Vapaus, November 9, 1954

              Sivu 2 Tiistaina, marraskuun 9 p. —- Tuesday, Nov. 9,1954
l i i i i i i i i l
MMMied nbv. 6. »17. Autborteed
M «feoond clMM oua tf tba Port
Ofoee Pq^artnusot, 0(tows. Pub»
IMie4 thrloe veekljr: Tuesdaj»
llmiBiIajv «lulSatardajnB by Vapaus
PUUUbJsg Company UtL, at Bm.^tw W , Sodtniqr, Ont, Canttda,
Telepbones: Bus. Office OS. 4-4291
Editortal Office QS. 4^085. Itanager
E.Bakti. EäubrW.Bklond.Sf«Utag
jiddraae: Box eP.CuCimyi Ovt^
Adtrertisliig: ntes upoa sppUoifeiosk
CHudeoM: 1 vk. 7 ^ « kk. s.79
»kk. 225
Tii4m«flflte»i 1 Tk. an» 6 kk. 420
SnooeiM 1 tk. aSO 0 kk. 4.78
Epäluottamuslause ^Iken' hallitukselle
, Vaikka tätä kirjoittaessa (perjantaina) eJ olekaan vielä käytet-
' iävissammeyksityjskobtaisempia tietoja siltä missä määrin Yhdysval-tauTvJitsijat
voivat tiistaisissa vaaleissa suorittaa ''apuharvennusta"
kummankin valtapuolueen taantumusvoimien riveissä — mikä sellai-
^ SCTiaan on vaikea tehtävä, suurille valitsijajoukoille — niin kaikesta
hifplnnatta on selvää, että demokraattipuolueen voitto j a presidentti
Eisenhoiverin johtaman republikaanipuolueen tuntuva vaalitappio on
yhdysvaltalaisten antama selvä epäluottamuslause ^'Iken" hallituksen
Jiyk;|riselle sisä- j a ulkopolitiikalle.
— 'Äänestäessään republikaanipuoluetla vastaan ja demokraattien
puolesta, Yhdysvaltani kansalaiset sanoivat asiallisesti, että he eivät
uskd Eisenhowerin lupauksiin, että ^'hyvä aika ön nurkan takana",
^fttäjthe pitävät Eisenhowerra hallitusta vastuussa siitä fasistisesta noi-
' tajabdlsta, mitä on senaattori McCarthyn johdolla harjoitettu, ja että
- he «Ivät haka pila missään tekemisissä sen seikkailupolitiikan ja sota-vfllityksen
kanssa, mitä Eisenhowerin ulkopolitiikka edustaa,
i Demokraattien- vaalivoitto on sitäkin mielenkiintoisempi kun
idauisietaan, ^ttä republikaanien taantumuksellinen johto meni "kom-mumsmiva5taisessa''|
noitajahdissaan jo niin pitkälle näiden vaalien
edellä ja aikana^ «ttä esittivät julkisia syytöksiä, joiden mukaan demo-
,ftraattipuoIue syyllistyi pitkähä^hallitu^kautenaan "kahdenkymmenen
' vuodet» aikana harjoitettuun maanpetokseen". Toisin sanoen, republi-l^
anit leimasivat arvossa pidetyn presidenttivainajan Rooseveltin^ sekä
B^men "uuden jaon ohjelmansa",*ynnä sotatoimensa fasismin kukista-i|
i^ap>si,"isänmaan petturuudeksi" eli valtiopetokseksi! Mutta tästä
fijrgteerisesta, mustamaalauksesta huolimatta, tai ehkä mieluummin
' seft^oksi, yhdysvaltalaiset äänistivät republikaaneja vastaan ja de-mpj^
aattien puolesta!
''ti ^ *
V Niin irooniselta kuin se tuntuukin, atomi- ja vetypommia kaik­kialla,
heristelevät republikaanipuolueen johtajat turvautuivat vaali­kampanjansa
loppuvaiheessa myös "rauhanrakkauteen": Käyttäen hy-
. ,/^äkseen demokrattipuolueen entisen presidentin Harry S. Trumanin
i^ptaseikkailua Koreassa, republikaanipuolueen sotaiset johtajat^ aina
Residentti £isenhoweriin asti, löivät rintoihinsa ja sanoivat, että hi
saivat fopetetuksl sen vihatun, hyödyttömän ja^tuomitun sodan, m i n - .
demokraattipuolueen hallitus aloitti. Tämä oli voimakas ase re-publikaanipuoltieen
johtajien käsissä, semminkin kun demokraatti-
, >uolueen johto el tunnustanut virhettään Koreah sodan aloittamisen
uhteen. Mutta yhdysvaltalaiset valitsijat eivät sittenkään luottanei&t
i republikaanien ''raubanrakkauteen'', vaan sanoivat^ noin kuvaannolli­sesti
puhuen, että he^ vaativat "tekoja puheiden asemesta" ja Eisen-howerin
teot.ulkojipliittiSella alalla ovat tähän asti olleet-hyvin sotai-
:l$ia. Atomiaseiden kieltämisen asemesta Eisenhowerin.hallitus on ra­kentanut
kuumeisena kiireellä yhä suurempia ja "parempia" atomi- ja
yetyaseita. Sen sijaan että se olisi pyrkinyt kansainvälisea. jännitysti-janteen
huojentamiseen, £isenhowerin hallitus; on käyttänyt kaikkia
.mahdoUisi
iärjistänuseh hj/Tfäksi.^M
y k : n lujittamisen asemesta Eisenhowerin'hallitus on vaatimalla vaa­tinut
uusia sotaliittoja niin i^uroopassa kuin Aasiassakin, sekä Sak­san
imperialismin ja Japcnin militarismin uudelleen aseistamista. E i
siis ole lainkaan ihme vaikka yhdysvaltalaiset isänmaanystävät viitta-
Sivatkin kintaalla'sotaisten republikaanien "rauhanrakkauteen".
, . Vaikka Eisenhowerin hallitus j a sen takana olevat sotaiset pää-omapiirit
yrittävätkin pienennellä republikaanien vaalitappion merki-iystä,
niin selvää kuitenkin on^^ että Yhdysvaltain rauhaarakastava,
demokraattinen ja edistysmielinen kansa on antanut Eisenhovverin
hallitukselle epäluottamuslauseen ja pannut hyvin näkyvälle paikalle
vyaroitusmerkiksi punaisen valon sanoen, että^^'^
yhtään pitemmälle".
Se diplomaattien ''mutta''
GP:n tiistaisen ulitistiedon mukaan Canadan edustaja, mrs. K. G.
Montgomery ilmaisi Y K : n istunnossa liittohallituksemme kannan
kansainväliseen sopimukseen nähden inhimillisten oikeuksien suhte
i t t e ^ mutta; esitti kuitenkin vastaväit­teitä
sopimuksen eri pykäliä kohti".
: I To mfs.Montgoremy seurasi diplomaattien ikivanhaa
^ phjetta, minkä perusteella on ^periaatteessa" kannatettava kaikkia hy-
,Viä asioita, mitä kansanjoukot haluavat, "mutta" samalla on "käy-tännössä''
vastustettava kaikkea hitU, mikä tekee mahdolliseksi tä­män
hyvän asian toteuttamisen.
> Kuten tiedetään Y K : n Yleiskokouksen sosiaalisen valiokunnan
käsiteltävänä on asiallisesti puhuen kaksikin asiakirjaa. Yksi niistä
Jcoskee taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia ja toinen
^kansalais- ja poliittisia oikeuksia.
. Ensimmäinen ^s^^
valintaan, kohtuullisen palkan ja työehtojen saamiseen, ammattiyh-
> asunto- ja ravitsemusolosuhteisiiii.Miehille j a naisille on'maksettava
jsama palkka työstä.
/ Tällainen on perusolemukseltaan tämä asiakirja. Mutta yllämai­nitussa
uutistiedossa kerrotaan Ganadan edustajan sanoneen "kanna-tuksensa"
varaukseksi, että "meidän on vaikea, kuvitella selvää määri^
telmää sen useiden artiklain suhteen. Hän mainitsi erikoisesti sellaiset-asiat
kuin kohtuulliset palkat, säädyllinen elämä, terveelliset työolo­suhteet,
riittävä ravinto ja riittävän hyvä elintaso.
; • Toisin sanoen, kaikki tämän asiakirjan käytännölliset puolet,
mukaan lukien "sama palkka samasta työstä" niin naisille kuin mie-
'hillekin, ovat mrs. iMontgomerylle y l i ymmärryksen meneviä asioita,
• , Jiiin nainen kuin hän onkin! v ' ' "
\ Mitä taas tulee toiseen asiakirjaan, sosialististen, sivistyksellisten
; ja poliittisten oikeuksien suhteen, niin tässäkin asiassa mrs. Montgo-
^ i täytyi liittyä Yhdysvaltain edustajistoon • joka yritti kiemur­rella
itsensä pois tällaisten velvollisuuksien tunnustamisestaj jotta voi­taisiin
ylläpitää rotusortoa ja lynkkausta "mustalla vyöhykkeellä"
«telävaltioissai ' ^ ' -
, JVIeistä tuntuu, että mrs. Montgomery tekisi paremman palye-
^uksen Canadan kansalle j a valtiolle jos hän esittäisi varauksettoman
iicannatuksensa, ilman mitään ^"
' . sia koskevan kansainvälisen sopimuksen puolesta. ^
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Aacofft Saari, Viraien 'mmehlp,
Ontii^il 10 vuotta marraakuuA i
phä/eikk marraskuun lipoi, kuten
viime torstain lehdessä aanottlin.
EmU Baonlo, Web6ters Corner. B.C.,
täyttää 6a vuotta bupmenna>marra5'.
kuun 10 päivänä.
.Yhdjnoune 'sukulaisten Ja tuttavien
onmttelulhin!
N-liitöin^^ Gänadan kaupan
Mitä muut sanovat
EUROOPAN FOBiVABlT EI8EN-fiOVEBIA
PUOLVSTASIASSA <
lAnfoo. — Thdysraiialn vaaiten
tolofcsei tfedoUefUln'^ Euroopan .
lehdistössä miitrfn otsikoin yiiine
Tiiltolla. VaaUen tulokset aihentr
tivät mySskln kaikenlaisia arvioi- 1
to.
Tukholman "Expressen" kirjoittaa,
että nyt voidaan Yhdysvaltain ulko-poUtllkkaa
mahdoUlsestI muuttaa.
Sveitsissä, Baselissa ilmestyvä " A r -
belter Zeitung" kirjoittaa: "Demo­kraattipuolueen
voitto tulee myöntei­sesti
vaikuttamaan Y h d y s v a l t a i n u l ­kopolitiikkaan
koska se vapauttaa E I -
8enhowerin niistä kahleista. Joilla hän
oli kiinnitetty taantumusryhmlln. Jot­ka
toimivat ulkomailla yhtä röytt-keästi
kum kotimaassaan voittojen
hankkldilsessa.
Bernissä Ilmestyvä "jageblatt" sa­noi,'
että "presidentti Elsenhottrerln
on, erikoisesti ulkopoliittisissa asiois­sa
parempi; toimia kun demokraatti-puolue
haUItpbe kongressia.
Demokraatit'tulevat volttamhan
Dcen", kirjoittaa Lontoon iltalehti
The Star".
^^Tappiön kärstaeen nimi oli Mcr
Carthy", sanoi Berliinin "Der Abend"
tolmituskirjoltuksessaan.
• • •
MITÄ KUULUU JA KUKA KÄSKEE
"HYPPIVÄLLE JOELLE"
Öehaattorl Joe McCarthy on^taaskln
valitellut' * kohtaloansa" Ja sanonut
olevansa vakuuttunut siltä, että se-haattttulee
äänestämään sen puoles­ta,
fettä häntä on nuhdeltava halvek­sivan
ja edesvastuttoman käyttäy­tymisensä
vuoksi, johon tietoinen
Amerikka hymähtää Ja vastaa: Jo o li
aikakin! ' ,
, Ilmeistä on, että valittava M c -
Carthy etsii myötätuntoa Itseään koh­taan,
kun hän iimolttäa. että 'minä
entulejjuolustamaan itseäni senaatin
edessä", vaan sen sfjaan hän tulee
esittämään juttimsa Atnerlkan kanr.
salle — Ikäänkuin se el nyt Jo oUsl
kaikkien tiedossa! Tämä tahtoo sanoa,
että McCarthy tulee vetoamaan kalk-'
k l i h hilhlh fasistlmlelisUn alneksUn,
Jotka Joko tieten tai tietämättömyy­dessään
j a sokeudessaan antavat Joko
hyväksyäilseösä tai anteeksiantonsa
McCarthylsmllle. Siltä olemme kui­tenkin
täysin varmoja, että n&iä a l -
nfeksJBt hylR^IsIn edustavat vain hyvin
pientä väihemmistöä Amerikan kanr,
sasta. — Työmies-Eteenpäln.
Ilman lämpenemi­nen
johtaa koivu-metsän
iiihöoh
Quebec. Noin 25,000 miljoonaa
kuutiojalkaa valkoista ja keltaista
koivua on ttttioontunutAtlannlnran-^
nikon maakunnissa, ;Quel)eclssa ja'
Mainen, valtiossa kotiLca ItärCanadan
ihna <}n tullut lämplmämniäksl, sanoo
trl>RenePoonerleau, Joka toimii l i i t ­tovaltion
hallituksen metsäpatologian
laboratorion (Johtajana Lanraiyllopls-tossa.
Hän sanoo tämän "taudin'- tu^
honneen tähän mennessä noin 175,000
neliömäilla koivumetsia ja että aa l e ­viää
yhä edelleen.
T r i Pomerleau sanoi, että; ajatus
koivumetsäin kuolemisesta sään läm­penemisen
takia esltettUn enslmimäi-sen
kerran vuonna 1943, mutta se
hy^jättim kun uskottiin hyönteisten
j a Itiöiden Olevan syyllisiä siihen. Hän
sanoi t r i D , Redmondia New. Bruns-wioklst'a
kokeiUeen täUä lämpöteori-allä
siten, että hän asetti aihkölangat
maahan puiden alle, ollen siten en­simmäinen
henkilö, 'joka aiheutti k e i ­notekoisesti;
tämän taudm puihin.
Sitten -vucden 1875 tehdyt säätutki-mukset
ovat todenneet, että helnä-ja
elokuun keskimäärämen lätnpötila on
kohonnut 20 vuoden kuluessa kolmeUa
Fahrenheltin asteella.
' fflilonet muut puulajit ovat alkaneet
myös osoittamaan tämän taudin o i ­reita,
varsinkin vaahterat, ainol t r i
Pomerleau. Hän'ei voinut sanoa t u ­leeko
tämä sairaus leviämään Onta­rioon
koska tässä maakunnassa valit­see
erilaiset olosulitect kuin: meren
läheisissä maakunnLtsa.,
•Tilanne on erikoinen; vakava Que­becin
maakunnassa, 'Jossa on kasva­nut
valtavat kolvuraetsät niille seu­duilla,
Joissa oli metsäpaloja 75 — 120
vuotta sitten.
T r i Pomerleau sanoi tutkhnusten
osoittaneen, että Ilmojen lämpene­minen
on syynä tähän koivujen kuo­lemiseen
eikä mitkään itiöt tai hyön­teiset.
Neiiivostomtto noudattaa .ajkofoaan-kupassaan,
JobdonmitkalABBti' kaik­kien
maiden kansallisen suvereenisuu­den
kunnioittamisen, osapuolten^ täy­dellisen
tasa-^arvolsUudeä Ja/keskinäi­sen
hyödyn periaatetta. Pitäen läb-tökohtana
kahden — sosialistisen Ja
kapitalistisen-r-Järjestelmän tauban-omalsen
ritmakkäisen . olemassaolon
malidollisuutta .Neuvostoliitto ausiee
Ulkomaankauppayhteykslen laajenta­misessa
kansojen: ]ähentymi8eto;^kan-sainvälisteh,
suhteiden Jännitynefa^y-den
lieventämisen r Ja j rauhan .lujitta­misen
erään tärkelmm^n;kednoii;'Ä ti'
Neuvostoliitto käy nykyään kaup­paa
enemmän k u in SO ulkoma|kn kans­sa.
Se myy ulkomaille : viljaa;; puuta­varaa,;
mangaanir Ja kromlmalmla,
naftaa, Ja^ naltatuotteita, kivihiiltä
Ja antrasilttia. laiUiotteita; turkiksia,
puuvillaa, : h a r k k o r a u t a a ; f e n ( 9 b^
tyksiä, paperia, sokeria, pumpulisan-kaita
sekä teollisuuskoneistoa,.kulku-^
välineitä; traktoreita, .maatalousto-
Itistoa ja paljon muita tavaroita. '
Samaan aikaan Neuvostoliitto; <w-taa
länsimaUta a l u k ^ , teolUsuus^-
lustoa, värlmetalleja ja valssirautaa.
Se nojeräs suurm villan, vuotien;^ Juu­tin,
kaakaopapujen, höysteiden, lilian
Ja lihajalosteiden, meijerivoinjark^s-visöljyn;'
eläinrasvan^ kalajalosteiden,
sitrushedelmien, kankaiden; villalan-,
gan, keinosilkin Ja muiden tavaroiden
ostaja. ', , .
Kuluvan vuoden alkupuolella'.- oli
Neuvostoliiton ulkomaankaujipavaitito
30 prosenttia' suurempi kuin::viime'
vuonna samaan aikaan. Neuvostoliitto
on solminut .kauppasopimuksia Nor­jan,
(Belgian, Ruotsin, Egyptin, Hol­lannin,
Islannin, Iranin, Suomen,
Uruguayn j a Libanonin kanssa. K a l k ­ki
nämä kauppasopimukset edellyttä­vät
-tavaratoimitusten ' huomattavan
kasvun vuoteen 1953 verraten sekä t a .
varanvaihdon laajentamisen mahdol­lisuuden
tulevaisuudessj.NIInpäv esi­merkiksi
Neuvostoliitori ja belgialals-luxemburgllaiseii
talousliiton välillä
on tehty sopimus tavaranvaihdonlaa^.
jentamisesta vuonna 1954 enemmän
kuin kaksinkertaisesti "viime vuoteen
verraten; ]^uluvan vuoden heinäkuiK-sa
Neuvostoliitto solmi Suomen; kanci-
Sa sopimuksen tavaratoimituksista
vuoksiksi 1958—1960. ' ,
Tänä vuonna ovattvilkastimeet t u n ­tuvasti
kauppayhteydetNeuvöstoliiion^
j a Englannin -välillä; ,;Mos^oykssa|JBnj
käynyt noiii €0 engla^tUaisen'8Uii»ta-!
man liikkeen toista sataa johtajaa;ja
v a s t u u n a l a i^
sa on solmittu
Canafl^Isten virallialie» • I^Uastotie-tojeill^
fiijniäian kv/ foiikojnmn lopulla
oU "Canadan Jäahdjtyslaitoksissa
suunnattpmia voivajnitpja noin
23J% iconia^eli mUiei.40% enenunän
kuin'vi^fne .vuoden toii^
kesäkuun hvpuun mennessä nämä
voivarastot kasvoivat 33.00atonnim.
Samaanalkaankv;^ 5 kuukauden ai-;
kana. Canadanronnistul myydä ulko­maille
voita ainoastaan noin:40.ton­nia.
Neuvostoliiton ehdotus kiinnitti
liionnolTfgpsti' f?'nadfl^ai'yf^n mffjprf-liilckelden
«uurta huomiota^ M n t ^
neuvostoliittolaisen mangaani-Ja k r p -
mimalmin; ostajaa, :neleivät:- ole tois­taiseksi
IÖJrtäneet;:vaikIca Canada '^tuo.
Joka vuosi suuret määrät näitä m a l ­meja
.muista maista. Esimerkiksi v i i ­me
'vuonna Canada^osti^^^u^
68,000 tonnia mangaanimalmia Ja
t20fi00 tonnia kromimalmla.
Mitä tulee canadalalsten laivojen. Ja
muun kaluston tuohtlln NeuVostoliit?
toon; i i i i n canadalalsten lehtitietojen
mukaan^näiden tavaroiden myynnis­tä
Neuvostoliitolle erikoisesti kiinnos­tuneiden
liikkeiden on : ollut pakko
pidättäytyä näiden tavaroiden konk­reettisista:
tarjouksista; koska enem­mistö
näistä tavaroista - on laskettu
^"strate€gi8^n" tavaroihin. Joiden
vienti Neuvostoliittoon on ki^tty.^,
^.''StrateegisUn tavaroihin" on lasket­tu
laaja tavanmfmistö.Idän-kaupas-;
[ta kiinnostuneet länsimaiden Ukepii^
"ritpanlvatpaljon toivoa useiden län­simaiden,
siinä luvussa myöskm Ca-;
nadan; hallitusten hiljattain toteukr
tamaan"strateegistett tavaroiden" ni-'
mistön supistukseen. Mutta tämän su­pistuko
tulokset eivät olleet; niille
lohduttavia;, "Strateegisten tavaroi­den",
nimistöstä poistettUn: ainoastaan
ne tavarat. Joitä Neuvostoliitto "Ja
kansandemokraattiset maat vievät It­se
ulos taiicka tuottavat .niitä rsuuret
määrät, kuten-! csimerklksiiraakanalr
taa, diesellen polttoainetta,' platinaa,
traktoreita, autorenkaltaym; Näin­ollen
el tämä'tarkistus poistanut dis-;
krin^inointipolltiikkaa ;;^ ^ kaupankäyn-:
ftissä Idän kanssa. Jota useiden län­simaiden;
hallitukset toteuttavat, - k u ­ten
lätisimalden liikepiirit sanovat; '
; Neuvostoliitto Ja kansandemokraat­tiset
maat eivät myy tavaroitaan
länsimaille "strateegisten" ' Ja ' ' e i -
strate^isten" tavaroiden periaatteen
mukaan; vaan pitäen; pohjana näiden
tavaroiden kysyntää Ja tarjousta tiäi-dfen
maiden markkinoilla; ts. tavalli-
Satiomalebtiseiisviiri
lopet^lto tapanissa
ja Koreassa
Tokio.'—Täällä ilmoitettiin tiistai-
| i a / että^ Yadysvaltain iBanomalebti-ssnsuuri
on lopetettu täällä, j i * K p -
reaissav'^ Sensuuri satetciin;; voimaan
jottIU)tuussa 1950-
Ybd;psvaltain pucauitusdeparbnen-t
i n tiedcnannossa S3nbttiin> j^ttä sen­suuri
Tojltetettilnsiksl^^köäca sotatilan­ne
Koreassa ei vaadi sen'vmmassa-
FitäznIstä'Ja koska sotavoima on huo­mattavasti
vähennetty.
silla, kansainvälisessä; kaupankäyn­nissä
tavaksttuUellla'periaatteilla.
Canada voisi nähtävästi myöskin
noudattaa tällaista: periaatetta: , t a u -
p^nkäyhniSsä; Nenvostoiiitpn;^^^^^
Canadalalset> lUkkeet: voisivat ostaa
Neuvostoliitosta -monenlaisia tavaroi­ta
Jäin^yydä taas NeuvostoliitoUe, omia
tavaroitaan k i m i n k l i e k i n t n^
lisillä ehdoUla.
Mitä tuleV Neuvostoliittoon;:niln sen
näkökanta Oli selvä. 6 8 on^valjpais l a a -
Jentamaan kaupankäyntiä Canadan
kanssa - 'iasa-arvoisuuden'>: pohjalla
kummallekin maalle edullisilla eh-.
doilla. Tällainen kaupankäynti oUsi
Neuvostoliiton j a Canadan; känsojra,
etujen mukaista j a se edistäisi myösr
k i n poUittisten ja kuittuuriyhteyksien
parantumista näiden maiden- kesken,'
mikä taasen vastaisi raulian j a tur­vallisuuden'
lujittamisen etuja koko
maailmassa.
nan ruplan.sopimuksia aluksien.,yaj-sarapuristimlen,
sähitövplöiakonr'"'"''-^"
Canadan rautateiden tulot vä­hentyivät
kuluvan vuoden kuuden eh-fthnmälsen
kuukauden aikana yhdellä­toista
prosentilla edelliseen vuoteen
verrattuna.
metallinleikkuukonelden; kutoma- Ja
javlntoalneteoUisuuden tuotantoko-'
neiston sekä kaapelltarpelden toimii^:
tamlsesta Neuvostoliitolle. Neuvosto*
liitto vuorostaan toimittaa Ebglann|lri
le sellaisia tärkeitä tavaroita' kx^p,
puutavaraa, mangaanimalmia; jalp^:
metalleja, puuvlUaa; harkkörautaa ym;:
Neuvostoliiton ulkomaankauppajäTr^^
jestöt ovat solmineet u s e i t a sopimukfi
sia tavaratoimituksista myöskin Iän*-
sisaksalaisten liikkeiden kanssa. Neu-:
vostolilton—Turkin kaupankäynti on
myöskin uudistunut. ^ j ,
Neuvostoliitto on suhtautunut huor
maavalsesti Canadan kauppa- ja so^
ta teollisuusministerin . Howen radior.
puheeseen Canadan halusta aloittaa
kauppaneuvottelut.: Neuvostoliiton
kanssa. Howen radiopuheen johdosta
Canadassa oleva Neuvostoliiton suur^
lähettiläs Tshuvahin sanoi kv. hei-;
mikuussa sanomalehtikonferenssissä;
että Neuvostoliiton ulkomaankauppar'
järjestöt ovat valmiit neuvottelemaan
canadalalstenV liikkeiden j a . järjestö­jen
kanssa konkreettisten sopimusten;
solmimisesta keskinäisen kaupan järr
Jestämlsestä sekä myöskin Neuvosto-:
liiton laiva- ja teoIUsuuskalustotl-laustep
sijoittamisesta Canadlaan l i i ­täen
silmällä näiden tilausten täyt­tämistä
lähimpina vuosina.
Neuvostoliiton ulkomaankauppa jär­jestöt
ovat jo ostaneet Canadasta
ohraa, lihasäilykkeitä,. ;raakanahkaa
ja . vlskoosiselluloosaa. Sitäpaitsi vne
.ovat tarjonneet. canadalaisille liik­keille
rahtilaivojen, merihinaa jien;
troolarien, voimakoneiden sekä seUur
loosa- Ja paperiteollisuuden samoin
kuin myöskin säilyketeollisuuden tuq«>
tantokoneiston tilauksia.
Näiden vastineeksi on canadalaisille
liikkeille tarjottu Canadan taloudtäle.
n i i n tärkeitä tavaroita kuin mangaar,
n l - ja puuvillateollisuuden tu^telta^
harkkörautaa; turkiksia ja muita tar
varoita.: Valitettavasti on: kuitet^in
todettava, ettei canadalalset liikkeet
ole ostaneet Neuvostoliitolta näitä t a - :
varoita v lukuunottamatta v^älsUi
määrä turkiksia.
Näinollen käytännöllisesti Neuvosto*
liiton—Canadan kauppa on toistaisek­si
yksipuolista rajoittuen Neuvostoin^
ton ostoksiin. O n itsestään selvää, et<'
teivät Neuvostoliiton ostokset Caria-;
dasta voi kehittyä kyllin laajoiksi, kos;;^
ka niillä el ole sellaista vankkaa poh­jaa
kuin keskinäinen tavaranvalhlo^r
-Esimerkiksi Neuvostoliiton ulk^r
maahkauppajärjestöt :ovat Jo aikoja
sitten sanoneet olevansa valmiit oStar
maan Canadasta monta tbhatto ton­nia
voita sillä ehdolla, että Cai^da
ostaa' Neuvostoliitosta mangaan^i^Jä:
kromimalmla. 'i, >"
Onko.tällainen tavaranvaihto cdu|-:
Marraskuun suiirläkko
Suomessa vuonna
TJc. 14 pnä on kulunut 36 v. Suo­men
työväenliikkeen Ja Suomen v a l -
lankumousbistörlan ja itsenäisyystais­telun
eräästä^ kunnlakkalmmasta
merkkipäivästä/ marraskuun suurla­kon
alkamisesta 1917; Yhtenäisen työ-kansan^
vluokkavoima.oli valtava, työ
pysähtyictehtaissa j a pelloilla, koulut
ja viMfstot suljettiin, mutta poi-varil-iisenemtbistöisessä
e d i i s k u n n ^ a . a l ­koi
sitävastoin herkeämätön puuha,
eduskunnan ! oli kiireesti ^hyväksyttä­vä
Ja säädettävä työkansan vaatimia
lakeja/jjolta se:siihen mennessä oli;
Joka hylännyt tai siirtänyt.
"Hakien itselleen' liittolaista venä­läisistä
sortajista ;Suomenherraspuo-
Iqeet viime kesänä astuivat järjestel-mällisesti^
laittomuuden tielle, vieläpä
eduskunnan' laittoman hajoittamisen
kannattajiksi. Kun Vraäjän hallitus
rybtyi pistimUIä, estämään laillisen
eduskuntamme kokoontumista, olivat
suomalaisetkin sörtohenget niiden plä-
*thnlen' ^takana"." TausUtaan silloisen
s(»ialideniokraattisenr eduskuntaryh­män'
marraskuun' alussa 1917 esittä-
'ngÄSsä' M e vaadimme"-ohjelmassa. ;• u
.jJk|U8kuiyialla.;oll jo iheinäkuun a i ­kana
pllut sämanlataen nopea työni;
talitL^ Heinäkuun 14 pnä seroU hy-väksjmyt
lain 8-tuintisesta työpäiväs­tä
jä^uuden kfinsanvaltaisen kunnajj-
'llslain. Suomalainen-ja venäläinen
työväki j a sotilaat olivat soittokunti-neen:
jja lippUlheen- satätuhantisena
Joukkonani eduskunnan (Ulkopuolella
osoittamassa ''.bsrväksymistään edus­kunnan
toimenpiteille. Ja sisäpuolet
la^^vain 24 mustinta porvaria uskato^^^
sitä vastustaa". H«hiäkuun 18 pnä e-duskunta
'• sosialidemokraattien aloit­teesta
ja Alkion Johtamien maalais­liittolaisten
kaiinaitaessa teki histo-r^
llisenltsenälsyyspäätökseh; hyväk­syi
valtalain; Jolla eduskunta julistau­tui
korkeimman vallan haltijaksi }36
äänellä 55 vastaan.^ Venäjän väliai­kainen
hallltusT joka: uneksi Venäjän
imperialismin pelastamisesta; käsitti
valtalain merkityksen Ja asettui sitä
vasfUstamaan hajoittaen eduskunnan.
\ t
K u n eduskunta elokuun 29 pnä palasi
^lomE^taan oli eduskimtatalo kirgiisien
j a kasakoiden,; viimeisten väliaikai­sen
haUituksen täällä käytettävissä
olleiden 'Joukko-osastojen: piirittämä.
Sosialidemokraattinen: puolue esitti,
että eduskunta jatkaisi työtään Sää-'
tytalolla. mutta porvarilliset; ryhmät
kieltäytyivät Ja: ilmoittivat alistuvansa
venäjän-väliaikaisen hallituksen pää­tökseen.
Suotta ei silloinen *'Työmies"
kirjoittanut: ^
:• \;;\;''.'''-;??.';-v^7'':,^^ .^C^^w.:;--^hx^•'';'ii';v'i^:'^' "Snomen . taantamoksellinen
porvaristo^ käy käsikädessä venä-f
iäisten . v ^ ^ snomlsyöjäporvarelden
kanssa ... On£:oIian missään '
maassa ja milloinkaan porvaristo
asettnnat knrjemmalle Ja häpeät- '
lisemmälle kannalle?" , ; , ;
X,:,--:.T^r.vii.i-x,'V;• o^-:::;:v:":^!;;-:;j-^y ':.^p- ';:•;;•: :.;':?"•:••:;-•'/•."
Sosialidemokraatit pitivät..kuiten­k
i n yhden eduskuiman istunnon,;mutr
ta tyytyivät sitten uusiin laittomiin
vaaleihin vetoamatta kansaan j a sen
vallankumoukselUieen mielialaan;. V e ­näjän
väliaikainen hallitus Ja Suomen
porvaristo/:onnistuivat laskelmissaan
sikäli, että vaikka sosialidemokraatit
saivat 80000:; ääntä enemmän kuin
edellisessä; työläisenemmistöön ijohtar.
neissa vaaleissa; ;niin' porvaristo ää-rithmilleen
voimiaan .ponnistamalla
sai nyt 16 paikkaa enemmän i k u in
sosialistit. Sosialidemokraattien vaa­li
tappioon vaikutti olenitalsesti se, et-
'tä suuri osa; työväestöä el enää'usko.^
nut parlamentaaristen menettelyta­pojen
tehokkuuteen.
;'Uuden eduskimnan kokoontuessa
antoi sosialidemokraattinen eduskun­taryhmä
; edellälainatun "Me v a a -
dlmme"-julistuksen. • Siinä vaadittiin
valtalain voimaansaattamista ja 8-
tunnin työaikalain ja kansanvaltai­sen
kuimalllslain vahvistamista/torp­pareille
vapautta-^ja maata Ilman; l u -
nastusmaksuja.'. vanhuusvakuutuksen
voimaansaattamista, senaatin hajoit-tamlsta,^,
virkavaltaisuuden poistamis­ta;
porvariston ^suojeluskuntien lak­kauttamista
Ja. aseistariisuxnista sekä
suomen itSenäi^den - turvaamista
' Suomen jaJS^enäjän välisellä sopimuk­sella
kunnes • itsenäi^yskysymys olisi
tullut lopullis^ti ratkaistuksi. ;
: Porväridisenemmistöinen; eduskun­ta
el osoitfehut ^ oirettakaan näitten
vaatimusten ^hyväksymisestä; Sen • s i ­jaan
se huomatessaan Venäjän väli­aikaisen
hallituksen , kykenemättö­mäksi
suomen porvaristoa tukemaan;'
kiirehti toimenpiteitä porvariston val­lan
lujittamiseksi säätämällä lain, jolr;
l a suuriruhtinaalle kuulunut. Valta
myönnettiin kolmelle valtionhoitajalle.'
Ehdokkaatkin olivat jo olemassa, mut­ta
lain Icohtaama vastarinta !viivyttl
sen toimeenpanoa.
Porvariston näin ."lujittaessa yäl-taansa
Suomessa tapahtui Venäjällä
L p ^ k u u n -suuri .-sosialistinen vallan­kumous.:'
Sen; vaikutukset tuntuivat
nopeasti Suomessakin ja työväestön
aktiivisuus lisääntyi.; ;Marraskuun-..i2
päivänä päätti Suomen Ammattijarr;
jestöjen edustajakokous yhtyä '.'Me
vaadimme"-julistuksessa esitettyihin
päämääriin Ja vaatia suurlakonuhaUa
päävaatimusten 'toteuttamista.;: K u n
eduskunnan porvarillinen enemmistö
suhtautui vaatimukseen; yliolkaisesti:
julisti Työväen vallankumouksellinen
keskusneuvosto suurlakoni joka alkt^
kuten mainittiin marraskuun 14 päi­vänä
ja; keskeytti viikoksi koko• tuo­tannollisen
«lamani Suurlakon ailca-na
toäiasiallinen valta oli Suomen työ­läisten
j a torppareidjen käsissä
Nyt alkoi eduskuntakin jälleen; t o i ­mia.
. T a l l a , kertaa'maalaisliiton esi-*
tyksestä ja maalaisliiton ja sosialide­mokraattien
äänillä eduskunta mar­raskuun
15 pna päätti ^ ryhtyä itse
käyttämään sitä valtiovaltaa, joka a i ­kaisemmin
oli kuulunut 'tsaari-suuri­ruhtinaalle.
Marraskuun 16 päivän
vastaisena yönä vahvistettiin kansan­valtaiset
kunnallislait 147 äänellä 45
vastaan ^ja S-timnin. työaika.; 149 ää­nellä
42: vastaan..iHallitxis ns: Setäläh
senaatti, erosi, ja^ maalle luvattiin
työväenhallitusta "punaista senaat­tia
». >,'\ '
Marraskuun 20 pnä suurlakko päät-^
SITÄ
fTÄTÄ
' 3Sr, Br^vn (puhelimessa): 'Lää­käri,
«aapukaa pian tänne. Valmoj.
lani c n tapaaartxtikja^ suu auki Ja
hiiri Juoksi t S n e n kurkustaan alas."
„ Lääkäri: J^Ttilex^ heti, mutta sillä
väUllä heiluttakaa' juustoa vaimonne
suun edessä."
. K u n lääkäri saapui heilutti mx.
Brown kalaa vaimonsa suun edessä. '
Lääkäri: "Juustoa" minä keboitin,!
enka kalaa." ' l
SBrown: »Kyllä tiedän, mutta oie|.';
dän täytyy saada kissa,ensiksi ulos"
*;ilÄ\;;ÄE:;|>.igS^0^^^ - .V:.
HELPPOAKO?
Dan Mcl^eill^sanoo. että perheen-emän^
nl'^elä^
ei t a r i t s e muuta- Iniin isäilyttää tyttö- '
maisen muotonsa, ajatella miesten ?
lailla, toimia kuin rouvat Ja tehdä
työtä k u i n i b i r a.
Ruotsalainen kirjailija
M. Stiemstedt kuollut
; iTuthoJtoay; kirjailija,
vapaaherratar • Marima Striemstedt
kuoli maanantain; vastaisena yönä
Tyrfngen'sairaalassa. Hän olisi tam­mikuussa
täyttänyt 80 vuotta.
Marika Stiernstedt tuli 1918 Oe'
Nio'n jäseneksi Aja sihteeriksi vuonna
1936.'Hän esiintyi ensimmäisen ker-"
ran; kirjallisuuden piirissä 19-vuotiaa-na
ja nykyisin hänen tuotantonsa on
varsin':runsasa käsittäen romaaneja,
matkakuvauksia ;ja novelleja. : ';
Viime; vuonna; han julkaisi kirjan
avioliitostaan kirjaili ja 'Ludvig Nord­strömin
kanssa. Läpimurtonsa kirjal-hjana:;
hän suoritti liuorisokurjallaan
"UUabella":.1922.-Muista stlerristedtin
kirjoista: voidaan mamita"von Snec-kenströms"
1924, ' Neiti Liwin" 1825.
'-'Sirpale kuvastaa"; 1938 ja "Attentaat-;
ti Pariisissa 1942. Viimeksimainittu
perustuu niihin > vaikutelmiin, joita
tekijällä oli natsisaksalalsten miehi-tysajollta
Ranskassa.
tyi sosialidemokraattisen puoluejoh­don,;
määräyksestä ja vastoin työväen
enemmistön^ Icäsltyksia. Työväki pel­käsi
syystä, että eduskunnan ahkera
työtahti .oli merkinnyt vam porvari]*:
listen ainesten tilapäistä psraytymistä;
Mutta soslalldemolaraattmen puolue el
pystynyt viitoittamaan vallankumouk­sellista
menettelytapaa, ja min pääs­tettiin
porvariston vastahyökkäys vai-;
loilleen.
Sitä ei tarvinnut odottaa. Se attoi
raivoisalla propagandalla •. 8-tunnin
työaikalakia j a uutta kunnallislakia
vastaan " P u n a i s e s t a senaatista" ei
enää; olluty: puhettakaan. Porvaristo
halusi iiaUitUsta, joka oli: valmis to­teuttamaan
' lujan järjestysvallan", SO,
jouduttamaan; porvariston - jo keväällä
alkamia toimenpiteita työväenliikkeen
väkivaltaiseksi kukistamiseksi. Nämä
i3uuliat,"paljasti: eduskunnassa :TrJ5
Sirola sanoen; senaatin vaalia koske­van
keskustelun aikana nun: .
."Tämän kansan ja ulkomaitten^ äi­mien^
edessä naulaamme teidät'hä­peäpaaluun,
syyttäen taita siitä, että;
te ennenkuxUumattoman kevytmieU-sesti'
olette laskeneet tassa maassa
hrti; avoimen luokkataistelun, luokka­sodan;
ja-- olette vastuussa myös kal­kista
sen sivuilmiöista."
Mutta porvaristo ei kuunnellut. Si­vuuttaen
92 edustajaa käsittävän sos-,
dem-ryhmän esitykset porvarillinen
enemmistö äänesti maaUe Svinhufvu­din
senaatin. Kaksi kuukautta myö­hemmin
alljoi Saksan ja Ruotsin tuke­ma
porvariiBton aseellinen hyökkäys
•työläisiä ja torppareita, kansanvaltaa
ja maan itsenäisyyttä vastaan Suo­men
luokkasota.
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Sittenkin se iiiitkuu.. rf
Tosiasioiden sanotaan olevan itse­päisiä.
' i V a ^ a ne lyödäänkto hetkellisesti
maanrakoon,.vannotaan:Ja kirotaan,
ettk sieitä ette tule enää milloinkaan
nousemaan; ';niln : ne noustvat esille
taaaräudeJleen; Tavallisestlne nou-sevaträntistä
voimakkaimphia ja voitr
taidat-lopulta valheelliset ja vaarat
tulkinnat seka vakuuttelut.
''Historioitsijat kertovat meille;,ktdn-lcä''*
eslnl.-vielä keskiajalla Euroopan
Johtavissa sivistysmaissa ei tavallisilla
kansan ihmisillä ollut Juuri minkään­laista'-
ihäUsarvoa Ja •4>ikeutta.
: Kuninkaat, aatelisto Ja papisto h a l ­litsivat
mielensä mukaan, riistivät
kaiken t^öh]suorittaneelta rkansalta
minkä halusivat Ja kansa eU äärim­mäisessä
kurjuudessa. *
SlUoin ei riittänyt se. että kurjuu­dessa
olevan kansan työntuotteet riis­tettiin
heUtä n i i n tarkkaan, että hen­k
i säilyi tuskin parhaan miehuuden
a Jan. mutta heitä kohdeltiin 'muuteh-kfij
• k u i n hallitsevien säälyjeii tarver
Ja leikkikaluja. , . '
Jolikut historioitsijat tietävät ker-t<^,
että keskiajalla o l i esim. iPaiilsin
aäteUsherroUla;; juomtogelttensä
teydessä tapana-:pukeutua naamiopu-kuIMn.
Ja lähteä .kaduille pyydystä­mään
(^.sloni'^?^ -Hi^Vti1»j>nP»ta. tySlais-tyttöjä.
Jopa itsielcuninkalttenl^^
_ _ _ nötaan oäipstuneen; näihin;
Usta CSinadalie? On ehdottomasi' ja raakoihin hUvitlelUIhhi.,' " ' , .
Ja mitä teki sen aikainen-vh-ka-valta?!:
Se käänsi selkänsä eikä näh­nyt
mitään. Jos se naki ja yritti puo­lustaa
uhriksi valittua tyttöäi saattoi
se saada huvlttelijain tai heidän avus-tajainsa
miekan vatsaansa.
Joka tapauksessa,sellainen sekaan­tuminen
merkitsi valtiaiden epäsuo­sioon
joutumista; joka > ei merkinnyt'
sen parempaa "kuin naiekän vatsaan
työntäminen. ' ,
^Papit puolestaan sixmasivat tämän
Ja: selittivät; Jumalan luoneen'tavalli­sen:
kansan.: rikkaitten Ja ylhäisten
palveli joiksi ja huvitta jiksi. "Niin on
ollut Ja tulee aina oleinaan", vakuutti­vat
piispat Ja kardinaalit iljettävä Te-kohurskas
hymy-naamataulussaan.'
Mutta kuitenkaan ei asia ollut niin.
Kansa murskasi kahleet Ja nousi siksi
tekijäksi mikä se on tänään.
AJtoakin l a i t Ja reklementit Julista­vat
sen fnyttasa-arvolseksl rikJialtten
j a pappisäädyn kanssa, vaikka vielä
tänäkin päivänä tuota tasa-/irvoisuut-
,ta ei hyvin monissa maissa sovelleta
oikealla tavalla käytäntöön.
(Erikoisen mainio esimerkki tosiasi­oiden;
"Itsepälsyydestä on puolalais-saksalaisenvKopemiktiksen
tähtitie­dettä
koskevan opin voittokulku;
;' Kutenvlukijat ehkä muistavat luke­neensa
tämä 1473-r-1543. elänyt tiede-^
nUes kumosi siihcm asti valliimeen kä­sityksen,
että pannuknakim niuotoi-nen
maa on^kaiken kiinteä Ja paBcal-laan
seisova keskus, Häri loi nykyi­sen
;maailmanjärjestelmäopin;;%^'-
. Mahtava katolinen kirkko julistiipil--
loin - hänen oppinsa" pannaan j a sen
esittäjät kerettiläisinä poltettaviksi.
JCun, sitten Italiassa syntynyt G a l i ­lei
(1564-1642) . r y h t y i edelleen kehit­tämään
Kopernikuksen oppia maail­manjärjestyksestä;
raahasi katolisen
kh-konruhthiaat hänet Irikvisltiö-öi-keuden
eteen ja pakolttivät hänet i>e-ruuttamaan
määritelmänsä maan
pyorunisestä. " ,
Henkensä pelastamiseksi GaTllel t e ­kikin
tämäni mutta hänen sanotaan
peruutuksen: tehtyään kuitenkin s a ­noneen:
"Sittenkin *se liikkuu • (tar­koittaen
maata).
Tänä päivänä kaikkein-tyhmlmmät-kään
tuskin enää uskaltavat väitää,
etteikö maa olisi pyöreä j a liikkuisi,
sillä he liäsitt»vät sen, että silloin Jie
joutuisivat yleisen: naururi^kohteeJcsL-;;
MeiUä suomalaisilla on viöa hyvi^-
tuoreessa muistissa kuinka 'Suomen
taantumusporvaristo;' .joka $a'ksan
asenoahdin avustuksella oli hukutta­nut
työväestön vastarinnan Verivirtoi­h
i n vuonna 1918, kerskui voiton Ja
verlhöyryn huumaatnana, että Suo­men
työväenliike on nyt lyöty la­siksi
ajoiksi.
Ehkäpä monet typerlmmät'nskol-vatkhi,
että oikeus Ja Ihinisyys voi­daan
hukuttaa •veriVirtoiiiin Ja kätkp
sorakuoppUn Ja ett^ yhteisktihiialli^t
tosiasiat J9 -lait voidaan Väilitaa Vää-;
ryjrteen ja petokseen. ^ , ' '
Vaikka viimekM maln^ttUsta;tapali-tumista
on kulunut vasta: vajaa. 4; vuo­sikymmentä,';
on suomen kanaakin. Jö
ehtinyt useithmki kuin kerron todeta,
että totiiuÄ W'öik»us - - yhte^könnal-liseri
kehityksen Järkkytnättömät lait
— murtavat valheeseen Ja vääryyte^
•perustuvat kehityksen keinotekoiset
esteet.* '
N i i n on aina käynyt ja niin tulee
edelleen käymään.
Edellämainitut asiat tuUvat mie­leemme
lueskellessamme viime viikol­la
pidettyjen Yhdysvaltain vaalien « '
loksia. ' '
Jokainen tietää, etta nykyiset j n *
dysvaltalaiset sotaiset vallanhalö^
eivät ole jättäneet ainoatakaan ÖT»
kääntämättä sen hyväksi, että kana
saataisiin hyväksymään "kylmän J»
myöskin'"kuuman" sodan ohjeimai-
Mitään e i ole Jätetty tekemättä ka^
san uskottamiseksi, että
sotaiset suunnitelmat ovat juun
mitä Yhdysvaltain kansa
' Kaikki voimat on käytetty--n^
elokuvia, comic-vihkosia ja m u l » ^
kamaisia Ja epäsiveeUisia jufta^J
myöten'— kansan saattanusdto
lemaan,60taa ja raakuutta, TBS^^
inään,kalkkein sotaisempien f»v
listien ihanteet. , ^
VaaUt,osoittivat, etta lääkkeet er»»
ole tepsineet^ , ^ -««tsii
Vaikka yhdysvaltalaisilla a a n ^
lä olikin tilaisuus valita * a i n » *^
pahan väliltä - republikaam»l«.
mökraattien - niin he k u i t e r i^
fcäfimälia yallassaolevan Po»
osoittivat vakuuttavasti, etten»:
kannata Sota-ohjelmaa ja
siihen lUttOTää McCarthylalst»,
pldevainoa Ja muita kans
slen loukkauksia. «^Haikin
- VQildaän siis sanoa, etta
liikkuu"-
' Rauhan kannattajain v r f ^
tuvat Ja laajentuvat ja^^T^
Yhdysvalloissa kuin n i u u j ^ ^
j a ne tulevat v o i t t o ^
ten olkfeus aina lopulta v o i t ^ ^