Vapaus, March 2, 1967

              I
I!:
Sivu 2 Torstai, maalisk. 2 p. — Thursday, Mar. 2, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
. ( L IBERT ^ t Establlslvjd Nov. 6, 1917
EC.rOR: VV. EKCUND, M^HAOER; S. 8UK8I
. . TELEPHONE: Qf^ l C B AND, EDITORIAU 674-4204
Publlshed thrice vveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St.' Weat, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing ad^ess; BQJS. 69
Adve;-tlslng rates upon application, translation free of charge.
Atttborized as second class mail by. the- Pqst Office Qe3>artment, Ottawa,
and for payment of postage in c a ^ .
Momber o. , h . C A N A Dl AN Sli A N G U AG E" BR ESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $aOi)0, 6fcli:.$5.25 USA:n:,
3kk. 3.00 Suomeen;
lvk.$ia.OO, 6 kk. $5.75
ivk. U.50,6kk. 6.25
KukkiaLkaikiUe naisille
Kansainvälistä naistenpäivää vietetään tänä vuonna 57.
kerranrSeii tarkoituksena on eri tilanteissa auttaa, toimintaa
naisten; yhteiskunnallisten oikeuksien, eriämän turvallisuu­den
ja rauhan puolesta.
Ja niin-ristiriitaiselta kuin sq tuntuukin, tämä päivä on
yleensä naisten oma ei-ikoispäivä, vaikka kaikki naiset eivät
sitä käsitä eivätkä tunnustakaan.
Tässä mielessä haluaisimme antaa ka'ui;yin kukan kal­kille
naisille tämän merkikipäivän kunniaksi.
Tämänvuotista naistenpäivää sävyttää Canadan sucuna-laisten
kohdalta yleistavoitteiden lisäksi Canadai;i lOQ-vuo-tisjuhlien
sekä Suomen ja ensinunäisen sosialistisen m^an,
kultavuoden vietto. Unhoon ei liioin jää täkäläisiltä kanssa­sisarilta
Vapauden 50 vuotisjuhlan huomioiminen, mistä par­haana
todistuksena on tämä naistenpäivän numero, minkä
toimittamisen ja valmistamisen hyväksi naiset ovat taas. teh­neet
niin paljon hyvää työtä. •
Järjestötoiminnan kannalta katsoen on tänä päivänä an­nettava
naisille täysi tunnustus ja kiitos siitä monitahoisesta
ja tuloksellisesta työstä, mitä naiset ovat suorittaneet ja
edelleen suorittavat esimerkiksi kansalaistemme kulttuuri­perinteiden
vaalimiseksi. Meillä ei olisi kerta kaikkiaan kuo­roja,
eikä näytelmätoimintaa, jos ei olisi naisia; meidän kaik­ki
muukin järjestötoimintamme ontuisi molemmilla jaloil­laan,
jos naiset eivät antaisi niiden hyväksi niin arvokasta
panosta. Ja siitä huolimatta naiset ylläpitävät vielä omaa
erikoista järjestötoimintaansa.
K^ten lehdessämme nyt julkaistavista naisten kirjoituk­sista
monilla eri tavoilla näkyy, naisten toiminta on jo tuot­tanut
suuria parannuksia heidän taloudelliseen ja yhteiskun­nalliseen
asemaansa. Mutta paljon on vieläkin korjattavaa.
Sama palkka samasta työstä periate on monessa tapaukses­sa
vieläkin vain "periaate". Vallitsevien olosuhteiden pakos­ta
joutuvat naiset —. myös avioliitossa olevat naiset — käy­mään
entistä enemmän palkkatöissä, mutta heidän asemaan­sa
ei ole suoraan sanoen yritettykään huojentaa lasten päivä­hoitolain,
koulujen yhteydessä -toimivien ravintolain ja mui­den
sellaisten menetelmien avulla. Seurauksena on, että työ­läisnaiset
joutuvat työskentelemään kahdella vuorolla —
olemaajn 'päivän: palkkat3'össä ja suorittamaan usein yhtä
kovan työn kotona valmistaessaan ruokaa perheelleen, puh,-
distaessaan' asuntoa ja vaatteita seka suorittaessaan tuhan­nen
ja-yksi muuta jokapäiväistä tehtävää.
Kaikesta huolimatta edistystä on tapahtumassa. Me
olemme nähneet, miten naiset ovat'menestyksellisesti toimi­neet
sitä julmaa hintakiskontaa vastaan, mikä vie asiallisesti
puhuen leivät köyhempien ihmisten suusta. Naisten ja mies­ten
jatkuvien ponnistelujen avulla on odotettavissa, että
kauan kaivattuja uudistuksia saadaan aborttilakeihin, avio-erolakeihin
ja muihin yhdyskunnallisiin olosuhteisiin, jotka
ovat erikoi.sesti naisten asemaa vaikeuttaneet ja edelleen vai­keuttavat.
Erikoisella ilolla on tervehdittävä sitä työtä mitä naiset
suorittavat päivästä toiseen rauhanasian hyväksi yleensä ja
erikoisti Vietnamin sodan lopettamiseksi.
I^ten jä yleensä, naiset vievät rau­hanliikkeessä
monesti ratkaisevaa osaa.
Tukemalla edistyksellistä naisten toimintaa me annam­me
kannatuksemme työlle paremman huomisen ja onnelli­semman
elämän saavuttamiseksi.
Ihmeellistä hitautta
Toista kuukautta on jo kulunut siitä,, jolloin Jugosla­vian
lähetystö- ja konsulivirastoja vaurioitettiin pommirä-jäytysten
avulla. Mutta meidän pitäisi kuitenkin uskoa, että
kuudessa kaupungissa Canadassa ja Yhdysvalloissa voidaan
suorittaa miltei samalla hetkellä tällainen konnantyö niin
hyvin salatusti, ettei ketä^ saada kuukauden kuluessa siitä
..kiinni? Tämä siitäkin huolimatta vaikka räjäytyksissä ker­rotaan
kuolleen 2 yhdysvaltalaista ja loukkaantuneen 6 ju­goslavialaista
virkailijaa!
Viimeaikoina saadut uutistiedot syventävät yhä myste-riota.
Mutta meille kerrotaan nyt- Washington Post-lehden
välityksellä, että RCMP ja FBI ovat päätyneet siihen, että
pommiattentaattien suorittajat voi löytyä kenraali Draja
Mihailovicin johtamasta Chetniks-ryhmästä, minkä jäsenten
kerrotaan toisen maailmansodan aikana taistelleen Jugosla­viassa
Titon partisaaneja vastaan — siis Saksan natsien puo-
•lesta.• j — .
Ja Hamiltonista Ont., tiedostetaan, että siellä on CHIQ-radioaseman
toimesta lopetettu erään sqrbiankielinen radio-ohjelman
lähetys seh vuoksi, kun mainitun radioaseman hal­linnolle
oli tullut vahtus, että k.o. serbiankielisen radio-oh­jelman
yhteydessä annettiin joitakin tunteja ennen räjäy­tysten
suoritusta vihje, että sellaisia räjäytyksiä on tulossa?
Ohjelman nauhoituksia ei ole kuitenkaan saatavissa tarkis­tusta
varten siksi kiin asema on hiljattain muuttanut, on sa­massa
yhteydessä kerrottu.
Tosiasiat ovat joskus kummallisia. Toimen maailman­sodan
jälkeen on Ottawan (ja Washingtonin) myötävaiku­tuksella
tuotettu pääasiassa Itä- ja Keski-Euroopan maista
, Canadaan (ja Yhdysvaltoihin), kaikrali^sta yhteiskunnallista
kuonaa, jonka päähyveenä on ollut se, että he ovat "anti-,;
kommunisteja" jotka ovat aktiivisesti osallistuneet toimin­taan
ja taisteluun Natsi-Saksan puolesta Neuvostoliittoa vas­taan.
Tälle fasistiselle kuonalle ön annettu monenlaista mo-vraalista
ja aineellista tukea — mukaanlukien sellaisia hal­lituksen
iimoituksia, joita ei ilmeisestikään.anneta seilai-sille
lehdille, mitä pidetään "väärin ajattelevina" kaiketi
Olive Schreiner, sosialisti, rau­han
ja naisten oilj:euksien puolusta­j
a kirjoitti kirjassa "Woman and
Labor", joka julkaistiin vuonna
1911, m.m. seuraavaa:
"Naiset ovat aina saaneet kantaan
sotien raskaimman taakan — mie­het
ovat vuosisatojen aikoina val­mistaneet
aseita, nuolia, keihäitä,
pyssyjä ja pommeja, sekä hävitys-,
koneita merelle, maalle ja ilmaan,,
koneita joilla ovat kilpailleet tois­tensa
hävittämisessä — mutta nai­set
ovat synnyttäneet sekä hävite­tyt,
että hävittäjSL ja molempjenj
haudoille sydänverensä vuodatta­neet.
Kaikki verellä tahratut maa­ilman
sotatantereet on kasteltui
naisten- kyyneleillä . . ; maailixnaii
ilmapiiri on täynnä naisten tuskan.
Naiset ovat maksaneet kalliin hin­nan
sotien alttarille vuosisatojen,
aikana, rakkautensa hedelmät; osan
itseään.
' K u n se päivä tulee, jolloin nai­set
saavat paikkansa jokaisessa
maassa, miesten rinnalla tasaravoi-sena
maansa hallitsijoina, se päivä,
on kuolinsanoma sodille, sillä silloin;
yhteiskuntamme erimielisyydet rat­kaistaan
toista tietä."
Hänen sanansa jäivät itämään
ja ovat tuottaneet monenkertaisen
hedelmän. Vuonna 1015, Hpllaii-tiin,
joka oli puolueeton maa, kut
suttiin kokoon naisten kansainvä­linen
kokous, jonka tarkoituksena,
oli yhdistää naiset rauhan puolesta
Kaksitoista maata otti kutsun vas­taan,
neljäkymmentä naista YhdyS'
valloista ylitti miinoilla- ja sotalai­voilla
täytetyn Atlantin, Britannian:
hallitus esti matkan kahdeltasadal-^
ta naiselta, jotka olivat lähdössä
Haagiin. Samanlaisen kiellon antoi
Ranskan hallitus, mutta kuitenkin
tuhat Ranskan naista rajamailta
osallistui konferenssiin.
Tässä kokouksessa perusteltiin
Naisten Kan.sainvälinen Rauhan ja
Vapauden Liitto. .
Toiminta rauhan puolesta on ve^
tänyt naiset muka^^n yhteiskunnalli­seen
toimintaan monella eri alalla,
mutta kuitenkin rauhan puolusta­minen
on edelleenkin yksi tämän
päivä tärkeimmistä kysymyksistä
ja tänä päivänä onkin naisten rau­hanliittoja
toiminnassa jokaisessa
maassa.
Johtavin yhdysside kansainväli­sessä
toiminnassa on Maailman
Naisten Demokraattinen Liitto, jo­ka
perusteltiin marraskuussa 1945.
Maailman Naisten Liitto on koon
nut riveihinsä naisten demokraat­tiset
järjestöt kautta koko maail­man,
rotuun, kansallisuuteen, us­kontoon
ja poliittisiin mielipiteisiin
katsomatta, Jisettacn seuraavat
päämäärät: .
• " A k t i i v i n e n . osanotto taisteluun
fasismia vastaan, sekä maailman
kansojen läheisen yhteistyön ai­kaansaamiseksi
poliittisillav talou­dellisilla
ja kulttuurisilla aloilla,
päämääränä luja j a kestävä rauha,
ja hyökkäysten uudistamisen ehkäi­seminen.
"Yhteistoiminta maailman kaik­kien
naisten järjestämiseksi, puolus
tamaan taloudellisia ja yhteiskun­nallisia
oikeuksiaan, yhteiskunnal­lisen
edistyksen puolesta.
"Kansojen ja 'örikQJ^ses.ti lasten
terveyden sviojetemiAeh ja puori-sbn
sopusuhtainen > kehittäminen
kykyjensä mukaan. •
"Naisten ystävyyden ja yhteis­toiminnan
tukeminen kautta koko
maailman", . ^-
ÄJaailman Naisten Liitto har-^
joittaa toimintaansa läheisessä yh­teistyössä
ammattiyhdistyksien.
Maailman nuorisoliiton j a monien
eri maiden naisten liittojen kanssa,
kansallisissa ja . kansainvälisissä
puitteissa. Se tukee työllään Yh^
dystyneitä Kansakuntia demokraa-tian
lujittamisessa ja pysyvän rau­han
puolesta; Miljoonia naisia tänä
päivänä kuuluu liiton jäsenyyteen,
niinkuin kuulumme mekin, suoma-
laiset naiset, Cajaad^n Npls )Lii:
ton kauttou Nykyisjeuä 's^siiamiXar
na tuski» Löydäoune sellaf^ l^mjl^-
siä, jotka eivät olisi eant|i^i^P[i9i'-.
kille sodan vaaraa. Kest^i^i^laan
kaikkialla missä tuttäv» |u:tt^yäiiiisa
tapaa, ja usein joudumnike k ^ ' ] ' ^'
teluup,. myöskin tuntojpnatt^ien
ihmisten - kanssa nykyis^tSi-^dpan-teesta:
Kaikille näille kesk^j||^iiii;
le on ominaista sodamäiäuft^ea-minen.
''i.%V& '
Mutta keskustelut y k s i n ' '
ta ja itkulla ci asiaa void
ti^, vaan toiminnalla,
niitä järjestöjä, jotka toi
dän kaikkien puolesta, siUär
puolustaminen on meidän
yhteinen asia. Helen 1
Yhteisvoimin parempiin tuloksiin
Kansainvälinen rauhantiilio
puolustaa lujasti rauhan asiaa
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Manda Salo, Beaver Lake, Ont.,
täyttää keskiviikkona, maaliskuun
8 päivänä 85 vuotta.
Hilja Koski, Emo, Ont., täyttää
maanantaina, maaliskuun 6 pnä 77
vuotta.
Sofia Siren, Port Arthur. Ont.,
täyttää tiistaina, maaliskuun 7 pnä
83 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja lutla-vain
onnentoivotuksiin.
Paljon on naisten asema paran-
>1iunut siitä mitä se oli muutamia
vuosikymmeniä sitten. Yleisesti sa­nottiin;
"nainen vaietkoon sieura-kunnassa",
j a sitä noudatettiin kir­jaimellisesti.
Nainen oli kotiorja ja miehen­sä
palvelija.
Jos mies meni minne halusi, teki
mitä mieli i a kohteli vaimoaan mi­ten
tahansa, niin siitä ei ollut ke­nelläkään
mitään oikeutta huomaut­taa.
Monet ovat ne kyyneleet jotka
nämä kotiorjat ovat vuodattaneet
hiljaisuudessa, sillä suurin osa
esi-äitejämmehän on ollut hiljai­sia
ja naisellisia, jotka oli jo kas­vatettu
kuuliaisuuteen miehensä
edessä, joten he olisivat mieluum­min
kuolleet kuin tunnustaneet
kärsivänsä alistetusta asemastaan.
Vanhemmat ihmiset \ kertovat
kuinka heidän kotonaan oli kahvia
keitettävä salaa. Isä joskus pellol­le
mennessään kääntyi takaisina
koettamaan oliko kahvipannun kyl
ki kuuma, ios vaimo hänen poissa
ollessaan keittää vaikkapa kahvia
ja mikä kauheinta .antaa sitä vielä
naapurin eukolle.- Tuskin kukaan
mi'3s kysvi vaimoltaan .mistä on
saatu rahaa kahvin ostoon, vaikka
sitä olisi tjdossa aina ollutkin. Mo
nasti vaimon . o l i myytävä viljaa
salaa saadakseen sitä kahviin tar­vitsemansa
rahat. Ja kahvi maistui
miehenkin .suussa.
Eivät kaikki miehet silti luon­nostaan
pahoja olleet, heidät oli
vaan kasvatettu tähän luomakun­nan
kruunun oman arvon tunte­mukseen.
Pidettiin miehelle suo­rastaan
häp.eällisenä olla hentomie­linen
ja auttavainen vaimoaan koh­taan
. . . • ;
Sanotaanhan luolamiehen jo ai­koinaan
lyöneen naista puunuijalla
ja raahanneen hänet palkattomaksi
arja"i.een. Läpi : historian voim­me
lukea erilaisista naiskohtalois­ta,
josta muutamat ovat älykkyydel­lään
ja kauneudellaan hurmaten
saaneet miehet menettelemään tah-toii.
sa mukaan.
NJykjlajan ihmiset ymmärtävät,
että miehen ; : i nai.sen tasavertai­suus
on hvvä ratkaisu päästä elä­mässä
parempiin tuloksiin. Jo lap­sista
asti. olisi kasvatuksessa pyrit­tävä
siihen, että kaikki työ on yhtä
kunnialjasta ia arvokasta, jokainen
ihminen on saman arvoinen ja yh­teistyö
vie parhaisiin tuloksiin.
Yleensä on opittu pitämään jo­takin
työtä erikoisesti naisille kuu­luvana
samoin kuin miehilläkin on
määrätyt omat työnsä. Mutta mitä
sanotaan .siitä kun joku aika sitten
UNESCOn tiedusteluun eri ammat-tialojen
kuulumisesta naisille tai
miehille, tuli yllättäviä va.stauksia.
Esimerkiksi suomalai-set ovat aina
tottuneet pitämään ompelijan )art>-
mattia saurinamaksl osaksi naiselle
kuuluvana, mutta afrikkalaiset
maat eivät vahingossakaan mainit­se
sitä ammattia naiselle kuulu­vaksi:
Ja vaikka naisia yleensä pi­detään
käsistään näppärinä, niin
yhdessäkään maassa ei mainittu
kellosepän ammatin .olevan heille
erinomaisesti sopivan. Eräässä puo­lalaisten
vastauksessa sanottiin,
että kenkätehtaassa naiset valmista­vat
päällisnahan, mutta miehet
ompelevat kengät.
Näistä vastauksista siis Jo käy i l ­mi,
kuinka naista "heikompana as­tiana'
säästettäisiin. Tämä erilais­ten
ammattien jako tuntuu olevan
enemmänkin vanhan tottumuksen
varassa.
Nykyään naisilla on sentään valta
lukea ja kehittää itseään minkä­laiseen
työhön heillä on taipumuk­sia
ja halua, miehetkin antavat
heille arvon toverina ja samanver­taisena.
Siksipä naiset ja miehet
nykyaikana koettavat yhdessä saa­da
aikaan parannuksia ja he ovat­kin
päässeet huomattaviin tulok­siin
kaikilla aloilla. Suurin tämän
hetken tavoite on saada maailman
rauha. Sen saavuttamiseksi tarvi­taan
meitä j o k a i . s t a . ^ L S P .
N-liittolaisalus
upposi myrskyssä
57 ihmistä tuhoutui
Hanstholm, Tanska. — Neuvosto-liittoiaincn
yksi kalastus-teo)lisuu.siai
va sai tiistaina kovassa myrskyssä
vuodon ja u ( ^ s i Tanskan pohjois­rannikolla.
Latvan 79-henkisestä mie
histöstä oli tiistai-iltana kateissa 57,
mukaanlukien kapteeni. Vain 22 hen­kilöä
oli miehistöstä siihen mennessä
saatu pelastetuksi. Kovan kylmyyden
vuoksi ei muiden pelastumisesta ollut
juuri mitään toivoa.
Tukan niminen 2,435 tonnin kantoi-nen
alus ticdoitti radioit.se kello 3 aa­mulla,
että se cli konehuoneen. koh­dalle
saanut vuodon Skagerrakin sal­mella.
Konehuone täyttyi vedestä ja
menet henkilökuntaan kuuluneista
poistuivat laivasta.
Toinen, 16,532 tonnin kantoinen neu­vostoliittolainen
tehdasalus, Vilis
Lacis, joka oli onnettomuuspaikan
lähettyvillä, sai pelastetuksi merestä
22 henkilöä. Myös saatiin nostetuksi
ylös kaksi ruumi.sia.
Kööpenhaminassa oleva Neuvostolii­ton
suurlähettiläs tiedoitti, että lai­van
"kapteeni hukkui merimiesten
parhaitten perinteiden mukaisella ta^
valla."
VuQijna 1910! kansainvälisessä
\ njiisten kioiij^r^n^issa päätettiin
toteuttaa Klara Zetkinin herättämä
ajatus kansainvälisen naistenpäivän
vietosta.
Nyt taasen valmistaudumme yiet-täraääni
• maaliskuussa kansainvälis:
tä naistenpäivää. Siitä on kehitty­nyt
todellinen naisten juhlapäivä,
johon osallistuu miljoonia ihmisiä,,
ympäri maailniaa pidetäviin tilai­suuksiin.
Kansainvälinen naisten­päivä
on kehittynyt suurten pyr­kimysten
taistelupäiväksi.
Me naiset voimme olla ylpeitä
siitä, että meillä on taistelun kaut­ta
saavutettu äänioikeus, joten se
kin on kerrassaan suuresta merki
tyksestä. Vaikka jokainen nainen ei
käytä äänioikeuttaan, niin pääasia
kuitenkin on, että hänellä on oi­keus
siihen. Se on jokaiselle hyvin
tärkeä kysymys. Eikö jokainen nai­nen
tunne tOBimiQlessä ylpeyttä sii-
• tä, että hänellä on siinä tasavertai
suus miehen rinnaUa.
Kansainvälinen naistenliike ei
ole milloinkaan eristäytynyt työ­väenliikkeestä,
sitlä niiden perus
motiivit ovat samanlaiset — tais­telu
oikeuksien ja paremman elä­män
saavuttamiseksi.
Y k s i suurin, vastakohta ja eroa­vaisuus
on nykyään vielä se, että
naiselle raaksetaaa samasta työstä
pienempi palkka kuin miehelle/
Tämä pulma odottaa vielä ratkai­sua.
Sanotaan, että nainen on hei
kömpi astia, mutta kuinka moni nai
nen, varsinkin perheenäiti, joutuu
u.seinkin tekemään pidemmän päi­vätyön
kuin mips. Etenkin suurten
perheitten äidit tekevät työtä var­haisesta
aamusta myöhäiseen i l ­taan
ja myös ne naiset jotka jou­tuvat
käymään palkkatyössä j a l i ­säksi
hoitamaan oman taloustyönsä.
Näin monet perheenäidit joutu
vat uhraamaan kaikkensa, ei ai­noastaan
palkkatyössä vaan myös­kin
kotinsa kunnossa pitämisessä.
Ne äidit, jotka oman taloustyön­sä
lisäksi huoltavat kotinsa, lap
sensa ja perheensä, eivät voi kos­kaan
rentoutua ja nauttia elämäs­tä,
vaan heillä on edessään ainai­nen
työ ja raadanta. Tunnen useam­pia
naisia, joilla on suuri lapsilau­ma
huollettavanaan ja s i l t i käyvät
vielä palkkatyössä. Se ei ole help­poa,
varsinkin jos lapset ovat niin
nuoria, etteivät pysty auttamaan
äitiään pienimmässäkään mittakaa­vassa.
Elämässä on monia vastoinkäy­misiä
ja etenkin yleisniaailmalli-nen
tilanne on tavalla ja toisella
vaarallisessa asemassa. Kauhistut­tavaa
on kuulla uutisia Vietnamis
ta, jossa käydään todellista naisten
lasten ia vanhusten joukkomurha-sotaa.
Tähän johtopäätökseen tulee
kun seuraa tarkasti Vietnamin so­dan
uutisia.
Memphisista kotoisin oleva jenk­kisotilas
kirjoitti Vietnamista äi­dilleen:
"Minä en ole nähnyt ainoa­takaan
Vietkongia, tai ehkä, jos
olen nähnyt, niin en tiennyt hei­dän
olevan niitä." Ainoat, joita he
ovat taistelupaikalla nähneet ovat
olleet naisten, lasten ja vanhusten
ruumiita.
Minkä vuoksi ihmiskunta sallii
murhaajien ja hävittäjäjien olemas­saolon?
Kuka opettaa yhäti nuori­soa
tuhoamiseen ja murhaamiseen?
Mitkään sotahistoriat eivät ole
kenellekään mieltäylentävää luke­mista.
Mistä myöskin johtuu se, että
suuret määrät nuorisoa elää ri­kollisuuden
teillä? Varkaudet ja
monet muut rikokset ovat päiväjär­jestyksessä.
Sanomalehdissä niistä
kyllä huomautetaan, mutta mitään
ci tehdä asiaa-korjaamiseksi. Nuo»
-ret rikkovat koulujen ikkunoita,
tervaavat koulujen lattioita'.jä har­rastavat
monia muita'n-ikoliBia^>niin
katkeraa totuutta kuiir-r}'äe:.<'onkin.
Kuka on tällaiseen :nuoi>l84i;ik(rfli-suuteen
todellinen syypääRjiÖJi; k y l -
läkin paljon koteja, ^jtiiäsgdflapset
jätetään oman onneaaaiiiaMdaan,
vanhempien rientäessäi uiostifotta-maan
omat ilonsa, '
Tällaista on elämän^ri&Qdälllsuus
monessakin perheessä ja tulee jat­kuvasti
olemaankin ellei*siilten voi­da
löytää sosiaalista ratkaisua.
Sota myös tuo mukanaan mur­hetta
ja kuolemaa. M j k j i ^ maail­man
kansat saa its^ei^rjestää
omaa elämäänsä? Miksi rikolliset
sotahirmut lähtevät toisii|||i maihin
surmaamaan viatton^i^^|j]|rarfsiä, ku­ten
juuri tällä hetkeUa"t{^|e Ame­rikka.
' -.,i'< -vivr. •. .
Me naiset terveh,dimme kansain­välistä
naistenpäivää todellisissa
rauhanmerkeissä. Kaikukoon 'ää­nemme
rauhan puolesta! Naisten
ja Jasten teurastaminM'JWelnamis-sa
tulee lopettaa j a timmreien ame­rikkalaisten
äitien pojat palauttaa',
sieltä takaisin. Eläköön rauhallinen
:'innakkaiselo maailmait^-^^&aikkien
kansojen kesken! --- Tyyne^Alina.
Surusanomia
Mattawasta
AIattawa. — Tuoneij- viikatemies
on taasen niittänyt ' 'vanhemnwn
polven väestöä.
Helmikuun 6. päivS^'. kuoli koto­naan
sydänhalvaukseen Heikki
Tuhkanen, jjttäen jälkeensä vai­monsa
Kertun.
Helmikuun 21. päivä kuoli North:
Bayn sairaalassa mrs. Saimi L i l -
iegvist jättäen jälkeensä miehensä
Kustin.: '
Helmikuun 21. päivän iltana kuo­l
i sydänhalvaukseen John Voitti-nen.
Hän jiitti jälkeensä^vaimonsa
Rosen sekä kolme tytärtä joista
kaksi asuu Floridassa. '
He olivat kaikki siirtyneet tänne
Suomesta hyvin nuorena,^ mutta ol­len
kaikki siinä 70: ikävuoden ym­pärillä
kuollessaan. Tänne olivat
he kotinsa tehneet sekä- osallistu­neet
muiden siirtolaisten mukana
Canadan rakentamiseen.
Kun Mattawan sairaala paloi vii­me
, kesänä, niin jouduttiin täältä
siirtämään kaikki potilaat North
Bayn sairaalaan: siksi kunnes saa­daan
tämä Mattawan sairaala taa­sen
kuntoon.
Tällä kertaa on North Bayn sai­raalassa
hoidettavana kaksi suoma­laista
nimittäin Karl Koivisto ja
Arvi Tiihonen. —Mummu.
Runsaudenpulan
vaikeuksia
Sydämellinen kiitos avustajille
sekä ilmoitusten ja tervehdysten
kerääjille, ja myös ilm^ttajiUe
siltä hyvästä kannatuksesta, min­kä
tämä naistenpäiväniunero on
osakseen saanut. Olemme yrittä»
neet "runsaudenpulasta" huoli­matta
saada kaikki tähän erikois­numeroon
aiotut kirjoitukset ja
muut saada nyt julkaistuksi, vaik-ka
sen vuoksi oli jätettävä pois
"Canadan historiaa" , kirjoitus,
pari paikkakuntakirjoitusta, joi­tain
urheilutietoja ja muita. Jos
siitä huolimatta käy niin, ettei
kaikkia nalstenpälyänumeroon
aioRuJa kirjoituksia saada mah­tumaan,
ne julkaistaan jos suin­kin
mahdollista Vapaiuden lauan­taisessa
numerossa. — Toim.
P Ä I V Ä N P A K I NA
siksi kun ne eivät ole natseja
avustaneet.
Jugoslavian virastojen pom­mitus
täällä ja Yhdysvalloissa
on käytännöllinen osoitus siitä,
että viranomaisernme ovat tääl
lä pitäneet kyytä povellaan;
Tämä saattaa olla myös syynä
siihen miksi on niin kovin vai-keatä"
päästä käsiksi niihin, jot-ka
tammikuun 29 päivänä pi­meän
turvissa tihutyönsä suo­rittivat.
Mutta selvitettävä se juttu
olisi. Sellaisten tekojen läpi­meno
niin, ettei kiukaan joudu
niistä vastaamaan, antaa maal­lemme
huonon leiman ja mai­neen
ulkomailla. Ja kaiken li­säksi,
jos tärnän pommituksen
järjestäjiä ei saateta tekosis­taan
vastaamaan, silloin tulee
varmasti uusia ja suurempia
terroritoimenpiteitä, joissa voi
diplomaattien lisäksi kuolla ja
loukkaantua myös pahaa-aa­vistamattomia
canadalai.sia.
A I N A V A I N P A H E M P AA
"Onnellisina" voidaan ehkä pi­tää
sellaisia ihmisiä, j o i l l a on pää
sitä varten, ettei selkäranka pu­toa
housuihin. Heille ei juolahda
mieleenkään sellainen yliluonnol­liselta
tuntuva seikka, että päätä
voisi käyttää ajattelemiseenkin.
Pään käyttö ajattelun hyväksi
on kuitenkin vaarallista hommaa,
sillä monet asiat eivät loppuje.n..
lopuksi ole niin yksiselitteisiä,
miltä ne pinnalli-sesti näyttävät.
Tällaisia ajatuksia ei luultavas­ti
kukaan voinut välttää lukies­saan
alkuviikon uutistietoja siitä
Myhteisestä lausunnosta", jonka
Yhdysvaltain kansallisen opiskeli­jain
järjestön (National Student
Association) kaksitoista aikaisem­paa
presidenttiä antoi urkkijara-hojen
hyväksikäytöstä.
Näiden herrojen entisten pre­sidenttien
velvollisuudeksi tuli,
ja he suorittivat työtä käskettyä,
antaa Keskustiediisteluhallinnon
ja Yhdysvaltain hallituksen puo­lesta
yhteinen lau.su nto,mis!5ä va­kuutetaan,
että mainitun urkkija-järjestön
rahoja annettiin oppilas­järjestön
käytettäväksi pilkalla i l ­man
aikojaan ja mitään palveluk­sia
vaatimatta? • ,
"Ilman riittäviä yaiioja NSA:n
kansnihvälincn ohjelma olisi jäh­mettynyt,"
he sanovat ja väittä-.
vät silmää räpäyttämättä: "siitä
huolimatta me tulimm^ ; siihen
lopputulokseen, että jähmettynei­syys
olisi parempi jos saatavissa
olevien varojen ehdot olislVatjisiA^
kentäneet NSA:n Hfionni.gyyfrä
Valituksi tulomme jälke<m' meille
kaikille i l m o i t e t t i i n . . . CI^A:n yh­teyksistä.,
Tunnustaessaan täten tietoises­ti
olleensa C l A : n palkkaamia iva-sikoita
nämä herrat puhuvat jbko
tietoisesti muunnettua totuuttaj tpi
sitten heidät on pakoitettu tans­simaan
vieläkin C l A : n tahdin mu­kaan.
Ottakaamme ensiksi v^itöksemr
me todistajaksi A P : n Washington'
in uutinen helmikuun 27,päivältä
missä sanotaan mm.:'
"Michael Wood, NSA: n entinen
virkailija, joka julkisesti paljasti
NSA:n yhteydet C I A : n kanssa,'sa­noi
tämän urkkijajärjestiip Iber­ian
uhanneen NSA:n yhtä' virjtaji-lijaa
Fsykiatriri (mielisaU-auden
hoitajan) päiväkirjan v8Wenrtyk-sellä
. . . Wood sanoo "luonnolli­sista
syistä" kieltäytyvärtsä anta­masta
tietoja, miten hän sai tip-
' tponsa tämän psykiatrirpäiväkir-jan
väärennyksen. Mutta härt^sa-'
noo C l A : n halunneen uljktiii^fen
perusteella estää NSA:n,;jvr|-^dU-jain
paljasl.imista, mltii' oWult:»
urkkijajärjestö (CIA), rahoineen
siinä laitoksessa vie.
Olisikohan NSA:n entisiä presi­denttejä
uhattu joillakin saman­tapaisilla
"paljastuksilla", vai
ovatko he kaikin "vakaumuksel­l
i s i a " C I A : n ostamia j a maksamia
vasikoita, se on toistaiseksi tietä­mätöntä.
Varmaa kuitenkin on, että urk-kijajärjestö
(CIA- ei ole antanut
Yhdysvaltalaiselle opiskelijajär­jestölle,
eikä kenellekään muille­kaan
rahojaan vain sen vuoksi,
että se halusi päästä rahoistaan
eroon. Kyllä niillä rahoilla on jo­takin
"ostettu".
Niinpä meille kerrotaan Helsin­gistä
tulleissa uutistiedoissa mm.
seuraavaa:
'^Helsingin festivaalin mellakat
pantiin käyntiin USA:n vastava-koiluelimen
C I A : n varqilla, toteaa
ruotsalainen Dagens N y h e t e r . ..
"CIA maksoi palkkiot provo­kaattoreille,"
toteaa lehden Hel­singin-
kirjeenvaihtaja, ja sanoo,
että festivaalin alla perustettu
Ylioppilaiden ja nuorison demo­kraattinen
yhdistys ryhtyi tuota­pikaa
julkaisemaan vasta-festivaa-lilehteä
useilla kielillä painosten
noustessa ainakin 20,000 kappa­leeseen
. . . Kirjeenvaihtaja viit­taa
myös Wall Street Journalin
tietoon, jonka mukaan CIA käyt­ti
Independent Research Servisen
(IRS) välityksellä 40,000. dollaria
Helsiiigin festivaalin häiritsomi-
.soon. lRS:n kust.nnmikselln osal­listui
festivaaliin 160 rj^Hdcilöä sa­massa
tarkoitukset.^*»*?
Lehti toteaa, että kansainväli­sen
ylioppilasliiton (ISC:n) va­roista
tuli 80 % prosenttia CIA-säätiöiltä...
NSA :.n' '../Kotimaista
toimintaa hoitanut varapuheen­johtaja
Paul Potter.::.saÄ8ft-järjes­tön
vasemmistosiiven -aioi^^epäil-leen
NSA:n ulkomaisen toimin­nan
ja USA:n ulkoasiainministe­riön
läheistä vtyÄ-^vaikutusta.
Harvat kuitenkin osasivat ajatel­la,
että langat johtivat vakoilu-elimeen.
E i siis ole ihme vaikka j^uot-sin
ylioppilaskuntien liiton pu­heenjohtaja
Erland Ringborg, jo­ka
kuuluu myös kansainvälisen
rSC:n johtoon sanoo, että jo se
mitä nyt on ilmennyt, on tehnyt
lopun lSC:sta, "Tahra pysyy" sa­unoo
hän.
Ilman muuta on selvää, että
urkki ja järjestön rahoja käytetään
vain urkinnan ja muun hämärä­peräisen
työn hyväksi. Mutta nyt
tehdyistä suurista paljastuksista
huolimatta voidaan kiiitenkin pi­tää
varmana asiana, , että paljon
on tätä myyräntyötä,'vielä salas­sa.
Se kuitenkin; aavistetaan jo,
että kaikki salaisista j a (epämää­räisistä
lähteistä järjestöille, yh­distyksille,
sanomalehdille jA
muillei elimille tulevat "erlkois-avustukset"
saattavat tulla suo­raan
poliittisten merirosvojen pCf
sästn. - Känsäkoura.