Vapaus, December 6, 1956

              *T<frslstm, |QU}U9(. € p,«~ Tbursday. Dee. 1950
' "UMUiibii» Coinpanf ];i«d.,«t ]4»'102
mnsJatten free of Oioge. ' '
TILAflSBmVAT:
7«^tf8«8a; 4 vk. 9i00«4kk.
3 kk. 23o
m^rnrgmoit ifk.8joo«kk.4Jo
YLEISdN
, Tänään tujee kuluneeksi 39 vuotta siitä, joUoin Suojnen
mä
mm
4
* i
I
« It t f
-1
I
_va2ta ."--Tästä historiallisesta tapahtumasta johtuu, että
1^ jiiilUkOul) kuudetta päivää vietetään Suomen itsenäisyyspä!-
I . Kuten muidenkin orjuutetussa asemassa olleiden (ja vielä
^ olevien) maiden kohdalta, itsenäistyminen edustaa sutirta
I edistysaskelta Suomen Icuisan historiassa, sUlä maan itsenäis­tymisen
perusteella tapahtui isiemme maadsa melko nopea
^IbudeUinenvnousU'^^^^^^^^^^^
<^es^ Suomessa siibritettiin yisseja sosiaalisia liudistuksia ja
m
•{H
p
iifyötatdkevät^-kansankerrdcsetisaivat aika-aj
sia olosuhteisiinsa. '
^^omen kjabsaUa,^ko^onaisuudlessadn ja Suom^ kai1ui|jia|
. ystävilläkin pn siis syytä hupmioida asianmukaisin juhlalli-
' * iStiuksin joulukuun kuudes päivä. Suomen itsen^^späivä. ,
^ä. vaildca vapaussota-valhe.onkin jo menettänyt kaikenl
1 ^j^antsnniutehsa itsenäise ajattelevien ihmisten keskuudessa,^
, .n^tluiäsuuroia j^erkkipälvahä onsyyia yiel4 Irorpsiäa, että
1^', faistbi:ian väärentämisellä ei saada aikaan iniiutakuin vähin-^
} ..kiJaV, Ken hyväksyy sen väärennykset, että "valkoisiet*' tais-
"1 telivat Suomen itsenäisyyden puolesta "punaisia maanpettu-i
'reita" vastaan, hän omaksuu joko tieten tai tietämättään^
{ sien mahitottom^m että enemmistö Suomeni
\ jcansasta nimenomaan jiiuri työtätekevä kähsanojsa — oli
I vttb4en ;i918 traagillisina hetkinä "maanpettureita'' ja saksa-
'i .Jäisten £otajoukik<>jen avulla voittajaksi selvinnyt valkoinen
ogpuj^^iSuort^
m.
m
niin- sanotut välttäinättömät edut
'VTätM;', kannatamme £
im-
M
3? l i
'Sm
1^
llpima ja ,sitä käytettiin omistavien piirien
luokkaetujen edstämiseen aina siinä määrin, ett^ Suomen
ifeiiäi^rys olisi loppunut hyvin lyhyeen, ellei historfan' riäyt-
4^öllä olisi eri tilanteissa ollut muita voimia, jotka saivat
'Sdfbmen itsenäisyyden pelastetuksi. .
Juhlikaamme siis kaikin mokomin Suomen kansan suurta
historiallista^edistysaskelta, sen kansallista itsenäistymistä.-
.Kunnioittakaamme tänä merkkipäivänä kaikkia ni tä,-jotka
ovat tavalla tai toisella auttaneet Suomen itsenäistymistä ja
itsenäisyyden säilyttämistä. Olkaamme .historian • tässä. vai-itsenäisyy^
asiaa, ^
ölaMl^eiaitliMiil^
utta lopettakamme täälläkin
kerrassaan tuomittavat p^^eet vapaussota
kuten siitä on suurin piirtein'jd Juovuttu Suo^
* t^k^MyyOma^TZ pmto mun»-
rassalät$<äms. Saikkonen otsak­keella
"Xsamen mietteitä" tanty
En t i e d i kuka 4m tuo rolesr mutta
faäaenimiftgntinig as^on oikea. He
suonuilaiset olemme iuursinoltuneet;
ktttdi Sisiikkimen'sanoo ja se est^ä
meitä - l i ^ i n r i e k i t c n saannista.;
N|temi^ ;:o]ym|da'a8ibi8^n^^^. j
kin .sekqttttst^ reheUiäetr ur^eUU.
ai^laln ohessa; /
Kun piispa Gulin kävi TJnuninsis-sa;
M / j . u j i u i ' i Ä i n seliaftfa, |<»ta:
ifiiml5et7pmvat j a J^stT. monella
kalvosmi^^UäoUbniia Jcöken^uksial
tqOstfi asibita mbf^ kirjoitin t i ^ n ;
yäpaiidliEln jrieJ^noslk^tboji, mutta ^e
nm» hrm^''Vem:' sisua ja hän
ki^btttr^samissaaii", eU^ CanadJts-sa
e i b l e riiaa jumilla konstiU-Ja.
' M u t t a f s a n i ^ ^ K U ^ oli'kir;
joitusjmissä2»]pU,rHte^dt:^^ '
' ^oin^p jiittu.' <J^n^<'!irimminslin
tul,^ .motästöttujä jtekbleitä J a lä-^
heltajä sanoo blevan«r''siiiän'\enti:;
A i ^ ^ s i ^ l e s r . Jtfutta bäi) Wnöo,'etr:
tä^^pn esitettyä .asiapsä AlUn-kun
eiisaa ]^iit^ilaa;^ut^Iia.^^^^
jDien'saactut n0i{r|aYl^el|^istä jrjiden
paikalliseen, hotelliin .lSbete,ityn§.^
o, Jiotellin kid^,aikasta JHIivisI
liuo sillä kaakki eivat^niitM saa, yaik-
Jca elili^ haluaisivatlön. Jos tietäisin
tuonJähettj^n nlme»ja osoitteen,
i i j n lähettäisin h^eUe osoitteeni.^
-Toin. .tämän esiin. .osittaai&seni
"JBekaUe". e ^ onsitä^riltaa hänen­kin^
joak<)|saan. '.'£la^uu«akin'' on
puhuttu näistä.tekeleistä.
Jos minulla olisi ;tilaisuus kirjoit­taa
kaikki mitä tiedän, tai että Va-niin
öiisi "Pekan*; sanottava mbhes-i
i " v o i mainari pärliä'*.—; Mäinäri.
j a nuori itsenaineis valtio on joutu
smt mniien juontttelnjin» kohteeksi.
V«9juia iS5l läA^valtoien avustuk­sellahan
pystytettiin ^hishekkn
j ^ t i l l i l k l a t M u r i . JColme vuotta
myähemmin kansa'toousi kuitenkin
kapinaan : j a laantumuksen oli pO:
räännj^Fä. >
riENf sUk-jA pJeNi 4 ^ s i
.Sjiyrialla on keskeine^ asema* L3-
bl^!äS^^:>| i^n^iaj ^ a p u r e i n a ^ a t
JiTräaiua,'Libanon,'Irak. t u r k k i ja
Israel. Ma^n. pint^-ala on 181J337
neliökm. 'pal%s^.s}uku';^iJmai;Qo-naa;
Asutus on ^tme^n;^. inaan lanr
siK)sassa/i' missä itsijaitsevat> -myös
huomattavimmat.- k a u p ^ l t , j.mm.
n i ^ l m a n 'vanhimpiin kuuluva -pa
mas|a»9'-^ maan pääkaupunki. Poli-jpisessa
sijaitsee toiseksi suurin
kaupunki Aleppo ja .Välimeren ran-niäla/^
atamakaupunluHLatakia.^^' V
Suuil osa ^ väestöstä harjoittaa
"lii:,;.
KANNATTAA FAA^IINISlrEBIÄ
l^SliaUa^iano^
ka ovat vallan liian usein kohdeUeet
Yhdistyneitten Kansakuntien perus-kjr^
aal yälikappalee^a^^^^^^^^^
vetojen haiiitsemisisksi jä välikap-
Syyriani
I^-IdäB pieni a^mOH^ Syy­ti
» m $ntmii ^iU>om9^ y*^
cflemnufai-fluKlflttn'Mditilkait' va*
tOu^ia^ £eys*'n asiassa'otta»
nansa' ''^ «iättävälseo ahteen
fr«ok«f Syyria 00 Jontemil Inmr':
ten kapitalististen valtioiden sll-matikaksi
Ja kuten aina.ltoeiiai-sen
asentecto omaksunotta sitä
isiyj^täSn^^^^^^^^^ k^^
Ifoskovan oenvbjen nondattaml-sesla^
ne.. ' ' ' ' -
Viime tiedot,.kertovat, että!
Turkki* ,israiEi ja.,yarsinjkin .|raki
oyft lylitynef^ «yyltelemaän Syy-I'
>faa 'ibiiden -asioihin pnuttnmlses-;
ta Ja jo järjestäneet raJakahäkoi-1
takin. Turkki Ja Irak '^nnlnvat'
Bagdadin rsopimoksopn^; jQta>Syy-'
riaiasettai Jyrkästi vastnstainuura,
Ja Israel'taas on mielellään aut-'
(amassa^okätsen. arabivaltion ku-;
kistamlsessa. '
Ka>ken taustalla on kuitenkin
oIJy> ja : l^slmaiset öljy-ybtiöt,^
sillä, *o|jyjohtp Irakista ^yi^an
: alueenjäpi viriilimeren rantaa^
Joutanut niiatuksi. /
HISTOEIAA .
' Syyrialla on Läbi-Idässä,ollut ai­na-
hyvin'tärkeä asema- JoyanliaUä
ajalla sen kautta kulki huomatta;
Tia'kauppateitä. Nykyisen Syyrian
alue'on>:vaihtanut monta kertaa o-mistajaa,
f ja vasta ^seitsemäiih
vuosisadalla tulleet arabit jäivät
maahan-pysyväisesti iselioittuen kan­taväestöön.
Vuonna 1516 maa jou­tui
Turkin alatsuuteenja turkkilai­nen
ylivalta jatkui 400 vuotta. Kun
Turkki kärsi ensimmäisessä maail­mansodassa
tappion, Syyria joutui
•Banskan siirtomaaksi.
^Syyrialaiset eivät koskaan rau
iiaUisesti alistuneet siirtomaaher-nmteen^^
ja niinpä maassa oli qsein
; kapinoita. Toisen /maailmansotlan
jälkeen , kansallinen vapaustaistelu
jo)iti voittoon ja keväällä 1946'Syy-riasta:
poistui viimeinen y i e r^
lainen, sotilas. / ^
;Siirtomaavaltiot eivät luopuneet , , ^
Syyriasta kuitenkaan niin helpolla ' Syyria bn parlamentaarinen tasa-
Kalta.r (^säätää » a r l a ^ t t i Ja se
.^naljt^ myäskTn pr^^j^rattn viiäei^
jSiyuodeksilKrraUaan. :
ftsenäisen Syyridn ensimmaiiien
presidentti Sbiikri Kuwatly on va*
littu tebtäväänisä Jo kolme kertaa
perätysten: 1943, 194(5 Ja 1955- Pre-
•sidentti Kiivatiy tunnetaan maas-rauta-
ja kuparimalmi:;
TAKA^AJUISUUSl — MENNEI­SYYDEN
PERINTEINÄ
'Itsenäinen Syyria sai siirtomaa-kdmennonrgäljiltäpperlnnöksi
taka­pajuisuuden,
; jonka^ i' 'poistsTmiseen
tarvitaan vuosi^,vehkä vuosikymme­niä;^
Mutta liansalliseni teollisuuden
Itfomiseen>ion; jkäyty- tarmolla /kä­siksi;^
• Viime vuosina on perustettu
mm. useita tekstiili- ja sementti­tehtaita.
'Damaskoksessa hiljattain
ilmestynyt' kirjanen "Syj^rian ta­lous"
mainitsee, että - . ^ ^ ^
-'"kymmenenviimevuoden'
Takennustyössä,. maataloudessa r ja
teollisuudessa^ on' saavutettu sa-n
mianlaineii'e^tys'^^ kuln^tuhannes-sa
vuodessa aikaisemmin."-) j,• ^
; .Kansallisen'. teollisuuden kehitty­miseen'
vaikuttavat r-lu
myös hallituksen toimenpiteet ulko­laisen
pääoman vaikutuluenisupis-tamiselcsi.
* ,
HALLITUSMUOTO JA
^PtjelLUEEl^.:;::
saan > sitkeänä itsc^iäisyystaistelija-na
jä arabien asian puolustajana;
Vuonna 1915 turkkilainen sotaoi­keus
-tuomitko :'franefT kuolemaan,
ran^^aiset antoivat myöhemnoin
sämlm tuonuon xiäri'kertaa, mutta
tuonko jät;^'panematta täytäntöön
K u ^ t l y n suuren Icansansuosion
vuoBsi.'^ ,'
' S^yriassac. i^oimlvista : puolueista
mainittakoon seuraavat: kommunis­tinen^
puolue (perust 1930), Icansan-puolue
Xperust. 1948); kansallinen
puohie^ (i)erust; 1947) ja sosialistia
nen'^ puolue (perust." 1953). Kan­sanpuolue
^ja, kansallinen puolue er
dustavat ^suurtilallisia'; j a i poryaris"
toa^T;vjEdellinen .isiiuntautuu politii­kassaan^
selvästi Englantiin.
ÖLJY J A SYYRIAN- ' '
ITSENÄISYYS ^
-Keski- ja lähi-idän öljyvarat
rkääi$tävätl7:im]jardiatomilaj mi­kä
/inerk'4see;k^ia : ;kolmat}aosaa
koko kapUa]jlstisen;maa!lman-^^
netu^ta Öljyvaroista ^jaylitjtää yli
nelinkertasesti YhdysvaltojA;;öl-:
jyyärat. ^' \ '
Näköalat suunnattomista voitois­ta,
joita'lähi-idänöljyn';marklunoin-ti
Länsi Eurpopiiaan.tarjosi, on saa-nut-^
öljy-yhtiöt sijoittamaan; rsuuria
suntoia T;r-^^;n;;4p0;mil^
ria ;-öljyjoht6jen^j:akentamiseen
Saulii ^-aMasta j a Iiakista^^^^ V ^
ren rsatamiini/Nykyisten öljyjohtor
jen {läpäisykyky on noin ^0; miljoo-naa^^
tonnia; :mutta''kuljetuk^n-hal­puuden
vuoksi on suunniteltu tehon
nostamista-tlOO- miljoonaan tonniin;
lEMtaMTfipoiUo Vatoc|!R^.ffii^'
le i i l ^ n t o a . mH/^. fakc»-
niHBg^^ valmiftBi * ffirfffptf^^Tr
»yj^^äiidel^ ^f^ia^iVatPBTiii
lOkaoa. MyebeiBf»{|> Syyria .on
mmy% eiMtfm>»lPnk8ip
fiyvin läheisesti muihin «rablaval-fi^
iiiln, ja ttyekkäyksen^^ttoa
Egyptiä ^rasiaan Syyiiassa räiäy-.
tett.in'ilmaan inalnitän'-«liyieh.
4on ptimppnasemia Ja ^ siten oi-
^ n i a n f i - ^ n h ^ S y y r i a -on «a-fanut
ymJnärtgät että pnmppuase-
-mlen lu>rJaämlneji'on mahdoton'^
ta niin kanan kan ^ökkääjät <d'.
..vät lähde Egyp^stä. ^
Syyrian omaksuma jyrltkä asen­ne
on^ tietenldn bUut i>una^^
te Sljyryhtymille ja nuden' etuj%
puoltaville imperialistisille valtioU-j
-
ie. Siksi maassa on yiitf
tattaa k^länaa. Syyrian vir
ten Ilmoitusten mukaan raj
to - on takavarikoinut ases
tuksia Israelista j a Irakista,
suhteen aio^aneen käyttäi
taktiikkaa kuin Egyptissä!:
nakkotiedoista ^pptellen pi
käytetään I r ^ i a ja Israel
dollisesti myös 'Turkkia, ji
imperialistiset valtiot tulev
^mukaan - ' l a u lm
p^auttajina."
)[;äbiviikot näyttävät esi
iitu-^ä^ä jälleen surullir
:telma, jossa: mik>ti ^itsenäini
joutuu imperialististen vj
murskaaniaksi Asenvuoksi,
Icalsi. noudat^r-ilsenäistä
Jcaa. , '
KrSYMYKSIÄ 3A VAStAUKS
TröTTI»*|yYSVAKttUTyK5ES-itsessään^
e i ; tuoteta
alueen kautta
Syyriassa
öljyä,mutta'sen
kulkefe englantilaisen "Irak Pct-roIeum^'-
ybtiöti völjyjohto Kirku-tevatrCaiwdaa:
YK:5sa b^
kiiyasti kannattaneet sellaista kan­taa
sen sijaan, että': seurasivat' Yh-tifysvältaiit*
Wan partäälleV^
,nMs?n pomiiicicaa^
scstl Egypti sen liareiiorninkulrt Un­karikaan
€ l olisi joutunut Y K : i i päi-apaus
, Uhicärih avuii^aij^
kin yksi huijari yrittänyt: paikata
gskujaan. ;Mies pidätettiin Rabmai:
lv
Mä.
täkäläisten maanmiestemme keskuudessa onkin
erimielisyyttä siltä, miten Suonii itsenäistyi ja
i'tekijöitä siihen liittyy, niin ilahduttavana seikkana ön
kuitenkin yksimielisyys siitä, että Suomen itsenäistyminen
, oli hyvä, eli edistyksellinen askel, ja että Suomen kanfealiista
itsemääräämisoikeutta on varauksitta puolustettava.. .
nykytilanteessa, jolloin niin moni muu maa on
iiltsexhäärää-^ i
: ^öitäkin kansoja pidetään impe-alaisuudessa,
on kbildden :
itsenäisyys vaarassa. Xä§tä seuraa,
jokatodella haluaa esiintyä Suomen itscsmääfäämisoikeu-dexi^
puolustajana loppuun saakka, hänen täytyy myös tukea
Egyptin oikeutta hallita Suezia ja muita «lueitaan, sekä kaik­kia
itsenäisyyteen pyrkiviä, vielä kahlehdittuja siirtomaa-fm
»s. Suomen työtätekeviä ei olisi saksalaisten pistinten
avulla hukutetut verivirtoihin vuonna 1917, Suomi ei olisi
3Q^j,^^ mitkä aiheuttivat niin $uuriaWeher-paljon
sydänsuruja Suomen kansalle; me us-että
sosiaalinen, taloudellinen ja fei(fttiltirelli-tsi
silloin Suomessa ollut tänä itsenkistymis-tavaroiden
hintojen snnrista alen*
Hlnnanaleniiiiksci Jotta toimeen­pannaan
jo fcandennen ken«n viio-dtn
«53 Jattedi, ;bWt käyieit
«ähdolliaiksl tM^nism^.' ja
^joootaoui^ U^iiJDyttyä., siano-
:UuslshlnnanalamusyBstuu~;vbto
3.12. ja se koskea mm; tuoreUailihaa,
Jonka hinta, aleneff >16—26 prois.. liha-säUyfckeitS.
siiplkarjasäii$<kk^itä. val­miita
: ruokia. jäMyMs^^ kaloja Ja
/nerikälasäUjfckeitä, Joiden kohdalla
alennus vaihtelee S^rtt prös. Kermiin,
vqia ja juuston .Wntaalenee' 3-r25
pros; sek& rilsln;.^hera<^iden:Ja, papU-j
o i liinta 28 .pros. Et^den mukien
ellntarvlkkalden; kohdalla ^ tapahtuu
:pienem^
suustayaröis^.radiö^^^ kameroiden,
rannj^älojep Ja kainona kä­silaukkujen
hinnat alenevat' 18—^6
pr«ent]lla: ' ' \ •.
keieen perusteella 4äpähtunut
arvokasta edistj^tä.^' ^ ^: "s' ' *
Tältä pohjaOta tulee meidän
suhtautua nyt siirton^aaorjuu-degtä
vapauteen py^^
soihin. Puheet \esim. Egyptin
presidentti Nasserin "diktaattor
nmaiisuirfe^
loin; omaan halpamaisuuteeiisa
ic«:^.^:'\^a|^j^^
hallitsijoihin / k a n sa jadssodan
päättymisen jälkeisenä' aika­kautena
^ mikä :on kinoa asial­linen
vertauskohde:* V Kysymys
ei' ole siitä, m i k l i^
dollisesti pääsee itsehäis^een
pyrkivän vaUiqyäliyan^^
liin? kysymys öiijsiiiä^ii^^
Oheisen ^ i k k e U n on kir^Qit^ä-f;
nut ^ lius-^seelatntilameh
Rewl Alley, joka viime viuJihna]
Ikesäknnssä Helsingissä jäjrj^te-F
f iyssä;maallmatti raiihankokou^
. sa '^vieraili\j^uQmessa ia.,.joy^n<^
l^uojmalaiset^salvat lehtiensä vä^
||yksellä tutustua hänen runoihin^^^
'.sa^'Artikkelissaan kertoo ReMi'.
Ifiilley ^ytundesta' amerikkalaises-"'
ta ouikenstaistelusta; joka ön kehit-'
tymässäi 7 PoweIl-^vIopuolisoiden
'^j^mpärillc.
I :Maineeton . Rosenherg-juttu on
3iiaeläv ajattelevien ihmisten-iQ^eles-iiä',|^
Rosenbergien orvot lapset ovat
siitäelävänä muistomerkldnä, j a l ur
ttun yhteydessä tuomittu Morton .Saf
bell istuu edelleenkin ristikoiden ta­kana.
Mutta se kone, joka tuhosi
Rosenbergit, ei ole pysähtynyt. Se
pyörii, se jauhaa edelleen ja nyt se
!oiiiottanut;;M uuden uh­rin,
J. W: Powellin, hänen puoli­sonsa
Sylvian sekä heidän apulai­sensa
Julian^ Schumannin, joille on
luettu;syyksi'sei että he ovat rohjen­neet
sanoa tämän päivän amerikka­laisille
muutaman totuuden Kiinas­ta.
•
J . W. Powell on J . B. Powellin
poika. .Vumemainlttu taas perusti
3p vuotta sitten Shanghaissa "China
;Weekly Review'! lehden, jonka nimi
myöhemmin muutettim "China
iifonthly Review'ksi" ja ilmestyi
täJtlä nimellä aina 'vuoteen 1953
saakka, jolloin se joutui taloudellir
siin vaikeuksiin sen vuoksi/ i että
ysAmhalUtus katkaisi sen postit­tamisen^
Amerikkaan. Se oli aika­kauslehti,
joka pyrki antamaan to-tiiuden
mukaisia ; tietoja Kiinasta
ja^suurinosa sen'tilaajista oli U&
A;ssa. Kun siis edellytykset leh-deb;
julkaisemiselle oli tuhottu; Po-wellit
ja Schumann palasivat US-A:
han vuonna 1954..
VAINO ALKAA
!v;Heihin ^kohdistettu vaino alkoi
kuitenkin jo heti, kun he olivat pääs-s|
et: Hongkongiin, ja kun he saa-p)
jiyat synnyinmaahansa, - heidän
k^iMci kirjansa,"paperinsa ja henki-l^
ohtainen omaisuutensa: takavari-'
koitiin 'Välittömästi. Sylvian onnis-
It^ir-Jiaada ^ötä/imutla hän^t erb^t-tijh
hiin pian kun saatiin tietää;? et'
tä^antä jä hänen miestään oli' kuu-^
lusteltu: viranomaisten toimesta;^^^^''
?'^akista vaikeuksista^huölimatta
Pdwellit puhuivat kuitenkin jatku-vausti
yleisissä kokouksissa ja kertoi-yat^^^^
kokemiaan^ Kiinassa. Julian
^humann:i)& 1^
:lämylcsislään'jiK^
, Mutta samaan aikaan -kysytään
yiaipän^hiaailtn^
tyksellä. miksi Amerikan hallitus
juUri^;nyt:i;tekeC numfe^
rori tästä / kysymyksestä; Vuodesta
1953 vuoteen'1956 on melko pitkä
aika.: - Jos: kerfan jotakin lain vas­taista
^^(^iv tehtyii niin iniksi; sitä«^ei
otettu käsiteltäväksi jo aikaisein^
:ssa
hankkeissa^>lähteä ->report;aashimat-;^ s
kalle Kii^asai'-T'heitä< ei ;yksink^r- nan pääsyä YK.hon^ , ^ .
taisesti laskeltti :s'ii^he, :vaikkä<Wm;
viisumit olivat j,o järjesty ksess^.
BAKT£:£filSpTA ^ ' ' 5 (
<J,.i(W'^ Powellia\yaj>taan heitetj;t
syj^ttee^^' rakentuvat ,lz 'kohdalle;
Niide^vjoukossaj^u; vedetty jälleen
kpkonaisuudessaan^ esiin .kysymys
bakteerisodankäynnistä ja Powellin
. puolus|l;usasiana ja ja {on esittäny tvY^^^^^
(oojpuksen' todistajien saam.seksi.
Kiig§stä '.tuliV
Jäiset 50 Ji^fc^lf^l^',. jotJca ,olivat
.^valnjiit^rit^^
dän joukossaanfon^mm:. Kiinan ^Pu­lliaisen
Ristin ^yhdistyksen, puheen­johtaja
L i Teh-chuän. Lisäksi huo­mautetaan^
että todistajia on helppo
saada valtava määrä lisää. " ^
::v Eräs syytekohta perustuu siihen,
että. Powell oli nimittänyt: kuomin-^
tangla, Tshiang'Kai-shekin halhtus"
Jä-nimenoniakn mitkä piiuit ovat
tämäA irainoamisen .täkana?^:^vH^
ei' tarvifeö -kaukaa •''häkea^— se^^-on
ennen kaikkea' ns. Kiinan-lob1t>y^
•kuomintangia kannattava ryhmä A-merikan
mantereella, joka on voi-umakas
tekijäi:U^A:n poliittisessar^-'
lämässä 4a rahoittaa itseään. Kiinas-taäarevelematta:-
irahaa kaikkialla
siellä,; m s^sä se ^< katsoo .voivansa
edistää* tarkoitusperiään "Chipa
Monthly.Review-lla".ei milloinkaan
ollut paljon; rahaa, raujttat sillä oli
takanaan^ qikeä.v asia;-ja rehellisyys
j a se paljasti -moneen kertaan K i i -
nan-lobbyn - toimenpiteet V j a tafkoi-.
tusperät.
EÄ voi lopettaa k'rjoitustani\par
remmin kuiii ^lainaamalla katkelman
Sun Ja"t-sen'n puolison, Soong
Aika aj<tahiiiyöttömy^akuutus-»
tofanisto Julkaisee sille esitettyjä ky­symyksiä
^ja toimiston laatimia vas­tauksia
> l^53rmyksiin;:;:Hoska;>£^y-my]£
s@t:Ja-vasta(ä(set saattatabt>auttaa
lukijoil^inizie^työttömyysväkuutusasiv
oissa, julkälsäDome ne .oheellisena.
Kuk^ tahansa voi esittää kiijaUi-sen
rikysymyksen/.työttöinyysvakuu^
toiniistoll&jtai lehdellemme; Ja han­kimme'
siihen oUcean ,vastauksen;. : ; >
j(= • *
^ Ky^rmys: Olin tehdastyössä kah­deksan
vuotta jona' aikana maksoin:
työttömyysyakuutttsrahastöoni^Muur
tamakuukausisen jälkeen kun me-nin.
naimisiin 4ulin craskaaksi • jävmi-nunoli
jätettäj^ä työni. Tämä tapah­tui
4.5 vuotta sitten. Voisitteko neu­voa'
kuinka voisin nauttia työttö­myysvakuutuksesta,
koska; maksoin
.vakuutusr^ahastoon niin^^tkän ajan.!
Vastaus:' Nauttiakseen vakuutuk­sesta-
onvhenkilöllä oltava vakuutusr-kirjassaan^^
kUlune^n'kahden'vuo­dan
aikana vähintäin^ 30 maksettua
yäkuutusviikkoa, Joissain mäarätyis^
sä tapauksissa tätä kahden'vubd«n
aikaa^ ;^o<daan" pidentää, kahdella.
tapauksessa
taako tämä sitä; että avioliiti
non .yhteydessä; erottuaan 1
naisen on jsen jälkeen, makset
kuutusraihasteon 10, viikon j
nenkuhi- :ihän ;'on - o
maan ivakuutuksesta? ,
yastans: Jos nainen Jatk
sään keskeyttämättä avloiiitt
non Jä]ikeen;,.10 ^.viikon vakui
sut: lasketaan :vvasta. siita ajE
häa :on. avloliittooin menon
ensimmäls^ kerran, eronnut
Täplä ;säänto on otettu ka
sen johdosta;; etta saadaan
onko nainen, kiinnostunut ja
ansiotöissä-/avioliittoon mei
keen.
.: Kysymys:-Uuden vakuutus]
kaan kai]dd;lasketaan viiko»
päiviä'i oteta' hucunioon enkst
työläinAi alkaa töihin keske
koa : ja ^menettää ; työpaikka)
raavan viikon puolivälissä ka
ko, hänen ;olleen kaksi viikk(
mlkäU; työttömyysvakuutus t
symy|£seenj;.tai menettääkö
män ajan?
Valtaus: Jos työläinen alkj
keskiviikkona Ja • on töissä s(
vuodella^ mikä:^siiää •viikon ' tiistai-lltaan • saakka
m e r k i t e €ttä-vakuutuslcirjassa on ' *akuutuskh:Jaansa kiinnitetä
oltava kuluneen neljän vuoden ajal- den viikon merkit, joitten k(
ta vähiutärn 30-viikon'vsfkUutusmer-'
fahastb^n- te^d,än ivaltuutusunomus-tanne-
iei/voitalsi hyväksjjä.*' - ^ ^
-•tlCy8;^j»öi<'J6*8-.tyftö' OTefaiefr niainil^
Siin Ja" jatka{t.^tisess£-'työpaikässaan
& kuukautta naimisiin :menon~ Jälkeen,
'mutta\ raskaudea'Johdostai/Joutuu; jätr
tamääh työpaikkansa, onko hän ol-
HjButettu i nautthiiiaan c-v vakuutuksesta
ta varastetulla kullalla. Ja se käyt- ^lapsensa sjtanyttämlsen jälkeen kun
aparaattia, rappeutuneeksi. Ei voi Qhlng-Iingin eräästä kirjeestä ame-olla
herättämättä säälivää h^myä,] rikkalaiselle aikausilehdelle ";Näto-että
USA:n hallitus rakentaa syyt- nille". ^ Kirje oli päivätty 2. 7. 1955
teensä moisill.e' teki joille,, koska se^ ja siinä kosketeltiin Powellin juttua
hyvin tuntee Tshiangin hallituksen mm. seuraavin sanoin:
rappeutuneisuudp — ovathan siitä ~^"Onko meidän ^ajateltava niin, et-ram.
Stilwell ja muut esittänöet yk- tk ainoat amerikkalaisteta'jolta hei-sityiskohtaisia^
rapcfftteja. , _ ^ halutuksensa pitää luotettayi-min?
, /
f ;Ön y^
tä, kuUatpim lasl^iit
k i i l a kansoilla täytyy o l l a o i ­keus
päättää omist^J^ansallisis- _ ,^
ta ^«;ioL«;tfl'an KiiftHi^^f*.» öii+s menkassa. Lisaosoitus tasta ott se v a ^ r Ä l i j ^ ^ ^ w - j o n k a joukko, amerikkalaisia
Vai^cka ^ h e t M l i s ^ U tehtaisiin lehtimiehirsai hiljattain omalta
huonojakin ratkaisuja. '
kaiken kailddaan vo:daan s^noa,
että: Powellin juttu on .tarkoin las
kettä poliittinen pelisiirtb,: saman­lainen
kuin Rdsenberg-jutlu muula
ma;- vuosi- sitten-. K ^osenberg-jutun
tarkoituksena; oli yleisön peloittele-minen,
jdtta se ej[: vastustaisi tJSA:n
hallituksen politiikkaa. Po\vell-juttu
tähtää: samaan, mutta ^lisäksi
na, ovat sellaisia, joiden mielenr
kiinto meidän' maatamme kohtaan
rajoittuu sodan: ja kumouksellisen
toiminnan^ viljelemiseen? Jos on
niin; niln:-vtilanne<rAmerikassa -on
erittäen huono. Mutta minä.^omasta:
puolestani ja .virmaan maanmieste-ni
enemmistö ei ^usko;;että::järkevät,
ja vapautta^rakastavat?amefikkalai-;
set yhtyisivät • näihin mielipiteisiin, v
hän on taas työkunnossa tai menet­tääkö-
hUn^^yakuutuksensaantioikeu^
den. kahd^si •vuodeksi.ySiinä tapättk-^
sessa,^ JosJhän^^on työttömänä' kaksi
yuotta. pnko hän'sen'^jälkeen oikeu­tettu'nauttimaan
vakuutuksesta.
,Vastaus:'Nainen J(*a Jatkaa tyäs-i
sään ^naimisiin menon Jälkeen- Ja
terdaa^::jte|itävi$taän 5 kuukauden' kUr
luttua i ra'^uden Johdosta :ei die; oi­keutettua
jbauttimaan vakuutuksesta
kahden'.vuoden,aikana; koska hänellä
^l;;iOleIlO vakuutusylikkoa sen Jälkeen
kun oli'naimisiin menon jälkeen .en-simmälseln}'
kerran eronut työpaikas-^
t^an -{katsokaa,seuraavanvkysjtmyk-».
san vtÄtahsta).' Jos hän ei ole lain­kaan
työssä seuraavan'kahden vuo­dan;
aikana,- hänelle eiivoida myöntää
vakuutustatr koska liäneM^-'ei olisi
rilttäväätt. vakuutusvi^oja työttö-myysvakuutuskirjkssaan.
Jos.vM
p1&>ollut.^kahteen vuoteen' vakuutujk-^
sen^ialaisessa-työssä,-niin ihan ;el;s..ple
oikeutettiit' saamaan yakuutusta.
• Kysyät^ 'Mitä to taifXoitatte kun
sanöttOji että avioliittoon menon: jäl­keen->(|)
zi., oltava 10 vakuutusvilkkoa'
j^nneokuip-^ salnen on ,okeUtettu
nauttimaan-.vakuutuksesta?xrv^^
puu siltä kuinka paljon han <
aikana ansalnutv; Koska han
työttömänä muutamana
kumpanakin viikkona, niir
työttömyysvakuutus .;on kysyi
Ijänet, katsotaan - «olehan tyc
konipanakin -viikkona. Han
mansa'työttömyysvakuutuks
ruus; riippuu siltä: kuinka pa
on^ viikottain, ansainut-
— Tanskan johtavin kri
lutherilaisuus, sai alkunsa
1536.
» I I A
J A
Tii
AIKANSA KUTAKI
: Eräs työVäenlehden toimi
U liikehnetyöläisten asiakir
kiessaan vastatusten vu
ialussa^ toimineen farmarien
täisen -yhdistyksen tiukem
kennesäädösvaatimusten ka
' "Maaseututeillä yöllä k
autojen täytyy ^mpua ral
maan joka mailin päässä .
odottaa > kymmenen minuu
aukeamista; autoilija voi si
kaa varoivaisesti matkaans.
tulee soitattaa torvea j a ami
leen ilmaan Rooman kynttil
Lievonen kieltäytyy sivua
autoa maantiellä, autoilija
hajoittaa koneensa nun
kuin ^mahdollista >ja .puloii
osat :puskikkoon."-
j» '— Press Assoc
p^^^gg^^Si^^gi^ii^ig||äiv^t;:;::oii ^
lirlennielijan MInsuru
, Arkista'harmautta keventääkseeii
kertoi; Canadan!^eisradion;eräs.^
tiskqujlut|;aja^l y,iime:>;;ji;^
;hauska]Uaisen iJjjA^
«ista^ \ ^ . . .
: .Eräs. jQUori sirkustait«iUja^li .k^
rqtun. ^mukaan. Joutunut, vaikeaan;
•pula^./ja ökutenrtap^. vaatii, Y
s y d ^ R u n s a l^lituks^i} tai pare^^
nynkin ,.,sen, , ^alaisen komission
kannettavaksi -ja^ ratkaistavaksi,
^i!i^irten;^:a^vis^
kustaiteUija:; a^
;pjr. eli;bensa-kort^^
la,.että,hän tarvitsee työssään muis­taaksemme:
kolmisrägaUon^^^
liinia jkuukaudessai Kun sifkus-taiteiliialta;.
tiedusteltiin,
ta,autpa hän,ajaa eli ininkämmiseen
autoon: hän tätä' elämän, e l i ^ i i r ik
haluaa, niin tädtelijapoloineh myön­si."
ettei hänellä ole autoa ollenkaan
mutta hänen ammatissaan^— tulen-
^ Me;,luonnollisesti; toivomme,.jettä.
su:ku^taiteUijä saisi gasoliinikortin,
;tai^mfiäöa;taj^^
täauton;Usäksi häneltä puuttuu lei­palan.
\ , ,.
Mutta samalla kertaa l ^ ä taiteli-jakohtalo'paljastaa'kaik^
sa-alasto­muudessaan.
Suezin, kanavan .valloi-tusaikeista;
Britannialle, ja::monelle
muiiUe maaUe;koltuneet vaikeudetvi^:
.j; Kuten muistettänee; meUle s i i t e t ­tiin
vielä muutania viikko sitten, et^^
tä Britannialla ja JlanskaUa ei ole
Suezin jupakassa 4 mitäänWupyytei-tä.
Niiden'sunoana-sydänhuolenaoii
kuten meille iSeUtettiin^^^^^^^^
tä Suezin.kanaya voitaisilA pitää jat-'
;^uya^^; j ^ k i ^ ^ n ^
;|||^t|^jn^M;|»n^
kalaiset luotsit kutsuttiin'pois Sue-jui^
kanayal^rr-^: mutta t^Svtpimrä^^^
piteellä, haluttu • initenkään vai­keutta^!'
sen paremmin Egyp
lituksen kuin Suodn laivaliikenteen
kään asemaa..;Ainoa mikä kyseisiä
suurvaltoja ^siinä vaiheessa'' huoles­tutti,
oU pelko siitä, että brittilMsiä
ija;;;i5rauä^
Su^lalyalUk^teOT
taa palveluksestaah >ne ulkomaalai
jirä^]t^|äi^lw^isei^^
'l I p i S i ^ y i ^ i i ^ r f i B^
toraäirtiiiSuran.^kanavaila.' TVÖtaän,
v i i y j r t y l^
•tääh^jpircOTliiiai^ii^E^ - :Tä|^^ihcy5^^i|si^ti^^
*äijf^einMn||jc^
siva|ritsäpjl^^
''esfeetivitä^^äivai^^
ja ^ Ä ^ f J ä i s e l l f^
'Sueriii^£JU£el^^
tukkeutuL upotetuista laivoista 4a
alas romahtaneista silloista. Tämän
||,j||^aiJ^ieUik
viramme l^nayj^^^: laiyailikenhettä
•-•''^eir^ii^?Sue^
Seuraui^ ovat sitten tekoja vas;
taavat'. sillä kuten^ sanotaan, keh
kääjät.J9^Vat kokomaa
sien.tiuelijpitee
| 3 r ö i d ^ | ^ o ^ käyttpr
siiiS ätUlefe"a^
hiih teOlilsiiudessa luin yks
tössäkin.'' Tämän lisäksi tu
gasoliinin että monien rauid
Jtus^?ar^h^hinnä^
^MAisäämaiif P
WLi(Ki^emnMn;^
tonta hornaa^
K^Mirtta^meÄälaisUle öl
k^ l e täniä Vrittiläisten ja
laisten yältiojohtajain "suu
i^^miihaäs äiitoi^
He saava nyt myydä, ei vaii
'näiie j a - R a M k i ^ ^
^aiiclS 'miltei millä hinnälU
amerikkalaisetöljykuninkai
föötteiitäaÄ kovia hi^^ E
ta/heeivätTrarmaankaan su
-kääaitaa myymään meille
^iÄilsuM^
työt; viipyvät, me saainme
kUuitiuaeita sutä, että meili
ipSaiipm^iaa»
yhteisen äsiän hyväksi", i
ämerikkaiaisten VÖU
vbitto^ihkojeii kartuttami
Yks» lisäsyy, iniksi esim-1
Vapaa Sana ja siihen ven
tä Äkahiiättanutkiibk.
p M u l i f e ^ ä ^ ' ^ ^
feitJSrarfaXn? IQnsä