1954-12-14-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SITÄ m KPksi sotilasta keskusteli kanttii. nissa aliUFseerelstaan. Ensimmäinenl sotilas: — Olen kuullut, etta kersantul JMattUa pn/^saanut; sydänkohtauksen 1 Toinen sotilas: — V a i niin! Ja nuai| kun en tietänyt, että Mnellä sydia.l tä o n k a a n . .' . ..SAMAA PERHETTÄ Turis^ihöteUlssä olevassa sejnäilnud.l tuksessa^ seotaan: "Alkaa odottaioj että joku esittelet, |tel3St toisille vie-j raille; me ktruliimme kaikki yhteeni onnelliseen .perheeseen. Jättäkää ar-' jvoesineenne.hotellin kassakaappiin."' j , - , • • . PSYKOLOGIAA — Nyt sinä joko rtenet lieti vuo-l teeseen, t a i valvot nim kauan kumi siniia •, bUivittaa, sanoi lapapsykolo-i giaaiv innostunut isä niskottelevaUel pojalleen, ,-:-r:' Saadaanpa nähdä, mil-l !ä: tavoin sinä sitten yrität oi;a totte-j lönaton. Valjfiis Kaipiaisen hirttämistuomiofa vastaan hyljätty ..Toronto. — Ontarion •valitusoikeii hylkäsi tiistaina •valituksen Eric Kai-] piaisen hirttotuomiota vastaan, mW hänen -puolustajanfa suunnittelmä uuden n/alituksen tekemistä Canadan Korkeimpaan Oikeuteen. Kaipainen on tuomittu Port Artim4 rissa kaksi* kertaa .hirtettäväksi- EriJ simmäisen kerran noin vuosi sltte j a toisen kerran lokak.. 21. pnä. En^ simmäisestä tuomiosta valitettiin jonka johdosta määrättiin uusi oikeu-] denkäynti, että -voitaisiin kuuluste asiantuntijoita Suomessa Kaip mielentilan suhteen. Toisen oikeuden-j käynnin jolidosta tuomittiin Kaipai-j nen hirtettäväksi tammik. i l . Canadan oikeudenkäynnin historii sanotaan olevan varsin harvinaistaj että sama mies on saanut kaksi kertaa hirttotuomion. -rtapahtai (ja niin oli. suureksi .osaksi; asianlaita) .hallituksen ja eduskunnan selän takana. : Vehkeily kohdistui nuorta neuvosto valtiota vastaan, jonka kasista mi o l i , saanut itsenäisyytensä. Se oli yhteistoimintaa Englannin ja Rans kan "ja osaksi myös Saksan (von de^ Goltzkin: kehoitti : Mannerbein hyökkäämään!) sotapolitiikan byväit-j ii.v^kastanjoiden poimimista tulesta suomalaisen Mveren hinnalla naide maiden kapitalistien käsiin ja oli merkinnyt, jos suunnitelmat olisiTatj toteutuneet, ko. maiden vaikutukse lisääntymistä Suomessa: Mannerheimin suunnitelmat epä-j onnistuivat siksi, etta neuvostovalti ' karisti--harteiltaan kaliiki Venäjän riteauksia havittelevat ja osaksi myöJ B i i s i , että" Suomen kansaa ei saatij vedettyä sotaselkkailuibm mukaan • edes propagandallakaan. Nytkään el puutu purejä, jotka havittelevat Mannerheimin polit i i k an Jatkamista. Sellaisia edustaamm. Reserviupseeriliitto, jonka edustajien mielestä Mannerr helmin "astuminen Suomen Us- I toriaan" merkitsi uuden myönteisen Icanden alkamista. Ylläolevat aslaldb'jat osoittavat yhdessä myöhempien tapahtumien kanssa mitä "Mannerheimin kausi" on todeOänudessa oUut. SeUaisen po- • litiiban paluuta jä uudistamista ott syytä Icavahtaa. sään.. I Kansaa. pettääkseen he huutava^ että .Euroopan armeija ja ! aseistänainen; on välttämätön pm munistien hyökkäyksen ja laajentui mfspjirtdmyOcsen estämiseksi. Blelj leen, että Länsi-Sakr.an aseistaimj sella da.natsiupseerien asetta-Tilsell saksan" armeijan johtoon turvataa^ Euroopan rauha. Täytyy oUa tavallista kaistapäjj sempr ihminen, ennenkuin voi^ saj laista uskoa. Jokainen järkevä ilinui nen käsittää, että rauhallisesti neuj vottfelemalla voidaan parhaiten »iT turvata. ••rälfö-ienralla näyttääkin, että taliullujen ankarista ponnistelii' huolimatta niin Länal-Saksaffia* Ranskassakin nousee Saksan a tamlsen TOstualamlnen nim fotia^ kaaksli^että ^'öunnitelma ^ ^ " ^ .^ uudelleert'niin Bonnissa kuin P'^^ sakin. - 'LänäjS-^saksan^ muutamissa - k ; m n i ^ ; v i i i n e ' . a i k o i n a sumiteto| vaalit ovat osoittaneet, etta, aseai tumista vastustavat soriaaUdeawö»l tit ovat saaneet entistä palojn swij remnnan kannatuksen. Ka°sa. osoittanut Oleginsa rauhaUisen vlttehin puolesta. Paljon paremmin ei ole sc mistelijalii a:<at B^nskas missä'Pariisin sapimMSten ra^^l minanratkaiseminen on «jouduttu j » j sBdii ä ) a ^ tfirtämään. Jäka':tiipaukse6sa a^eistaut kuumentaa titennetta ja « f han' vSaraaii. Sikrt olisikin tawiUA UM «roittaisl Ja aseisiamissmmnitclmat kuopattaisiin- — Kulkuri. i o M E N Yi.EISURHEILU biSTYI MELKOISESTI VIIME KESÄN AIKANA .ia . gflsinkL - Päättyneenä baute- «Bosiivat jleisurheiUJamme tu-r ^ n u n e ensimmäisen kerraÄ^ sidan jälkeen maailman vaUiH;! 'toäUain hienojen maaöttelosno;- ^ e n Iisaksi. Neljän nuden «hjoismaisen ennätyksen Usälui suomen enhätybsetj budenaikana kokonaista 12 ber-, H, minkä Iisaksi viestin juoksu f: joja kävelyn osalta tehtilnnnsl» j ^ t ö j ä SE-lulttelobn. tjaoteiioistamme Voitto Hellsten j a addh veivät nimiinsä aikal- ^ ruotsalaisten nimissä oUeen; jcujoismaisen ennätyksen. -Hellsten; ennätyksensä päämatkallaan & netnllä ajalla 47.0.' Aikaisempi £j3ä;ys 47.4 oU L a r s - E r i k Wolfbran- 'to ja Gösta Brannströmin "himissä; jais3imatv.:me vuodelta. 403 metrin ttaiuobunPE oli vuodelta ^ . R u n e l i o n i l l a 519 j a tasta M i i d h pudotti •jjljj- sekunnin kymmenystä; Bernin ,..02sgjuoksullaan. Keihäässä -©oini 4kmeh"]iitti nimensä 'PErluetteloön ijvfcjla 73.74 ja 79.60. Pituushyipys-ö paransi Jorma Valkama .«entillä jfcrjan Nils 17- Hansenin nimissä yuö- %'(aISiSollutta pohjoismaista-ennär tjsä Tsi- — Edellisten lisäksi Toivo' Sjytiäinen saavutti ontolla keihäällä taicisen: 7898 ja- P e n t t i • Karvonen jsäsi Saksa-maaottelussa 3,000 meir esteet il!E-ajassa 8.41,4, mitä .ei 'tfflieiiSaan voida hyväksyä l i i a n . l y - Ipden vesihautojen t a k i a . - •Taisinaiseksi: SE-tehtailijaksi... kö-lH3 päättyneen kauden aikana Voit-i) Hellsten, joka. merkitsi oiuden en-li- jtaennimimsa 20O metrillä- ajal-r (iÖ'215, sivusi ensin 400 metrin e n - lätvstä ajalla • 47.7 ' ja paransi • tä-^. Eän jälkeen matkan SE :tä-kahdesti 'flj"ja 47.0. 200 m e t r i n aidoissa (Rei,- ffi) Siuiola • sivusi B e r t i l :• Storskrub-ta' nmiissa-olevaa ennätystä .24.6 ja piäissä aidoissa Osvald M i l d h paranti emiatystamme.ka:hdesti.ajoilla 51.8 'jä315 • - ^^ Estejuoksussa saavutti Pentti K a r - •mnen Saksassa häikäisevän tulok- SE 8.41,4, mita ei. k u i t e n k a a n (voitti ^(des ehdottaa kansainvälisen 'liiton l.ijTäksyttavaksi koska • fvesihauta icairtautui-lnan lyhyeksi. Pituudessa j:.Ee4itsi. Jorma -Valkama' nimiinsä hsdea SE:n tuloksella 755 ja seiväs- ] .ijpjs-ä Eles Landström paransi enetystä neljästi tuloksilla 432, 434; 436 |;J3.«0. Heittäjämme jättivät .ennätys-jtetailun myöhäissyksyyn. (Ensin C a - jrJ.Lindroosm kunto kohosi yllättäen ,ja. Sabpvlcissa, Jugoslaviassa.. s i i ^ y i - JiiajiD SB.r hänen nuniinsä': tuloksella I;J1A3. Tämän jälkeen kävi Soini-Nik- Icaen Franklin " B u d " Heidin , M E :n topFUun saurauksena S E : n parane-l, fflmen iahdesti saman päifvän. a i k a - ]'a 7374 ja 79.60. N i k k i n e n jatkaa y r i - I t^Eään viela. , ^ <.yieste:ssa •Suomen • niaajou&kufe |.;(Gneffe^ M i l d h - r - Back '-^ H e l l ien) juoksi Bernissä ennätysajan ja Turun U r h e i l u l i i t o n joukkue flfimmnen _ K a l l i — Johansson — jTaiäranta) juoksi uuden ennätyksen jMTan Kisoissa 4x800 metrillä .739,2.- I Sqomen ennatystaulukko »päätty-p «nkauden jälkeen: •100 m: ao.7 Paul Vurtanen, Aarne Tammisto, -Alpo Savolainen. 20O m : 215 Voitto Hellsten 400-m: 47.0 Voitto Hellsten: 800 m : 1.49,3 BertU Stoiskrubb 1.000 m: 223,9 BertU Stoiskrubb- 1,500 m: 3.44,8 Denis Johansson. 2,000,m: 5J46 Ilmari Taipale ?;dO(> i r i : «.09^ Tor Löpnqvist 5 ^ ; m : 14.083/Taisto Mäki.- '10,000 m : 29i7^ Viljo Heino. 20,000 m: 1.02.40.0 Viljo Heino 25,000 m: 1.20;14.0 Mikko Hietanen. 30,000 m : 1.3950,4 Erkki Puolakka Tunninjuoksu: 19339 m ViljoHemo 110. m:n. aidat: 14.4 Bengt Sjöstedt 200 m:n aidat: 24.6 -Bertil stor- Bkrubb. Raimo Siukola. , ' 400 m :n aidat: 515 Osvald Mildh. 3,000 estej.: 8.44.4 Olavi Rinteenpaa. ; . P i t u u s : 755 Jorma Valkama. : Korkeus: 204 Kialevi Kotkaa. /Seiväs: 440: Eles Landström. 3-loikka: 15J2 Onni Rajasaari. .Kuula: 16.23 Sulo Bärlund. .: KieS&o: 51.58 Carol Lindroos. .Keihäs: 79.60 Soini Nikkinen. Moukari: 58.67 Uuno Veirilä. 10-ottelu: 7.358 Akilles Järvinen. (Edellisten lisäksi ovat naiset paran^ taneet kauden aikana useita ennätyksiä. Don-haalilla Toronto. — Paikalliset musikaafiset voimat järjestävät joulukuun 17 pnä Doh-haaiilie erikoiset "puurojuhlat" mihin ovat kaikki musikaalisen toiminnan harrastajat perheineen ter- -vetulleita. Tilaisuuteen" järjestetään hupaisaa ajankulua j a puuron 11- qä/ksi hjyvät kahfvit, sekä järjestetään jouluposthi jako 'jne. Olen tuullut, että mrs. Sirkka Saima harjoituttaa kovasti uutta näytelmää "Särkelä itte", joka esitetään luullakseni tammikuun 11 pnä. Esitys, tapahtuu Don haalllla 'ja se alkaa kello 4 ip. Pitäkää mielessä. — Altto. Vilkasta foiminfaa foronfblaisilla Toronto. _ Toronton oaiston kuukausikokousta seuratessani päivällä tulm ajatelleeksi että kaikiUa ja kaJikialla on kiirettä. Kokous koe-tettun lopettaa ennen Suomen itsenäisyysjuhlan alkua. Kuultiin rfJnä raportti poikineen. '• • : Syj-styöt ovat venyneet tavallista pitemmälle tänä vuonna siUä äskeisen tulvan vuoksi tuli paljon siivoustöitä Tarmolaan. Monen viikon väih-; teen-^ ön siellä ollut talkootöitä'Ja on miehiä ollut siellä -viikonpäivinäkin.^ Tarmpla luvattiin kunnostaa hyvin a:kai3m keväällä nyt: kun siellä on UUSI ravmtolakm missä voi inl^ua ke-' vattuulten puhaltaessa. Laatikteopaivallifj-jomitea lausui kauniin kutoksensa kaikille lahjoit^ tajiUe ja ruokavieraille sekä niUle. jctka olivat työllään asiaa auttaneet. Naisten ijäiijestämäti\"Uotuiset myyjäiset on taas pitkänä perjantaina taman työn suonttamuV.a varten tarvitaan taas ruuri joukko uutteria työn tekijöitä Sairaskomiteaan saaliin lisää henkilöitä, mutta ei tarpeeksi,' sillä joulun a:kana on tavattu vierailla kaikissa rairaaloissa. Kuretta on siis monenlaista ja kai-, ken lisaks: saa varoa ettei joudu joulupukin jalkoihin, tei-vehtien L. M . ' Oljyosafckeet kohoavat jälleen! Toronton naisrten kerhon kokous Toronto. — Toronton naisten kerhon.kuukausikokous pidetään Don haalilla maanantaina joulukuun 20'pnä keUo 8 lialla. Kaikki mukaan. — Kokoonkutsuja. VuokrakontrolUia on jatkettu Quebecissa / vQuebec. — Maalkunnan lainlaatija-kunta on jatkanut vuolkrakontrollila-kia huhtik. 30 päivään 1956 saakka. Aft*.aa koskeva ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti vaikka liberaalit olivatk i n esittäneet aikaisemmin nraati-nmiksen, että lain noudattamisen valvontaa olisi tiukennettava. Hyväksiytty laki sallii kuntien anoa vapautusta vuokrakontrollista ennen mainittua aikaa jos ne kykenevät todistamaan, että asuntojen puute on ratkaistu kysymyksessä olevan fcimnan alueella. Työttömyys ei maamme mainetta voi nostaa Toronto. — Olemme saaneet jo nähtäväksi Valkoinpa lunta mi tä seurasi pieni paCckanen. ' Vanhan vuoden päättyessä pidetään perjantaina; tk. 31 päivä iltana kello 9 — 2 yolla uuden vuoden tanssit Don ihaalilla. Siellä sopii ottaa iloiten vastaan uusi vuosi. Yritj1kfi2n joulujuhla on sunnuntaina tk. 19 pnä kello 4 iltapäivällä. 0 3 J : n veripankki on nyt tyhjä General sairaalassa. Veren lahjoittajia tarvitaan kipeästi. Talven kyhnät Oivat alkaneet j a k u ten niin monesti ennenkin, -kylmät tapaavat monen-miehen'iJikkutakisr- CanadalaJnen veteraani muistelee voiton päivää sa eli. kesataminelssa ja liftiksi työt-, tomäna. TyöttömjTstilapne' ei: mi-tenfeäan voi Itsatä maamme arvovaltaa maailman tutuilla. Tapasin äskettäin kaksi Suomesta hiljan tullutta neitKita ja he ihmettelivät kovasti takalaisten työttömien suurta lukumäärää seka vaikeata työn saantia. Heihin oli tehnyt huonon vaikutuksen myös täkälämen kulttuurielämän tyhjyys. — j ; Meteori läpi katon Sylacuga, Ala.. — Meteorin räjähdys, joka nähtiin kolmessa valtiossa, aiheutti taalla meteorin palaaen syok symisen asuntotalon katon läpi, jonka johdosta mrs.. Hewlett Hodges loukkaantui.. Meteorin kappale oli noin yhdeksän paunan painoinen ja syöksyessaan katon lapi teki a^ rei-jän, joka on nom kolme jalkaa läpimitaltaan. Pudotessaan se rikkoi r a dion ja iski mrs. Hodgsia käsivarteen ajkä lonkiaan. " " ON NYT ILMESTYNYT 48 sivua Hinta m Joulu on postitettu kaikille asiamiehille. Jos paikkakunnallanne ei ole liikkeemme asiamiestä, hiin tilatkaa "Joulu 1954" suoraan kirjakaupastamme. MHä Liekin toimittaja sanoo "Joulusta"? "Yleisesli voidaan sanoa, että "Joulun" sisältö on joulun tunnuksia vastaava. Sen kirjoituksista huokuu lämmin lähimmäisenrakkaus, hyvä tahto ja suuri kestävän rauhan toivomus. Sen jokaiselta sivulta kumpuaa esille juuri se mikä tavallisten kansanihmisten mieltä ja sydäntä^ lämmittää: Rakkaus*elämään, rakkaus ihmiseen.' Hankkikaa itseUenne ajankohtainen ja sisältörikas julkaisu "Joulu". VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED . ' l'; . ; T » ^ Y 69 SUDBUHY, ONTAftIO Oh huhtikuu 1945 j a sota oli m i l tei päättynyt. Liittolaiset olivat men^- neet Reinin yli ja meidän canadalai-set joukäomme olivat pullottaneet t u hansia hitlenlaisia sotilaita Saksan koillirosassa. Venäläiset. Jotka olivat repineet Wehrmacihtln sisukset ulos, taLsteliivat Berliinin kaduilla. Loppu oli lähellä mutta meidän sotilaitamme kuoli yhä. Epätoivoiset natsit olivat miinoittaneet kaikki tiet Ja kentät missä me etenimme ja s i vuutimme räjähtäneitä - tanltkejä ja jeep autoa sekä kaatuneitten canada-- laisten ruumiita. . Juuri tämän viimeisen taistelukuu-kauden aikana pääministeri Winston Cluu-ohlll sähkötti — , luonnoliiseaitl meidän tietämättä.— häpeällisen sär nomansa.: kenttamarsalkka £^:Mionti^o-merylle j a maarasi hänet (omien sa? nojensä mukaain).."koikoamaan touolei-lisenti Saksan aseet, .varastoimaan ne siten että ne voidaan, helposti antaa takaisin saksalaisille sotilaille .joiden kanssa.meidän on-työtitenneltäivä,''jcs-venäläisten: eteneminen jatkuu."; •, ; i ; ahurohilUn häpeällinen tekp,; jonka hän-niin häpeällisesti paljasti Woodr^^ fordisSa,.' Hssexiq^a. marraskuun -23 pnä pitämänsä puheen ' yhteydessä, selittää monta seikkaa,^ j o i ta meidän kentällä olleiden sotilaiden oli vaikea käJtlttää voiton jälkeen IV. 1945. Sodan päätyttyä Erjroopassa. To-: ronto Scottlfih (rykmenttiin kuulunut mörsSlripataljoonani oli hyökkäyksessä saJksalaidlia Oldenburg-kau-punklarvasta| in. Viikkoa myöhemmin meille annettiin suuri telhtävä tuhansien saksalaisten sotilaiden aselata rllsummen j a .vartioiminen. Sitten tuli epämiellyttäviä määräyksiä: "Canadalalsten sotilaiden täytyy tehdä kunniaa kaikille saksa- Jaisille upseereille. . "Saksalaiset upseerit ovat saksalaisten vankileirien konttvlllssa ja vastuussa leirien kurinpidoUi-slsta asioista." Päivä päivän jälkeen tappion karsineet saksalaiset sotilaat, marrf^Lvat s i sään ylpeinä j a röylikeinä kuin voittavat. Niiden natsiupaeerit karjuivat •komentosanoja; he varastoivat a-' alensa; i ^ y i v ä t leirialueelle j a järjestivät omat vartionsa. Me emme tykänneet siitä. Yksikään canadalainen sotilas ei minun muistaakseni tehnyt kunniaa saksa-laLtlle upseereille — vaikka monet upseerimme tekivätkin. Meitä i h metytti, j a suututti. Kuka sen sodan loppujen-lopiiksi voitti! . : Muutaman viikon kuluttua meidät siirrettiin taas toiseen "kaupunkiin, suurelle saknilaiselie Icasannialueelie.. Siellä oli tehtävänämme aseistarilsua saksalaisia sotilaita, tarkastaa heidät ja hävittää lieiatä täit eimenkuin heidät lähetettiin Hampuriin. Taikastuäjoukon korpraalina oli m i nulla tilaisuus puhutella useita saksalaisia sotilaita. .Joka päivä me käsittelimme noin l/K» >T- 1,500 sotilasta j a kymmeniä upa^ereita. Tämän toh-tävän ylikomehtäUana oli eräs h r i t t i - läinen eversti,, Tutklmuarutiini o l i yksinkertainen. Me järjestimme pitkät rivit pöytiä, panimme saksalaiset sotilaat,tyhjene tämään reppunsa,; takavarikoimme veitojt.i revolverit; >ja kaikki kuvat mi^sä oli hakaristin «net^fici. Sitten miehistä hävitettiin täit annettiin rucCc?&ortlt«Ja lähetettiin takaisin k a sarmille etelään lähettämistä varten. tä. si? Kirj. Bert Whyte Mikä tuli tavallisesti vastauksck- "Venäläiset ovat eläimiä. , l i e ; eivät ole ihmisiä! Me päihitimme heidät, mutta he ovat niin t y r : periä, etteivät osaa antautua lyö- - tyinalcään! Saksan armeija el hävinnyt sotaa. "Te canadalaLsei brittiläiset Ja amerikkalaiset olette tekemässä suunia virhettä» Jonakin päivänä te tcrvitsctte meitä valloit- ; taaksenne Venäjän. Te ette ymmärrä politiikkaa. Jos mc b l l - : . simme saaneet- teidän v apuanne, me olisimme voittaneet sodan Ve- , näjää vastaan. ;}^- '^Kymmenen vuoden kuluessa t u - , r lette näkemään, että me-olemme Soikeassa." ; Ainoastaan: saksalaiset ; •. Joivat' kyllin hyviä \ sotilaita saat- ' 'j'taäl<Scen tappioon Venäjän raa- ; : kalaisjuukot. Me tulemme takair /:i sin jonakin päivänä ja teidän täy- , vtyy auttaa, meitä.Silloin iulette;., näkemään virheenne suuruuden." •Me naiyoimme silloin tälle saksalaisten öykkärimäIsyydelle:;Me tunsimme lämmtata: ystävyyttä venäläisiä liittolalalamme kohtaan joiden suurenmoiset voitot itäisellä rintamalla lyhensi sotaa »ja pelasti tu-. ihanslen poikiemme elämän, Uasimmat canadalalset ^ ihailivat myös Churchillia hänen verikoira-maisen (bulldog) rohkeutensa vuoksi natsien ilmahyökkäyksen aikana ja siksi kun hän ojosittcli "suurta liittoa" Bffltannian, "Ylhdysvaltain ja Neirvostollition välillä, mitkä . seUtat Jättivät unholaan €hurchlllln , työ-vaenvastaLsen menneisyyden ja hänen hyökkäyflisotansa Venäjää vastaan sosialistisen vallankumouksen jälkeen, sekä hänen rikkuriosuutensa Britannian suurlakon päiviltä. Ja hänen vas-tahaiolsuutensa toisen rintaman. a-vaamlsen yhteydessä Jos rae olisimme tietäneet Churchillin petolllfauden liittolaistamme kohtaan sodan loppuvaiheessa, hänen hallituksensa olisi. nopeasti aiheuttanut ylenkatsetta. Mutta miten voimme me tietää että Churchillin hienot puheet «xlanJalkeLsesta yhteistoiminnasta oUvatkln pelkkää petoftta - että vanha verikoira (bulldog) oli palanr nut taCcaisinvanihaan neuvostovastaiseen oksennukcoensa? Niinä päivinä, vain vähän toistakymmentä miotta sitten, meillä kent-täsotilallla oli vain yksi ajatus ,— paäiitä kotiin takaisin "sivUlI-kaduUe", rauhan olosuhteisiin. Tulevaisuus näytti lupaavalta — fasismi oli murskattu, tie oli Bjvolnna maailmanlaa-juirca ystävyyttä-ja edistystä kohtli- • • • t Tätä tulQvaisuudenmahdollisuutta cl murskanrnut (Neuvostoliitto. Pulto-; nissa imsfourissa, Chur(Jhlll aloitti v. 1946 aivoimen- kylmän sodan. ;:Nyt 'on täydessä käynnlsä kampanja Saksan udelleen a'«jlstamista 'varten.' v Sak-r san uudelleen aeistamlnen tarkoittaa sotaat ' ' ' J a Julkeatja palja.'»iuksessaan Wood-rordissa Churchill 'turinustl, ^että v. 1945, jolloin .canadaläisef j a ' ' l i i t tolaismaiden fiJtilaat ' .vdödattlvat vielä vertaan taistelukentillä 'fasismia vastaan, hä^n^oll V valmiina'uudelleen aseistamaan" nat£>'t Neuvotto-lilttoa vastaan. . i i ' Jokainen canadalainen sotaveteraani tuomitsee tämän - *oh)el-^ man; jokainen Eucoopäeea taistellut sotilas päättää sydämös-eään, että tämä paheellinen lieu- ^ vostoliittov^tainen^ ristireikl ' on saatettava tappioon. Mlkällv on puhe sodasta, korottakaamme :y(i-telsen äänemme mahtavaksi huudoksi: £1 milloinkaan enää! tiistaina, ^Joulufe 14 p. — Tucsday, Dee. H/1954 , SIvu^^,},;;;;, Neuvostoliitolle rakennetun fliurtajain jutifallinen vesillelasku Hebitagissä' mm m. lieteen ja kulttuurin kehitys Sleesiassa "OleUcko iloisia sillä, että M f a on päättynyt", tapasin kytri,*ak' •abJxUU. "HiU» on kapat" oU UnUifX-joa vaetanksens. ^ Ei tatvinnut esittää i>aUoakaan e-nempää kykymyziä päästäkseen tel* vtile'Mtä miten natsien i propaganda cli vaikuttanut niihin miehiin. Monet heistä oU taistellut Vehäjibi rlntamal-ta^ JaeUOn knvtotaan pääsi tästä i^I-ville — m f n l i t«pa<ln fubtittaa hei- Varsova. — Kansandemokraattisen Puolani tärkein ;tcolll»uu.skeskus — Sleesia — muuttuu suur^jssl tieteen ja kulttuurin keskukseksi. , Zijnen rotaa ci Sleesiassa ollut yhr tään korkeakoulua, mutta nykyään siellä on niitä 9- Yk«!Atään Slceslan yhdessä poIytcknillL'jessä in.^tltuutiri' sa « n n y t y l l 5X)00 oppilasta. Sato-' ja tästä kori^^iaikoulusta pä^&eitä oppilaita on jo työn^ kaivoksL^a, metallurgis'^sa tehtaifsa, kemi3Jll.>en teoUisu^en tuotantolait'.;ksis£i% ja Sleesian uudlBrakcnnukslUa, , Yleissivistävien koulujen verkosta on, kaa'»inval]an vuosina kasvanut Sleezifnm, miltei kolminkeriaiseksl. Moninkertaisesti on lisääntynyt ammattiopistojen luku, j-^jima-Jcouluute-taan ammattlmif-ihiä teolltsundcn eri, ai'jja varten. Viime .vuosina on Slcrelassa avattu kymmeniä valistustaloja j a klubeja- Puolan kalkki työtätekevät tuntevat ylpeyttä Stallnogrudln nuorison v a - li^tuolalesta, Dombrova öurnltsaarr ra'cennetaan kaivostyöläisten vftU«- tustaloa. Mittasuhteiltaan se tulee olemaan toinen Varsovan' Tletegn j a kulttiiurJn palaisin Jälkeen, Sodanjälkeisinä vuor/na on julkisten ja ammattlyhdl-stysten kirjastojen luku lleäXntynyt moninkertaisesti. Ny-k y ^ n on; lcix*Jasto cniltei jtikaizetaa BleetiAn metaUiugisesaa, konen^ kennustehtaassa rtJkä JcaivoksissaI Kullankaivajat oikeutetut saamaan palkankorotuksen Toronto. — Tcrä«työunion edustajat ovat täällä sanoneet; että koska kullankaivajat tuotta/vat nykyään^ e nommän-kultaa kuin 25 vuotta;elt-ten ovat he Oikeutetut saamaan palkankorotuksen sillä tilafitoUlfisn toi-mi »ton julkaisemien liietojeil mukaan on kullankaivajain keskimääräinen tuntipalkka 1,38 dollaria.vaikka muiden metallinlcalvajain keäktmää-rälncn tuntipalkka on 1,92 dollaria. Mikäli corin tuotanto on kysymyk-s&-; sä tuottavat kullankaivajat n y t noin 25 proqsnttia enemmän Ocuin 1930i Tiiotannon lisääntyminen on johtuu t työnsuorituksen tehostaml-tehta j a siitä huolimatta, että nyt kaivetaan: ooria, syvemmältä kuin varhaisempina aikoina, Porci4>inen alueeseen nähden on todettu, että palkkojen j a voiman pron^nttitnäärä kaivantojen tuloista on nykyään a l haisempi kuin vuonna 1930, - Alhaisemman tuntipalkan lisäiksl kullankaivajilla on huonommat kesälomat, pitempi työviiklco Ja vähemmän muita etuisuuksia ; k u in mililla metallien kaivajilla «afiotaan union lausunnossa, Joka on* esitetty Sille kolmemlehlselle komitealle, jonka ' lainlaattjakunta on nimittänyt tutkimaan kullan tuotantoa kos-: icevia asioita. Kaadettien koulutus Romanian maataloudessa 1956 vappuun saakka Entlsesrjä Homanlasax oli ytol a « - ronoomi 30 kylää kohti. Kansanvallan aikana on tehty suuri työ kaaderien kouluttamiseksi maataloutta varten. Vuodesta 1943 lähtien hinaan raaatalousopLV/Ot ovat päästäneet 7/>C0 agronoomla Ja elälnlääScäriä, tn. miltei jkaksi kertaa enemmän k u i n 30 vucdessa pomarlston . Ja tilanherrojen vallan aikana; Nykyään on B o - maniasea jokaisia 3—9 Ccylää fcohden agronoomi, elälnholdomicuvoja ..^ Ja eläinlääkäri. Viime vuonna Romanian maatalou-dellisisu k^^iclkoulusta päästettiin y l i 4,700 iumkeä sitä vastoin kuin vuonna 1044 päästettiin' ainoastaan Cb hcrtkcä. .Marraa^uun 27 päivänä suoritettiin' Wärtsillä-yhtymäh Hietalahden telakalla Helsingissä' !NeuvostoUiton Ja Suomen ^välisen .^kauppasopimuksen mukaisesti: Neuvostoliitolle rakenne^^ tun toisen dicsclsähkömoottorilla vajr rustetun ; ijäänmurtajan v juhlallinen 'vesillelasku.' K e l i en käydessä yhtä-toia'. a aamulla telakalle,,',saapuivat jäänmurtajan vekllelas^tllalsuulea Suomen pääministeri (lii^hiti'Kekkonen;: ulkoministeri J-Virolainen;' kauppar ja< teoUisuusminiatert A<); Simonen, toinen voltlQvaraln, ministeri ,y; Ven-, namo Suomen .Neuvostollltto-^lähettU läa O. Gartz,- Suomen uiko- sekä kauppa-Ja teollisuusministeriön- e-dustaijat, "VVärtsllä O Y n Johtajat, teoULsuuspiirlen edxistajat sekä jään-r murtaljan rakentamiseen ooalllstuneet; lukuisat telakan työläiset -Tilaisuuteen saapuivat myös (Neu-vostpliiton' ministerineuvoston varaf pUheetxjohtajaA^I.Mlkojan ja hänen, H2urassaan Suomeen saapuneet: Neuvostoliiton ulkomaankaupan minister in etisimmäinen siijalnen 6. A, B o r i - sov,: Poihjolsen ' meritien hallinnon päällikkö V. P. Burhanov, Neuvostoi; liiton ^ulkomaankaupan ministeriön vastuunalaiset työntekijät N. I. TQ-heklln (Ja M . K . Artemjev, Suomessa oleva Neuvostoliiton suurlähettiläs V/ Z,; Lebedenr, Suomessa oleva Neug vostoUiton ka\tpallinen cduataja, A. I. Sosunay sekä Neuvostoliiton lähetystön j a kaupallisen edustuston vastuunalaiset työntekijät. .Vihreillä fköynnökx('.llä koristetulle korokkeelle .JUiuslvat, Neuvostoliiton; ministerineuvoston varapuheenjohtaj a A. i r M i k o j a n , Suomen pääministeri UiiihoiKekkonen, ministerit Vlro-laUien Simonen ja Vennamo, Suomessa oleva 'iNeuvostolliton suurlähctti*^ läq V. Z.Lebedev, suomen Neuvostoliitto- lähettiläs S. Gartz, Wärtsilä oy,:n (Johtajat ym. ' Alkaa Jäänmurtajan vesillelasku.' Jäänmurtajan'kelkkaa: tukeneet k i l lat lyödään pois (ja alus lipuu veteen läsnäoUeiden osoittaessa v myrz('£yistä suosiotaan. /•Välittömästi jäänmurtajoVKapltan^ Voronlnin"veslllela8kemlsen Jälkeen kelkalle lan'cettiin Neuvostoliittoa varr. : ten: rakennettavan 'kolmannen Jään-; murtajan perustukset. 'Tämän jälkeen jäänmurtaja "KapU" tan Voronln" juhlalliseen' vesillclas-kutUalsuuteen i osallistuneet; henkilöt siirtyivät jo va,hniln Jäänmurtaja "Kapltan BelousovlnV kannelle'^ quoi-! rittaen sillä koematkan Suomenlahdelle 'laskien 'samalla^' alaa 'Suomen valtakunnan'llpun Ja nostaeft salkoon' Neuvostoliiton vajtakunnan lipun. A i I, Itifikojan ' suoritti Jäänmurtajai^ "Kapltan Beleusov" tarkaai-uksen. • Jäänmurtaja "Kapltan Bclousovin" yhtelfikajuutassa WäTtsllä O Y n pää- 'JohtaJa 'VVähifors tervöhti Neuvosto* . l l t on imlnlo:erineuvoston varapuhcen-joSitoJa, A: I. Wk<ii&nla..i&^mStt^i^ n;iu*uee9eensa (kuuluneita jbenkfUJitA^; sekä Suomen hallituksen eAvsbe^U Hän lausui tyytyväl^ytetisä y M ) ^| työstä Neuv<»toliittoon euuntaptuvaa^ kaupan alalla Ja tohrol tämän yhtelflK' työn Jatkuvaa kehlttymistft; " Tämän (]älkeen,pUhu| Neuvostoliiton:' ministerineuvoston :vajapvheez^}0|ifo*l^v^. ja A.'i. MikdjanV' ' ' ;;;;i.v^• KesälonmpalkkakiijaiÄ;:. ^ vääi^htämisjutusta on vangittu 14 Uenkeä-, Toronto; — Tätaän mennessä on'ke« t siilomopalkkoEdx^lain' väärentämtoju-', tussa vangititu' täällä Ja mUttalia maakunnassa kailkklaan 14 henkllöBr joi- > ta täytetään petoOcsesta, <Joka pftDai^ tcttiUi täällä tflc alkupäivinä. ^iL^f'' Tähän mennessä ovat hallitoluen^ tilintarka&tajattodenneet,e«t&sfiltu- ' hai kesttldmapaUdcaJkirJaa on ovelasti \ väärennettgr, mutta tuhansia' kirjoja'^ on vielä taa^castamatta. JoUl^oieln^ tietojen mukaan saattaa täten p^tok-l sella qaatujen rahojen määrä koj^ta vaikka puoleen mlljoottaan doUarlbi, i sillä tätä petosta sanotaan harjöiee-^ tun jo yli kahden vuoden ojan, >'M:'> Kirjojen väärentäjät ov^i; saaneet käsiinsä' nUtättömilksi tehtyjä lomar-' palkkoSdiJoja, joista he ovat lirrpiU^ taneet mitätöidyt meil^t, JoHahe o* \ vat ovelasti tohtoroineet Ja UimazmeeV ne uusiin kirjoihin,' Joita he oivat oa^ taneet' nuuUkuntahallitukselta'. )'^9%l liimattu merkki el ole nfiytt&nyt kel- ' voULselta'on huonon kohdan pääUe ^ lyöty päiväysleinutr kuten .tapa «d6^. lyttää. V ' „ , '< V N-lilton ja Suomen kauppa on Suomelle ,' erittäin.cdullista Ilelsinki^Edusktmta hyväksyi marrosk. 30 pnä. yksimielisesti kolmannessa käsittelyssä Sup-men J» Neovostolllton.iavanli)|-^. vaihto» vuosina 1956 1960 kos> ' kcvan vIl8lvuoUssaj;ilraaksen« Janika byväksyossttän cdnskonta y h tyi ulkoasiainvaliokunnan' la«r.; suntoon/Jossa todettiin; ettft |Mn-' '.pankäynU NenvostoUlton/kanasi' on osoittautnnui maallemme erittäin eduIUseksL ' j . Läpsi paloi kuoliaaksi \ 'Tlmagami. —• Vlinie tiistaina paloi' 7 kuukauden Ikäinen i l a r y At|n' •vvaiters kuoliaaksi k u n «hänen kötinsax paloi poroksi neljä mallia eteläin täältä. ' ' '/!'/•:'' ^ Lasten ,tätl, Joka asui heidän .näa-;- purlnaan, onnistui' pelastaa "kolme", muuta lasta palavasta Takennuksestä. Onnettomuuden sattuessa oli lapstti isä metsäkämpällä Ja äiti oU^ imVL-ostoksilla. ' . . Viimeisimmät levyuutuudet ovat saapuneet . • . VARASTOMME KABI^TAH KAIKKI 8UOBITUIMBIAT DECCA- JA RYTMILEVYT • • AUaolevasta luettelosta löydätte 'Suosittujen laulajien levytykset • Allaolevasta luettelosta löydätte parhaat Joululevyt Ja •lahjatkin.^- • DECCA-LEVYT SD «143' Keskiyön valssi, Henry Thcel Eron hetki on kaunis, tango, Henry theel SD 5137 KarjatyttÖ, valssi, Henry Theel , , Tänä iltana, tango, Heijry Theel . SD 6182 Minkä vuoksi, tango, Erkki Junkkarinen , Muistojen pieni valssi, E r k k i Junkkarinen SD 6203 Unelma onnesta, tango, Erkki Junkkarinen Koditon rakkaus, tango, Erkki Junkkarinen SD 6228 Tie, joka- luoksesi johtaa, tango, Aitro-tytöt Kohtalon tango. Metro-tytöt 6D 5233 Jäähyvälstango, Erkki Junkkarinen Tavallinen tarina, tango, Erkki Junkkarinen SD 5263 Alfonso, tango, Olavi Virta Ja Metro-tytöt Tuntematon taival, bcguine, Olavi Virta SD 6204 Toivetyttönl, foxtrot, Olavi Virta " ; Sydänkäpyseni, foxtrot, Olavi Virta " - SD 8207 Täyttymätön toive, tango. Metro-tytöt , j Ykulnäincn asema, foxtrot. Metro-tytöt ^ ' S D 6203 Koivu ja sydän, foxtrot, Juha Eirto Mäen laidassa pienoinen tölli, valssi, Juha Eirto • RYTMI-LEVYT B 6035 Köyhä /aulsjja, tango. Henry Tl»ccl KostcrvalssI, Henry Theel B 6118 Valllejäänecn valssi, Jorma Ikävalko Surut säkkiin. Jenkka, Jorma Ikävalko . B6125 Aika Uuno, jenkka, Jorma Ikävalko ^ Tarkkalan Tarja, jenkka, Jorma Ikävalko B 6126 Topparoikka tulee, foxtrot. Justeeri Huoleton hummerlpolka, jenkka. Justeeri B 6128 Tumma tie, valssi, Erkki Junkkarinen ' Kevätunta, tango, Erkki Junkkarinen B 6155 Elsltä pae20o sannoö, humoreski, Esa Pakarinen ; : ',: Valehtelijan valssi, Esa Pakarinen B 6171 Taikayö, valssi, Metro-tytöt Odotin pitkän illan, tango. Metro-tytöt B 6172 Vanhan myllyn taru, foxtrot-ballaadl. Matti Louhivuori Ja , . . . Metro-tytöt Mc tulemme taos, jenkka. Matti Louhivuori B 6211 Hiljainen tango, Kalevi TaurU ' • Bakkaalle äidille, valssi, Kalevi. Tauru , • . , B 6213 Voi, kun olis viulu, jenkka, Justeeri Markklnapolkka, Justeeri • ^ • B 6215 Uutta ja vanhaa No. 3. valssisikermä, Tamara j a Justeeri Uutta j a vanhaa Nö. 4, tangosikermä, Tamara Ja Justeed . ^ B 6216 Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöt Kohtalon leikkiä, tanj^o, Olavi V i r ta B 6219 jfiti, sytytä lamppu, valfAi, Metro-tytöt < Oi, Bitva, tango, Juha Eirto LÄHETÄMME LEVYJÄ K A I K K I A L LE HINTA $1.35 KAPPALE (Ostajan maksettava lähetyskulut) PosU' Ja pikatavaratilausten tulee käsittää vähhitäin kolme levyS.-;,; I I I ^ T K A A OSOITTEELLA: ' ' ^ Vajaus Publishing Com|»nfiJiff.fi Ldjona-, 3eaver- Ja Fennia-ievyj(!n tukku- ja WUUttltlAnyj|rjaiJ'> t mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 14, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-12-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus541214 |
Description
Title | 1954-12-14-03 |
OCR text |
SITÄ
m
KPksi sotilasta keskusteli kanttii.
nissa aliUFseerelstaan. Ensimmäinenl
sotilas: — Olen kuullut, etta kersantul
JMattUa pn/^saanut; sydänkohtauksen 1
Toinen sotilas: — V a i niin! Ja nuai|
kun en tietänyt, että Mnellä sydia.l
tä o n k a a n . .'
. ..SAMAA PERHETTÄ
Turis^ihöteUlssä olevassa sejnäilnud.l
tuksessa^ seotaan: "Alkaa odottaioj
että joku esittelet, |tel3St toisille vie-j
raille; me ktruliimme kaikki yhteeni
onnelliseen .perheeseen. Jättäkää ar-'
jvoesineenne.hotellin kassakaappiin."'
j , - , • • .
PSYKOLOGIAA
— Nyt sinä joko rtenet lieti vuo-l
teeseen, t a i valvot nim kauan kumi
siniia •, bUivittaa, sanoi lapapsykolo-i
giaaiv innostunut isä niskottelevaUel
pojalleen, ,-:-r:' Saadaanpa nähdä, mil-l
!ä: tavoin sinä sitten yrität oi;a totte-j
lönaton.
Valjfiis Kaipiaisen
hirttämistuomiofa
vastaan hyljätty
..Toronto. — Ontarion •valitusoikeii
hylkäsi tiistaina •valituksen Eric Kai-]
piaisen hirttotuomiota vastaan, mW
hänen -puolustajanfa suunnittelmä
uuden n/alituksen tekemistä Canadan
Korkeimpaan Oikeuteen.
Kaipainen on tuomittu Port Artim4
rissa kaksi* kertaa .hirtettäväksi- EriJ
simmäisen kerran noin vuosi sltte
j a toisen kerran lokak.. 21. pnä. En^
simmäisestä tuomiosta valitettiin
jonka johdosta määrättiin uusi oikeu-]
denkäynti, että -voitaisiin kuuluste
asiantuntijoita Suomessa Kaip
mielentilan suhteen. Toisen oikeuden-j
käynnin jolidosta tuomittiin Kaipai-j
nen hirtettäväksi tammik. i l .
Canadan oikeudenkäynnin historii
sanotaan olevan varsin harvinaistaj
että sama mies on saanut kaksi
kertaa hirttotuomion.
-rtapahtai (ja niin oli. suureksi
.osaksi; asianlaita) .hallituksen ja
eduskunnan selän takana.
: Vehkeily kohdistui nuorta neuvosto
valtiota vastaan, jonka kasista
mi o l i , saanut itsenäisyytensä. Se oli
yhteistoimintaa Englannin ja Rans
kan "ja osaksi myös Saksan (von de^
Goltzkin: kehoitti : Mannerbein
hyökkäämään!) sotapolitiikan byväit-j
ii.v^kastanjoiden poimimista tulesta
suomalaisen Mveren hinnalla naide
maiden kapitalistien käsiin ja oli
merkinnyt, jos suunnitelmat olisiTatj
toteutuneet, ko. maiden vaikutukse
lisääntymistä Suomessa:
Mannerheimin suunnitelmat epä-j
onnistuivat siksi, etta neuvostovalti
' karisti--harteiltaan kaliiki Venäjän
riteauksia havittelevat ja osaksi myöJ
B i i s i , että" Suomen kansaa ei saatij
vedettyä sotaselkkailuibm mukaan •
edes propagandallakaan.
Nytkään el puutu purejä, jotka
havittelevat Mannerheimin polit
i i k an Jatkamista. Sellaisia edustaamm.
Reserviupseeriliitto, jonka
edustajien mielestä Mannerr
helmin "astuminen Suomen Us-
I toriaan" merkitsi uuden myönteisen
Icanden alkamista. Ylläolevat
aslaldb'jat osoittavat yhdessä
myöhempien tapahtumien kanssa
mitä "Mannerheimin kausi" on
todeOänudessa oUut. SeUaisen po-
• litiiban paluuta jä uudistamista
ott syytä Icavahtaa.
sään..
I Kansaa. pettääkseen he huutava^
että .Euroopan armeija ja
! aseistänainen; on välttämätön pm
munistien hyökkäyksen ja laajentui
mfspjirtdmyOcsen estämiseksi. Blelj
leen, että Länsi-Sakr.an aseistaimj
sella da.natsiupseerien asetta-Tilsell
saksan" armeijan johtoon turvataa^
Euroopan rauha.
Täytyy oUa tavallista kaistapäjj
sempr ihminen, ennenkuin voi^ saj
laista uskoa. Jokainen järkevä ilinui
nen käsittää, että rauhallisesti neuj
vottfelemalla voidaan parhaiten »iT
turvata.
••rälfö-ienralla näyttääkin, että
taliullujen ankarista ponnistelii'
huolimatta niin Länal-Saksaffia*
Ranskassakin nousee Saksan a
tamlsen TOstualamlnen nim fotia^
kaaksli^että ^'öunnitelma ^ ^ " ^ .^
uudelleert'niin Bonnissa kuin P'^^
sakin. -
'LänäjS-^saksan^ muutamissa -
k ; m n i ^ ; v i i i n e ' . a i k o i n a sumiteto|
vaalit ovat osoittaneet, etta, aseai
tumista vastustavat soriaaUdeawö»l
tit ovat saaneet entistä palojn swij
remnnan kannatuksen. Ka°sa.
osoittanut Oleginsa rauhaUisen
vlttehin puolesta.
Paljon paremmin ei ole sc
mistelijalii a: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-12-14-03