Vapaus, July 9, 1970

              Sivu 2 Toinstai, lieinälk. 9 p. — Thjuirsday, Jiiljr», 1970
INOBPENDENT kABOR OlROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(L-IBERTY) maUMsea. Kov. 6 ^ 7 . .
Edlto:'W. ^ ' . ^ ' AOanager: B.'snK8I
Adverttsbosr mim upo^k cJmMctit»^ teaicBaitilon &ee dl oldialika.
emmd OtasB m nm^^ Misnber io^
\ C A N A D I A N LÄNC^UALL P R E l s ' ^ ^
TELAVSailsiLTi
il 1 "
«latQadaasa: 1 vk. $10.00, 6 Mc. $5.25 UaA:a: 1 vk. $U.OQ, 6 kk. 15.78
^ 3 kk. $3.00 Btiimeäa: l yk. mJSi. 9 Vk. W
^Neuvonantaja'' hanki]
Vaikka ei huomioitaisikaan sitS tosiasiaa, että pääministeri
Pierre Trtideaun ja hänen hallituksensa talousohjelma pyifcii in­flaatiokierteen
lopettamiseen luiiatein h e i k on
sa oleivien canadalaisten kustanni&seä^^ aiheöttamalla taikoi-tuksellisesti
työttömyyttä niille, joilla oÄ örautenkiÄ vain osa-aikatyötä
tai huonotuloista ty^tä, sekä < opiskelijoille, joilla, ei
ole vielä mitään työtä^— Ottawan tmiatemna "dproaent kat-torajaohje
palkankorotuksille" on dävän elämän kannalta joutu­massa
koOconaan keätämättömään asemaan.
Seuraavassa on joitakin käytännöllisi
ka kaukana todellisuudesta Ottawan palHkojen korotusten rajoi-
-tusohjelma on.
. viikon alussa tulleitten tietojen
mukaan H. J ; Heinz Co. of Canadan työläiset saavat uuden työ-ehtosopimulisen
perusteella —^ reuiiaetuisuudet mufeaahlnettufia —
75 sentin palkankorotuksen 27 kuukauden lulcana, eli 12-prosent-tisen
korotuksen vuotta Uohti.
Torontosta maanantama säätöjen tietojen mukaan seikatyö-läisten
kansainvälisen unionin (LIU) osasto 183:n jäsenet; ovat
jiiuri hyväksyneet uuden työehtosopimiÄsen, minkä perusteella he
saavat 3 vuoden aikana 60-prosenttisen palkankoratuksen nykyi­siin
taksoihinsa. Unio-osaston järjestäjä John Stefanin sanoi hä­nelle
esitettyyn kysymykseen vastatessaan, että häntä "ei kiinnos­ta
lainkaan" liittohallituksen palkankorotusten 6-prosenttinenkat-toraja.
"Ainoa ohjesääntö, minkä me tunnemme, on jäaentenraie
hyväksymä ohje"rvhän lisäsi.
Toisessa torontolaistiedossa kerrottiin, että yli 700 ei-liike-alan
työläistä Toronto Westem sairaalafaa äänestää keskiviikkona
(se tapahtui siis eilen) sopimusluonnoksesta jonka perusteella näi­den
työläisten sanotaan saavan (mikäli he sopimuksen hyväksy­vät)
20 prosenttisen korotuksen nykyisiin palkkoihinsa.
Nämä ja muut samantapaiset uutistiedot osoittavat vääjää-mättömäsU,
että pääministeri Tnidcautt ja hänen hallituksensa
mielivaltaisesti omaksuma 6-prosenttinen palkankorotusten katto-raja
on nykyoloissa tuomittu alusta pitäen epäonnistumaan- Se
on ollut hölynpölyä ja tulee sitä olemaan, huolimatta siitä vaikka
Ottawa yrittää "säästäväisyyden" nimissä pakottaa jdipalkatut
postityöläisensätyäife tämän öhjesäännöa^^^^
Vannaa niyös dn, että t^ustehunieliset posUtySliiset eivät hel­polla
tähän ukaasiin suostu. Eivätkä siihen suostu rautatietyöläis-tenkään
uniot, jotka ryhtyvät tänä s y k ^ ä työnantajiensa kanssa,
neuvotteluihin kollektiivisen työehtosopimiiksen uusimisesta.
Paljon parempi olisi jos liittohallitus erottaisi toimeensa ky­kenemättömänä
aiemmin perustamansa hinta- ja tulolautakunnan,
minkä "keksintö" ja keksinnöstä eikä perusteUusta ehdotuksesta
on tässä kysymy^ — liittohaliltus omaksui 6-pro9entin kattora-jan
palkkojen korotuksille. Luopumalla tästä käyttökelvottomaksi
osoittautuneesta palkankorotusten rajoitusohjeesta liittohallitus
voisi muodostaa uuden lautakunnan hintojen ja voittojen alenta­miseksi
ja kontrolloimiseksi, mikä j(Ataisi asteittain palkkavaa^
timusten alentamiseen, mikäli palkankorotusvaatimiiksia aiheutta­va
hintojen ja voittojen noiisu todellisuudessa estettäisiin.
Kuuden prosentin hölynpölystä
Kirjaimellisen tarkasti Yhdysvaltain asevoimien pistinten ar­mosta
Etelä-Eorean hallitsevan juntan Canadan lähettilääksi kol­misen
kuukautta sitten nimitetty Phil Shik Chin antoi viikon
alussa antikommunistisena "asiantuntijana" meille canadalaisille
"neuvoja" siitä, kenen kanssa me voimme seiurustella ja kenestä
on pysyttävä erossa. Kiitos vain! • u,
Torontolaisten päivälehtien kertoman mukaan hän oli ilmais­sut
"huolestuneisuutensa Canadan ja Kiinan välisistä keskuste­luilta,
mitkä voivat johtaa korrmiunistihallituksen tunnustami­seen".
Meidän tietääksemme canadalaiset eivät ole tällaista "huo^
lestuneisuuden ilmaisua" pyytänyt sen parenunin EtelärKorean
kuin Formosankaan hallitukselle. Sellaisenaan hän syyllistyi lie-västikin
sanoen Canadan asioihin sekaantumiseen.
Phil Shik caiinin kerrotaan myös"varoittaneen", että Poh-jois-
Korean tai Kiinan kanssa "neuvot^levien maiden pitää olla
hyvin varuillaan". Teidän on käsiteltävä erittäin varovaisesti hul­luja
(mad) ihmisiä, sanoi tämä 45-vuot]a8 diplomaatti perin epä-diplomaattisella
tavalla. Tosiasia tietenkin on, että Canada on
aiemnUn timnustanut useita ^Iconunttnistihallituksia"j esun. Neu­vostoliiton
ja Itä-Euroopan sosialistiset maat, ja että lisääntyvä
määr^ canadalaisia toivoo myösItärSaksan ja m u i ^ "jaettujen
maiden" hallitusten tunnustamista. Parempi olisi monen canada-laisen
mieleitä sekin, että Canadalle-tyrkyttämiensä "neuvojen"
asemesta mr. Phil Shik Chin suosittelisi- omalle hallitukselleen
Yhdysvaltain: holhouksesta itaenäiatymlstä, aonnaalisten siiliteiden
järjestämistä Pohjois- ja Etelä-Korean välUlä sekä aktiivisten
neuvottelujen aloittamista maan yhdistämiseksi rauhanomaisella
ja demokraattisella tavalla.
Näyttää kuitenkin siltä, että PhU Shik Chin pelkää oman
maansa ongelmien rauhanomaista ratkaisua kuin amerikkalaisten
yliherruutta Etelä-Koreassa. Ko. torontolaisläfateen mukaan hän
oli "varoittanut" erikoisesti, että- Yhdysvaltain asevoimien vetä­minen
pois Vietnamista voi johtaa Korean sodan uudelleen puh-
'keamiseen.'
Ja tässä jäijettömyydessänäyttätL olevaa vähän järkeäkin.
Phil Shi^ Chinin kerrotaan väittäneen, että ''pohjois-korealaisten
solutus Etelä-Koreaan on lisääntynyt vuodesta 1066, Ja että
Pohjois^Korean ehdotukset jaetun ixmn ^udeUöenyhdi^
ovat verrattavissa VV. 1950r-S3 sotaa edeltäneisiin tapflihtumiir\."
KoislnDos. ja MoMjia-l
aivaniiuteeiii
Moskova. — Neuvostoliitossa
laukaistiin kesäkuun lopulla Maar
tK idet^välte radaUe nu^ Kos^
toos-saijaan kuuluva tekokuu
Ko8mos-350.' Siihen asennetut
läSkteet ^;}afeavftt avaröadiri tirt-kiniista^
•aiemmin ilmodtetun oh­jelman
mukaisesti.
:Koamo^35Ö:n aUsuki^
oli 89.06~'miitiuuttia, suurin etäi­syys
Maasta 267 km, pienin etäi­syys-
20* km ja radan kaltevuus-kiUina
51.8 astetta. '
; TeJioftuuMun^ asennetut laitteet
toimrvat normaalisti.
•.r Sapialla laukaistiin Maata kier­tävälle
radalle myös uusi tietor
liikennesaiteniitti "Molnija V. Se
on~ tarkoitettu radiopuhelin- ja
kniiätinkaufcoyliteyksiä varten
sekä keakustelevision" ohjeliiiien
sitatanriseen äärrpohjolassa, Sipe­riassa,
Kaukoidässä ja Keski-Aa-jdasäa
sijaitseville orbita-verkon
asemille.
^^MiiKiiMRii^ Moskovst. ~ - Jo nyt' Trfdaan
Sanoa^ että Vahovanliiton mai­den
ulkoministerien JSydapestin
kcikQukfftssaan liyväksyinä mm-^,
tio on otettu kalkkiaBa vastaan
tä.rjteänä kansainvälisenä asiakir­jana
jn todistuksena sosialististen
inr.idcn uudesta rakentavasta
äloitteeta irauhan ja kansojen' tqrr
vallisuuden lujittamiseksi, kir­joitti
Pravdan kommentaattori
Mai Podkljutihnikov äskettäin.
: Elämä osoittaa, että todellinen
kiinnostus tulevan neuvottelukoX
koaksennnenestymisestä; ja jär­kevä
ja kärsivällinen suhtautu­minen'
sen valmistelemiseen Ijaii-tavat
hedelmää. Vähitellen ovat
poistumassa esteet, joita aluksi
jotkut yrittivät pitää voittamat­tomina.
Asiasta kiinnostuneiden
valtioiden näkemykset:ovat lähes^
tyneet toisiaan -useissa kysj^niy^-
sissä^ ^. Ouv iuotu' perusta^ konfe»
renssivalmisteluj^n'" siirtänriselle
ktytäittön toiminnan asteelle lä­hitulevaisuudessa.
^läuroopan turvallisuuakonferens
sin järjestäminen kaikkien asias­ta
kiinnostuneiden maiden yhteis^
ten:poimistelujen tuloksena, m
taisi tärkeän panoksen jännityk­sen
lieventämiseen, turvallisuuden
lujittamiseen ja maanosamme
ramttthoma^seai jhteistyöh k^iitä
miseen, toteaa Podkijutshnikov.
OIKOPOLKU VOI VIEDÄ
JOSKUS SUDEN SUUHUN
Oikopolku V9i lyhentää njiatkaa.
Mutta se voi royös viedä metsSsKä
vaanivan suden kitaan.
Näin voi tapahtua myös "vj^aan
yhteiskuntamme" viidakossa. Siksi
tuntui vähän ohi maalin ampumisel­ta
se, kun nimimerkki "E. T." kir­joitti
tiistaisessa "yleisön Hrjeessä"
mm. seuraavaa: "Kyllä minua ät-ten
jurnuttaa tuollainen lakkoilemi­nen.
Mitä lakkoa se on yhden
päivän pois työstä, toisena saa teh­dä
puolta ra^amman päivän. Mie­lestäni
paras olisi lyödä postilaukut
seinälle naulaan niin kauaksi aikaa,
kun kaikki on tyydyttävästi ratkais^
tu..."
Tässä on tietenkin hyvässä tarkoi­tuksessa
esitetty ehdotus suorasta
toiniinnasta — oikopolun hyväksi­käytöstä.
Mutta niin toivoo hallituen, et­tä
postimiehet luopuisivat nykyises­tä
taktiikastaan ja järjestäisivät
koko maata käsittävän postilakon
— jotta hallitus voisi "kansallisen
hätätilan" nimissä laadituttaa lain
(kuten tapahtui pari vuotta sitten),
minkä perusteella postityöläisten on
mentävä takaisin XySbäa välttyäk­seen
henkilökohtaisesti ja oman uni­ensa
kohdalta 'suurien sakkojen
maksulta.
Juuri tämän salakarin välttämi­seksi,
niin luulen, että postimiehet
omaksuneet nykyisen, melko tulok­kaaksi
osoittautuneen taktiiticansa
ja välttäneet hallituksen provokatio-yrityksiäkin
kieltäytymäliä kansal­lisen
lakon tielle lähtemisestä.
— Teutori, Sudbury.
YKSINÄISIÄ
Yksbäisyys saattaa olla suuri on­gelma
tavallisina arkipäivinäkin,
mutta viikonk)puilla ja juhlapäivinä
niinkuin esimeriuksi jouluna, se kär­jistyy
entisestään. Se on täysin riip­pumaton
iästä, sukupuolesta, yhteis­kunnallisesta
asemasta ja rahasta.
Tunnen erään henkilön, jolla on kau­nis
koti, taloudellinen turva, ter?
vey^n kohtalainen ja kun hän ker­ran
minulle sanoi "olen niin yksi­näinen,
kuin mitä Suninen voi oUa,
kaipaan seuraa, matta olen liian ujo
toisia vaivaamaan, ottaisin mielellä­ni
vieraita vastaan, menisin naie-leQäni
seuraan, mutta pelkään, että
se on tunkeilua",
Olin yllätetty. Me perheelliset em­me
varmaan osaa ajatella ja ym­märtää
yksinäisyyden pulmia. Meil­lä
on kiire... Meillä on tehtäviä, ei
tule mieleenkään, että joku toveri
odottaa seuraa, tai vaikka puhelin­soittoa.
Varmasti monet tunnemme
miehiä ja naisia, jotka ovat puoli­sonsa
kuoltua jääneet yksin, joilla
el ole lapsia ja muita sukulaisia.
Tunnemme yksinäisiä tovereita, jot­ka
ovat sairauden tai vanhuuden
vuoksi joutuneet jäämään jä^jeslö-toiminnasta
/.. Tunnemme heidät,
mutta muistammeko heitä?
Puhelinsoitto, jos ei ole aikaa käy­dä
tapaamassa, varmasti lämmittää
tällaisten yksinäisten mieltä, tieto
siitä, että joku heitäkin muistaa.
dolliaimman pian saatava yhdis-tetyksir^
Juuri tällainen tilanne oli ke­hittynyt
ennen vuoden 1950 sotaa,
jolloin USA :n silloinen president­ti
H. Truman katsoi maailman
poliisimaan päämiehenä velvolli­suudekseen
lähettää asevoimiaan
Koreaan ~ ja hankkia sitten jä-lestäpäin
äänestyskoneistonsa
avulla sille toimenpiteelle jonkin­lainen
YK :n siunaus.
Se on melko suuri ja merkit­tävä
tdnnustus kun tämä herra
lähettiläs sanoo, että Korean sota
Siinäpä se tulikin sanotuksi! Etelä-Korean hallituksen oppo- voi puhjeta uudelleen, jos Yhdys-sitioon
kuuluvat on suminamiitikassa Pohjbis-Koreasta /'solutettu- vtUlat vetää joukkonsa pois | ^
ja" miehiä Ja naisia. Toisin innoen: Oppositio junttaa vastaan on Vietnamistakuten sen on joko
kasvjcmassa. Samoin on lisääntymässä Jaetun maan väliaikaisen enneminin tai myöhemmin vedet-jajan
kumallakin puolen' käsitys ja toivooluB, että Korea on miäi- tävttkin ne sieltä pois.
HAMMASTIKKUJA
Siellä yläkerrassa on vaildca
minkälaista ministeriä ja apulaista
lihavalla p^aHa, vaan täällä ala­kerrassa
ei ainoatakaan edes Isäia-paUckaista;
mutta kaikkein tärkeintä
ministeriä puottou,- nim. "Puuro-ministeriä".
Tämänministerin tehtäviin kuu­luisi
sakean puuron keittäminen näl­kää
kärsiville työttömille; eikä puu-n>
4uneistakaan ole puutetta, vaan
keittäjästä.
Vanhaan hyvään aikaan kun oli
työtä, oli myös rudiaa yllin kyllin
ym. olemista. Silloin kävi hammas-tikkuteihdas
yötä päivää, sillä tikuil­la
oli kova menekki. Ulkomaillädn
niitä myytiin suuret määrätj mutta
entäs nyt? Tilauksia ei tule sieltä­kään
~ suuret kansanjoukot kärsi­vät
suoranaista puutetta ja nälkää,
työtä ei ole siellä enempää kuin tääl­läkään,
paitsi sotatarvetehtaat käy­vät
täydeUä höyryllä... tehdään
apuharvtamusta "napisijoista", jot-ta
päästäisihi normaalielämään.
Sillä valitusta kuuluu joka puo­lelta
maaihnaa, kuka valittaa mis­täkin
ja nämä valittajat ovat sitä
roskajoukkoa, kuifep työttömiä työ­läisiä
karahteerat^...'
Työttömien ruokt^ytä on mel­kein
tyhjä, paitsi hanunastikkupurk-keja,
ja nekin seisovat "mietteis­sään"
ettämiksi ei niiden palvelu
kelpaa kuten ennen.
Puhutaan rauhasta ja samalla li­sätään
aseistusta. Suurvallat omis­tavat
atomipommeja — joilla uha­taan
pienempiä maita — ja ryöste­tään,
jos on ryöstämistä. Nuoret
miehet ja opiskelijat pakotetaan
asepalvelukseen ja lähetetään kau­kaisiin
maihin tappamaan -r- tai
tulla tapetuksi. Onkohan vain ajan
kysymys, milloin räjähtävät atomi­pommit.
A. R.
Juuri tuollainen käden ojeimus saat­taa
olla monelle yksinäiselle kan-nu^
ava voima, se tuo vaihtelua elä­mään.
Se voi merkitä hänelle jotain
sellaista, jota perheellisen on mei­kein-
mahdoton tajuta — ennenkuin
on itse yksin.
- h t .
USA TUTJQST^UU
HUOLELLA ^
Washmgton. — Yhd)r8valtain
ulkoministeriö ilmoitti maanantai
iltana, että Yhdysvallat tutustuu
parhaillaan huolellisesti Varsovan
liiton tekemään ehdotukseen neu­votteluista,
jotka tähtäävät mo­lemminpuolisiin
joukkojensupls-tuksiin
Euroopassa.
Yhdysvallat aikoo ennen vas­tauksensa
esittämistä ottaa yh­teyttä
muihin Atlantin liiton
maihin, kerrottiin ulkoministeriö-lähteistä.
Norja anoo täyittä
EBC-jäSeiiiyyttä
Oslo. —132 äänellä 17 :ta vas­taan
päätti Norjan suurkäräjät
että hallitus ryhtyy neuvottele­maan
Norjan täydestä jäsenyy­destä
EEC:ssä. Seitsemän keskus
tapuolueen, seitsemän työväen­puolueen
ja kolme kristillisen
kansanpuolueen edustajaa yhtyi
Thorbjörn Bemtsenin ehdotuk­seen
poliittii^en ja taloudellisen
yhteistyön laajentamisesta ja to­teuttamisesta
Pohjoismaissa sekä
EEOanomuksen siirtämisestä
toistaiseksi hyllylle.
EEC-keskustelu kesti suurkärä-jillä
17 tuntia, ja siinä käytet-^
tiin yhteensä 90 puheenvuoroa.
WashMI[(öttyi^1^1iäsfSit^äi6h ]nf(s^issa.mk^^ efiHZ
Iphiokoaetta, keskimäärin laOstio mttAobaitä i^ivHssänvii^
Ionein ktiuden vuoden aikana, sanaitt9n }ptK^ttStasi^msteriön>kesä-^''
kuun 29 pnä julkaisemassa iaustnmossa.
Menetettyjen:lentokoneiden hintam arviolta-$S.2 miijardiai
• Reutersia iittiisti«to,leeiäk: 29 pnff:^ /
MEHEVÄHKÖÄ MAINOSTEKSTIÄ
Burleski-teatteMi (aikuisille).
Arvatkaa miWotetaan pois! (sanotaan miltei aätamiupmrassä
olevan Eevan tyttären kuvan vieressä).'
Ei mitään nttötig liitettynä. ' ^ •/-'•'i
AMBER HAZE, suurin rinta burleskissa 52, 26, 38. Ynnä
seksikkyyttä ubkuva mehevä Jtanssitarryhmä (Torontolaisen päivä'
Uhden itfttöitti», pkikka ^Uk&.pois jätettfnS^. ' .
TQEYJEH HilLLiTUSKAUBI LYHYEKSI .
Lontoo. — "Tehkäämme tämä toryhallitus lyhytikäiseksi", sa­notaan
Isonbritannian kommunistisen,puolueen lausunnossa, piika
julkaistiin heti sen jälkeen kun~tuli tieto konservatiivien vaalivoi­tosta.
— l/utistieto.
Ralph Enckell:
Turvallisuuskonferenssi
ei ole vain Suomen idea
Jyväskylä.. — (KU) Ajatus
Euroopan turvallisuuskonferens­sin
järjestämisestä ei ole enem'
pää uusi kuin Suomen keksunä.
Siitä alettiin puhua jo useita vuo­sia
sitten, sillä näyttää olevan
montakin isää. Se sai uutta ajan­kohtaisuutta
viime vuoden maa-liskuussa^
Varsovan liiton maiden
edustajien osoitettua vetocmiuk-seisa
Euroopan maille konferens­sin
jäi^jestämiseksi käinttelemään
Euroopan turvallisunden ja yh­teistyön
kysyniyksiä, sanoi suur­lähettiläs
Ralph Enckell esitel-
Erilaisia meilipiteitä esitettiin,
mutta. lopulta hallitus kuitenkin
sai ohjeet neuvotella Rooman so­pimuksen
pohjalta EEC :n täydes­tä
jäsenyydestä.
Ku Ktux Kfan-uhka nousee taas USÄ:ssa
Yhdysvalloissa on Nixonin
kaudella selvästi havaittavissa
valtion mustaihoista väestöä vas­taan
kiihkeästi taistelevan Ku
Klux Klanin voimistuminen. Tä­män
totesi mm, pahamaineisen
järjestön johtaja Robert Shelton
Salistiuryssa, Pohjois-Carolinassa
pidetyn vuosikokouksen jälkeen.
Samaan aikaan Värillisen väes­tön
kehityksen avustusjärjestön
puheenjohtaja, piispa S. Spotts-wood
korostt tämän järjestön
vuosikokouksessa Cincinnatissa
Ohiossa, että Yhdysvaltain haK
lituksen politiikkaa voidaan täy­dellä
syyllä sanoa neekerien vas­taiseksi.
Tämä järjestö on USAn
suurin värillisten järjestö ja ko­koukseen
osallistuu noin 2500
edustajaa.
Salisburyn kokouksessa sanoi
Robert Shelton Ku Klux Klanin
jäsenmäärän olevan voimakkaas­ti
lisääntymässä. Hän ilmoitti
myös ns. 'itsepuolustusohjelman'
olevan suunnitteilla. Tämän oh­jelman
turvin järjestö suorittaa?
tuhotöitään ja terrorisoi värilli­siä
ja "toisin ajattelevia". — Voi­dakseen
varoittaa Amerikkaa
'vasemmalta tulevasta vaarasta'
klaani aikoo käyttää hyväkseen
televisiota. Ku Klux Klanin jäse^-
net ovat valmistaneet elokuvia
kommunisteista, järjestyshäiriöis
tä ja niistä, jotka 'haluavat tu­hota
valkoiset ihmiset\ kertoi
Shelton. Hän kieltäytyi ihnoitta-masta
järjestön jäsenmäärää ja
sanoi vain, että Salisburyn ko­koukseen
osallistui noin 2,000
edustajaa. Pohjois-Carolinan Ku
Klux Klanin johtajan mukaan jär­jestöllä
on alaosastoja 44 val­tiossa.
\
SPOTTSWOOD PUHUI
TYÖLÄISTEN
YHTENÄISYYDESTÄ
Piispa S. Spottswöod korosti
Cincinnatin /kokouksessa kaik­kien
Yhdysvaltojen työläisten
yhtenäisyyttä taistelttesa ase­mansa
parantamisetad. Hän tote­si,
että USA:n halUtus toinui jär-jestehnällisesti
ja tietoisesti vias-toin
USA:a värillisten perusetuja
Se jarruttaa mm. lakia koulujen
rotusyrjiimän poistamisesta, suo­sii
syrjintää värillisten ottami­sessa
työhön, rajoittaa värillisten
oikeuksia vaaleissa, supistaa nee-keri^
ettojen parantamiseen tar­vittavia
varoja ja kannustaa etelä
valtioiden rotuerpttelijoita, jotka
toivovat voivansa kääntää histo­rian
pyörän sata vuotta taakse­päin,
sanoi Spottswood.
möidessään Jyväskylän ava;j^;
juhlassa yliopiston juhlasalissa.
Suomi on nyt viime vuoden;
toukokuusta lähtien toiminut tur
vallisuuskokousasiassa monin ta­voin,
joista ensinunäinen oli muis
tlon osoittaminen Euroopan val­tiolle.
Itä- ja Länsi-Saksan sdiä
Yhdysvaltain ja Kanadan' halli-i
tuksiUe. Tuorein toimenpide, jolla
tätä toimintaa on jatketta, on
se tditävä, jota olen ollut suo­rittamassa
maalldcuun loppnpäi-'
vistä alkaen kiertävänä suurlähet­tiläänä.
Siinä ominaisuudessa olen
tähän mennessä käynyt kolmes­satoista
pääkaupungissa, sanoi
Enckell.
Kaikki nämä käynnit ovat anta­neet
tialisuuden laajoihin ja pe­rusteellisiin
keskusteluihin, joissa
on molemminpuolisesti sdvitetty
asiaa tavalla, jota kaikki puhe­kumppanini
ovat sanoneet pitä­vänsä
hyvin hyödyllisenä. Luuli­sin
puolestani, että näillä lukui­silla
yhteyksillä on asiaa oimis-tuttu
edistämään ja että niitä voi
daan pitää osana perusteellisista
ennakkovalmisteluista, joita Suo­men
hallitus muistiossaan sanoi
pitävänsä edellytyksinä konferens
sin onnistumiselle. •"
Aivan niin kuin turvallisuus­neuvoston
määriia%aisia kokouk­sia
ajaessaan Suomi toimii tä^
män konferenssin suhteen kiin^
nostuksen herättäjänä, käsitysten
selventäjänä, mahdollisuuksien
tutkijana ja viitoittajana.
EdusSnmtalomaile
Hehinki. — Kansanedijstajat
lähtivät kesäkuun 30 pnä kesälai­tumille
eduskuiman enemmistön
tekemän äänestyspäätöksen perus
teellä. Sen sijaan • kansaudemo*
kraatit pitivät välttämättömänä,
että ennen l»mallelähtöä olisi
eduskiumassa käsitelty eräät fo-siaalialoitteet.
Ennen muuta edel­lytettiin
työttömyyskassa- ja
korvauspäivien lisäämistä aloit­teen
perusteella, koska tuhansil­ta
työttömiltä ovat korvauspäi-vät
täyttyneet Äänestyksessä
SKDL:n esitys hävisi äänin 130
—S2. Eduskunta palaa työhönsä
8. syyskuuta.
PÄIVÄN PAKINA
USÄn SELLAISESTA NIXONIN PÄIVÄ
Valloissa, Washlngtonis8a vie­tettiin
maan 194 :ttä itsenäisyys
päivää, heinäkuun neljättä,
myös erikoisena "kunnia Ameri­kalle
päivänä", josta kaikessa
"puolueettomudessaan" muodos
tui kuitenkin "kunnia Nixonin
sodan" päivä.
Tämä "kunnia Amerikalle päi­vä"
ohjelmineen ja eslintyjineen
antoikin oivan kuvan siitä, mitä
paljon mainostettu "puolueeton
kulttuurl'J-ja "puolueeton juh­linta"
todellisuudessa on.
"Kunnia Amerikalle päivän"
näkyvimpinä Järjestäjinä oli so­taisuudestaan
_^unnettu kome-diantti
Bob Hope, jolla on ollut
välittömät yhteydet niin presi­dentti
Nixonin kuin hänen edel­täjänsäkin
Lyndon Jensenin
kanssa, sekä presidentti Nixon­in
"hengellisten asiain neuvon­antajaksi"
sanottu evankelista,
Billy Graham, jonka herätys-tilaisuuksia
järjestetään sota-retkien
malliin, mistä sitten kir­jataan
voittoluetteloihin kaikki
käännytyksen saaneet kuulijat,
huolimatta siltä kuinka monta
kertaa alkaisemiriin he ovat
^käännytyksen" jo saaneet^ •
Uutistiotojen mukaan "Kun­nia
Amerikalle päivän" tilaisuu- •
teen lauaotairia osallistui "ar­violta
850,000 amerikkalaista
— pääasiassa valkoihoisia kuM-luokkalaisia"
(Retttoni), mmta
"vain 25,000 pääsi iltanäytftn-töön"
(Reuters). Aln*'palvelu­aan
tarjoava poliisi vangitsi
Washington patsaan luona pide­tyn
tilaisuuden ympärillä sota-vastaisia
tunnuksia esittäneistä
nuorista noin 25.
Toisin kuin 250,000 sodan vas­tustajaa,
jotka aiemmin kokoon­tuivat
Washingtonissa protestoi­maan
Vietnamin sodan laajenta­mista,
nämä Vkunnia Amerikalle
päivän" keskiluokjkalaiset osan­ottajat
näyttivät kuinka Nixon­in
sotapolitiikkaa kannatetaan
"äänettömien amerikkalaisten"
piireissä, kerrottiin uutistiedois-sa.
—- —
Eräitten kommentaattorien
mukaan "Kunnia Amerikalle
päivästä" muodostui kaikessa
"puolueettomuudessaan" suuri
mielenosoitus Vietnamin sodan
puolesta.
Juhlintaa ei kylläkään järjes­tetty
virallisesti sotaisin tun­nuksin.
Päinvastoin, "puolueet-tomuus";'
oU tässäkin "kulttuuri­tilaisuudessa"
valttia.
Likaisista ja kaksimielisistä
kaskuistaan rikastunut Bob
Hope vakuutti etukäteen: "Me
yritämme muodostaa ohjehnan,
mikä on kokonaan'viihdyttävä,
eikä poliittihen. Kenelläkään ei
6le siellä mitään aatteita tyrky-iettävänä"
(cauae to sell).
Evankelista Graham vakuutti
puolestaan: "EI ole/totta, että
'Kunnia Amerikalle päivä" mo-sll
Nixonin hallitusta tai USA :n
roolia IndoiUInassa. Jos siitä tu­lisi
sotaa tukeva tai sotaa vas­tustava
kokous, minä vetäytyi­sin
siitä pois; sillä minä en ole
; koskaan ottanut kantaa sodasta"
(vaikka hän rukoili eräässä
joulujuhlassa Amerikan asevoi-miUe
voittoa Vietnamissa — K.)
Taitaako kukaan esittää kult­tuurin
"puolueettomuutta" sö-pömmin
kuin herrat Hope ja
Graham?
Mutta kun "kurmia Amerikan
päivälle'V kOTJut oli juhlittu,
niin kolmantena pyöränä Hope
—Graham johtorattaissa ollut
J. Willart Marriott, joka toimi
"Kunnia Amerikalle päivän" ti­laisuuden
emsiinä (ohjelman-esittäjä-
kuuluttajana) antoi ym­märtää,
että nämä "mukavan-näköiset
(nice looking) keski-ikäiset,
keskiluokkalais-valko-ihoiset
antoivat sittenkin tuken­sa
Nixonin sodalle!
Olettakaamme, että asia näin
on. Sillien se tarkoittaa myös,
että juhlasta pois olleet—^nuo­ret,
tavalliset työläiset ja erikoi­sesti
WashingtMiin noin 800,000
tummaihoista, osoittivat nöiel-tään
sotaa vaataan.
"Kunnia Amerikalle päivän"
ohjehnasta kiellettiin virallisesti
"poUlttiset puheet", mutta siitä
huolimatta yUstettiin "pikeiite-
^ tun rauhan" tavoitetta—^ millä
inxonin hallitus tarkoittaa soti­laallista
voittoa Vletiiamlssa.
SSpflstl sanottu on sekin.
Unhoittaen Song Myn ja mui­den
kylien verilöylyt, koko Viet­namin
likaisen sodan ja sen laa­jentamisen
Kambodzhaan, evän-'
kelistä Graham suositteli — tie­tysti
täysin "puolueettomasti"
^ että nyt "pitäisi vähän Ue^
huttaa Amerikan Hppua".' ^
Totuttuun tyylun, "emsiinS*'
toiminut Bob Hope johti lavalle
joukon pitkäsäärisiä tanssijatta­ria
ja kokonaisen lauman vanho­ja
ja taatusti oikeistolaisina
tunnettuja "tähtiä", joiden esi­tykset
olivat yhtä vaisuja kuin
se asiakin, minkä hyväksi he
uurastivat
Ohjelman esittäjien joukossa
"loisti poissaolollaan" kaikki ni­mekkäät
tummaihoiset tähdet ja
kaikki vapaamielisyydestft-tun­netut
i^oiholset tähtinäyttell-
Ohjehnan esittäjien liiett^o
oli kuin konservatiivisen Ameri­kan
"Kuka on Kuka" teos totesi
Toronton aamulehden James
Baldwin maanantaina. Siellä
esiintyi Bob. Hopen suojissa Di-nah
Shore, Glen Campbell, Con­nie
Stevens ja Barbara Ed^<^
osoittaen "miksi heidän ei:pitäi;
ai koskaan esiintyä elävän ylei­sön
(ei TV ja fiUid-yleisön)
edessä". Dorothy Lamour ja
Jack Benny olivat myös muka­na,
esiintyen kuin kivettyneet
jäännökset Kummallista kyllfti
siellä tuntui olevan paljon kas-
"kuja kuolemasta; totesi mainit­tu
toronttolaislehti.
"Kunhlä Aiaerikalie päiyä*^
oli imlttuuriin - puolueett«i!|iA^g^
valheeseen käärittyä petosta
vilppiä ahi8t« loppuuil Asti. ^(»1-
laisena SS unhotti^ii fiainfliltota*
valla kuin tmhoittuu pUdtnpol-
Uen saippuakuplan "rttjäfadys".
- T Känsäkoura,