Vapaus, December 14, 1954

              Hitlerin
itää kohti i oli suursodan koekenttänä — länsivaltain ia
suunnitelma luhistui Kannaksen läpimurtoon
vuotta sitten oli J[iilKaissBt mainittujen asiafdrjo-ns,
talvisota Su«nnes- ien perusteella bhycn yhteen-.
]2siä sodasta on niin Sno-^ ! vedon näistä
' bfiri nlkomaidenidn propa^
pyritty luomaan eiäänr
l ^ d a "pienen!'Icansan
; itajnppailn^ta vapäaten-^
Historiaa väärsitelr
[iaitetty^ että; Suona t i n o l^
yksin mahtavaa v v i ­dastaan".
Suursodan jäl-
•^^ounecenk vuotena •• on
julkaistu epälokuineiiv
i'iiin Icoti - kuinullcomals-;;
poliitikkojen muistelmia;;
Irjoja, jotka jääväämät-itodistavat,
että Suomen^
Öis oli Hitlerin j a SaksaflV
Isom'^ länsivaltojen Inspi-esinäytös
suursodasta ja
"SnonJea ja Suomen- kansaa
fccekenttänä pyrittäessä
länsivaltojen ja Hitler-rtälinen
sotapakti Neuvos-^;
toIioamiseksi.r Tämä
romahti kuitenkin
näitten läpimurtoon ja
rauhaan maalisknus-
IManri Ryomä on äskettäin
. JOULUA ja ?
lellistä Uutta Vuotta
toivotan
Ikaikille asiakkailleni '
ja tuttavilleni! •
IISSINEN
IEWELLERY
74 Bruce iAve.
onlli Forcupine, Ontario
ne kaikkia alaamme v
iuuluvaa tavaraa.
austyöt suontamme takuulla
asioista kirjasessa
"Asiakirjojen todl^us ns. talvi-sodasta
1939^940.'''AUaolcvassa
biroituksessa rajoitutaan tässä
kirjasessa julkaistnihui asiakir-
; joihin selvittaessämme talviso­dan
tau£taa ja sodan todellisia
syitä.
AMERIKKALAISET HITLERIN
RAHOITTAJINA
Hitler ei olisi pystvnyt valmistau­tumaan
eika käymään suursDtaa 11-
man. sitä mittaamatonta aineellif«ta
tukea jcta han sai Yhdysvaltain teol­lisuus-
j a pankkipureiltä sekä. täari-tumukselhsilta
poliitikoilta. Suurso.i
dan rabcltusftuunmtelmat luotiin San
Franciscossa marraskuun 23. päivä­nä
1937. Ylidysvaltäiri pankki- ja
teoUisuu^pnnen-edustajana täsaä t i ­laisuudessa
esuntyi senaattori Van-denbarg,
joka lausui ikäJ^.tyksenääri
etta yUidysvaltain ulkopolitiikan tuli­si
pyrkiä- tukemaan Hitleriä yhtei­sessä
taistelunsa Neuvostoliittoa vaa­taan.
Muina Hitlerin tukijoina esiiii-:
tyivät erityisesti amerikkalaiäst Her­bert
Hoover Henry Eord, veljekset
Eoster ja Allen DullesWUliam Bul-litt,
Randolph Hearst ja William
Knudsen ym.
Saksan aseistaminen ja sota-
. valmistelujen rahoittaminen loi
mahdollisuudet toisen maailman­sodan
syttymiseen ja oli samalla
myös pääsyynä talvisodan älka-
• miseen^
LÄNSIVALLAT ROHKAISEVAT
HITLERIÄ
Sodan syttymiseen.. johti • varsm
voimakkaasti myös se myontyväi-syyspolitiikka
jota iEnglannin . ja
Ransian vallanpitäjät oniittivat Hit­leriä
kohtaan. Nama länsivallat hyl­käsivät
' Neuvostoliiton ehdotuksen
Euroopan koUektuvisesta tunvalli-suussopImukr
«3sta ja solmivat sensi-
"jaan Saksan ja Italian kanssa "sopi­muksen
yhteisi-mmärrykseftä ja yh­teistoiminnasta".
Länsivallat tukivat
-mj OS H.tlerm ja Mussolinm (hyök-
)iajiuja pienia kansoija vastaan jä
antpiyat na:l]e -vapaat kädet Abes-sunlan
ja Ejparjan -'kansojen Inikis-tamiseen.
Vuoden 1938 maaliskuus­sa
:— suunodan aattona .-^ antoi
Englanti Hitlerille (vapauden Itäval­lan
miehittamiseen; Ja syyskuun 29.
pna samana vuoima Englannin jä
Ranskan hallituksen edustajat alle-kirjciltivat
Hitlerin ija Mussolinin
kanssa, .surullisen kuuluisan MtlnChe^i'
mn-sopimuksen, jolla Tshekkoslova­kia
luDvutettim Sakfolle. Samassa
yhteydessä allekirjoitettim Englan-
>ET
Decca-ja Rytmi-
LEVYT
ovat saapuneet varastoomme
apleva äänilevyjen luettelo käsittää ainoastaan;
fhaat ja ^osituimmat Docca-ja Rytmilevytykset.
• käsittää tunettujen Suomen laulajien
• TAPIO RAUTAVAARAN
• HENRY THEELIn
•OLAVI VIRRAN
• METRO-TYTTÖJEN
• MATTI LOUHIVUOREN ja
• JORMA IKÄVALKON levytykset %
[DECCA-LEVYJÄ
5169 Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala
Kaksi yksinäistä mmlslastä .tango; Martti S
5181 Talvisaällä, fox-trot. Metro-tytöt
^ Valkes joulu, slowfox,-Henry Theel ja Metro-tytöt,
5W,; Tuhsuudehna. tango; Olavi Virta j a Metro-tytöt
Emien kuolemaa, tango, Olavi Virta
??05 Kun kesa on nyt mennyt, V
Hiljainen kylätie, tango. Metro-tytöt
«06 Viesti mereltä, tango, Olavi Virta
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi Virta
«18 Mustasukkaisuutta, tango, Olavi Virta
La Cunjprasitai tango, Olavi Virta ja Metro-tytöt
Valkpmen kukka, tango, Matti Louhivuori
Mua varten el; tango. Matti Louhivuori
Masa henetkääni tango beguine. Olavi Virta
Tyttöni, luokseni jää, valssi, Olavi Virta
Kohti kaukaista rantaa, valssi. Metro-tytöt
Sade kattoihin lyö; tango. Metro-tytöt
Mary-Anne j a karjapaimen T i m , fox-trot, Matti Louhivuori
Ja Metro-tytöt
Mummon kaappikeUo; fox-trot. Matti Louhivuori Ja "
Metrotytöt
YTMI-LEVYJÄ
®n Biirtolaisen muistoja. Jenkka Jornla Ikävalko
^Tukkilaisten tanssiaiset, polkka, Jorma Ikävalkp .
toatran insert, vaissr, Erkki Junkkarinen _
Äulta kuumetta,'taÄgo, E r k k i Junkkarinen
Sysmän l i n d a , valssi. Veikko Sato
laman kylän Jenkka, Veikko Sato
Minä ja Mandoliini^ Jenkka^ Jukka Xonnqvlst, - . ^
Kulkurin viimeinehnälq^.-fox-trot; Jukka Lonnqvut
"•^RimiareUumariUunöird; Jenkka; Jorma Ikävalko Ja '
"flckipojat . ~
Säkkijärven polkka, Jonna Ikävalko
fox-trot, Olavi V i r ta
Ajattelen sinua aina, fox-4rot, OlavJ Virta -
LÄHETÄMME LEVYJÄ gATIfTKTAT.T.E
HINTA Siis KPL.
(Ostajan nmksettava lähetyskulut)
ÄPikatavaratllausten tulee l i i t t ä ä vähintäin kolme levy*
Tilatkaa osoitteella:
apaus Publishing Company Ltd.
'^-.Beaver. ja Fennia-levyjen tukku- ja vähiUäiitnyvjU
r ' jCanadassa. ,
5221
5240
5241
6113
6UB
^69 S U D B U R Y , O N T A B IO
nin ja Saksan välinen hyökkääniät-to.
myyssapmius ja vähän myöhemmhi
myös Ranska allekirjoitti hyökkää-mattomyyssopimu!
ko2n Saksan kanssa.
Kaiiki nama toimenpiteet edes­auttavat
suursodan syttymistä ja
aiheuttivat osaltaan myös talvisodan
•£«/ttymisen. • -f
SUOMEN VALLANPITÄJIEN
OSUUS
Talvisota ei luonnollisestikaan olisi
päässyt syttymään, elleivät Suomen
silb-set. vallanpitäjät olisi määrätie-to:
festi Saksan ja länsimaiden tuke­mana
ja yllyttämänä pyrkineet kon­flikteihin
Neuvostoliiton kanssa. -
; Englannin hallituksen julkaisemis­ta
asiakirjoista ilmenee, että varsin­kin
kenraah Mannerheimin^ ja ko­koomuspuolueen
johtohenkilöt ayyl^
hstyivat kahden maaihnansodan vä­lisenä
aikana useihin valtio- ja maari.
petoksellisiin tekoihin, vehkeillen
naina vuosina jatkuvasti Saksan joh-tomieiilen
Ocanssa omaa isänmaataan
vastaan. Helmikuun 9. pnä 1946 jul­kaisi
ranskalainen aikakauslehti
"France Illustration" asiakirjoja, joi­den
mukaan. ' •
Suomen äärimmäinen oikeisto oli
jo vuonna 1935 solminut kiinteän '
: liittosopimuksen . Hitler-Saksan
kanssa, Hitler oli luvannut Sno-melle
Itä-Karjalan ja Suomi puo- :
lestaan oli valmis :vastaanotta-maan-
saksalaisia jonkkoja mah­dollisen
.-sodan syttyessä; - v,
• Koicamuspuolueen silloinen johta­ja,
jumaluusopin professori Paavo
VirCckunen vahvisti tämän suuntauk­sen
vielä syyskuun 2/ päivänä 1944
edunlunnassa, lausuen: •
— "Me ' olemme, koko itsenäisyy- ',
. temme . ajan, knlnneen' neljänr
nesvuosisadan.. historian myrs- ^
kyisissä oloissa, kulkeneet Saksan
vanavedessä."
KAKSI VAIHTOEHTOA
Vaikka lännen /vallanpitäjät olivat
vuosina 1933—38 kerta kerrap jäl­keen
torjuneet Neuvostoliiton ehdo­tukset
yhteisen turvalllsuuftjärjestel-män
pystyttämisestä Saksan vahnis-tslemah
hyökkäyksen torjumisekal,
jatkoi Neuvostoliitto johdonmukai­sesti
vielä 1939 ponnistuksia yhteis­toiminnan
alkaansaamiseka; Saksan
hyökkäystä vastaan.
Tällöin oli kysymyksessa kaksi
vaihtoehtoa:
— Jätetäänkö Hitler-SaksaUe
avoin tie hyökkäykseen: Neuvos­toliittoa
vastaan Baltian-maiden
ja Suomen kantta;
— vai hyväksytäänkö Neuvos­toliiton
ehdotukset tämän avoi­men
hyökltäyksen sulkemisesta?
Windsorissa sijaitsevan Ford-yhtiön tehtaiden työläisiä lakkövärtlmsä pai-kankorötokseh
Ja työolönilltelden parantamisen pnolesta.'
vallisuussopimus
läällisEa
edellyttäisi sotl-yihTelstyöEä"
kanati; ja ^sitä•-^•Suomi eL-tietenkään
votout'sietää'*. Kenraali "&rk;e antoi
kaiken tukÄisa,'^ Sudmenv torjuvälie^^
asenteelle.
Het; tämän Jälkeen,; kesäkuun 29.
pnä • 1939* saapui 'Suomeen Hitler-:
Saksan esikuntapäällikkö; kenraali:
Halder;joUe'pääministeri Cajander,
ojensi •-. Suomen . Valkoiasn; Ruusun
suurristin. Ulkoministeii Eljas Erkon
päivälliri llä kenraali Halderivaikuut-ti
hyväksyvänsä Suomen'Vihamielisen
asenteen Neuvostoliittoa kohtaan lau­suen
että
"emme vain me saksalaiset soti- f
: laat, mutta:; myöskin koko Sak-:; X
san kansa suhtautuu tämän k a n -
nan oniaksumiseen mitä myötä- *
mlellsimmln . . ."
SOTAAN VALMISTAUDUTAAN
Kesäkuun 30. päivänä kenraali
HaLder matkusti Kacjalan kaniiaksel-'
le tarkastamaan linnoituslalttei^a Ja
seuraamaan tykistöammuntoda rajan
pinnassa.
Oli selvää, että n i i n kenraaU Kirite
kuin kenraali Halderkin va&uuttivat
hallitusten puoleata suhtautuvansa
täysin ; myötämielisesti Suomen " l u - '
juuteen" ja samalla lietsoivat Suo­men
vallanpitäjien muutenkin f a ­naattista
ivenaläisvihaa sekä yllytti­vät
panemaan "kovan kovaa - vas­taan".
Elokuun 11.—12. pnä 1939 toi­meenpantiin
Karjalan kannataMlIa
suuret sotaharjoitukset, Joita' seuraa-,
massa oli nun. Ruotsin puolustusmi­nisteri
Sköld, Jolle Mannerheim ea'.t-teli
suunnitelmiaan Ruotsin osallis­tumisesta
.''mahdolliseen - Venäjän Ja
Suomen väliseen sotaan."
Kun Suomen allloLset vallanpitäjät
cvat 'Jälkeenpäin tahtoneet tehdä i t ­sestään
eräänlaisia rauhanritareita
välttämällä että heidän tattoituksen^
sa kaiken aikaa olivat tähdätyt a i ­noastaan
rauhan. säilyttämlseen lie­nee
paikallaan lainata tri C: O.
Friefil^schin luonnehdintaa tästä " r a u ­han
rakentamisesta";
l^eiiVöSlölliCönr • VälHöiivaarälilnllnlsterr " Vähiö' ~Tän-vat
ulkoministeri Eljas (Erkko Ja
Ent. puolustusminL'fteri Juho Niuk-kanenkin
tunnustaa muistelmissaan,
että Suomen ija Neuvostoliiton välisis­sä
neuvotteluilla äksyllä 1939 ej
NeuvostoUiton puolelta ollut kysymys
hiistään muusta: kuin Saksaa .hyök­käyksen
elikäisemiasstä.
Ja omasta puolestaan Niukkanen
Iisaa:
«Käsitystä, että Saksa varus-
. tauiui hyökkäystä varten myös
Venäjälle, olivat omansa vah­vistamaan
tiedot Saksan annel-jah
'valtavasta' motorisolnnlsla,
Hitlerin ja Saksan maiden joh­tajien
pitämät, Neuvostoliittoon
kohdistetut ja tniikJven katltna
suitsevat puheet samoin koin
Saksan toboItaHehdyt yritykset
päästä Uittoon Englannin-kanssa
ja saada vapaat kädet toimin-naUe
itää vastaan." •
syksyllä 1939 niin Englanti kuin
Ranska että myös Baltian maat Ja
Suomi Joutuivat xatkaiajmaan kan­tansa
edellämaliättuun kahteen vaih­toehtoon.
Kun Suomi , 'joutui rätkaisanaan
kantansa, sen. "silloiset "Valla^it^^
ottivat alusta alkaen NeuvostbllitpUe
vihamielisen asenteen. J o aikalaam-mln
he olivat ryhtyneet kiinteään
tofmintaan sekä Saksan että länsi­valtojen
poliittisten ja «otUaaJllsten
Johtaijien kanssa, -voidakOJen saada
selustatukea suunnittelemilleen toi­menpiteille-
Kesäkuun 17. päivänä 193» saapui
Suomeen ulkoministeri Eljas Erkon
kutsumana Englannin kotijoukkojen
yUpääll'J£kö, kenraaU Walter Kfa-ke,
joka wioritti "tarkastusmatkan V U -
purin alueeUe" Ja keSkusteU M a n ­nerheimin
kanssa Neuvostoliiton tur-vallisuusehdotusten
torjumisesta-
Mannerheim .ot qptä nitmjjAt&twe-
"Voi olla, etteivät .venäläiset
oikein käsittäneet senkaltaisia
- seikkoja kidn linnoitustöitä K a r ­jalan
' kannaksella,. ulkomaalais­ten
upseerien vierailuja Lenin­gradin
melkein mieleiyisoituksel-lisessa
läheisyydessä, talstelnhar-
Joltnkla Jne. täysipainoisiksi U -
maisaiksi Suomen ibuhantah-dosta.'*^
NEUVOSTOLIITON ITSE-PUOLUSTUSTOIMENPITEET
Vuoden 1939 syksyyn mennessä o l i ­vat
suurten länsivaltojen selkä Suo­men
Ja Baltian maiden hallitsevat
piirit antaneet selväoti ymmärtää;
että r niiden myötätunto oU H i t l e r in
puolella Ja että ne itseolislvat valr
miit . asettumaan Saksan . puolelle
mahdollisessa suuzsadaom Neuvosto-'
liittoa vastaan.
Neuvostoliiton- ratkaistavaksi Jäi;
näin ollen ky»/myct:
— Mitä oU nälaiä olosnhtds» ^
iebtävä Nenvostomton .pnolnsta- '
mlsdtti, natsUaiaen raakalalsral-lan
noJeriamlsekBi, Euroopan :
kansojen. pela utamtiifksl >' Ja y so-, .
dan pikaiseksi lopettamiseksi? '
. Ratkaistessaan tätä c kysymystä
Neuvotttoliitto näki välttämättöm^:
suostua SeJuoin titvOu^^
käämättömyyssoplmuksesta Joka al-leklKjoItettiin
ek^uun 23, pnä 1939
Ja Joka antoi KeitvostoliltoUe vielä 22
kuukauden ajan Tarustautua Ja va­rautua
edelläeeftetyntcysymyScsen rat-kalsemlseicsi.
NeuvostolIittdreUminoilmyös Sak­ean
hyi&käTBäsemia ottamalla hal­tuunsa
Puolan itäisen - oten-Xänsl-
Ukradnan <ja v läntisen Valkovenäjän
Ja soimaamalla ttesklnälsen avunan­tosopimuksen
Baltian tnalden kanssa.
'Neuvostoliitto. Jt'lityi;inyÖ8' toimen­piteisiin
; sull^eakseen, : sen - v arrolmen
faydkftäysreltin, iofica 'Johti Suomen
icatttta suoraan H L e n l t i ^ ^ -miljoo­nakaupungin
Srydäi&een:^T^ssä''tar-'
Icoitukseoia^ N4nh'a8toliit^ 1^
5. f}äiväaäJW39 ciukittiSutmielii^neu-votteluja
aluevaihdosta.
EOUKKO'JA TANNER
-NEUVOrraJEVAT-SiUoInen
OaisatOtetixk. r h a U i ^ , 'rjoii'
ner. — jälkipimäinen sen -vuoksi, että;
hänellä 'katsottiin .olevanVvaikutus­valtaa
Suomen" työväestön sailnilsek-s
l : mukaan^ fiotaretXeUe; aJhtautui
heti alusta alkaen vihamielisesti Neu­vostoliiton
neuvottelutarjoukseen;
"Kaikki Neuvostoliiton yritykset
päästä yhteisymmärrykseen Suo­men
hallituksen kanssa: molem­pien
maiden välisten suhteiden
parantamisesta olivat tuloksetto­mia",
totesi Neuvoaioliiton tiedonantotol-mlsto
v. 1946 Julkaisemassaan yhteen­vedossa
lisäten:
"Suomen halUtas hylkäsi toi­sen
toisensa Jälkeen kaikki Neu­vostoUiton
halUtuksen "ystäväl­liset
ehdotukset Joiden tarkoltuk- :
sena oU taata NeuvostoUiton Ja j
: samalla Leningradin- turvalU-suus,
sUtä hnoUmaiia, että' Neu-
: vostoUitto oU valmis : tyydyttä-
: mään Suomen oikeutetut vaati-,
mukset".
' ^Ulkoministeri Erkko otti heti neu-ro^
elukutsun ; saatuaan yhteyden
a » ^ n ..sllloiasen , Helsihglnrlähetti-lääseenWIpert
von Biacherlin. Joka
Jo ..seuraavana päivänä tledoltti tar
pauksesta hallituksellehan. Jo yksis­tään
tämä seikka-:mattaa .Suomen
ylistetyn ."puolueettomuuden" outoon
valoon samalla kun se todistaa, miteii
kiinteät suhteet Suomen irallanpitä-jlllä
oU H i t l e r - S ^ a n 'Johtoon.
Suomi vastasi ystävällia^en neu­vottelukutsuun
heti sotilaallisin , toi­menpitein.;
Jo lokakuun : 6. päivänä
toimeenpantiin osittainen mobilisa-tlo.
jjosta fitten kehkeytyi täydellinen
lii.{e!d:3nnalIepano. OU naiivia olettaa,
ettei NeuvcstolUtossa tiedetty tästä U -
meisesti vihamielisjryden näytteestä
Ja 1 r; astuml8e:i;a. . neuvottelupöydän
äärestä susraan taistelutantereelle.
Kuoli iukkien alle
Kormak Lumber Co:n
mei^työiiiaaUa
> Kemrgpti; O n t — Säkkijärvellä «yn-tToyt
Toivo Olavi Bydkki kuoU S o r -
inak;LumberCa:n metsätöissä t^ällft
nmrrask. 17 pnii Jäädessään kuor-ouista
vyöryneiden tukkien alle. Hän
o l i viemässä pätvän: (Viimeistä kuor*
maa Ja o l i sit& parhaillaan purka»
massa kututuklt Vierivät hänen pääl­leen.
: Hänet: haudattiin Ohapleaun
hautauqsiaahan. -f-Suremaan Jiilvät
mm. -vanhetnmat Suomessa,: Utin
Haukkajärvellä.
Jamaikan neekereitä
siirtyy Lontooseen
I>>ntoo. — Britanniasta on tähän
mennesriX: siirtynyt Ulkaväestöäsilr»
tooiaihin mutta nyt on ilmaantunut
päinvastainen virtaus k u n siirtomais­ta
virtaa väkeä tänne. Sitten viime
vuoden ^ alkupäivien on Englantiin
saapunut työn etsintään noin 8,000
Jamaikan neekeriä ; Ja tämän vuoden
loppuun mennessä odotetaan heidän
lukumääränsä liäHäntyvän vielä noin
kolmella tai neUällä tuhannella; Suu­rta
osa tulöOflkatsta on sekatölssä"^ te­rästehtailla,
valimoissa Ja rakennuk­silla.
DIPLOMAATTISTA VEHKEILYÄ
VastTa lokakuun 9: päivänä 1939
Suomen iiallltus lälhetti Moskovaan
valtioneuvos J . K . Paasikiven, kui­tenkin
ihnan minkäänlaisia valtuuk-
;«'.a päätösten tekoon, hamaan aiicaan
aloittivat läitstmaiden diplomaatit
laajasuuntaisen toiminnan, jonka
tarkoitulksena oli Suomen vallanpitä­jien
yllyttäminen vastarintaan. Lä­hettiläs
von Blticher lähetti hallitttis:-
iselleen Jo kftakuun 10. päivänä tie­dustelun,
Jolla -välitettiin ulkominis­teri
r,-Ccon. kyrcrays: "Pidättyykö
Saksa V häiritsemästä Ruotsia, j Jos
Ruotsi tulisi Suomen avuksi sotilaal-liseitil,
. , , " Samaa asiaa oli itse H i t ­lerin
luokse lähetetty tiedustelemaan
ruotsalainen tufikimiismatkaiUJa
Sven iHedin, Joka olikin saanut fiire-rilta
/vakuutuksen: "Me emme hyök-;
käa Ruotsin selkään".
Lokakuttn 18. päivänä pidettiin
Tukholmasos. pohjoismaiden ; val-r
tionpäämiesten (kokous, Jossa presi­dentti
K a l l i o oikelstopUrien painos­tuksesta
yritti mada syntymään
avointa sotllasUittoa. Tätä ei kulien-,
kaan syntynyt, mutta: sensijaan K ^ -
lio sai tarpeeksi ItqKiuksia "vapaa-ehtolftssta'^
avusta Ja tarpeeksi suu­sanallista
yllytystä neuvottelujen k a ­rille
ajamiseksi. Tätä oU ennakoinut^
englantilainen Daily Mali, joka kon-ferentein
aattona kirjoitti:
. "Jos presidentti Kallio vpl saa^
da .ffluodolllsei takeet: soilla
lesta; moraalisesta J a rahallisesta
avusta dnomiioleeiiiiämääo hy­vin
pntdensa."
Tanner, «Joka lähetettiin neuvotte*^
lujen lopi>uvaIheessa Motfcovaan, ^pltl
niin hyvin :pu6Iensa'^ että- sota alicol
marrasucuun 30 j^ivänä 1939^ Jagpäät^
tyi Moskovan rauhaan maaliskuun
12. päivänä 1940,
SOTA
Sodan sytt^nlnen antoi uutta tuul­ta
puijelslhi niille länslmalallte pii­reille.
Joiden taiiltoltukseiiä^<ril luoda
yhtenäJi)en hyökkäyBrintattka Neuvos­toliittoa
va<taah. Saksa el culidtaän
ollut passiiiyinen; kuten nykyiflCHnile^
lellään väitetään, iraan sen diplo­matia
työsken(ell'kuumeise8ti,täUaJ-sen
liiton atkaansaamlsciifsl. 6ak»,
vaUttl: myOs sitä, että' sota: vaaran­taa
sen ett^a Soomeiua;^ mher äeuM^
tul mleleSään sifiien, että iMuttoUint
lähetttSalicsanfoiiitta
stonnerheijii::o^^
ran myöamiehistöäi Saksalla ei ollut
mitään sitäkään ivastaan että Ranska
olisi lähettänyt 50,000 miestä Suomen
rintamalle. Suomen vallanpitäjät'oli­vat
täysin BelyiUä siltä, että he p i t i ­vät
kansaa Ikoekanilnelna Ja maansa
koekenttänä taursotaa silmälläpitäen;
Niinpä sosialidemokraattinen "Kanr
san Lehti" kUtJ9itti 24. 1. 1940:
; ^Suoml on Pohjolan lukkona
neuvostovaltaa vastaan,:.Italian
Johtama valtarytamlty»; kaakon.';
vartijana, länsivaltojen Ja Tor»,
kin lUtto salmien sekä : Etu-Aa- .'
äan suojana; lapani variioimasaa.
kadkoltää.".
Suomen sodanjohtajat eivät tuol­loin
häikäiUeet — siltä huolimatta,
että vannoivat (käyvänsä "omaa so­taansa"
- - pUrtelemästä näin railak­kaita
rintamajakcija..Ja ettei tämä
ollut mikään suomalaisten pääs<ii
syntynyt riksi Idea. sitä kuvaa Ruotsin
silloinen ulkoministeri Olinther mui^-
tilnpanoimaan Ike^ustelustaan : Par
riisistä saapuneen Ruotsin pääkonsiir
l i Nordlingin kansm maaliskuun 2.
pnä 1040:
"NordUnr Ilmoitti, että BanS--
kan baUltus nyt oUsi valuU- lä-'
hettämään :: Jouldcoja ;: Suomeen;,
ensi kädessä 50,000 miestä. jotka>:
lähetettäisiin Narvikin kautta. '
: Näiden Joukkojen lähettäminen (v;
sisältyisi i yleiseen ::liyöklcttyaniun-nitelmaan
^ NeuvostoUlttoa vas- /: i-taata,'
«aunnltelmäan; joka :nuui-'r:*
Uskuun 15. päivästä alkaen pan-naan
käyntiin Bakiia< vastaan J a -
Jo sitä ennen Suomen kantta.?
Tämän hyökkäyssuunnitelman poh­joisen
osan toteuttamista varten oli-,
vat Helsingissä "erikolslähettlläinä''
kenraali Ling Ja everatl Ganeval;'Jbt^
ka pitivät kiinteätä yhteyttä Mah-^'
nerheimiin^ Rytiin Ja - Tanneriin.
Neuvostoarmeijan läpimurto; Kannak­sella
Ja Moskovan rauha maaUsikuuii
12. pnä 1040 tekivät tyhjäksi tämän
mielettömän suunnitelman toteutta­misen.
Mutta vaikka maamme ei joutunut­kaan;
noiden suunnitelmien mukai­sesti
tf jurvaltojcn väUsen kamppailun
tantereeksi, vaati talvisota runsaasti
uhreja, kymmeniätuhansia Ihmishen­kiä,
kodittomia iJa raunioita, '
BEVANSHIHENKI ELÄÄ .
Suomen silloln^t vallanpitäjät eivät
kuitenkaan oppineet mitään talviso­dan
kovista koettelemuksista. Heidän
cmiatuntojaan eivät painaneet ihmis­henkien
menetyiuet raunioituneet ko<>
dit Jd sadat tuhannet kodittomat.
Päinvastoin. Heti Moskovan rauhan-r<:
piniuksen fiäUceeti nämä samat
johtajat rupesivat (haaveilemaan t u i -
desta sodasta, kosto- : Ja hyvityMo-dasta.
Jo Moskovan ratÄian ehtoja hyi^äk-syttäeci}
ä valtioneuvoston Istunnossa
maaUskuun 9. i ^ ä n ä 1940 klo 22.
ministeri SöderhUefan lausui:
f Minusta oUsI helpompaa, men-.;
nä tähäii. Jos ottalsUn vakitatta-neltasUtär
että kaikki pitävät Ui­ta
välirauhana Ja ovat: valmiit -vs-;
nutantunaan sen lietken varalle.
Jolloin r a j a palatttefaan".
Tähän vastasi ministeri Tanner:
"AjatOM <m sellainen, Buutta sllä:
ei saa esittää. Laalen. että Jokai­nen
alaitelee että jos tulee otol-llnen
hetki/ vailolieiaan mene-fettrafttetakaisin.''
Tuo "odotettu^betkl" näytti tulleen
V. 1941, JoUoin Suomi Uulklsesti l i i t ­toutui
/Hitler-tfaiksanvJcanssa; Johon
se icaiken alkaa o l i salaisesti ollut si­dottu.
Mutta tällöinkin Suomen v a l ­lanpitäjät
putiivat nräärin,
/ Tänä hetkenä noctoa nalsilat-nen
solalienia Jälleen päätäntä
Länsl-SakMUi acdstainisen poit-
(eisM. Sen nbka^ Jubdlstim fiU
leen Buomt^ '. iuiklila n n l -
fakin rsotiaa 'nkMiitdvla,'1aatM»'
ktmii» vastaan. Talvfs«»te Ja sen
Jatkokri . käyty , bydkkäyafof»
:MM>ittlvat:iBililn 6 a lm
dcMä l6|ilk«nin«D Johtaa; Oival­tavatko
Suomen nykyfaet vallsa-piam
J» k o k o kansa, että h e Jäl­leen
seisovat tuUraoten Jonrell».
'Salo Kivinen.
.Tiistaina, iquluk. i4 p. —
Kiinan ja Bunnät^
kauppasuhteet
"Zenmln^bao^viehti tiedditta», ^ttä
Rangoonisn Htqittkuun 22. päivänä
l OM alleSclrJoitetun K i i n a n Ja S u r ­man
kauiquutoipbnuksen f^nuteella
Pekingissä .on käyty
tasavallan edustajain'ja Surman v a i -
> e u Ä t r t e i i Ö i i | « e t t ^^
Burman ^vällUä^TSiaiii^ jiöyt&kiila^
mutkaan Bunna '.toimittaa K l i ^ a J ^"
150 tuhatta tonnia riisiä jä^KlUä'
toimittaa SurmaUis erilaisia i tavft-^
i i i i i i i i l ^
JidULillXHMNA
^.rl
Olemme taasen saaneet Suomestai uuden lähetyksenf\
hyviä kirjoja, jotka ovat sopivia antaa JOUIiULAHJANA ^
tai hankkia itsellenne joulun ajan lukemista varten.
-•:'--:^:^>;::';:;SH;;i::'(::V<^^
HELLA<>WUOLIJOKI: - ! ; r " '
koiliLtTlTTTÖNÄ TARTOSSA . *
298 sivua x ' Hinta sid. fLSO.v ^
Tekijä kirjoitti muistelmansa ollessaan poliittisena vankina «odan^"
aikana "hyvyyden iäri)eessa'*, kuten hän sanoo Ja Jatkaa: «'Pakenin; ,
sellini harmaudesta kuUlusteliJäin kiusaksi nuoruuteni, tuoksuvaan «i b
' väririkicauteen . . . pakenUi suin päin heidän kiduttavista käsistään «f^|
eläihätU kevääseen^vkarkasinikauneiiteeni: vapauteen; Jossa he eivät
kyenneet vangitsemaan minua". ' - -. ^
Hella WuoliJokI palaa ajättiksissaan viljavlmman Viron sydämeen/ ^ i l |
äitinsä luokse, lapsuutensa laulevibi kyliin Ja talvaansInisIUe pella-vapelloille.
Sieltä hän siirtyy Tarttoon, sen oikaisen Vitson helnleeo<~^ "\
Jossa olivat koulut Ja yliopisto. '' ' . ^
HELLA IVUOLUOKI:
YLIOPISTOVUODET.HELSINGISSA
304 «Ivoa - Hinta «id. ILSO,,
Hella WuoUJoen kertojaääni soi yhä edelleen säteilevän hyvän­tuulisena
Ja temperamentikkaana. Mikä hengen titaani onkaan Uuni-" '
nen, Joka ilman muistiinpanoja saattaa palauttaa mieleensä näin'' -
äärettömän määrän kiihkeitä tapahtumia, omalaatuisia petBOonalll- >«
suuksla vaihtuvia'ympäristöjä j a yksityisiä esineitä Ja kertoa kai-:^''
ke8ta;nlin pulppuilevan vapaasU, kertaakaanitoistamattasanojäanl:y
Lukijan silmien «teen kohoavat elävinä omine, tottumtikslneeii J a ' " " -
tunnelmineen ne helslnkllälskodit. Joissa nuori virolaUien ylioppilas '
Joutuu'asuiiiaan ja vierailemaan Ja Joiden tasaiseen rauhaah bänen
vilkas olemuksensa tuo uusia, yllättäviä ajatuksenaiheita. '
IlEI^LA wijOLUOKI: , ~ '
. . MmUSTA T U L I LIIK!ENAIN£;N
Hella WuoliJokl lausua tämän teoksensa esipuheessa mm.: rrämä^
nidos yksinpuhelhjani aikojen draamassa käsittää suunnilleen k y m - .
menen vuotta elämästäni, vuodesta 1S08 vuoteen 1018, j a vain yhden
maaUmahsodanJa yhden vaUankumöuksen;^vNäiden kjmmienenvuo-^^^
den aikana irtaannuin vanhasta kotimaastani. i^K^^
raskaimpia murrosvuosia. Otin ankarasti osaa kahden kansan
kohtaloon, kärsin niiden kalkki tuskat."'. ' .
Muistelmiensa tämän osan alkupuolella tekijä paljastaa — hauir-kastl
Ja satiirisesti kertoillenNiskavuori-näytelmien ympäristön -
ja niiden henkilöiden vastineet todellisuudessa. ,i >
PEABLS. BUok:
TULE, RAKKAANI
. 327 sivua Hinta sbL $840
Intia kaikessa rikkaudessaan 'Ja köyhyydessääti elää Nober-kirjai- ' '
loijattaren hienossa, Järkyttävän InhlmlUisessä romaanissa. Teos.,
kertoo varakkaasta amerilskalalsperheestä, Joka useiden mikupolvlen
aikana uhraa voimansa Intian köyhille. Vähän kerrassaan murtU''
vat perityt ennakkoluulot. Rakkaus perheen tyttären> Ja^nuoden
hindulääkärin välillä muodostuu lopulliseksi kokeeksi näille rik­kaan
elämän kouluttamUle Ja kehlttämiUe Ihmisille.
PEARL S. BVCK: .v-
K A T K E T T V KUKKA
267sivaa , Hinta sid. «3.00^.
(Voivatko länsi Ja itä milloinkaan kohdata, toisiaan? — itähän'v^
ikivanhaan kysymykseen vastaa Pearl S. Buck, kaukaisen idän t u n -
tija Ja ihmissydämen hieno ymmärtäjä kiehtpvassa kertömuJcsessaäti;
. nuoresta Josul>Sakaista, , < - •
, , L u k i j a seuraa Jännittyneenä kirjan vauhdikkaitfl tapahtumia ') -
, H. E. BATES:
RAKKAUS XYDIAAN . .
286 sivua Hinta sid. 98£S
H. E, Batesin kertomus kiiHkeästä ja arvoituksellisesta Lydlasta J aU
miehistä, Jotka ralcastivat häntä, on kotimaassaan Englannissa ar-, <
vosteltu erääksi aikamme parhaita rakkausrontaaneja, jotka tiiviin
kohtalokkaan tunnelmansa takia on "lyyrillisen rakkauden mestari­teos".
, ' „ •
MABY BUBCHELL ' •
NYT JA IKUISESTI
285slva» ^ Hinta sid. I2JS0
Timothy-sedän matkalauklcu oli* syynä kaikkeen! ^Kun Ethne,„,
vihdoin viimein oli saanut itsensä Ja jättiläislaukkunsa onnellisesti ^
vapaan vuokra-auton luo Ja arveli vielä ehtivänsä viimeisessä j u - —
nassa ItoUlUun, olikin Jo toitien ennättänyt varaamaan auton. Mutta* '"^^i-tuo
tomen, pitkä tumma nuori mies, o l i heti tilanteen tasalla. J a ^ "
n i i n kävi, että Ethne Ja matkalaukku pääsiyät Junaan Ja Dixon
Orvlngista tuli kuusitoistavuotiaan koulutytön sankari. , . .
VIBHETTÄVX ROMAANI -
ANNEHfABIE SEUNKO; ,
MIEHENI VIHITÄÄN TANAAN
225 sivua , Hinta sid. 1240
K i r j a päättyy lauseeseen: "Olen äärettömän onnellinen^ Jokainen:
avioliitto olisi aloitettava kaksi kertaa Ja kumallakhi kerralla-Saman ^
miehen kanssa."
PIEBBE LA MUBE: ' '
PUNAINEN MYLLY
425 Sivua , Hinta sid. ;
Värikäs kuvaus iSOO-luvun lopun Pariisista, sen kahviloista, k a b a - '
reistä, .cancan-tanssijattarista ija llotaloistsa — Ja tämän milJoon
loistavasta lkuistajasta;;taidemaalri[ Henry de T o u l o u s e - L u t r e c i^
NETTA MCSKETT: . ,
ERAiOCOMAJA
33Isivaa Hlnia sidf |2,7S
Vie muutamat vieraat, i o i k a olivat: kokoontuneet yksinäiseen, num­mien
ympäröimään taloon viettämään kaunih)01iVeHeriotlnkab-'
dennettakyromentä ensimmäistä syntymäpäivää, eivät saattaneet
huomata päivän sankarittaressa mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
Vain talon, vanha palvelijaolf Joutunut kuulemaan pari varomatto­masti
lausuttua sanaa. Jotka antoivat aihetta epäiUä, ettei Oliven
mieli olhit täysin tasapainoinen. S i a n hh^eä tapahtuma o l i kaikille
Järkyttävä yllätys, Ja tytön-sulhasen Hugh Manningin se näytti
kokonaan murtuvan.
•-NIO^MIJSKI^
T A M A PÄIVÄ ON MEIDÄN
345sivtfa Hinta sid. «2.75 ^
Jännittävä Ja romanttinen kertomus nuoresta naisesta, joka hää- '
päivänsä aattoTjia kohtaa suuren rakkautensa eikä epäröi Jättää
kaikkea Ja seurata rakastiettuaan, ' ' , "
TATiUlB CALDWELL:
V A P A U D E N Ml
3 4 9 s l n i a . . B i n t o i l d L f & M .
".Vapauden, miekka", on.uusi erinomainen näyte», Caldw;elUa <ma-,.j,..i
fcoansatempaavasta kertomustekniikasta, elegantista tyyllstäja bi'-^ '
volUsesta tyjrnplkuvauksesta. Kirjailija vie siinä lukijansa Hi»:-
cheUeutt Aikailen Hanskaan, sen taisteluihin, Juonttteluihln Ja j ^ - ^
nlttävyydestä .vertaansa hakeviin seikkauuihin. Joita punoo tosiinsa .
loistavasti kuvattu rakkaustärtoa. , ' -
m
T O A T K A A OSOITTEQBX/LAr:
Box 69
t i