Vapaus, April 26, 1928

              Torstaina, huhtikuun 26 p;nä—Thur., April 26
1^
S . C . KEIL,
T O I M I T T A J A T :
T. S. CAELSON. B. A. TESHtJXEN, E- PtiUtONEM-B
^ i t c r e d «t tl>« Pott O t f i e * D e p m a e o t , O t t t w « . — «ccond eU»« m « « « r . ^ •
V A P A U S <LUI>«rtr)
Tha OBIT <rf F l a a l * T o r k e n i a Cwu<U. P a b l i ^ i e d l a S s d b u r . O a t , e r o T Mi»4«f.
T a o d i r . Wc-lo«*i«V. T h a r * J » r «a<J F r i i U y . .
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
I M / u i I a o t s k M t tl-00 k « t « . »2X0 U o l k « r t » « . ^ A T i o C t o o o n r a e a o i l a o t o k j e t SOe, p « l « u t a n a a . —
<riaM»mBBKonaol«k»«l SOe, Itert*. IIJ» S k c n u . — 57n«7BU>Im<»tul»et » I J » k«rt«, UM i —
»rfoexttthttotBliet t 2 i « k c r t » . $ 3 4 » k*k«i k e r t » * . — K i i t o t t t r a p t a k t e t IIÄ) I « m . — K a o l e a u a i b a o t o k -
k e r t » . 5»«. uaB>«kaa k i l t o d » 6 » e I u U i n m M t o t i n r l t S . — H « I a U « a t l e i H i « o « r t « t e M . k * «
saa. k m » . fiM k o l s * k e m a . — T O k t Ä k f l t o o t u J i a o n»ota»M«»«»»»n«» «»• » « » « " t " * ^
aawta£au c t a k ä M c a . — T U a o k i i a . {ofu c i a e a z u n h a . «i t o f l a U b e t t S a u i a . p a i u l • « ' • n f l r r w i . ] a i lU
ca t«k«iifc«w
T I L A U S H t N S A T :
I Tk. UM. 6 kk. » 5 0 . S kk. t l . 7 5 Ja 1 k k . * » I J » . — Y b d T a r a J l o l h l a i a S o o»
•ItMunie: l rk. t6M. i kk. t3M. S kk. t 2 4 0 Ja I kk. t l . 0 0.
•ekl Daoalla
U k t a a a « i « t a t OaaotBkaai p i t ä ä o U . k o n t t o r i a » keU» 12 OaettTmitpiiriM adaUiaeai « r k i » I i » i a ä -
• V t t a ^ a a taJBitni libactjr BoOdiat. S3 L o r a a Straat. P a h a l i a S3«W.
r^asdaa k a a R o r t : Ukmtj ZmOdiBt. K L o r n a S t . P a h a l i a 1038. PeadoaoUt Box 69. Suäbatj. 0»«-
C a a c r a l «Avaatlaiac m a a Tte. pct *oI. i o c k . M U i B o a chana foc a i a c b iaaartleo 7Sc. lkm Vtpta»
h O a b w i uitmi^adg •laittaai aaMii« tki F l a a i A P # o » K i a Caaada. ^ •
f a a a t u mUIoia Ukanaa aaa « a a t a a t f * a a i i n i l l i a a n U i ] a ai
• aUaaOa a i a a O i : J . V . K A M N A S T g Uikkaaaholtaja
a a . k i d o t t a k a a aadallaaa lilkkaaafcaiia)aa
Suomalaiset työläiset vappujuhliin
Canadassa olevat suomalaiset työ­läiset,
jotka kuuluvat eri työväen­järjestöihin,
ovat monia vuosia viet­täneet
Vappua tärkeimpänä juhla­päivänään;
aina ottaen osaa vappu­juhliin
ja mielenosoituksiin toisiin
kansallisuuksiin kuuluvien työläis-tovereittensa
kanssa, missä hyvään
sellaisia yhteisesti järjestetään. Paik­kakunnilla,
joilla ei ole mitään mah­dollisuuksia
tämän työväen kansain­välisen
juhlapäivän viettämiseen yh­dessä
toisten kansallisuuksien kans­sa,
järjestävät suomalaiset toverit
juhlan vieton, osoittaakseen solidaa­risuuttaan
maailman proletariaatin
vallankumoukselliselle liikkeelle.
Toukokuun 1 päivä on sorret^-
jen ja riistettyjen työtätekevien jouk­kojen
yhteiskunnallisista oikeuksis­ta
ja vapauksista taistelevan k*i-sainvälisen
työväenluokan järjestet­tyjen
voimien tarkastuspäivä; se on
koko maailman työväenluokan soli-daarisuudenosoituksen
päivä; se on
kapitalistiselle järjestelmälle anne­tun
taisteluhaasteen päivä; se on
toivon päivä. orjuutetuille ja riiste-tyille.
SuomaK^set työläiset, ja vieläpä
talonpojatkin monilla paikkakun­nilla
ovat käsittäneet tämän prole­tariaatin
kansainvälisen juhlapäivän
tärkeyden siitä sftakka, kun he alkoi­vat
ottaa o$aa Canadan työväenliik­keeseen.
Rinnan toisten työlait
toverien kanssa ovat he useita vuo­sia
tehneet raivaustyötä tämän maan
vallankumoukselliselle liikkeelle.
Monet ovat osoittautuneet luotetta­viksi
taistelijoiksi työläisten vaati­muksien
ja etujen puolesta eri aloil­la.
Olemme rakentaneet suuret ja
tehokkaat valistus- y.m. jäirjestöm-me
ja oman päivälehtemme. Olem­me
tulleet tämän maan ja koko maa­ilman
työväenliikkeen eroittamatto-maksi
osaksi. Sellaisena otamme
osaa vappujuhlien viettämiseen tä­näkin
vuonna. Monet sadat suo*
• malaiset työläiset, jotka ovat vii­meisten
vuosien kuluessa tulleet
Suomesta Canadaan, eivät ehkä ole
kaikkea aivan heti täysin oivalta­neet,
mutta nyt tuntevat jo liikkeem­me
ja rientävät mukaan käsittäen»
että sittenkin on välttämätöntä luok-kataistelijalle
löytää siteensä maan
tvöväenliikkeen taisteluissa ja jär­jestötoiminnassa.
Täten lujitetaan
sitä samaa rintamaa, mikä Suomes­sa
ollessa vuosittain vallankumouk­sellisilla
tunnuksilla nostatettiin uh-kahaasteena
sikäläisen ja kansain­välisen
kapitalismin orjuutusta vas­taan.
viimeisten vuosien taisteluissa on
Kommunbtipuolue noussut tämän
maan työväenluokan taisteluitten
ohjelman viitoittajaksi ja toimin­nalliseksi
johtajaksi. Yhä suurem­mat
joukot ovat omaksuneet puolu­eemme
taistelutunnukset ja tulleet
välttämättömyydellä sen johtamien
taisteluitten kannattajiksi.
• Puolueemme taholta tullaan jul­kaisemaan
erikoinen Vapunpäivän
manifesti, joka osoittaa työväenluo­kan
edessä olevan hetken tilanteen
kansainvälisesti ja tässä niaässa.
Siinä puolue osoittaa, että Neuvos­toliitto
on esiintymisellään rohkai­semassa
imperialismin orjuudessa
kamppailevia sorrettuja kansoja
(Kiinassa, Egyptissä, Intiassa, Ni­caraguassa
ja latinalaisessa Ameri­kassa
y.m.), josta johtuu^sitä vas­taan
keskitetty imperialistiseen mait­ten
varustautuminen, samanaikaisesti
kuin siihen yhdistyy kapitalististen
voimien keskinäisen sodan varusta­minen.
Canadalaisessa luokkatais­telussa
osoitetaan Hollingerin hir­vittävä
joukkomurha, Albertan,
Vancouver-saaren ja Nova Scotian
kaivostyöläisten kamppailut, Osha-wan
aiitotyöläisten taistelu, y.m. il­mauksiksi
työväen liikehtimisestä.-
Tilante^en pohjalla viitoitetaan tär­keimpinä
taistelutunnuksina, taiste­lu
sodanvaaraa vastaan» suhteitten
uusiminen Neiivostoliiton kanssa,
järjestymättömäin järjestäminen,
Canadan Työväenpuolueen rakenta­minen,
ammättiliittoliikkeen yhte-näistyttäminen
ja lujittaminen teol­lisuusliitoiksi
ja voimakkaan vasem­mistoliikkeen
järjestäminen näitten
pyrkimyksien tehokasta edistämistä
varten, ja työläisten ja talonpoikain
hallituksen puolesta.
Rientäkäämme vappujuhliin kom­munistipuolueen
taistelutunnuksien
puolesta! Osoittakaamme tänä vap­puna,
kuten ennenkin, valmiutemme
täyttämään paikkamme järjestyneen
työväenliikkeen riveissä! •
A. T. HILL.
Vapunpäivä 1928 —
Uusien teollisuustaistelujen aatto Canadan lyöläisille
Albertan kaivostyöläiset asettuvat
taasen liikekannalle taistellakseen
hiiliparooneja vastaan ja saadakseen
enemmän clämäA välttämättömyyk­siä.
Toukokuun ensimäisenä päi­vänä
todennäköisesti alkaa koko .Al­bertan
hiilialuetia käsittävä lakko-taistelu.
Vancouver-saarella ovat viimeiset
neljätoista \uo\\a järjestymättöminä
olleet kaivostyöläiset myös järjes­tymässä
ja menevät vapunpäiväksi
kahdenkymmenenneljän tunnin lak­koon
järjestäytymisen puolesta ja
vastalauseeksi työstäerottelemisia
vastaan. '
Näissä taisteluissa Canadan työ­läisillä
täytyy olla voimakas ää­nenkannattaja,
joka johtaa heitä,
pitää yllä heidän taisteluhenkeään
ja tekee vaatimuksensa tunnetuiksi
koko työväenluokalle. Kapitalisti-lehdet
eivät tule tätä tekemään. Ne
tulevat valehtelemaanr ja puolusta­maan
työnantajain etuja. Vain
Work2r-lehti, meidän taisteleva ää-ncnkannattajamirie
yhdessä vie
räUla kielillä ilmestyvien luokk.v
tiiistdlukannalla olevien työväenleh-tieri
Icaiissa — tulee tekemään kai­ken,
voitavansa kootakseen canada-laiset
työiäisec kaivoslyöläisiä tu­kemaan."
; '
Työläismiehet ja -naiset—-
Tukekcanihie omaa sanomalehdU-ioämine!
AfUstcJ:comme sitä iaisielujemmc
tukemisessa!
Meidän dollarimme auttavat Wor-ker-
lehden voiman ja vaikutuksen
kasvariiista!
Laajentakaamme W orker-lehd.en
levikkiä!
Tehkäämme siitä Canadan työ­väenluokan
joukkotahdon ibnaisija!
Kaikkialla tarmokkaaseen loppu-ponnistukseen
Workerin levitys- ja
avustusryntäyksessä !
Neljämiljoonaa
Kirj. Scott Nearing.
Neljämiljoonaa osaketta niuutti
omistajaa yhdessä päivässä New
Yorkin osakepörssissä. Seuraava­na
päivänä osakkeiden luku saavutti
4,790,000. Tämä oli kolmastoista
päivä sarjassa, joiden kuluessa 3,-
000,000 osaketta, tai enemmän muu­tettiin
omistajalta toiselle. Radio-,
moottori-, öljy- ja rautalieosakkeet
kilpailivat keskenään tehden kei-notlclim
villiksi. , ,
Pari A-iikkoa takiiperin Ncu" Yor­kin
osakepörssissä myyliin eräs
paikka $350.000 hinnasta. Keinot­telun
ollessa korkeinimillaan. paikka
muutettiin omistajalta toiselle $375,-
Ö00:Ua, joka on samalla ennätys­hinta.
Paikka New Yorkin osakepörssis­sä
oik«niltaa onn"slajansa saamaan
sijan pörssihiioneessa, missä hän voi
ostaa ja myydä osakkeita ja bondeja
(arvopapereita), saavuttaakseen
voittoja itselleen tai liikekumppa­neilleen.
Taloudellisia arvoja ei luoda osa­kepörssissä.
Kaupairvälittäjä» joka
ostaa ja myy, sekä asiakas, joka fi-laa
arvopapereita, ostaen ja myy­den,
tekee sen pääasiallisesti saa­dakseen
jotain ilmaiseksi. Se on
uhkapeliä jossa tulokset merkitään
miljoonbsa.
Uhkapeli on vanha leikki, jota ih­miset
ovat harjoittaneet monissa pai­koissa
ja monilla eri tavoilla, mutta
luultavasti ei koskaan ennen ole
kukaan ollut halukas maksamaan
S375,000 oikeudesta Riistääkseen
toista henkilöä uhkapelissä. Ehkä
ei koskaan ennen niin monet ihmi­set
» ja niin paljolla rahalla varus­tettuna,
ole olleet halukkaita val­tuuttamaan
uhkapelureikseen' kou­rallista
osakekaupanvälittäjiä.
Neljämiljoonaa työttömänä: leipä-linjoissa
Bowery'lla (eräs katu New
Yorkissa); kärsivällisesti odottamas­sa
Illinoisin ja Ohion työnvälitys­toimistoissa;
kuljeskelemassa kaduil­la
tuloksettomassa työnhaussa; is­tuskellen
toivottomana kotona; pii­rittäen
avustusyhdistyksiä S L Louis*-
issa; poliisin ahdistelemina Los
Angelesissa.
Rikkautta, loiseläjiä, kurjuutta,
vuonna 1928 Yhdysvalloissa.
Urlie3iiliike
Ryhtyessämme koskettelemaan ur^
heilulUkettä, Uenee paikeOIaan heti
alussa huomauttaa, että kysymyksessä
el ole senttimetrit Ja sekunnlnosat,
vaan kysymys on psäjoa enemmästä.
Urheiluliike yleensä Ja erityisesti myös­kin
työväen urheiluliike, on muodos­tunut
verrattain huomattavaksi yhteis^
kunnalliseksikin tekijäksi, puhumatta­kaan
sen terveydellisestä Ja kasvatta­vasta
merkityksestä. Ja lähinnä tähän
tuntoon raahataan suomalaisia mie-1
; h i ä j a v i e l ä p ä naisiakin vastaamaan;
: j u u r i n i i s t ä rikoksista joista **Kul-
' k u r i k i n " k i r j o i t t i j a jotka kokoil-laan
aina j u u r i " K u l k u r i n " mainit-
Pohjois-Ontarion piirin '^^Sfr*"
NAISTEN OSASTO
naisosastoille M. A- o.
Ednstajakokookseen valmistautumaan
Pohjois-Ontarion piirin C. T.-nais-ten
liiton osastojen edustajakokouk­sen
olemme päättäneet pidettäväksi
Timminsissä 29 p n ä huhtik. 1928, a l ­kaen
klo 10 ap.
J ä r j e s t ä j ä m m e , toveritar Sanna K a n -
nasto puhujamatkallaan käydessään
valaisi meille miten tarpeellista olisi
kerran tai kahdesti vuodessa saada
y h t e i s i ä edustajain neuvottelukokouk­s
i a aikaan.
T ä m ä on siis ensi kertaa kun Poh­jois-
Ontarion piirin naisosastojen edus­tajat
kokoontuvat pohtimaan päivän
t ä t k e i m m i s t ä kysymyksistä. Oletan,
e t t ä t ä m ä n k i h p i i r i n naisosastot ovat
usein tuumineet edustajakokouksien
tarpeellisuudesta, vaan se o n Jäänyt
sikseen syystä, e t t ä he ovat epäröi­neet
niiden onnistumisen suhteen.
T o i s i n sanoen, heiltä pn puuttunut
luottamusta omiin voimiinsa, ajatel­l
e n ei voivansa i i i i n suuriin alottei-h
i n ryhtyä kuin edustajakokouksen
järjestelyyn. Tosin edustajakokous
v a a t i i k i n harkintaa Ja j ä r k e i l y ä sekä
summan varoja, varsinkin ensikerta­l
a i s i l t a . Mutta jos me niissä onnis­tumme,
n i i n suloinhan olemme otta­neet
senkin askeleen eteenpäin mita
olemme jo vuosia mielessämme hau­toneet.
Sillä tosiasiahan on, e t t ä:
«Eteenpäin elävän mieU". Siis teh­käämme
vointimme. että saapuisi l u ­kuisa
edustajajoukko, sillä sitä vilk­kaammaksi
7 Ja mompuolisemmaksi
muodostuu kokous, langeten tulos t u ­levan
toimintakautemme eduksi.
Edustajakokouksien tarkoitus pn l ä ­h
e n t ä ä eri osastoja toisiinsa j a ' a s i o i ­den
käsittelyiden kautta valaista
meille uusia toimintamuotoja sekä h e ­r
ä t t ä ä työläis- Ja talonpoikalsnaisissa
selvempää luokkatietoa. Sillä s i t ä me
ehdottomasti vaadimme tällä vuosi­sadalla
v a e l t a ^ t a työläisnaisUta.
Myös kehoitan Pohjois-Ontarion
p i i r i i n kuuluvia naisosastoja valmis­tautumaan
köyhälistön juhlapäivän,
V a p im varalta, muodostaen mielen­osoituksia
sekä muita agitatsioniti-lalsuuksia,
missä ne hiukankin vaan
k ä y p ä i n s ä . . , .
Anni Sipilä," p i i r i n siht.. Box 215.
Kapuskasing-, Ont.
Ilmat ovat t ä ä l l ä pohjolan perillä
hyvin koleat. Lunta on v i e l ä maas­sa
j a l ä m p ö m i t t a r i n ä y t t ä ä kylmää
aina y l i ; 10 :n asteen. Tämä tekee
sen, e t t ä paljon t y ö l ä i s i ä joutuu k i -
r i s t e l e m ä ä n n ä l k ä v y ö t ä n s ä kireäm-m
ä l l e , odotellessaan kevään saavut­t
u a uusien t y ö p a i k k o j e n aukeamisia.
N i i n sanotun M. & B. C o : n työ­p
a i k o i l l a on ollut viime viikkoina,
kerrassaan hyvä t ö i h i n pääsy, joten
p u u t y ö l ä i s i l l ä oli helppoa t y ö n saan­ti.
Niinpä suomalaisiakin sai ^ t y ö -
Voimansa kaupaksi kymmenittäin.
Nyt taas on tilanteessa tapahtunut
pikainen k ä ä n n e . Lisätyövoiman ot­to
on katkaistu j a v i e l ä p ä on pantu
oikein ilmoitukset ulos, e t t ä miehiä
ei enempi oteta.
Vapaudessa t ä ä l t ä Kapuskasingis-ta
ollut kirjoitus, jonka on kirjoit­tanut
" K u l k u r i " , on saanut aikaan
j o i l l a k i n tahoilla suurta "sensätsio-n
i a " . Eikä ihme, sillä uskalsihan
k u l k u r i kajota, vaikkakin hiotulla
h ä n kajota, vaikkakin hiotulla
hatunkioiden" pienoiseen penkomi­seen.
Joillakin tahoilla ollaan sen
suhteen raivostuneita, mutta kyllä
kai " K u l k u r i " oli s i i t ä jo etukä­teen
tietoinen, e t t ä jos tunkioita
pöyhii, niin se haisee, siksi kunnes
s i t ä pöyhitään niin kauan, e t t ä se
on tullut s i i r r e t t y ä kaatopaikalleen.
Koska tuon kirjotiiksen kirjotta jak­si
s y y t e t ä ä n y h t ä j a toista henkilöä,
sellaisia joilla ei ole sen suhtfeen
p i e n i n t ä k ä ä n alptetta, n i i n ajattelin
p i s t ä ä nenäni pyykkiin j a sanoa:
ä l k ä ä t h e i t t ä k ö kapulaa päin sei­n
i ä , sillä se v o i kimmota omaan ot­saanne,
sillä sananlaskussakin sano­taan,
e t t ä se- k o i r a ä l ä h t ä ä mihin
kapula sattuu. Näin ollen autan
tuon kapulan kimpoamista " K u l k u ­r
i n " puolesta, todistamalla, e t t ä se
oli l i i a k s i k i n totta j a toivon, että
" K u l k u r i " edelleenkin kirjoittaa
paljastuksia koska h ä n on noinkin
tietoinen t ä m ä n k y l ä n e l ä m ä n t a v o i s ­ta.
Voin puolestani minäkin lau­sua,
e t t ä t i e t ä ä k s e n i en luule koko
k y l ä s t ä löytj-vän muuta kuin yhden
ainoan ruokatalon (joka on juuri
h i l j an perustettu, samalle paikalle
mistä edeltäjä joutui muuttamaan
toisille paikkakunnille kaupungin
poliisien j a pienien nappisaksojen
saattamana, osan liikemiehien jää­dessä
\Tiodattamaan kaihon kjryne-l
e i t ä ) , ja jonka ruokalan seinässä
on ilmoitukset, e t t ä . v i i n a n juonti
Matkalta
On kai e h k ä paikallaan tiedottaa
jotain s i i t ä matkasta, jonka Vapauden
oma edustaja teki H a l i f a x i i n j a sieltä
New Y o r k i i n Ruotsin-Amerikan lin­j
a n laivalla.
Matkan alkutarkoitus oli johtaa V a ­pauden
oman henkilön kautta mat­kustajat
Montrealista Ruotsin-Ameri­kan
linjan laivaan "Stockhohn", sekä
samalla tutustua linjan asiamiehenä
l i n j a n laivoihin sekä yleensä matkus-t
a j a ln talletuksiin ja mukavuuksUn.
Matkalle lähdettiha Montrealista
huhtikuun 4 päivän illalla keUo 7.
L i n j a n puolesta oU varattu erikoisvau-nuja
matkustajia varten tarpeeksi
monta, e t t ä ei ollut m i t ä ä n ahtautta
junassa. Ja Joissa vaunuissa oli a i ­noastaan
Suomi-rmatkailijoita. Muka­n
a seurasi Kauppinen. Joka oli i l ­moitettu
viralliseksi seurueen johta­jaksi,
sekä Vapauden Montrealin
konttorin hoitaja Ja l i n j a n Montrea­l
i n konttorin ylihoitaja, Mr. A. Rut-qwist,
joka koettlkin järjestää mat­k
a n niin mukavaksi kuin suinkin
mahdollista. Esim. matkustajille tar­j
o t t i in kahvit Junan ravintolavaunuis­sa.
Matka sujuikin koko hauskasti
l e i k i n laskussa ynnä muussa, kaikki
ollen hilpeällä päällä. Ainoa huo­mattava
tapaus junamatkalla tapah­t
u i heti alussa, e t t ä kaksi matkusta­j
i s t a oli Montrealin iloliemen vaiku­tuksesta
unohtaneet matkatavaransa
sekä pilettinsä j a passinsa Montrea­l
i i n , joten heidäii piti palata takaisin
hakemaan tavaroitaan-
K a i k i l l a ei kuitenkaan ollut yhtä
hauskaa, sillä samassa junassa oli
vartioiden saattamana 25 Canadasta
karkoitettua. joista kaksi suomalaista.
Vartiat antoivat keskustella karkoitet-tujen
kanssa, etenkin, suomalaisten
kanssa, jotka molemmat olivat heik­kohermoisia.
Aarne Keränen, kotoi­s
i n Karungin Haapajoen kylästä O.
L., ollut t ä s s ä maassa 4 vuotta Ja tuo­t
i i n Winnipegin ympäristöltä, oU siinä
puoleen tulemme k i i n n i t t ä m ä ä n huo­miota.
Porvaristolle on urheilu t ä r k e ä po-liitth^
en välikappale, ase m ä ä r ä t t y j en
poliittisten tarkoitusperien saavutta­miseksi.
Porvarilliset lehdet tunnus­tavatkin
suoraan, e t t ä urheilun avulla
on esimerkiksi Suomi saanut maail­man-
inahtavien k i i n n i t t ä m ä ä n itseen­s
ä suurempaa huomiota kuin muutoin
olisi ollut mahdollista. Onpa sanottu,
e t t ä suomalaisten urheilusaavutukset
ovat ratkaisevalla vaikuttaneet eräi­d
e n ulkomaisten' Valtiolainojen saami­seenkin.
Mutta urheilu palvelee vielä eräitä
muitakin porvaristolle odollisia tar­koitusperiä.
Urheiluelämä itsessään
ö n Jotain sellaista,. Joka tenhoaa Jo­kaisen
terveen ihmjsen mielen. Vetää
mukaansa. Ja kun porvaristo J ä r -
jiestää perustamissaan: seuroissa t y ö -
läisnuorukaisille j a -neitosille mahdol-r
lisuuksla tuon luonnollisen, terveen
pyrkimyksensä tyydyttämiseen, on por­varisto
saanut samalla tilaisuuden työ­l
ä i s n u o r i s o n "kesjrttämiseen" pikku­porvarillisessa
Ja porvarillisisänmaal-lisessa
ilmapiirissään. Urheilun avul­la
on porvaristolla niinikään mainio
tilaisuus kasvattaa työläisnuorukai-slsta
voimakkaita, kestäviä j a rohkeita
riistoetujaan palvelevan armeijansa
Sotilaita.
T ä l l a i s t e n olosuhteiden vallitessa
saa itsenäinen työväen urheiluliike
aivan toisenlaisen, kantolsemman mer­kityksen
kuin muuten olisi asianlaita.
Urheiluelämä s i n ä n s ä k i n on v ä l t t ä m ä ­t
ö n t ä ennenkaikkea juuri työläisille.
N i i n terveydellisistä, kasvatuksellisista
k u i n puhtaasti urheilullisistakin syis­t
ä . Mutta vähintäin y h t ä merkityk­sellinen
se on porvarillisen urheiluliik­keen
vastapainona. JärJestäessämme
nuorille työläisille, nuorukaisille ja
neitosille tilaisuuksia luonnollisen ur­heilu-
ja kisailutarpeensa tyydyttämi­seen
työväen voimistelu- Ja urheiluseu­roissa,,
emme ole ainoastaan tehneet
suurmerkitykselllstä työtä työväenluo­kan
ruumiillisen ja sen ohessa hen­kisenkin
kuimon kohottamiseksi, vaan
olemme samalla tehneet arvokkaan
palveluksen työväenliikkeelle yhteis­kunnallisessa
j a poliittisessakin mer­kityksessä:
olemme k i i n n i t t ä n e e t luok­kamme
t e r v e i n t ä ainesta proletaarisen
liikkeemme organisatoriseen yhtey­teen.
Sanotaan, etteivät urheilijat har­rasta
yhteiskunnallisten j a poliittis­ten
kysjonysten pohtimista j a harvoin
k i i n n i t t ä v ä t huomiota puhtaasti sivis­t
y k s e l l i s i i n k ä ä n kysymyksiin. Ja t ä l ­laisissa
väitteissä saattaa olla j o n -
kimverran perääkin. Mutta asia ei
suinkaan korjaannu sillä, e t t ä "hei­t
ä m m e lapsen pesuveden mukana",
t.s. asetumme sen johdosta 1^-lkää-välle
kannalle koko' työväen urheilu­liikkeeseen-
nähden. Oa n i m i t t ä in
otettava huomioon, e t t ä sillä seikalla
kun nuoret työläiset harjoittavat voi­mistelua
ja urheilua työväen seuroissa, f
on sinänsäkin . verraton aatteellinen i
merkitys. Tsikka ei seurassa n i i s t ä ä n I P^^ti
aatteellisista, poliittisista asioista kes-1 koittanut k o r t t i k ä m p l ä ys
kusteltaisikaan. Aivan toisin olisi a-'(•'käynnissä. Missä ei ole ouut Kämp-1 iaistan raEentaraaan iinaaan, kerto
sianlaita. jos samat henkilöt k u u l u i s i - ' ; ' ä y s t ä , siellä on o l l u t elämä s e l l a i ä - ; muksen. mukaan 26D vacden v-anha !
rat porvarilliseen urheiluseuraan. i t a kuin " K u l k u r i k i n " kuvaili!
K a i k k i e n työläisten .— niidenkin,' j o k a en noista
j o t t a eivät henkilökohtaisesti ole u r - j H e i t t ä k ö ö n minuakin i v i v e u u . .,^...a^j.<^ i ^ v t L a v i t i i massoraeroa, jo=;
ueiluliikkeen kannattajia — on siisj Olisin minäkin halukas t e k e m ä ä n jSS h e i d ä n kertomuksensa mukaan on^
annettava kaikkea mahdollista^ tukea "sensatsionin" harjoittajille kvsv-! pidetty vankeja. Nykj-aän
tilassa e t t ä oU vaikea saada häneltä
m i t ä ä n oikeaa tai selvää vastausta.
S i t ä v a s t o i n Ernest Koskela, kotoisin
Vaasasta, oli vähemmiri sairas, mutta
kuitenkin jonkun verran. Hän oli o l ­lut
tässä maassa 2 vuotta. Toiset
karkoitetut oUvat syytettynä siveelU-syys-
ynnä muista asioista.
H a l i f a x i i n päästiin seuraava^na- i l ­tana
kello 11 vaiheilla. Matkustajat
saivat olla junassa yön, sillä vaunut
s i i r r e t t i in laivarantaan seuraavaan
aamuun asti, eh siihen asti kun pää­sivät
laivaan suoraan. Linjalaiva
"Stockholm" saapui rantaan kello 8.30
aamulla. Heti laivan saavuttua alet­t
i i n myöskin laskemaan matkustajia
siihen. Ennen laivaan menoa oli hei­d
ä n kaikkien, joilla oli arkut, annet­tava
ne ylös linjan miehille laituril­la.
Joka leimasi ne Ja antoi kuitin
matkustajille, jotka t u l i s ä i l y t t ä ä Suo­meen
'asti, siksi k u n ottaa arkkunsa
pois. Mitään muuta tarkastusta ei
laivaan mennessä e n ä ä n ollut.
"Stockholm"-laiva on li2,967 regis-teritonnin
kantoinen matkustajalaiva,
joten ei siis m i t ä ä n pienempiä Atlan-n
i l l a kulkevia laivoja, joskaan ei suu­rempiakaan.
Laivaa sisältä tarkastaes­sa
huomaa erinomaisen puhtauden
kaikkialla. Etenkin teki mieU tar­kastaa
kolmannen luokan puolta kos­ka
yleensä meikäläiset ovat sen luo­kan
matkusta j ä i n kanssa enempi kos­ketuksissa,
j a niinpä tulikin se' kat­sottua
aina keittiötä myöten. (Var­maankin
sen takia keittiökin, koska
"tarkastaja" sattiji olemaan entinen
kokki): K a i k k i a l l a näkyi sama puh­taus.
Laivalla oli useita naispalveli­joita.
Ja suomalainen tulkki kuului
myöskin palveluskuntaan.
L a i v a l l a oli myöskin kaksi suoma­laista,
jotka oh karkoitettu Yhdysval­t
a i n puolelta luvattomasta rajan y l i
kulkemisesta. A Härmälä kertoi men-n
^ n s ä rajan y l i Niagara-putoukselta
ja. sai olla ainoastaan tunnin kun jou­tui
k i i n n i ; h ä n o l i ollut Canadassa
4 vuotta. N. Jussila oli joutunut
k i i n n i Buffalossa, ollen myöskin a i ­noastaan
muutaman tuimin Yhdys­valtain
puolella. Härmälä kertoi, että
EUis-säarella oh useita suomalaisiakin,
jotka vartoivat Suomeen vientiä;
kaikki luvattomasti maahan men­n
e i t ä .
Laiva viipyi rannassa ainoastaan
puolisentoista tuntia j a n i i n lähti por­haltamaan
Atlannin poikki Europaa
kohden. Samalla saimme antaa vii­meiset
jäähyväiset matkalle lähtijöille.
H a l i f a.xissa p i t i vartoa l a i v a a jatkaak­seen
matkaa eteenpäin New Yorkiin,
joten tuU tarkastettua kaupunki koko
tarkkaan linjan puolesta annettujen
oppaiden avulla. Halifax on e n s i n n ä ­kin
yksi Canadan vanhempia kaupun­keja,
vaikka ei olekaan voinut kasvaa
samassa m ä ä r i n kuin moni muu Ca­nadan
kaupunki, vaikka merisataman­sa
takia luulisi olevan siihen edelly­tyksiä,
sillä onhan sc j-mpäri vuotta
auki oleva merisatama jota monet
muut Canadan suurkaupungeista ei ole.!
Kaupunki rakennuksiltaan on vanhaa j a!
p ä ä l t ä p ä i n n ä y t t ä e n vaikuttaa enem-:
tustarkoitukseen ei linnaa enään voi
k ä y t t ä ä . Väestö o n k a i k k i englanmn-k
i e l t ä puhuvaa, vaikka suurin osa on­k
i n ranskalaista alkuperää.
V i i m e i n saapui odotettu laiva
"Gripshohn", joka teki ensimmäisen
matkansa Canadaan. Laivaa vastassa
oU suuri joukko Yhdj-svalloista tullei­t
a vieraiUjoita, heidän joukossaan
Unjan johtaja M r . Lundbeck New
Yorkista, sekä canadalaisia. Laiva
oU myrskvjen tähden myöhästynyt
kokonaisen päivän. Laiva toi tulles-
No. 83 — 192?^
Suomesta
i p l ä y s täydessä • k'3skcllä sijaicssvaan vaniiaan ranska-^
i o l l u t kämp-I laistan rakentamaan ilinnaan, kerto-!
työväen itsenäiselle urheiluUikkeeUe.
T. T.
i t s i o n i n " kysj-- j Nykj-aän linnan \
myksen: niistä sitten t ä m ä n kylän i ^-^oneustoissa cn pirisataa sotilasta 1
poliisioikeuden miltei jokaiseen is- P i t ä e n sitä kasarmipaikkana; puoius-i
saan toistasataa kolmannen luokan
matkustajaa Canadaan, joista suurin
osa oli suomalaisia. Matkustajat Ha-lifaxista
laskettiin laivaan heti k un
Europasta tulleet matkustajat olivat
poistuneet. Mitään tarkastusta lai­vaan
mennessä ei tapahtimut. Heti
sen jälkeen lähtikin laiva soittokun­nan
jälkeen lähtikin laiva soittokun-m
ä ä r ä n ä New York.
"Gripsholm" on ainoa moottorilai-va
Atlannilla j a samalla myöskin ny­kyaikaisempia
matkustajalaivoja mitä
on kulkemassa. Laiva on 18 tuhan­nen
registeritonnm kantoinen, kuu­luen
suurempien matkustajalaivojen
joukkoon Atlannilla. Samalla laivan
uudenaikaiset laitteet asettavat laivan
yhdeksi ajanmukaisemmaksi matkusta­jalaivaksi.
Esimmerkiksi laivan uu­denaikaiset
ihnanvalhtolaitteet voivat
p i t ä ä ilman laivan eri osissa puhtaam­pana
kuin mitä vanhanaikaisilla 11-
manvaihtolaitteiUa varustetuissa lai­voissa.
Puhtaus oU laivassa Joka luo­kassa
mitä parhain.
Matkustajia puhutellessa. Joissa dU
takaisin palaavia Yhdysvaltain suo­malaisia
jotka oUvat tulleet "Grlps-hohnilla"
yU valtameren, kertoivat
e t t ä he saivat ankaran myrskyn ensin
alkumatkalla, mutta "Grlpshohnin"
rakennusmain oli matkustuksessa suu­rena
hyötynä, ei tehden matkustajia
n i i n paljon merisairaaksi kuin taval­lista.
Ruuan sanoivat olevan kohta­laisen
hyvän , samota palveluksen.
Kuitenkta toivoivat, että Unja ottaisi
enempi suomea puhuvia henkilöitä
palvelukseensa, koska suurta osa mat­kustajista
on suomalaisia.. Pälvällls-alkotaa
soitteU laivan orkesteri ruo­kailuhuoneessa
j a iltaista sekä i l t a p ä l -
vista pistettita tanssiksi hanurin soi­tolla
väUkannella, täkiUä, joka oU k y l -
Uksi avara siihen toimitukseen. K o l ­mannen
luokan tupakka- j a seuruste­lu-
huoneissa oU pianot, joita olisi voi­nut
matkustajat soitella, mutta pa­haksi
onneksi ei ollut e n ä ä n HaUfax-slsta
New Yorkito menevissä k e t ä än
joka olisi votout k ä y t t ä ä pianoa.
Laivan ensimmäisen luokan puolel­la
oli kalkki ylellisyydet, niinkuin on
tavallista, joista kuitenkaan hyvta
harva meikälätaen pääsee osalliseksi
koska matkustuis tässä tulee kalliim­maksi,
jota vastota toinen luokka,
joka veti vertoja ensiluokalle j a bn jo
jonkun verran halvempi, oli melkein
sama kuin muutamissa laivoissa ensi­luokan
puoli.
Laiva saapui New Yorkita tiistai-'
aamuna. Matkustajia alettita heti
laskemaan ulos laivasta, sitä myöten
kun oUvat käyneet Yhdysvaltain irfir-tolaistarkastuksen
sekä tuUitarkastuk-sen.
Enslmälsen luokan matkustajlUe
toimitettim silrtolalstarkastus jo l a i ­valla
ennen rantaan pääsyä, joten he
olivat valmiit poistumaan laivasta,
heti.
Matka oli muutoin enslmmätaen ker­ta
kun tulin purjehttaeeksr New Y o r -
km satamaan j a sivuuttamaan t ä m än
paljon puheenaihetta antaneen " V a ­pauden
patsaan". Ensikertalaisella
olikta paljon katsomista j a huomioon
pataamista saapuessaan t ä h ä n maail­man
suurkaupimgin satamaan. Lai­turilla,
57 St. West, joka oli Itajan
omalla nimikirjoituksella varustettu, oli
suuri joukko laivaa vastaan ottamas­sa,
mihm laiva hiljaa soittokunnan
soitellessa muutamia kappaleita, kita-n
i t t i itsensä, ahtaen kullekin omai­sensa
ja tuttavansa takaisin.
Allekirjoittanut vietiin ensimmäi­seksi
New Yorkin suomalaisten upe­aan
Työn temppelim. kotim, joksi
he sitä nimittivät, eikä väärin, sillä
heti sisälle astuessaan se sen todisti
kodiksi.
New Y o r km suomalaisten vasemmis-
.tolaisten omistama ja rakennuttama
talo on t ä m ä n mantereen huomatum
tj^öväentalo, samalla myöskin kaik­kein
kallein talo Talossa on oma ravinto­la,
pallohuone, sauna, tanssisaU j a n ä y t ­tämön
kanssa varustettu sali, sekä
Eteenpäin-lehden New Y o r km kont­tori.
Näiden lisäksi kaikki muutkin
tarvittavat sivuhuoneet. Ruokalassa
j a pallohuoneessa, jotka olivat auki, oli
aina kuten sanotaan "täysi käsi" ja
maukkaita annokset olikm mitä r a ­vintolassa
tarjottita, eikä oUeet hinnal­la
pilattuja. Canadalaisena i h a n huo­mauttelin,
e t t ä eikö tuo ole Ulan suu­ri
annos n i i h i n hmtoihin verraten m i ­ta
mistä otettim, vaikka olinkin tot­tunut
halvalla sainaan ruokaa cana-dalaislssa
osuusruokaloissa, etenkta
Port Arthmissa.
New Yorkia parisen päivää katseltua
p i t i johtaa askeleensa takaista Cana­daan.
matka tapahtuen Worchesterin
j a Fitchburgin kautta. Worchesteris-sa
kävin tutustumassa Idän meikä­läisen
päivälehden. Eteenpäin raken­nuksen,
joka onkta itäläisten y l ­peys,
loty ylös vuodessa kuten itäläiset
tovent ovat tehneet. Htchburgissa
p i t i käydä katsomassa t ä m ä n mante­reen
nqskelaisten tiikipaikkaa, Raivaa­jaa.,
koska siellä oli monta e n t i s t ä tut­tavaa.
Tunnin verran siellä puheltua­ni
.suuntasin matkani takaista Wor-chestemn,
josta Et£enpäm iiikkeen-
-loitaja kyyditsi asemaUe j a n im mat^
ica aikoi Alontrealia kohden.
p ä ä t a r k o i t u s oU tutustua
^ . u . . s m - A j n c n k £ n linjan laivoilun sa-joh.
aa matkustajat "Stockhohn"-
laivaile. Slolemn-.at tuUvatkm teh-i
t:^ tyj^trräisenä voi selostaa S
her^lome, _ jotka tulevat. m a t k u s i ^'
EUc^n -..anan linjan laivoilla, näke-mis-
öu^an j a kuulemisistaan.
Vapauden Montrealm konttori. — j .
K U M P U J E N YÖSTÄ
Sattumalta löydetystä Suomen kans».
laissodan aikaisesta pmiaist«n haa-dasta
tavattn myös lasten ja
naisten mnmiita
Viipurilataen Kansan Työ kertoo-
P a r a i l l a a n suoritetaan Viipurin maal
lalskimnan tielautakunnan toimesta
j a valtion avustuksella V i i p u r i n — Ha-m
i n ä n maantien oikaisu j a levitystyöl
t ä . Näiden t ö i d e n aikana on paljas-tunut
muuan kansalaissodan aikaicea
joukkohauta noto parisen kilometrin
päässä Tienhaaran asemalta Hami­naan
päin.
Nota 30 senttimetrin, vahvuisen mtii.
takerroksen alta t u l i esita kansalaisi
sodanaikainen, vielä t ä h ä n asti tunte-maton
punaisten vainajien joukkohauta,
josta tuli esita puolimädäntyneitä ja
k o k o m ä d ä n t y n e i t ä ruumiita. sikäli
kuta kaivajat voivzat päätellä, näjt-t
ä ä tuo m ä k i r i n n e olevan yhtenä ai­noana
kalmistona. Siitä leikkaitosta
joka kaivettita maantien oikaisemi­seksi,
löydettita Ihmisruumiin jään­nöksiä
8 kokonaista hevoskuonnea ja
jos vielä S3rvemmalle olisi tarvinnut
kaivaa ehkä ruumiita olisi yhä edel-leenkta
löytyns^. Saman mäenrinteen
p ä ä l l ä hiukan ylempänä mainittua
leikkausta on kivillä merkitty pient
alue. Johon ön selitetty valkoisten
ampumia punaisia vankeja haudatun,
mutta tuo ammuttu joukko on näii-'
t ä v ä s t i paljon suurempi kuta mitä jäi-kimaailmaUe
on tahdottu uskotelh.
E t t ä t ä s s ä k t a leikkauksessa on jälki­siivouksessa
ammuttuja vainajia, osoit­taa
se, e t t ä ruumiiden joiiKossa on
useita pienien lasten j a naisten ruu-miita,
jotka eivät voi olla rtatamalin-
Jojen vainajia.
Kumpujen yöstä astuu päivänva­loon
todistuksia, j o t k a puhuvat voima­kasta
kieltä siltä, miten veristä val­koisten
kosto 10 vuotta sitten oli; Jos
kumpujen kätköt kaikkialta avaisivat
j ä l k i m a a i l m a n eteen totuutensa, miten
kamalaa kieltä ne porvaristoa vas­taan
puhuisivatkaan?
L U R J U K S I A TYÖLÄSTEN L H K -
K E r o E N P A L V E L U K S E S SA
V.k. 21 p ä i v ä n ä päättyneillä Seinä-
Joen k ä r ä j i l l ä oU e s i l lä m.m. hovioikeu­desta
kihlakunnanoikeuteen takaisin
palautettu Seinäjoen Työväen osuu-liikkeen
ent. johtajaa Yrjö Kamista
j a saman liikkeen kirjanpitäjää Niilo
K a l l i o t a vastaan kavalluksista y.m.
nostettu syytejuttu.
Kihlakunnanoikeus tuomitsi Kaiiii-sen
kavalluksesta ja toisen kirjeen
avaamisesta pidettäväksi 6 kk. 15 päi­vää
vankeudessa j a N i i l o Kallion jat­ketusta
kavalluksesta 1 v. vankeu­dessa.
Aaikaisemmta tuomitsi kihlaKun-nanoikeus
molemmat S50^etyt l v .
vankeuteen.
V A R K A A T SAANEET ANKARIA
T U O M I O I TA
Toronto, huhtik. 25. — Eilen tuo­m
i t t i i n t ä ä l l ä Daniel McPharland ja
W i l l i am Carrier-nimiset miehet, edel-
Unen 12 vuodeksi j ä jälkimämen 10
vuodeksi kuristuhuoneeseen murtovar­kauksista.
Kumpikta rikollinen ovat
vasta parinkymmenen ijässä olevia
miehiä.
B R E M E N " V A L M I I N A LÄHTE­MÄÄN
N E W Y O R K I IN
Grecnly Island, huhtik. 25. — At­lannin
yli l e n t ä n y t lentokone "Bre­men",
joka teki t ä n n e hätälaskun jo­ku
aika takaperta, saaden siinä vau­rioita,
on nj^tteinmta saatu korjatuk­si,
ja l e n t ä j ä t ovat valmiina . lähte­m
ä ä n sillä matkalle New Yorkiin he­ti,
kun s ä ä s u h t e e t myöten antavat.
RYÖVÄYS MONTREALISSA
Montreal, huhtik. 24. — Noin kello
7.30 ajoissa eilen i l l a l l a hyökkäsi pari
miestä St. Catherine j a Peelkatujen
kulmassa sijaitsevan Harmony Lunchin
ruokalan käsrtävässä mainitun ruoka­l
a n johtajan, F . Baztaetin, kimppuun,
aimstaen hänen hallussaan olevan
ruokalan kassan, $900 :ia.
M I E S M U R S K A U T U N U T VAUNUJE.V
A L L E
Montreal, huhtik. 24, — Albani Gag-ne,
40-vuot., r a u t a t i e l ä t a e n kuoli tääl­l
ä Turcotta ratapihalla t ä n ä aamuna,
kun tavaravaimujono, jota h ä n oU
tarkastamassa, lahti äkkiä hikkeelle
s i t ä vastaan peräytjmeen veturin sy­säyksestä.
Yksi vaunu meni hänen
ruumiinsa y l i.
VÄisaa Vappua
kaikille raataja-tovereille
CREIGHTON MINE, ONT.
Alma, John j a "Wiljam Peura,
Box 56, Creighton Mine, Ont.
MONTREAL, QUE.
239 St. Antoine St.
Haikara, Siiri, EmU Charles
Huttunen L y y l i j a A n t ti
Lavikainen T3-yne. • .
SPRUCEDi^LE, ONT.
Box 12.
Sinisalon Lasse j a kumppanit.
^ • » • • • i l S . . .