Vapaus, June 28, 1966

              aiitiiiciiiuiiiiiiiiaiiiiiiiiiiiiaiiimmtiiciii imniiiitiiiuui
SUOMEN UUTISIA
Sopimusteksti
hyväksytty TULn
liittotoimikminas^^
, Helsinki. — TUL:n ja SVUL:n
rieuvottelijain hyväksymä sopimus-suositus
kaikkia urjieilunaloja kos­kevasta
avoimesta kilpailutoimin­nasta
hyväksyttiin yksimielisesti
viikko sitten pidetyssä Työväen Ur­heiluliiton
liittotoimikunnan ko­kouksessa.
Samalla päätettiin kut­sua
30. 6. koolle TUL:n liittoneu­voston
kokous, jolle liittotoimikun­nan
päätös alistetaan hyväksyttä­väksi.-
.
Sopimustekstin mukaan ovat avoi­mia
kilpailuja ainoastaan SVUL:n
erikoisliiton luvalla järjestetyt. Sen
sijaan TUL saa entiseen tapaan jär­jestää
kansainvälisiä, kansallisia ja
piirikunnalllsia kilpailuja, mutta
näi(Jen osanottajiksi eivät SYULn
erikoisliitot anna lupaa omille ur-heilijolleen.
Maailman tuimilta
MAJOITTAJANA
on poliisilaitos melkoinen tekijä. Hel­singin
poliisilaitoksen tilastt»t viime
vuodelta , kertovat, että sikäläisillä
pahnoilla vietettiin viime vuonna kaik^
kiaan 41,000 yötä. Se on melkein en
nätys, sillä vain vuonna 1963 majoitet-;
tujen luku oli suurempi, 42,000 pahnar
laista.
Jos lukuja verrataan esimerkiksi
oululaisten hotellien vuosittaiseen ma^
joitusmäärään, niin kyllä luku tuntuu
korkealta. Oululaisissa hotelleissa yör
pyy vuosittain n. 70,000 henkiöä, joten
helsinkiläisten pahnalaisten määrä on
enemmän kuin puolet siitä: Tieten­kään
kaikki eivät ole helsinkiläisiä ja
jokunen putkaan majoittuneista voi
olla jopa todellinen turistikin.
Luulisin, että poliisilaitokselle tuo
yövieraiden pito sitäpaitsi on taloudel­lisesti
kannattavaa. Jokaista juopunut­ta
kohti tulee nimittäin sakko, joka
useimmiten on korkeampi kuin hotel­lien
vastaavat majoitusmaksu. Eikä
palvelu suinkaan tule - niin kalliiksi
kuin hotelleissa.
' Joissakin maissa koko putkasystee
mi enkin rakennettu hotellipohjalle.
Humalaiset viedään näihin poliisien
hotelleihin ja sakkoa ei humalaiselle
määrätä, mutta sensijaan korkeahko
maksu yöpymisestä näissä /hteiskun-nar.
hotelleissa. Tiefenkin Iqjputuljs
on sama, mutta siistimmältä kuulos­taa
sanoa, etä on viettänyt yönsä po­liisin
hotellissa kuin jos joutuu sano­maan,
että on viettänyt sen putkassa.
- J-o.
VIIDET KAKSOSET
Italiassa on samalle avioparille syn­tynyt
joku aika sitten viidennet kak­soset.
Aviopari on nimeltään Giangre-co.
Kaksoset ovat syntyneet viimeis­ten
kolmentoista vuoden aikana. Tie­dossamme
ei ole ,onko perheellä lainr
kaan sellaisia lapsia, jotka olisivai
syntyneet ilman seuralaista.
Useampien kaksosten syntyminen
samaan perheeseen ei suinkaan ole
mikään italialainen ilmiö, vaan saman
laisia tapauksia on todettavissa myös
-muualla, joskin viisien kaksosten il­mestyminen
samaan perheeseen on tie
tenkin jo harvinaisuus.
Asiamiesten ja
Naisten Viirin
tilaajien hiK m!
Naisten Viirin kustantaja» Työmies
Society ilmoittaa, että lehden t i ­laushintoja
on korotettn syysknan
1 päivän
Naisten Viirin uudet tilaushinnat
Canadaan tilattuna ovat Canadan
rahassa seuraavat:
1 vuosikerta
6 kuukaulla .
$5.95
$3.25
Tilauksia täällä vastaan ottavat
Vapauden ja Liekin asiamiehet tai
voi tilata osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
Box 69 Sudbury, Oni.
Kilpavene rjljähti
rinen kilp^vi^öe r^^hti vi|lti(0 sit­ten
sunnu|ital|i8^ k;ipaliu|eD ay^^a
Washin|tonssa jadaksi imiul^ ajoi
yhteen.;" Veneidi^ii ^hjnpj^t Sft^vpt
kaikki sut;inan«8/;yi|6ibejstä oli Yh-dysväJt^
ipi Holrairjfeertainea mestari
Ron Miisson.
Mussqiiin vene räjähti 256 Jcilö-metrin
tuntinoppHdessa katsastus-laiturin
;iBdessä. Toinen onnettomuug
sattui, l^un vene nousi ilipagn kil­pailun
pikana ja toiiiep ajoi ^eij
päälle. —
Verfi sai
4 kymppiä
Praha, — (KU — Ceteka) Olym­piakisojen
kolminkertainen Vera
Caslavska valtasi viiko sitten jo nel-jänaen
kerrpn Tshekkoslovakian
taitovoimistelun yleismestamuden.
Häikäisevin hänen esityksistään oli
Bedrich Smetanan säveltpipän Mol-daun
säestyksellä suoritettu vapaa­valintainen
pertnantOrOhjelnDa, jos­ta
neljä tuomaria antoi pyöreät
kymmenen pistettä. Elsltyksen on jo
täytynyt hipoa siis täydellisyyttä.
Veran pistemäärä kokonaiskilpai­lussa
oli 78.95. Seuraaviksi sijoit­tuivat
Jaroslava Sedlackova 77-2& ja
Marie Krajcirouva 77.15. %
Mestaiuuskilpailuissa Vera Ca:
slavska otti myös kaikki telinevol-tot
nimiinsä vakuuttavalla tavalla,
joten kultamitalien määräksi tuli
yhteensä viisi.. Hypyistä Vera sai'
19:65, puomilta 19-70, nojapuilta
19.80 ja permannolta 19.80 pistettä.
Kilpailujen jälkeen nimitettiin
11 naisvoimistelijaa erityisvalmen-nukseen
Dortmundissa pidettäviä
MM-kilpailuja varten. Tähän sisä­renkaaseen
kuuluvat Vera Caslav­ska;
Jaroslava Sedlackova, Maria
Krajcirova, Jana Kubikova, Jindra
Kostalova, Bohumila Rimnakoya,
Hana. Liskova, Eva Svetlikova,
Zdenka Hubenai iMroslava Skle-inckova
ja Hana Vorlickova.
TORONTON
KUULUMISIA
Toronto. T— Finlandia kuoro jär­jestää
heinäkuun 17 päivänä ,Tar-molassa
pidettävän "Pikku-laulu-juhlan'..
Joseph P. Thompson hautaustoi­misto
on muuttanut (100 Carlton
St. Toronto, Ont.), uuteen^ tilavam­paan
ja uudenaikaisempaan huo-neustoon.
Paikka on yksi bloki
länteen entisestä paikasta.
• • •
Hyvät olivat julvannusjuhlat Tar-molassa
.Monet kiitokset asianomai­sille.
Samat sanat sunnuntaisesta
tilaisuudesta.
Selvyyden vuoksi on vieläkin sa­nottava,
että Port Arthurin suur­juhlaan
ei mennä Torontosta bus­sikyydillä,
vaan yksityisautoilla.
Jos jollakin on tilaa autossa, häntä
kehoitetaan ottamaan yhteyden Don
haalin talomnieben kanssa, puhelin
HO5-0162.
Finlandia kuoron harjoitus on
torstaina, heinäkuun 7 päivänä klo
7 illalla.
Saimme jd uudistaa Tarmolan
hiilimurskarataa ja 100 m oli puoli
tyydyttävässä kunnossa. — Siellä
tekaistiin liiton kaksi ennätystäkin.
— N.
|»r«9idfntti ICell^kopen mattiusti
'|'9i^aVail^u pre^iderilti Ur))o Kek-i:
oni}|i, 500; yiebcttfi ja kokonainen
^ikiinta täysi' ja puoUajin^attimai-
»ia kalflnq^fr^ajia r-T kqikHi Laer-d^
l^^n lohien päänmenoksi — laskeu-tijlvat
^npeUis^stii m9anajnt4i-aamu-
(20,6.) f Q kilometrisi päissä Os­losta
sijaitsevalle G^r^emt^n soti-la
§k«ntälle.
Presidentti I^efckospn kalastus-vaaliko
Npvjaan 9l{coi täsi^iällisen
Qik{(tautmi nmerkeigsä. Finnairin
SupervCareveli^ saapui uiinuutilr
le^it, keq^^ä kiir^hdlittiin ^uoraan
Suomii) suurläheiystpn säui|pan vir-kis^
viib iöylyihip ja edelleen ku-pinga^
QlayihSkaugun[iiD linnassa
igrjo^maUe lounaalle.
XiPunaalta presidentti ^euruei^
neen lähti suoraa tietä Oslqsta 300
kilometrin päässä olevaan i.aerda-liin,
minne saavuttiin iUalU' ja lop­puillan
phjolma oli etukäteen tiet­tävästi
rakennettu yksistään viehe-viihteelle.
Presidentti Kekkonen
palaa Norjan-matkaltaan pcrjantair
na (34.6.) '(HS)
Suomalainen laivastovierailu
Puolaan
Koululaiva Matti Kurki vierailee
heinSkuusst. Puolassa Puolan puo­lustusvoimien
kutsusta.
Vierailu tapahtuu ^li. heinä­kuilta,
ja matka liittyy Matti Kur­jen
harjoitnspiirjehdukseen Itäme­ren
ja pohjanlahden alueelle. Mat­ka
on tavallinen jokavuotinen me­rikadettien
koulutusohjelmaan kuu­luva
purjehdus-, ja harjoittelujakso.
(Päivän Sj^npm^t)
Hellettä Suomessa
Suorn2§?£| pn vallinnut hamnai-spn
helteinen sptila jo kpln^atta
viikkoa. Säätilassa ei n^ytä plpv^n
tapal^tumaasa mitään suuria muu­toksia,
joten vielä lähipHviepkJn
keskilämpötilan ennustetaan pysy­vän
paljon formaalia kprke^mroal-la..
Päivälämpötilat tulevat pjemaan
keskimäärin 25 asteessa ja yTäpuor
lella.
Tämän kesän ja kaikkien aikojen
kespulden lämpöennätys mitattiin
Ivalossa, 32 astetta. Kerran aikai­semmin
on paikkakunnalla saatu
nauttia 31,6 asteen lämmöstä; La-,
pissa Pii kauttaaltaan hellettä, alle
30 asteen vjiiey(}a.^tä saatiin känsiä
vain Rpvaniemellä. Sedankylässä Pii
31 astetta ja esim. Otsjoella, Mue-nipssa
ja Sallassa Pli 30 astetta.
Etelämpänä npusi lämpötila 30 as­teeseen
vain Kuppiossa ja Utissa.
Helsingissä oli 29 astetta. Edellä­mainitut
mittaukset on suoritettu
maanantaina (20.6.) ja asteet ovat
Celsius-asteita. (SS).
PORT ARTHURIN K » M i S IÄ
kokous 4 pnä
Toronto. — Toronton osastoa kuu­kausikokous
pidetään Don haaUlla
maanantaina, I^einäl^ 4 pnii, l^o 8.
Tärkeitä asioita: Suurjuhla matka,
Tanmrian; asiat, Vapauden- haaste-ryntäys
ja toiminnan suunnittelu
velvoittaa jäsenistöä osallistumaan
kokoukseen. —' Johtokunta.
Port Arthur. Suurjuhlarinta-ma
on laajentunut täältäkin katsot­tuna.
Tähän asti olemme mainosta­neet
etupäässä Port Arthurin valr
misteluja. Samoin ovat eri osissa
maata omissa uutisissaan mainin­neet
mitä tapahtuu valmistautumi­sessa
suurjuhliin. Mutta tästä lähti­en
alkaa uutistiet, samoin kuin
muutkin kulkutiet johtamaan Jäp
vienpäähän eli Port Arthuriin päin.
Nyt jo virtaa kirjeitä majoituskomi-tealle,
tiedusteluja ja sijoituspyyn-töjä,
y.m. Yhdysvaltalaiset ovat
oikeastaan siinä suhteessa edellä,
mutta matkassakin he kilpailevat
meidän^British*; Columbiaan hyppä­yksen
kanssa, tai oikeammin sieltä
tänne.
IVancouverista ja muista lännen
paikoista tullaan yksityisillä autoil­la
ja lentäen. Samoin pohjoisesta ja
rajan eteläpuolelta.
Ympäristön ihmisillä on autonsa
ja. tulon sopii järjestää hetkessä.
Mutta niin ulkoa tulleista kuin
Fort Williamin ja Port Arthurin
asukkaistak-n on paljon sellaisia, jot­ka
tarvitsevat juhlapaikalle menoa
varten kyytiä.
Tämän pulman voittamiseksi on
juhlakomitea sopinut Iron Range
Bus Lines koulubussin käytön kah­deksi
päiväksi kuljettamaan ihmisiä
Iskun puistoon, kumpanakin päivä­nä,
lähtien kello 7 aamulla ensim­mäisen
kerran Bay kadulta, haalin
edestä.
. . • » • . . . . • * • . « • .
Toinen tärkeä ratkaisu tehtiin,
kun muistettiin sitä suurta osuutta
mit ä Nolalu Silver Mountain- Suomi
Devon alueen osasto ja Naisten ker­ho
kulttuurityön rintamalla on teh­nyt
Yhdysvaltain juhlien onnistu­miseksi,
koska Nolalun alueen näyt
telijät kävivät kolme kertaa Mesaba-juhlilla
ja saivat suuret kiitokset.
Myös viimeisen parin vuoden ajal­la
(suurjuhlain väliajalla) alucjuh^^
lissa Iskun puistossa ovat esittä­neet
pari näytelmää Ja muuta oh­jelmaa.
Edellisellä vuorolla kun täällä oli
suurjuhlat neljä vuotta sitten olivat
Nolalu- Silver Mountain järjestöt
vastuunalaisia juhlamerkkien varaa­misesta
juhlavieraille kaksi päivää
hyvin onnistuneesti.
Nyt kun Nolalun alueen voimat
eivät ole millään ohjelmassa muka­na
suurjuhlain toiminnassa, niin on
juhlakomitea päässyt Nolalu- Silver
Mountain osaston ja Naisten kerhon
jäsenten kanssa yhteisymmärryk­seen,
että sieltä huolletaan taas juh­lamerkkien
myynti. Siinä heitä aut­tavat
lukuisat Port Arthuriin siir­tyneet
Nolalun- Silver Mountain-
Suomi-Devon perukan perintöjen
kantajat, jotka eivät ole vielä ehti­neet
muuten yhdistymään kaupun­gissa
toimintaan.
Juhlakomitea siis täysin luottaa
että tämä työnjako on siitä puoles­ta
keskustelun tehnyt yhteiseksi asi­aksi
ja tulokset tulevat tyydyttä­mään
juhlain kaikkia järjestäjiä ja
juhlavieraita.
Kyselyt Torontosta ja sen jälkeen
muualtakin vaativat Juhlakomitean
päättämään, että Vapauden suurjuh-lanumeropn
täytyy parata Järvien
pään kartta ja " s6n rinnalle
karttapiirros, Jossa tarkalleen näyte­tään
missä juhlapaikat ovat ja mis­tä
milloinkin käännytään sinne pää­semiseksi.
Jo aikaisemmin tehtiin esillelyl
ketä kutsuvieraiksi odotetaan eri­koisesti
ja viimeinen huomautus on
nyt tehty. Joten on varmaa että kau­pungin
pormestari, maakuntalain-laatijakunnan
jäsen ja liittoparla-mentissa
vaalipiiriemme edustajat
tulevat olemaan juhlissa. ATH.
Siivoustalkoot
ja seurapelit
Port Arthur. — Heinäkuun 6 pnä on
suuret siivous- ja pcsutalkoot Iskun
puistossa, johon ruokapuolen kustan­tavat
Kaiku kuorolaiset. Kaikki, jotka
suinkin voivat, ovat tervetulleita lait­tamaan
puiston paikat juhlakuntoon.
Tervetuloa.
Heinäkuun .8 pnä 316 Bay St: llä on
seurapelitilaisuus jääkaapin ostoa var­ten
Iskun puiston ravintolaan, se on
välttämätön siellä juhlien aikana. Pan
naanpa taaskin kortemme kekoon yh
tei.sen hyvän asian eteen ja mennään
pelaamaan .scurapeicjä ja viedään sa­malla
lahjavoiitoja. Siellä .tavataan
- K. S.
HajoavatkQ NATO ja Varsovan liitto?
(JTatkoa edeliis^tä sivulta)
liiiikkaapilpji sitten kysymys NA­TOsta
tai SEATOsta^ Vilnieksi mai-liittii
I^akkois-Aasisn sotilasliitto
pi^ muiden aasialaiisten^-sotilaisliitto-jen
tavoin Kyikemasa kohti lopullis­ta
.hajoamista — sen jälkeen kun
Willie: Äiti, jos vauva syö samma-J-^Panska spn jätti ja kun muut SEA-,
EI KUOLLUT
konpöikasia, saako hän sellaisen ko­van
bassoäänen mikä on sammakoil­lakin?
Äiti: Herranen aika, eihän toki.
Ne tappaisivat vauvan!
Willie: Mutta liän ei kuollut.
LEIKKAA IBTI
A U T T A K A A
sodan raatelemaa Vietnaxnin kansaa. Lahjoittakaa ih­miselämän
pelastamiseksi, haavoittuneiden parantami*
seksi ja kärsimysten lieventämiseksi.
Lähettäkää lahjoituksenne osoitteella: Canadan Suo-malainen
Järjestö, 957 Broadview Ave., Toronto 6, Ont.
I Lahjoittajan nimi
j Osoite ....
I Summfi $.
TO-maat ovat olleet haluttomi^t se-
^taantumaan Vietnamin sotaan. Vie­jä
vähemmän lialua,V9t USA:n eu-vooppalaiset
liittolaiset tulla vede­tyiksi
Vietnamin. Ijejurhin.
ROMANIA JA VARSaVAN
LIITTO
Romanian pääministeri Nicolae
Ceause.scun ajatukset sotilasliitto­jen
kuulumisesta mennei;jyyteen
eivät ulkonaisesti eroa Lester Pear­sonin'
tai Mitterrandin ajatuksista.
Toukokuun 7 pnä Romanian kom­munistisen
puolueen 45. vuosipäif
vän juhlissa pitämässään puheessa
Ceausescu lausui: "Erään esteen
kansojen väliselle yhteistyölle muo­dostavat
sotilasliitot, sotilaallisten
tukikohtien olemassaolo ja joiden­kin
maiden sotilasvoimien sijoitta:
minen toisten valtioiden alueille.
Liittojen olemassaolo ja joukkojen
lähettäminen toisiin maihin on ana­kronismi
. . . Yhä laajempi ylei
nen mielipide ja ynä useammat val­tiot
haluavat poistaa sotilasliitot,
hajottaa ulkomaiset tukikohdat ja
poistaa vieraat joukot toisten mai­den
alueelta." (Romanian komm-puoluccn
tiedonantobulletiini
3/66).
"Ceausescu on korostanut, että Ro­mania,
Joko-on Virsovan liiton jä­sen,
pysyy-liitossa ja vieläpä vah­vistaa
puolustu-staan niin kauan
kuin Atlantin liitto (NATO) on ole-mas.
sa. Varsov^n-IiJtto on NATOn
seurausilmiö, Neuvostoliiton ja kan-sandemokriitiain
puolustustoimen­pide
Atlantin liiton yhtyneen soti-laspotenHaslin
ja Länsi-Saksan
hyökkäysuhan varalta. Jos Atlantin
liitto hajoaa, lakkaa myös tarve yl­läpitää
Varsovan liittoa.
Aasialaiset sotilosliitot ovat enää
pelkkää kulissia. Rapautuminen on
alkanut myös Euroopassa ja samal­la
tulev.it ajankohtaiseksi keskuste­lut
uusista lurvallisusjbrjcstclyistä
nuintorecllammc.
— Hilkka Ahmala.
Maailman pisin
tunneli ArmCTfean
Jerevan. — 48 km pitkä tunneli
hakataan vuoristoon Armeniassa,
jotta estettäisiin armenialaisten Han
salljseii ylpeyden, Spvan-järven ma­daltuminen.
Mont Blancin tunneli
on "vaip" U J(m pititä jotpn JJau-kaasiaqn
rakennettavasta tunnelista
tul^e maailman pisin.
Tunneli puhkaistaan 3,500m kor­keaan
Vardenisin vuorijonoon. Sii­hen
jphc|etaan Arpa niminen vuo­ristojoen
ve^ij^ näin ollen Seyaniin
tuleni tät^ tiet^ vuosittain npin 300
miijqpnaapkuutiometriä vettä.
Tunnelin puhkaiseminen vaatisi
25 vuotta, jos: se tehtäisiin tavan­omaisin
menetelmin, mutta insinöö­rit
ovat luoneet suunnitelman, Jon­ka
mukaan vuoriin kaivetaan ensik­si
neljä pystysuoraa kuilua, joiden
pohjalta lähdetään kaivamaan tun­nelia.
Näin saadaan kahden tavan­omaisen
työskentelypisteen lisäksi
lisäksi vielä kahdeksan, mikä suures
ti nopeuttaa työn edistymistä. >
Tällä hetkellä ovat-jö kuilujen
kaivuutyöt käynnissä. Syvin kuilu
tulee olemaan 700 m.
Tiistaina, kesäk. 28 p. Tuesday, June 28, 1966 Sivu 3
UKSY JOTA Ei
PIDÄ UNHOITTM
Rikosaalto
Yhdysvalloissa
Washington. — Rikokset lisään­tyivät
voimakkaasti tämän vuoden
ensimmäisen neljänneksen aikana
Yhdysvalloissa. Eniten lisääntyivät
väkivallanteot ilmoittivat viranomai
set jokin aika sitten.
Kokonaislisäys oli kuusi prosent­tia
viimevuotiseen verrattuna, mut­ta
raiskauksia sattui neljätoista pro­senttia
enemmän.
Tilastojen mukaan sattui yli
100,000 asukkaan kaupungeissa kol­messa
kuukaudessa yli 2,600 väki-vallanyritystä.
Tällaiset tapaukset
lisääntyivät myös pienemmillä paik­kakunnilla.
Ultraääni poistaa
hammaslkiven
Moskovalaisella Ema nimisellä teh-talla
on. aloitettu uuden laitteen sarja­tuotanto.
Tämä laite poistaa hammas-kiven
uhraäänen avulla nopeasti ja
kivuttomasti .
Laite on suunnitehu lääketieteen ko­jeiden
tutkimuslaitoksessa. Laitteen
erikoisterat pääsevät helposti hampai­den
mihin osaan hyvänsä, se on kevyt
ja yksinkertainen käytössä. — APN.
25 vuptfa sitten .kesäkuun 22 päivä­nä
1941 Hitler-Saks^ hyökkäsi valapat-tqjsesti
Neuvostoliiton kimppuun. So
t^a kesti vajaat neljä vqotta aijieutr
taen suunnattomia menetyksiä neuvos-tokansalle:
se tuhosi 20.miljoonqa ih­mistä,
jätti jälkeensä 1,710 hävitettyä
kaupunkia ja 70,000 poltettu^ kylää.
Sod^n aikana neuvostoihmiset osoitti­vat
legendaarista rohkeutta ja sanka­ruutta.
Kpettelemukset kesti myös
Neuvostoliiton yhteiskunnallmen ja
valtiollinen järjestelmä, joka osoitti
paremmuutensa kamppailussa fasis
mia vastaan. .
Hitler haaveili Kolmannen valtakun­nan
rajapyykkien pystyttämistä Ura­lille.-
-iDrarig nach Östen" päättyi kui­tenkin
siihen, että Kolmannen valta^
kunnan raja siirtyi Elbelle. On käynyt
historialliseksi säännönmukaisuudeksi,
että mitä voimakkaammaksi Saksan
imperialismin ruokahalu on kasvanut,
sitä pienemmäksi on käynyt sen hal­lussa
oleva alue Näin kävi ensimmäi
sessä maailmansodassa, näin kävi
myös toisen maailmansodan jälkeen.
Historioitsija G. Mann tiedusteli ai­heellisesti
väitelle-ssään Bonnin revan-shististen
piirien kanssa: "missä tulee
seuraavan kerran sijaitsemaan Bon­nin
valtion rajat, jollei Länsi-Saksassa
lakata uneksimasta Euroopan kartan»
uudelleenjärjestelystä?"
Saksan maaperälle on kuitenkm syn­tynyt
valtio, jossa on suoritettu syviä
yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka
ovat luoneet pohjan sen sosialistista
tietä kulkevalle kehitykselle. Saksan
demokraattisesta tasavallasta on tul-ut
tärkeä rauhan linnake Euroqiassa.
DDR on tasavertainen jäsenmaa so­sialistisessa
yhteisössä,, johon sitä liit­tävät
lujat ystävyyden, yhteistyön ja
keskinäisen avunannon siteet. Ne on
kiteytetty monenkeskisten ja kahden­keskisten
sopimusten järjestelmässä,
mm. ystävyyssopimuksessa Neuvosto­liiton
kanssa. Tärkeä merkitys on Sak­san
demokraattisen tasavallan ja Puo­lan
välisellä Zgorzelecin sopimuksella,
jo.ssa määriteltiin näiden vakioiden
välillä kulkeva Oderin—Neissen raja.
Jatkuvat poiittiset hyökkäjHtset Sak­san
demokraattista tasavaltaa vas­taan,
suunnitelmat sen eristämisestä
ja likvidoimisesta kuuluvat Länsi-
Saksan johtavien piirien politiikan
päätehtäviin. Mutta DDRn eheyden ja
koskemattomuuden takaa sosialistisen
SUOMI, RANSKA JA
EUROOPAN TURVA
Moskova. — "Ei yksikään Euroo­pan
kansa eikä yk.sikään eurooppa­lainen
valtio voi olla ottamatta huo­mioon
sitä vaaraa, jonka aiheuttaa
Bonnin militaristien ja heidän vvash
ingtonilaisten suojelijoidensa syn^
nyttämä hyökkäyspesäke Euroopan !
keskustass£',- sanotaan Pravdan
kansainvälisessä k.?tsauhses.sa.
Euroopan turvallisuuden ongel^ j
mille omistetussa osassa katsauksen f
laatijat B. Aleksandrovski, N. Dra­gin
ja J. Harlanov toteavat, että "oy
ajan vaatimusten mukaista mobili­soida
Euroopan kansojen kakki rau­haa
rakastavat voimat Järkkymättö
män muarin luomiseen Bonnin mili­taristien
ja revanshistien hyökkäy.s-pyrkimyksiä
vastaan, esiintymään
aktiivisesti USAn sotakiihkoilijoi-den
aikomuksia vastaan, joiden tar­koituksena
on käyttää Länsi-Euroop-paa
soiaseikkailujen sillanpääase­mana.
Sodanjälkcisind vuosina ci ole
vielä koskaan .kuulunut näin voi­makkaita
kehotuksia kuin nyt tar­kastella
uudelleen perinpohjaisesti
NATOn siloumuk.^iia Ja Länsi Eu­roopan
maiden alueiden vapautta­mista
USAn kuolomaa tuottavasta
ydinaseesta ja amerikkalaisista soti­laista.
Neuvostoliiton hallitus, joka on
vilpittömäsfi huolestunut maailman
kohtaloista, pyrkii pärittäväisesti
tervehdyttämään Euroopan mante­reen
ilmapiriä.
. "Neuvostoliiton ja muiden sosia­lististen
onaiden suuntaus yhteis­kuntajärjestelmältään
e r i laisten
maiden välisen ra;ihanomaisen rin-nakkainolon
lujittamiseksi tuo vuo­si
vuodelta yhä myönteiserapiä tu­loksia,
mm. Euroopassa.
Kosketellessaan tässä yhtcydcs
sä Aleksei Kosyginin vierailua
Suomeen kirjoittajat lausuvat:
"Kaikki objektiiviset tarkkailijat
ovat vakuuttuneita siitä, että tämä
vierailu tulee myötävaikuttamaan
kansojemme välisen tasavertaisen,
ja molemmille osapuolille edulli­sen
yhteistyön edelleen lujittumi-ta
ja laajentumista".
"Sydämellinen ja lämminhenki­nen
vastanotto, joka on tullut neu­vostohallituksen
päämiehen osak­si
Suomen johtohenkilöiden ja ko­ko
Suomen kansan taholta, on
osoituksena luoteessa olevan naa­purimme
valmiudesta kehittää
edelleenkin ystävyyden ja yhteis­työn
suhteita maahamme. Neuvos
loihmiset omasta puolestaan ar­vostavat
korkealle ystävyyden
rauhaa rakentavan Suomen kanssa
ja ovat kaikin tavoin kiinnostu­neita
lujittamisesta niin kuin
myös yhteisestä taistelusta rauhan
lujittamiseksi Pohjois-Euroopassa
ja koko Euroopan manteerella."
RansKjn presidontin de Gaullen
ndessä oleva.sta matkasta sanotaan,
että "maailman eri yhteiskuntapii­rit,
niiden joukossa monot länsimai­set
lehdet ja niiden poliittiset tark­kailijat
aivan oikein pitävät vierai­lua
täi-Kcänä tapahtumana Ranskan
ja Neuvoötcliiton /alisten suhteiden
kehityksessä, millä taas on suuri
kansainvälinen merkitys".
"Neuvostcliiton ja Ranskan kan-
.sat, kuten kaikki Euroopan mante­reen
rauhoH rakastavat voimat, i l ­maisevat
suuren tyytvväisyytensä
Ranskan ja Neuvostoliiton välisissä
taloudellisissa ja .kulttuurisuhteissa
tapahtuneista edistysaskeleista ja
ovat vakuuttuneita siitä, että neu-yostoliittohtis-
ranskalaisten suhtei­den
edelleen kehittäminen palvelee
rauhan lujittamisen asiaa ja Euroo­pan
ja koko maailman turvallisuut­t
a . . , . •
105,000 sotilasta
karkasi E-Vietnamin
armeijasta v. 1965
Vuonna 1965 Etelä-Vietnamin armei­jasta
karkasi 105,000 miestä eli kaksi
kertaa niin paljon kuin edellisenä
vuonna. Kaikkiaan karkasi viime
vuonna kaksi pataljoonaa, 55 rykment­tiä
ja 225 joukkueita säännöllisiä halli­tuksen
joukkoja, kansalliskaartUaisia
ja miliisejä. (STT—Ta.ss, Hanoi)
SYDÄMEl.LINEN KIITOKSENI
sukulaisilleni ja nnapureilleni. kun .saavuitte Iuak5<?ni SO-vuotlssyn-tymäpäiyänl
iltana sekä kiitokseni tovereilleni puhellnohnittelulsta
ja korteista.
Erikoinen kiitos tyttärelleni Ja vnimollenl illan järjestelystä.
Tulen mui;5tamaan tämfln Ulan elämäni iltaan saakka.
Kiitollisuudella
W. SAILA
l5t Quentin Avenue iScarborousih, Ontario
yhteisön maiden koko yhdistetty voi•^
ma.' • • >^ "
Hitlerin pahimpia viriielaskelmia
Neuvustoljitpn hyökkäyksessä pii s/i,
ettei hä" ymmärtänyt vuoden 1917 Ve­näjän
sosialistisen vallanHiimouk^eo
tul(^(Sem syntyneen uuden .vJ^ltipn ole-;
must^. T^mä sama seikka, se ettei
Bonnissa tajui^q S^k^ap^^mokVaatti-sessa
tasavallassa syntyneitä uuden­tyyppisiä
yhteiskunnallisia suhteita
näkyy Länsi-Saksan hallituksepPDR-ää
kohtaan-harjoittamassa politiikassa
Sodan jälkeen luotiin tukeva perusta
lujalle rauhalle Euroopassa -r- Potsda­min
sopimukset. Ottaen lukuun men­neiden
vuosien opetukset ne tähtäsivät
tulevaisuuteen. Saksan militarismi ja
natsismi tullaan kitkemään perinjuu­rin
pois, ja liittolaiset yksimielisinä
nyt ja tulevaisuudessa turvautuvat
myös muihin toimenpiteisiin, jotka
ovat välttämättömiä, jotta Saksa el
enää milloinkaan uhkaisi naapureitaan
tai rauhan säilymistä kaikkialla maail­massa",
sanottiin kommunikeassa.
Eurooppa sai rauhantahtoisen demo­kraattisen
valtion DDRstä. Mutta on
olemassa myös Saksan liittotasavalta
joka muodostaa uhan naapuriensa tur­vallisuudelle
ja kansainvälisen jänni­tyksen
pesäkkeen. Se on se tulos Pots-damm
sopimusten täyttämättä jättär
misestä. Etääntyminen Potsdamista
kostaa itsensä Bonnin revanshistien
vaatimuksilla Euroopan kartan muut­tamisesta,
kilpavarustelulla ja Länsi-
Saksan sotilaspiirien yrityksillä päästä
käsiksi ydinaseisiin.
Mutta Euroopan rauha ei ole ole),
massa Bonnin revanshistien armosta.
Yksikään rajäpylväs Euroopan maa­perällä
ei kaipaa niiden siunausta,
jotka ovat hävinneet kansoille mittaa­mattomia
uhreja aiheuttaneen sodan.
Voimasuhteet Euroopassa ja maailr
massa eivät ole sellaiset, että Länsi?
Saksa saattaisi luottaa perusteetto-'
mien vaatimusten menestykseen. Mitä
pikemmin tämä tajutaan Bonnissa, sir
tä parempi itse Länsi-Saksalle.
Neuvostoliitto pyrkii sitkeästi ja
johdonmukaisesti luomaan Euroop­paan
tehokkaan turvallisuusjärjestel­män.
Neuvostohallitus samoin kuin
kaikkien muidenkin sosialistiseen yh­teisöön
kuuluvien Eurooj>an maiden
hallitukset ovat esittäneet runsaasti
rakentavia ajatuksia ja ehdotuksia tä­hän
suuntaan. On tullut aika ryhtyä
yhteiseurooppalaisiin neuvotteluihin ja
järjestää näitä päämääriä silmällä pi^
taen vastava kansainvälinen neur
vottelukokous. Luotettava kollektiivi­nen
turvallisuusjärjestelmä on meidän
aikamme voimakas vaatimus. ~
; — Dmitri Gudkov.
Kauneimmat
MUISTOJEN KUKAT
EINO LUNDIN
MUISTOLLE
Dagmar ja Sam Rajala
Jac'ison*9 Point, Ontario
Kauneimmat
MUISTOJEN
KUKAT
edesmenneen ystävämme
Einar Mähösen
MUISTOLLE
Liina ja Ivar Kitunen
Enni ja Reino Unhola
Jenny ja Walter Suonpää
Sarnia, Ontario
Kauneimmat
MUISTOJEN KUKAT
edesmenneiden tovereittemme
OLGA SULAN
EINAR MÄHÖSEN
ja
EINO LUNDIN
MUISTOLLE
Venla ja Antti Luuldco
- GaiTSon, Ontario
Kauneimmat ,
MVISTOJEN KUKAT
edesmenneen ystävämme
Helga Piesasen
MUISTOLLE
Hänen työtään ja muistoaaa
kunnioittaen,
NETTA' TANNER
AINO KEMPPAINEN
MARTHA EKHOLM
Timmlns, Oi^tark)
ILONA JA KAYE BENN
iSudbmy, Ontario