1954-08-14-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i i ^ 1 m. ja«ga flf JSnsItf» Cflssdlans. es- ^iSröd eitmmaa Iv Port thxUx weeUy; itiestfa)^ » «xitfSatiir^Unli^ Vapaus mmuhiokt^ompanf IM^ st 100-102 St. W, Sodbuj, Ont« CanmSA; TOesäumi»: Btu. Office OB. i-iSM ISäiUtim Office OB. 4-4269. Maxuger E.SulS8t E<iitorW.filimtLM»iiiBg sddre»; Boac g9, Btaftary, Ontario> TraxtflatJos free of cbirge. ' . . ^ f kk. 8 55 TluHmllote»; i vk. «JOO 6 kk, 4 ^ Supinett* 1 ffk. 8 4 0 6 kk, 4,75 ! jfe^' ,tehttmmfe lukijat tietiivät, Vancouverissa äskettäin pide- * ^f^tMftfifafe^^^^ikfttJ^J^f (JBj-^it^^ Empir^i Gainc^,^öffi5tu»vat ji^ientistä paremmin niin tulostason kuin yleisokannatuksenkin puolest^ ' Samalla Jterfaa vbidaan. todeia sekin miellyttävä tosiasia, että' ^ ^ f^äniidan ur}ieilt|at puolustivat kunnialla maaf^ine urheilumainetta '^h / ja^tekivät dHlj^-TiuTiyilcserftme ^^rlotettua paire/npia tuloksia, ' ' ^ J^j|^^s£pI«9seoMn^|o»bittaa,^ettäfurheil^^ erikpisfgti ma-ja kept- ^ ^äurneilo, on voimakkaassa nousussa brittiläisissä maissa ja myös >;-<öanadassa. !Mcidä« miliisiämme \'ancouverin kisat osoittavat, että A^Ma?{Xy<%^J? yhteistyön hengessä, pidet,yljni£yniq||fiy|ri^ '"c/«^|iMj^!ssee<. * ja" innoittaneet nrbeiliitbijiiintaa' kautta ' / « - •> ^ . . . •:.f:ft.aff.-(.«' as m iKemr W»tp»» puuntaen f^ng lAkelta täyttää 70 raotta etuA oAa.' »Mitaina. tk:n >10» jmä. muUAh »aio SkmiUi Porcupfnerta täyttää 72 vUotta iänään, elokuun'Ij», pnä. Yhdymme j$ukula]5t«n Ja tutlavien onnentoivotuksiin! aHicnaft^Ja^un ,on -voitu — kiitos aktiivisille rauhanpuolustajille . m> , lieventää kansainvälistä jännitystilannetta ja lopettaa käynnissä * >CKlat, on,myös voitu antaa enemmän ]kehitysmahdölli.suuksia -'^ ^^i^^ilevalle nuorisolle, f ^a V Samalla *kertaa kun toteamme nämä myönteiset puolet, on to- " ' * ,'-iuuden'vuoksi edelleenkin korostettava sitä, että Canadan urheilijat 't\ .^ff- j^jjjy^tple-^ vielä saaneet läfaimairtkaan huippusaavutuksiaan. Vancou-fc' * tir-1 j i^^rf" pidetyt kisat ovat vain pienenä merkkinä siitä, mihin Canadan ^^^Si^^S^eiAes/i nuoriso pystyy kansainvälisillä kisakentillä, jos sill^ arine- **'"^taan siihen tilaisuus. ICaikkein tärkeimpänä tehtävänä on se, että pyritään mahdol-llisimman^ nopeasti /Vapauttamaan: urheilu ammattila^^^ •?ia:~-irfi-si»tä^^ y-;^*>--*-kuinka'paljott'siitä'saadaan rahaa jollekin "urheiluklubin" omista- ; T-^' ..Ijpiseksi on vaadittaya tiukasti sitä, että liittohallitus, maakun- ^ !/*r^.^iahailitukset ja kunnallishallinnot rupeavat tosimielessä auttamaan 'rahallisesti ja moraalisesti, ei vain urheilukenttien rakentamista ja /.jif|[ V> *Jtiinnossapitoa, vaan kaikkia'urheiluseuroja, jotka tosimielessä edis- 7'tävät'urheilutoimintaa, järjestävät urheilukilpailuja jne. On kerta >^^ikkiaan tehtävä foppu siitä naurettavasta tilanteesta/että joiltakin aktiivisilta urheilujärjestöiltä kielletään asiallisesti puhuen^^ imua r lanmoraalinen tuki'—puhumattakaan nyt rahallisesta avustuksesta vain sen vuoksi kun .kulloinkin vallassa oleva poliittinen puolue ei syystä tai ^toisesta'pidä. näistä urheilujärjestöistä. Tällameit tirheilu-m «« asiassa politikoiminen on ftina tuomittavaa lyhytnäköisyyttä, mutta •iv .vielä kurjempaa on se siiloin, kun tällaisen poliittisen^syrjinnän uh-liti riksi joutuu sellaisia seuroja ja järjestöjä, jotka pva^ äärimmäisen tt'! 'Vaikeissa olosuhteissa vieneet uudisraivaajan raskasta osaa kenttä^ •urheilun kehittämisessä tässä maassa. Yksi tällaisen poliittisen syrjinnän kohteeksi joutaneista järjes- " 'töistä onSCMJh, vaikka on kasvattanut useita Canadan mestareita, •sjav^ toi hopeata Canadalle. Me uskomme, että Canadan kansa ei ttile pitkää aikaa tällaisia ifkiclettö- /myyttä sallimaan^ vaan tulee vaatimaan hallitukselta.»täydellistä ' SUunnanmuutpsta urheilutoimintaan suhtautumiseen nähden. ' J L \ ? , ' i4V<"^^.l<>|€n^<i J"yo^ vakuuttuneita siitä, että Canadan elinvoi- 1 Jkullat|y^jijttajia> v^^^ ^ r^jen^ä* kehittämiseen — jos valtiovallan toimesta ruvetaan rohkaisfe- )titaan'ja auttaniaan amatiiöriurheilua ja kalkkia sitä edistäviä jär- •Siv!.' Vuosikymmenien unelma toteutumassa . . , ' T ^ ! , ^Capadalaisten 50-vuotinen unelma, jonka toteuttamisen puolesta ovat taistelleet ja toimineet kaikki hyvää tarkoittavat canadalai- .'set poliittisista ja muista erimielisyyksistä huolimatta;'St. Lawrence- 'joien voimalaitos<juunnitelman toteuttaminen on aloitetta asianmu- ^ .'Juusin juhlallisuuksin rajan kummallakin puolella. f \ , Ollen yksi niistä sanomalehdistä, joka on vaatimattomalla tavarallaan osallistunut sen laajan yleisen mielipiteen painostuksen ke- •if . ' 'Bktämiseen, jonka seurauksesta tämä suuri ja kauaskantoinen ra-» <| • :^^$Minustyö aloitettiin, Vapaus tervehtii sitä luonnollisesti hyvin läm- : pimästi. St. l,awrencen vesivoiman valjastaminen -on osa St. Lawren- ..^^^joeii suunnitelmasta^' josta on niin paljon puhuttu, mutta se on \^^öite«kia täysin erillinen yritys mainitun suunnitelman-syvän vedeii -vföitiestä. Tällä viikolla Corn\vallissa suurin juhlallisuuksin aloite- - 'ttin St- La\vrencen voimasuunnitelman toteuttamisen avulla lisätaäii' Ontarion sähkövoima " omalla, ollea se lähes neljännes siitä, mitä Ontariossa nyt sähkö-Ä on, että tämä rakennussuunnitelma . ' .Itpteutetaan neljän vuoden aikana, niin se tarkoittaa, että siitä saa- -'"^i-^ISärf^eti ^ i ' * , '^^öläisille''ja niyös niiden alojen teollisuuksille, mitkä valmistavat * "^"'^'yjissinlaisia rakennusaineita ja -koneita. • !Mutta niin tärkeätä kuin onkin se, että saadaan hetibohtäista is i43wtä£^^ kat- , ri ' söense, että täten saatava halpa sähkövoima tulee pakosta autta- " \ 1**'' , inaan -suuressa mittakaavassa Ontarion teollista kehitystä -^ja siten Jt ^ Wako maamme kasvua ja voimistumista. Juuri näiden, seikkojen : t e r v e h d i t t ä v ä tämän vuosikymmenien unelman toteut- ' 'tainista. , ' * ^ " . . Samalla kertaa kiintyy huomio vastustamattomasti .St. jLawren-srcen vesitiesuunnitelmaan; josta^a rat- ^'*Ikaisevia jja todella kauaskantoisia päätöksiä. Yleisesti tietietään, että si yhdysvallaih' ra^^ ovat vastustaneet ja ^onnistuneet- :'&kin viivästyttämään sekäxyllämainitun voima- että vesitiesuunitelman': ,,\lrä!kentMiista, yrittävät nyH päästä St. Lavvrencen syA'än "vesitien Pahin puoli asiassa ön se, että Canadan kansan yleisistä vaati-; sm / k Pahin puoli asiassa ön se, että Canadan kansan yleisistä vaati- '3^'/^^^^'^'^^ piittaamatta on liittohajjituksemme näyttänyt .merkkejä* I ' •jsu^ «ttä:?»taipuu Wali Streetin rahamiesten ja_heidän politiikkojen- 1' tM'"-^ painostuksen edessä. Tämä Ottawan herrojen taipuvaisuus on jo, (i"^;^ 'Ij^^^^^ttlUnut huolestuneisuutta laajoissa kansalaispiireissä ja kaik- ^''^ r«,7..,'^S^2i Vaaditaan'nyt, että St. La\vi;encen vesitietä ei saa antaa yh- ^ . ^i^svaltalaisten suuryhtiöiden ja heidän poliitikkojensa kontrolliin,! Mitä muut sanoiKal Canada pystyy itse valjastamaan sähkövoimaa, tuotta- * ^jj<!<**^.* I.awreticeh4')esivoimat. niin silloin on myös totta se, että I 4i^rfl«i*' • .,C^ada pystyy itse rakentamaan tiiman joen syvän vesitienkin. Pi- ^ ".l^l^äämme.St. .l.awTence canadalaLsena jokena ja rakentakaamme sen f',^^' syvä vesitie täysin canadalaisena yritvksenä, palvelemaan Canadan'! ^4r^lto'<iaA^tiön etu/ai' - ' ' * '-M: KESKITYSLEIBIEN Lt»l^K2U vNfin Sritanmaa kuIn^W kin ^sekä Canadaa Ja mutta kapitalistimaita — Vapau») on vllm? vuosina tulvitettu kirjoilla "mlsjä kuvataan huolettomasti alhaisia Julmuus-kphtaukjla", kirjoitti tunneUu Jöritti-lälnen kirjailija J . B. Eriestley äskettäin "New Statcsman and Nation" Julkaisussa Ja Jatkoi: "Usäksi, niis;^ kirjoissa tavoitellaan, el vain i ^ d ä i i mielenkiintoamme, vaan myös Ihailuamme, Ei ainoastaan pahantekijät murskaa neniä, puhkaise silmiä Ja plekse ihmisiä mäsäksi; kertomuksen sankarit menettelevät myös samoin Ja ovat tosiasiassa sUnä homlnassa pahantekijöitä parempia . . . Tämä el ole hyvää uneksumlselä-mää kasvaville lapsUIe . . . He lialua-vat olla sankareita. Ulkonaisesti katsoen sankarit cvat kaikkea muuta mutta ei sellaisia kuin he: pitkiä, har-tiakkaita, hyvin voimakkaita, hyvin rohkeita Ja tyttöjä miellyttäviä . . . Tässä el ole mitään uutta. Pojat Ja nuorukaiset ovat-yhdistäneet litsemfä; Sankareihin vuosituhansia ^^^^.^Mutta meidän sietäisi huolehtia siltä, etteivät sankarit potkisi niin usein ihmisiä vatsaan Ja hakkaisi heidän kasvoa Jaan mäsäksi . . . Olisi yhtä hyyä vaikka huomispäivän kansalaiset eivät pitäisikään itsestään selvällä asiana, että ihmisia. Joista he eivät pidä, tulläl piestä, tyrmiä Ja muhen-taa . . . j : s jotkut meidän puhdistajamme lakkaisivat tuijottamasta sukupuoU-aslolhln ja tarklcailislvat tätä yäki-valta- ainehistoa, ' he voisivat olla meille hjddyksl,. . YhdÄsän poikaa kymmenestä pääsee ennemmin tai myöhemmin itse selville sukupuoU-asioista . . . mutta tämä raaka väkivaltaisuus on jotakin muuta. Se ei ole missään mielessä oleellinen opa meistä. Meissä on siltä kieltämättä Itu, raakalalsuuden kipinä, varsinkin nuorisossa. Sivistyksen yhtenä tavoitteena on tämän kipinän sammuttaminen . . . Mutta tässä halvassa kirjallisuudessa muutetaan koko sivistyksen suuntaa. Onkysyrays enemmästä kuin käyt- UytyJnlsestä. Meidän alkalsenunaa^ HfeU&ulritusEirJalllsuudeaäaQune •' oli paljon tappelun nujakkaa Ja raaka-ma" lsuuttakln . . . Mutta >tämä uusi väkivaltaisuus, sen sadlstlslne koros-tukslneen, on vallan toista. Se el ole vain silottamatonta Ja raakaa, vaan todellisesti mätää perusolemukseltaan sairasta ja paheellista. SUnä ei s^osi-tella Oikeudenmukaisuutta nuortpn miesten hevosmarkklnollla, nyrkkeilykehässä tai kujeilussa. Siltä löyhkää keskitysleirien Ja salaisen poliisin kellarihuoneiden haju. Siinä on kirkuvat hermot. Sen' isänä el ole uros-puolen eläimellisyys, vaan ^jonkinlainen sairas mies, turmeltunut ja m ä t ä . . ." Patkyiik^laij^Riee Länsi-Saksa$sa Frelburtr. (DLP) — Länsi-Saksan teollisuuden palkkataistelu näyttää leviävän nopeastU; Äskettäin on noin 90 pros. Baijerin metalliteollisuuden työläisistä äänestänyt lakon puolesta jäPohjois-Reinin-West-falenin alueella — johon, kuuluu myös Ruhrin alue — on metallityöväen liitto sa nonut Urtl nyt voimassa olevan 750.000 työläistä koskevan työehtosopbnuksen elokuun 31 päivästä lukien. Nyt odotetaan myöskin Länsi-Saksan rakennustyöläisten ammattiliiton, jossa on^.5 miXjoonaa jäsentä, ryhty vän toii^intaan -i^palkkojen suhteen. Lisäksi ovat Etelä-Badenissa tukkukaupan ja kuljetiislaitcricsen alalla ole. vat tyontek^t vaatineet 8 prosenUn palkankorotusta. 'Myös useiden kaupunkien kmmal listyolaisten keskuudessa - on alettu liikehtiä mahdollisten palkankorot!^ ten puolesta. Hampurissa esimerkiksi äänestetään lakosta kaasu-, ja veslr laitosten, raitioteiden ja muiden kunnallisten yritysten työläisten keskuu dessa. > Mdtkova/^^ Neuvostoliitossa aikalaisen unioiilkkeen kutjsu«te^ Canadan t|ni^stien,edustajisto osall. istui täällä järjestettyyn sanomalehti-kontotttMsUo. \^,' TirnH. Canadan unlqpistlen edustajisto, minkä Jäsenyydessä oli monen eri alan työläisiä, oli NeuvostoUitossa kolmisen viikkoa/vieraillen Mo«I^vasi sa, :,Zaporo^yessa, XJsnieproi^ovk-sissa, Odessassa . Ja : StalinKradissa.' Mainituissa kaupungeissa tfM^asti edustajisto erinäisiä teolllsuulaitoksia kutttuutitalola Ja ylelshyö^Uisiä ;Iaitoksia;iedustaJi8tpn Jäsenetkibityl. vät neuvosto^öläisten työolosuhteisiin ja uniotolmmtaan. Lisäksi vieraili : edustajisto - useilla maatalous-alueilla tutustuakseen kollektiiviseen maatalouteen. : Sanomalehtikonferensslnf^avati oustajiston Johtaja'mrl William Stew-: art/Joka on laivanrakennustyöläisten union sihteeri'^:^; rahastonhoito British Columbiassa. / . \ ; Konferenssissa pu^ ten union'Wellandln. osaston. puheenjohtaja Michael Boshnich.^MInei-Mill unlonTrallln osaston puheenjohtaja AU>ert Khig. lUrvesmiestfn iuhlon Toronton osaston jäsen James'^own, autotyöläisten<unlon Jäsen; ja.Osliar wan työväenneuvoston puheenjohtaja Gordon ;Wilson Ja . turklstyöläisten union Jäsen Joseph (Dordick. ;ten'varsin suuren vieraanvaraDsuuden Ja^efalän tiilevaisuudemiskoasaijJeu-vostoUitossa valUtsev^ omar^unnon- £'a puhevapauden, neuv<^kä]isan -lauhantahdoia < ija^ pyrkimyksen ^rau- ^Im^maiseen y rlnnakkaiseldon^^^^^^^^ klen kän»>Jen kanssa. , ' ' Edustajiston ijäsenet vastasivat »Neuvostoliiton lehtimlesten:eslttämiin kysymyksiin. Sanomalehtlkonferenssin päätyttyä edustajisto antoi Neuvostoliiton lehdistölle lausunnon. Jossa sanotaan /seuraavaa:' "Kaikkialla, missä olemme Neuvostoliitossa v jnatkustelleet; me.olemme juvalimeet; että Ihmisten n^^ on ylimpänä toivomuksena xauban säilyminen. ^ Mmne ;.tahansa ineni^ tehtaissa,, kollektllvitlloUlav kaupunkien Ja kylien kadulla, .sairaaloissa, parantoloissa ja ajanvletekeskuksissa, oUxiähtavän^rauhanbmaiset tunnukset. Vieläkin tärkeämpää oU ki^ten-f kin se, että kaikki, Joidenkanssa^kes-kustellmme, alkaen - korkeista hallitus-' virkailijoista yksityisiin työläisim asti' tehtaissa,vllmaisivat ;rauhantahtons a ; . . » Neuvostoliitossa olemme näh-; neet korostettavan kaikkialla sita/^et-; tä onaekä mahdollista etta tarpeellista elää rauhassa kaikkien kansojejn kanssa. ' ^.^tMeldän vakaumuksenirae on,...että Neuvostoliiton ekonomiaan ja eUnta-paan el sisälly mltaan sotasuunnitelmia. "Hallitus, mikä on - laatinut lain. vaikutti kuitenkin toimenpiteet neu- VGspoScaim^ivSosiaalisen^' t den, terveyden, hyvinvoinnin hyväksi Neuvostotlölälnen saa Ilmaisen lääke, lääkäri ja hammaslääkärihoidoin ^ekä sairaalapalvelun. ;5en lisäksi hänellä on takaus työpalkan menetystä vasta^sairaiHlen tai loukkaantumisen sattuessa. " Hänen vanhuu^en-päivliensä, turvallisuus on huolehdittu eläkkeen- avuUä; Ja mika tärkeintä, hänen el tarvitse olla huolissaan luomaansa suhteen. Hän saa olla työssä niin kauan, kuin haluaar^^ Ja; voi^ tehtä työtä, ' ' - r .' "Lasten koulukasvatus . . . on^nak-suvapaa: :!&&)n^ taan runsaita stipendejaopiskelijoille^ mat. auloihin eikä halua sijoiriaa M i h i n 45ciwvs Park, On*.— Canadan a-suntojen rakentamistoiminnan päämies. baUituksen omistaman.Central Mörlgage and HöusJng Corporationin presidentti D^v^vB. jSJans^ täällä vuösIt^in pklettävälie Coucbl-cbingin konferenssille, että canada-laiset ovat enemmän kiinnostuneet varojensa sijoittamlseeh autojen ostamiseen kuin OQiIen kotien rakennut-, tamisecn. ato. Mansur vältti, että cahadalaiset voivat saada ihlltei miten paljon tahansa rahaa lainaksi kotien j:akermuttamista varten mutta että h ä n t i ä näyttää sUtä' kuhi he eivät olisi jclinnostuneet asiaan. Hän väitti, .että kun. perheet :!saaTO^ vähän säästöji, että ne ovat enemmän kiinnostuneet auton saantiln\kuln oman kodin saantiin. iMr. Mansur vältti e- ^i^ym:^^rtö"!meIdäT'3tteiii;e ^ e " ^ ' uudistuneet maakunta'- vamia j a ^ d ä kaiJ^^TseTS- '^''''^^ ^"^^ '''^^ vaksi, että rauha voittaa sodan voi- ",ni;:-Tällä edustajistolla oli täydellinen valintaoikeus siitä missä tehtaissa, kauppaloissa 'Ja kaupungeissa 'se haiusi vierailla ja olla Neuvostoliitospa ollessaan. -Meille näytettiin kalkki se. mitä: halusimmekin nähdä. Ja e-nemmänkin. Meidän kysjmis^im-ime vastattiin meitä tyydyttävät^ avomielisellä tavalla. '^Me emme tule. koska^ unhoittamaan- neuvostokansan Vieraanvaraisuutta ja huomaavaisuutta. Meidän rehellmen halumme on Canadaan palattuamme kehittää pairempaa yh- Hainanin iapahtufflien takana USA:ii hallitus iAjnnerikiöllfisia tekoja ja lausuntoja mikä- kieltää sotapropagandan Ja on Coldw0il tQJvoo kohtaavansa Attleen MontreaL — CCP.n johtaja M. J CoIdwelI matkusti tUstxdna Smpress of Scottlaudilla EnglanUm. LähUes-sään hän sanoi että hän toivoo' ta-paävansa'^ Laborpuolueen Johtajan At-tieenliänen palattuaan Kiinan tc^U kaitaan. CoMwell tonoi, että *^Attlee teki viisaasti,kun hän suostui kiinalaistan vierailukutsuun". Hän sanoi AtUe^ tuovan ensikäden tietoja Kiinan ja ^uko-Idän tilanteesta. kiintynyt kansan hyvlnvointim, el voi suunnitella sotaa. "Kaikkialla missä vierailimme^ qll Ilmassa korkeita rakennustyömaita ja nostureita. Kaikkialla Neuvostoliitos, sa rakennetaan uusia apartmentiita- ^ loja, tehtaita, maanteitä, -kouluja>Ja liikehuoneistoja... Me olemme :ha-vamneet täällä, että työttömyyttä ei ole lainkaan, ja etta:ihmiset eivät-ole huolissaan huomisesta päivästä. Kaikr ki Jotka haluavat tehdä työtä, jaba-luavat sita, voivat olla työssä, ja ne, jotka ovat tyohon kykenemättömiä, saavat toimeentulonsa valtioa huolto-^: suunnitelmista. "Unioliikkeen edustajina lÄeitä kiinnosti kovasti Neuvostoliiton unlo^ liikkeen rakenne ja ^toiminta. Me saUume tietää, että teollisuuden palveluksessa olevasta nom 44,000,00:sta työläisestä on 41 miljoonaa jäsenenä vapaehtoisuuteen perustuvissa unlols-sa. Kalkissa tehtaissa ja liikkeissä missä vierailimme, saimme kerta toisensa jälkeen havaita, etta Neuvostoliiton uniot ovat voimatekijöitä Ja' vaikutusvaltaisia laitoksia neuvosto-elämässä . . . Missään emme havainneet, etta uniot olisi alistettu teollisuuslaitosten tai ' haUitusvlra^tOjen (johtajain palvelukseen. "Useissa tehtaissa työläiset jätUyät työnsä Ja kokoontuivat keskustelemaan kanssamme. He kaikin sanoivat meille, että he haluavat rat^aa ja ystävyyttää Canadan ja kaikkien muiden 'kansojen kanssa... Nalstyö-lälsia astui esiin ja he lausuivat-toivovansa . ystävyyttä canadalateten naisten ja lasten kanssa. Neuvosto-nalsiUa on tasa-arvoiset oikeudet m|esten rumalla työmaalla, i^alk^ (VS) — Yhdysvaltain'ilmavoimien ^onkeptuminen '^inan U- . ,/ ma-aloeelle heinäk. 26 pnä, kah-den kiinalaisen glentokoneen-rpg-dot^ l^ndneii ^ hyöltkäyksct kiinalaisia lavoja, vastaan avomerellä' ,pUvat tahalUsisi sotatoimia, jotka suoritettiin Ybdysvaltaln , haUl-i toksen suoranaisten ohjeiden mn-lulsestL. Sotatoimien, päämääränä oli .DUden jännityksen luomi^^ , nen ,Geneven onnistuneen konfe-' renssin ' raoholttamaan maailmaan ja hypkkä^tolmien laajen- , tamlnen :ELilnan V fcansantasavair faan. ' Tässä tarkoituksessa USA:n hallitus .käytti i hyväkseen Halnaninv onnetonta välikohtausta heinäk. 2a ipnä. joilloin kUnaljaiset havlttätjät erehdyksessä ampuivat alas englantilaisen ^ matkustajakoneen. - Seuraavana päivänä, heinak. 24 pnä, USA:n puolustusministeri Charles Wil3on määräsi 2 lentotukialusta ja 8 hävittäjää Halnanin ^vesille suoritta-' maan provokaltiolta. Tata laivasto-osastoa komensi USA:n laivaston me-rioperatloiden päällikkö, amiraali Robert Camey, :i:-'/Ennkeuduttuaan:Kiinan; ja ammuttuaan alas kaksi kiinalaista lentokonetta USA:n ulkoministeri Dulles,USA:n puolustusministeriö Ja USA: n Tyynen meren laivaston ylipäällikkö, amiraali P. B. Stump julkaisivat heinäkö 26 pna tiedonantonsa välikohtauksesta. Myöntäen avlomes- ;tlJiyökkäysluontölstt sotatoimensa he samalla yrittivät johtaa USA :n yleist ä mielipidettä harhaan esittämällä ''vastalauseen'' Kiinan kansantasavallalle. :: Itseasiassa Halnanin provokatio oh vain yksi r ^välikohtaus; - pitkässä i sar-tjassa amerikkalaisia hyokkaystolmen-piteitä^ Kiinan kansantasavaltaa vastaan .Talwanin.(Pormosan). saarelta. Kiinassa julkaistut epätäydelliset l u - .vut osoittavat, että kesäkuusta 1950 helmikuuhun : 1954 Taiwanm saaren tukikohdilta toimineet .amerikkalaiset lentokoneet ovat tunkeutuneet Kiinan ilmatilaan 7.632 ;hyokkay3ryhTnana ja Jtailtklaan -32.997 koneen volniallä" ja amerilckalainen. laivasto tunkeutunut Kilaan/ aluevesille 336 kertaa yhteensä 704-sotalaivan voimalla. Yhdysvaltain olma- ja 'laivastovoimien hyökkäykset Kiinan alueille ovat aiheuttaneet sumua aineellisia; menetyksiä Kiinan kansalle.: :Heinak;,; 27 pnä 1953 Koreasta toimineet amerikkalaiset hävittäjäkoneet. ampmvatKoillls-Kilnan ylla. alas. neuvostoliittolaisen matkustajakoneen, jolloin koneen 21 matkustajaa sai surmansa. Ennen Geneven konferenssia ja sen Jälkeen Yhdysvallat on voimis- •tanut sotilaallisia-mielenosoituksiaan ja manoovereitaan Kiinan edustalla. Pentagon ei halua pitaä: miehitettynä vain :Taiwanm kiinalaista aluetta, vaan se ynttaä- tukea myös Chiang Kai-shekm .joukkoja Halnanin saaren valtaamisessa Kunan mantereelle suunnitellun . hyökkäyksen tukikoh-: daksi. •Nama. suunnitelmat paljasti jo min aikaism kuin. helmik. • 6 pna tänä vuonna; "Washington Stärm" tunnettu. huomloitsij a Gonstantine Brown; joka kirjoitti, että"varustettuna- tar- P3Sllisella ' kuj^etusvalineistolla kansallismieliset (Chaing jjpl-shekln joukot) voisivat valloittaa: takaisin Halnanin 'suuren saaren Tonkinin lafa^ dessa". Brown lisäsi vielä,' että "Ghlang Kai-shekin armeija • kykenisi silloin tekemään suuren mittakaavan hydklcay.sretkiä Hainanista ja 1 tse Formosasta Etela-Kllnaan". Kuten hucmataan, ei Hainanta; provokatio ollut i mikään sattuma, vaan pitkatahtaimisen suunnitelman. eräs -vaihe; joka Kiinan samalla sekä maltillisen että päättäväisen esiintymisen ansiostaamakln talla kerralla valui hiekkaan. .(Lyhennelmä -: HSINHUAm mukaan). halUtusten yritykset saada kiinnostumaan omien kotien rakennuttamiseen osoittavat mukamitä ve- ^rpnmaksajat: ajattelevat. •Mr. Mansur sanoi Canadastapuut^ tuvan noin 250,000 omakotirakennusta, joista nota 100,000 tarvitaan niiden majoittamiseksi, jotka asuvat nyt yhr dessä' toisten perheiden kanssa. Loput iSQfiOO .tarvitaan nUden asuntoräh-jlen -tilalle, joita ei kannata ryhtyä koitfaamaan. Hän sanoi näyttävän viltä, että ca-nadalalset eivät halua, että heille sanotaan mitä heidän on tehtävä ja. että siitä syystä muka ovat epäonnistuneet ne monet yritykset; joiden tarr' koituicsena on ollut saada kurjissa ^sunto-olosuhtelssa elävät : ihmiset kiinnostumaan oman kodin rakennuttamiseen. (Hän ei kuitenkaan maininnut mitään siltä, että kurjissa asunnoissa elävillä on varsin harvoin nim paljon säästöjä; että he kykenisivät saamaan sen lisäksi haUituksen asuntolainan;. : •:ig,;v Kaksi lailifalalsta kn&usteli täm kuollee» yhteisen ys^vät menon Johdosta >jaJ(eskuste]u tui seuraai^an tapaan: * Jussi sanoi, että Mäenpää oU nio Ihminen. "Sitä iJän todella oli" yhtyi seen Kalle, "sillä hän- oli ret työteliäs Ja piti hyvän huolen beestään." "Hän oli myöskin antelias"; siihen Jussi. "Mutta minulla ei ollut siiä aar ustakaan". väitti Kalle; "Mitä dnä i kein tarkoitat sillä^ kun • sanot olleen anteliaankin?'' " "Asia on sillä 'tavalla", -selitti Jn yrittäessään pikaisesti iseksiä kinlalsen selityksen vainajan ant suuden suhteen. "|fcään kerran muutamia, 'laihialaisia ikooUa kapakassa kun Mäenpää Ilmestyi sini ne ja kysyi kalkilta .kovalla äaaelläj "Mitä.te haluatte saada pojat? vesisadetta vaiko lunta?" ; — Canadan farmikoneiden Ja -lait-r teiden viime vuoden: myynneistä, tapahtui kolmasosa Saksatohewanin maakuimassa. Kenraali haluaisi voimaan pakollisen . ~ asevelvollisuuden Toronto. — Canadan Legionanpi sldentti kenraali H . D ; G . Crerari '•, ti Canadian Legionah 15; kouksessa Torontossa: toisella ^ pakollisen asevelvollisuuden vplmaanj saattamista. JHän perusteli vaatimuksensa reep valheeseen; . i hyökkäysu Neuvostoliiton taholta. • ' Torontolainen Globe and Mail4 tikään ei voinut niellä: kenraalin^ tystd sellaisenaan, ,vaan suoritteli. rinäisiä rajoitukia. 'Canadan nuoriso on asian siäiU täydellisesti eri mieltä. Kansallina työläisnuorison liitto on suorit maan laaijuisen, kampanjan pakoll asevelvollisuuden vastustamiseksi, CCP: n nuorisojärjestön kokou sa Edmontonissa asetuttiin västu maan kailEkia • pakolliseen asevelvoluJ suuteen tähtääviä hallituksen toimeni plteitä. 'Washington. : — ; Oikeusministeri BroTV-nell ehdotti äskettäin; että USA maksaisi aina:, 500,000 dollarin paUc-kioita tiedoista, jotka koskevat atomir aseiden salakuljetusta • tai ^valmista-! mistä;. Han esitti myöskin, että tällaisia - palkkioita .maksettaisiin ulkor mailla oleville henkilöille. 15,000 kuulemassa Robesoriin laulua Vancouver. — Kymmenkunta brittiläisten miiden kisoihin osallistunutta Australian ja Uuden Seelannin urheilijaa OU noin 15,000 henkeä käsittäneen Juhlayleisön joukossa; joka kokoontui viime sunnuntama Yhdysvalr tam' Ja Canadan .rajalle, kuullakseen Paul Robesomn laulavan. "On.suurl kunnia saada kuulla sei-: laista suurmlestä (Ja: -taiteilijaa," sanoi eräs Australian urhellijolsta;"Mi-na olin erittäin .onnellinen päästessäni näihin kisolhm ja saadessani .siten tilaisuuden kuulla Paul Robesocin laulavan Peace Archlssa." •"Canadan kansa;.on suhtautunut meihin ihanasti ja me olimme Inie-lissämme saadessamme lukea . Mine- Mill: union V kutsun saapua tähän tilaisuuteen'*, sanoi eräs urheilija. ^Australialaisen Eureka nuorisoliiton eräs jäsen,: Joka asuu nyt Canadassä, antoi Robinsonille järjestönsä muisto-esineeksl; bumerankln (australialaisen heittoaseen). "Minä haluan sanoa 'hello' australialaisille ^ystävillenl'^ sanoi Robeson. VMonet australialaiset urheiUjat ovat nä toivon voivani tulla ensi onnistuneet hyvto kisoissa:" Hän fl- tähän aikaan Canadaan", sanoi maisi; kiitollisuutensa sUtä kun Aus- besoii myrskyisten suosionosolf" trallasta on tullut tukuttain kirjeitä'raikuessa. paltut! ja päätöslauselmia' missä kampanjaan r. passioikeuksien tamiseksi hänelle. • Robeson oU hyvässä taisteluviri laulaessaan ja; puhuessaan' Peace chille Järjestetyssä - kolmannessa tuisessa konsertissa. Lähes kaksi tia - hän esitti.ohjelmaa suurelle fiömäärälle jauhanen ohjelmassaa^!' sellaisia suosittuja lauluja kuin: cob's :;Ladder, Sometime'^^ r Peel a Motherless Chlld. O No John, S dalize My Name ja monta va taistelujen laulua Englannista,-V( jäitä jne, « Laulettuaan; jonkin: aikaa Bo puhui vakaumuksellisesti: : ''Minä en; voi sanoin kuvata merkitsee minulle tieto; että miiiä tulla 'tänne Jonakin vuoden saadakseni. teiltäv-.volmaa, rakkautta ja huolenpitoa, - :- "Meillä tulee olemaan tässä paljon-;vapautta. :; Historian kelKÄi voida pysäyttää. st* " M i n ä voin vakuuttaa teille,' kysymys passioikeuden saannisi dään korkeimpaan oikeuteen asi PÄIVÄN PAKINA Niin muuttuu maalima, Eskoseni nauttimisessa (ja kohoamisessa.^;; Me: tutustuimme naisiin, jotka olivat^läÄ-, kareita, insinöörejä, union Johtajia;; hallituksen virkailijoita Ja viel&pS' Korkelmpxan neuvoston jäseniä. 'iKaiklalla saimme hämmästyicse^' setnme nähdä hyviä väUneitä *^t&,- ^tehtalden johto, unlpt ja kumuiuis-halUnnot ovat kansanjoukoille v^ram-neet.' Miltei kaikissa tehtaissa* on. /luo^mollis^ti myöskin tarkoitv^seiia •Monet meistä saattavat vielä muistaa miten: WinsJon V Churchill juhsti vuonna 1942 . ollessaan ' Britannian pääministerinä, että hän el ruvennut pääministeriksi voidakseen toimia ^'eslml^eriä brittiläisen valtakunnan pesänselvityksessä.', eli likvidoinnissa. ; Nämä sanat tulivat miejeemme sen johdosta; että Britannia on suostunut poistamaan 83,0OO sotilastaan Suezin kanava-alueelta Egyptistä 20 kuukau-; deh kuluessa; edellyttää edelleen, että Britannia saa vielä seitsemän vuoden ajan pitää ka-havaälueella valtavia varastojaan. <ja konepajojaan, mutta niiden pitäa olla yfcätylstenurakoltsijain ihailussa; leir kä niis^ saa pitää töissä sotilaita. Brittiläiset sotilaat voivat palata alueelle ainoastaan sinä tapauksessa, että'Jonkun arablalaismaan talTurktn, alueelle hyökätään. Siten päättyi 90 vuotta kestänyt brittiläisten herruus Suezm, kanava-alueella. Mutta tel^ty sopimus edel- ^tää' myöskin, että Yhdysvallat antavat Egyptille 20 miljoonan .dollarin arvcKSta' ap^, mlkä^ käytetään arvat e n ^ rö?l^n sotalaitoksen hyväkrf : että kyettäisiin pitämään kurissa neTi^iJtypqrwt. ji^ppjat;?jotkä^^ä^^ xiäiassä Ja kur- 'jfuude^' 'Waa Strieetln avulla on kulttiuriosastö. Puistoja oii kaikkiapa; E{Idcuvat^ttereita on ru];isaasti.r>^7 "KfUkkeln myönteislmpun meädn. luiilttaa sen sotasuunnitelmia soslalis-x^. tl^Uä^olevl^ maita .vastfian imu i 'mk '^uezln sqpimus meridtsee yhtäällä brittiläisen valtakunnan hajaantu-misprosessin edistymistä Ja toisaalla •Wali Street n imperialismin otteen lujittumista läheisessä Idassa. ^ Toinen samaa merkitsevä sopimus on saatu aikaan Iranissa, jossa muur tama vuosi sitten julistettiin maan öl-jytuotanto valtion omaisuudeksL Sielläkin on brittiläinen .imperialismi joutunut perääntymään .samaan ai-kaankiun Wall Streetin vaikutusvalta on lujittunut.' Tehty sopimus edellyttää, etta rnaan öljytuotanto pysyy, edelleenkin vaItion.:hBllussa mutta että siitä, on. maksettava huikeat korvaukset brittiläisille. .Ciljytuotan-non jatkamista ivarten muodostetaan kahdeksan maaliman suurimman Öljy- yhtiön yhtymä;' joka pitää öljy tuotannon käyimi^ seuraavien 25 vuo-: den ajan, käyttäen siinä-iranilaisia Iramn sopimuksen pohjalla oli myöskin Yhdysvaltain sotilaallisen avun myöntäminen, yhtäällä nälkäisen ja ryysyisen kansan kurissa pitämistä ja toisaalla sotaan valmistumista : varten, erikoisesti juuri Neuvostoliittoa .vastaan ;koska Neuvostoliitto on Iranin naapurimaa pohjoisessa.' ; Mutta ;meidan piti puhuakin hrittl-läisön : valtakunnan likvidoinnista. Siltä miten alussa maimtun sir Wimu tönin lausunnon jälkeen Intia, Burma, Ceylon ym. siirtomaat ovat voittaneet itsenäisyytensä -ja ovat enää vain varsin löyhillä siteillä sidotut entiseen emämaahan; Samaan aikaan on muissavbrittlläisenvaltakunnn osissa kayiuussä liike mikä merkitsee kaikenlaatuisten entisten siteiden löyhty-mistä ja lopulta niiden kertakaikkista poistamista. Mikä merkitsee sitä, että brittiläinen valtakunta on ollut ja Intiassa, - ::iHoUantljmenettI muutamia sitten hyvinvsuuxessa maarin neeslan, joka tuntuu,nyt tekev^ Pullisen pesäeron' hollantilaisest Ionial:smista. Belgian herniutt taan taistellaan Kongossa, ikeesta pyritään vapautumaan kossa- Ja muualla ja pienen Iin, entisen suurvallan herruutta: taan.on taistelu käynnissä nun.> tiassa. -» •Kaikki tämä merkitsee sitä,'!* maailma on muuttunut hlljallett' j tulee. edelleenkin .muuttumaan?)! nialismin olosuhteiden poist alalla kun entisin Vääry^issiä Ja sia mitätöidään', joko kokonaan J osittain. Mutta .jokaisessa pai'"" missä kansatpyrkivät. vapauteen 1 teknikkoja min suuressa määrin kuin mahdollista. Tämän yhtymän voitot jaetaan .tasan: läiimin^^^ ^ kanssa. Toisen puolen jakavat keskenään maimtut kahdeksan yhtiötä siten, että brittiläiset saavat siltä 40 prosentUa;,.jäiiUt 40, prosenttla^^^ j loput 20 > pros^ttia jaetaan hoUantl- ;lalsen jja^ xanskaiaisen yhtiön • kesken. Iranin parlameotin odotetaan vai^vis-tavan tehdyn sopimuksen —eUel muu. ten niin lahjusten Ja: terrorin avulla, Iranissajdn^ ol^ Wall ..Streetin sormet pelisi ja/farittllä|set jäivät saaliin Jaossa>täf^piolle Ja >Jänkit voitolla kll Yhdysvaltain imperialismi maan sormensa peliin sillä samaani Ja on yhä edelleenkin v^^ryyteen pe- | kaan kun muut imperialistiset rustuvalla pohjalla;^ siirtomaarllston Ja-sorron: pohjalla/ jota myöskin ko-loniaUsdniksinhnitetääh. Eikä tämä kolonialismi ole rajoittunut ainoastaan Britanniaan Sillä tätä vääryyttä Ija r&olllstamenettelyä toi.' sia kansoja kohtaan ovat harjoittaneet myöskin monet muut suurvallat, joista Saksa on Jäänyt pois pelistä. Jossa ovat kuitenkin vielä jälellä Yhdysvallat; Ranska; Hollanti. Belgia; Espanja Ja Portugali. Nyt on Aasiassa; Af rikassa ja Keskl-ja Etelä-Amerikass^ olevien' riistettyjen Ja sorrettujen kansojen keskuudessa käynnissä yleinen taistelu ko-lonlallsmia vastaan kun nämä kansat pyrkivät valoon ja vapauteen^ / Ranska menetti äskettäin huomattavasti otteestaan Indo-Kllnassa Ja ranskalaista kolonialismia vastaan on taiste. lu parhaillaan käynnissä myOsklii Tunisiassa, : Mardkossa^ ^aif»iiflg»Bir^tynfn lat menettävät alueitaan ja^ valtaansa; pjrkii*Yhdysvallat-, kurssipesälle "iTelastaakseen" mulUe imperialisteille tai ItseUeen^ pai jon kuin suinkin mahdollista * keuduttuaan;Häiden' kor -uskotuksi mieheksi; menettdee Samuli kaikkia hyviä tapoja va Ja kahmii itselleen nim runsaan j Uin kuin suinkhi mahdollista, esbnerklksi tapahtui Iranissa. Edelleen YhdysvaHat' pyrkii tamaan alirtomaakansojen xiaiset vapauspyrkimykset ' nistlen hyÄckäyksdcsi; vapaata ilmaa vastaan^ Ja sdkaantuu muiden kansojen asioihin saman paan kuin tapahtui a*ettäln Guatemalassa. ' Kaikesta fauolhnatta Jatkuu Ja < tyy taistelu kolonfaltsmta mnfliilmBn kalkissa osissa. Tterä. i i l i MM ii mmm i l msm. mm mi mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 14, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-08-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540814 |
Description
Title | 1954-08-14-02 |
OCR text |
i i i
^ 1
m.
ja«ga flf JSnsItf» Cflssdlans. es-
^iSröd eitmmaa Iv Port
thxUx weeUy; itiestfa)^
» «xitfSatiir^Unli^ Vapaus
mmuhiokt^ompanf IM^ st 100-102
St. W, Sodbuj, Ont« CanmSA;
TOesäumi»: Btu. Office OB. i-iSM
ISäiUtim Office OB. 4-4269. Maxuger
E.SulS8t E |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-08-14-02