Vapaus, December 7, 1963

              Lauantaina, jouluk. 7 p. — Saturday, Dee, 7, 1963
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY»
Editor: W. Eklund
Telephone: Office 674-4264
Established Nov. 6. 1917
MnnagiTivE. Suksi
- iSditorial 674-4265
.Publislifd thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publislung. Co. Ltd., 100-102 Elm St.. \Vest, Sudbuiy, Ontario, Canada.
. Mailing address: Box 69
Advertismg rates upon appUcation, translations free of charge.
Authorized as secondclass, niail by thft Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage ^ " » ! ] | ^^
»'•H.CANADIAN IfANGUAGE-PRESSi
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA.ssa r vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5^b
PÄIVIÄ
Mrs. Flina Mäki, New Liskeaid
Ont., täyttää torstaina, joulukuun
12 päivänä 82 vuotta.
Signe Huhta, Kapuskasing, Ont.
täyttää maanantaina joulukuun 9
päivänä, 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja. tutla-vain-
onnentoivotuksiin.
mm
Jokainen ääni yhteiseksi hyväksi
— •. ' i ^ •
Maanantaina, joulukuun 9 päivänä Sudburyssa pidettävissä kun­nallisvaaleissa
on kaupungin äänivaltaisilla kansalaisilla tilaisuus
omalta kohdaltaan vaikutta joko myönteisesti tai kielteisesti kau­punkimme
asiain hoitoon.
Tyytymättömyys vallitseviin olosuhteisiiin on suuri ja aiheelli-
^-iJfli. Tätä tyytymättömyyden syvyyttä kuvaa ehkä parhaiten ehdokas­määrää
suuruus: yksistään pormestarin paikkaa tavoittelee 5 miestä
ja muita virkapaikkoja vastaavanlaisesti.
Mutta vaikka tyytymättömyys nykyiseen asiainhoitoon on yleinen,
niin yhtenäisesti eli yleistä käsitystä ei ole vielä muodostunut siitä,
miten voidaan tästä yhä pahemmaksi tulevasta tilanteesta selviytyä.
Suurena pulmakysymyksenä, joka jakaa rehellisiä ihmisiä heidän
hyvästä tahdostaan huolimatta vastakkaisiin leireihin on se, että laha-miespiirien
asialla olevat oikeistovoimat edelleen toteuttaa hajoita ja
hallitse ohjelmaasa. ^ • ,
Toisin sauocn, voidakseen pelastaa kaupunkimme ajautumas­t
a ylipääsemättömiin talousvaikeuksiin, veronmaksajien täytyy
kaikkein ensiksi voittaa omat harhakäsitteensä.
Ei ole toltai kuten monet veronmaksajat lukemattomien vaali­lupausten
pettämi.sien johdosta sanovat, että "kaikki ehdokkaat ovat
samanlaisia". Tällainen suhtautuminen — ja sitä on juuri vähävarai­sen
väestön keskuudessa — auttaa tahtomatta oikeistopiirien valta-asemissa
edelleen pysymistä.
"KOTIPUOLUE" ON VAHINGOKSI
if, Ensimmäinen ja tärkein tehtävämme on siis huolehtia siitä,
V ' että yksikään vuokralainen, omakotiomisiaja ja pikkuliikemies ei
. jää tällä kertaa "kotipuolueen kannattajaksi", sillä kotipuolueeseen
jääminen auttaa välillisesti oikeistopiirejä; jotka menevät viimeistä
miestä ja naista myöten vaaliuurnalle.
Toiseksi olisi tarpeellista äänestämään lähdettäessä heittää kaikki
ennakkoluulot kotiin, jotta vähävaraiset voisivat yhdistää voimansa
; vauliuuriiallu. Tämä on täysin mahdollista. j,
Helppoa ei tietenkään ole löytää päteviä ehdokkaita kaikista vaa-
.^ipiireistä. Mutta kenekään ei pitäisi näissä tärkeissä vaaleissa antaa
yhtään ainoatci ääntä sillä perusteella, että hän sattuu olemaan "hello-
. tuttava" jonkun ehdokkaan kanssa, tai että lapset käyvät koulua eh
• dokkaan lapsen kanssa, tai että ehdokas on yksityiselämässään kuten
; joten mukiinmcnevä mies. Kaikilla tällaisilla seikoilla on tietenkin
vissi inhimillinen merkityksensä, mutta ne ovat kuitenkin pikkuasioi­ta
silloin kun on kysymys kaupunkimme asiain hoidosta.
Ratkaiseva tekijä — jolla perusteella voidaan näissä vaaleissa
.punnita kaikki ehdokkaat — on se, mitä eri ehdokkaat lupaavat
i tehdä lisätulojen hankkimiseksi niiltä suuryhtiöillä, jotka on vastoin
, kaikkea järkisyyttä vapautettu kunnallisverojeen maksusta. Me yoim-
' me. parhaiten auttaa kuntamme vaikeata tilannetta nyt siten, että an­namme
äänemme sille pormestarin ehdokkaalle, joka puheitteensa,
ilmoitustensa ja mainoslehtiensä muodossa on selvemmin sitoutunut
' hankkimaan lisätuloja suurilta kaivosyhtiöiltä — mikä yksinään voi
- pysäyttää kunnallisverojen pcloittavan nou.sun.
• KAIKKI "VASTUSTAVAT SYNTIÄ"
Pelkät puheet "verojen kohoamisen vastustamisesta" yleensä
ovat yhtä kehnoja kuin on sielunvihollisen vakuuttelut, että hän "vi­haa
syntiä". Mahdollisesti sielunvihaajakin vihaa todellisuudessa syn-
I liä; mahdollisesti pelkästi verojen kohoamisen "vastustamisesta' pu­hujatkin
ovat tosissaan. Mutta kaupunkilaisten verotaakkaa voidaan
. nykyoloissa ja tulevaisuudessa kontrolloida ja vastustaa vain siten,
, että hankitaan kaupungille lisätuloja uusista lähteistä; että vaaditaan
maakuntahallitusta suurentamaan kaupungille tulevia avustusraha-määriä
ja esittämään Ontarion maakuntahallitukselle sellainen ehdo­tus
laiksi, että kunnat'voivat verottaa kaivosyhtiöiden omaisuutta sa­malla
tavalla kuin tcol]i.suusalueiden kunnat verottavat alueillaan ole­vien
teollisuuslaitoksien kiintcimistöjä. Muuta todellista pelastusta ei
,• ,ole.'- : •
Pormestarin ehaokkaana ci ole tälläkään kertaa yhtään lyöväen-mieätä.
Mutta eroa on sentään jonkun verran nyt tarjolla olevien mies­ten
ohjclmiila — ja mc keholtamme valitsijoita harkitsemaan hyvin
tarkasti yllämainittuja seikkoja mielessä pitäen; kenelle äänensä nyt
antavat. Malidolliscsti tässä voidaan ajatella Max Silvermania — ei työ-väenmiehenä
— vaniv sellaisena ehdokkaana, joka ei lähtenyt esim.
busäiliikennöimisvouhotteliin tukijaksi ja on omaksunut eräissä muis­sakin
tapauksissa vastakkaisen asenteen kaupunkimme ojasta allik-
» • • •
koon johtavaa äärettömän voimakasta torykoneistoa vastaan.
Kontrollilautakunnan ehdokkaana oleva tunnettu työväenmies
Nels Thibault täyttää ohjelmallisesti tämän hetken vaatimukset, sillä
hän vaatii selvemmin kuin muut kaupunkimme velkataakanjiuojenta-mista.
maakunnallisten avustusmäärärahojen lisäämistä ja oikeutta
nikkeliteollisuuksien verottamiseen niin. että saataisiin pysyväinen
verohuojennus kaiipungin kaikille asukkaille, niin vuokralaisille ja
omakotiomistajille kuin pikkuliikemiehillckin. Toivomme hartaasti
hänen valituksiluloa. Ketä tahansa muita konlroUeriehdokkaita ää­nestämme,
siinä olisi pidettävä tiukasti kiinni siitä, että panemme _
etutilalle ne ehdokkaat, jotka tulevat näissä rahakysymyksKssa lä­hemmäksi
Thibaultin ohjelmaa Missään tapauksessa ei pidä haaska­ta
ääntään cli äänestää itseään vastaan, äänestämällä yhdenkääu sel­laisen
kontrollci-ichdokkaan puolesta, joka ei edes lupaa toimia nik-kelileollisuudesta
saatavien verotulojen lisäämiseksi.
Olisi väärin ajatella, että valtuusmiesten Valinta ci ole muka niin
tärkeätä. Näissä vaaleissa on tärkeätä lutkia huolella myös valtuus-
; nu6schdokkaiden ohjelmat ja antaa äänensä vain niille ehdokkaille,
jotka (äytläväl kunnari' talousasioista puhuttaessa veronmaKsajain
tärkeimmät toivomukset.
El BUSSILIIKENNOIMISOIKUUTTA
V Harkittu käsityksemme myös on. kuten olemme jo ennenkin.esit-w
täncct. että bussiiiikeniicoikeuksien myöntämisnsiassa tulisi vetäii risti
^SiUc sarakkeelle, inissä sanotaan "No". Tehdyn puolikypsän ohdotuk^
.sen hyväksyminen sitoisi kaupungin kädet 10 vuodeksi.
Mitä ajattelemme
Kennedystä - Hali
Saksalaisessa Wegund Ziclleh-dessä
kirjoittaa USA:n kommunis­tisen
puolueen sihteeri Gus Hall
otsikolla "Mitä ajattelemme Ken­nedystä?"
USA:n puolue-elämän
ilmiöistä ja molempien puoluei­den
poliittisista linjoista. Artikkc:
Ii on kirjoitettu ennen Kennedyn
kuolemaan johtaneita murhalau-kauksia.
• Gus Hall sanoo, että sekä de­mokraattisen
että republikaanisen
puolueen piirissä on paraillaan vi­reillä
erilaatuista "kansanliikettä",
joka pyrkii vaikuttamaan puoluei­den
politiikkaan. Suurin muutoslii­ke
on käynnissä republikaanisen
puolueen sisällä. Tämä puolue on
muodostunut entistä enemmän ääri­oikeiston
ja hyökkäyshaluisten voi­mien
liittoutumaksi. Näillä ianaali-koilla
on ratkaiseva lal johtava ase,
ma useissa osavaltioissa, sadoissa
järjestöissä ja kouluneuvostoissa.
Tämä koskee varsinkin etelävaltioi
la, rai.ssä kaikkein kiihkeimmät ro-lupoliitikot
ovat ryhmittyneet re
publikaanien ympärille ja tekevät
sen äänitorvekseenj Hall kirjoittaa.
Gus Hall pitää New Yorkin ku­vernööri
Nelson Rockefelleriä —
joka on eräs republikaanien presi­denttiehdokkaista
—. "tämän hetken
.USA<:n vaarallisimpia poliitikkoi­hin
'kuuluvana, vaikka Rockefeller
läytteleekin liberaalia.
Demokraattisesta puolueesta pu
huessaan Gus Hall toteaa sen
ja Kennedyn hallituksen — sisano-litiikassa
tasapainoilevan työläis­ten
ja monopolien välillä ja ul­kopolitiikassa
olevan vasluussta ag­gressiosta
Etelä-Vienamissa. Kuuba
boikotista ja sekaantumisesta lati
nalaisen Amerikan maiden sisäisiin
.isioihin. Gus Hall jatkaa: .
Mutta tämä on vain yksi puoli
Kennedyn hallituksesta..On niyiis
nähtävä se painostus, jota eri
ryhmittymät ja liikkeet kohdista­vat
hallitukseen. Tässä mielessä
on ero niiden piirien välillä, jot­ka
Kuuhan kysymyksessä vaativat
avointa interventiota aina atomi­sotaan
asti. Juuri sen vuoksi ar­vostelevat
Richard Nixon ja Berry
Goldvvater Kennedyä ja syyttävät
häntä Kuuban pakolaisten pettä­misestä.
On otettava huomioon
myös se tosiasia, että monet ryh­mittymät
arvostelevat hallitusta,
mutta samanaikaisesti ylläpitävät
suhteita siihen, arvostelevat pre­sidenttiä
ja tukevat häntä saman­aikaisesti.
LÄHES 600,000 ALLEKIRJOITUSTA
VIESTIIN KAIKILLE KANSOILLE
Helsinki. — I^ähes 600,000.suo­malaista
on allekirjoittanut rau­hanomaisen
> rinnakkaiselon vies­tin,
joka luovutetaan Yhdistyneil­le
Kansakunnille. Nimien keräys
viestiin on päättynyt ja sunnun­taina
järjestettiin Helsingin Yli­opiston
suuressa juhlasalissa ke­räystoiminnan
päättymisen mer­keissä
juhlatilaisuus, jossa keräys-toimikunnan
puheenjohtaja, kan­sanedustaja
Veikko Svinhufvud
ilmoitti kcräystuloksen. Tilaisuu­dessa
olivat läsnä^pääministeri ja
rouva Ahti Karjalainen, ulkomi­nisteri
Veli Merikoski, eduskun­nan
I^arapuhemies Paavo Aitio .
sekä runsaasti diplomaattikuntaa.
Ensti Pohjolan johdolla Aksel Töiv
iiuddin Kirkonkäynnin, Eino Linna­an
Serenadin ja Jean Sibeliuksen
Terve kuu. Serenadin soolon esitti
v'eikko Tyrväinen.
UUNNAN ANTAJA
Kansanedustaja Veikko Svinhuf­vud
totesi puheessaan m.m. että
rauhanomaisen rinnakkaiselon aja­tus
on suuntaa-antava maamme ul­kopolitiikalle.
Tämän osoittaa myös
viestin allekirjoittajien arvovaltai
nen luettelo. Ensimmäisenä viestin
allekirjoitti tasavallan presidentti
Urho Kekkonen puolisoineen. En­simmäisten
allekirjoittajien joukos­sa
ovat myös pääministeri; ulkomi­nisteri
ja useat hallituksen jäsenet,
kansanedustajia kaikista eduskun-seen
aseistariisuntaan. Ehdotus. y-dinaseeltomasta
Pohjolasta on myös
saanut kansamme keskuudessa laa­jaa
kannatusta. Kansamme valta-enemmistö
on siis rauhanomaisen
rinnakkainolon politiikan puolella
ja hyväksyy tämän linjan mukaiset,
aktiivisuuttamme myös kansainvä­lisissä
järjestöissä osoittavat toi­menpiteet.
Emme kuitenkaan olLsi. rehellisiä
itsellemme, ellemme tunnustaisi si­tä
tosiasiaa, että vieläkin on maas­samme
henkilöitä, jotka puhuvat
rauhanomaisesta rinnakkainolosta,
mutta teoissa eivät tinkimättömästi
ja johdonmukaisesti seiso puheitten­sa
takana. Vaikka toisaalta on mie-
Ylioppilaskunnan laulajat esitti liihyvm pantava merkille se tosiasia.
että nyt käymämme rauhanviesti-kamppailun
— viesti kaikille kan­soille
— järjestämisessä ovat olleet
mukana useammat mielipideryhmät
kuin koskaan aikaisemmin. Vähäi­seksi,
jäi niiden henkilöiden ja pil­lien
osuus ja vaikutus, jotka kiel- , . ...... . . ....
täytyivät millään tavoin tukemasta -to»sest. vena a.svastaisen mielialan
käytyä kamppailua tai tekivät työ-1'^y""^'.""'"''^.'''!. "»^ässämme - ja
tään tämän kamppailun hcikentämi-' onnistuivatkin.
' Olisi, historian väärennystä
ja todellisuuden Unohtamista» jos
väittäisimme, että Suomen kansa
on. aina ollut yksimielinen ulko­politiikan
suunnasta ja että sc on
aina kannattanut rauhanomaisen
rinnakkaiselon politiikkaa. Mei­dän
on sjrytä rehellisesti tunnus­taa,
että on tarvittu vuosikymme­nien
poliittinen taistelu, pallon
uupumatonta työtä ja monia kat­keria
kokemuksia ennen.kuin ny­kyinen
ulkopoliiittinen linjanuue
on selkiintynyt ja varmistunut.
Erityisesti 1926-" jä :1930-luvuilla
toimi maassamme useita äärioikeis­tolaisia
liikkeitä, kuten Akateemi­nen-
Karjala-Seura j a Isänmaallinen
Kansanliike, joiden aggressiivisena
ulkopoliittisena päämääränä oli
Suomen alueen laajentaminen liit­tämällä
siihen osia Neuvostoliitosta.
Tarkoituksena oli luoda ns. Suur-
Suomi.' Tähän päämäärään pyrkies­sään
nuo liikkeet toimivat määrätie-seksi.
•• ••• '
RASKAS HISTORIA
Professori Yrjö Selin estitti Tapa­ni
Valstan säestämänä Jean Sibeli­uksen
Malinconian. Seuraavina pu­hujina
olivat lainop. kand. K. J.
Long ja kansanedustaja Ensio Par­tanen;
Kansanedustaja Partanen
muistutti mieliin, että rauha on nyt
taryhinistä sekä muita poliittisen,! noussut esiin uudenlaisesti tärkeä-
90 murhaa 9 kk
aikana Dallasissa
Dallasin kaupungissa Texasi.ssa,
missä presidentti Kennedyn mur­ha
tapahtui, on USA:n korkeimmat
väkivaltarikosluvut. Kuluvan vuo­den
yhdeksän ensimmäisen kuukau­den
aikan tapahtui Dallasissa 90
murhaa, 1924 pahoinpitelyä ja 3742
murtoa.
Dallasissa on 680.000 asukasta.
Bostoni.ssa, jonka asukasluku on sa­ma,
tapahtui .samana aikana 36 mur­haa.
Frankfurt am Mainissa Länsi-
Saksassa, jonka asukasluku liikkuu
samoilla kymmenillä, tapahtui kulu­van
vuoden yhdeksän ensimmäisen
kuukauden aikana vain 12 murhaa
— eikä.Fiankfurt am Main ole Iän'
si Saksan siisteimpiä kaupunkeja.
, Texasissa elävät edelleenkin "vil­lin
1ännen"_perinleet monissa muo­doin.
Sieltä on kotoisin sanonta:
'Länsi on läntää, revolveri korvaa
tuomarin ja juryn."
• M u t i a huolimatta lainkaan siitä
mitä mieltä lentemmc lukijat jr.
kansalaisemme yleensä näistä asi­oista
ovat, tämän viikonvaihteen ai­kana
sietäisi kaikkien , pysähtyä
miettimään näitä kunnallisasioista ja
tutkimaan eri virkapaikkoja tavoit­televien
ehdokkaiden ohjelmia ja
vaalilupauksia.
Koliin jäämällä ci voiteta mi­tään
— vaan autetaan oikeiston
asiaa :—' ja oikeisto on suuiiut
husfcorala kunnallishallinnossam­me
jo niin, kauan, että sen jäljet
peloittavat itse oikeistoakin.
Käyttäkäämme siis äänioikeut­tamme—
ja käyttäkäämme sitä
harkiten omaksi kaiLssaihmistemme
ja siis loppukädej;sd koko kaupun­gin
väestön hyväksi!
yhteiskunnallisen ja kulttuurielä­män
tunnettuja edustajia.
Allekirjoitusten keräykselle o-vat
suuret kansalaisjärjestöt an­taneet
tukensa. Ne ovat levittä­neet
viesulistoja jäsenverkostou-sa
välityksellä eri puolille maata
ja kehottaneet tukemaan viestin
hyväksi suoritettua työtä. Näin
ovat tehneet maamme kaikki nuo-^
riso- j a ylioppilasjärjestöt, suuret
ammatilliset ja osuustoimintajär-jcstöt,
useat poliittiset puolueet
ja joukko kulttuurijärjestöjä.
KAUHANOMAISEN
RINNAKKAISELON KÄSITE
on historiallisesti katsoen vielä
verrattain uusi, ja sen tunnusta-niinen
kansojen välisen politiikan
perustaksi koko maailmassa vaa­lii
jatkuvaa ja määrätietoista työ­tä.
. Olemme vielä lähellä aikaa,
jolloin sota varsin yleisesti pidet­tiin
tietyissä, oloissa ulkopolitii­kan
välttämättömänä jopa luon­nollisena
jatkona. Käsitys sodan
ja väkivallan väistämättömyydcs/
tä, niiden kuulumisesta ihmiskun­nan
elämän luonnonmukaiseen
kulkuun, on jokaiselle tuttu lau­sui
ulkoministeri Veli NerikoskL
Eiäs rauhan ylläpitämisen perus
teista on luonnollisesti, että yksilö
ja kansankunnat uskovat rauhan
mahdollisuuteen ja luottavat siihen
että maailmassa vallitsevat erilaiset
jhtciskunnalliset jf^jestelmät js.
valtiolliset ideologiat eivät omalh
paineellaan johda ylikäymättömiir.
väkivaltaisiin ristiriitoihin.
Kaikille kansoille osoitettava rau
hanviesti todistaa juuri tällaisests
luottamuksesta Suomessa. Olemmi
täällä omakohtaisesti tulleet koke
maan, että rauhanomaista ja luotta
muksellista yhteistyötä mahtavan
suurvallan ja sen rinnalla sijaitse
van pienen naapurimaan välillä on
voitu kehittää ja syventää erilai.sista
yhteiskuntajärjestelmistä ja aatteis
ta riippumatta.
Suomen ja Neuvostoliiton väli­set
suhteet on usein esitelty myös
muualla maailmassa osoituksena
rauhanomaisen rinnakkaiselon pe­riaatteiden
sovellutuksesta. Voim­me
olla tästä oikeutetusti tyyty­väisiä
mutta tiedämme myös hy­vin,
että näiden suhteiden kehit­tyminen
ei ole tapahtunut itses­tään.
Siihen on vaadittu ja vaadi­taan
jatkuvasti keskinäisten epä
luulojen karsimista, menneisyy
desta mieliinjuulluncidcn cnnak
koluulojen ja katsomusten usein
työlästä uudelleenarviointia ja
ennen kaikkea vakaumusta eri'
laisten yhtciskuntamiiotojcn kan'
.sallisen kehittämisen oikeutukses­ta.
-
MERKITTÄVÄ VOITTO
Kolmas puhuja oli eduskunnan I
vaiapuhcniies Paavo .'\itio.
•— On erittäin mieluisaa tode­ta,
että rauhanomaisen rinnak­kainelon
politiikka on muodostu­nut
maamme viralliseksi ulkopoli­tiikaksi.
Tämä on käsitykseni mu­kaan
kansallemme merkittävä
voitto, joka on myös lisännyt maa­tamme
kohtaan osoitettua arvon­antoa
ja luottamusta. Me olemme
pieni kansa, mutta uusi-suuntaus
ulkopolitiikassamme on lisännyt
ominaispainoamme kansainväli­sissä
järjestöissä niin, että ään-
' täinmc pidetään niissä varsin pai­navana.
.
Kun Suomi ensimmäisten maiden
joukossa yhtyi Moskovan ydinkiclto-sopimukseen,
herätti toimenpide
maamme eri kansalaispiirien kes­kuudessa
syvää tyydytystä. Sopi­muksen
aikaansaaminen nähtiin "en­simmäisenä
askclOona tiellä yloi-nä.
Maailman johtavilla suui-val-loilla
on hallussaan aseet joilla ne
voivat lyhyessä ajassa' tuhota koko
ihmiskunnan.
Suomella on takanaan raskas his­toria
sodan koettelemuksissa. Mutta
meillä on myös .kokemuksia rauhan­omaisesta
rinnakkaiselosta. Rauhan­politiikka
vaatii ennen muuta rau
han ajatuksia ja rauhan tekoja, hän
sanoi.
Suomen kansalla on nyt kohta
kahden vuosikymmenen ajalta ko^
kemuksia rauhanomaisen rinnak­kaiselon
politiikan noudattamisesta.
Me voimme olla kokemuksiimme
tyytyväisiä. Ne kelpaavat muiden­kin
tarkasteltaviksi. Meidän suoma­laisien
toivomuksena on, että kan­sojen
välinen rauhanomainen yh­teistyö
lisääntyisi kaikkialla maail­massa.
Sen mukanaan tuoma jän­nityksen
liveneminen loisi suotui­sat
edellytykset pyrkimyksille ylei­seen
aseistariisuntaan ja" pysyvään
rauhaan,, mikä on maailman kanso­jen
harras toive.
Tilaisuus päältyi Sibeliuksen Fin-landiaan
Ylioppilaskunnan laula­jien
esittämänä.
ffOO/N PIIRISTÄ
TOIMIlTAlSrUT EEVA
Joulusiivousta ja jouluherkkuja
OIKEIvSTOLLA OMAT
KOTKOTUKSENSA
Viimeinen puhuja oh
Teuvo Olli.
sihteeri
SAKSALAISET MUUTTAVAT
ITÄÄN
Vuoden 1963 aikana on Länsi-
Saksasta muuttanut Itä-Saksaan
keskimäärin noin 200 henkilöä vii­kossa.
Kokonaismäärä elokuussa oli
1.112 henkilöä.
Lauantai-ilta on "laulakaa mukana" ilta CBC:n radiossa,: kun Ca­nadan
eräitä tähtiä kokoontuu yhteen Hoop-Dee-Doo ohjelmas­sa.
Vakituisina ohjelman esittäjinä tässä "hootenannyssä"6vat
(kellonniukaisesti): skotlantilaissyntyineu laulajatar Elan Stuart;
Maurice Pearson, La\vrenceWcIk'in entinen laulaja ja viime­aikoina
tähtinäyttelijä hänen omassa televisio-ohjelmassaan;
johtaja Gino Silvi ja hänen laulajansa, jotka ovat monille tun­netut
heidän CB€:n TV:ssä Parade ohjelmassa esiintymisensä
vuoksi; sekä koomikko Larry Mann, iloinen, ohjelman esittäjä.
Joulu se on tulossa, ei sille mi­tään
voi,'huokaat pitkän syksyn jäl­keen
— syksyn, joka oikeastaan al­koi
jo viinjg^keväänä. Sinun ei tar­vitse
katsoa sitä almanakan nurkas­ta,
riittää, kun vilkaiset- kauppojen
näyteikkunoihin kiireisillä ostpmat-koillasi.
Huomaat sen niinikään le-,
navasi Silmistä ja jo pitkän aikaa
jatliuneista ensin varovaisen tun­nustelevista,
sitten yhä rohkeammin-a
huomautuksista. Sitä ja tätä, tuota,
ja tota mä tartlisin . . ihan vält
tämätlä! Yritä olla kuin et kuulisi
koko jupinaa.
On siinä yksi hyväkin puoli, joka
tehoaa sopivasti annosteltuna kaik
kein nuorimpiin perhejäseniin. "EH-let
nyt ole kiltisti, ei pukki tuo si­nulle
jouluna mitään . . ." Se tulee
ihan kuin äänilevyltä, vaikka joka
KOivan sen sanottuasi tunnelkin
piston fiisimmässäsi ja tunnustat,
että se on halpahintainen kasvatus
keino, eikä sitä saisi käyttää. Se
tuo mieleesi muistikuvan omasta
lapsuudestasi, 30-luvun pulakaudel­ta.
Naapurissasi asui varakkailleen
vanhempiensa hei;nmoltelema ainoa
poika, joka eräänä jouluna.oli huk­kua
lahjakääröihinsä ja sinä sait
vain vaivaiset kaksi vaatimatonta
pakettia, loisessa villasukat ja loi­sessa
uudet lettinauhat. Ajattelit
[silloin hiljaa mielessäsi, että olit
kyllä ollut koko syksyn paljon kil­timpi
kuin tuo poika ;
N i i n , , joulunalusviikot johtavat
ajatuksesi lahjoista myös ruokaan;
Viime jouluksi paistoit ja keitit, lei­voit
ja hössötit jos. jonkinlais**
herkkua, et mitään suurellisia, mut­ta
niitä tavalli.sia jouluruokia vain.
Lanttulaatikkoa ja porkkanalaatik­koa,
kinkkua ja lipeäkalaa, riisipuu­roa
ja luumukiisseliä, torttuja-ja pi­parkakkuja.
Aattoiltana olit sitten
ihan "naatti". Ja koko perheesi oli
niin - kylläinen, ettei se jaksanut
edes maistaa ioka "sorttia", mitä
olit suurella vaivalla aikaan saanut
Joulun jälkeen sait osan laatikoista
heittää pois kun ne homehtuivat.
Silloin leit päätöksen, että seuraa
vana jouluna et rupea tähän tou
huun. Lailat vain pari ruokalajia
ja sillä siisti. Kinkustakin maksoit
itsesi, kipeäksi, vaikka paljon pie­nemmälläkin
possunlihamäärällä
olisitte joulunmakuun päässeet.Kun
nuo lapsetkin ovat vielä niin pieniä,
etteivät ne paljon kinkusta perus
la.
Päätit siis, että läksi jouluksi ei
ei än perheeseen kinkkua hankita.
-Mutta kuinka ollakaan: kuljit erää-
.'lä päivänä lihakaupan ohi ja näit
ilmoituksen jossa kehoiteltiin tilaa­maan
joulukinkut ajoissa. Etköhän
vain mennyt sisään ja kysäissyt, mi­tä
ne kinkut tänä vuonna maksavat.
Muistit sitten viime tipalla edellisen
joulun päätöksesi ja niin säästyit
vielä tällä kertaa. Mutta tässä oiI
vielä jouluun aikaa, joten mene ja
tiedä, vaikka, sen kinkun sitten­kin
hankkisit.
Entäs sitten ne joulusiivot. Välttä­mättä
jouluksi täytyy tuuletta sän-kyvaalleet,
pestä ikkunat, vaihtaa
komeroihin hyllypaperit, puunata
laltiat. Viime vuonna päätit, että
teet kaiken jo hyvissä ajoin onnen
joulua, syksyn kuluessa, ettei tarvit­se
sitten joulun alla huhkia kuin
mielipuoli. Marraskuussa aioitkin
tampata ja tuulettaa vuodevaatteeet,
mutta sitten ajattelitkin, että se on
vielä vähän liian aikaisia. Ne eh­tivät/
jo uudelleen pölyttyä ennen
kuin joulukaan tulee. Pesit tosin
ikkunat marraskuussa, Ihutta :Wt
niihin oh jo tullut sadeviittija;
hän vain ne lai-vitse. peitä .vielk,';
kerran ennen joulua. Lattiaa ei ie]-'
dän perheessä kannata kQVinaiika^^
sin laittaa jqulukuntoon> kun Oh te-'
navia, jotka-alituisfeep ^siOtkevatVv^ö
työ on ainakin jfitettäv,ä'"ÄhemMk.;
si~joulua. Hyllypaperitkiti.<ivat vleiH^
vaihtamalta, ne ov^t näj^ ä n e c t k ^ V
:ko syksyn aika siisteiltäV kun ' kS'
säilä juuii vaihdoit neV Mutta''ef-'
vätköhän nekin ala juurl-Jbufun aiJa
näyttää kovin tuhruisilta.^- /
Näyttää siis käyv8rtriiin,"e(tSSöij»^
Jälleen huhkia joulun edellä iKai"
samalla tavalla kuin ennenkin.
luaattona olet sitten Vbtä,"paättP.'
kuin viime joulunakin j'ä sitä cd^lj^l'
senä, ja sen edellisenSi : ja ] hM
kauas taaksepäin kuin vain "voil''
muistaa. Tämän väittäsuseksi',' ori'
vain yksi keino: katsclettänä vuon:
na hieman läpi sormieni koko 'Jöfl^'
lutouhua ja noudatat seuraavia neti-voja:
\ • /:;••
1) Hyllypapereita et- vaihda, pyy­hit
vain entiset.
2) Ikkunoita et pesQV ne. saaVat'
kelvata, sillä sadevesi likaa ne joka­tapauksessa
viimeistään jouluaaltb-;
na.
3) Sänkyvaaltect saavat kelvatltf
syyssiivouksella. Puhdistelet valo
peitteet. • * ' '
4) Lattioita et ryhdy'puunaamaa'^
Peset ja puunaat vain ne kohäat,
joita eniten käytetään' ja joitav^
matto suojaa, tavallisen <viikkosii«
vouksen:yhteydessä. v. : : A i ^
5) Ruokaa et laita kuin sen^v»*
ran, että se varmasti mfenee, jajitS'
litset vain muutamia lajeja jouiu^
herkkujen runsaudesta. CVoihan nii­tä
toisia syödä sitten uutena-;vuqr
tena). , •
Tämän kun päätät ja toäella myps
pysyt päätöksessäsi, voit nautttk
aattoillasta ja joulupyhistä itsekin
jfe rentoutua vaikkapa lukemalla hy»
vää kirjaa.
r '-M
Ruby oikeuteen
vasta tammi-lieimiltuussa
Dallas. — Lauantaina näy^ljl^
siltä, että presidentti Kenned^^
murhaajaksi epäillyn Lee tlarvey.'
OswaIdin murhaaja JActc Rnbjraj;
vastaan käytävä, oikeudenkäynti-siirtyy
uuteen vuoteeen.
Striptease kerhon . - omistajan
Rubvn oli määrä ilmestyä tuoinlfli-,
istuimeen Dallasissa 9,, päivättä
joulukuuta, mutta näyttää sUtid':
että sekä syyttäjä eitä puolust|U,.
haluavat oikeudenkäynnin siirUt-;
mistä mahdollisesti helmikunhuKi,
saakka. .
Ruby on vankilassa ja hänen Jia»
nolaan kirjoittavan muistelmiaan ja
olevan huolestunut vaikutuksesta',
jonka koko maassa tvtssä nähty Os-^
\valdin murha on tehnyt. i
Rubyn puolustusasianajaja. Tonij
IIoward sanoi, että pudlustuksel^
la on paljon tehtävää. Piirisyyttäjl^
Henry Wade sanoi, ettei hän uskoi
kuulustelujen olevan selvät vielä
joulukuun 9., jolloin oikeudenkiiyA;
nin oli määrä alkaa. V'".
— Otaksun Rubyn joutuvan oikeu-;;
teen joskus helmikuussa; vaikka'
saattaa olla mahdollista; että oikeu­denkäynti
aloitetaan tammikuussa;
lisäsi Wac!e. ; ;• ;
PÄlVÄt^ PAKINA
Nauraisil(o valkeus pimeyden tiiille?
Eräs henkilö, joka aikoinaan sai
omakohtaisesti perehtyä Suomen
valtioillisen poliisin Isillojii ylei­sesti
ohranaksi kutsutun) menetel-
Tiiin.- kehoitli kiinnittämään huo-
.niota muutamiin kummallisuuksiin
kirjoitti Helsingissä ilmestyvän
Kansan Uutiset-lehden pakinoitsija
••Juorkunan Jussi" viikko sitten
naanantaina.
Osvvaldin äiti oli leski Ja elätti
^•toimea poikaansa tilapäistöillä, to­tesi
hän mielenkiintoisessa paki-lassaan
ja kuvaili presidentti Ken­nedyn
murhaan liittyvien eräitten
tärkeiden asiain suuria ristiriitai­suuksia
ja muita kummallisuuksia
ieuraavasli:
Lee Harvey Oswald meni 17-Wioti-aana
laivastoon. Jossa hän .sai lutka-koulutuksen.
Kahden vugden kulut­tua
— syyskuussa 1959 — hänet va­pautettiin
palveluksesta, jotta, hän
voisi auttaa äitiään perheen toi­meentulovaikeuksissa.
Jo kuukau­den
kuluttua Lee Harvey. Oswald
lähti matkalle Neuvostoliittoon^
Hän matkusti Tukholman kautta.
tuli Helsinkiin Ja asui lähes^viikon
eräässä keskikaupungin hotellissa,
palasi jälleen Tukholmaan järjes
telemaan papereitaan, tuli uudes­taan
Helsinkiin ja kahden päivän
kuluttua matkusti Neuvostoliittoon.
Mistä varattomalla nuorella miehel­lä
oli rahaa tällaiseen matkuste­luun?
Oltuaan Neuvostoliitossa lehlaaan
työläisenä ja mentyään naimisiin
Oswald tammikuussa 1962 anoi Yh­dysvaltain
viranomaisilta lupaa pa­lata
lakaisin. Lupa järjestyi yllättä­vän
nopeasti, jo kuukauden kulut­tua
Oswald saattoi matkustaa. Polii­si
ei pitänyt häntä millään tavoin
silmällä vaikka hän oli juuri tullut
Neuvostoliitosta vaimonsa kanssa,
joka oli venäläinen. Löydämme sun­nuntaisesta
lehtitiedoista mm: seu­raavan-
lausunnon: "Poliisipäällik­kö
Cuiry sanoi, ettei Oswaldia kos­kaan
ollut oteltu 'yhteiskunnalle vi­hamielisten'
henkilöiden luette­loon."
Viime kesäkuussa Oswald jälleen
pyysi pa.ssia matkuBtaak.seen Neu­vostoliittoon.
Tällöinkin poliisi ei
ryhtynyt pitämään häntä silmällä.
Viime kesänä Osvvald otti yhteyttä
erääseen kuubalaiseen ja tarjoutui
entisenä laivastosotilaana koululta-maan
kuubalaisia maihinnousuun.
.Mainittu " kuubalainen, nimeltään
Carlos Bringuier, on kertonut:
"Egäilin häntä alusta alkaen. Suo­raan
saisoen-luulin, että hän oli
FBI.n". (valtiollinen poliisi) tai
CIA:n (vakoiluorganisaatio) agentti,
jonka p i t i ottaa sejvää, mitä me puu­hasimme."
Sitten Oswald pidätettiin epäilty­nä
Kennedyn murhasta. Todistusai­neisto
oli. musertava. Hän oli ollut
jonkin aikaa varastotyöläisenä kir­jakaupassa.
Jonka ikkunasta lau­kaukset
ammuttiin. Hän oli tul­lut
aamulla työpaikkaansa taksilla
kainalossaan ruskeaan paperiin kää­ritty
pitkä esine. Presidentin kul­kueen
lähtiessä liikkeelle hän oli
ajanut hissillä seitsemänteen ker­rokseen
ja herättänyt hissinkuljet­tajan
huomiota pyytämällä, että tä
mä laskeuduttuaan alas lähettäisi
hissin takaisin 7. kerrokseen. Hä­nen
kotoaan löydettiin valokuvia,^
joissa hän esiintyi kivääri kädessä,
ja kartta presidentin kulkueen rei­tistä.
Ylipäätään tämä mies tuntuu
tehneen kaikkensa, jotta poliisilla
olisi todistusaineistoa.
Kuu]ust.clui.s.sa
tunnustanut tehneensä mdrhaa^^^cn
sijaan hän heti ilmoitti' olevansa
kommunisti. Tämä on kertomuksen
omituisimpia kohtia. Jos' hän piisi
ollut kommunisti,, niin hän ci olisi
murhannut Kennedyä; Jos. ihan öli
murhannut Kennedyn, niin h^a^ei
voinut olla kommunisti;'eikä hänel­le
ollut mitään-etua siitä,' että V-Sit-ti
olevansa kommunisti. Poliisin 'laa­timassa
luettelossa kommunisteista
poliisipäällikkö Gurry. on ^ i l ­moittanut,
että luettelossa on 25—30
nimeä — ei Osvvaldin nimeä ollut;
Lopuksi tuli tunteellinen yökcr^
hojen omistaja. Joka poliisin nenän
edessä ja miljoonien amerikkalnisr
ten seuratessa tapahtumaa televisi­osta
ampui Osvvaldin. Oswald ei
enää voi kertoa, tekikö hän murhan '
vai ci, tekikö hän sen omasta aloit­teestaan
vai toisten yllytyksestä vai
pakoitettiinko hänet sHhen QhkS
uhkaamalla teloituksellaT jostakin
muusta syystä, esimerkiksi vakoilus­ta.
Nyt hänet todettaneen ihuHtaa-jaksi.
Ainakin esimerkiksi Suomen
radion kirjeenvaihtaja flimaokaJui-tune
säbkötuQliin.
I 1
•HI
ii
i i i ^ 1
vat Rubin$teihVni<|fl]