Vapaus, July 4, 1928

              iT^iiiiiiiiiiiiiiiiiiMiniMriiimM • ' 'i""'•iiiiiiiiniMiim!! i ii
Sivu 2 Keskiviikkona, heinäk. 4 p;nä — Wed>, Jnly 4
ii P
1II
! 1^
^ 4
JA
i l '
E
T
Vip
ii'
- • • ^•''i',--y^^ • ••..7;.
.•'wV•'S'•;^• •
'f
VAPAUS CBsa4«s. trSricstSa alaea U i
No. 138 —192S I Ko. 13
T O I M I T T A J A T :
A. \KiSiK. • B. A. TENHUXEX. H. SCLi. E. .PEnKO.VEX.
Kasiscerad at tha Poat Offie* Dqpcnmeot, Ot:awa. M «eeo&d C l xM IBaRCT.
VAPAUS (Libmy)
The taUy « t u of Fiiini»h TCorLera ia Cuada. Psl<li><>cd daUf a: Sodirarr, 03t«ri'>.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
KalaailaotBiaet t l M karta. »24» kakai kenaa. — ATioi:ittoooaeponoi«t.ti«« SOe. p.lrtat»oauu —
nMBarattoOfflofakaet 50e. karta, tlXO S kertaa. — SrntyniäJUc/tS&et {IJ» karta, I2JM 3 fcartaa. —
AvioMtlBotakact 124)0 karta. ViM kakai kartaa. — Kiitoa^iootakaet »1X0 karu. — Kooleoanilmotnk-
• » 5 * * kiito^btaieaUa tai OfpiataränThä. — Ralataaotiedxt ja <wot<>)&B<rtck«et
«MBEOta. »mo k o i iM kertaa. — TiSjIiSBbBOtlajiea Ja Umotsaacextttanriea oa. TaadUtaetaa. l i k a t M ä jä
et»kit*«B, — TUaakaia, JoUa «i aeoza^ taka. «i taM» ISkataauäa. pailat aafanfiaatm. joaia
TILAUSHIKNAT:
_ ' ^ **• « " 0 . » Ut- »1.75 ia 1 kk. »14». - ykdya»altoiki« 5a Saomces aeki aat»Il«
• a » » ^ ; I »k. ««JO. 6 kk. »3J0. » kk. «2X0 Ja 1 kk. « I J » .
Lektaea aiotut ilmotokKt pUäl olla kosltorltaa kcUo 4 ip. UmcitrmiapEiTäa cdelliiesä arkipäitioi.
V^asdaa uAmistMtx Libaity Baildisf, S3 U r s a Strat*. Pabalia 536V.
koottttrit libcttr Boildia«, SS Lonu St. Pokalia 1033. Pottloaou: Box 69, Sadbarr. Oat.
a. .^f^2?* «l*"»?^ T»»- Pef eol. iscb. MIoImaa ckaiza for aio«Ia iiuarUaa TSe. Tka Vapaaa
l i A a B M adraRMSav a«i*«m aaaaooDoag tSä Flsolak P~a op-b t-o C-aaada.
. ^ L J ? * » " ^ * " J i ! * ^ «»»»«a*" aoaiauueea klrjcrieeBB». kirjoltakaa aadeUaca liikkeasfaoiujaa
aXUadU ElswUt J. V, KANNASTO. lUkkaanbeiuia.
i järjestämään pohjois-Ontarion
metsätyöläisten avustusta
Puutavarakapitalistien ja f heidän
urakoitsijainsa riistamishiraolla ei
löydy rajaa, enempää kuin muilla­kaan
kapitalisteilla. Ainoastaan työ­läiset
vo|vat sellaisen rajan asettaa
ja hekin vam sikäli kuin kykenevät
järjestönsä avulla työläisjoukoissa
herättämään käsitystä järjestyneen
joukkovoiman merkityksestä ja hor­jumatonta
luottamusta siihen.
Nykyisellä pohjois-Ontarion met-sätyöläislakolla
on yksi tärkeä mer­kitys
työläisten, muutenkin kurjan
alhaisten elinmahdollisuuksien tur-keutena
on pohjoisess.akin vallitse­va
melkoinen työttömyys. Hyvinä
enteinä on kuitenkin otettava huo­mioon
pohjoisessa olevien työttö­mien
työläisten verrattain koikea
luokkatietoisuus, lakkoalueen rajoit­tuneisuus
ja ennen kaikkea, lakko­laisten
vaatimusten melkein liian al­hainen
kohtuullisuus. Joka paperi­puiden
tekoa ymmärtää, käsittää sel­västi,
ettei sellaisillakaan hinnoilla
mitä lakkolaiset vaativat — kuori­tuista
kuusista $4.50 ja haapapuis­ta
3.00 — voi suinkaan pitää liian
:s kongressi jäptöliisestä kysy
sinaisena
tyssä
tlliittoien kansainvälisen> neljännessä
kongressissa esiintyi toveri Gay Neu­vostoliitosta,
ja häntä avustivat tove­rit
Merker, Saksasta, ja Dudiliaux,
Ranskasta. Käsitellessään ProfiRtemia
järjestöllisten voimain vaurastumista
kolmannen ja neljännen kongressia
välisellä ajanjaksolla, toveri Gay o-sotti,
että tämfl vaurastuminen on e-tupäässä
tapahtunut idän siirto- ja
puolsiirtomaissa. Näissä m^ig^ta on
jäsenmäärä kasvanut 311 prosentilla:
täisten asiain eteenpäin viemiseen.
Saksassa ja Ranskassa cn havaitta^-is-sa
merkkejä siitä, että me emme anna
asianmukaista huomiota työväenjouk-latinalaisessa
Amerikassa 56 prosen­tilla
ja länfrfmaissa seitsemällä tai
kahdeksalla prosentilla. Amerikassa,
mikäli 1923 numeroista voidaan päät­tää,
on Profintemln vaikutusvallan a-lalsena
olevain työläisten lukumäärä
vähentynyt. Mutta Gay arveli, että
1925 numerot olivat olleet lilan kor­keat,
joten Profintemln vaikutusvalta
el todellisesti ole Amerikassakaan v ä -
hent3myt.
Amerikan, Saksan, Suurbritaimian
ja Ranskan proletariaatti muodostaa
enemmän kuin "50 prosenttia koko
maailman proletariaatista, joten näis­sä
maissa suoritettavan järjestöllisen
työn tärkeyttä erikoisesti korostettiin.
vaajana, hetkellisesti katsottuna, |hyvää huolta perheestään, enempää
mutta sillä on toinenkin, paljon laa- j^uin koota mitään säästöjäkään sai-jempi
ja tärkeämpi merkitys. Jos
me. annamme metsätyöläistoverien
tässä tabtelussa hävitä, on melkein
mahdotonta sivuuttaa lamaannus-kautta,
joka tulisi vaikuttamaan
muillekin aloille kuin metsätyöhön.
Oikeastaan ei ole olemassa enää, ai-
.nakaan mikaU suomalaiset ovat ky-symyksessa^
mitään varsinaista rajaa
esim. kaivos- J a metsätyoläisten vä­lillä:
Kaivosmies joutuu usein yrit­tämään
elatustaan sahan ja kirveen
avulla, ainakin 40 ikävuotta saavu-tettuaan
ja metsämies samoin jonot-tämaaii
kaivoksien päällä.
y Tätäkään nykyistä palkkataistelua
ei siis saa katseli^ ininään pelkkänä
metsämiesteii taisteluna, vpan erit­täin
tärkeänä osana työläisten ylei­sistä,
entisistä, nykyisistä ja tulevista
taistieluista.
Meidän muiden alojen työläisten
on tarmokkaasti' autettava metsätyo'
Iäisiä heidän nykyisessä taistelus­saan!
Ensiksikin, turvataksemme
heidän, sittenkin vielä niukkaa lei-päpal&
istaan ja toiseksi, osoittaak­semme
heille, mitä työläisten yhte­näisyys
merikitsee ja mihin se myös­kin
heitä vuorollaan velvoittaa.
Metsätyöläisillä on . vaikeuksia
taistelussaan. Ainakaan sillä työ­alalla
ei säästöjä tehdä, joilla lak-koaikana
elettäisiin ja toisena vai-rauden
ja vanhuuden varalla. Lak­kolaisten
täytyy nämät kj^inot vaa­timuksensa
täydellisesti voittaa!
Lakkolaisten itsensä tulee pilaa
tarmokkaasti huolta lakkonsa kai­kenpuolisesta
valvomis^ta, mutta he
eivät voi sitä tehdä, jos heidän täy­tyy
olla nälässä! Meidän muiden
täytyy torjua nälkää, jotta he voivat
torjua petturuutta! Me tiedämme
voivamme tehdä tämän osuutemme,
vaikka olisimme itsekin ahtaalla.
Jos kerran jonkun täytyy kärsiä näl­kää
yhteisen luokkataistelun takia,
niin vähehtäkäämme jokainen hiu­kan
aterioistamme, tai mahdollissesti
meillä on vielä joitakin huveja ja
nautintoja, joita ilman voimme olla,
niin kauan, kuin pohjois-Ontarion
metsätyöläistoverien taistelu kestää!
Järjestäkää avunkeräystoiminta jo­kaisella
paikkakunnalla! tiedustel­kaa
metsätöissä olleilta työläisiltä,
minkäverran he ovat viime talvena
voineet säästää, ja jos huomaatte,
etteivät he ole voineet säästää mi­tään,
vaan että sensijaan on suora­nainen
ihme, mitenkä he ovat voi­neet
pitää heidän ansioistaan riippu­vat
omaisensa hengissä,, niin autta­kaa
heti, nyt, kun he urhoollisesti
yrittävät edes hiukan turvata tule­vaisuuttaan
ja sen oKessä palvella
kaikkien työläisten yhteistä asiaa!
Tämä ei tietenkään tarkota sitä, että
sihrto- Ja puolsiirtomaat jätettäisiin
tässä suh^ssa huomioon ottamatta.
Siksipä järjestöllinen jaosto olikin
päättänyt, että teesien eräässä osas­tossa
on käsiteltävä viimeksimainittu­jen
maiden järjestöllistä työtä.
ToVerl Gay esitti sarjan jät;Jestölli-sen
työn yleisiä probleemeja uudessa
valossa, osottaen, että vallankumouk­sellisen
ammatillisen liikkeen kaikkein
vaarallisimpana vajavuutena on p i ­dettävä
heikkoa yhteyttä joukkojen
kanssa. Hän selitti, että tämmöisiä
heikkoja, yhteyksiä joudutaan helposti
kehittämään, kim vallankumoukselli­sen
ammatilllsenliikkeen hyväksymistä
Ja sopimista kysymyksistä vielä sen
Jälkeen jatkuvasti keskustellaan ja
niistä siten kehitetään loppumattomia
riidan aiheita. Sillä vaikka keskuste­lut
Ja harkinnat ovat vakituisia piir­teitä
meidän toiminnassamme, n i in ne,
venyessään liian pitkiksi. Johtavat
Järjestöjemme huomion pois tärkeistä
kysymyksistä Ja sitä ei ole sallittava.
Riittämätön Järjestöllinen kehitys
Yhdysvalloissa Johtui etupäässä siitä
kjsymvsten käsittelyä. Meidän on o-} Maanviljelysproletariaatin ja na:s-i-
p^tptrn huomioomme kaikki pääoman! ten yjn. keskuudessa suoritettavan työn
väliset yhteentönnäykset ja | suhteen liitertiin teeseihin näitä aloja
käsitteleviä paragraafeja.
tettava h
ja työn
kaikki tyytymättömyyden ilmaisut,
voidaksemme yhdistää tämmöiset yk­sityiset
tapahtumat taistelumme ylei-kojen
keskuudessa vallitsevalle mieli- siin tehtäviin ja löytääksemme luok-alalle.
Meidän on näin ollen ennen
kaikkea käsiteltävä kysymyksiä yhte-yksiemme
lujittamisesta laajojen työ-
Misjoukkojen kanssa, jos me tahdom­me
vapautua työmme pää vajavaisuuk­sista.
Vajavaisuuksien toiseen ryhmään
kuuluu se, ettemme käsitä ammatil­lista
liikettä luokkataistelun kouluna.
Tässä suhteessa ei myös riitä etuvar­tion
kyvykkäimmän ja toimeliainaman
kataistelun yleisten vaatimusten lä-hestymismetodin.
^
Meidän on voitettava joukkojen
luottamus, lyhennettävä Profintemin g^pyy^i^ 421 edustajaa, joista nai-
TieiiviHtöja Su^^ vierailijoille
Tampereella, Suomessa, ilmesty*
vä "Työväen Lehti" kirjottua:
Suomeen on tänäkin keväänä saa­punut
Amerikan suomalaisia laiva-lastittain
ja uusia laivalasteja odo-
, tetaan tulevaksi. Porvari on rientä­nyt
suitsuttamaan ''isänmaallista"
himajaä tulijoiden näkimille ja se­littämään
vferailut isänmaallisiksi
teoiksi. Ehkä tämä "isänmaa" kut­sunee
toisia, mutta tuskinpa kaik­kia.
Aikanaan Amerikkaan matkus­taneilla
siirtolaisilla ei suinkaan lie­ne
ollut matkan tarkoituksena yksin­omaan
Amerikkaan tutustuminen,
vaan se, että "isänmaa" ei jaksanut
antaa riittävää leipää tytöilleen ja
pojilleen. "Uusi isänmaa" on ollut
siinä suhteessa anteliaampi, vieläpä
kovalla työllä on saatu hankituksi
niin paijOli ylijäämää, että on vor-nut
tehdä verrattain kalliin matkan
, entisille sjTitymäsijoilleen.
Amerikan suomalaiset lausumme
me työläiset tervetulleiksi tähän
maahan, jossa esi-isänne ovat koet­taneet
pitää henkiriepua yllä tap­pelemalla
karua luontoa ja karhuja
vastaan. Ja kuri niistä jotenkin sel­viydyttiin,
tunkeutui maahan kapi­talistinen
järjestelmäj joka pirulli-sfella
kieroudellaan kahlitsi monet
örjakseen ja monet toisten orjuutla-jiksL
Kun sitten orjat kerran tah­toivat
katkoa; kahleitaan, kutsuivat
kapitaalin omaajat vierasmaalaisia
apiireikseen ja peitttteival orjuutetut
kansalaiset henkihieveriin. Siitä ei
ole kulunut kuin k>-mmenen vuolta.
Tiedämme, että monen siirtolaisen
omainen sortui tässä taistelussa, jon­ka
porvari koettaa selittää "vapaus-sodaksi",
mutta joka itse asiassa oli
työläisien taistelua oikeuksistaan,
leipäkannikastaan ja vapaudestaan.
Te varmaankin kummasteletle, et­tä
tässä maassa tapaatte niin lukui­san
joukon hautakumpuja, inhimil­lisesti
katsoen juuri umpeen luotuja,
ja eitä näiden alla lepää vainajia,
joiden ajatuksena oli ihmisten al-keellisimmat
oikeudet. Vielä teitä
ihmetvtlänee sekin, eitä näille hau­takummuille
ei omistava luokka an­na
pyst>ttäa muistomerkkejä, joka
osoilfäisi minkä vuoksi* milloin ja
millä tavoin nämä vainajat saavut­tivat
haudan levon.
Te olitte onneksi vieraalla maalla
ja säilvitte hengissä "isänmaallisen"
porvarin nuijiessa työläisiä vieras-maalaisten
hunnien avulla. Tämä
samainen ponari toivottelee teita
nyt tervetulleeksi. Mutta vain su-nä
mielessä, että noudatatte hänen
komennustaan ja uskotte, etta taalla
on pakko työläisen elää kurjilla pal­koilla
ja vapauksia vailla. /
Kun te nyt olette kerran tulleet
meitä katsomaan, niin käykää myös­kin
pyhiinvaellusretkillä ermäisilla
hautakummuilla, jotka kätkevät ai-leen
työläisiä. He taistelivat taiste­lunsa
paremman yhteiskunnan luo­miseksi.
Tuhansittain lepää van­kileireillä
tapettuja työläisiä tässä
kaimiissa "isänmaassa". Katsokaa
Tampereen hautausmaata, käykää
Hennalan korvessa ja Lahden ympä­ristössä,
poiketkaa Hämeenlinnaan,
Riihimäkeen, kyselkää Viipurissa ja
Varkaudessa •—. kaikkialla teille o--
soitetaan hautakumpuja, joiden alla
lepää väkivaltaisesti elämästä ero­tettuja
naisia, lapsia, vanhuksia,
nuoria ja vanhoja vieretysten.
Porvari koettaa peittää jälkiään
kaikilla mahdollisilla keinoilla. Suo­menlinnaan
tapettiin kuuluisa suo­malainen
kirjailija, jonka te ame-rikalaiset
tuntenette parhaiten näy-telmbtään.
Hänen nimensä oli Mai­ju
Lassila. Hänen ja lukuisten mui­den
työläisten hautapaikka oli siko­lättinä
ja vaikka hänen jälkiään kir­jallisuudessamme
ei voida pyyhkiä
pois, vaik!ka porvari sen tekisikin
mielellään, niin koettaa tämä "isän­maallinen"
porvari tahria hänen
hautapaikkansa ja häväistä hänen
muistoaan.
DoUarienne vuoksi te olette ter-velulleila.
Mitä useammasta mar­kasta
luovutte ja mitä useamman
markan jätätte tänne munimaan, si­tä
suuremman kunnioituksen saatte
häneltä. Tämä tuntunee teistä ou­dolta,
mutta kokemuksenne tulee sen
osoittamaan todeksi. Joukossanne
ön tietysti porvarien ystäviä, mut­ta
luulemme Amerikan suurimmal­le
osalle osoittaneen, että työläisen
paikka on työläisten riveissä ja et­tä
te olette tuon paikkanne uskol­lisesti
täyttäneet.
Niin, kunhan kierteletle tätä maa­ta
muutaman kuukauden, tutkitte o-loja
ja elämää, tarkkailette porva­rien
otteita tvöläisiä kohtaan, niin
osan Järjestämtoen. Meidän tehtäväm­me
on laajojen Joukkojärjestöjen ra­kentaminen,
mikä saatetaan toteuttaa
vain sltem että aktiiviset rivimiehet
saadaan Johtoasemim ammatillisessa
liikkeessä.
Puutteellisuuksiemme kolmannen
ryhmän muodostaa johtajisto: ja t ä ­mä
puutteellisuutemme on suoranai­nen
seuraus kahdesta ylempänä mai­nitusta
vajavuudestamme. Vallanku-moukseUlsen
ammatillisen liikkeen o l ­kea
menetteljrtapa saatetaan pohjus­taa
vain todellisen elämän tuntemuk­selle
Ja tutkimiselle. ^
Vaikkapa yleiset määritelmät ja
päätöslauselmat olisivat ehdottomasti
oikeitakin, niin ne semmoisenaan ei­vät
vielä riitä johtohenkilöUle. Mei­dän
on muutettava ne vääjäämättö-mUn
ja Järjestelmällisiin yrityksiin
Joukkojen järjestämiseksi. Coloradon
kaivosmiesten . viiniesyksjinen lakko
oli muuan valaiseva esimerkki siitä,
kuinka johtajisto saatetaan voittaa
järjestelmällisillä valmistavilla toimen­piteillä.
Sitäpaitsi järjestöllinen kysy­mys
liittyy läheisesti joukkotoimln-taan.
Joukkotoiminnalla me tarkotäm-me
työtä, mikä kohdistuu työläisjouk­kojen
vaatimusten Ja tarpeiden huo­mioon
ottamiseen ja toteuttamiseen;
ammatillisen liikkeen jäsenelle Jouk-kotoiminttf
siis erikoisesti tarkottaa
ammatillisen liikkeen Jokapäiväisten
kannattajain aatteellisen vaikutusval­lan
ja järjestöllisen voiman välistä e-rcavaisuutta.
Se käy parhaiten laa­tuun
tehdastyöläisten opastamisen ja
rivlmlesjohtajain harjottamlsen kaut­ta.
Sillä kaikki kysymyksjet, jotka kos­kevat
lähempää yhtejrttävtyöläisten ja
heidän Johtajainsa kanssa, ovat sa­malla
rivlmlesjohtajistoa koskevia
probleemeja. Joukkotyöstä kaikkein
tärkeimpiä on Järjes^anättömlen jär­jestäminen,
mutta se ei saa muodos­tua
haitaksi työskentelyllemme refor­mistisissa
ammattiliitoissa. Amerikassa
saatetaan järjestymättömien järjestä­minen
ratkaista parhaiten siten, että
muodostetaan uusia, ammatillisia tai
teollisuusliittoja niille työaloilla. Joissa
entuudestaan el ole Juuri minkäänlai­sia
järjestöjä tai Joiden työläiset ovat
9»—100 prosenttiin Järjestymättömiä.
Ellemme tässä suhteessa ryhdy käy­tännöllisiin
toimenplteihm, niin silloin
"toimintamme" on silkkaa ajan tuh-
Uvusta,
Työpaikka-komiteat
-Ranskassa vallitsevan tilanteen eri­koisuuden
takia on siellä tällä haa­vaa
tärkeimpänä tehtävänä työpaik-ka-
komiteain muodostaminen. Niiden
merkit3rs- kapitalistisen vakiintumisen
ajanjaksona on aliarvioitu. _ Siksipä
taistelu on Johdettava vällitsevain
laillisten rajain laajentamiseksi.
Ranskan Ja Tshekkoslovakian to­verien
järjestöllisiä tehtäviä käsitteli
toveri Gay varsin laajasti. Hänen'kä-sittelyään
täydensivät toverit Didlle-aux
Ja Merker, käsitellen niitä järjes­töllisiä
kysymyksiä. Jotka, erikoisesti
koskevat Saksaa ja Itävaltaa.
Kitfomolakkolainen
sofaoikeaden eteen
Kansainvälinen Työväen Puoiustv^
Yhdysvanoissa. on lähettänjt VetoT
muksen, jossa työväestöä kehot-tapn
antamaan apuaan John Port-rS^
New Bedfortin lakon johtajaHe " i ^
no raastettu sotaoikeuden eteen v £
Profintemin vaöratosvallan kasvusta taaama^ syytökseen armeijasta iar-kaamisesta.
Puolustuskomitean ku
sunnossa sanotaan:
John Porterin, New Bedfordin b.
tomotyöläisten union varapresiden^
j a Young Workers (qonununis^)
guen järjestäjän, vangitseminen i l
uhkaava tuomitseminen sotaoikeudö"
sa, osottaa, että Yhdysvaltain armeii»
jonka vankilassa Port Rodmani^
Porter on nyt pidätettynä, o n t ä y d^
lisesti Miassachusettsin kutomoparool
nien läytettävissä nUden yrittäessä
kaikin keinoin murtaa New B e d f o^
kutomotyölälsten rohkean vastarinnat
John Porter, vaikka,onkin vasta 19.
vuotias, on Jo osottanut rohkeuttaaö
toiminnallaan viikkoja kestäneen ku
valaisevimpana esimerkkinä voidaan
esittää- valtakirjain tarkastuskomite­an
raportti. Sen mukaan kongressissa
sia 28 ja miehiä 393 Ja joista 200:11a
oli täysi äänestysoikeus, edustaen
49:ää eri maata. Edellisessä kongres­sissa
sitävastoin oli vain 39 eri maata
edustettuna 311 edustajalla.
Järjestölimen komissioni piti edul­lisena
käsitellä eheyttämisliikettä ja
eheyttämisryhmäin ^ ö t ä erikoisella
päätöslauselmalla. Tämä päätöslau^
selma korostaa sitä seikkaa, että kai­kenlaisia
eri katsantokantoja omaa-vain
työläisten yhteiselle rintamalle
työnantajia vastaan on annettava e-tutila.
Samalla keirtaa on kuitenkin
päättäväisyydellä pidettävä huoU sUtä,
ettei luokkataistelun etuja aseteta alt­tiiksi
muodollisen eheyden eU yhte­näisyyden
takia.' Sillä yhtenäisyys
semmoisenaan, ei ole päämäärämme,
vaan ainoastaan välikappale pää­määrämme
saavuttamiseksi. Sen täh­den
eheyttäminen mistä hinnasta hy­vään
ei saata tulla mitenkään kysy­mykseen.
Eheyttämisliikettä on edis­tettävä
talstelukykymme lisäämisen
merkeissä ja pohjistuen kapitalismia
vastaan käytävän luokkataistelun
konkreettiselle ohjelmalle. Tärkeimpä­nä
tunnuksenamme tulisi ollaL Ehejrttä-minen
alhaalta Jcäsin, työpaikoUta ja re­formististen
ammattiliittojen järjes-tomolakon
hyväksi Hänet on jo vani
gittu viisi kertaa Johtaessaan lakko-laisten
lakkovahdintajoukkoja. Tar-^,
kotuksella saada hänet poistetuke
lakkovahälnnasta nostettiin Porteria
vastaan "lammen" tekosyy, mikä QQ
johtanut hänet upseerien sotaoikeuden
eteen tuomittavaksi vankilaan kor-keimman
määrän jälkeen. Porteria
syytetään karkaamisesta armeijasta
johon hän oU liittynyt joitakin vuol
sia sitten. Sama militaristinen klikki,
joka on nyt päättänyt voimaansaattaa' '
kalkki laiiunääräykset sen johdosta.
töelimissä. Tätä toteuttaessa on tär­keimpänä
seikkana pidettävä sitä, et­tä
mitä voimakkaimmiksi vallankumo-ukselllset
ammattiliitot tulevat, niin
sen pikemmin eheyttäminen ja yhte­näistyminen
on toteutettavissa.
Järjestöllisen komissionin raportin
pääpiirteet on sIsäUytetty kansainvä­lisen
ammatillisen liikkeen lopullisiin
teeseihin. — R. Shoesmlth.
Työmaa- ja tehdaskomiteat
Aina nykyisen järjestämistyön al­kuvaiheista
saakka on uniotoimin-taamme
metsämiesten keskuudessa
rakennettu työmaatoiminnan pohjal­le.
Kaikki se toimintakyky j a voi­ma
mitä järjestöllämme nykyisin on,
vmdaan suureksi osaksi laskea t y ö -
maakomiteoittemme ansioksi. Jos
taas toivotaan, että järjestömme
yhä edelleenkin kasvaa sekä voi­mistuu,
niin ainoa ehto on, e t t ä ke­hitämme
työmaatoimintaamme ja
työmaakomiteoitamme entisestään­kin
yleisemmiksi ja totutamme j ä ­senistöämme
yhä enemmän kyvyk­kääksi
ottamaan o^aa työmaakomi-teoiden
erinäisiin tehtäviin ja ym­märtämään
tämän toimintamuodon
t ä ä l t ä käsin emme voi vastata. Tar­koitus
onkin vain näyttää, että työ-maakomitea-
aate on nykyisten olo­jen
tuote j a e t t ä sen toteuttaminen
käytännössä perustuu vallalla ole­viin
taloudellisiin edelljrtyksiin.
Yksi asia kuitenkin on mistä voim­me
puhua, nimittäin työmaakomi-töoiden
suuresta merkityksestä sil­loin
kun tahdotaan rakentaa taiste-lukykyistä
talouddlista järjestöä ja
kun työmaakomiteat ovat kiinteänä
osana tästä taloudellisesta järjestös­t
ä . Voidaan varmuudella sanoa, et­t
ä jos union käytännölliseen toimin­taan
kohdistuva järjestörakenne no­jautuu
työmaakomiteoiden perustieil-le,
niin sellaisella uniolla on useita
suuri merkitys työläisten oman e- etuistiuksia, ja se jokaisessa tapa-dunkin
kannalta katsottuna. 1 uksessa edustaa sitä toimintamuotoa,
Työmaakomiteoiden ajatus ei olejmikä nykyisissä oloissa voi tuottaa
mikään uusi -«««-in— ««.L^^^^Hi^ •na-rVioiT«nid i - i i l r t l r c i Q . V o i l r T l l o . + / \ i T M i v i_
maan sellaiseksi taantumukselliseksi
kuin A. F . of L . kuuluvat uniot.
E i siihen myöskään pääse takertu­maan
mitään tosioloista poikkeavaa
ja harhaan johtavaa ihanne-oppia
vaan tulee se aina pysymään ter­veellä
sekä toimintakykyisellä poh­jalla.
Jäsenistö voi j a kykenee
työmaakomiteoittensa avulla seuraa­maan
pienempiäkin uniossamme ta­pahtuvia
virtauksia j a samalla anta­maan
uniollemme terveen joukko-järjestön
luonteen.
Tässä ei ole tahdottu luoda esille
kaikkia niitä etuja mitä työmaako-miteatoiminnassa
on. On vain py­ritty
näyttämään niitä johtavia seik­koja,
joiden tähden työmaakomitea-toimintaa
on kehitettävä kaikilla
keinoilla, sillä siinä lepää uniomme
j a koko järjestämistyömme tulevai­suus.
("Metsätyöläinen"-julkaisun heinä­kuun
numerossa)
Alf. Hautamäki.
että hän poistui armeijasta, jossa oli
palveUut kaksi kuukautta, .eikä ollut
nita Iimokas noudattamaan lakia, kun
Porter hyväksyttiin palvelukseen, Vaik­ka
hän ' sinä aikana el ollut vielä
laillisessa lässä^ oUen'alle 16 \'uoden
vanha. \ ' '\
Kansainväihien Työväen Puolustus
tuomitsee John Porterin vangitsemi­sen
alhaisena yrityksenä käjttää hal-htuksen
sotilaallista , kättä kutomo-paroonlen
hyväksi. Se kehottaa kaik­kia
työläisiä vastustamaan tätä kiero­utta,
joka on jäljestetty New Bedfor­din
lakon murskaamiseksi. Me olem­me
palkanneet lakimiehiä ja teemme
kaiken voitavamme pikaisen vapauden
saamiseksi John Porterille niin, että
hän voisi yhtyä työläistovereihinsa
lakossa Ja Jatkaa taistelua menestyk­selliseen'
loppuun Ja voiton saavutta­miseksi
työläisille. — Eteenpäin.
den kohtalon päämääräksi lopultakin
tulee traagillinen loppu, samoin kuin
häinenkin pitää tulemaan — tavalla
tai toisella.
Mutta porvarillinen yhteiskunta,
tämän elämänteatterin yleisö; pitää
luonnollisena, asiaankuuluvana, että
tahi visseille alueille
rajoittunut ajatus, vaan on sitä
seurattu ja käytännössä toteutettu
useammassa maassa, ehkäpä kaikkein
huomattavammassa määrässä Engl.
niin sanotun Shop Steward-liikkeen
aikana. Nyt on Yhdysvaltain itä-valtioiden
kutojat kiintyneet erit­täin
toimintamuotoon ja toteutta­vat
sitä käytännössä erittäin hjrvil-lä
tuloksilla. New Bedfordin la­kon
aikana oliyat tehdaskomiteat
suuresta merkityksestä ja nykyisin,
on työmaakomiteoita toiminnassa U-seissa
Bedfordin tehtaissa, .myöskin
Fall Kiverin puuvillatehtaissa on t ä ­mä
liike saanut huomattavaa jalan-j
parhaimpia tuloksia kaikilla toimin­nan
aloilla. Työmaakomiteoiden a-vulla
kykenee unio kaikkein parhai­ten
löhestymään suuria ja vielä jär­jestymättömiä
työläisjoukkoja ja
vaikuttamaan heihin kaikkein tehoi-sammalla
tavalla. Työmaakomiteat
kykenevät kiinnittämään käytännöl­liseen
työhön suuret määrät sellai­sia
union jäseniä, jotka toisessa ta­pauksessa
olisivat vain jäsenmaksu­j
a maksavia, mutta kä3rtännöllisestä
järjestämis<iyöstä ja toiminnasta si­vussa
olevia jäseniä.
Myöskin muodostuu työmaakomi­teat
erinomaisiksi ja kaikkein käy-tänriöllisimmiksi
kouluiksi niin union
Liian vanha inM-seen
elää"
Kirj. MAGNUS RAEUS
sijaa, niin että- nykyisin on aina-j omille jäsenille kuin järjestjTnättö-kin
viidessätoista tehtaassa tehdas- mille työläisillekin, sillä se toimin-komiteoita.
Useissa Pennsylvanian
kutomoissa j a etelävaltioissakin on
työmaa-aate saanut suurta kanna- lähellä tavallisen työläisen jokapäi-ta
mitä työmaakomiteat harjoitta­vat,
on niin jokapäiväistä ja niin
luulemme, että n.s. ''isänmaanrak­kaus"
jos sitä jollakin on sattunut
olemaan, saa kovan kolauksen ja
le painutte jälleen vieraalle maalle,
joka on ainakin osoittanut antavan­sa
teille leipää jokapäiväisestä ko­vasta
työstänne.
Proletaarisessa mielessä lausum
me teidät tervetulleiksi. Ja kun
palaatte takaisin Suureen Länteen,
viekää terveiset Lännen proletaareil­le.
Sanokaa, että kaikesta kovasta
kokemuksesta huolimatta suomalai­set
työläiset ovat säilyttäneet sisim-sa
ja uskonsa parempaan tulevai­suuteen.
Me .taistelemme, täällä ka­pitalismia
vastaan vaihtelevalla on­nella:
toisinaan häviämme, toisi­naan
voitamme. Mutta me taiste­lemme
joka tapauksessa. Ja tämän
te voitte viefdä tervehdyksenä valta­meren
takana oleville tovereillenne.
tusta. Liike oh käynyt jo kuto­jien
keskuudessa niin valtavaksi, et­t
ä tämän kesän aikana suunnitel­laan
pidettäväksi tehdaskoniiteoiden
edustajakokous. Y^hdysvalloissa ole­vien
kutomotyölälsten keskuudessa
ilmenevä tehdaskomitealiike on kui­tenkin
järjestölliseltä rakenteeltaan
eroavaa siitä työmaakomiteatoimin-nasta,
mitä Luniber Wörkers' In
dustrial Union of Canada on käy­tännössä
pyrkinyt toteuttamaan
'idän metsätyoläisten keskuudessa.
Yhdysvaltain työmaakomitealiike on
enemmän itsenäistä vasemmistolii­kettä
vanhoillisten unioiden jajrutus-politiikkaa
vastaan. Työmaakomite­at
siellä toimivat ja niillä ei ole
elimellistä yhtejrttä toiminnassa ole­vien
unioiden kanssa, sillä vanhoilli­set
uhiojohtajat eivät salli näin huo­mattavasti
vasemmistoon kallistu­vaa
virtausta virallisessa järjestöis­sään.
Se on siis -omintakeista l i i ­kettä,
mikä ei ole kiinteänä eikä
virallisena osana .sikäläisistä talou­dellisista
järjestöistä. Siitä voi k y l ­läkin
muodostua kokonainen järjes­t
ö kokemuksien j a tilanteen vaati-mul^
ien perusteella, mutta nyt se
ei sitä vielä ole. Jos tämä järjes-iöpohja
on oikea taHi väärä j a jos
sen avulla voidaan rakentaa toimin­takykyisiä
j a tehoisia taistelujärjes-t
ö j ä asianomaisten teollisuusalojen
työläisille, on kysymys mihin me
väistä elämää j a niin kiinteässä yh-
Mitä oh tapahtimut? — Mikä hätä­nä?
— kaikki verstaassa olevat työ­läiset
ryntäävät kanavan puoleisille
ikkimoille katsomaan ulkona esitettä­vää
osaa eräästä hyvin tavallisesta
murhenäytelmästä. Murhenäytelmästä,
jonka'Viimeisin osa piti päättymään
juuri tehtaamme ohitse virtaavassa,
sameavetisessä kanaalissa.
^ Niin, siinäpä seisoo nyt pääosaa e-sittävä,
harmaahiuksinen työläisvan-hus
suuren, uteliaan yleisöjoukon ym­päröimänä.
Pari miehistä tukee häntä
kainaloista, mutta hänen ajatuksensa
ei näytä olevan kiintsTieenä töllistele-vään
yleisöön, ei mihinkään muuhun
kum ainoastaan jalkojensa editse
rientävään tummaan veteen. Veteen,
jonne hänen elämänsä rhurhenäytel-mä
luonnollisestikin olisi loppunut, e l -
teydessä työläisille välttämättömien i leivät nämä kaksi nuorukaista olisi
etukysJTnysten »kanssa, että siihen
kykenee ja on pakoitettukin otta­maan
osaa jokainen työmaalla työs­kentelevä
työläinen. Samalla kui­tenkin
kun se on suorassa yhtey­dessä
laajemmille aloille ulottuvan
uniotoiminnan kanssa, se myöskin
kiinnittää toimintaan osaaottavien
työläisten huomion laajakantoisem­paan
työväenliikkeeseen ja kaikkiin
niihin kysymyksiin, mitkä tulevat e-sille
luokkien välisessä ja alituisesti
jatkuvassa luokkataistelussa.
Itse uniomme toiminnalle j a uni­omme
periaatteelliselle olemukselle
on työmaakomiteatoiminta suuresta
merkityksestä. Työmaatoimikunnat
sjmtyyät j a elävät työnantajien ri^
ton sekä työläisten arkielämän kes­kellä
j a kun ne ovat eroittamatto-mana
osana unio järjestössämme niin
ne myöskin pitävät koko järjestöm­me
alituisessa kosketuksessa tosiolo-jen
j a suurten pohjajoukkojen kans­sa.
Uniomme ei mitenkään voi vie­raantua
pois varsinaisista joukoista
j a siten ei myöskään ole mahdolli­suutta,
että uniomme muodostuisi
vanhoillisia ja työväen vleisiUe e-duille
vastakkaisia tarkoitusperiä a-javaksi
järjestöksi. Yhteys työmai-den
j a työläisten kanssa kun on ole­massa
työmaatoimiktmtien kautta,
niin järjestömine ei pääse luutu-.
viime sekunneilla tarttimeet takaa
häneen ja estäneet hänet heittäyty­mästä
kanavaan.
Kaikesta näkee, että elämä on hä­net
valmistanut täydellisesti tätä näy­töstä
varten. Se on lähtemättömästi
värjännyt lukemattomien huolien ja
murheiden harinaudella hänen hiuk­sensa.
Ja kasvot — mikä mainio mes­tarinäyte
ajan ja nälän suorittamasta
maskeeraustyöstä! Kurttuinen, valju
nahka kasvoissa on pingottunut kire-ämmälle
niistä kohdista missä pos-kiluiden
ulostyöntävät osat luovat
kohoumat kaidoille poskiHe. Katsotko
vaatetusta? KeneUekö sopisivat pa­remmin
nuo kuluneet, paikoilla täyte­tyt
ryysyt, kenellekö nuo risaiset ken­gät
ellei juuri hänelle, joka on pa-koitettu
tätä osaa elämän näytöksessä
esittämään. Onhan sutä ollut senver­ran
tuloja, kun koko pitkän elämänsä
ajan on esiintynyt vain nöyrän, vaati-mattoman
työläisen osassa, että t ä ­hän
viimeiseen esiintymiseen on saa­nut
näm ehdottomasti sopivan puvun
ja muutenkm elääntyä täydellisesti
o ^ n josta nyt siis olisi tullut loppu.
ASkel eteenpäm .kanaalin sementtl-eelte^
reunukselta - Ja sitten oUsl
kaada oUut loppu. Olisi toinen tuHut
han«i tjalleen, samaan osaan. O i -
lamanteattenn palveluksessa lukema­ton
joukko, mlljoonamen määrä, j3-
työlälsen elän^ on vain yhtämittai­nen
mmhenäsrtelmä. Joka päättyköön
miten hsnränsä — se ei heille milloin­kaan
kohota: liikutuksen kyynelettä
silmään. Se eli milloinkaan saata heitä
omasta tahdostaan ajattelemaan työ­läistä
muuna kuin riiston välikappa­leena,
koneenosana, työkalima, joka
heitetään oman onnensa nojaan, kun
ei voida sitä- enään käyttää luomassa
yläluokalle ylellisjrykslä.
Tulet vanhaksi. Mikä on osasi? —
Ehkä Usealle samakiUn tällekin van­hukselle,
joka nyt Itsemurha-aikeis-taan
on saatu estettyä. Et voi elää,
kun et kykene työhön. S i n ^ ei tar­vitse
kukaan. Sinua ei huolla se yh­teiskunta
jolle koko elämäsi parhaan
työvoiman olet uhnmnut.-Kuka huol­taisi
vanhuksia, kuole pois, muuta
neuvoa ei edessä. Oletpa ollut kuinka
nöyrä tahansa tekemään nälkäpalkoin
työsi, nyt Olet imhoitettu. Nyt ehkä
huomaat, joskin myöhään, että olisi
ollut jo ennemmin vaadittava elämi­sen
oikeudet itsellesi, eikä tyydyttävä
pelkkään nöyryyteen, jota riistäjiesj
kannattama kirkko sinulle saamaa.
Ehkäpä- jo huomannet niiden to-veriesl
olevan sentään oikeassa, jotka
kehoittavat sinua lllttjmiään työväen­järjestöihin
Ja niiden kautta joukko­voimana
luomaan vallan ja yhteiskun­tajärjestyksen,
mikä myöskin huoleh­tii
työläisestä, kun h ä n on tullut van­haksi,
ettei hänen tarvitsisi kurjuuden
pakoittamana ajatella elämänsä lopet­tamista
ennenaikaisesti. Ja se huol- •
to mikä sinulle tulee silloin, kur. tj-ö-läiset
ovat vallassa, eth. se ei tule
sinulle silloin minään yhteiskunnan
armopalana, vaan velvollisuudeno-
5oituksena sen, järjestelmän puolesta,
jota sinäkin olet ollut luomassa ja
sen hyväksi miehuutesi vuosina työs-kentelemässä.
Tuessapa tulee kaksi poliisia, jotka
joku on hakenut "huolehtimaan" van­huksesta.
He kyselevät, mikä hänellä
on ollut syynä, kun aikoi hukuttautua.
Sehän on hirveä rikos maan lakeja
vastaan, että vapaaehtoisesti jättää
kurjan elämänsä. Häväistys maan
"hyvinvointia" kohtaan, jos näU»
pakoittaa sinut. sammuttamaan elosi
hekin omm käsin. Kunniallisempaa
on toki odottaa nälän hivuttavaa tap­pamista.
Onhan siitäkin useita esi­merkkejä,
että suorastaan nälkään on
monen työläisen täjrtynyt kuolla, pu-humattakaan
n i i s t ä tuhansista ja taas
tuhansista. Jotka vajaa ruumiillinen
ravinto on tehnyt n im helkoiksir-että
ovat aina alttiimmat kalkille kulku­taudeille.
PoUisit korjaavat vanhuksen hotä-shnsa,
yleisö. hajaantuu Ja me teh-
Viinit
, 0 T J t t a m«
jBfös on i
tiUe ja la
Viuln
Asian
Vai
taassa iskemme taas entistä vinhem-min
töihimme; iaikäi» nyt onneton,
Kurssi
elämäänsä kyllästynyt" vanhus saa
jotakin "hoivaa", kun Joutuu oikeu­teen
"rikoksestaan".— johon hänen
herrat tuomarinsakin ovat syypäitä.
Seurasin toyerieni mielipiteiden
vaihtoa tästä asiasta Ja huomasin, et- \
tä tämä tapaus oli kiinnostanut hei- ,|
dän mieltänsä suurestL Tämä murhe­näytelmä
oli xnihunut selvää, koruton­ta
kieltään heillekin, kcflatalosta, jo^
Cans
4(k; ^ b e t;
hetyiisistä
hetyksistä
l ä l « ^ l s i st
25c jokais
B&delta do
SSfakos*
hetyskulut
Sudbur?
voivat kä^
tiedustasns
LAIVAJ
TIEDUST:
Tehkää
Cox 1
Vepaudf
TBStaan IE
VAPAUS 1
Pori
239
•Eii
•Soul
•mm
> Osuuäk
957 IBroad
1
eri <paikka
on työläise'
jestelmän •
ne epäilyks
näyttä 'tari
Sten huutaji
vat selläise
voi kerran
luokkamme
jokainen t
juonet mit<
raskaassa
ja jos hiist;
I johdon tahn
joka on •sa:
piaj^ tietöii
hyyden täh
uutta työpä
huus jäykfc
voi suoritta
nuoremmat,
pomon laul
|. panemaan ;
otetaan tak
ja enempi
sanoa suora
I / todellisia at
jos se ajaak
siin, kun hi
vanhaksi te
vanha voidi
Ehän se p
tuottaa, mi
saita on sai
täytynjrt pa
sittenkin 01
suolivyöstä,
työttömyyskj
"Hyvänaja
maamme kj
Tuleepa, n i i
tieto, kun s£
töille. Näenu
on pyytänyt
^ aikaa, ki
kukaan hutf
l^uomme siin
tien pörssios
Aäemme hui
liikkeiden tl
koista, jotka
talistien tas]
näiden VOIMK
f ai kaiken ]
teiskunnaa s
[ kiloissa, sillt
^ene tuottar
Pää rikkauö
huksella väli
vankila, näll
ehdol
niin kauan 1
^tunnoton r ii
Siksipä mi
tamme toim
«ttä kerran 1
kuuloista s<
taa hoivan tj