Vapaus, June 28, 1966

              TT .T>T1T,T-T~ T. T.T.,Tr.T:r-T.,T;T T ".TT'"
\
Sivu 2 Tiistaina, kesäk; 28 p .— Tuesday, June 28,1966
1
V A P A US
( L I B E R T Y )
EOITOR: W . E K L U ND
T E L E P H O N E :
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 6. 1917
. MANAGER: ^ E . ^ U ^ I
O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6^<^,*^t^A. .
|>ablUhed thrloe weekly: Tu^days, Thursdays and Baturdäysby Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario^ Qfidaia.
MaUUifif A*i<i»'6ss: S O H 69
Advertlsing rates upon appUc^tlqPi tr^i)flati(^ fre^ of otiarf^. .
Authorlzed as second class maU by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
, M f m , t u ; r o( i h .•CANADIAN lANGUÄGEiPRESSi CLUB
TILAUSHINNAT:
ptgW<|aaBa: l vk. 19.00, 6 kk. $4.76 USA:ssa 1 rk. $10.00, 6 kk. $0.25
S kk. 2.76 Suomessa: 1 vk. 10.S0, ff kk. Ö.TO
^ Ke$än tärkein tehtävä
outoon kysymys, joko suurernm^st^ tai pienemmäätä-vä-'
liaifcaisesta tai jatkuvasta järjestötehtävästä, ne kaikki ovat
yhtä tärkeitä.
Mutta ajankohtaisuutensa vuoksi joku tehtävä voi olla
pjlljcm tärkeämpi kuin toinen. Toisin päin asian esittäen me
voimme sanoa, että esim. urheiluna on hiihto- ja kenttäurhei-iu
yhtä tärkeitä ja hyödyllisiä. Mutta kesällä on tärkeämpää
kiinnittää huomiota rata- ja kenttäurheiluun kuin hiihtoon,
ja päinvastoin.
. Tässä mielessä puhuen voimme todeta, että vaikka ker
säl^n a i k ^ on lukuisia hyvin tärkeitä järjestötehtäviä, ai­k
a ^ kansansuosiota osakseen, saavista Port Arthurin suur­juhlista
ja päättyen alueiden, osastojen ja seurojen juhliin
ja Idlpailuihin niin koko järjestöelämää silmällä pitäen kesä­kauden
tärkein järjestötehtävä yhtyy kuitenkin Vapauden ja
Liekin haasteryntäykseen.
Meillä ei olisi sanan varsinaisessa mielessä mitään muu­ta
kuin "hengistä pimeyttä", ellei kansalaisillamme olisi työ­väen
sanomalehtiä. Järjestötoiminta ja muHt tehtävät, lukeu­tuen
siihen toimintamme työolosuhteiden parantapiiseksi,
eläkkeiden korottamiseksi ja kansainvälisen rauhan puolus­tamiseksi,
jäisivät silloin lapsipuolen asemaan, jos täkäläi­sillä
kansalaisillamme ei olisi omaa sanomalehteä, jonka ei
tarvitse isoisia palvella ja kummarrella joitakin erikoistuloja
tavoitellessaan.
Tosiasia tietenkin on, että työväenlehtien julkaiseminen
ei ole tällä mantereella nykyoloissa mahdollista "tavallisten
liiketoimien" puitteissa. Niinpä Vapauden ja Liekin jatkuvan
toimintamahdollisuuden perustana on, että niille hankitaan
heinäkuun 1 päivänä alkavan haasteryntäyksen avulla vähin­tään
$7,000 lisätulot. Se on hinta, minkä me-joudumme kol­lektiivisesti
sanavapaudesta maksamaan; sillä ilman sitä tuli­si
lehtiemme ilmestyminen kyseenalaisiksi. Olisi tietenkin
toinenkin mahdollisuus, se, että kääntäisimme selkämme työ­läisten,
farmarien ja muiden pikkuihmisten toivomuksille
sekä rauhan asialle, ja ryhtyisimme erikoisilmoitusten ja
muiden talousetuisuuksien tavoittelussa hokemaan Suuren
Rahan lehtien ja propagandistien perässä "minä myös". Mut­ta
siinä tapauksessa Vapaus lakkaisi olemasta itsenäinen työ-väenlehti
ja tulisi sanan varsinaisessa mielessä tarpeettomak­si.
Toisin sanoen meillä ei ole mitään vaihtoehtoa. Yleisenä
käsityksenä näyttää eri puolilta maata tulevien .tietojen pe­rusteella
olevan se, että kaikkia muita menetyksiä voimme
kestää, mutta Vapaudesta ja Liekistä huolehditaan viimei­seen
asti niin, että Vapaus, mikä on ilmestynyt kauan ennen
pmita' täkäläisiä suomenkielisiä lehtiä, tulee ilmestymään
vielä pitkän aikaa sen jälkeen kun sillä ei enää ole suomen­kielisiä
kilpailijoita,
.Lehtemme edessä on todella suuri juhlavuosi. Canada
viettää 1967 satavuotisjuhlaansa; Suomessa vietetään samana
vuorma maan itsenäistymisen öOTVUotisjuhlaa. Suomen suu­ressa
naapurimaassa, Neuvostoliitossa, vietetään ensimmäi­sen
sosialistisen maan 50-vuotisjuhlaa. Ja samana vuonna — .
1967 — viettää Vapaus-lehtemme kultavuottaan, mikä yhdis­tyy
saumattomasti Canadan 100-vuotisjuhlien ja osaltaan
myös Suomen 50-vuotisjuhlan viettoon.
Vuosi 1967 on siis suuri juhlavuosi kaikille canadalaisille,
mutta Vapauden kannattajille se on kaksinkertaisesti tärkeä
merkkivuosi, koska marraskuussa 1967 tulee kuluneeksi 50
vuotta Vapauden perustamisesta.
Valmistautuessamme Vapauden kultavuotta ja maamme
100-vuotisjuhIia vastaanottamaan, on ensiluokkaisen tärkeätä
saada taatuksi se, että lehtemme voi taloudellisesti toiminta­kykyisenä
ja elinvoimaisena vastaanottaa tämän merkkivuo­den.
Tässä mielessä korostettiin Vapauden viimeksipidptyssä
yhtiökokouksessa sitä, että haasteryntäyksen, $7,000 tavoit­teen,
saavuttaminen ja ylittäminen on tämän kesän tärkein
tehtävämme, sillä ilman sen onnistumista jouduttaisiin'tilan­teeseen,
"missä lehtiemme ilmestyminen tulisi uhatuksi.
Lahjoittakaamme siis kukin kykyjemme ja mahdolli­suuksiemme
mukaisesti Vapauden ja Liekin talousaseman
turvaamiseksi! Antakaamme, haasteiden vyöryä niin, että sa­navapaus
saadaan täkäläisille kansalaisillemme turvatuksi
seuraavan vuoden ajaksi! ,
Kesän innoittavin juhla
• Juhannuksen ja Canada-päivän vieton jälkeen alkaa oi­kein
tosimielessä täkäläisten kansalaistemme valmistelut
-'Port Arthurissa heinä-elokuun vaihteessa vietettävään suur­juhlaan
— liitto-, laulu- ja soittojuhlaan osallistumista varten'
Alustavat tiedot eri puolilta maata viittaavat siihen, että
tästä kymmenennestä^yhteisestä urheilu- ja musiikkijuhlasta,
tulee meikäläisiä mittoja käyttäen todellinen suurjuhla, kult^
tuuritoimintamme kohokohta, mistä kaikki kansalaisemme
voivat olla ylpeitä.
Tätä, juhlaa on valmisteltu sanan varsinaisessa merki­tyksessä
koko vuoden. Seka- ja muut kuorot ovat valmistel­leet
omia erikoisohjelmiaan sekä niitä valtavia yhteisesityk­siä
mitä saadaan kuulla yhdistetyiltä naiskuoroilta, -mieskuo­roilta,
-sekakuoroilta sekä kaikilta kuoroilta ja orkestereilta
yhteisesti. Siellä saadaan nähdä värikkäitä ja todella sydän-
' tälämmittäviä voimisteluesityksiä, hyviä yksityisiä ohjelma­numeroita
ja kovia urheilukilpailuja.
, Kun juhlaan saapuu kansalaisiamme kaikkialta Ontarios­ta,
Quebecista ja aina British Columbiasta sekä rajan etela^
puoleltakin asti, niin juhlaväen tyydyttämiseksi on järjestet­ty
mahdollisimman monipuolisia tilaisuuksia. Ennakkotieto­jen
perusteella voimmekin todeta, ^ttä näitä "kaksipäiväisiä"
Atlantin liiton saumat ovat ra­koilleet
jc pitkän aikaa, mutta
vauhti Qnkvlpvap vuoden i4kai3t«
kU^tymistätiii, lailitynyl,; i^^npe.
fin de <3«ull«n Ranskiu' it^tSyty-'
misliikk^estä alkanut ,uudellee,n-arviointi^
on levinnyt muihin At-
I(iniin;iii(oji maihin j% heimnniit
myös vastapooliin. Varsovan Ui­ton
piirigs^Romjmiliä pälmlnis-tff|
i^ Nicola? c:«an^setiii ^9(uk^
Biapa, '
Ybj^m^ mn^ erlmuptolsil^ ja
•sisältöisille esiintymlsiUe on to-teaPMip;
potaliittoje4 ailta (DID ol|i.
844)9 9Jla(u9 on ilmaistu myös
YK;n i«riiK|ep yhteydessä ItatsQt-tgeul^
eUH U m^ailmanaödai)
v^lttaJ^val^Piep laaUmat P^hja-p|
irvat^k|let pe^tävJit. \vmn9
1949 perustettu Athwti<| WttQ
(NATO) ja sen vastapainoksi syn­tynyt
VaFsovan-liitto olivat alku-_
jaan ilmauksia voittajavaltojen
eFimielisyydest», sittemmin ne löi
vSt kiinni jaon itään ja länteen,
*%olmannen maailman" llmef
tyminen kuvaan Aasian ja Afri­kan
maiden Itsenäistymisen myö­tä;
sotatekniikan kehitys ja risti­riitojen
' ilmeneminen : kummassa­kin
pääleirissä ovat jo pitkän ai­kaa
kaivaneet maata itä-länsi ase­telman
alta. Mutta rakenteiden
murtumisprosessi on ollut erityi­sen
nopeata viime viikkoina.
Ranskan ja de Gaullen osuus
tässä rapantumisprosessissa on ol­lut
näkyvin. Se qn saanut osak­seen
niin laajaa huomiota, ettii
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Rafael Pitkämäki, Toronto, Ont.,
täyttää perjantainaj heinäk. 1 päi­vänä
65 vuotta.
Hulda Saari, Port Arthur, Ont.,
täyttää lauantaina, heinäk 2 päi­vänä
71 vuotta.
Alfred Saari, Pc rt Arthur, Ont.,
täyttää sunnuntaina, helnäKuun 3
pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Fiatin lisenssejä
niyösUSAtte ^
Westinghouse Electrical Corp.
ja Fiat-yhtiö ovat allekirjoittaneet
lisenssi- ja teknisen avustussopi­muksen,
joka suo Westinghouselle
oikeuden Yhdysvalloissa valmistaa
Fiat-dieselkoneita laivakäyttöön.
Tästä uutisesta ilmoittivat 12.4.66
:Westinghousen meriosaston' pääjoh­taja
A. L. Bethel, Synnyvalesta, Ka­liforniasta
ja Fiatin edustajat
Vicent Garibaldi, New Yorkista.
Fiat tulee antamaan Westinghou-sen
meriosastolle tarvittavan tekno­logian
kaksitahtisten, yksilöimisten
dieselkoneiden aina 30,000 jarrutet­tuun
hevosvoimaan asti valmistami­seen.
Fiatin maailmanlaajat koke­mukset
Jaivakoneista asetetaan Wes-tinghousen
kä.ytettäväksi laitteiden
tehokkaan huollon takaamaan. Yhti­öt
tulevat siis vaihtamaan teknolo­gisia
tietoja.;
"Ulkomaisten laivojen laajalti
käyttämät dieselkoneet ovat kiin­nittämässä
Yhdysvaltain laiva johta­jien
huomion puoleensa", sanoi her­ra
Bethel," alkaessamme valmistaa
diesellaivakoneita voimme nyt tarjo­ta
täydellisen valikoiman laivakäyt-tölaitteita,
mitä mikään muu Yhdys­valtain
liike ei voi tehdä. Meidän
Synnyvalen tehtaassamme, jossa on
1.400.000 neliömetriä lattia-pintaalaa
voimme helposti käsitellä tätä uut­ta
suurta tuotetta , herra Bethel sa-noi.
•:
Fiat on rakentanut dieselmootto-reita
59 vuoden ajan. Sen diesejlalt-teet
antavat voimaa 19 eri maan lai­voille.
Westingliousen j a Fiatin lisenssi­järjestelyt
ovat peräisin jo vuodeh
ta 1948, jolloin yhtiöt allekirjoitti­vat
sopimuksen Westinghousen jääh
dytyslaittecn valmistamisesta Itali­assa..
Vuonna 1954 Westinghouse antoi
Fiatille lisenssin kaasutuThiinien
valmistamiseksi Italiassa. Kolme
vuolta myöhemmin Fiat sai Iisen.s-sin
ydirirbaktöreiden valmistami­seen
suurjuhlia vietetään todellisuudessa
neljättä päivääi Perjantaina, heinä
kuun 29 pnä. on vastaanottotanssi;
lauantaina ulkoilmajuhlat ja kilpailut
sekä illalla juhlanäytemä; sunnuntai­na
jatketaan ulkoilmajuhlia ja urheilu­kilpailuja
ja päivä päättyy suureen
iltakonserttiin; ja iopuksi maanantai­ta
vasten yöllä on suuret jaähyväis-tanssit.
^-
Ei sjis ole lairikaan ihme, vaikka
kansalaistemme keskuudessa on jo yhr
tenä yleisempänä keskustelunaiheena
että miten saadaan lomat ja matkat
järjestetyksi niin, että päästään kuu­kauden
kuluttua Port Arthurin suur­juhliin,
mnideii voimien vahtaava elUnty^:
mipen mi j&änyt varjoon.
Ilmap.|8^ |iokoD8)statMt«8 »ii
tilanne ku|[tenkaaD Qlisi n7kyl8ep-kaltainen:
de Gaulle ja Ranska
yksin eivät kykene NATOa tai so-
UlasIiUtojärjestelraP Icptämaan.
Jo parisen vuotta sitten aloitti­vat
Tanskassa muutamat vapaamie­liset
yliopistopiirit Atlantin-liiton
perusteiden tarkastelun..Tanska on
myös esittänyt eurooppalaista itä--
länsi-turyallisuusko|iferenssia. Myös
Norjassa on esiintynyt valmeutta
ottaa uudelleen harkittavaksi NA'
TOon kuuluminen nyt kun järjes­tön
sopimuskausi. <1960> lähestyy
loppuaan. Brysselirsä äskettäin pi--
-detty NATO-kokous,sp3vuttii)äen-näisen
yksimielisyyden — sen jäl­keen
kun USA:n ulkoministeri
Dean Rusk on yksltylEpuhutteluissai
"pannut järjestykseen" niin Norjan
Kreikan, Portugalin kuin Belgian­kin.
Ransk-i kohtasi vastassaan yk-siraieliselcsi
pakotntun NATO-rinta­man
ja taipui. Kysymys oi', kuiten­kin
vain teknisestä yksityiskohdas­ta
kokonaisprosessissa, joka kulkee
kulkuaan.
YKSIMlEUNEN RANSKA
Ranskassa ovat de Gaullen NA­TO-
politiikkaan yhtyneet myös hän­tä
vastustaneet voimat. Yhdistyneen
vasemmiston presidenttiehdokas
Francois Mltterand lausui tk. 12
pnä, että sekä NATO- että Varso­van
sopimus kuuluvat menneisyy­teen
ja että Ranskan on etsittävä
muita turvallisuustakeita. Mitterand
toivoi samalla mielipiteiden vaihtoa
Itär ja Länsi-Euroopan välille. Sa­mana
päivänä puhunut Ranskan
sosialistipuolueen pääsihteeri Guy
Mollet on myös nikonut aikaisem­pia
käsityk.f.iään ja katsoi nyt ole­van
mahdollista Juoda Eurooppaan
olosuhteet, jotka tekisivät NATOn
ja Varsovan liiton olemassaolon
'hyödyttömäksi". Mollet suositteli
hyökkäämättömyyssopimusta näi­den
sotilasliittojen välille ja toisaal­ta
rauhanomaista rinnakkaiseloa
kannattavien valtioiden yhteistä
konferenssia. Näin on koko Ranska
— kun kommunistisen puolueen
asenne on selvä — samassa rinta-,
massa vaatimassa NATO-perustei­den
tutkimista ja uusiin turvalli-suusedellytysten
luomista.
CANADA, PORTUGALI,
TUR,KKI
Samana kesäkuun sunnnuntaina
puhui myös Canadan Lester Pear­son,
joka niinjikäMn piti NATOn
perustaa vanhentuneena ja sotilas­liittoja
menneisyyteen kuuluvana.
Myös Portugali ja Turkki, jotka
Canadan lailla ovat NATOn jäse­niä^
ovat eri tavoin ilmaisseet nur­jamielisyyttään
NATOa kohtaan,
Portugalin sotilasdiktaattori Anto­nio
de Oliviera Salazar on ilmoitta­nut
USA:llc pitävänsä NATOa nyky
tilanteen vaatimuksia vastaamatto­mana
ja "tuhoisten seurausten"
lähteenä ja Turkin tiedetään käy­vän
neuvotteluja NATOn joukkoja
koskevien sopimusten muutamises-ta.
Turkki on myös ollut tyytymä­tön
siihen tapaan, millä suuret län­tiset
NATO-maat ovat suhtautuneet
Kyprokseen Kypros-kiista on jat­kuvasti
Kreikan ja Turkin, kaliden
NATO-maan, välillä erottavana te­kijänä.
NATO perustettiin aikoinaan
"idän uhkaa vastaan". Kuluneet
vuodet ovat kuitenkin osoittaneet,
ettei tällaista uhkaa ole. "Kukaan
ei kii.stä, että idän uhka vähenee",
toteaa Frankfurter Rundschau käsi.
tellessään äskeistä NATOn ulkomi­nisterikokousta,
Lehti toteaa, että
avoimen välirikon välttäminen tässä
kokouksessa "ci anna aihetta eri­tyiseen
toiveikkuuteen".
NATOn" tärkeimmiksi rnkcnne-osiksi
näiden selvien vetäytymis-liikkeiden
jälkeen jäävät USA,
Englanti ja Länsi-Saksa, jotka ta­loudellisesti
ja sotilaallisesti ovat
liiton voimakkaimmat maat. Niiden­kin
piirissä on käymistilaa.
Länatr^Saks^n ulkqnuid^^eriniöer-hard
l^hröderin auiuiitehniln VOL
kuulunut suhteiden luontineniliSI
Euroopan maihin ja väitetään; että
Schröderin aloitteesta piisi vireillä
varovaisia tunnusteluja sotilaallisen
höllentämisen mahdollisuuksista
Keski-Euroopan ' alueella. . Äsken
Dortmundissa sos.dem.puolueen pu­heenjohtajaksi
vakuuttavalla ään­tenenemmistöllä
valittu Willy
Brandt on viime aikoina kerännyt
itselleen pi<?teitä länsi- itä- puhuju-vaihdon
läntisenä aloitteentekijänä
ja varakansleri, vapaiden demo­kraattien
Eirch Mende- on niin
ikään ahkeroinut uU$ien teiden et'
sinnäs^ä. Viimeisih osoitus siitHi,
että yleinen mielipide Länsi-Saksas­sakin
odottaa Bonnilta aloitteita,
oli kristillisdemokraattisen liitto-päiväryhmän
puheenjohtajan Rai­ner
Barzelin esiintyminen Saksan
kysymystä koskevine-propaganda^
ösityksineen.
WILSONIN TAKAMAA.STOT
. Englanni!'. asema ja asenne on
toinen. Oppositiossa ollessaan Ha­rold
Wilson esiintyi melkoisena
rauhanpalmun heiluttajana Saksan-kysymyksessä.
Pääministeri Harold
Wilson sen sijaan oii maksutasevai­keuksien,
punnan .'aaran-alaisuuden
ja Malesian takia ollut "amerikka-laisempi
kuin amerikkalaiset itse"
tukien UPA;n NATO-politiika ja
sen sotaa Vietnamissa. Hänen oman
puolueensa piirissä vaikuttaa kui­tenkin
voimakas vascmmistosiipi,
joka puhaltaa samaan hiileen maan
johtavien talouspiirien kansa vaa­tiessaan
muutosta "Suezista itään"
-politiikkaan. Englanti käyttää tänä
vuonna 601 miljoonaa puntaa
(5,445 niilj nykymarkkaa) puolus­tukseen
m.-ian rajojen ulkopuolella,
pääosan (317 milj. puntaa) alueilla
jotka sijai.^evat Suezin itäpuolella.
Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun
Englanti on taloudellisessa kriisi­tilassa
ja teollisuuden modernoimi-sen
tarve on kipeä. Englanninkaan
kansalliset edut eivät tue sotilaspo-
(Jatkuu seuraavalla sivulla) ,
Mitä mmt sanovat
KALLIS OPPlfVmifl^
•Yhdysvaltain aseima Vietnamissa tulee päivä päivältä yhä vararik-kpisemmaksi.
Aikana jolloin Washingtonin tärkeimmät liittolaiset pitä­vät
lidääntyvässä< määrässä vaikeana Yhdysvaltain ohjelmien tukemisen,
ihmiset, jolta Wa8hington olettaa pelastavansa kommunismilta, kääntä­vät
yhä suuremmassa määrässä selkänsä puolustajilleen . \ .
Kaikessa tässä surkeudessa on vain vähän tukea olettamiikselle, että
kommunismia voidaan parhaiten vastustaa suurpiirteisellä sotilaallisella
interventiolla. Jos vastaisuudes.sa ei tule enää uusia Vietnamia, tämä on
läksy, minkä Wa8l^ingtonin täytyy oppia,
• Toronto Globe and MaiL
EI MITÄÄN VAIHTOEHTOA
Jos me mielisimme saavuttaa tavoitteemme Vietnamissa, se ei voi
tapahtua voiman, yaan hyvän tahdon avulla. Me olemme kansakuntana
riittävän suuri ja voimakas vetäytyäksemme sieltä pois suurempaa hä­määntymistä
kohtaamatta. Meidän ohjelmamme ovat olleet (Vietnamis­sa)
provosoivia ja ne ovat saattaneet meidän huonoon valoon maailman
silmissä; ^Me olemme menettämässä useimpien maiden ystävyyden j a .
kunnioituksen . . .
Maailman kansat ovat jakaantuneet monella tavalla — on rikkaita
ja köyhiä kansoja,' kapitalistista Ja kommunistisia sekä valkoihoisia ja
ei-valkoihoisia kansoja. Vuosien kuluessa voidaan joitakin näistä eri­koisuuksista
poistaa, mutta toisia ei voida. Multa huolimatta siitä min­kälaisia
eroavaisuuksia on olemassa, meidän täytyy oppia elämään yh­dessä
maailmassa mikä on paljon kutistunut nykyaikaisten tiedonanto-laitosten
ja nopeiden kulkuvälineiden ansiosta. Ydinasesodan varjossa ,
ei ole vaihtoehtoa rauhalliselle rinnakkaiselolle. Se on meille ainoa keino
olemassaclorame säilyttämiseksi. ~ Amalgamated Clothing Workers
union pääsihteeri Frank Rosenbloom unionsa äskettäisessä edustajako­kouksessa.
Suomesta menee
läiskonferenssiin
HelsinkL ^ Malmössä Ruotsissa
helmikuun 5—6. päivänä pidetyssä
Itämeren maiden, Norjan ja Lslan-nin
Työläiskonferenssin pysyvän
komitean kokouksessa päätettiin IX
työläiskonferenssista, joka pidetään
Rostockissa 14—15. päivänä heinä­kuuta
1966. Suomessa valmistellaan
tähän konferenssiin osanottoa Am-mattiyhdistysväen
Ratjhantoimikun-ta;
yhdessä ammatillisten paikallis-järjestöjen
ja eri ammattiosasto­jen
kanssa. Työläiskonferenssi pide­tään
perinteellisesti Itämeren vii­kon
aikana 10—17. päivänä heinä­kuuta.
Suomesta osallistuu työvä-enkonferenssiin
85 valtuutettua ja
kun tähän lisätään vielä kutsuvie­raat,
py.syvän komitean jäsenet ja
tulkit, on koko suomalainen ammat
tiyhdistysvaltuuskunta 110 henkilöä.
Työläiskonferon-ssista on muodos­tunut
jo perinne, joka lujittaa ja
lähentää ammatillisten järjestöjen
yhteistyötä Itämeren alueella. Ta­voitteena
on ennen kaikkea rauhan
säilyminen. Työläiskonferenssissa
on tänä vuonna kaksi alustusta. En­simmäinen
"Ammattiyhdistysten
yhteisymmärrys ja yhteistyö Itäme­ren
alueella — Euroopan rauhan
yarmi.stnmisen tärkeä edellytys"
pitää Tanskan työmiesliiton entinen
puheenjohtaja Alfred Pedersen, loi­sen
alustuksen "Ammattiyhdistys-demokratia"
pitää toimittaja Peter
Baumöller Saksan liittotasavallas­ta.
Tämän lisäksi on ensimmäisenä
konferenssipäivänä esitelmä "Soli­daarisuudesta
kehitysmaiden kans­sa
Aasiassa ja Afrikassa" alustajana
fll.kand Tor Engström Ruotsista.
VAlMtSTAimiMÄnOHUUS fl
SELITÄ SAKSAN TAPPIOITA
MarsalJkka Gretshko esittää ikäsityksiään
toisen maailmansodan lopputifloksista
Moskova. — Saksan Neuvostoliir
ton vastaisen hyökkäyksen alkami­sen
2S-vuotisnäivän johdosta on Neu­vostoliiton
lehdistössä julkaistu vii­me
päivinä useita artildkeleita, jois­sa
jatkuu rajankäynti toisen maail­mansodan
taoahtumista. Kirjoitta^
jien joukkoon on yhtynyt myös Var­sovan
liiton asevoimien komentaja,
marsalkka Andrei Gret.shko, joka
esittää Neuvostoliiton sotilas poliitti­sessa
aikakaus julka^ssa mielipitei­tään
toisen maaibnansodan strategi­asta.
Gretshko ei yhdy niihin käsityk­siin,
joiden mukaan Saksan murs­kaava
tafpio oli selitettävissä sen
V a 1 m i st autuotattomuudella hyök­käykseen
Neuvostoliittoa vastaan.
— Hyökkäystä valmisteltiin suunnir.,
tehnällisesti ja kaikella sillä taidol­la,
mihin Saksan pääesikunta kyke­ni,
lurjoittaa Gretshko.
Gretshko syyttää länsivaltoja Hitle­rin
tukemisesta toisen maailmansodan
valmi.stelun aikana: — Ilman amerik­kalaisia
ja englantilaisia lainoja, i l ­man
Versaillesia, Lokamon ja Myn-chenin
politiikkaa fasistisen Saksan
vallanpitäjät eivät olisi rohjenneet
aloittaa maailmansota eivätkä Saksan
asevoimat olisi voineet koota vuoteen
1941 mennessä jättiläismäistä sotapo-tentiaalia,
kirjoittaa Gretshko. Hän
puuttuu luonnollisesti myös kysymyk­seen
Neuvostoliiton valmistumisesta
toiseen mailmansotaan. Tämän kysy­myksen
suhteenhan Neuvostoliiton so-tatieteilijäin
ja muistelmankirjoitta-jien
keskuudessa on ollut kaksi jyr­kästi
. toisistaan . poikkeavaa Hnjaa.
Toiset ovat selittäneet neuvostoarmei­jan
taltiot ja suuren perääntymisen
ainoastaan lositavaksi taktiikaksi, tois-
9,600 Vietkongin
puolella 33 kk:ssa
Tokio. — Pohjois-Vietnamin uu­tistoimisto
tiedotti, että tämän
vuoden kolmen ensimmäisen kuu­kauden
aikana tuli melkein 9.600
Etelä-Vietnamin armeijan sotilas­ta
ja 20 upseeria Victkongin puo­lelle.
Heitä oli siten melkein 2.000
enemmän kuin viime vuonna.
ten mielestä neuvostoarmeiia oli täy­sin
valmisuiinaton suuriin taisteluihin.
Gretshko valitsee keskitien. Hän sa­noo,
että ei saa ajatella niin, että
neuvostoarmeija olisi ollut täysin toi­meton
sodan aattona, mutta toisaalta
ei saa liioin vaieta suurista epäkoh­dista
sotaan valmistumisessa. Hän
mainitsee mm. armeijan lukumäärän
nopean kohottamisen, mutta toteaa,
että valmistautumistoimenpiteitä ei
johdettu loppuun saakka^,
Gretshko puhuu myös yllätyshyök­käyksestä,
joka vaikutti kielteisesti
neuvostojoukkoihin. Neuvostoliiton tie­dustelijat
kykenivät aikanaan hankki­maan
.paljon tietoja odotettavissa ole­vista
hyökkäyksistä, asevoimien mää­rästä
ja hyökkäysajasta. — On mie­lenkiintoista
todeta, että 11 päivää sen
Jälkeen kun Hitler teki lopullisen
hyökkäyspäätöksen Neuvostoliittoa
vastaan (tämä tapahtui joulukuun 18
pnä 1940) tämä asia ja päätiedot sak­salaisten
päätöksistä olivat meidän
tiedustelulaitostemme tiedossa, kir­joittaa
Gretshko.
Kuitenkin Stalin perusteettomasti
aliarivoi niitä eikä uskonut Saksan
hyökkäävän kesäkuussa 1941. Tämä
johti myöhästymiseen ja virheellisiin
päätöksiin eräissä maan puolustusta
koskevissa periaatekysymyksissä mar­salkka
huomauttaa.
— Täytyy, murheella havaita, että
eräs sodan alkuvaiheissa tapahtunei­den
epäonnistumisten syy on virheis­sä,
joita korkein sotilaallinen ja po­liittinen
johto teki. Stalin .hänen lä­himmät
apulaisensa, puolustusasiain
kansankomissariaatin ja pääesikunnan
johtajat ja myös tiedustelulaitos teki­vät
suuren virhelaskelman sotilaallis­strategisen
tilanteen arvioinnissa,
Gretshko kirjoittaa. Hän pitää eräänä
virheiden syynä yksilöiden tekemiä
päätöksiä ja kollektiivisuuden puutetta
Eräänä esimerkkinä Gretshko mai­nitsee
sen, että taisteluvalmiusmää-räys
annettiin neuvostojoukoille vasta
myöhään kesäkuun 21 päivän iltana
1941. Seurauksena oli se, että raja-alu­eella
olevista joukoista paikoillaan oli
vain 56 divisioonaa, vaikka kaikkiaan
käytössä oli 170 divisioonaa. Muut oli­vat
joko marssilla tai vasta kokoamis-keskuksissa.
Gretshko korostaa, että
nykyisin on ryhdytty kaikkiin tarvit­taviin
toimenpiteisiin yllätyshyökkäyk­sen
ehkäisemiseksi.
PÄIVÄN PAKINA
VERENIMIJÖITÄKIN ERI SORTTIA
— Amerikkalaiset ovat Vietna­missa
käyttäneet kaikenlaisia kau-
-huaseila, lukeutuen niihin napalm
myrkkykaasu ja "Lazy Dog" oh,
jukset. Mutta mikään niistä ei
ole tuottanut voittoa amerikalai-sille^_
Niinpä he ovatkin nyt tur­vautuneet
i-cserviinsä r-^ lutee-seen.
•
—- Teoriana on, että luteen ih-misveren
himoa voidaan käyttää
viidakossa olevieti yietkong-sis-sien
vainuamiseen.
" - T ä s s ä amerikan tieteen vii-meisimällc
saavutuksella on julma'
tarkoitukscnmukaisutensa ja
myös oma naurettavaisuutensa.
Kaikkein suurimpia verenimijöitä
ovat Vietnamissa olevat apierik-
_-kalaiset mjlitari.stit. He sivuutta­vat
luteetkin ihmisveren himossa.
— Morhing Star lehdsn toimltiis-kirjoituksesta
kesök. 8 pnä 1966.
Amerikkalaisten militaristien
ja luteiden lisäksi Vietnamin kan­san
vaivana ja kirouksena on kui­tenkin
nutltakin verenimijöitä.
Jotta ei lehteämme sytettäisi täs­sä
vasemmistolaisuudesta" tai pe­räti
"punaisuudesta", mc p y y ­dämme
kyntää toisen v.nsikalla lai­naamalla
sanatarkasti otteita to-rontolaisen
Star lehden tunnetun
kirjeenvaihtajan Mark Gaynin
Saigonin kirjeestä, mikä julkais­tiin
mainitussa lehdessä kesäkuun
11 pnä: Siis miijtta mutkitta mi-.
Gaynin nimeen:
— Täkäläisen lentokentän tulli-virastossa
vierailleet läntiset diplo­maatit
näkivät tulljtarkastajan .
punnitsevan pieniä njuovipusseja,
joissa kussakin oli 3 tai 4 kulta-
• nokaretta. ./••V.-
-— Kultaa oli aikaisemmin päi­vällä
löydetty saapuneen lentoko­neen
miehistöön kuuluvien ja joi-joidenkin
matkustajien peräsuo­len
päistä; Yhteen koottuna näistä
kultanokcrpista inuodositui melko
cjrvoHas, luhqn.sicn dollarien arvoi­nen
summa.
— Tämä kulta edustaa yhtä
oiretta monista niistä ialouBsai-rauksista,
mitä hallitur yiitti pa­rantaa
devalvoinalla (alentamal­la
sen arvon)" piostren . . .
— Tänään, 72 tunnin kuluttua,-
näyttää olevan jonkun verran epäi-lisesti
ja tuntemattoman määrän
miljoonia mustasisa pörssissä.
-— Tämänaamuisissa lehdissä i l ­moitetaan
asuntoapartmentleja
$800—$1,000 kuukausi-vuokralla.
Saigonissa vallit.<'ee korkeasuhdan­ne
r-r hotelli- ja kerrostaloja ko­hoaa
kaikkialla. Hyvä yrittäjä voi
-toivoa sai'vansa sijoituksensa ta­kaisin
18—24 kuukaudessa niistä
lyä, tuleeko tämä parannuskeino ylöttöniistä vuokrista, mitä hän
toimimaan — tai onko annettava amerikkalaisilta perii,
vieläkin voimakaampia lääkkeitä. — Yhtenä tuloksena on^kaik-
Selostetluaan lyhyesti Saigonin ; k i e n tavarain ja palveiujen hinto- .
mustan pörssin toimint{,a mr. jen nousu. Nykyinen hintaindeksi
Gayn jatkaa: on tasaluvuissa noin 70 pros. kor-
— Paradokslsesli (eriskummal­lisesti),
amerikkalaiset, jotka pitä­vät
Etclä-Vietnamiä taloudellisesti
Jjengissä, vaikeuttavat paljon ta-
'lousparanr.usta. -^yynä on se, että
siellä on liian paljon araerikka-laisla
ja sikäläisten standarttieu
mukaan he ovat liian rikkaita.
— Amerikkalaisia asevoimien
miehiä on siellä 275,000 ja viikon
kuluttua useita tuhansia enem­män.
:
— Täällä on niyösusoitq tuhan­sia
amerikkalaisia hyvinvoipia si­viilejä.
Yhteenlaskien he kulutta­vat
viikottain $15 miljoonaa viral-,
keanipi mitä se oli 12 kuukautta
sitten, Ja lauantsMnen devalvaatio
tulee nostajinaah hintoja kolman­neksesta
puoleen asti seuraavien
viikkojen aikana . . .' .
Näin sitä "autetaan" verenimi­jäin
toimesta Etelä-Vietnamin
väestöä rintaman takana.
Mahdollisesti amerikkalaisten
myötävaikutuksella' ja toimesta
Saigonissa pystytetyt mustat pörs­sit
löytävät "liiketoimiensa" edis- ,
tämiseksi yhlä päteviä tieteellisiä
reservejä kuin on ihmisverta vai­nuava
ludo nyt kehitettävänä ken­raalien
avuksi. -^Känsäkoura,