1961-05-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, toukok. 6 p. — Saturday, May 6, 1961 V A P A U S (LIBERTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed Ulav. 9, mi. Authorized as »teoaäi tjatfl m^U by the Post Offloe O^artiqent, Ottawa: Pub- Ushed, thrice weekly: Tuesdays,. Itiursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Ebn 6t. W., Sudbury. Ont., Canadsk Telephones: Bus. Office OS. 4^4264; Editoria! Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Ekhmd. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon applicatlon. l^ranslation frw of charge* Canadassar' 1 vk. 8.00 6 kk. 4 ^ 3 kk. 2.S0 «idysvaUoissa: 1 vk. 9.0Q 6 kk. 4Ä) Suomessa: 1 vk. 9.50 6, 5.25 B ennedyn oppi c ana '^Kennedyn opin" kukkanen Kuuban presidentti Dorticos esitti viime viikolla, että Kuuba ja Yhdysvallat rupeaisivat yhteisvoimin etsimään muotoa eli kaavaa "''rauhallista rinnakkaiseloa sekä diplomaattisten suhteiden ja vieläpä ystävällisten suhteideniinuo-dostamista varten". • Mutta mitä-sanoi Yhdysvaltain hallitus? Sen sijaan:että piisi tarttunut Kuuban tarjoamaan ystävän käteen. Yhdys- _ „ yäjtäin ulkoministeriö eli valtipdepartmentti torjui koppa-r va^m Kuuban ystävyyden tarjouksen ja- julisti: "Kommunismista ei neuvotella tällä pallonpuoliskdUa." ••Toisin sanoen, Kuuban kansalla ei ole oikeutta itse päättää omista suhteistaan eikä ainstkaan omasta valtiomuodostaan! Siitä päättää muka Yhdysvaltain hallitus ja kun yh'd'ysvallat on maailman voimakkain kapitalistinen maa, niin'se riittää, sillä "Kennedyn^ropin" perustana on ajatus, ett3,*'voima on oikeutta"! Dollari-imperialismista on todella tullut Maailman santarmi! " ' K u n Yhdysvaltain hallitus esitti tämän jyrkän kielteisen vastauksensa heti, asiasta ilmeisesti neuvottelemattakaan, se ^äi jopa vanhoillisuudestaan tunnetun New York Timesinkin v4?intelehtimään tuskissaan ja voihkaisemaan: • '."Tosiasia on, ja se pitäisi sanoa Washingtonissa, että vaikka me inhoamme kommunismia kaikkialla ja erikoisesti 90 mailin päässä meidän rannoiltamme, meillä ei ole kuitenkaan mitään oikeutta sanoa kuubalaisille minkälaista hallitusta heidän täytyy kannattaa . . ." Kuuban ystävän käden pois työntäminen perustuu yksinomaan "väkevämmän oikeuteen" eli "Kennedyn oppiin", jonka mukaan Yhdysvalloilla on muka oikeus määrätä minkälainen hallitus täytyy oflä tämän pallonpuoliskon kaikissa maissa, mukaanlukien Canadassa. Mikäli tällä mantereella valitaan jossakin maassa sellainen hallitus —- sanokaamme vaikkapa uuden puolueen hallitus täällä Canadassa — Ylidys- Vällöilla on väkevämmän oikeuden perusteella taivaallinen valta ja oikeus lähettää sotajoukkojaan kukistamaan tätä hallitusta! ]^^^ ehkä sanottanee, että näin pitkälle ei "Kennedyn oppi'' sentään mene, sillä sehän kohdistuu vain "kommu- Ylempänä mainitun otsikon alla Toronton Globe and Mail lehden kirjeenvaihtsua George Bain kirjoittaa, että Yhdysvaltain presidentti Kennedy, "varoitti tämän maanosan maita — johon Canada- Ijin kuuluu — että elleivät ne pidä oman talonsa kunnossa sikäli kum tulee ulkopuolinen kommunistien maahan tunkeutuminen, niin Yhdysvallat pidättää itselleen oikeu den sekaantua niiden asioihin omien etujensa takia ja panna ne järje3- tykseen". ' v Bain jatkaa seuraavasti: '-Kennedyn puUe^ toimittajille koski pääasi assa Kuubaa, mutta sillä oli laajempi merkitys, koska hän sanoi, ~eftä SYNtYAAA-PÄIVIÄ .hän on valmis toimimaan 'jos tä mäU'maanosan mikä hyvänsä kansa. nismia" vastaan. , " -Mutta mitä Yhdysvalloissa tarkoitetaan "kommunismilla"? Kaikkea sitä, mikä vei syystä tai toisesta miellytä Yh-dyäVältoja, sen sötapäämajaa Pentagonia ja Wall Streetin pankkiireita:" Palautettakoon mieleemme, 'että Yhdysvalloissa on-eri yhteyksissä annettu "kommunismin"* leima sununä-mutikassa Ghanalle, Canadan sisardominioUe Intialle, Canadan toiselle ^sisarvaltioUe Egyptille ja - Afro-Aasian kaikille puolueettomille maille jotka ovat kieltäytyneet liittymästä Yhdysvaltaiä määräysten mukaisesti alueellaan toimivaan sotäliittoon. ; Kun asia näin on, niin silloin ei ole mikään ihme vaikka Canadakin leimattaisiin Washingtonissa "kommunistimaak-s'' siinä tapauksessa, että täällä valitaan seuraavissa vaaleissa utideh; puolueen "hallitus, joka sanoutuu irti NATOsta ja ' niuista Pentagonin alaisista sotaliitoista — kuten on hyvin mahdollista! * * » Kuinka tuomittava ja mieletön on "Kennedyn oppiin" sisältyvä ajatus siitä, että Yhdysvalloilla on oikeus sekaantua asevoimin tämän pallonpuoliskon muiden maiden asioihin, jos niihin muodostetaan Washingtonille epämieluinen hallitus, se näkyy ehkä parhaiten siitä, että käännetään asia toisin päin, kuten menetteli aivan oikeutetusti Kuuban pääministeri Castro Havannassa pitämänsä vappupuheen yhteydessä. Määriteltyään "Kennedyn opin" mielettömyydeksi sikäli kuin Kennedy luulee voivansa komentaa "minkälainen hallitus meillä piiää olla", pääministeri Castro lausui: ^'Presidentti Kennedy ei pidä sosialistisesta hallituksesta emmekä me pidä imperialistisesta hallituksesta. Meillä ori samanlaiset oikeudet. Jos he protestoivat meidän sosialistista järjestelmäämme vastaan, 'me voimme protestoida sitä imperialistista järjestelmää vastaan mikä on väin 90 mailin päässä meidän rannoiltamme. Oikeus ei ole suhteessa maan kokoon nähden." Sen paremmin ei asiaa todellakaan voida esittää. Jos- Yhdysvalloilla on"oikeus" sekaantua Kuuban asioihin siksi, että Washington ei "tykkää" Kuuban hallituksesta, niin siinä tapauksessa Kuuballa on oikeus sekaantua Yhdysvaltain asioihin siksi kun Kuuba ei pidä dollari-imperialismista. Tässä tilanteessa on liittohallituksemme velvollisuus ilmaista selvästi ja mitään epäilyjä jättämättä Washingtonil^ leV mitä Canadan kansa ja valtio "Kennedyn opista" ajattelee: Diefenbakerin hallituksen pitäisi sanoa WashingtonilIe että Canada ei tule liittymään Amerikan valtojen järjestöön eikä missään tapauksessa tukemaan Yhdysvaltoja missään sellaisessa poliittisessa, taloudellisessa tai ^^sotilaallises-sartojmenpiteessä, jonka tavoitteena on jonkun toisen maan _hallituksen, kukistaminen joko tällä mantereella tai jossakin muualla maailn^assä. Meillä ei kansakuntana ole kerta käTk-kiaan' varaa osallistua sellaisiin seikkailuihin Yhdysvaltain : jdöllari-imperialismin puolesta. Samalla kertaa kaikkien ca-nadaJaisten tulisi vaatia liittohallitukselta selvää ja päättävää lausuntoa siitä, että Canada ei tule hyväksymään missään tapauksessa eikä missään olosuhteissa Yhdysvaltain sekaantumista maamme sisäisiin asioihin! Pearsonin moraalin ^'korkeus" Maamme liberaalipuolueen kansallinei^ johtaja, alahuoneen virallisen oppositioryhmän johtaja Lester B. Pearson antoi viime keskiviikkona Kitchenerissä Ontariossa sellaisen "moraalinäytteen", että se sai varmaan tunnetun ja tunnustetun edeltäjänsä, sir Wilfrid Laurierin kääntymään. hau-dassaan. •• , • ; CP:n uutistiedon mukaan mr. Pearson leimasi Yhdysvaltain roolin Kuubaan tehdyssä interventiossa "fiaskoa lähenteleväksi virheeksi". Ja hän sanoi: "Hyökkäyksen epäonnis-tarrtineh perustui Amerikan tiedoituspalvelun (vakoilulai-töksen) asiantuntijain väärinlaskentaan siitä, että KJuuban Mrs. Fiia Viita, Long Lake, .Ont., täyttää perjantaina, toukokuun 5 pnä 77 vuotta. Erkki Penttinen, Beaver Lake, täyttää 70 vuotta toukokuun. 8 päivänä./ ^ Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin.. kansa nousee Fidel Castroa vastaan. Mutta se ei noussut^ kaan. "Jos te mielifie -suorittaa tämäntapaisia tekoja^ teidän tulee varmistua siitä, että se onnistuu." Kuten huomataan, mr. Pearson ei näe mitään pahaa siinä, että Kuubaa vastaan järjestettiin vastavallankumousjouk-kojen hyökkäys. Hän ei esitä puolta sanaa protestiksi siitä. Mr. Pearson pahoittelee vain Yhdysvaltain vakoiluhallinnon "laskuvirhettä" ja suosittelee presidentti Kennedylle, että mikäli aiotte vastaisuudessa tällaisia hyökkäyksiä järjestää ]oko Kuubaan tai johonkin mudhun maahan,* niin huolehtikaa, etukäteen siitä, että hyökkäys varmasti onnistuu! Tämän kurjempaa kantaa ei liberaalipuolueen kansallinen johtaja olisi voinut omaksua tässä asiassa. Canadan kansan yleinen mielipide tuomitsee jyrkästi Kuubaa vastaan järjestetyn hyökkäyksen^ Yksikään poliitikko, jonka-1 tavoitteena • on valituksi tuleminen •-'aaleissa, ei rohkene , enää wqimesti / puolustaa tällaista julkeata sekaantumista toiserr maan sisäisiin asioihin. Siksi ••jn mr. Pearsonkin tuomitsevinaan sen mikä tapahtunut dn, mutta hänen"tuomionsa" pohjana ja lähtökohtana on, mikäli voidaan CP:n uytistietoon luottaa, vain se, että Yhdysvallat ei pystynyt hyökkäyssuunnitelmaansa toteuttamaani V . Tämä selittää ilmeisesti senkin, miksikä virallisen opposir tiopuolueen johtajilla ei ollut asiallisesti puhuen mitään sanottavaa alahuoneessa sillpin kun pääministeri Diefenbaker vei Kuuban hyökkäyksen i aikana maamme sotaseikkailun partaalle intoillessaan Wash-ingtonin puolesta ja hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Kuubaa vastaan' sanoen:- "Meidän maassamme, me emme voi olla välinpitämättömiä tästä uudesta vaarasta, mikä koskee sitä pallonpuoliskoa, missä me elämme." Pääministeri Diefenbaker ei tarkoittanut— ^se valittaen tunnustettakoon — Yhdysval-täln_ avulla järjestetyn hyökkäyksen "aiheuttarhaa vaaraa. kunta ei täytä sitoumuksiaan ja toi vai ulkopuolisten kommunistien maahan tunkeutumista vastaan'." Bain viittaa siihen, että vaikka Canada ei kuulu Amerikan Valto ien Järjestöön, se on kuitenkin' osa iästä maapallon puoliskosta ja niin ollen ei ole sen opin ulkopuolella'. Samalla Bain huomauttaa, että tuskin on uskottavaa, että amerik kalaiset' joukot hyökkäisivät Cana daan jos Canada julistautuisi puo lueettomaksi, katkaisi yhteytensä NORADn, aseistanisuutuisi ja lujittaisi suhteitaan Neuvostoliittoon, mutta kuitenkin lisää: "Kennedyn julistusta täytyx har kita koska hän sanoo ettei hm sahi sellaisita tapahtua." Toimituskirjoituksessaan Globe qnd Mail pitää sellaista johtopää^ töstä '-puheen liiallisesta lukemi sesta". Mutta Toronto Daily Star on huo' lissaan Kennedyn puheesta. Etusivulla julkaistussa toimituskirjoituk sessa varoitetaan Yhdysvaltoja: il'Älr: kää hyökätkö Kuubaan. Lännen mo: raalinen luottamus ei kärsi sellaista iskua." Star kiinnittää huomion Amerikan Valtojen Järjestön sopimuksen 16. artikkeliin, jossa sanotaan: <'Ei millään valtiolla eikä yhdelläkään valtioryhmällä ole oikeutta sekaantua suoraan taikka epäsuorasti, minkäänlaisilla keinoilla toisen vai tion sisäisiin asioihin." Kennedyn oppiin viitaten Star k°ysyy: "Mitä me ajattelemme tästä kavaljeerimaisesta sopimuksen velvollisuuksien hylkäämisestä? Kuin •'ca paljon maailma luottaa Yhdysvaltain muihin lupauksiin — sen i-auhallisiin tai muihin sitoumuksiin YKssa, NATOssa taikka (Ca nadalle erikoisen tärkeässä) NOR-ADssa?" •'Canada", sanoo Star,'tulee hyi jätä Kennedyn periaatteen, jonka lupauksilla ei ole mitään arvoa; se lupaa vain jännitystä ja vaaroja; se •ekee Yhdysvalloista länsimaailman parantumattoman tappelupukaririt" '-Kuuban kapinalliset — ne, jotka suunnittelevat uirtta hyökkäystä — ottivat, vastaan John F. Kennedyn f-puheen tänään (huhtik. 20 pnä) lupauksena huomattavasta tuesta heidän voimilleen." Tämä oli se puhe kun Kennedy sanoi, että "meidän kärsivällisyytemme ei ole loppumaton'' ja jossa hän antoi ymmärtää jos mikään maa - läntisellä pallonpuoliskolla valitsee sellaisen hallituksen, joka ei miellytä Yhdysvaltain hallitusta, niin se " o n uhkana meidän kan sämme turvallisuudelle". .Kennedy myöskin sanoin että hän '-ei aio unohtaa sitä" (Kuubaa). ' Aikaisemmin, kun taisteluja käytiin Kuubassa, Kennedy hylkäsi Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshovin pyynnön, etta Yhdysvallat pysäyttäisi hyökkäyksen Kuubassa ja siten, välttäisi '-maailman palon, jota ei voitaisi hallita, sytyttämisen vaaran". Hyökkääjien jouduttua tappiolle Kennedy neuvotteli Kuuban vallan kumousneuvoston, joka järjesti hyökkäyksen, kanssa, ja New York Timesin kirjeenvaihtajan mukaan tämä antoi kapinallisille toivoa, että ; •-. apua — jota tultaisiin enemmän kuin viime kaikkiin kysymyksiin nähden Yh <]ysvaitain jä Neuvostoliiton suhteissa ja rauhaan nälfden; Samalla Hrushtshev puhui suo ria sanoja Yhdysvaltain byökkäyk seh: luonteesta. Se on, sanoi Hrush tshev ''gangsterismia'- ja se on "liu kas ja vaarallinen tie, joka voi joh taa koko niaailmaa käsittävään so taan". ^ •;' Yhdysvallat • "nyt jyrisee Kuubaa vastaan'.'- koska se "ei olevarma o masta järjestelmästään eikä siitä politiikasta jota Yhdysvallat seuraa Tämä on yhtä ymmärrettävä kuin riistokin ja kehittymättömien Tiaiden orjuuttaminen. Hrushtshev huomauttaa, että Yh_ dysvallat ovat ottanut sellaiset kannan, että Kuuba on uhkana Yh dysvalloille ja siksi aseellinen hyökkäys sitä vastaan on tarpeellinen mutta -'teidän • täytyy tunnustaa et tei toisilla mailla ole vähemmän syytä esiintyä samalla tavalla niitä valtioita vastaan, joiden alueilla to della tehdään valmisteluja, jotka uhkaavat Neuvostoliiton turvalli •juutta". Mutta: '-Me emme seuraa sitä tio tä, kuten tiedätte. Me kannatamme rauhallista rinnakkaiseloa kaikkien valtioiden välillä ja sekaantumatto «nuutta toisten maitten sisäisiin a «öihin. "Te vihjaatte Budapestiin. Mutta me voimme sanoa teille avoimesti esittämättä viittauksia, että se on te. Yhdysvallat, joka murskasi Gua temalan itsenäisyyden lähettämällä palkkasotureita sinne kuten yrität te tehdä Kuubaan nähden." Hrushtshev jatkoi: ' Jos pidättyminen toimenpiteistä, jotka vaarantavat maailmanrauhaa, on nyt, e nempi kuin koskaan ennen, niin' se velvoittaa siihen jokaista valtiota ja sen johtajia ja tämä pitää paikkansa vieläkin enemmän, suurvaltain johtajiin nähden. Tämä on juuri se mitä minä pyydin teiltä, Mr.: Presidentti./ "Neuvostoliiton asenne kansainvälisiin kysymyksiini on muuttuma-, ton/Me- haluamme parantaa suhteitamme Yhdysvaltoihin siten ettei kumpainenkaan, ei enempää Neu vostoliitto kuin Yhdysvallatkaan, kaksi Voimakkainta valtaa maailmassa, rupea sapelintaisteluun tai aseta etualalle niiden sotilaallista ja taloudellista ylivoimaansa koska tämä johtaisi kansainvälisen tilanteen vieläkin jännittyneemmäksi eikä parantaisi sitä. ^ ''Me Tehellisesti haluanime paäS' lä^^sopimukseen :teidän ja toisten maiderr-^kanssa aseistariisunnasta ja muista kysymyksistä voidaksemme parantaa rinnakkaiseloa ja tun nustaa kaikille ihmisille oikeuden valita itselleen sellaisen sosiaalisen ja poliittisen järjestelmän minkä he haluvat sekaantumatta toisten maiden sisäisiin asioihin". •LOPETTAKAA HYÖKKÄYSSUUNNITELMA" Pääministeri Castro huhtikuun 2J pnä jälleen kehoitti Yhdysvaltain lopettamaan hyökkäyssuunnitelman Kuubaa vastaan. Hän varoitti, että Yhdysvaltain hyökkäys johtaisi 'ennenkuulumattomaan maailman paloon" ja se merkitsisi ''imperialismin itsemurhaa" ja vakuutti että Kuuban kansa on valmis taistele maan kuolemaansa saakka koli-maansa puollustamiseksi. Hän edelleen sanoi: 'Me tiedäm mCj että. imperialismi katoaa, mutta me emme halua sille itsemurhaa meidän kustannuksillamme . Jos maailmassa olisi rauha, niin se (imperialismi) kuolisi hiljalleen. Jos imperialismi alkaa sodan, se kärsii väkivaltaisen kuoleman". o o t KODIN PimiSTÄ TOIMITTANUT EEVA Miesten muotia Pariisi. — Hanskan kommunistinen puolue antoi viime keskiviikkona julkilausuman Algerian kapinan epäonnistumisen johdosta. Siinä tähdennetään, että tämä suuri voitto saavutettiin ennen kaikkea Ranskan .kansan ansiosta. Julkilausumassa arvostellaan Ranskan hallituksen politiikkaa. Hallitus ei tehnyt mitään* kapinan estämiseksi ja sen puhjettua se' ei ryhtynyt yhteenkään tehokkaaseen toimenpiteeseen sen^ tukahduttami seksi. •• :-. Huomauttaen, että Ranska vaatii iiärioikeistolaisainesten'' toiminnan kieltämistä ja heidän rankaisemistaan, kommunistinen puolue julistaa, että on välttämätöntä rangaista tyydytetyksi: Se taistelee sitkeästi ja moimakkaasti Algerian sodqn kv pettämiseksi Algerian . tasavallan väliaikaisen hallituksen, kanssa käytävien pikaisten neuvottelujen avulla Algerian kansan vapaan itsemää räämisoikeuden perustalla. ~ Ranskan konununistinen puolue kulkee tiukasti tämän taistelun eturintamassa. Puolueen lujittaminen quttaa uusien menestysten saavut tamista. SENSUURIA Pariisi. — Kommunistinen lehti Humanite ja vasemmistolainen Liberation ilmestyivät Ranskassa torstaiaamuna suuri tyhjä tila paLs töillään; Lehtien taholta kerrottiin. <3ttä julkisuuteen oli päässyt lehden ankarasti kapinallisia ja heidän tu 1 toinen painos. Poliisi takavarikoi antamaan kuukausien aikana — olisi tulossa". Kennedy myöskin neuvotteli entisen presidentti Eisenhovverin kanssa, joka ahtoi ymmärtää, että hän hyväksyy nykyisen politiikan Kuubaa kohtaan, ja demokraattisen js republikaanipuolueiden johtajain kanssa, niiden mukana patataantu-muksellisen Arizonan senaattori» Barry Göldvvaterin kanssa. v,( Goldwater, jonka tiedetään kannattavan avointa hyökkäystä Kuubaan, ilmoitettiin olleen, yhtä mieltä Kennedyn kanssa. Moskovan radiotiedoissa alleviivattiin pahaenteinen vaara Kuubaa kohtaan. Tiedonannossa lainattiin kuubalaisista' lähteistä tullutta tietoa, että Yhdysvallat suunnittelee sekaantua asevoimilla Kuuban asioihin järjestämällä tekohyökkäyksen Yhdysvaltain f" laivastotukiaseraallc Guantanamossa. kijoitaan sekä saada viipymättä aikaan rauha Algeriassa. Julkilausumassa sanotaan edel leen, ettei hallitus tarvitse tähän perustuslain 16 pykälää, eikä poikkeuslakia. Ranskan työtätekevät ja demokraatit vaativat täyden kokoontumis' ja. mielenosoitusvapau-den palauttamista. Tämän vuoksi on kansan pysyttävä yhtenäisenä ja jatkettava taistelua demokratian palauttamisen puolesta. Kansa voimistaa toimintaansa saadakseen lailliset vaatimuksensa ensimmäisen painoksen. Myöhemmin ilmoitettiin, että sen suurin poistamien artikkelien jou kossa oli Ranskan kommunistipuolueen julkilausuma^ jossa sanottiin, sttä hallitus oli tietoinen Algerin kaappauksesta jo huhtikuun 19: p., mutta ei tehnyt mitään estääkseen een. Julkilausumassa väitettiin eri tyisesti pääministeri Debren estäneen toimenpiteet. Humanite kirjoittaa, että de Gaulle on käynyt Algeriassa kolme (Jatkuu sivulla 3) Presidentti Kennedy ehkä kauhistui kuultuaan että hänen tapansa leikkauttaa hiuksensa on a-loittanut "Mies keijukaisten" muo-tisuunnan, sanoo kauneusaineteh-tailija. $e tekee niin nuoren näköiseksi, on niin suora, selvä ja huoleton, sanovat parturi-kampaajat Detroitissa pidetyissä kauneusalan tehtaiden näyttelyssä. Mutta tukka on ainoastaan pieni osa tästä vuotuisesta keskilännen kauneusalan näyttelystä. Suurin juttu oli saada nähdä mitä tällä vuosikymmenellä on tarjottavana Amerikan miehille parturien ja tuottajien taholta. Miehet tulevat olemaan kau-, niitä. Suuret muutokset ovat odotet tavissa. "SOneen vuoteen miehet eivät ole tehneet mitään muuta kuin näyttäneet rumilta mutta nyt on huomattavissa suuntausta mies ten kauneussalonkeihin, joissa erikoistuneet asiantuntijat tulevat leikkaamaan heidän tukkansa siten, että se lisää luonteenomaisuutta:" Toledolaisen hiusvärjäysaineita valmistavan firman edustaja esitti miksi kaunis mies on välttämätön. Sivistyneessä m^ilmassa miehet o-vat ilman koristeita, mutta; he tulevat saamaan ne pian. Se alkaa miesten parranajon jälkeen käyttär mästä kölnin vedestä. Emme ole valmiit vielä' kaunistusaineisiin, mutta olemme jo kymmenen vuo: den kuluttua. Silloin nimittäin hyvin puettu mies kantaa mukanaan kasvopuuteria. Voimme ennustaa, että parturiliikeisiin tulee eristettyjä osastoita, joissa miehet saavat, kauneuskäsittelyn rauhassa u-teliaitten katseilta. He eivät halua saada hiuksiinsa kiharoita ja väri-huuhtelua kaikkien nähden. Tämä kaikki uudistus on vielä niin outoa että miehet eivät ole siihen tottuneet. Jotkut naispuoliset kampaajat sanoivat, että heidän liikkeisiinsä tulee miehet vasta iltasin tulevat saamaan kauneuskäsittelyn kun naisasiakkaat ovat jo poistuneet. Kuinka naiset suhtautuvat tähän miesten . kaunistumiseen? Kehitys menee siihen suuntaan, mutta minä anakaan anna oman mieheni kaunistaa itseään, vastasivat useat kauneushoitajat ja suuri osa naisia varmasti • yhtyy heihin. KETKÄ OVAT USAin PARHAITEN PUETUT MIEHET? Amerikkalainen taiteilija Raymond Duncan New Yorkista, joka 1909 kehitti kelvottomina tavallisiin miehen vaatteisiin pukeutumisen, on nimennyt presidentti Kennedyn yhddcsi USAn parhaiten puetuksi mieheksi. Seuraavat yhdeksän ovat hänen lausuntonsa mukaan: Henry Cabot Lodge, Leo Duro-cher, Pat Boone,' Henry Fonda, Bob Hope, JohnyMathis, liikemies Robert Strong ja Joseph F. Gar: lino. Raymond Duncan 86-vuotias taiteilija on edesmenneen tanssin uudistajan Isadora Duncanin veli ja on itse vastustanut pukuja, liivejä, kaulanauhoja, vöitä, paitoja, hattuja; takkeja ja kenkiä jo 50 vuotta. Hän kylvi siemenen pukujen vastustamiseen ja tä^tä oli seu-rauksena< Stirheilupaidat, lyhyet housut, yläosattomat uimahousut sekä, kesäsandaalit. Duncan I kutoo jtse kankaat kreikkalaistyylisiiri " v a ^ " teisiin sekä ompelee ne itsa Hän-valmistaa omat sandaalinsa palmu* puun aineista mieluimmin kuin nahasta sillä hän ei usko eläinten tappamiseen. Hänen tärkein vaa-;; tekappaleensa on pitkä pusero jonka päällä hän pitää kreikkalaista hartiahuivia kylmillä illoilla. Hän ei koskaan käytä sukkia ja päässään hänelfä on yksinkertainen kangasnauha pitämässä pitkiä hiuksia kurissa. Aikalailla ;:erikoi-nen ilmestys, vai mitä arvelette? MITEN MIEHET OSTAVAT PUKUNSA? Kun mies matkustaa niin hän paiskaa vanhan pukunsa matkalaukkuun ja lähtee. Mutta jos hän ottaa vaimon mukaansa niin tämän on ensin ostettava 110 dollarin puku ainoastaan lentokentälle ajoa varten. Näin arvostelee ed- : montonilainen pukukauppias Henry Singer alansa kokouksessa. Ja vielä, että siksi canadalaiset miehet käyttävät aina sinistä. Miehet, jotka astuvat liikkeeseen, eivät heti ole myytyjä, he ovat hämillään. Joissakin liikkeissä tehdään pilaa Lontoon malleille ja luonnollisille olkapäille nyrpistetään nenää. Se on väärin sillä kaikella on paikkansa., Kun mies tulee liikkeeseen kysyen Lentoon mallia, hän odottaa löy- . tävänsä mitä hakee. Singer sanoi että canadalaisten pukukauppiai-den olisi lopetettava puhumasta a- : siakkaallen mitä "jokainen käyttää Las Vegassa ja New Yorkissj»". Asiakkaat haluavat " mieluimmin tietää mikä kulloinkin on muodissa.. Montrealissa ja Torontossa. SlTÄl JA TÄTÄ AMERIKANSUOMALAINEN — 30 vuotta sitten matkustin A-merikkaan, eikä minulla ollut muu-' ta kuin yksi risainen paita. Ja nyt. minulla on miljoona. — Mitä ihmettä te teette niin nxo-nella paidalla? PARTURISSA — Tukkanne alkaa harventua, herra. ; _: — Joo, ja pahinta siinä on se, ettei pestessä tiedä mihin naama, lo]^ puu. NE LAPSET . Pojat! Tulkaa sisään peseyty-mään! Ääni pihalta: — Ei tartte äiti! tunnemme toisemme äänestä. TILAVUUS MÄÄRÄÄ Silmälääkäri on kirjoittanut rouvalle silmälääkereseptin ^Kuinka paljon tätä pannaan kysyy potilas. — Sitä saa panna vaikka ämpa* i-illä, mutta silmään ei muhdu kuin pisara, ärähti lääkäri. PÄIVÄN PAKINA Kumpi on tärkeämpi, muoto mko sisältö? sillä hän toistj papukaijan-tavoin:- Yhdysvaltain tiedoituspalvelun jaarituksia "kommunistien hyppylaudasta Kari-biannverellä" ja antoi ymmärtää, että Yhdysvaltain kaikkien satelliittien oli rhuka'valmistauduttava yastaanotta-rftaan Pentagonin määräyksiä. Oppositiolla olisi silloin sekä tärkeä vastuunvelvöllisuus että suuri "heinänteon" mahdollisuus, mutta kun libe^-aaliguo-lueen johtaja on itsekin Wa^- ingtonin linjalla ja "pahoittelee" vain sitä, että Kuubaa vastaan järjestetty hyökkäys ei onnistunut, niin selvää on, et- )ä oppositiopuolue ei voinut täyttää velvollisuuttaan sen paremmin itseään kuin kansakuntaakaan kohtaan. MOni on omena päältä kaunis, mutta sisältä aivan mätä! Sama pitää paikkansa monessa muussa asiassa. Kauneinkin nainen voi olla kaikkea muUta muttei ihminen, ja komeinkin "salonkileijona" kurja lurjus. Ja kun esim. Venäjän työtäteke- Laajalluksessa sanottiin Kuub<':n 1 \'ät valmistelivat suuren lokdkuun armeijan univormuissa olevia he;v kilöitä on nähty tulevan ulos Yhdysvaltain vakoilupalvelun pääma jasta. Siinä -myöskin kiinnitettiin huomio siihen, että Guantanamon lah delie''bn keskitetty paljoii amerikkalaisia sotalaivoja laivastohärjoi-tuksiin niiden mukana lentokoneiden tukilaiva Randolph, jolla on 000 miestä merisotäväkeä. Niinikääp sanottiin^ -että jos hyökkäys ' ulkoa" Guantanamoon epäonnistuisi niin silloin hyökättäi siin tukikohdan sisältä. MITÄ HRUSHTSHEV SA^QI? Yhdysvaltain hallituksen aggressiiviset toimenpiteet ovat kokonaan vastakkaisia Neuvostoliiton asenteelle. Vastatessaan Kennedyn', kiel toon pysäyttää hyökkäys Kuubaa vastaan Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev esitti järkevää ja rauhallista politiikkaa ei vain Kuubaa kohtaan vaan laajemmassa mielessä vr.llar.himoiikGen aattona rauhanju !isti-!:3en julkaisemista, niin jotkut 3pä:ljjät esittivätr että eikö asiasta pitäisi ensiksi suorittaa ''yleisäänes-tys". Siihen vastasi Lenin sattu^ yasti, että "sotilaat äänestävät jo jaloillaan" — siUä venäläiset soti' laat olivat saaneet enemmän kuin tarpeekseen imperialistisesta sodasta, heittivät joukkomitassa aseensa alas, ja lähtivät jalkapatikassa pois rintamilta. Sotilaat olivat "äänestäneet jaloillaan'' ja historia osoitti myöhemmin, että Lenin tulkitsi ehdottomasti oikein tämän "äänestyksen" merkityksen. Nämä ajatukset tulivat mieleen lukiessamme Suuren Rahan lehdis-tä moneen kertaan esitettyä "hokc-musta", että pääministeri Fidel Castro oli vappukokouksessa muka sanonut, että Kuubassa ei mitään vaaleja enää pidetä: "Haluatteko vaaleja" kerrotaan hänen kysyneen suuressa vaalikokouksessa ja kansajoukkojen vas tänneen: ^Emme halua, emme!" Me tietenkin olemme demokraattisten vaalien kannalla nyt ja aina. Mutta ei sellaista lakia, missä ei ole hetkellistä poikkeusta. Hitler-vainaja, niin suuri ihmispyöveli ja kansanvallan vihollinen kuin olikin, järjesti kuitenkin jonkinlaisia muo-^ •ioUisia 'vaaleja". Samoin järjesti Mussolini Italiassa ja Batista_yeri-nen Kuubassa. 'Mutta mitä hyötyä__oli sellaisista "•vaaleista" — ja mitä arvoa voitiin niille antaa? Ei kerrassaan mitään! Ja tämä vetääkin meidät takaisin pääministeri Castron vappupuheeseen. Hän ei varmastikaan sanonut, (meillä ei ole hänen puheensa teks tiä) että Kuubassa ei"koskaan eiiää järjestetä vaaleja", kuten Suuren Rahan valehtelevat uutistiedot meille kertovat, koskapa rehelli-cemmät lehtimiehet, kuten George Bryant tiedbitti tiistaina asiasta Toronto Daily Starissa seuraavasti: ' Pääministeri Fidel Castro sanoi täällä (Havannassa) kuubalaisille »ilen illalla, että vaaleja ei, järjes tetä lähitulevaisuudessa (immediate future)." Tämä on selvästi vallan jotakin muuta kuin toisten päivälehtien ho kema siitä, jotta Castro .on muka lopettanut vaalien pidon kokonaan Kuubassa. Ja edellämainittii George Bryant kertoo Castron selittäneen, että vaa lien järjestäminen nykytilanteessa olisi "ajan haaskausta", koska vai tankumdhsjiallitus voi nojata kansanjoukkojen Välittömästi ilmaise maan kantaan. Esimerkiksi vappu mielenosoituksissa oli Castroa kuu lemassa porvarilehtienkin tiedonantojen mukaan 3;000,000 kuubalaista - toinen puoli koko Kuuban väestöstä ja heillä oli tilaisuus siellä ilmaista mielipiteensä. . Asiassa on vielä toinenkin puoli. Oltuaan Batista verisen diktatuurin orjuudessa niin pitkän aikaa, kuu balaiset päättävät ilmeisesti asioista mieluimmin suurissa joukkoka kouksissa kuin muodollisen äänestyksen avulla. J:Vaali" sanalla on vieläkin paha kaiku kuubalaisten-keskuudessa joita huiputettiin riit tävän paljon Batistan "vaaleiella". nevää laatua. Kuuban vallanku-moushallitus tulee varmasti järjes lämään aikanaan vaaleja; paikalli sia, maakunnallisia ja kansallisia vaaleja. Mutta vallankumouksen tuoksinnassa, jolloin valtavat kansanjoukot ovat liikekannalla osallistuen monta kertaa kuukaudessa pidettäviin suuriin kansankokouksiin, muodollisten vaalien pito ci vastaisi lähestulkoonkaan sitä vapautta, mikä kuubalaisilla on nyt välittömästi asioista päättäessään. Että Kuuban hallitus nauttii suurten' 'kansanjoukkojen luottamusta ja kannatusta siitä ei voi nyt olla epäilyäkään. Se ilmene myös Kuubassa vierailleiden 'canadalaisten kertomuksista siitä, että Kuuban tiihänsilla siviili-ihmisljyi^^.^ revolverit vyöllä kaduilla kulkuessaan. Vasta muutama päivä sitten edellämainittu kirjeenvaihtaja George Bryant viittasi tähän seikkaan kertomalla Havannasta lähettämänsä uutistiedon yhteydessä mm seuraavaa: •". . .Tämä on maa (Kuuba) missä 100,000 siviiliä kantaa ampuma-asetta — ja pääministeri Castron mukaan — he ^voisivat vaihtaa hallituksen minä hetkenä tahansa niin haluavat. "Jokatapauksessa Kuuba on maa, missä johtaja nojaa kansansa kannatukseen. Joka tilaisuudessa, missä hän (pääministeri Castro) esiintyy, on sadoilla kansalaisilla ladatut pyssyt .. . ." Mutta kukaan ei ole^rittänyt- 'kään ampua Castroa! Fasisteilla oli aseistetut myrsky-joukkonsa, suojeluskuntansa, ja ' K a i k k i tämä on tietenkin ohime--muut terrorijärjestönsä —-mutta Castron 'vaUankumoushallitus on aseistanut siviilit — ja vain kansaansa luottava ja kansansa tukeen nojaava hallitus voi menetellä siten, että se antaa siviileille oikeu- -^en kantaa ladattuja pyssyjä missä haluavat. Jos Kuuban kansalla ei ole nyt 'aikaa" vaalien järjestämiseen niid se on käsittääksemme eräs ohimenevä ilmenemismuoto suuren vallankumouksen pyörteissä. Mutta sosialistisessa Kuubassa tulee vallitsemaan ' sata kertaa suurempi ja täyteläisempi demokratia kuin missään kapitalistimaassa —: sillä demokratian syvyys ja laajuus ei riipu läheskään niin paljoa sen muodosta kuin sen todellisesta sisällöstä. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 6, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-05-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610506 |
Description
Title | 1961-05-06-02 |
OCR text | Sivu 2 Lauantaina, toukok. 6 p. — Saturday, May 6, 1961 V A P A U S (LIBERTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed Ulav. 9, mi. Authorized as »teoaäi tjatfl m^U by the Post Offloe O^artiqent, Ottawa: Pub- Ushed, thrice weekly: Tuesdays,. Itiursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Ebn 6t. W., Sudbury. Ont., Canadsk Telephones: Bus. Office OS. 4^4264; Editoria! Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Ekhmd. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon applicatlon. l^ranslation frw of charge* Canadassar' 1 vk. 8.00 6 kk. 4 ^ 3 kk. 2.S0 «idysvaUoissa: 1 vk. 9.0Q 6 kk. 4Ä) Suomessa: 1 vk. 9.50 6, 5.25 B ennedyn oppi c ana '^Kennedyn opin" kukkanen Kuuban presidentti Dorticos esitti viime viikolla, että Kuuba ja Yhdysvallat rupeaisivat yhteisvoimin etsimään muotoa eli kaavaa "''rauhallista rinnakkaiseloa sekä diplomaattisten suhteiden ja vieläpä ystävällisten suhteideniinuo-dostamista varten". • Mutta mitä-sanoi Yhdysvaltain hallitus? Sen sijaan:että piisi tarttunut Kuuban tarjoamaan ystävän käteen. Yhdys- _ „ yäjtäin ulkoministeriö eli valtipdepartmentti torjui koppa-r va^m Kuuban ystävyyden tarjouksen ja- julisti: "Kommunismista ei neuvotella tällä pallonpuoliskdUa." ••Toisin sanoen, Kuuban kansalla ei ole oikeutta itse päättää omista suhteistaan eikä ainstkaan omasta valtiomuodostaan! Siitä päättää muka Yhdysvaltain hallitus ja kun yh'd'ysvallat on maailman voimakkain kapitalistinen maa, niin'se riittää, sillä "Kennedyn^ropin" perustana on ajatus, ett3,*'voima on oikeutta"! Dollari-imperialismista on todella tullut Maailman santarmi! " ' K u n Yhdysvaltain hallitus esitti tämän jyrkän kielteisen vastauksensa heti, asiasta ilmeisesti neuvottelemattakaan, se ^äi jopa vanhoillisuudestaan tunnetun New York Timesinkin v4?intelehtimään tuskissaan ja voihkaisemaan: • '."Tosiasia on, ja se pitäisi sanoa Washingtonissa, että vaikka me inhoamme kommunismia kaikkialla ja erikoisesti 90 mailin päässä meidän rannoiltamme, meillä ei ole kuitenkaan mitään oikeutta sanoa kuubalaisille minkälaista hallitusta heidän täytyy kannattaa . . ." Kuuban ystävän käden pois työntäminen perustuu yksinomaan "väkevämmän oikeuteen" eli "Kennedyn oppiin", jonka mukaan Yhdysvalloilla on muka oikeus määrätä minkälainen hallitus täytyy oflä tämän pallonpuoliskon kaikissa maissa, mukaanlukien Canadassa. Mikäli tällä mantereella valitaan jossakin maassa sellainen hallitus —- sanokaamme vaikkapa uuden puolueen hallitus täällä Canadassa — Ylidys- Vällöilla on väkevämmän oikeuden perusteella taivaallinen valta ja oikeus lähettää sotajoukkojaan kukistamaan tätä hallitusta! ]^^^ ehkä sanottanee, että näin pitkälle ei "Kennedyn oppi'' sentään mene, sillä sehän kohdistuu vain "kommu- Ylempänä mainitun otsikon alla Toronton Globe and Mail lehden kirjeenvaihtsua George Bain kirjoittaa, että Yhdysvaltain presidentti Kennedy, "varoitti tämän maanosan maita — johon Canada- Ijin kuuluu — että elleivät ne pidä oman talonsa kunnossa sikäli kum tulee ulkopuolinen kommunistien maahan tunkeutuminen, niin Yhdysvallat pidättää itselleen oikeu den sekaantua niiden asioihin omien etujensa takia ja panna ne järje3- tykseen". ' v Bain jatkaa seuraavasti: '-Kennedyn puUe^ toimittajille koski pääasi assa Kuubaa, mutta sillä oli laajempi merkitys, koska hän sanoi, ~eftä SYNtYAAA-PÄIVIÄ .hän on valmis toimimaan 'jos tä mäU'maanosan mikä hyvänsä kansa. nismia" vastaan. , " -Mutta mitä Yhdysvalloissa tarkoitetaan "kommunismilla"? Kaikkea sitä, mikä vei syystä tai toisesta miellytä Yh-dyäVältoja, sen sötapäämajaa Pentagonia ja Wall Streetin pankkiireita:" Palautettakoon mieleemme, 'että Yhdysvalloissa on-eri yhteyksissä annettu "kommunismin"* leima sununä-mutikassa Ghanalle, Canadan sisardominioUe Intialle, Canadan toiselle ^sisarvaltioUe Egyptille ja - Afro-Aasian kaikille puolueettomille maille jotka ovat kieltäytyneet liittymästä Yhdysvaltaiä määräysten mukaisesti alueellaan toimivaan sotäliittoon. ; Kun asia näin on, niin silloin ei ole mikään ihme vaikka Canadakin leimattaisiin Washingtonissa "kommunistimaak-s'' siinä tapauksessa, että täällä valitaan seuraavissa vaaleissa utideh; puolueen "hallitus, joka sanoutuu irti NATOsta ja ' niuista Pentagonin alaisista sotaliitoista — kuten on hyvin mahdollista! * * » Kuinka tuomittava ja mieletön on "Kennedyn oppiin" sisältyvä ajatus siitä, että Yhdysvalloilla on oikeus sekaantua asevoimin tämän pallonpuoliskon muiden maiden asioihin, jos niihin muodostetaan Washingtonille epämieluinen hallitus, se näkyy ehkä parhaiten siitä, että käännetään asia toisin päin, kuten menetteli aivan oikeutetusti Kuuban pääministeri Castro Havannassa pitämänsä vappupuheen yhteydessä. Määriteltyään "Kennedyn opin" mielettömyydeksi sikäli kuin Kennedy luulee voivansa komentaa "minkälainen hallitus meillä piiää olla", pääministeri Castro lausui: ^'Presidentti Kennedy ei pidä sosialistisesta hallituksesta emmekä me pidä imperialistisesta hallituksesta. Meillä ori samanlaiset oikeudet. Jos he protestoivat meidän sosialistista järjestelmäämme vastaan, 'me voimme protestoida sitä imperialistista järjestelmää vastaan mikä on väin 90 mailin päässä meidän rannoiltamme. Oikeus ei ole suhteessa maan kokoon nähden." Sen paremmin ei asiaa todellakaan voida esittää. Jos- Yhdysvalloilla on"oikeus" sekaantua Kuuban asioihin siksi, että Washington ei "tykkää" Kuuban hallituksesta, niin siinä tapauksessa Kuuballa on oikeus sekaantua Yhdysvaltain asioihin siksi kun Kuuba ei pidä dollari-imperialismista. Tässä tilanteessa on liittohallituksemme velvollisuus ilmaista selvästi ja mitään epäilyjä jättämättä Washingtonil^ leV mitä Canadan kansa ja valtio "Kennedyn opista" ajattelee: Diefenbakerin hallituksen pitäisi sanoa WashingtonilIe että Canada ei tule liittymään Amerikan valtojen järjestöön eikä missään tapauksessa tukemaan Yhdysvaltoja missään sellaisessa poliittisessa, taloudellisessa tai ^^sotilaallises-sartojmenpiteessä, jonka tavoitteena on jonkun toisen maan _hallituksen, kukistaminen joko tällä mantereella tai jossakin muualla maailn^assä. Meillä ei kansakuntana ole kerta käTk-kiaan' varaa osallistua sellaisiin seikkailuihin Yhdysvaltain : jdöllari-imperialismin puolesta. Samalla kertaa kaikkien ca-nadaJaisten tulisi vaatia liittohallitukselta selvää ja päättävää lausuntoa siitä, että Canada ei tule hyväksymään missään tapauksessa eikä missään olosuhteissa Yhdysvaltain sekaantumista maamme sisäisiin asioihin! Pearsonin moraalin ^'korkeus" Maamme liberaalipuolueen kansallinei^ johtaja, alahuoneen virallisen oppositioryhmän johtaja Lester B. Pearson antoi viime keskiviikkona Kitchenerissä Ontariossa sellaisen "moraalinäytteen", että se sai varmaan tunnetun ja tunnustetun edeltäjänsä, sir Wilfrid Laurierin kääntymään. hau-dassaan. •• , • ; CP:n uutistiedon mukaan mr. Pearson leimasi Yhdysvaltain roolin Kuubaan tehdyssä interventiossa "fiaskoa lähenteleväksi virheeksi". Ja hän sanoi: "Hyökkäyksen epäonnis-tarrtineh perustui Amerikan tiedoituspalvelun (vakoilulai-töksen) asiantuntijain väärinlaskentaan siitä, että KJuuban Mrs. Fiia Viita, Long Lake, .Ont., täyttää perjantaina, toukokuun 5 pnä 77 vuotta. Erkki Penttinen, Beaver Lake, täyttää 70 vuotta toukokuun. 8 päivänä./ ^ Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin.. kansa nousee Fidel Castroa vastaan. Mutta se ei noussut^ kaan. "Jos te mielifie -suorittaa tämäntapaisia tekoja^ teidän tulee varmistua siitä, että se onnistuu." Kuten huomataan, mr. Pearson ei näe mitään pahaa siinä, että Kuubaa vastaan järjestettiin vastavallankumousjouk-kojen hyökkäys. Hän ei esitä puolta sanaa protestiksi siitä. Mr. Pearson pahoittelee vain Yhdysvaltain vakoiluhallinnon "laskuvirhettä" ja suosittelee presidentti Kennedylle, että mikäli aiotte vastaisuudessa tällaisia hyökkäyksiä järjestää ]oko Kuubaan tai johonkin mudhun maahan,* niin huolehtikaa, etukäteen siitä, että hyökkäys varmasti onnistuu! Tämän kurjempaa kantaa ei liberaalipuolueen kansallinen johtaja olisi voinut omaksua tässä asiassa. Canadan kansan yleinen mielipide tuomitsee jyrkästi Kuubaa vastaan järjestetyn hyökkäyksen^ Yksikään poliitikko, jonka-1 tavoitteena • on valituksi tuleminen •-'aaleissa, ei rohkene , enää wqimesti / puolustaa tällaista julkeata sekaantumista toiserr maan sisäisiin asioihin. Siksi ••jn mr. Pearsonkin tuomitsevinaan sen mikä tapahtunut dn, mutta hänen"tuomionsa" pohjana ja lähtökohtana on, mikäli voidaan CP:n uytistietoon luottaa, vain se, että Yhdysvallat ei pystynyt hyökkäyssuunnitelmaansa toteuttamaani V . Tämä selittää ilmeisesti senkin, miksikä virallisen opposir tiopuolueen johtajilla ei ollut asiallisesti puhuen mitään sanottavaa alahuoneessa sillpin kun pääministeri Diefenbaker vei Kuuban hyökkäyksen i aikana maamme sotaseikkailun partaalle intoillessaan Wash-ingtonin puolesta ja hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Kuubaa vastaan' sanoen:- "Meidän maassamme, me emme voi olla välinpitämättömiä tästä uudesta vaarasta, mikä koskee sitä pallonpuoliskoa, missä me elämme." Pääministeri Diefenbaker ei tarkoittanut— ^se valittaen tunnustettakoon — Yhdysval-täln_ avulla järjestetyn hyökkäyksen "aiheuttarhaa vaaraa. kunta ei täytä sitoumuksiaan ja toi vai ulkopuolisten kommunistien maahan tunkeutumista vastaan'." Bain viittaa siihen, että vaikka Canada ei kuulu Amerikan Valto ien Järjestöön, se on kuitenkin' osa iästä maapallon puoliskosta ja niin ollen ei ole sen opin ulkopuolella'. Samalla Bain huomauttaa, että tuskin on uskottavaa, että amerik kalaiset' joukot hyökkäisivät Cana daan jos Canada julistautuisi puo lueettomaksi, katkaisi yhteytensä NORADn, aseistanisuutuisi ja lujittaisi suhteitaan Neuvostoliittoon, mutta kuitenkin lisää: "Kennedyn julistusta täytyx har kita koska hän sanoo ettei hm sahi sellaisita tapahtua." Toimituskirjoituksessaan Globe qnd Mail pitää sellaista johtopää^ töstä '-puheen liiallisesta lukemi sesta". Mutta Toronto Daily Star on huo' lissaan Kennedyn puheesta. Etusivulla julkaistussa toimituskirjoituk sessa varoitetaan Yhdysvaltoja: il'Älr: kää hyökätkö Kuubaan. Lännen mo: raalinen luottamus ei kärsi sellaista iskua." Star kiinnittää huomion Amerikan Valtojen Järjestön sopimuksen 16. artikkeliin, jossa sanotaan: <'Ei millään valtiolla eikä yhdelläkään valtioryhmällä ole oikeutta sekaantua suoraan taikka epäsuorasti, minkäänlaisilla keinoilla toisen vai tion sisäisiin asioihin." Kennedyn oppiin viitaten Star k°ysyy: "Mitä me ajattelemme tästä kavaljeerimaisesta sopimuksen velvollisuuksien hylkäämisestä? Kuin •'ca paljon maailma luottaa Yhdysvaltain muihin lupauksiin — sen i-auhallisiin tai muihin sitoumuksiin YKssa, NATOssa taikka (Ca nadalle erikoisen tärkeässä) NOR-ADssa?" •'Canada", sanoo Star,'tulee hyi jätä Kennedyn periaatteen, jonka lupauksilla ei ole mitään arvoa; se lupaa vain jännitystä ja vaaroja; se •ekee Yhdysvalloista länsimaailman parantumattoman tappelupukaririt" '-Kuuban kapinalliset — ne, jotka suunnittelevat uirtta hyökkäystä — ottivat, vastaan John F. Kennedyn f-puheen tänään (huhtik. 20 pnä) lupauksena huomattavasta tuesta heidän voimilleen." Tämä oli se puhe kun Kennedy sanoi, että "meidän kärsivällisyytemme ei ole loppumaton'' ja jossa hän antoi ymmärtää jos mikään maa - läntisellä pallonpuoliskolla valitsee sellaisen hallituksen, joka ei miellytä Yhdysvaltain hallitusta, niin se " o n uhkana meidän kan sämme turvallisuudelle". .Kennedy myöskin sanoin että hän '-ei aio unohtaa sitä" (Kuubaa). ' Aikaisemmin, kun taisteluja käytiin Kuubassa, Kennedy hylkäsi Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshovin pyynnön, etta Yhdysvallat pysäyttäisi hyökkäyksen Kuubassa ja siten, välttäisi '-maailman palon, jota ei voitaisi hallita, sytyttämisen vaaran". Hyökkääjien jouduttua tappiolle Kennedy neuvotteli Kuuban vallan kumousneuvoston, joka järjesti hyökkäyksen, kanssa, ja New York Timesin kirjeenvaihtajan mukaan tämä antoi kapinallisille toivoa, että ; •-. apua — jota tultaisiin enemmän kuin viime kaikkiin kysymyksiin nähden Yh <]ysvaitain jä Neuvostoliiton suhteissa ja rauhaan nälfden; Samalla Hrushtshev puhui suo ria sanoja Yhdysvaltain byökkäyk seh: luonteesta. Se on, sanoi Hrush tshev ''gangsterismia'- ja se on "liu kas ja vaarallinen tie, joka voi joh taa koko niaailmaa käsittävään so taan". ^ •;' Yhdysvallat • "nyt jyrisee Kuubaa vastaan'.'- koska se "ei olevarma o masta järjestelmästään eikä siitä politiikasta jota Yhdysvallat seuraa Tämä on yhtä ymmärrettävä kuin riistokin ja kehittymättömien Tiaiden orjuuttaminen. Hrushtshev huomauttaa, että Yh_ dysvallat ovat ottanut sellaiset kannan, että Kuuba on uhkana Yh dysvalloille ja siksi aseellinen hyökkäys sitä vastaan on tarpeellinen mutta -'teidän • täytyy tunnustaa et tei toisilla mailla ole vähemmän syytä esiintyä samalla tavalla niitä valtioita vastaan, joiden alueilla to della tehdään valmisteluja, jotka uhkaavat Neuvostoliiton turvalli •juutta". Mutta: '-Me emme seuraa sitä tio tä, kuten tiedätte. Me kannatamme rauhallista rinnakkaiseloa kaikkien valtioiden välillä ja sekaantumatto «nuutta toisten maitten sisäisiin a «öihin. "Te vihjaatte Budapestiin. Mutta me voimme sanoa teille avoimesti esittämättä viittauksia, että se on te. Yhdysvallat, joka murskasi Gua temalan itsenäisyyden lähettämällä palkkasotureita sinne kuten yrität te tehdä Kuubaan nähden." Hrushtshev jatkoi: ' Jos pidättyminen toimenpiteistä, jotka vaarantavat maailmanrauhaa, on nyt, e nempi kuin koskaan ennen, niin' se velvoittaa siihen jokaista valtiota ja sen johtajia ja tämä pitää paikkansa vieläkin enemmän, suurvaltain johtajiin nähden. Tämä on juuri se mitä minä pyydin teiltä, Mr.: Presidentti./ "Neuvostoliiton asenne kansainvälisiin kysymyksiini on muuttuma-, ton/Me- haluamme parantaa suhteitamme Yhdysvaltoihin siten ettei kumpainenkaan, ei enempää Neu vostoliitto kuin Yhdysvallatkaan, kaksi Voimakkainta valtaa maailmassa, rupea sapelintaisteluun tai aseta etualalle niiden sotilaallista ja taloudellista ylivoimaansa koska tämä johtaisi kansainvälisen tilanteen vieläkin jännittyneemmäksi eikä parantaisi sitä. ^ ''Me Tehellisesti haluanime paäS' lä^^sopimukseen :teidän ja toisten maiderr-^kanssa aseistariisunnasta ja muista kysymyksistä voidaksemme parantaa rinnakkaiseloa ja tun nustaa kaikille ihmisille oikeuden valita itselleen sellaisen sosiaalisen ja poliittisen järjestelmän minkä he haluvat sekaantumatta toisten maiden sisäisiin asioihin". •LOPETTAKAA HYÖKKÄYSSUUNNITELMA" Pääministeri Castro huhtikuun 2J pnä jälleen kehoitti Yhdysvaltain lopettamaan hyökkäyssuunnitelman Kuubaa vastaan. Hän varoitti, että Yhdysvaltain hyökkäys johtaisi 'ennenkuulumattomaan maailman paloon" ja se merkitsisi ''imperialismin itsemurhaa" ja vakuutti että Kuuban kansa on valmis taistele maan kuolemaansa saakka koli-maansa puollustamiseksi. Hän edelleen sanoi: 'Me tiedäm mCj että. imperialismi katoaa, mutta me emme halua sille itsemurhaa meidän kustannuksillamme . Jos maailmassa olisi rauha, niin se (imperialismi) kuolisi hiljalleen. Jos imperialismi alkaa sodan, se kärsii väkivaltaisen kuoleman". o o t KODIN PimiSTÄ TOIMITTANUT EEVA Miesten muotia Pariisi. — Hanskan kommunistinen puolue antoi viime keskiviikkona julkilausuman Algerian kapinan epäonnistumisen johdosta. Siinä tähdennetään, että tämä suuri voitto saavutettiin ennen kaikkea Ranskan .kansan ansiosta. Julkilausumassa arvostellaan Ranskan hallituksen politiikkaa. Hallitus ei tehnyt mitään* kapinan estämiseksi ja sen puhjettua se' ei ryhtynyt yhteenkään tehokkaaseen toimenpiteeseen sen^ tukahduttami seksi. •• :-. Huomauttaen, että Ranska vaatii iiärioikeistolaisainesten'' toiminnan kieltämistä ja heidän rankaisemistaan, kommunistinen puolue julistaa, että on välttämätöntä rangaista tyydytetyksi: Se taistelee sitkeästi ja moimakkaasti Algerian sodqn kv pettämiseksi Algerian . tasavallan väliaikaisen hallituksen, kanssa käytävien pikaisten neuvottelujen avulla Algerian kansan vapaan itsemää räämisoikeuden perustalla. ~ Ranskan konununistinen puolue kulkee tiukasti tämän taistelun eturintamassa. Puolueen lujittaminen quttaa uusien menestysten saavut tamista. SENSUURIA Pariisi. — Kommunistinen lehti Humanite ja vasemmistolainen Liberation ilmestyivät Ranskassa torstaiaamuna suuri tyhjä tila paLs töillään; Lehtien taholta kerrottiin. <3ttä julkisuuteen oli päässyt lehden ankarasti kapinallisia ja heidän tu 1 toinen painos. Poliisi takavarikoi antamaan kuukausien aikana — olisi tulossa". Kennedy myöskin neuvotteli entisen presidentti Eisenhovverin kanssa, joka ahtoi ymmärtää, että hän hyväksyy nykyisen politiikan Kuubaa kohtaan, ja demokraattisen js republikaanipuolueiden johtajain kanssa, niiden mukana patataantu-muksellisen Arizonan senaattori» Barry Göldvvaterin kanssa. v,( Goldwater, jonka tiedetään kannattavan avointa hyökkäystä Kuubaan, ilmoitettiin olleen, yhtä mieltä Kennedyn kanssa. Moskovan radiotiedoissa alleviivattiin pahaenteinen vaara Kuubaa kohtaan. Tiedonannossa lainattiin kuubalaisista' lähteistä tullutta tietoa, että Yhdysvallat suunnittelee sekaantua asevoimilla Kuuban asioihin järjestämällä tekohyökkäyksen Yhdysvaltain f" laivastotukiaseraallc Guantanamossa. kijoitaan sekä saada viipymättä aikaan rauha Algeriassa. Julkilausumassa sanotaan edel leen, ettei hallitus tarvitse tähän perustuslain 16 pykälää, eikä poikkeuslakia. Ranskan työtätekevät ja demokraatit vaativat täyden kokoontumis' ja. mielenosoitusvapau-den palauttamista. Tämän vuoksi on kansan pysyttävä yhtenäisenä ja jatkettava taistelua demokratian palauttamisen puolesta. Kansa voimistaa toimintaansa saadakseen lailliset vaatimuksensa ensimmäisen painoksen. Myöhemmin ilmoitettiin, että sen suurin poistamien artikkelien jou kossa oli Ranskan kommunistipuolueen julkilausuma^ jossa sanottiin, sttä hallitus oli tietoinen Algerin kaappauksesta jo huhtikuun 19: p., mutta ei tehnyt mitään estääkseen een. Julkilausumassa väitettiin eri tyisesti pääministeri Debren estäneen toimenpiteet. Humanite kirjoittaa, että de Gaulle on käynyt Algeriassa kolme (Jatkuu sivulla 3) Presidentti Kennedy ehkä kauhistui kuultuaan että hänen tapansa leikkauttaa hiuksensa on a-loittanut "Mies keijukaisten" muo-tisuunnan, sanoo kauneusaineteh-tailija. $e tekee niin nuoren näköiseksi, on niin suora, selvä ja huoleton, sanovat parturi-kampaajat Detroitissa pidetyissä kauneusalan tehtaiden näyttelyssä. Mutta tukka on ainoastaan pieni osa tästä vuotuisesta keskilännen kauneusalan näyttelystä. Suurin juttu oli saada nähdä mitä tällä vuosikymmenellä on tarjottavana Amerikan miehille parturien ja tuottajien taholta. Miehet tulevat olemaan kau-, niitä. Suuret muutokset ovat odotet tavissa. "SOneen vuoteen miehet eivät ole tehneet mitään muuta kuin näyttäneet rumilta mutta nyt on huomattavissa suuntausta mies ten kauneussalonkeihin, joissa erikoistuneet asiantuntijat tulevat leikkaamaan heidän tukkansa siten, että se lisää luonteenomaisuutta:" Toledolaisen hiusvärjäysaineita valmistavan firman edustaja esitti miksi kaunis mies on välttämätön. Sivistyneessä m^ilmassa miehet o-vat ilman koristeita, mutta; he tulevat saamaan ne pian. Se alkaa miesten parranajon jälkeen käyttär mästä kölnin vedestä. Emme ole valmiit vielä' kaunistusaineisiin, mutta olemme jo kymmenen vuo: den kuluttua. Silloin nimittäin hyvin puettu mies kantaa mukanaan kasvopuuteria. Voimme ennustaa, että parturiliikeisiin tulee eristettyjä osastoita, joissa miehet saavat, kauneuskäsittelyn rauhassa u-teliaitten katseilta. He eivät halua saada hiuksiinsa kiharoita ja väri-huuhtelua kaikkien nähden. Tämä kaikki uudistus on vielä niin outoa että miehet eivät ole siihen tottuneet. Jotkut naispuoliset kampaajat sanoivat, että heidän liikkeisiinsä tulee miehet vasta iltasin tulevat saamaan kauneuskäsittelyn kun naisasiakkaat ovat jo poistuneet. Kuinka naiset suhtautuvat tähän miesten . kaunistumiseen? Kehitys menee siihen suuntaan, mutta minä anakaan anna oman mieheni kaunistaa itseään, vastasivat useat kauneushoitajat ja suuri osa naisia varmasti • yhtyy heihin. KETKÄ OVAT USAin PARHAITEN PUETUT MIEHET? Amerikkalainen taiteilija Raymond Duncan New Yorkista, joka 1909 kehitti kelvottomina tavallisiin miehen vaatteisiin pukeutumisen, on nimennyt presidentti Kennedyn yhddcsi USAn parhaiten puetuksi mieheksi. Seuraavat yhdeksän ovat hänen lausuntonsa mukaan: Henry Cabot Lodge, Leo Duro-cher, Pat Boone,' Henry Fonda, Bob Hope, JohnyMathis, liikemies Robert Strong ja Joseph F. Gar: lino. Raymond Duncan 86-vuotias taiteilija on edesmenneen tanssin uudistajan Isadora Duncanin veli ja on itse vastustanut pukuja, liivejä, kaulanauhoja, vöitä, paitoja, hattuja; takkeja ja kenkiä jo 50 vuotta. Hän kylvi siemenen pukujen vastustamiseen ja tä^tä oli seu-rauksena< Stirheilupaidat, lyhyet housut, yläosattomat uimahousut sekä, kesäsandaalit. Duncan I kutoo jtse kankaat kreikkalaistyylisiiri " v a ^ " teisiin sekä ompelee ne itsa Hän-valmistaa omat sandaalinsa palmu* puun aineista mieluimmin kuin nahasta sillä hän ei usko eläinten tappamiseen. Hänen tärkein vaa-;; tekappaleensa on pitkä pusero jonka päällä hän pitää kreikkalaista hartiahuivia kylmillä illoilla. Hän ei koskaan käytä sukkia ja päässään hänelfä on yksinkertainen kangasnauha pitämässä pitkiä hiuksia kurissa. Aikalailla ;:erikoi-nen ilmestys, vai mitä arvelette? MITEN MIEHET OSTAVAT PUKUNSA? Kun mies matkustaa niin hän paiskaa vanhan pukunsa matkalaukkuun ja lähtee. Mutta jos hän ottaa vaimon mukaansa niin tämän on ensin ostettava 110 dollarin puku ainoastaan lentokentälle ajoa varten. Näin arvostelee ed- : montonilainen pukukauppias Henry Singer alansa kokouksessa. Ja vielä, että siksi canadalaiset miehet käyttävät aina sinistä. Miehet, jotka astuvat liikkeeseen, eivät heti ole myytyjä, he ovat hämillään. Joissakin liikkeissä tehdään pilaa Lontoon malleille ja luonnollisille olkapäille nyrpistetään nenää. Se on väärin sillä kaikella on paikkansa., Kun mies tulee liikkeeseen kysyen Lentoon mallia, hän odottaa löy- . tävänsä mitä hakee. Singer sanoi että canadalaisten pukukauppiai-den olisi lopetettava puhumasta a- : siakkaallen mitä "jokainen käyttää Las Vegassa ja New Yorkissj»". Asiakkaat haluavat " mieluimmin tietää mikä kulloinkin on muodissa.. Montrealissa ja Torontossa. SlTÄl JA TÄTÄ AMERIKANSUOMALAINEN — 30 vuotta sitten matkustin A-merikkaan, eikä minulla ollut muu-' ta kuin yksi risainen paita. Ja nyt. minulla on miljoona. — Mitä ihmettä te teette niin nxo-nella paidalla? PARTURISSA — Tukkanne alkaa harventua, herra. ; _: — Joo, ja pahinta siinä on se, ettei pestessä tiedä mihin naama, lo]^ puu. NE LAPSET . Pojat! Tulkaa sisään peseyty-mään! Ääni pihalta: — Ei tartte äiti! tunnemme toisemme äänestä. TILAVUUS MÄÄRÄÄ Silmälääkäri on kirjoittanut rouvalle silmälääkereseptin ^Kuinka paljon tätä pannaan kysyy potilas. — Sitä saa panna vaikka ämpa* i-illä, mutta silmään ei muhdu kuin pisara, ärähti lääkäri. PÄIVÄN PAKINA Kumpi on tärkeämpi, muoto mko sisältö? sillä hän toistj papukaijan-tavoin:- Yhdysvaltain tiedoituspalvelun jaarituksia "kommunistien hyppylaudasta Kari-biannverellä" ja antoi ymmärtää, että Yhdysvaltain kaikkien satelliittien oli rhuka'valmistauduttava yastaanotta-rftaan Pentagonin määräyksiä. Oppositiolla olisi silloin sekä tärkeä vastuunvelvöllisuus että suuri "heinänteon" mahdollisuus, mutta kun libe^-aaliguo-lueen johtaja on itsekin Wa^- ingtonin linjalla ja "pahoittelee" vain sitä, että Kuubaa vastaan järjestetty hyökkäys ei onnistunut, niin selvää on, et- )ä oppositiopuolue ei voinut täyttää velvollisuuttaan sen paremmin itseään kuin kansakuntaakaan kohtaan. MOni on omena päältä kaunis, mutta sisältä aivan mätä! Sama pitää paikkansa monessa muussa asiassa. Kauneinkin nainen voi olla kaikkea muUta muttei ihminen, ja komeinkin "salonkileijona" kurja lurjus. Ja kun esim. Venäjän työtäteke- Laajalluksessa sanottiin Kuub<':n 1 \'ät valmistelivat suuren lokdkuun armeijan univormuissa olevia he;v kilöitä on nähty tulevan ulos Yhdysvaltain vakoilupalvelun pääma jasta. Siinä -myöskin kiinnitettiin huomio siihen, että Guantanamon lah delie''bn keskitetty paljoii amerikkalaisia sotalaivoja laivastohärjoi-tuksiin niiden mukana lentokoneiden tukilaiva Randolph, jolla on 000 miestä merisotäväkeä. Niinikääp sanottiin^ -että jos hyökkäys ' ulkoa" Guantanamoon epäonnistuisi niin silloin hyökättäi siin tukikohdan sisältä. MITÄ HRUSHTSHEV SA^QI? Yhdysvaltain hallituksen aggressiiviset toimenpiteet ovat kokonaan vastakkaisia Neuvostoliiton asenteelle. Vastatessaan Kennedyn', kiel toon pysäyttää hyökkäys Kuubaa vastaan Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev esitti järkevää ja rauhallista politiikkaa ei vain Kuubaa kohtaan vaan laajemmassa mielessä vr.llar.himoiikGen aattona rauhanju !isti-!:3en julkaisemista, niin jotkut 3pä:ljjät esittivätr että eikö asiasta pitäisi ensiksi suorittaa ''yleisäänes-tys". Siihen vastasi Lenin sattu^ yasti, että "sotilaat äänestävät jo jaloillaan" — siUä venäläiset soti' laat olivat saaneet enemmän kuin tarpeekseen imperialistisesta sodasta, heittivät joukkomitassa aseensa alas, ja lähtivät jalkapatikassa pois rintamilta. Sotilaat olivat "äänestäneet jaloillaan'' ja historia osoitti myöhemmin, että Lenin tulkitsi ehdottomasti oikein tämän "äänestyksen" merkityksen. Nämä ajatukset tulivat mieleen lukiessamme Suuren Rahan lehdis-tä moneen kertaan esitettyä "hokc-musta", että pääministeri Fidel Castro oli vappukokouksessa muka sanonut, että Kuubassa ei mitään vaaleja enää pidetä: "Haluatteko vaaleja" kerrotaan hänen kysyneen suuressa vaalikokouksessa ja kansajoukkojen vas tänneen: ^Emme halua, emme!" Me tietenkin olemme demokraattisten vaalien kannalla nyt ja aina. Mutta ei sellaista lakia, missä ei ole hetkellistä poikkeusta. Hitler-vainaja, niin suuri ihmispyöveli ja kansanvallan vihollinen kuin olikin, järjesti kuitenkin jonkinlaisia muo-^ •ioUisia 'vaaleja". Samoin järjesti Mussolini Italiassa ja Batista_yeri-nen Kuubassa. 'Mutta mitä hyötyä__oli sellaisista "•vaaleista" — ja mitä arvoa voitiin niille antaa? Ei kerrassaan mitään! Ja tämä vetääkin meidät takaisin pääministeri Castron vappupuheeseen. Hän ei varmastikaan sanonut, (meillä ei ole hänen puheensa teks tiä) että Kuubassa ei"koskaan eiiää järjestetä vaaleja", kuten Suuren Rahan valehtelevat uutistiedot meille kertovat, koskapa rehelli-cemmät lehtimiehet, kuten George Bryant tiedbitti tiistaina asiasta Toronto Daily Starissa seuraavasti: ' Pääministeri Fidel Castro sanoi täällä (Havannassa) kuubalaisille »ilen illalla, että vaaleja ei, järjes tetä lähitulevaisuudessa (immediate future)." Tämä on selvästi vallan jotakin muuta kuin toisten päivälehtien ho kema siitä, jotta Castro .on muka lopettanut vaalien pidon kokonaan Kuubassa. Ja edellämainittii George Bryant kertoo Castron selittäneen, että vaa lien järjestäminen nykytilanteessa olisi "ajan haaskausta", koska vai tankumdhsjiallitus voi nojata kansanjoukkojen Välittömästi ilmaise maan kantaan. Esimerkiksi vappu mielenosoituksissa oli Castroa kuu lemassa porvarilehtienkin tiedonantojen mukaan 3;000,000 kuubalaista - toinen puoli koko Kuuban väestöstä ja heillä oli tilaisuus siellä ilmaista mielipiteensä. . Asiassa on vielä toinenkin puoli. Oltuaan Batista verisen diktatuurin orjuudessa niin pitkän aikaa, kuu balaiset päättävät ilmeisesti asioista mieluimmin suurissa joukkoka kouksissa kuin muodollisen äänestyksen avulla. J:Vaali" sanalla on vieläkin paha kaiku kuubalaisten-keskuudessa joita huiputettiin riit tävän paljon Batistan "vaaleiella". nevää laatua. Kuuban vallanku-moushallitus tulee varmasti järjes lämään aikanaan vaaleja; paikalli sia, maakunnallisia ja kansallisia vaaleja. Mutta vallankumouksen tuoksinnassa, jolloin valtavat kansanjoukot ovat liikekannalla osallistuen monta kertaa kuukaudessa pidettäviin suuriin kansankokouksiin, muodollisten vaalien pito ci vastaisi lähestulkoonkaan sitä vapautta, mikä kuubalaisilla on nyt välittömästi asioista päättäessään. Että Kuuban hallitus nauttii suurten' 'kansanjoukkojen luottamusta ja kannatusta siitä ei voi nyt olla epäilyäkään. Se ilmene myös Kuubassa vierailleiden 'canadalaisten kertomuksista siitä, että Kuuban tiihänsilla siviili-ihmisljyi^^.^ revolverit vyöllä kaduilla kulkuessaan. Vasta muutama päivä sitten edellämainittu kirjeenvaihtaja George Bryant viittasi tähän seikkaan kertomalla Havannasta lähettämänsä uutistiedon yhteydessä mm seuraavaa: •". . .Tämä on maa (Kuuba) missä 100,000 siviiliä kantaa ampuma-asetta — ja pääministeri Castron mukaan — he ^voisivat vaihtaa hallituksen minä hetkenä tahansa niin haluavat. "Jokatapauksessa Kuuba on maa, missä johtaja nojaa kansansa kannatukseen. Joka tilaisuudessa, missä hän (pääministeri Castro) esiintyy, on sadoilla kansalaisilla ladatut pyssyt .. . ." Mutta kukaan ei ole^rittänyt- 'kään ampua Castroa! Fasisteilla oli aseistetut myrsky-joukkonsa, suojeluskuntansa, ja ' K a i k k i tämä on tietenkin ohime--muut terrorijärjestönsä —-mutta Castron 'vaUankumoushallitus on aseistanut siviilit — ja vain kansaansa luottava ja kansansa tukeen nojaava hallitus voi menetellä siten, että se antaa siviileille oikeu- -^en kantaa ladattuja pyssyjä missä haluavat. Jos Kuuban kansalla ei ole nyt 'aikaa" vaalien järjestämiseen niid se on käsittääksemme eräs ohimenevä ilmenemismuoto suuren vallankumouksen pyörteissä. Mutta sosialistisessa Kuubassa tulee vallitsemaan ' sata kertaa suurempi ja täyteläisempi demokratia kuin missään kapitalistimaassa —: sillä demokratian syvyys ja laajuus ei riipu läheskään niin paljoa sen muodosta kuin sen todellisesta sisällöstä. — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-05-06-02