Vapaus, December 21, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, jouluk. 21 p. — Tuesday, Dee. 21, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
Q E - F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EatabUshed No v . 6. 1917
EDITOR: W . E K L U N D MANAGER: E. S U K S I
T E L E P H O N E ! O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed ttorice weekly: Tuesdays, Thursdays and S a t u r d a y a b y Vapav»
Publishing Co. L i m i t e d . 100-102 E h n S t . We6t. Sudbury, Ontario, Canada.
M a i l i n g Address: Box 69
Advertishig rates .upon appUcation, transiation free of cbaige. .
Authorized as second class maU by the p o s t Office Department, Ottawa,
and fior payment of poBtage in cash.
Memb(.*r: o r fh 'CANADIAN LANGUAGE-PRESS
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 71^. »9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 ^ . «10.^^ 6 tt.^^^W^^^
3 k k . 2.76 Suomessa: 1 vk. 10.50. « B.75
Suimta oikeallie
V a i k k a l i i t t o h a l l i t u k s e n ministeriöiden uusimisessa toteutettiin
myös eräitä ajan vaatimia u u d i s t u k s i a , n i i n p o l i i t t i s e s t i puhuen pää-
_ m i n i s t e r i Lester B . P e a r s o n i n v i i k o n vaihteessa suorittama h a l l i t u s ­remontti
edustaa suunnan kääntymistä entistä j y r k e m m i n oikealle.
S a n a l l a sanoen tämän h a l l i t u s r e m o n t i n seurauksesta voidaan odottaa
t a l o u d e l l i s t a j a s o s i a a l i s t a " h e v o s k u u r i a " t a v a l l i s e l l e k a n s a l l e ' s a m a l la
k u n pääomapiirien sananvalta j a k o n t r o l l i t u l e e v o i m i s t u i l l a a n — e l l ei
y l e i n e n m i e l i p i d e pakolta muutoksia ohjelmaan.
K a i k k e i n ensimmäiseksi k i i n t y y huomio siihen tosiasiaan, että
ranskalaiscanadalaiset jätettiin uudessa hallituksessa täysin lapsipuo­l
e n asemaan, mikäli on p u i i e tärkeimpien m i n i s t e r i p a i k k o j e n j a k a m i ­sesta;
Ainoastaan Lucien^ C n r d i n s a i huoUettavakseen yhden tärkeim­män
e l i o i k e u i s m i n i s t e r i n s a l k u n . M u t t a raha-; puolustus-, kauppa-, k u l ­k
u l a i t o s - j a huoltoministeriöt ovat l u j a s t i englantilaiscanÄdalaisten kä­sissä.
Tämä sellaisenaan ei l u p a a hyvää maamme k a n s a l l i s e n yhtenäi­syyden
j a edessäolevien p e r u s t u s l a i l l i s t e n kysymysten r a t k a i s u n kan­nalta
katsoen.
T o i s a a l t a nähdään, että v a s e m m i s t o l i b e r a a l i e n tunnustettuna joh^
tohenkilönä pidetty W a l t e r G o r d o n t u l i omalla tavallaan s i v u u t e t u k si
tärkeästä raha-äsiain m i n i s t e r i n toimesta j a hänen t i l a l l e e n n i m i t e t t i in
mr. Gordonia öikeistolaisempana tunnettu entinen kauppaministeri
Sharp. M e r k i l l e p a n t a v a a myös on, että e"«ke- j a yleensä sosiaalisen
h u o l l o n asioissa v a s e m m i s t o l i b e r a a l i n a t u i i . i e t t u J u d y L a M a r s h s i i r r e t ­t
i i n v a l t i o s i h t e e r i n toimeen, mikä sellaisenaan on t i e t e n k i n tärkeä
p a i k k a , mutta voi k u i t e n k i n ennakoida l i i t t o h a l l i t u k s e n asenteen huo­nonemista
sosiaalista l a i n l a a d i n t a a kohtaan. K a i k k e i n kuvaavinta on
k u i t e n k i n se, että Bay-kadun " i h m e p o i k a " , oikeistolaisuudestaan ja
miljoonaomaisuuksistaan tunnettu Robert Winters n i m i t e t t i i n mr.
S h a r p i n t i l a l l e k a u p p a m i n i s t e r i k s i j a väreinkin B r i t i s h C o l u m b i a n am­mattiyhdistysliikkeessä
huonossa huudossa oleva Jack N i c h o l s o n työ­m
i n i s t e r i k s i .
Suunta on selvästi o i k e a l l e •—ja se v a a t i i yleiseltä mielipiteeltä
jatkuvaa painostusta vasemmalle jos mielitään välttää valtiota ja
kansaa vahingoittava kehitys. \
USA-Vietnam ja paavi Paavali
H u o l i m a t t a siitä mitä on H a n o i n radio asiasta nyt myöhemmin
sanonut, ilmeistä on, että Washington torpeedoi v i i k o n vaihteessa
P o h j o i s - V i e t n a m i n viimeisimmän aloitteen rauhanneuvottelujen aloit­t
a m i s e k s i . ' - ' - ^ ^' ••
Diplomaattipiireisä yleensä, mukaan l u k i e n Y h d y s v a l l o i l l e myötä­m
i e l i s t e n d i p l o m a a t t i e n keskuudessa, tuomitaan se k u n Y h d y s v a l t a in
h a l l i t u s j u l k a i s i P o h j o i s - V i e t n a m i n rauhantunnusteluja koskevan kir­j
e e n v a i h d o n Y K n y l e i s k o k o u k s e n presidentin A m i n t o r e F a n f a n i n ja
U S A n u l k o m i n i s t e r i Dean R u s k i n välillä. V a i k k a Y h d y s v a l l o i l l e myötä­m
i e l i s e t d i p l o m a a t t i p i i r i t sanovat "ymmSrtävänsä" m i k s i Wasbington
tämän k i r j e e n v a i h d o n j u l k a i s i , n i i n heidänkin kerrotaan pitävän sitä
tekoa onnettomana toimenpiteenä.
RAUHANEHDOTUKSEN TORPEEDOINTI
Kysymys on i l m e i s e s t i l u o t t a m u k s e l l i s t e n e l i s a l a i s t e n tietojen
y k s i p u o l i s e s t a julkaisemisesta yhtäällä j a Y h d y s v a l t a i n sotatoimien
suuresta laajentamisesta toisaalta sen jälkeen k u n H a n o i s t a t u l i uusia
rauhantunnusteluja Y K n y l e i s k o k o u k s e n presidentin välityksellä.
W a s ^ i n g t o n i n asiasta antamien tietojen mukaan k a k s i i t a l i a l a i s ta
professoria — G i o r g i o L a P i r a j a M a r i o P r i m i c e r i o — k e s k u s t e l i Poh­j
o i s - V i e t n a m i n p r e s i d e n t i n H o C h i M i n h i n j a pääministeri P h a m V a n
D o n g i n kanssa m a r r a s k u u n ]1 pnä. Nämä professorit välittivät maan-m
i e h e l l e e n , Y K n y l e i s k o k o u k s e n nykyiselle p r e s i d e n t i l l e , F a n f a n i l l e,
l u o t t a m u k s e l l i s e n tiedon siitä, että P o h j o i s - V i e t n am " o n v a l m i s r y h t y ­mään
rauhanneuvotteluihin vaatimatta ensiksi Y h d y s v a l t a i n asevoi­mien
aktuaalista pois vetämistä".
J u l k a i s t e s s a a n tämän tiedonannon. Y h d y s v a l t a i n u l k o m i n i s t e ri
Dean Rusk sanoo "näyttävän siltä, että Hanoi o n v a l m i s ryhtymään
r a u h a n n e u v o t t e l u i h i n v. 1954 t e h d y n Geneven sopimuksen pohjalla,
minkä tavoitteena on u l k o p u o l i s e s t a painost>iksesta vapaa itsenäinen
V i e t n a m . "
Tämän jälkeen mr. R u s k i n kerrotaan k u i t e n k i n sanoneen, että
Y h d y s v a l l a t k i n on v a l m i s neuvottelemaan Geneven sopimuksen poh­j
a l l a , Vmutta" (ja tässä se " m u t t a " onkin) ei o l e P o h j o i s - V i e t n a m in
kanssa samaa mieltä Geneven sopimyksen merkityksestä j a määritel­mistä.
T o i s i n sanoen mr. R u s k antoi ymmärtää, että myös Washing­t
o n on v a l m i s ''hyväksymään" n e u v o t t e l u p o h j a k s i Geneven sopimuk­sen,
" m u t t a " v a i n sillä e h d o l l a , että ensiksi hyväksytään Y h d y s v a l t a in
t u l k i n t a Geneven sopimuksen olemuksesta! Tältä p o h j a l t a lähtien m r .
Rusk pyytää "selvitystä" Hanoin asenteesta selvästi siinä mielensä,
että u u s i n aloite r a u h a n n e u v o t t e l u j e n aloittamiseksi s a a t a i s i i n törpee-d
o i d u k s i . .
Eikä kysymys ole v a i n puheista, sillä meidän tulee muistaa, että
Y h d y s v a l l a t on tehostanut j a laajentanut marraskuun I I päivän e l i
tämän_rauhantunnustelun jälkeen e s i m e r k i k s i P o h j o i s - V i e t n a m i n i l m a -
pomipitusta j a a l o i t t a n u t j u l k i s e n keskustelun m u i d e n k i n sotatoimien
laajentamisesta Vietnamissa.
PAAVI P A A V A L I N VETOOMUS
Tässä yhteydessä k i i n t y y huomio paavi P a a v a l i V I viimeisimpään
vetoomukseen V i e t n a m i n rauhan puolesta.
• Mainitsematta Y h d y s v a l t o j a nimeltään, paavi P a a v a l i a j e t t u i v e ­toomuksessaan
täydellisesti Washingtonin sotatoimien laajentanjis-s
u u n n i t e l m i a vastaan. Puhuessaan viime sunnuntiaina noin 20,000:lle
p y h i i n v a e l t a j a l l e Pyhän P i e t a r i n a u k i o l l a , paavi sanoi, että " V i e t n a ­m
i n sota on tulossa entistä vakavammaksi j a verisemmäksi". J a v i i ­taten
v i i m e i s i m p i i n h u h u i h i n rauhantunnusteluista, j d i d e n torp^edoi-miseen
Washington selvästi nyt taas p y r k i i , paaVi P a a v a l i sanoi:
' ' M e olemme k u u l l e e t h u h u j a yrityksistä tämän t a i s t e l u n ratkaise­miseksi.
Meidän tiedossamme o n eräitä välirauhaehdotuksia (joiden­k
i n t i e t o j e n mukaan edellämainittu professori L a P i r a t o i m i Pohjols-
V i e t n a m i s s a v i e r a i l l e s s a a n j o s s a k i n määrin V a t i k a a n i n edustajana);
aselevosta a i n a k i n s i u n a t u n joulupäivän a j a k s i . J a m e tunnemme mon­ta
a n t a u m u k s e l l i s t a miestä j a v a l t i o t a j o t k a pyrkivät tämän taistelun
lopettamiseen.
n n
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
S o f i a Rönkä, R. R . 1, W o r t h i ng
tpn, Ont.. täyttää tänään j o u l u k u un
21 päivänä 79 vuotta.
'V. H. K i v i n e n , Lappe, Onta r io
täyttää torstaina, j o u l u k u u n 23 pnä
60 vuotta.
J . S a i k k o n e n , W h i t e f i 3 h , Ontario
(nyt Sudbui-y M e m o r i a l sairaalassa)
täyttää lauantaina, j o u l u k u u n 25
pnä 82 vuotta.
Y h d y m m e s u k u l a i s t e n Ja tu Itä­väin
onnentoivotuksiin.
Kaulilstulttava
Gaillup-tiilos
New York. — Yhydsvalloissa
jgSkaistun uusimman mielipide-tutjbubnnluen
mukat^n 58 prosenttia
amerikkalaisista o n valmis hyväk­symään
ydinaseiden käytön Viet-aamin
sodassa.
Mielipidetutkimuslaitoksen C B -
C.r^dipyhUö.He tekemän tutki­muksen
mukaan 65 prosenttia vas-
U a j i s t a hyväksyi amerikkalaisten
iotatoimet Vietnamis.a; Kysy-inykeen
saataisiko ydinaseita
'käyttää "mis.sä tilanteessa i a h a n -
; a " 32 prosenttia vastasi kieltä­västi,
58 pro.ienttia hyväksyvästi
ja 10 prosenttia ei halunnut i l ­maista
kantaansa.
Dmitri Gudkov:
L-SAKSAN KIRKKO
RISTITULESSA
JÄRJETÖN U S A . n S O TA
TSllä haavaa V i e t n a m i s s a käyn:
nissä oleva sota, jossa k a i k k e in
s u u r i m p a n a osallisena on U S A , on
a l k a n u t kehittyä aivan järjellä kä­sittämättömään
vaiheeseen. Porva­r
i l l i s i s t a päivälehdistäkin voimme
|o havaita k u i n k a s o t a k y s y m y k s j in
e r i k o i s t u n e e t ja sitä asiaa koskevan
k o u l u t u k s e n saaneetkin henkilöi
toteavat, että U S A e i voi miMoin-kaan
voittaa Etelä-Vietnamin " k a p i ­n
a l l i s i a " joukkoja.
K a n s a n n o u s u ja on menneisyydes­sä
saatu t u k a h d e t u k s i , mutta asian­t
u n t i j a t eivät näe tätä mahdollisuut­t
a V i e t n a m i n kysymyksessä. V i e t n a ­m
i n kansa e i o l e v i i m e i s e n 24 vuo­den
a i k a n a a l i s t u n u t viei-aan v a l l an
a l l e vaan se on t a i s t e l l u t j a t k u v a s ti
sitä vastaan.
V i e t n a m i l a i s t e n taistelu alkoi v.,
1942 j a p a n i l a i s t a orjuutu.sta vas­taan
j a sitä kesti vuoteen 1946. Sen
jälkeen Viotnamin kansan enem­mistö
taisteli Ranskan k c l o n i a l i s -
m i a vastaan vuoteen 1953, j o l l o in
maa jakautui väliaikaisesti kahtia,
e l i Etelä- ja P o h j o i s V i e t n a m i k s i.
S i t t e n tulivat j e n k i t Etelä-Vietna­m
i i n estäen maan y h d i s t y m i s e n . Tä­män
jälkeen on taistelu jatkunut
U S A n i m p e r i a l i s m i e n häätJiniiseksi
V i e t n a m i n kamaralta.
E k s p e r t i t sanovat että jokaista
s i s s i s o t i l a s t a vastaan pitää olla a i ­n
a k i n 7 t a v a l l i s e n a r m e i j a n sotilas­ta,
ennen kuin heillä on mitään
m a h d o l l i s u u t t a si.ssion kukistamises­sa.
Näin o l l e n pitäisi. U S A : n lähet­tää
lähes kaksi miljoonaa sotilasta
Etelä-Vietnamiin voittaakseen sen
" k a p i n a l l i s e t " .
U S A syyttää myöskin, että ' k o m ­m
u n i s t i t " lähettävät eri maista
a s e e l l i s t a apua sisseille. Tämä on
kyllä p a l j o n mahdollista, mutta me
emme kuule l a i n k a a n siitä k u i n ka
monta U S A : n sotilasta on ammuttu
k u o l i a a k s i tai haavoitettu heidän
o m i l l a aseillaan, joita sissit ovat
heiltä valloittaneet.
S i i s lyhyesti, sanottuna USA:n
t a i s t e l u - V i e t n a m i s s a on aivan jär­jetöntä,
sillä he taistelevat omia
kiväärejään. kranaattejaan, pomme-j
a a n , hyökkäysvaunu j a a n j a eräissä,
tapauksissa omia miehiäänkin vas-taan.
Näin ajattelee M . J . M . , Vancou­v
e r i s t a .
. • • , « • -ff
V O I D A A N K O K O L M AS
M A A I L M A N S O T A ESTÄÄ?
Kansainvälinen t i l a n n e o n selväs­ti
pahenemassa.
Länsi-Saksaa aseistetaan. Formo-sassa
sanotaan olevan Y h d y s v a l l o i l ­l
a maailman voimakkain linnake.
Y h d i s t y n e i t t e n Kansojen järjestöä
on heikennetty. P r e s i d e n t t i Johnson
e s i i n t y y kuin H i t l e r aikoinaan —
puhuu kyllä rauhasta, mutta lisää
a i n a sotatoimiaan julistaen, ettei
kysymys ole enää V i e t n a m i s t a , vaan
k o m m u n i s m i n vastustamisesta ylcen
sä.
Jos tämä suunta saa j a t k u a , s i l ­l
o i n on kolmas maailmansota lä­hempänä
k u i n l u u l l a a n k a a n.
T i l a n n e muistuttaa p a l j o n sitä a i ­kaa
j o l l o i n H i t l e r v a l m i s t u i suurso­d
a n aloittamiseen. Sota v o i t a i s i in
kyllä vielä ehkäistä, mutta suunta
on v a l l a n päinvastainen. Länsi-Sak­sassa
ovat n a l s i k e n r a a l l t valta-ase-
" M u t t a me tiedämme e r i k o i s e s t i,
että miljoonat sydämet värisevät,
kärsivät j a odottavat r a u h a n paluu­ta.
Me osoitamme suosiota n i i l l e,
j o t k a l o j a a l i s e s t i pyrkivät ratkaise­maan
tämän v a a r a l l i s e n t a i s t e l u n.
" M e toivomme vähintään — aina­k
i n vähintään — välirauhan täytän­töön
panemista, että j o u l u o l i s i k a i ­k
i l l e rauhan päivä."
Tähän 011 suotta lisätä muuta
k u i n palauttaa mieleen sen, että
j u u r i ne " t e r r o r i s t i t " , Etelä-Vietna­m
i n vapaustaistelijat, j o t k a parem­m
i n tunnetaan täällä Vietkong-sis-s
i e n nimellä, ovat ehdottaneet j o u -
l u v a s t a i s e k s i yöksi aselepoa n i i n , et­tä'
k a i k k i saisivat viettää a i n a k in
s i l l o i n rauhan hetkeä. Näin V i e t n a ­m
i n , " t e r r o r i s t i t " j a paavi Paavali
V I samalla. M u t t a Y h d y s v a l l a t p u ­h
u u sotatoimien edelleen laajenta­misesta
Vietnamissa j a U S A torpee­doi
k a i k k i l u o t t a m u k s e l l i s e t rauhan­t
u n n u s t e l u t l i k a i s e n sotansa jatka­minen
hyväksi.
Mitä tästä kaikesta sanoo Cana­dan
l i i t t o h a l l i t u s,
Gibraltar neuvoteltavaksi
New York. — Y K n yleiskokous
hyväk.syi v i i m e v i i k o i l a päätöslausel­man,
jo.ssa E n g l a n t i a j a Espanjaa
kehoitetaan aloittamaan neuvottelut
G i b r a l t a r i n tulevaisuudesta.
Pää'tö.slau£elmassa kehotetaan mo­lempia
maita esittämään vuoden
1966 y l e i s k o k o u k s e l l e selostuksensa
neuvotteluista ja tähdennetään,
että neuvottelut t u l i s i aloittaa heti.
Sekä E n g l a n t i että Espanja tuki­vat
päätöslauselmaa, joka hyväk­s
y t t i i n 96 äänellä nollaa vastaan
l l : i i pidättyessä äänestämästä.
missä j a h e i l l e varataan yhä enem­män
a m e r i k k a l a i s i a aseita.
V a r u s t a u t u m i n e n on aina johta­nut
sotaan. Selvää on m i h i n voi ny­k
y i n e n k i n v a r u s t e l u k i l p a i l u maail­man
viedä.
Y h d y s v a l l a t johta nyt i h m i s k u n ­taa
perikadon partaalle presidentti
John.sonin julistaessa, että jos nyt
peräännymme, n i i n kukaan ei voi
enää luottaa meihin.
Ja m:iidän oma pääministerimme
.sanoi TV-puheessaan, että kyllä hän
k i n sydämestään kannattaa yhdys­valtoja.
Tällainen on Nobelin rau­h
a n p a l k i n n o n saanut pääministu-rimnio.
M u t l ; i jos Ylulysvalla». todella ha­luaisi
maaiiman rauhaa niin nyt
o l i s i tilaisuus toteuttaa se käytän­nössä.
Siitä työstä t u l i s i koko maa­i
l m a kiittämään Yhdysvaltoja. ,la
jos todella h a l u t t a i s i i n aseistariisu-niistai
''lii» sekin v o i t a i s i i n vielä.to­teuttaa,
mutta s i i h e n ei pää.stä a.se-:
\oimien ja aseisuiksen lisäämisen
Jietä. L y h y e s t i , mo olemme menossa
vääiääri suuntaan ja se on vaaral­l
i s t a . — l . S . .
J o muutaman v i i k o n ovat i n t o h i ­mot
Länsi-Saksassa kuohuneet evan­k
e l i s e n k i r k o n j u l k a i s e m a n memo-r
a n d u m i n "Saksan kansan suhteet
itäisiin n a a p u r e i h i n " ympärillä. K i rr
kon j o h t o . on joutunut Länsi-Sak­san
p o l i i t i k k o j e n j a lehdistön jouk-kopainostuksen
kohteeksi j a memo-r
a n d u m i h l a a t i j o i t a o n lisäksi pom­m
i t e t t u kirjeillä. K i r j e i d e n sisällös­tä
L i l l e n piispa l a u s u i : " J u m a l a n i ,
m i l l a i n e n patologisen vihan i l m a u s " .
Millä sitten evankelisen kirtcon
j o h t a j a t vetivät päälleen tämän v i ­han?
K i r k k o n e u v o s t o n j u l k a i s e m an
j a synodin vahvistaman 40-sivuisen
a s i a k i r j a n s i v u i l t a tämän vastauk­sen
löytäminen ei ole kovinkaan
helppoa. Memorandumissa puhutaan
a s i o i s t a , jotka ovat täysin terveen
järjen mukaisia j a vastaavat reaa­l
i s t a t i l a n n e t t a maailmassa. Siinä to­detaan
esim. että hitleriläiset s y t y t ti
vät Saksan kansan nimissä mitä ve-risimmän
sodan. S i k s i j o k a i s e n Sak­san
h a l l i t u k s e n tulee p o l i t i i k a s s a an
naapurimaitaan kohtaan lähteä täs­tä
tosiasiasta j a pyrkiä sovintoon,
e r i t y i s e s t i itäisten naapuriensa kans
sa.
Memörandumin laatijat eivät me­ne
niin pitkälle, että esiintyisivät
avoimesti Oderin-Neissen rajan puo­lesta,
mutta tuomitsevat ne, j o t ka
yrittävät lietsoa länsisaksalaisissa
t o i v e i t a rajantarkistuksista. Memö­r
a n d u m i n laati jäin mielestä nämä
henkilöt j o k o tietoisesti pettävät i t ­seään
j a muita t a i ovat .seikkaili­j
o i t a , jotka asettavat toivonsa so­taan.
•• •• •:
Ovatpa evankelisen k i r k o n johta­jan
halunneet sitä tai tätä. he ovat
memorandumillaan saattanut kipe­rään
tilanteeseen Bonnin nykyisen
iajan larki.stuksecjn suuntautuvan
v i i a l l i s e n politiikan. E v a n k e l i n en
k i i k k o on loukannuf k a i k k i e n n y k y i ­sessä
parlamentissa edustettuina
olevien puolueiden ankarasti nou-
! dattamaa tabua. .Memorandumissa
[ l e i m a t t i i n , j o s k i n arasti ja epäjoh-
1 donmukaiscf-li revanshismin suun-
.' taus epäilyksenalaiseksi koska se
i voi tuottaa Sifksan kansalle uusia
jonnettortiuuk.sia. v.
i I{islirelkei: n evankelisen kirkon
j j o h t oa vastaan osallistuivat l i i k u t t a -
; van yksimielisinä lukuisat j e v a n s h i -
lienkiset •osakunnat'" ja Strau.ssin
; f)uohie äänitorvensa Bayer K u r i e r in
j o h d o l l a , uusnat-silainen lehtipaha-nen
R e i c h r u f e sekä arvoko? s o s i a l i ­demokraattinen
Vorwärts. Ilmeises­tikään
memörandumin kylvämiä
epäilyksen siemeniä ei ole täysin
o n n i s t u t t u nyppimään pois. Sitä to­distaa'
manööveri evankelisen kir­k
o n johtoa vastaan. Tarkoitamme
' ' k a r k o i t e t t u j e n l i i t o n " edustajain
ryhmän matkaa V a t i k a a n i i n .
M a r r a s k u u n puolivälissä muuta­m
i e n päivien a j a n I I länsisaksalais-sen
r e v a n s h i s m i n lähettilästä tapasi
monia Vatikaanin vastuunalaisia
henkilöitä j a heidän onnistui l o p u l ­ta
päästä paavi -Paavali V I e r i k o i s -
vastaanotolle. Vastaanotolla paavi
j a v a l t u u s k u n n a n j o h t a j a pitivät p u ­heen
saksaksi. Vastaanoton jälkeen
valtuuskunnan j o h t a j a i l m o i t t i Län­si-
Saksan lehdistön e d u s t a j i l l e T ^ S aa
vutimme sen, mitä h a l u s i m m e k i n ".
Hän täsmensi lausuntoaan seuraa­v
a s t i : ! ' V a t i k a a n i on yhä- edelleen
sitä mieltä, että . n y k y i n e n : p u o l a l a i ­sen
h a l l i n n o n status Saksan itäosis­sa
on luonteeltaan väliaikainen".
Tätä hänen mielestään osoittaa neu­v
o t t e l u j e n kulku V a t i k a a n i n kor­k
e i m p i e n katolisten p i i r i e n kanssa.
K u t e n näemme, p y h i i n v a e l l u s V a ­t
i k a a n i i n ei o l l u t luonteeltaan suin­kaan
uskonnollinen, vaan selvästi
p o l i i t t i n e n . J a vielä eräs s e i k k a k i i n ­nittää
huomion. Valtuuskunnassa o l i
liittopäivien edustajan Wenzel
H a c k s c h i n lisäksi myös pakolaismi-nisteriön
v a l t i o s i h t e e r i n s i j a i n e n P e ­t
e r Nahm, mikä antoi matkalle m i l ­tei
v i r a l l i s e n luonteen.
Mitä .tulee B o n n i n pyhiinvaelta-j
a i n p o l i i t t i s i i n k a s v o i h i n , n i i n tässä
mielessä on riittävän värikäs hahmo
j o edellämainittu Wenzel Hacksch,
avoimen revanshistisen " p a k o l a i s -
l i i t o n " puheenjohtaja. Tämä e n t i n en
sudeettisak.salainen antoi äskettäin
a i k a k a u s l e h t i S p i e g e l i l i e haastatte­l
u n , jossa hän ehdotti puolalaisten
k a r k o i t t a m i s t a maan länsiosista
Ranskaan. Lehden toimitus otsikoi-k
i n haastattelun " P u o l a l a i s e t Ylä-
Sleesiasta Ranskaan".
B o n n i i n palattuaan Vatikaanissa
käyneet pyhiinvaeltajat aloittivat
l a a j a n p o l i i t t i s e n k e i n o t t e l u n paavin
vastaanoton ympärillä;. Sen t a r k o i -
tuk.sen paljasti avomielisenä uusfa­s
i s m i n äänitorvi, v i i k k o l e h t i N a t i o -
nalzeitung und Soldatenzeitung.
JouTukuun ensimmäisessä numeros­saan
se omisti tälle toivioretkelle
Jo Ikahdeksas
vahinkopomini
T«l(io. — Japanilaiseii Kita-
UosbAnn kaupangin yläpaolella
Kiushinn saarella Initönyfe ame-rikkeäalnen^
suttkokMie i>adottl
vahingossa haijoituspommin
hdistiasutuUe alueelle. Pommi
putosi erääseen asuintaloon, rik­koi
katon, välikaton ja lattian ja
Icaivaiitui syvälle maahan. Tämä
oli jo kahdeksas vastaavanlainen
tapaus kuluvan vuoden maalis­kuusta
lähtien Fukuokan prefek*
tuurissa, jossa sijaitsee amerik-i
kalainen lentotuklkobta Itazuke^'
kertoo sanomalehti J^pan Times.
USAn teräs-fuofannon
jusvu
2,4 prosenttia
H u o l i m a t t a korkeasuhdanteista ja
terästä käyttävän teollisuuden va­rastoon
ostoista U S A n terästuotan­to
ei kasva kuluvana vuonna k u in
2.4 prosenttia viime vuoden tulok­sesta.
N e u v o s i b l i i t o n terästuotanto
kasvaa kuli-.vana vuonna viime vuo-i
d e n tuotetusta määrästä 5,9 pro­s
e n t t i a , mikä on hieman suurempi-k
u i n Neuvostoliiton terästeollisuu­den
kasvuvauhti on o l l u t v i i m e vuo­sina.
.
U S A n terästuotanto oli viime
vuonna 115,2 miljoonaa tonnia ja
k u l u v a n vuoden tuotannon arvioi­daan
nousevan 117.9 miljoonaan
t o n n i i n . Tuotannon lisäys on s i t e n:
2.7 m i l j o o n a a tonnia eli ' 2 . 4 % . N e u ­vostoliitossa
teräksen tuotanto o li
v i i m e vuonna 85 miljoonaa tonnia
j a sen a r v i o i d a a n nousevan kuluva­na
vuonna 90 miljoonaan tonniin.
Lisäys on siten 5 miljoonaa tonnia
e l i 5.9 prosenttia.
U S A : s s a teräksen tuotantoa kulu­vana
vuonna on kiihdyttänyt teräs-l
a k o n pelko. Tämän johdosta teräs­tä
käyttävä teollisuus on: h a n k k i n u t
s u u r i a varastoja. Lisäksi V i e t n a m in
sodan k i i h t y m i n e n o n nostanut U S -
A : n terästeollisuuden konjunktuu-r
e j a .
kokonaisen : aukeaman otsikoiden'
.sen sangen selvästi " E v a n k e l i n en
k i r k k o kompromettoi itsensä — k a ­t
o l i n e n k i r k k o o t t i vastustavan asen­teen".
V o i d a a n vain ihmetellä j a v a l i t t aa
sitä, että k a t o l i n e n k i r k k o antoi ve­tää
itsensä mukaan B o n n i n revan-s
h i s t i e n poliittiseen ' p e l i i n heidän
keinotellessaan k i r k o n arvovaTiJSlla
rauhan kanssa r i s t i r i i d a s s a olevissa
t a r k o i t u k s i s s a .
Sitä ja tätä
SAMANTEKEVÄÄ
— - O n k o t o i m i t t a j a tavattavissa?
— E i , mutta voisinko minä o l la
avuksi?
— Mikäs siinä. Kyllähän t e k in
v o i t t e heittää tämän k i r j o i t u k s e ni
p a p e r i k o : ; i j n .
Y d i n a s e i t a kosiskeleva kansleri
A I H E E T O N PURKAUS
— Isä, ovatko mustikat k o v i n k a l ­l
i i t a?
— Eivät ole. M i k s i sitä kysyt?
— K u n äiti suuttui n i i n kovasti
kaataessani niitä matolle.
MIESMÄISTÄ
— - Hän käyttäytyi t i e t e n k i n k u in
mies konsanaan.
— T o t t a k a i . Työnsi s y y n rouvan­sa
n i s k o i l l e.
VIHDOINKIN
— Olen saanut k i r j e e n , jossa i lr
moitetaan, että setäni o n k u o l l u t A -
menkassa.
— A j a t t e l e , että hän l o p u l t a k in
antoi elonmerkkejä itsestään.
PÄIVÄN PAKINA
AUTOILUN "RIEMUÄIKÄA
Meillä täällä pohjola.s.sa on joka
vuosi t a l v i . .
O i k e a m m i n meillä on omalaa­t
u i s i a " 2 - v u o t i s k a u s i a " , mihin s i ­sältyy
kaksi pitkää talvea j a n i i ­den
välissä vähän kesää, jos e i käy
"Siten k u i n tapahtui ennen tätä u u ­sinta
t a l v e a 7 S i l l o i n meillä o l i lau-lu.
ssa mainostettu "kesä jota ei
t u l l u t l a i n k a a n ".
- Mutta k u m m a l l i s t a kyllä, joka
kerta kun saamme talven, se koh­taa
meidät a u t o i l i j a t miltei yhtä
valmistumattomina kuin sen enti­sen
nuoren miehen, joka talven
t u l t u a huomasi olevan.sa kesä-kamppeis.
sa.
Meillä täällä nikkclikylässä on
tänä syksynä ollut talvea enem­män
k u i n omiksi t a r p e i k s i . L u n ta
s a a t i i n p o i k k e u k s e l l i s e n aikaisin
j o marraskuun alkupuolella ja
sitä v a l k o i s t a ainetta on saatu m i l ­tei
jatkuvasti lisää. L u n t a onkin
nyt ainakin yhtä Icveälti kuin
konsanaan ja p a l j o n pak.summalti
vuosikymmenien ajalta.
Mitään outoa c i ole nähdä, että
h e i k o s t i varustautuneen a u t o i l i j an
a j o k k i "höyryää" kuin vanhanai­kainen
veturi v a i n s e n vuoksi k u n
mie.s-poloinen on unhoittanut lisä­tä
jäätymisvastaista nestettä jääh-dytyslaitokseen;
että autoa puka­taan
tai vedetään .sen v u o k s i k u n
se e i - s u v a i t s e lähteä omalla v o i -
n i i i l l a a n l i i k k e e l l e , tai että joku
•^'sileillä" r e n k a i l l a varustettu auto
on pysäyttänyt kymmeniä autoja
kaupungin kadulle s i k s i k u n se e i
pääse j o t a k i n pientä mäennyppy­lää
ylös.
I l m o j e n kylmentyessä j a muu­t
e n k i n paksun l u m i k e r r o k s e n edel­leen
vahvistuessa on a u t o i l i j a in
huomiota kiinnitetty seuraaviin
s e i k k o i h i n :
P a r i s t o t : K a i k k i e n autojen pa­ristot
(battorit) pitäisi tarkistaa
j a y l i k a k s i vuotta v a n h a t " b a t t e -
r i l " vaihtaa. Hyvä on t a r k i s t aa
myös pa:'istojcn kaabelit ja n i i ­den
ruosluneisuus.
Sytytys: Hyvä on panna uusi
kondensaattori "condenser", uudet
sytytystulpat ja uuden virranjako-kärjot
(points). '
Jäähdytyssytccini: Jos jäähdyt-täjästä
lähtevät l e t k u t ovat tulleet
pehmeiksi, ne pitäisi uusia.
K o n e : Hyvä on tarkistaa läm-mönsäätäjän
e l i termostaatin läp­pä
j a asentaa uudelleen automaat­t
i n e n k u r i s t i n (choke).
Näkyväisyys: M a h d o l l i s t e n viko­j
e n korjaamiseksi tulisi tarkistaa
lämmityslaitteet j a t u u l i l a s i n p y yh
kijälaitteet.
Pyörät: L u m i r e n k a a t ovat a i v an
välttämättömät ainakin pohjolan
olosuhteissa. S e n lisäksi o n k a i k en
v a r a l t a hyvä pitää mukana vielä
pyörä-ketjuja, j o i d e n avulla pää­see
jäätikköisenkin mäkinyppylän
y l i .
Lisäksi suositellaan että k o r in
k a i k k i naarmuttuneet paikat pitäi­s
i maalata j a a j o k i n koko pinta
vahata, jos mielitään a j o k k i a suo­j
a t a talven runsasta suolamäärää
vastaan.
Ylläolevat " n e u v o t " ovat lähtöi­s
i n Ontario A u t o L c a g u e l t a , j o n ka
l i i k k e e n j o h t a j a Gordon Dean sa­noo,
että ylläkuvatunlainen auton
t a l v i k u n t o c n l a i t t o — sisältyen s i i ­hen
uusi jäähdytysneste, uudet
s y t y t y s t u l p a t ja virranjakokärjet
— maksaa noin $18.00 ajokkia
k o h t i .
H i n t a nousee t i e t e n k i n paljon
suuremmaksi jos o n ostettava u u ­s
i paristo, uudet lumirenkaat j n e .
H u o n o i n p u o l i tässä ajokkimrae
kunnostamisessa t a l v i a j o a ' v a r t en
o n k i n se, että siitä joudumme p u ­l
i t t a m a a n melkoisen määrän sete­leitä
niistä varoista, j o i t a tähän_
vuoden aikaan—tarvittaisiin esim.
lämpimien vaatteiden j a j a l k i n e i ­den
hankkimiseen joululahjoista,
puhumattakaan.
M u t t a talviajo _on muutenkin
k y l l i n vaikeata ja vaativaa ettei
sitä taakkaa enää s o p i s i huonolla
v a r u s t a u t u m i s e l l a lisätä. Mikäli
s i i s s u i n k i n o n värkissä v a r a a " tar­p
e e l l i s t a ovat näiden tarkistusten
j a p i k k u k o r j a u s t e n teko.
Jokatapauksessa a u t o i l i j a t tietä­vät
kenenkään- sitä sanomattakin,
että unssi varovaisuUjtta" vastaa
tässäkin kysymyksessä "paunaa
lääkkeitä", eli sen, että paljon
k a l l i i m m a k s i voivat t a l v i a j o n kus­tannukset
lopulta t u l l a , jos ei
a j o k k i a valmisteta, a s i a n m u k a i s e l -.
l a l a v a l l a t a l v i a j o n , . v a r a l l e.
— Känsäkoura.