimesti tunnustanut syyl­listyneeni
tekemiini väärinkäytök­siin.
Vaikka ymmärränkin yleisen
mielipiteen- minua kohtaan osoitta­man
suuttumuksen; on tässä yhtey­dessä
i.kuitenkin: huomioitava mita-:
lm toinen : puoli. Käsitykseni on^;
että moni sotaorpoperhe sittenkin
on? minun työni kautta saanut siti
tukea, jota se on kaivannut, ssillS
koko sotaorpojen avustustoiminta:
olisi jo vuonna 1948 varojen puilta'
teessä ollut pakko lopettaa (sota;
orpojen kohtalosta huolehti- siis
Suomessa hänen käsityksensä mlT"
kaan vain yksi ainoa suuruus, rött"::
va Sauramo? — K.), ellei hyv8^-
tekeväisyyskaupoilla olisi saatu'^U-sävaroja
ja katson, että ellen oma^
si onnettomuudekseni olisi suostu­nut
sotakummivaliokunnan^^tyjiBi:
piiriin, olisi sotakummivaliokuntk
jäänyt noin yhtä miljardia ~ mark^
kaa köyhemmäksi . . .ICaiken edel*
lä olevan lisäksi haluan vielä! ke);-
ran korostaa, j i tä entinen mieheni:
(eversti Sauramo — K.) sen enem­pää
kuin kukaan-muukaan-perhee»-
ni jäsen ei ole ollut tietoinen ti^
kernistäni:: kavalluksista ennen :nii«:
den ilnlituloa.
Eihän toki aviomies mitään tie­dä
siitä, jos eukko kavaltaa 32 mif-
Joonaa markkaa ja käyttää ne " k a^
kennäköisiin jokapäiväisiin juttiti;:
hin", kuten rouva Sauramo aikai-seminin
selitti! • '^j,
'^Sanottakoon, että eversti Saurai-mon
puolesta ön' luvattu jättää pi­kapuolin
loppulausunto, ja ettH
syyttäjän: pyynnösUijutunikäsittelirv
lykättiin syyskuun 8 päivään. -Jj
"Tää korutont' on kertomaa." Se ~
täydentää käsittääksemme kaikc^
sen. mikä on jäänyt rouva Säura*
mon suurkavalluksesta viimeptf*
vinä kertomatta. Toivottavasti tfi*
mä vähän myöhästynyt selostus
tyydyttää "ärtynyttä" ystSviämn»-
kin. — Känsäkoura.