1957-09-19-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tor8taina,ffcyyskuun 19 p. — Thursday, Sept. 19,1957 VAPAUS CUttBBTr) w iDdepaident heOxtr QrsBn of Fbmbib CtmaaiaBs. Es-ttilMiM Nor^ 6. 1917. Authorized ' « Mcimd elaA naO'by tte Post OiKlM; Department, Ottawa. Puli- ^Ihtaed Ihilce weelcly: Tuesdays, ItunadajfB and Satordays l^r Vapatu Pnbttrtitng Company I»td., at loo-ue ISm S t W.; Sodbtuy, Ont.. Canada. Telephones: Bus, Office 06. 4-4284: Edltorial Office 0 & 4-«28». Manager B. SuksL Edltor W. Ekltmd Mailing addreas: Bo» 68, Sadlngy, Ontario. Advertlslng rates- tq^m appllcatltm. Translatton f reft of' cbarge. Cani TlLAUBHIimAT: da^sa: IW 7i» 6 tt. S.7$ '3 kk. ThdysvaDointt: 1 vk. 8.00^ tt. 4.30 Suomessa: 1 vk. 8JiO 8 kk. 4.75 iW7 — Juhlavuosi — 4ö. vuosikerta — 1957 Siioihm markan devalvaatio Suomen hallituksen ja sen alaisten virkailijain pyhistä valoista ja vakuutteluista huolimatta^ ettei rahan arvoa aiota -'alentaa, saatiin maanantaina kuulla, että devalvaatio on i^etamemaass^ ^'tapahtunut tosiasia" sunnuntai-illasta lukien. ' ' Suomen vientiyhtiöiden ohjelma ja unelma siis toteutui: ' inarkan ostoarvoa 'huononnettiin ulkolaisiin valuuttoihin verrattuna odottänidtjtoman paljon, kokonaisella 39 prosentilla, mikä tulee an^i^iäan suurempia voittoja suuryhtiöille ja . aiheuttamaan entistä kireämmän elämän työläisille, talonpojille ja pikkueläjille yleensä. Epäilemättä meitä Canadan suomalaisia, kuten Suomen kansaakin tullaan 'Valistamaan" kovapaineisella propagandalla siitä, kuinka suurta "onnea'» ja "hyvinvointia" tämä devalvaatio tulee aiheuttamaan. Näistä asioista joudumme myös keskustelemaan työtoveriemme ja naapuriemme kans-ffa. Kaiken täpiän johdosta lienee paikallaan tutkia, miten Kht^ vaikuttamaan. Suomeen "huvimatkalle" menijäin kannalta katsoen tämä dev^lvaatip et tee yötäi eikä päivää, sillä nyt suoritettu devalvaatio on 'Vakiinnuttanut" markan kurssin dollariin V venattuna psäpiiilleen^turistikurssin" tasolle, tai vähän sitä '' aletnmaksi. f lV)siasiassä huvimatkailijat saavat nyt pankista kymmentä markkaa vähemmän dollarista mitä he saivat ennen iätä devalvaatiota. Mutta t miten devalvaatio vaikuttaa Suomeii koko kansaai^ ja sen eri osiin. Nyt toteutettu markan: arvon devalvaatio tarkoittaa ulkomaisen ostoarvon kannalta sitä, että kun tähän asti on 231 markkaa vastannut yht^:l,dloIlaria^ nyt, devalvaation jälkeen tarvitaan 320 markkaa. Toisinsanoen, jokaisesta dollarin hintaisesta tavaraerästä, joka ulkomailta Suomeen ostetaan, joutuvat suomalaiset kuluttajat nyt maksamaan 89 markkaa enemmän. Olettaen, että ulkom^iseVimarkkinahinnat pysyvät samassa, että tava- . rain ulkomainen hinta olisi jedeHefen dollärimääräiäesti saina, ' Suomen ^markoissa laskien tapahtliu tavatan hjinnoissa suuri liousu. Seuralla täöjtä ori (ietenlcin s^;ctt|ulk%Iaii^.tuot?t-tavIell'Valhj$' d^h%<rairain jja puoliyalmi^tei.dfiri l^in^aft npu-, I isevat vastaavasti Suomessa Koska; ulkomailta tuodaan Suo-j ineen ''vain' osa'*. ^pikeSkta.ik nlutustavarasta^ tämä' tuontitavä-| rain hintojen isft-piidsenttinc n 'nbUsu, ei hostet Suoriiessa kaik-' j ki^nikUKitustävarain hintj>ja'vallan" näin' paljrin. ''tky^ii^ eita, "köhMia* sokeria, tupakkai?, laijnokjkeita, '.tefästäi,kq^ -neita, autoja,"VaateUankäit^ jne. ..Näiden kaikkien tuonti-; tavarain hinnat kohoavat riyt toteutetun devalvaation tafciä —ijff fee dlehfäa väestön yleistä elirltasoal ' ' VfeMaiiJasBa, edellyttäen/että'ulkolaiset hinnat j^ysy-^ : • vät ennallaani Suomem vientili^klceet saavat devalvaation « jälkeen tayarasta dollareissa saman hinnan kuin aikaisem-minkin^ mutta vaihdettuaan nämä dollarit markkoihin, vien-tiliikkeet saavat jokaisesta dollarista 89 markkaa enemmän ;kuin aikaisemmin. Ottakaamme esimerkiksi eräs tärkeä tavaralaji, sanomalehtipaperi. Ennen devalvaatiota saivat suomalaiset paperitehtailij^t sanomalehtipaperista $140 tonnilta, eli Suomen rahassa 32,340 markkaa. Nyt he tulevat saamaan edelleen ^140 tonnista, mutta vaihtaessaan dollarinsa Suomen rahaksi, sanomalehtipaperin hinnaksi tulee 44,800 markkaa. J^un muistetaan, että Suomen puun jalostus-tuotteiden viehti' viime vuonna nousi 140 miljardiin markkaan, saa puujalostusteollisuus devalvaation jälkeen — joä ulkomaamarkkinat pysyvät ennallaan — yli 50 miljardin markail lisätulot vuodessa! J a kun vientiyhtiöt ulkomaille myydessään äaavat Suomen rahassa korkeampia hintoja kuin aikaisemmin, eivät ne enää devalvaation toteuttamisen jälkeen varmaan myy kotimaassakaan tuotteitaan entisiin hintoihin^ vaan tulevat vaatimaan enemmän —-jos ei aivan heti, niin.hyvin piah. Myös tätä tietä tapahtuu kotimaisen tavarain hintojen nousu devalvaation johdosta Suomessa, v' Devalvaation lopputuloksena on siis kiistattomasti se; että siitä hyötyvät-vientiyhtiöt ja kärsivät ne kansalaisryhmät -jotka joutuvat maksamaan kulutustavarasta entistä korkeampia hintoja tuontihintojen korotuksen johdosta. Suomen tuonti nousi viime vuonna yli 200 miljardin markan. Nyt suoritetun 39-prosenttisen devalvaation johdosta joutuvat suomalaiset samansuuruisesta tuontimäärästä maksamaan no|n^^jniljardia markkaa enemmän kuin viime vuonna. Kuluttajain. yhteenlaskettu menoerä nousee näin paljon yksinomaan^ tuontitavarain kohdalta. Mutta kun tä-nm ulkomaisten.t^^ hintojen kohoaminen vaikuttaa sekä ^|lillisesti että-väiiUöm kotimaisten tuotteiden ^tojen kohoamiseen»^ niin kulUttajäin yhteenlaskettu lisämeno öntodellisthides^paljon^^^ Kaiken lisäksi täiiciä devalvaatio lisää Suomen valtion : f e •i :.• ti ' ii e « • * • rj l • , Ir • 4, •• * -ii.; , ^ l i 60 miljardia .maikkaa. Selvää tietenkin on, että nämä Ulkomaiset vellcojät^pitävät kiinni sijoituksistaan ja tulevat VO;: vaatimaan sopimusten mukais^ti, että^ näitä huonompia f markkoja tulee jiiille. devalvaatiota vastaavasti enemmän! ^ Tämä sellaisenaan pahentaa pitkällä tähtäimellä Suomen f valtion raha-asemaa - r ja sen "kassakriisin'V sanottiin äskettäin olleen jo niin suuren, että valtiovallan piti "vipata" lastenkin rahoja! Vaikka Suomen tavallista kansaa on ratihottettu sillä : rv^: e^ ole rahan arvon uudesta alentamisesta, niin tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että rahamiespiirit itse Xri vuolisivat uskoneet näitä valheita. Satujen uskomisen ase- ?v^v/mesta ra^ tahaa sil- • Tioin kun saavat itiikateen vihjeitä tulevan kemottelun mah- I' äoHisuudesta. n C;!$uom«bittyi>lalttlDkkeie^ nimenomaan sen kansandemo- I < '|a;aat|isen;asUven^t^ jo pitenmiän aikaa varoitettu, \-TAz,l^^^-y^t,'^^sihaixnie^ oyat pyrkmeet devalvaatiota' odo- '•:^es8asa^ keinotteleinaah itselleeii vieläkin suurempia voit> mita ne ''normaalisesti*' tästä toimenpiteestä saisivat SYNTYMÄPÄIVIÄ J Jack Pdntiö, Lockerby, Ont.. täyttää tänään, syyskuun 19 päivänä 65 vuotta. _ Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Mitä muut sanovat OLEVAINEN ON. J A P Y S YY , Hitaasti, askel askeleelta näyttää mr. Dulles tunnustavan kommunistisen Kiinan olemassaolon. Tunnustaminen on vielä kaukana virsllises-ta sellaisesta, mutta Amerikan lehdistön moukaroinnin vuoksi mr. Dulles on lopulta myöntänyt, että taitaa olla hyvä, jos annetaan Amerikan kirjeenvaihtajille lupa ^ennä Kiinaan ja hankkia hieman uutisia maasta ja hallituksesta, mikä on olemassa sittenkin, vaikkei Amerikka sitä tunnustakaan.— Victoria Times. VKn enemmistön häpeän päivä Omenasato normaalia pienempi, mutta omenat ovat liyviä Helsinki. — Omenasato jää tänä vuonna 60 prosentiksi normaalista, mutta hedelmät ovat laadultaan hyviä ja suurikokoisia, kerrottiin' He-delmäviljelijäin liitosta keskiviikko^ na. Heikko sato johtuu toissatalvisista pakkasvaurioistaK sillä pakkanen heikensi; viime kesän kasvua ja silmujen muodostumista. Myös tämän kesän kukinta-aika jäi lyhyehköksi. Normaali omenasato saatiin v ii meksi pari vuotta sitten. Viimevuoden sato oli normaalia heikompi^ kun taas vuonna 1954 saatiin omenoista jättiläissato. Luumusato jää nyt perin heikoksi, ainoastaan 20— 25 prosentiksi normaalista. Ulkomaitta tuodaan vuosittain omenoita suunnilleen kotimaista .satoa; vastaava määrä. Tuonti aloitettaan kuitenkin,vasta myöhemmin ja kaupp9ihm, tulevat .(.koniaiset ome. nat joulukuun piioli^ölissä, kun kotimainen sato"on jo'^u'utettu. New York. — Y K n yleiskokous hyväksyi pitkän yöistunnon jälkeen lauantain vdstaisena yönä 37> maan esittämän päätöslauselman ^laakarin kysymyksessä. Äänestysluvut olivat 60 puolesta, 10 vastaan ja 10 tyhjää. Äänestämättä jättäneiden maiden joukossa oli SuomL l^yöskään seuraavat maat eivät, äänestäneet: Afganistan, Ceylon, Egypti, Intia, Indonesia, Jemen, Nepal, Saudi-' Arabia ja Syyria. Päätöslauselmaa, vastaan :äänesti-vät Albania, Bulgaria, .Iugo^avi3, Neuvostoliitto, Puola, Romania. Tshekkoslovakia, Ukraina.Unkari ja Valko-Venäjä. ' , • Päätöslauselmassa selitetääöf Neuvostoliiton syyllistyneen 'S(4ilaalli-seen ja poliittiseen väliintuloon, joka on riistänyt Unkarilla riippumattomuuden. Unkarin viranpmaiset tuomitaan ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Eräs viimeisistä puhujista keskustelun aikana oli Unkarin valtuutettu Petei- Mod. Hän toteal, että Y K : n Unkarin valiokunnan lausunto oli koottu entisten vakoilijoiden, maksettujen tiedonantajien ja tuo mittujen unkarilaisten kavaltajien lausunnoista. Valiokunnan jäsenet ovat köyttäneet niistä maista saamiaan tietoja, joilla on vääristelty käsitys .sosialismin asiasta. Eräille todistajille 60 äänesti YKn sääntöjä ja laillisuutta vastaan Un!ka]ri-'ky^ymy^sessä; 10 vastaan, 10 pidätlyi; Suomi pelasti maineensa on Itävallassa maksettu 200 schillin- ,kiä -ItiCMidpn. lausunnoistaan, hän. sanoi. , „ ' : Unkarin, hallitus, on julkaissut valkoisen kirjan, joka osoittaa salaisen järjestön., yrittäneen ohj&ta Unkarin. tapahtumia , sellaiseen suuntaan, että porvarillinen järjestys q^aj|.v9j^u.polina toimpen maas-j^ a, I^od s^npi, edfllpen^/tlläniä järjestö toitni iinperialisteilt^ saatjujen phjeidfn..mukaisesti'ja_ nämä maksoivat^: sille} VastaA^lankumouksen uhrien määrä olisi noussut paljon suuremmaksi, ellei Neu/ostoliitto olisi tullut Unkarin avuksi, hän selitti. New York. — Ennen äänestystä istunnossa käyttämässään puheenvuorossa totesi Tshekkoslovakian edustaja, että Unkarin kysymyksen tarkoituksena on yrittää tehostaa kylmää sotaa ja vetää yleiskokouksen huomio pois sellaisista tärkeistä kysyinyksistä kuin aseistariisunta, vetyasekokeilujen lopettaminen ja Keski^dän tilanne. Birman edustaja korosti myös puheessaan olevan aivan ilmeistä, et- "Nopea markan" tavoittelu on isiehnriie mäasifeä'ilmaisesti yhtä söuressy'kurssisfea kUin "fast blickUn" ajojahti täss^ä maaosa! Kansandemokraattien toimesta •dn eri tilanteissti «osoitettu,''että^ koko^viintie vuoden Joppupuo-' Ien:' ja< täniän' vUoden^ aikilipuo^ Ien' "mammuttimainen tuonti ja'' tuontitavaroiden varastoin-^ t i " on eräs osoitus suurisuuntaisesta keinottelusta, kirjoitti Kansan Uutiset jo viime elokuussa ja selitti: "Toisaalta ovat vientiyhtiöt tiettävästi jättäneet niin suuren osan kuin mahdollista valuuttatuloistaan ulkomaille tuodakseen ne kotimaahan sen jälkeen kun devalvaatio olisi selvä. Samat yhtiöt ovat devalvaatiota odotellessaan ja sen toimeenpanoa p a i n o s taakseen pidättyneet määrättyjen puunjalosteiden; viennistä ja jopa lopettaneet tuontantonsakin määrätyksi ajaksi. Kaiken tämän tarkoituksena on päästä keinottelemaan ja samalla luomaan sellainen tilanne, joka valuuttojen vähetessä pakottaisi valtiovallan devalvoinnin tielle tä Unkarin kysymyksen käsitlelys-tä aiotaan saada kylmän sodan väline. Asian käsittely ei edi3ts mitään hyödyllisiä päämääriä. ; Intian edustaja totesi amerikka laisen päätöslauselman ainoastaan vaikeuttavan muiden YK-järjestöa käsiteltävänä olevien tärkeiden kysymysten ratkaisua. Jugoslavian edustaja huomautti, että-raportissa ei ole sitä objektu-visuutta, joka on välttämätön^ että tapausta voitaisiin arvostella rauhallisesti. Jugoslavian valtuuskunta ei voi tukea päätöslauselmaa eikä raporttia. ' ' Kun päätöslauselma oli hyväksytty, selitti yleiskokouksen puheen^ johtaja; Siamin prinssi 'Wan ottavansa hoitaakseen päätöslauselmassa annetun tehtävän henkilökohtaisen kosketuksen ottamisesta neuvostoliittolaisiin ja unkarilaisiin viranomaisiin. Burman. esittämät muutosehdotukset päätöslauselman muotoilusta hylättiin äänestyksellä. Ceylonin valtuutettu oli sitä mieltä, että pääsihteeri Hammarskjöldin pitäisi yrittää vaikuttaa Neuvostoliiton ja Unkarin viranomaisiin prinssi Wanin sijasta. 7 .Itu t l M , Algei;iaijL sodan huikeat kustannukset imevät Rans- , k a n taloudelliset ,varat tyyiteniikuivaksi-(Vaikkai;{5rauH > • hoittämisesta'* fei tulfekaan mitääniivaimistäi! vH\v,\ s't- f->s '1,1- .';»• : »,••1 . ' Lansi Kavalsrinei sanoo Unkarin pakolainen Huomattu 'Unkarin (kapinajohtaja on mennyit takaisin ja vienyt salat mukaanan Kaiken kaikkiaan devalvaatio tarkoittaa Suomen työläisten, talonpoikain ja keskiluok-kalaisten elintason jyrkkää alentumista ellei samalla koroteta vastaavasti työläisten palkkoja ja talonpoikain tuloja. Kun on ilmeistä, että devalvaatio toimitettiin nimenomaan siinä mielessä, että ^voitaisiin* ottaa miljoonilta vähävaraisilta ja antaa. harvalukuiselle omis-tajaluokalle, niin työläisten ja talonpoikain on äärettömän vaikea saada devalvaatiota vastaavaa korvausta tuloihinsa. Mutta kun Suomen kansan elintasosta ei voida syuriakaan tinkiä — j ^ kua, järjestynyt työväenliike tietää, ettei siihen ole mitään järkisyitä »f- niin. kaikki tämä tarkoittaa lähitulevaisuudessa- epävakaata i;äätä Suomen talouspoliittisessa elämässä. Mahdollisesti devalvaatio vaikuttaa talouselämässä hetkellisen nousun, kuten kuu-mesairäs saavhetkellista helpotusta vissinlaisesta pistoksesta. Sitä toivovat; ilmeisesti "ne poliittiset piirit, joi.^en tähtäimes-' sä on 'pian tulevat eduskunnan vaalit. Mutta tällaisista "lääkkeistä'* on aina pahat' jälki^eu^ raukset: A^-kutetf viinan^ heuttamast^ 'pyrähdyksestä? rassa ttdevadlcohmdo. Wien. — Unkarin vallanka-mousneuvoston perustajiin kuulunut Miklos Szabo on päättänyt palata kotimaahansa Itävallassa oleville unkarUal^dle pakolaisille lähettämänsä Idrjeen mukaan. Szabo, joka ahcaiseminiin edusti pienviljelijäpuoluetta parlamentissa, saapui pakolaisena Itävaltaan kaksi vuottd sitten vietettyään kuusi vtfotta Unkarin vankiloissa. Kapinan kukistamisen Jälkeen hän liittyi Unkarin sosialidemokraattien johtajaan Anua Kethlyyn Ja muodosti Unkarin vallankumousneuvoston Stra^ burgissa. ' ' Szabo, joka poistui asunnostaan Wienissä sunnuntaina, kirjoittaa syyskuun 7 päivänä päivätyssä kirjeessä: ''Tiedän herättäväni suurta pettymystä ystävieni keskuudessa kertoessani olevani nyt matkalla Unkariin. JMinun mielestäni länsivallat ovat kavaltaneet meidät ja myyneet meidät; Stitä vastaisuudessa tapahtuukin; emme voi odottaa saavamme apua asiallemme. Paras tapa onnettoman maamme auttamiseksi on työskennellä raiihari,*5ärr^ jestyksen: ja jälleenrakennaksen hp vaksi -—ja olen vakuuttunut ^tä; että toimin oikein". ' ' ?. . Kirje on. herättänyt sekä Imm-mästystä' että levottomuutta Itäval- ,1 A , - Neuvostoliittolainen' kuunari Halifaxissa Halifax. — Vukbn alussa^ kuun 16) tänne saapui neuvostöliit» tolainen kolmimastoinen kuuiiari^ Tämä 600 tonnin kantoinen moötto^ rilla varustettu laiva toimii NeuVoS-toliiton merenkartoitustöis^ä jä se oli saapunut tänne ottaakseen 'mu^ kaansa 10 neuvostoliittolaista Kansainvälisen GeQdesian ja Geofysiik-kaliiton konferenssissa ollutta 'tler demiestä. . ' ^ Tämä .Leningradia kotisatama^ naan: pitävä apumoottorilla vayEijis-tettu purjelaiva on ensimmäinen neuvostoloiittölainen M v a käymaäi^ Q a l i f a x i ^ yli vuoteen-, ,Neuv«^, liittoläistien. tiedemiesten, sanovassa matkustavaÄ siUa nyt EtielS-Atlantin vesUIe, j 9 t ^ a a n j n e r i e n tutkimia lassa olevien unkarilaisten^ pakolaisten keskuudessa, sillä. Sziabo o li läheisessä yhteydessä länsimaissa nykyään asuviin unkarilaisiin vallankumousjohtajiin. Vieläkin huolestuttavampaa ön se, että hänen uskotaan vieneen eräitä asiakirjoja mukanaan. Szabolla on liyt mahdollisuus luovuttaa Unkarin viranomaisille aineistjo, joka tekee näiden. JQhtajien elämän " varsin' vaikeaksi. Nickelsdorfin raja-k$emalta saadun ilmoituksen mukaan ajoi unkarilainen dii>lomaattiauto: sunnuntai Iltana rajan yli Unkariin — yksi'matkustajista lienee ollut Sza-bo. Afrilckaiaiset vaativat itse-hallifltaoilteutta Salisbury, Etelä-Rhodesla. —^ Täällä perustettiin Etelä-Rhodesian Afrikan Kansallinen Kongressi viime viikon lopulla yhdistämällä vanha kongressi ja Afrikan Nuorisoliitto tarkoituksella taistella maan itsehallintaoikeuden puolesta. Pefistavan kokouksen jälkeen pidettiin kulkue Salisburyn afrikkalaisen Hararen kaupunkikunnan läpi, jolloin jäsenet kantoivat tunnuksia julistaen: "Kongressi tulee hautaamaan valkoihoisten vallan", "Alas valkoihoisten vdlta" ja "Antakaa meille maamme". Kokouksessa puhui liittokokouksen . (parlamentin) . ^ afrikkalainen' jäsen I^blijois-Hhodesia^ta,^^ Dauti' Yamba, sanop^t^^j etttt eur^oppaliiis-ten Valtäfcaiclen päivät' olivat .m|en*-' ' ' ^ f ' ole' Vehty inijään eh'dotu^ta,^ että' jne halua|si|nme''a|jaaj eiiroop- Ipatäisei; m^^reen,' miitta heidän on 'käsit?tt9yä;-.e^t^^ pysy sanoi hän.' Influenssa• raivoaa I ^, Btftannianlaivdstotea \. Ifpntpp, — AJCpn joukkojen l a i va^tomanööverit- kärsivät. taka-'askW lee^. ennenkuin-ne ^pääsivät kunnolleen . alkuunkaan. • _. Useilla brittiläisillä sotdlaivoilla arvellaan olevan aasialaista influenssaa, joten miehistön sairauden vuoksia laivat eivät voi osallistua NATO-maiden manöövereille Yhdysvaltain, Canadan, Ranskan, Norjan ja Alankomaiden sotalaivojen kanssa. Yhdysvaltain- laivaston 58 laivan 85,000 miestä käsittävä miehistö on rokotettu taudin varalta. 25 TUOTTA TTÖVÄENL] 1= u 7- ^ tori iSSi Ilt£t.,o|i kirkas, ja vilpoinen.'. Tu-. hänneL jhmlsetKkokoontuivat kaduin^. (Ka4utjäj?lkak^vät;täyt-ty »wäV ^ihniismprän Usään^ess^ VJ^aikklvsaataviss?..olevat poliisit oli,hälytetty paikalle^ r-r:iHe muodostivat jonon molemmin puolin tietä jalkakäytävän viereen. Heidän? jEasvoillaan oli I vakavat ilmeet' ja. silloin- tällöia-harvasanaisestivhe kehoiUivat ihmisiä siirtymään pois. Albert^ haalin'sisällä brittUäi^ten fasistien järjestöllä oli kokous käynnissä. <'He olivat saapuneet eri puolilta Britanniaa vuoden suurimpaan alaisesti olin vihan vallassa u * ajattelin tapahtuvaa oikeuhomm . ta. Jpstain,pyystä pääsin louklaa ,^«natt^ , , ^ « .Seltasorron yaUassa oUut tiiri ra '' hoitui jossain määrin ja mmäm • j u u t i n , k M l u t t u a olin kulk?nias ^ päättäyäism miesjoukon eturivejä ^ Albert, haalia Itohti. ^ U il mereen, muua neiaan on tavä,'; e^tä. .nie ' pleiijrte' täällä» :se'Mm'e täällä takaver{aisiiia*V S r . ( » "K Natsien uhrien muistoa kunnioitetta Belgiassa Mallnes, Belgia. — Useita satoja juutalaisia käsittävä joukko^ joiden jäsenet karkoitettiin Saksan toimesta, viime maailmansodan aikana, lask i täällä seppeleitä juutalaisten muistopa,tsaalle. Muistopatsas on rakennettu 25,000 natsien keskitysleirillä kuolleen juutalaisen muis toksL kokouksieensa, joka pidettiin keskellä Lontoota keväällä vuonna 1936. Sillä aikaa kiin fasistijohtaja sir OswaId Mosley puheillaan kiihoitti kuulijakuntaansa salin sisällä, yhä lisääntyvä joukko fiasismin vastustajia ^alin ulkopuolella huusi vastustavia iskulauseita, jotka kantautuivat Säliin ja muodostivat uhkaavan taustan Britannian diktaattoriksi -pyrkivän • puheelle. •^ääismi • merkitsee • sotaa" j i i' ••Meidän on päästävä rotista eroon* huudettiin kadulla. Fasismivastal-set %ii<d€nosoittajat kävelivät käsi-koukussa : kokoussalin edustalla.' Eräät marssijoista olivat vaKavah Alielehtifan - 'vallassa, mutta' enemmistö ~ häiätä esiintyi Itoisesti kuin juhlayleisö. ' • ' • • Kuului vihellys. Siihen saakka paikoillaan oUeet^eliisit ryhtyvät toimenpiteisiin.' He rupesivat tyh' jentämään mielenosoittajat kadulta. EiHsyntynyt väkivaltaa eikä poliisia vastustettu. Lain suojelijat kehoit-tivät ihmisiä siirtymään pois jä työnsivät^ heitä matkaansa ja joukko hävisi. Mutta joukon hajaantuessa levir tettiiu; tieto, että fasismivastainen kokousipidetään Thurlow-torilla vähän y l i ntailin päässä Albert haalil-ta. .idoliisi oli pyytänyt, etteivät mielenosoittajat kokoontuisi mailia läh^mh^äkfii- 4di>erbbaali3. :. . v ; w Aika toli4o lähes kello; kymmenen illalla. mielenosoittajaa torille vkuunt/^lemaan :iuKw3iai lyhyit; täi puheita.^ i^KokPMtaen ptrfjfpnjph-.: t^janaJiliqijpjiiJQh«,Strache».iVf-.iV j Katolinen pappi oli puhumassa. Y)ht|^jaä;u tQi:in ifeidaH^j I Ä«>ahtu| liikettä^: -: <Monet> kymmenet.«rats^r, ftoi^sil^o^ikoiy^tpjpiir^tfl,^ Juuri nlihun edessäni eräs mies :Enrti,edä kuinka jouduin -äiiu Muiptan kun kysyin itseltäni, et . mitä asiaa iminuUa tässä on. m « alani horjui, .mutta ruumiillin, kosketus marssivien toverien! kia y.. sa antoi minuUe rohkeutta ja va maa. Me kuljimme ilman hiiriöit n. neljännesmaUin. mutta pian h • yaitsimme. että eteemme oli nl n?ittynyt poliisi. PoUisit olivat ja v kasin ja muodostettu kahteen rivii K Heltdän komentajansa määräsi ns dät pysähtymään. Kun pääsimme n. 50 jalan päähä poliisista, aloimme juosta heil kohti ja täyttä vauhtia isldmii, heidän riviin. Taas patukat nous vat . ja laskivat suojaamattomie 1" mielenosoittajien päihin.. Pöliij vaunt^a' saapui paikalle ja loul kaantuneita ' mielenosoittajia' työi nettiin, vaunuihin. , ' .-liaksi tukevaa poliisia tarttui mg nuiinl Vääntelin ja yritin vapaab ja suuttuneena annoin heidän iietl mitä ajattelin Britannian oikeu käsitteestä. Kaverini, jokapfia täin suuri ja vahva mies, subra^ veti min^t po|liisin kMstä^^j^ korvaani,' että!^oniaika paeta. E^.ösimme;jbukbstä ja seurata takakatuja kuljimme takaisiii AI bert Haalin edustalle. Satoja polij seja oli vahdissa ja ihmisiä i e i ^ ryhmissä eri puolilla. Häiriöltä i enää tapahtunut. Puoieeriyöhöil mennessä' Mösleyn kannattajäPiili vat poistuneet takaoven IcauCtaj ''^l yleisöjoukko pian häipyi. Seuraavana Ipäivänä asiasta iesB P^"' kusteltiin Britannian alahuoiieess £'<i ja Lontoon meikein kaikki lehde Ont, arvostelivat ja paheksuivat ^oliisio 'Nak tekdai^'!i|ämä oU ehsimmä *a yli sataan'vudteen'kun'poliiä o! vat'i Kaksi tai kolmp ;«tuhatfta,i-^^yutyjjyj joukkoväkiValtaän. • Ont. jittaj?a:*joliii.Kol«Oontunut< K. ntt ( . , • > ja^gia^^^ol^sia.,, J » ^ mies^|^Pj, pasi häneen )^\mnh ihmisijDiikkoon., .I^vermi «anssä: ol-jtii^ f Jie,^^jjsita jmielta,^.etM^^ 9I1 poliisiagenlii^''jonka' tehtävänä' oli saada.^l||Uriä, aikaan. Toiset ajattelivat^ samoin. Valcavä mieliala jä epävarmuus vallitsi. Mutta pian kehoit^ttiln kaikkia seisomaan paikoillaan ^eikä kiihtymään. . Muutaman minuutin kuluttua ratsupoliisi hyökkäsi rauhuUisen mielenosoituksen' kimppuun. Pitkillä patukoilla lyötiin puolejen ja toiseen ja iskut osuivat brittiläisiin, jotka eiv^t voineet uskoa, että po-liisi'-' olisi hyökännyt heidän päälleen. Pian kuului myös kirouksia ja sVöttiOLheitä ääniä kun he {pääsivät 'ensi"Vaikutelmastaari. Se"öii''ankara tappelu. Ihmisiä suoraan, hakattiin. Toiset* yrittivät pal^i^dn. "^'boiiduin aitaaf vastaan, jo-ka^^ örr liiläh Tcörkeä kUvetä." 'Hevo-neli'pa{: äoi lonlckaani j a kun'katsoin ylö^Silniiäni-kohtaslvat ratsupoliisin villin' kktseen häiden • heilnttaessaan patukkaansa. "' Olin- 'avuttomassa tilassa ja sy* dänieitr'hakkasi'pelosta; ^^Saman- Vialanii^ktö, ei kannata äjokojtjtien, ^latamist^ kielitäidfottom^l^ / i'^IÖttiawäl^l-Viik'6n alussä<bnl K^rkeiihmätt' )olkeuden valamiei fäömitstsen,"ettS annetaan aj "tejä" öeUaisIllekm ^ajureille, j «ivat tunne englanninkieltä' ''määrin,'että voidivat lukea liiki 'öhjetaxiluja;' 1 . f«''Raportissaan ' tuomari ' Wi välätniehistö sanoi; ettäse Va]ca< tt"kfehbittaai''että' 'CTiglaunin tunteminen, ainakin siinä määrii että asianomainen ymmärtää lii neohjetaulut ja säännöt, määril| täisiin ehdoksi ajoluvan myoD] selle. Mi Ja mo en tee: JA II TÄTd VARAUTUI ^ Pikku Kalle koulussa: — Opettaja, eihän sellaisesta galsta;'mltä ei ole tehnyt? ' — Ei^tletenkään. Mutta miksi 'sBiiaista kysyt? -'_i>:fUötä . m i n ä en ole ^tÄmäntäiVäiSiä laskutehtäviäni. PÄIVÄN PÄKINÄ 'meus" ja "laki" valioissa Vaikka meillä.tavallisilla pulliai- vain siksi ktm he ovat käyttäneet sillat on'ollut sellainen Itasitys, että Tain ja oikeuden pitäisi olla kaikille . Oikeassa taisi sittenkin olla inaa-flmaa entteh*^ fcuvitianut filihinäyt-ieiml dti&rlfe Chaplifa, joka eräässä hyvin tunnetussa filmissään totesi tini-Keekseen,' että "rikos ei kannata — pienessä niitfäkah^ssa".' " Ja ehdottoiiiasti oikeassa dli edes-' 'mennyt Sulo Wuoliioki;'ioka Ifeppoi^ saan tapaansa 'huoiriäutti-kerräh, että "Herii^oh lierrä Ueivetissäkia". Meidän mielessämme on tietenkin LitUe Rockin korkeakoulu Arkansasissa, missä y l i kaksisataa,aseistettua sotamiestä oitoUut-^pitSmässä .vahtia, ettei yhdeksän pientä neekerilasta pääse ihonvärinsä takia sikäläiseen korkeakouluun; missä on lähes 2,000 vitivalkoista lasta ^'opin" t i e l l i . , V Palauttakaamme mieleemme era& tä '»läklaV ja "oikeutta*? käsitteleviä tapauksij(L ,^ „ ^Vhdysvältaui etäistennoltaja^. :i[&bmiteaia Icänlustel^ jqn^-. nelta i h n u s i i ' j o i & ^ n epaU^ 'Vääristä" jaluksista., ob ks^tljr ristikkojen, .taakse..tmenpaltä I q ] ^ cuke^dmi baiyeksaniisesta! hyväkseen r maansa perustuslain suomaa ^oikeutta — kieltäytyneet västaatiiasta' sellaisiin noitajahtikyr symyksiin, joiden avulla yritetään saada heidät todistamaan "itseään vastaan" tai alistumaan alhaisen ja- HktVeksitun "ilmiantajan tasolle. Lain ankara sana vaatii perustns^ lain takeista huolimatta : että korkeata oikeutta onrrkunnlcHtetta-va; 'joka uhmaa lakia ja kieltäytyy "todistamasta itseään vastaan-V l^än joutuu vankilaan — puhumattakaan nyt siitä, että olisin tehnyt jotakin lain mukaan rikokseksi katsottua. ; 'Mutta,sitten' tulee joku Arkansasin osaval^on kuvernööri, Orval Faubus nimeltään ja asettuu suuria eleitä tehden poikkiteloin Yhdysvaltain Jsmrkean oikeuden tielle. S i käläinen: . liittovaltion, piirioikeus määräsi,, että Little Rockin täytyy avata korkeakoulunsa > ovet myös neeke^apsille. r Mutta kuvernööri Faubus vilkaisi ympärilleen ja huo-. mioi. että Totnsyrjintään^ kasvatetut valkoihoiset ovat.', siksi suuressa" idääniirViela^onuen, ennakkoluulo-jenisa ufirejäii että bänellä, herra Fiaubui^Oa^ onipareiB^^ mahdoOiämdet:; tulevissa vaaleissa. estää^neekeriläpset pääsemästä kor keakouluun. iNäin omia etuja tavoitteleva kuvernööri Faubus viittasi kintaalla liittovaltion piiriolkeuden päätökseen.': i.Hän komensi aseistetut sotajoukkonsa yli 200 miehefa voi-maUa- jestämään yhdeksän neekerir lapsen pääsyn tähän' kouluun T- ja samalla painamaan "rapaan ^maansa lain: jii^qeh perusteella ätmetun oL-keiidenLpäätökseni, ',,'.,...^1/' ,Mutt^f^hän päivään .menn^»<ei kuvernööri Faubusta ole uhattu jall^raudoilla ja päkl^&ölla: "oikeuden päätöksen balveksuniisiesta". /^q^i^assa A oIjenune^^saA^neet t o d i ^ j i ^ miten^ kifve^nÖQiji Fau-hvs sai '^tilaisuudeh mennä "itse" presidentti Ei^nhowerin,; puheille "ii^uyotlelemaan" t i l a n l e ^ ? ]S/(a^ 9ik6. joku kuvitella että' esim. kti-kaan A:vääristä ajatuksista» epäUty j ^ /ibifD^^en halvelKumisesta'^ syy-tetty/^ udrikkalainen salsi^ tilaisuutta P , #^ tin kah kannata^;,— pienessä mittakaavas- K ^ n lisäksi meidän on annettu ymmärtää, että tämän 'Riivotte-l u n " tuloksena on tehty Jonkunlainen JdcS" elikkä "lehmäkauppa", joiika'^ jpenisteella kuvemS^ Fan-: hus saa tahtonsa läpäistyksi niin. neuvottelemaan presiden-anssa asiastaan? "Rikos ei etlSä !jiOvSa!a loppujen lotiulmikaan l a i n ; j a oikeuden 'halväcstimiisälsik' koAeda Ham hfitkiitiivak^"^' ' ''^ . JSmä-Jknvemööri Eaabn^in, ja pijesidenttt.Eisenlunveriii "neiivot- Osk: ia A Soin I I ; : liAndi ver„ ;,0nt., ;Sask .:„>.. iea Ir^nt., r jaha Ont. • • iiaast SUve 1 hyväl ' minis '•/ liyväl -.Henr S3.00 Artlii E Helen 1918 vointi C $10.0(1 _ _ _ _ _ landit ' ^indiaxian poliisi on pidättänyt BS _ H tovarkaan. Jonka nimi oU Henq hyvak Ford. Hänet saatUn kiinni juuri le ^ords hän öU varastamassa erästä Cbem ^ V letfa. - ' ' mmmmmmmmmmmmm^mmm^^. päitä, leenuhe erään toisenkin merkillfee j; seikam Meille on sanottu, « 1 den I13 Yhdysvaltain perustuslain jnubj A sikäläinen hallitusvalta on jaro Maklii kolmeen itsenäisesti toimj^ El osaan: lainlaadinnaHISeen, O I K « B teisiin opilliseen ja hallintaosaan. , _ Kangai •Tämän mukaan ei ha"'*"*^ missään tUanteessa "sekaa^ haastai esim. oikeuslaitoksen Päätölg Brand jne,.. Mutta, nyt annetaan ym^ j. tää# että kuvernööri Faubus jag ja haaj ^denttt,Eisenho)ver ovat kuit^, lä, Soi tehneen, jonkhilaisen "sopi^P*^. VilanCi JA Sillan 5. Meille ^tieteiÄIn sanotaan, ^ cs "»vistyneien^., rauhan nuen^ vnotiss; presidentti ei halua käyttää pai^ kemoja lain, ja oikeudenkaafi » väamiseksi^-Arkansasin vaiu^ siUä loppujen lopuksi ^^^^^^ haUitus kunnioittaa myös osaw* öiden';oikeuksia". Hjvänunkin! Mutta kun valoni s i l i t e ^ DuUes oU huoi että Syyria el tanssi kaikessa teessä'aivan Washingtonin J tahdissa^ sUIoin lähetettiin ' nutään' mnbdollisuuksia yhojs laisia sotakoneita Jordaniaan «Mtä,,miten ,ännetaan huutia kean oikeuden päätökselle! ^ TnrUktin sekä uhattiin, että jo^ «isännän ääni" rupea Syyriasa w i u m a ^ niiii sinne voidaan J viää f yhi^ESvaltalaisia m i ^ jo lähetettyjen jisäteir'"' '^j^bäbknitDitnn) että' inokjcatian Ja"iailIisoad^ri ^ maassa", laki on aina voun»- varojen Nl] KA E.Pirti iDi vaksi js Myntti, IDi ja haasi NH seksi ja Nikolai Nikolai VII pauden *a selvä; "LE ia haasi Hulda K ki WhU4
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 19, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-09-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570919 |
Description
Title | 1957-09-19-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tor8taina,ffcyyskuun 19 p. — Thursday, Sept. 19,1957
VAPAUS CUttBBTr) w iDdepaident heOxtr
QrsBn of Fbmbib CtmaaiaBs. Es-ttilMiM
Nor^ 6. 1917. Authorized
' « Mcimd elaA naO'by tte Post
OiKlM; Department, Ottawa. Puli-
^Ihtaed Ihilce weelcly: Tuesdays,
ItunadajfB and Satordays l^r Vapatu
Pnbttrtitng Company I»td., at loo-ue
ISm S t W.; Sodbtuy, Ont.. Canada.
Telephones: Bus, Office 06. 4-4284:
Edltorial Office 0 & 4-«28». Manager
B. SuksL Edltor W. Ekltmd Mailing
addreas: Bo» 68, Sadlngy, Ontario.
Advertlslng rates- tq^m appllcatltm.
Translatton f reft of' cbarge.
Cani
TlLAUBHIimAT:
da^sa: IW 7i» 6 tt. S.7$
'3 kk.
ThdysvaDointt: 1 vk. 8.00^ tt. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8JiO 8 kk. 4.75
iW7 — Juhlavuosi — 4ö. vuosikerta — 1957
Siioihm markan devalvaatio
Suomen hallituksen ja sen alaisten virkailijain pyhistä
valoista ja vakuutteluista huolimatta^ ettei rahan arvoa aiota
-'alentaa, saatiin maanantaina kuulla, että devalvaatio on
i^etamemaass^ ^'tapahtunut tosiasia" sunnuntai-illasta lukien.
' '
Suomen vientiyhtiöiden ohjelma ja unelma siis toteutui:
' inarkan ostoarvoa 'huononnettiin ulkolaisiin valuuttoihin verrattuna
odottänidtjtoman paljon, kokonaisella 39 prosentilla,
mikä tulee an^i^iäan suurempia voittoja suuryhtiöille ja
. aiheuttamaan entistä kireämmän elämän työläisille, talonpojille
ja pikkueläjille yleensä.
Epäilemättä meitä Canadan suomalaisia, kuten Suomen
kansaakin tullaan 'Valistamaan" kovapaineisella propagandalla
siitä, kuinka suurta "onnea'» ja "hyvinvointia" tämä
devalvaatio tulee aiheuttamaan. Näistä asioista joudumme
myös keskustelemaan työtoveriemme ja naapuriemme kans-ffa.
Kaiken täpiän johdosta lienee paikallaan tutkia, miten
Kht^ vaikuttamaan.
Suomeen "huvimatkalle" menijäin kannalta katsoen tämä
dev^lvaatip et tee yötäi eikä päivää, sillä nyt suoritettu
devalvaatio on 'Vakiinnuttanut" markan kurssin dollariin
V venattuna psäpiiilleen^turistikurssin" tasolle, tai vähän sitä
'' aletnmaksi. f lV)siasiassä huvimatkailijat saavat nyt pankista
kymmentä markkaa vähemmän dollarista mitä he saivat ennen
iätä devalvaatiota.
Mutta t miten devalvaatio vaikuttaa
Suomeii koko kansaai^ ja sen eri osiin. Nyt toteutettu
markan: arvon devalvaatio tarkoittaa ulkomaisen ostoarvon
kannalta sitä, että kun tähän asti on 231 markkaa vastannut
yht^:l,dloIlaria^ nyt, devalvaation jälkeen tarvitaan 320
markkaa.
Toisinsanoen, jokaisesta dollarin hintaisesta tavaraerästä,
joka ulkomailta Suomeen ostetaan, joutuvat suomalaiset kuluttajat
nyt maksamaan 89 markkaa enemmän. Olettaen,
että ulkom^iseVimarkkinahinnat pysyvät samassa, että tava-
. rain ulkomainen hinta olisi jedeHefen dollärimääräiäesti saina,
' Suomen ^markoissa laskien tapahtliu tavatan hjinnoissa suuri
liousu. Seuralla täöjtä ori (ietenlcin s^;ctt|ulk%Iaii^.tuot?t-tavIell'Valhj$'
d^h% |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-09-19-02