Vapaus, January 9, 1951

              snttorissa
anituksen
yksiä. j(K
leeua sa.
illufc':iiiin
isiä'vas-
10 toivon
ut.
TALOUDENHOITAJAN TOIMI AVOINNA
Tehtäviin kuuluu haalin puhtaanapito, tulojen ia menojen kiriaa-
Hakemukset lähetettävä osoitteeUa:
T H E FINNISH SOCIETY, JOHTOKUNTA
2605 E . Pender SL Vancouver. BlC.
Kalervo Ketolan
matkaohjelma
yömäin,!
>Uutärha.|
' : . " N u o i i
i*s*n pu-
I. isä sa.
a k a l a ei
lourista;*
Jiut niin
a. lupau-een
ktm-farmaria
Daci taä'
a, jaka>
enet t6i'
OULUN AJAN HUVEISTA
ORT ARTHURISSA
! Port Arthur. Lienee p a i k a l l a ah
i t a vielä meimeistä huveista
luutama, sana. J o u l u j u h l a t o n j u h -
|ttu, j a muodostuivat ne Jhiljaisiksi^
meillä o l i Ihuono onni s a a d a y l e i -
h a a l i l l e muiden k i i r e i d e n t a k i a.
^Vapauden .vartijat" esitettiin u u -
i t a n a . Toivomme saavamme vielä
lyden katsomon, sillä o l i h a n näytel-hjrvästi
sen arvoinen, mutta pet-
[iyksekse,mme näimmekin v a i n p i e -
jouikon, seuraamassa esitystä.
Omasta puolestani ihaluan kiittää
^yttelijöitä, jotka tekivät parhaansa
i n p a l j o n .vaativan näytelmän o n ­tumiseksi
j a kävivät säännöllisesti
i r j o i t u k s i s s a . Siitä j u u r i j o h t u i k in
Dkonaisesityksen onnistiuninen. O n -
a s i a n i i n , johti näytelmän k u ka
lansa, että jos eivät näyttelijät ole
IlillllllHIIIlUDillllllUilllllllll IlllllllllllllllUIIIIUlJllildUUIIIIIIIIIIIUlh
Toivotamme onnea
Tyyni, Pauli ja
Kalle Hietalan
omaan kotiin
Maija ja V. Jaakkola 1
Hilma j a E. K e k k i §
A i l i ja Victor Kauppila |
Sofia ja Eino Laulajainen |
Aino Wahlman |
Alma j a A . Hietala
L y y l i i a K a l l e Lepistö
A i r i , Shirley, Paavo ja
Lasse Viitasalo
Vieno Kuusisto
Reima Mannonen
E l l i ja Esko Paganus
Dagmar ja Sam Rajala
KIITOS
I Sydämellinen kiitos teille, ystä-
;vat j a tuttavat, k u n s a a v u i t t e y l -
i lattäen kotiimme. Suuri kiitos
i r a h a l a h j a s t a ja kahvipöydästä.
I K i i t o s yllätyksen alkuunpanijoille
f Ja emännille. K i i t o s myös h e n k i -
i loille, j o t k a ottivat osaa lahjaan,
i m u t t a eivät . olleet tilaisuudessa
; läsnä. .
Teitä ystävyydellä muistaen,
TYYNI, P A U L I ja K A L L E
H I E T A LA
i Joulukuun 30 p. 1950 -
; 100 Coady Ave., Toronlo. Ont
kiinteästi mukana jää esitys v a U l i n a i -
seksi.
K i i t o s myöskin kaEcille avustajille,
j o t k a auliisti antoivat -kalusto- y.m.
apua, että näyttämö s a a t i i n t a r k o i t u s ­t
a a n vastaavaan kuntoon. Myöskin
puvustonhoitajat, kulissimiehet jä
kuiskaaja tekivät parhaansa molem­p
i n a i l t o i n a . K u u l i n kerran kulissi-mieihen
'ja, k u i s k a a j a n keskustelevan,
että heillä on epäikiitolllset tehtävät
j a v a i k k a t o i s i a m u i s t e t a a n k i n kiittää
n i i n heidät a i n a unhoitetaan. Kyllä
se pitääkin p a i k k a n s a mikäli a i n a k in
k u i s k a r i o n kysymyksessä, v a i k k a bän;
m o n a s t i k i n esittää pääosaa', k u n m e i ­käläisillä
näyttämöillä ei ole päästj'
s i i h e n , että k a i k k i olisivat .varmoja
r^Uikeistään. Ottakaa i ^ t k a i k k i,
j o t k a teitte parlhaanne "Vapauden
v a r t i j a i n " onnistumiseksi kiitos vas­taan.
Kiitos jmyöskin yleisölle k i i ­tollisesta
kannatuksesta.
PERHEJUHLA
Osuusliikkeen, S J : n j a naisten ker­h
o n yhdessä järjestämä peihe-joulu-i
u i i l a onnistui k o h t a l a i s e s t i , sillä n o in
p a r i - s a t a a l a s t a j a heidän mukanaan
j o u k k o aikuisia csallistui juhlaan.
K a i k k i lasten ohjelma o l i ruotsalaisel­t
a nuorten k l u b i l t a . Lapsille tarjot­t
i i n makeisia j a jäätelöä j a t a i s i p u k k i
tuoda itse k u l l e k i n m u i t a k i n laihjoja,
a i n a k i n puikki l i i k k u i siellä valkoisme
partoineen.
Jouluyönä tanssit eivät onnistuneet
erittäin.hyvin; sillä v a n l h e m p i v a k i ei
halunnut enää puolenyön jälkeen l a h - -
teä h a a l i l l e . K u n "Rautatierakennuk-;
s e l l a " e s i t e t t i in 28 pnä o l i h a a l i täyn-^
nä yleisöä, j o t e n edelleenkin voitiin
huomioida, että humoristiset näjtel-mät
ovat eniten haluttuja.
Siinä ne s i t t en o l i v a t k i n jouiuhuvit
j a nyt o n taas ryhdjrtty tositoimiin,
uusien näytelmien esittämiseksi. Vie­lä
e n k u i t e n k a a n voi sanoa m i k a näy­telmä
ensiksi esitetään. Olemme t i -
larujeet kolme näytelmää nimiltään
^ V i i m e i n e n ponnistus", "Byöstetty
k a u n o t a r " j a " T i i p e r i n r a n n a l l a ";
Opiskelukerho on myöskin päättä­nyt
a l o i t t a a t o i m i n t a n s a j a ensimmäi­nen
tilaisuus o n tammiikuun 28 pnä
kello 2 i.p. Keholtamme k a i k k i a saa­pumaan
tähän ensimmäiseen t i l a i ­suuteen,
sillä s i l l o i n on p a l j o n hel­pompi
seurata, k u n o n alusta l a h t i en
mukana. Pankaa siis mieleenne,,että
opiskelukerhon t o i m i n t a alkaa 28 pna.
K u n n a l l i s v a a l i t ovat olleet j a men­neet.
Nekin olivat hiljaiset, .joten
i näyttää siltä k u i n olisivat ihmiset ko­v
i n välinpitämättömiä kaupungm a s i ­oiden
h o i d o n suhteen. V a i k k a äänioi­keus
on, n i i n sitä ei h a l u t a ikäyttää;
N i i n k a i tekivät monet työläiset ja
siitä j o h t u i k i n , että työläisten ehdo­kas
sai n i i n pienen äänimäärän, vai
äänestikö osa työläisistäkin niitä e h ­dokkaita,
j o t k a jo etukäteen vannoi­vat
hirttävänsä "kommunistit'; Mene
j a tiedä, m u t t a joka viiosi he he v a in
itsensä h a l l i n t o o n saavat. — T A S .
i i n t i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i n ir
Kullan hinta $36.79
. .Ottawa. — K u l u n e e n v i i k c n a i k a na
oli k u l l a n keskimääräinen h i n t a C a -
nadassa $36.79 unssilta, i l m o i t t i r a h a ­ministeriö
täällä., S e h i n t a maksettiin
k u l l a s t a n i i l l e yrityksille, jotka lä­hettivät
sitä täkäläiseen rahapajaan,
jossa maan kultavarat käsitellään.
TILATKAA VAPAUS!
C$J:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Wannpin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
•• kuukauden viimeisenä: sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto LehU,
Wanup, Ont.
CSJ:n Hearstin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään Jokaisen kuu­kauden
toisena sunnui^talna klo
2 ip,
CSJ:n Sprucedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään jo­kaisen
iniukauden enslmmälBenä
sunnimtalna kello 2 Ip, Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski­viikkona
klo 7 Ulalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
jokaisen kuukauden vi>meisenä
keskiviikkona klo 7 Illalla samas­sa
palkassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
Tyyne Slilroan. 316 Bay St.,
Port Arthur, Ont.
CSJ:n Sndbnryn maston kokoukset
pidetään Jokaisen kuukauden en­simmäisenä
sunnuntaina. Pu­heenjohtaja
Oscar Männistö, s i h ­teeri
Hilma Mäki, osoite Box 354,
Sudbury, Ontario.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 lUalla osas-ton
huoneistolla Don-haalllla.
CSJ:n Tinuninsin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 Illalla^
CSJ:n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin­ton
häalissa, joka.kuukauden toi­sena
sunnuntaina, alkaen klo 2
i p. Kirjeenvaihto sihteerille:
HUda Saari, 1708 E. Pender St..
Vancouver, B. C.
CSJ:n KapnsRaslngm osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokai­sen
kuukauden toisena sunnun­taina
klo 2 i.p.
CSJ:n Saolt Ste. Marien osasto
No. 5 työkokoukset pidetään joka
kuukauden ensimmäinen Ja kol­mas
sunnuntai osaston omalla
talolla, 321 John St., alkaen klo
8 illalla.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
t o i s e n a sunnunta na
klo 1 päivällä osaston haahlla.
Kirjeenvaihtajan osoite: A. Rei­nikainen,
R. R. 1. Worlhlngton,
Ont. ,
Kalervo Ketola. j o ^ « « d i ä t i Ca­nadan
suomalaisia äsfciäsesäBaii-^
hanpuoIiLstajien Toisessa BlaaQ-man
Kongressissa Varsovassa Ja on
juuri palannut tältä- matkaltaan,
puhua seuraavilla paikbaknnnilla
___Montreal tammik. 4Z pnä, >
Sndbuiy tammik.' li>pnä; :
Beaver Lake: tanimilc.^45'pnä.
' SauU Ste. Marie tanunik. 17 pnä;
Port j^thur tanunik. 21 pnä.
Osastoja kaikilla niilla paikka­kunnilla
missä Ketola vierailee;
pyydetään varaamaan' haali pnlie-tilaisuuksia
varten ja - bnoMiti-ma^
n paikallisesta Ihnolttamises-ta.
sekä muista järjestelyistä tilal-;
suuksien onnistumiseksi.' <
Canadan Suomalaisen-Järjestön
Toimeenpaneva Komitea.
Onnittelut miehen
iän saavuttaneelle
Port A r t h u r . Aikaktrjojen mu­kaan
toveri Otto Heino Port A r t i h u -
n s t a täytti tammikuun 6 pnä 1951, 76
\niotta. Mies tuli Canädaan ikultaa
.vuolemaan.v. 1902. Heino on y k s i n i i ­tä
(harvoja: elossa olevia, j o k a on ollut
mukana perustamassa C S J : n Port
A r t h u r i n osastoa v. 1903. N i i n k u i n at-k
a k i i j a t kertovat työväen seura a l k oi
s i l l o i n toimia "Imatra 9"-nimellä.
Myöskin H e i n o on o l l u t mukana k a i -
k i . s s a n i i f s a vaiheissa j o i d e n läpi ny­k
y i n e n osasto on kulkenut pitkällä
toiminta-aj a l l a a n . Johtavana työ­sarkana
miehellä o n o l l u t näyttämö­työ.
Lukemattomat ovat näytelmät,
j o i d e n esittämiseen hän on o s a l l i s t u ­nut
j a myöskin m u i h i n tehtäviin.
Heino o l i mukana Työkansaa perus­tettaessa,
oli v a k i t u i n e n lehden l u k i ­j
a syntymästä sen kuolirtihetkeen a s t i.
Samaa voidaan sanoa Vapauden suh­teen.
Hän on ollut lehden v a k i t u i n en
l u k i j a j a t i l a a j a j a varmasti sinä p yr
.syykin s i i h en a s t i k u n peitetään maan
rakoon. Aktiivisesta osaStotyöstä kor­kean
l a n saavuttanut on ollut syrjässä
30 pitemmän ajan. Syynä s i i h e n l i e ­nee
väsymys j a mahdollisesti m u i t a ­k
i n vaikutteita, m u t t a " aatteelliselta
vakaumukseltaan hän o n aina s e u r a n ­nut
maailman työväen l i i k k e e n edis­tysmielistä
tietä. Hänellä on aina o l -
luc voimaa mukautua muuttuneisiin
s u u n t a i f i : s i in aatteellisesti. , -. Selän
taak^^e on jäänyt sosialidemokraatti­nen
oikeistolainen suunta.-milöl a i k o i ­naan
o l i aatteellisena ohjefina ja mui­h
i n suohon-useafc v a n h a t toimitsijatro-vat
hautuneet. " K u n t ä s ^ vielä eläi­si
n i i n kauan, että näkisi työläisten
voiton aamun sarastavan X7anadankin
työläisille", olen kuullut. O t o n usein
sanovan. Sekin osaltaan toteaa, että
niies on edslleenkin a j a t u k s i l t a a n o i ­k
e a l l a tiellä; : •
J a l j i u k o o n elosi aika. vielä -vuosia,
ehkä toivomu3isesL toteutUukIn Ja näet
Vähäväkisten onnen. a u r i n g o n nouse­van
ivoitokkaana koko m a a i l m a n i h -
miiiUe. — Lasojatka.
Vuosien vaihtuessa • <a'kaftozrafis^n'laitokseii'Uet«lliseK^
^Canadan Uttti8ten'*JouIu5anomas«
sa on maun hyvän lisäksi .seuraa­vanlainenkin
kohta: r K u n tiedämme;
että k a l i e n kansojen hartaimpana
toiveena -on saada elää raidiassa: Ja'
tehdä rakentavaa, rauhan työtä pa­remman,
täydellisemmän- J a onnelli-:
seotunan olotilan saavuttamiseksi, niin
on todella valitettavaa . e t t ä kommu­nismilla
kokeUevat diktaattorit ovat
yhä vielä vahniitUottamaan hyök­käyssodan,
kuten tapahtui Koreassa,
jä josta helposti voi kehittyä yleinen
^oko maailman käsittävä sota."
Edelleen Uutisten Joulusanoman^
vakkaa jä jär^hee, että konununis-tit
ovat «mhottaneet ristinuskon Ja
sentätoden eivät ole ottaneet toiminr
taohjeö^een: "Maassa rauha Ja i h ­misillä
hyvä tahto". Samalla kertaa
kommunistit ovat polkeneet jalko­jensa
aUe slvist3riisen,'sfilä sivistys
kuuluu pohjautuvan kristillisyyteen.
Sen mukaan su^enkansan sivistyk­sen
kulmakivi Kalevala on myöädn.
Kalervo Ketola'
puhuu 21 päivänä
Port Arthurissa
Lasten suomen kielen
koulu alkaa 19 pnä
Port Arthur. — CSJin Port Arthu­r
i n csaston valistustoimikunta päätti
Viime kokouicsessaan, että lasten suo­men
kielen koulu aletaan haalilla 316
Bay St. perjantaina tammikuun 19
päivänä 1951, k e l lo seitsemän illalla.
K a i k k i a j o t k a aikovat laittaa lapseiKa
oppimaan suomea", kehoitetaan tule­maan
Itse jos mahdollista ja tuomaan
lapset s i l l o i n sisälle, sillä silloin toi­mitetaan
rekisteröinti j a jos jää aikaa
n i i n aloitetaan opiskelukin}» Myöddn
huc mautetaan, että käiklcien lapsien
j o i l l a on viime vuorma jaettuja oppi­k
i r j o j a , pitäisi ottaa kirjat muikaan.
Opettajina tulee toimimaan Ra«toel
Mäki, L a i l a Hill j a HeöettyEspeland
iekä mahdollisesti muitakin jos katso­taan
tarpeelliseksi.^^ Orolaineina t u ­lee
olemaan suomen: kieli, laulu Ja
leikkejä, sekä mahdollisesti, multakin,
etenkin sellaista joita lapset itse h a ­luavat
oppia. •
Nuori puhuja, Kalervo Ketola, pu­huu
täällä Port Arthurissa csaston
h a a l i l l a 316 Bay St. tammikuun 21
päivänä, mutta minulla ei ole vielä
tiedossa m i h i n aikaan. Joten kehoitan
jokaista tarkistamaan paikallisia i l ­moituksia.
Toivottavasti ei kukaan
jää pois tästä liarvinalsesta puhetilai­suudesta,
sUlä meillä ei usein ole tilai­suutta
saada tällaisia'nuoria puhujia.
E t e n k i n nuorisoa kehoitetaan saapu­maan
s i l l o in haalille kuulemaan, mitä
k a i k k i a mielenkiintoista kertomista
on K a l e r v o l l a . Siis älkää sivuuttako
tätä tilaisuutta.
S i t t e n 22 päivän iltana. Jos Kalervo
K e t o l a l l a on aikaa viipyä, Järjeste­tään
erikoinen tilaisuus ojuuskaiqjan
yläkerran haaliin. Siellä, on nuori­solla
kahvitarjoilu Ja rattoisaa «eu-ru-
steluä sekä keskustelua.
Pitäkää nuaret mielessänne Ja saa-pulcaa
joukolla näihin jnolcmpiin t l -
laisuulzsiin. Valistuskomitean puoles­ta,
Tyyne, ' i
kristillinen oppikirja, eikä pakanaUi-sen
Suomen kansan- suusta lähtenyt
eepos.
Olkoon tuon sivistiyksen laita niin
tai näin. se on toisarvoinen asia sii­hen,
mitä. mainitussa Joulusanomas-sa
takaa ajetaan. Todellisuudessa s i i ­nä
ei sanota mitään uutta, vaah ker­istään
samaa mitä radiot, sanoma­lehdet,
suuiii^amlehet Ja pääomaa
vailla oleVat pOTvarit ovat -viikosta
viikgtoön tnaattman kansoille toitot­taneet,
^uiirliiiyiätanan palveluksessa
olevat kaikennäköiset propagandavä-lineet
M tuntia-vuoroikaudessa huu-tanrat
niin, eti^ korvat tahtovat, luk­koon
mennä, kuiidca Kiinan kommu­nistit
toisten kommxmistien tukema­na
hyi^kfishrät Koreaan Ja uhkaavat
taas kerran koko maailman raithaäi
•Se asia on siis Jo sylilastenkin tie­dossa;
Joten sitä ei enää olisi tarvin­nut
ruveta kertaamaan Uutisten Jou-liisanomassa.
Mutta niinhän se on
oUut maailman alusta saaUka: Mi­tä
Isot *deUä. sitä pienet perässä".
Juutalaiset papit, j ä rahamldiet tyy­tyivät
ristiiimaulitsemaan yhden rau­han
sanansaattajan, saman miehen
minkä syntymäjuhlaa Juuri vietettiin.
Nykymaailman rahamiehet Ja suurta
osa ristilllsen stvisto*sen vartioista
eivät tyydy enää yhden miehen rls-;
tiinnaulitsemiseen. vaan he;.vaativat
teilattavaksi k<riconaisia kansoja. F J -
köhän se ole iiunekään, yksityisten
rikkaiden miesten kultakasat ovat
kasvaneet vuoren korkuisiksi. Uhri
luonnollisesti pitää olla suhteellinen.
Tämän esipuheen jälkeen, arvoisa
Joulusanoman rustaaja, iruvetkaamme
kaikessa' sovinnossa tutkimaan K o ­rean
sodan syntyjä syviä Ja otta­maan
aikaisempienv sopimuksien va-lossaselkoa,
kuka on todelltaen hyök­kääjä
Koreassa? Toisen maailman­sodan
aikana liittoutuneiden kolme
suinta tapasivat toisensa Jossain At­lantilla
Ja stpilä yöisimlelisesti sopivat
maailman kansojen elämästä sen Jäl­keen
kun^natsi^ apulaisineen on maa­han
lyöty, ipepusehtona sopimuksessa
oli se, että lökalnen hansaa saa itse
määritellä oman sisäisen elämänsä Ja
järjestyksensä.. Sen sisäisen elämän-;
sä määritelmää « i saa ulkoapäin Jiäl-rltJä,'
ei suuret feikä pienet pomot.
- Atlantin s(q>imus • oli kivijalkana
kaikille seuraaville kolmen suiuren sor
pimi&sIUe. ' Viimetaen sopimus mää­ritteli,
kuii&a lUttOlaiset miehittävät
ne maat mitkä saadaan vapautetuksi
Hitlerin rosnrolaumojen orjuudesta.
Nämä sopimukset ovat hIstoriallLsia
tosiasioita mitkä eivät muuksi muu­tu,
vaikka kuinka koetettaislta toi­seksi
vääntää. -Tosiasia on myös-km
se, että Icolmesta suuresta, kaksi
vilplttämästi tankoUti sitä mitä he
päättivät. Mutta Icobnannen suuren
käytöksestä iJa esityksistä voi jo ko­kouksien'aikana
huomata, että hä-:
neliä oli ketun häntä kainalossa.
Hän miehiummin kaikissa käänteis­sä
kuvautti itseään Jalan mittainen
sikaari smiss^ kuta täytti sopimuk­sien
määrittelemiä tehtäviä.
Kaikista slkarimiehen vastaanhan-kottelemislsta
huolimatta Hitlerin rle-jmiunarssi
i>äättyi täydelliseen tu­lkoon.
Senkin me hyvta muistamme
j a 'vääristelyistä huolimatta histo­riallisena
tosiasiana pysyy, että suu­rimpana
t^iärä, oli neuvostokan­san
voima Ja yksimielisyys Hitlerta
niäcavoiman nujeruuksessa.
Saksan Ja J^panta pol-villeen me­non
Jälkeen alkoi sopimisien mu­kainen
eri maiden midiittämtaen.
Yhdysvallat- sai palmennettavakseen
Japanta, osan Koreaa Ja osan Sak­saa.
Neuvostoliitto pani miehensä
vartioimaan Itä-Saksaa. Fohjois-Ko-reaa.
Itävaltaa Ja Rumanlaa.' Eng­lanti
Ja Hanska kahmivat holhouk­seensa
; alueita. nseamonista maista,
kun eri maiden Icansat raidiottuvat
Ja muutenkta saada asiat Jonktalai-seen
tasapataoon. Jokainen maa ve­tää
yhtaikaa miehitysjoukkonsa pois.
Edelleen muodostet|ita entisen K a n -
sataliiton mallinen yhteinen Järjestö,
mikä tulee valvomaan, että 8opimuk#
£ia''täsmälIeen-noudatetaan. Järjes­tön
säännöissä säilytettta eittoamls-oikeus
kolmelle suurelle, siltä varalta
Jos J < ^ suurista tai pienemmät hol­hoojat
alkaisivat typpyllemään Jär­jestelykysymyksissä.
Näillä toimenpi­teillä
piti säilytettämän maailman
rauha ikiajoiksi Ja kansojen, kunkta
laillaan, piti ruveta paikkaamaan so­dan
Iskemlä haavoja.
Jonkun ajan kuluttua kuitenkin
asiat saivat uudoi käänteen. Kol­mesta
suuresta yhden suuren elontie
päättyi äkkiä, Sikarimies tuli ulos
kitorestaan Ja alkoi raivoisan parja-idcsen
kolmannen osapuoich suurta.
J a hänen edustamaansa jirjestelmää
vastaan, Hädän hetkelljl sama s i -
k a r i m i e s joutuiV monta kertaa tun­nustamaan,
että Neuvostoliiton 'kar­h
u " S t a l i n i n Johdolla oli se voima
mikä hänenkin koplakuntansa pelas­t
i yleiseltä tuholta. Nyt k u n ei
enää -ollut pakkoa suorittaa h u u l i -
p a l v e l u s t a , muuttui tuo k a r h u vielä­k
i n n^^^ maailmalle,
k u n . koskaan cn Hitlei m meiningit
olleet. Ollaksemme rehslliset voim­me
o l e t t a a k t a . e t t a se sikarimiehen
mieleiselle järjestelnKälle v o i i i n olla
uhkana, mutta maail.tian kansoille
se on ainoa pelastui;.
S i k a r i m l e s alotti maail-nian laajui­s
e n agitatsioonin uuden sodan lietso­miseksi
neuvostokarhuä* ja kaikkia
vapautta rakastavia kansoja ja jär-;
Jestelmia vastaan. Yhd:vsvaltaln val­taistuimelle,-
edesmenneen t i l a l l e , s a l ­l
i m a n oikusta joutui mies. joka v a l -
t a i s t u t a puheessaan pyhästi vannoi
kävelevänsä edeltäjänsä jälkiä. He-;
t i alussa^ m i e h e n vakuutukset osoit­t
a u t u i v a t "huulipalveluikseksi. sillä
mies kutsui Valkoseen taloon, ensim­mäisen
maailmansodan- veteraanien
p i i s k u r i n , nalkähouverin. neuvonan­tajakseen.
Miehen,.millä el edeltä­jänsä
aikana 12 vuoteen ollut asiaa
taloon.
H e t i ensimmäisen neuvottelun jäl­keen
lyötiin r o s k a k o r i i n Yhdysvaltain
.hallituksen edistysmielinen ohjelma
j a t i l a l l e o t e t t im Wall Streetin r a h a -
k u n i n k a i d e n sanelema ohjelma. V a l -
t i o v i r a s t on avainasemat puhdistettiin
edistysmielisistä ataeksista ja tilalle
a s e t e t t i in pääasiassa saantumuksel-lisiasotilasihenkilöita.
joiden elämän­tehtävänä
on a i n a ollut ilunisten t u ­hoaminen.
K u n koneisto oli saatu
r u k a t u k s i mieleiseen kuntoon, alkoi
t a i s t e l un m a a i l m a n herruudesta. K o n ­g
r e s s i a r u k a t t i i n uusia lakeja oman
maan työläisen orjuuttamiseksi, l a ­k
e j a mitkä sanan täydessä merkityk-ses.
sä riistivät yksin ajattcluvapau-denkiUi
Kaikennäköisten Mar&hall-s
u i m n i t e l m i c n Ja d o l l a r i en avulla a-l
e t t i i n määrittelemään maailman
kansojen sisäisiä asioita. Julkealla
röiyhkeydellä h e i t e t t i i n .sivuun A t l a n -
t t a sopimuksen pykälät j a n i i d e n mu­kana
kaikki toisetkin sopimukset.
"Idästä uhkaava kommunismin vaa-rajj,
v a s t a a n " p i t i ruveta varustautu­maan:
Pitää saadaenemman mahdol­l
i s i m m a n tehokkaita mui4iavalineita>
S o t i l a s t u k i k o h t i a . on .saatava ympäri
maailman; Mistä niitä ei saada so-.
v t a n o l l a sieltä otetaan väkisin. MLssä
ei d o l l a r i t auta, siellä puhukoon aseet;
Samaa sqdan lietsontaa saarnaamas­sa
sikarimles o n k u l k e n u t k u n kiertä­vä
su6'tarl maasta maahan. . U u d en
s o d a n ' l i e t s o n n a n hyväksi on tähän
mennessä pehmitetty täkäläiset u n i o i -
d e n Johtomiehet, Y K : n Lie—Roose­v
e l t i n alituinen edistysmiehnen Wal­lace
on t a l u t e t tu kannattamaan T r u -
m a n n t a p o l i t i i k k a a j a eikö liene s a ­masta
köydestä kiskcmassa. Eieanora-:
kin, joka pikkumiehen Valkotseen
T a l o o n muuton jälkeen.vuodatti kro-k
o t h h n kyyneleitä Y h d y s v a l t a i n kan­san
k u r j a n kohtalon puolesta. Sa­n
a l l a sanoen kaikki mahdollLset ja
mahdottomat keinot on käytetty ja
edelleen käytetään sodan lietsomisek­s
i k a i k k i a Itä-Euroopan demokraat­t
i s i a k a n s o j a vastaan, voitokkaan v a ­paan
K i i n a n k a n s a n tuhoamiseksi ja
o r j a n k a h l e e n lujittamiseksi vapau­teen
pyrkivän I n t i a n j a muiden A a ­s
i a n kansojen ympärille.
K o l m e n . s u u r e n välillä tehtyjen so­pimuksien
mukaan-Neuvostoliitto on
a i k a n a a n vet)änyt miehitysjouklion.sa
poLs Saksasta, K o r e a s t a ja kalki.sta
t o i s i s t a k i n m a i s t a j a k c h o i t t a n u t liit­t
o l a i s i a tekemään samoin. Ovat<ko
toiset osapuolet tfehneet samoin? E i,
painvastota ne ovat lujittaneet a l u e i l ­l
a a n miehityshommaa. Ovat alka­neet
k a i k i l l a k e i n o i l l a lietsomaan v i ­h
a a miehittämien.s-ä Icansojcn keskuu­dessa,
saadakseen .syntymään sisälli-slä
k a p i n o i t a Ja sillä tavalla teko-syyn
aloittaakseen yleisen maailman
palon.
Pohjasäveleenu on aina sama l a u l u:
" N e u v o s t o l i i t on kommunistisella dik­t
a t u u r i l l a a n uhkaa länsimaista sivis­tystä
Ja .vapautta, uhkaa orjuuttaa
koko m a a i l m a n " , tuhota yCcsityisomis-tu.
soikeudelle rakennetun järjestel­män,
tuhota vapaan k i l p a i l u n , luo­vuttaa
kansan käytettäväksi maiden,
harvojen omistamat; luonnonrikkau­det.
Sanalla sanoen uhkaa vapauttaa
kansat harvojen h a l l i t t a v a s t a orjuu­desta.
Se on estettävä keinolla millä
hyvänsä. Miltä se nyt näyttäisi, että
esimerkiksi maiden hallitsiat. Jotka
elämänikänsä, ovat lojuneet tyhjän­t
o i m i t t a j a k u l t a i s i l l a p a t j o i l l a an j o u ­tuisivat
käteensä työllä itsensä elät­tämään.
Ei sitä ei s a l l i t a . Kansat
pitää .saada keinolla millä hyvänsä
palvelemaan edelleen harvoja h a l l i t ­s
i j o i t a , raaka-ainelähteet on edelleen
säilytettävä yksilöiden hallussa. K r i s -
tlUisyys Ja parempien ihmisten sivis­tys
on .turvattava ja ennenkaikkea
m a a l i m a n valtaa tavottelevan p i k k u ­miehen
v a l t a k u n n a n raJat~on turvat­tava
'heti tuhansia maileja kiiAltÄ-
\'ällä puolueettomalla vyöhykkeellä.
Scntahden eräs tukipylvä-s, Dullcs
nimeltKlän, riensi J a p a n i i n neuvot­telemaan
J a p a n i i n aseteutun keisari
2tIacArthurin kanssa solila-stukikoh-d
a n laittamisesta Koreaan, sillä k a h ­leensa
katkonut K i i n a n kandia uhkaa
Y h d y s v a l t a i n rajoja, sc on, uhkaa
herruutta- O n s i i s välttämätöntä K o ­reasta
muodostaa astinlauta Japani­l
a i s i l l e sotalaumoille, k u n ne tulevat
täyttämään herransa määräystä, k u -
Ennen Jnlkaislulen^ lisäksi on
vielä saaponniJ^seaniavatcvasiaukset
ja IslColtuksct Vapauden liaasfcryn-ta>
srahastcon:
JOHN KASI \VhitcfislisU \a^Ui $Z.
Lisi Lainrcn haasteeseen.
S.\M)BA KORPI EckvIUrsta vas­taa
SI. MaiJä Luoman haaslccsocn..
.ANTTI KIISKINEN Prince Uubcr-l
l s t a , B . C . , vastaa $10. Urho Tynja-län
haasteeseen
LEMPI WIITALASolntuUstu vas­taa
S3 haasteeseen.
Tässii katsauksessa $ " 16.00
Ennen Julkarstuja 7,G 10.70
Yhlecmä $7,frin.7o
Albeilassa eniten
moottoriajorieiiveja
Canadan autoteollisuuden yhdist.M't-sen
vuosikirjan tietojen inukaaif oh
moottoriajoneuyojaivuonna, 1949 suh­teellisesti
ininsaammin Alberta.ssa
k u i n missään muussa. C a n a d a n ujdsi-kunnassa,
eli -j^ksi ajoneuvo -kutai^in
maakunnan 4.3 asu"{a,sta, kohcäcn.
M u i d e n maakuntien vastaavt l'.i.vut
olivat: Ontario ja.S.i.skatohevun 4.C;
B.C. 4.8; M a n i t o b a S . G ; Prince rvk-ward
Island 7.1; Nova Scotia 7:5';
New Brunswick 7.7; Y u k o n j a NV^fT
9.4 j a Quebec 10. Ncwfoundlundis;ia
oli n a i t d ajoneuvoja ainoa.staan yk;.<ii
k u t a k i n 25.7 asukasta k o l i d c n . . Koko
maan luku oli 5.9.
Mikäli ainoastaan matkustaja-au­tot
ovat kysymyksessä oli n u t a r u n ­saimmin
Ontariossa, keskimiiärin yCc-si
k u t a k i n 5.7 asuka,sta kohden. Toi­sella
t i l a l l a td.ssä.suhteessa on Albcr-ta,
6.G j a kolmannella t i l a l l a B . : C .
€.7. . M u i d e n maakuntien l-jv;it oli­vat
seuraavat: Saskatche\van 7.2; M a -
nitoba 7.8; Prihce Edvard Island
10-3; Now Brurtsvviok 11.7; Nova
Scotia 11.8; Quebec 14.5; Y u k o n 'jiv
N W T 33.3 j a Nevvfoundlfiud 3!).9.
Koko maassa oli ^ke.TklmailrJii yKsl
inatkustaja-auto k u l a k i n n.l i i . u . a ; , t :i
kohden.
Egyptin puolesta
Beirut — L i b a n o n i n L i i t i o s n kuu­l
u VQtopisk«ilijat j u l k a i s i v a t t a a l l a l a u ­sunnon,
jossa he vakuuttavat tuke­vansa
E g y p t i n kansaa taistelurs-sa r i i p ­pumattomuuden
puolesta. Oj)i; l:Rlijat
vaativat : englantilaisten joukk-ojcn
pois viemistä.
kistamaan K i i n a n tasavaltaa, n i i n ja
onhan siellä K o r e a n mnan uuineni^isn
j a vuoristo.ssa yhtä Ja toista rahakHi
kelpaavaa tavaraa. Ne piliaisi säilyt­tää
edelleenkin Ja kaivaa'ylös m u n i ­maan
kultajyviä Wall Streetin raha­miehille.
Nämä kaksi päätekijää, n i a a i l o i an
herruuden saavuttanilncjn ja YlvJy.s-v
a l t a i n lahamiesten kuk.iUi-ori l i i i o t -
tamincn, ovat ne .syyt mlnkii tatcja
herra Dulles kävi antamassa niiUirä-yiksen
aloittaa sodan Korea.s}ia; .S.i-man
syyn takia Yhdyi^valtaln h a l i i -'
tusherrat m a r i s i v a t Y l C : n takomaan
hyökkäystä, komentamaan kaikki
länsimaiset kaasat avustamaan K o ­rean
kansan tuhoamLse3.-:a. Ollak-
Ecen j o t e n k i n avuksi isoille mieliille,
Canadan U u t i s t e n k i n rauhan-sanoman
kyhääja mahtlpontisesti Julistaa m a i i -
i l m a l l e , että Venäjän jä K i i n a n kom-munistit
hyökkäsivät K o r e a a n j a Yi.h-d
y s v a l t a i n/piti lähteä. 5,000 mailin
lljaiahäu suojelemaan. KorealaiKia Ju
oman maan«a rajoja. .Minä ok-n
sitä mieltä, ettei .sanoman to>.ljä i t -
fickaan .sitä u.'vko, mutta . oJJakMt-cn
Lsannilleen Ur/koiiinen yratää pi;iial-taa
«amaan h i i l e e n .suurten k;jii:--',ä.
L u u l i s i ihmisen n-am, Känoi-iinko,
ensimmäisen Täuhani-uhtlnaan syritr,'-
majuhlan aikana ed(;;;Mtfrr!:<.sipy.-,yi-.
t f l e v an tcsiäsioiden y.T.<::iiri]!a. ja .-^cn
mukaan «anoa .sanottaväiir-ä. HiV
oikeastaan vaatisi ih.'ni."-;3'y.'; j a cn.'!fii-k
a i k k c a ne kymmenet, ehka r.nthit
tuhannet yhdysvaltalaiset- jä toi.-itc.n
maiden nuoret.miehet j a naJi>et, jotlcr.
ovat sydanverc-nsa vuodaitaneor va.';-
t o in omaa tahtoaan K o r e a n kii/rnjirol^
l a , ollessaan pa'k'kovaIlana]a).%)ia t u ­hoamassa
toLsla Ihmliila, Ajattele;):',
arvoisa kynämies, millä inlek-Uä fjva>
o t u n e e t vastaan rauhan sanornaji
ne Isat Ja äidit, j o i d e n oinal.'j«t viru ­vat
hengettöminä 5,000 n i a i i i i t piiriivj
heille tieiOimätt<>md.s>;a priik'rt':if;ämaa-p
a l i o l l a . Jo.-> o n rippeitäkään jaielj.i
ihmisyydestä, n i l a pitaL-!i;jan joruir.
v a i k u t t a a omaantuntoon K o r e a n zicin;-
.sankin kärsimykset. eiclIä on ;,"/.• t..'-
maattiscstl tuhottu katto päänpiiJlU,
monet tuhannet viattomat la]):if?t j?
äidit raa-a«tl murhattu, vanhukrte'.
t e i l a t t u . Kaiicki nazna. tuuiotyöt- on
tehty, ei suinkaan Korean kan:;a;j
pyynnöstä vaan .Tiaahän hyo'/::iJiiu:i-den
Yhdyrsvaltaln j a f.en r e . i ' : i en riiävi-rayksesta,
jxiamääräna .';aadä sytty­mään
y l e i n e n maailman palo.
Nyt kun lähdctiän uudelle vuod-l?-
o l i s i terveellistä Canadan TJutL';i31f,-.cir!
tarkastaa hiukan karitaan.sa yiirj.ljh;
maailman p o l i i t t i i i i n tapaht^jrnlin };.
rnuodo.slaa mcnetlelyxi.-ia m i nrakai-ficsti.
Eximerkik;^i rauhan ky.syinyk-fccen
nahd<'n U u t i i i l l a ei vltmo •,'}(>-
d c n aikana ollut injtakn aanolfii-la.
vaikka «adat.mlljootiat, monet arvo­valtaisetkin
ihmi.';et, ovat t^iftnc-yl t j o -
tä kestävin rauhan puolcjla. r-iutla
Hi:n niiaan r/iti pal.'itat ovat ollci:':.
a i n a avoinna t,wJan lietsojille ja j a r -
jestyne?n työväcniljkkef.-n jyr/;jJoi]Je.
Voi olla, etta «iii* menetclylid on
leipä lohjennut helpommin, mutta
mencstyj-kö f/j plt^iTimän , päalic o;i
ky.scenalatsta—- I/rioJut^a;
geodeettisen laitoksen
johtajaksi USA:n
H c k l a i l ; ! . — — Yhdysvallois­ta
.säflininci d cn uutintictojen mukaan
on pror. V. A. H c i s i a n c n k u t s u t tu
CMuon yliopiston yhteyteen peruste-
Jakartostafisen laitoiksen Uete^Us^nTf.-^E
johtaJaksl^;^gil*iii^^
sinmiaineni;
Laitoksen tarkoituksena on aloittaa ^''',^^1
toimintansa ensi syksynit Ja palvells^<f .;J^77
koko Amerikkaa eikä .vain Y!HlysvaW,t^"v^? 2'»'
saapunut m
:Maailman .suurromaancja L E O TOLSTOI
SOTA JA RAUHA * :
\ os.ia - yhteensä 1,444 sivua - Uoko teoksen hinta $9.00
Sor.i jn r a u l i a on Leo T o l s t o i n Jilttilälsromaani. kuolematon mestariteos;
V e n i o f i n : k a n s a n elämästä 1800-luvun alkuvuosina Ja Napoleonia.vastaan;
kftydystä sodasta. Teosta on sanottu "Vcnäjänknnsan suureksi Iliaaksi'!
~ i-koko-Von-:ijä Ja s i l l o i n en aikakausi on siinä kuvattuna; kaikki yhteis-kuntaluokat
ko'barista viimeiseen sotamlcheen asti. Lukematon Joukko
tnpahiumia j-A k u v i n on siinä piirrettynä koskaan erehtymättömällä tai-t
e o i l i s f l la voimalla — j a l u k i j a n s i l m i e n eteen avautuu rterkiUinen kais­t
a l e manilmau historiaa suuren hengen eläväksi Ja havainnolliseksi
t p k c m i n U .
Prof. V. A . Kaskennlcmi teoksen Johdosta kirjoittaa;
"Setä Ja n n u l i n on kalkkein suurpiiri^Lslmpiä, merkilllalmpiä romaaneja,
niHu maailman l(irjallisuus tuntee. — Tahtoisin väittää,, että meidän päi-viem:
n^kortomatatdc ci voi osoittaa yhUlän:teosta; Joka? tarkoittistexuft^^'
snurlsuuntai.suucicssa.vihiniskuvaukscnsa rikkaudessa Ja koko elämännfike"'
mykonsa rtnilisti.se.ssn voimassa voisi kilpailla Tolstoin romaanin kanssa/?^
Sui^tiirn kansan rakastetuin kirja ALEKSIS K I V E N '
; SEITSEMÄN VELJESTÄ :
Akseli Oallcn-Kallclan kuvittamana , \ '
COO sivua nahkäsclkukansiln sidottuna - Hinta $7.00
H a r v a l l a manllä on kirjallisuutensa kulmakivenä teosta, Joka;avautuisi i
y h t i l . välittomitö^l nuorille j a vanhoille sekä luonteeltaan Ja harrastuksU«.
tnnn n i i n c r i l a ' h i l l e l u k i j o i l l e kuin Seitsemän veljestä — Ja vain ani har­voissa
t:.pri,uk.s».ssa. voidaan k i r j a l l i n e n merkkiteos: tarjota lukijoille tai*-
lei>lli.sci,ti niin täysipainoisessa asus.sa kuin Oallen-Kallelan somlstama
Scit.sKmun veljestä. Sukupolville toisensa Jälkeen, tämä teos merkitsee;
poruKt-avaa k i r j a l l i s i n Ja t a i t e e l l i s t a elämystä.: Seitsemän veljeksen slvuJä:
.silaiUaan Ihastune.na Jo lapsena Ja sen sisiiltöön syvennytään sitä tar#»'
kcnuDin, m l t a pitemmälle ikä kuluu.
AKSELI GALLEN-KÄLLELA \
Ja hänen taiteensa ^
Prof; Onni Okkosen toimittama Kallela-kuvasto. 128 hienoa JälJennBstä'
täitOTmnis Kuuimcsiarm maalauksista J a tfranikasta. Selostukset suomeri-r
j a r i i R l a r u i l n k l c l e l l n . . -
1S;> suurikokoista i i v u a - Hinta sidottuna 3.50
TEKNIIKAN PERUSKIRJA
847 sivua - Hinta sidottuna $5.50
Amerikkalaisesta alkuteoksesta Suomen oloihin sovittaneet Onni Pala»*:
v i r t n . Pekka H i n t i k k a J a V e l i Valpola. ^ -f
T e k n i i k a n peruskirja -^todellincnT^tcknliknn Pikku Jättiläinen» alan v
perus! ledot yk.sls.sii kansissa. Jokaisen eteenpäin pyrkivän Ja itBekscen
opiskelevan työmiehen, opiskelijan Ja tekniikkaa harrostavan pojan alxmtr;
l a a t u i n e n tiedonlähde. Y l i 1000 valaisevaa kuvaa.
T e k n i i k a n peruskirja opastaa selkeästi Ja havainnollisesti teknIUisetö
matematiikkaan Ja. tekjnlillseen piirustukseen; teolllBUUdenvtärkebnpleh
niaka-äine'.dcn'ja tuotteiden tuntemiseen, koneiden rakenteeseen Ja toi^
m i n l a a n , konepajatöihin, metallitöihin, sähkötekniikkaan ym. '*
MAILA TALVIO
RAKKAUDEN RIEMUT JA TUSKAT ,/
398 sivua - Hinto sidottuna 93JM
T a l v i o n )}nrhaat novellit kokoelmana. Jonka: tunnusmerkkeJä^:ovat'Vteravtt')
ihmiskuvau.s. dramaattisen kiinteä tapahtumain kehittely Jasyvämlelinrnv
iiii,
.synibolilkka,
MAILA TALVIO ' •
RUKKASET JA KUKKASET
4. PAINOS • ,
293 sivua - lUnta sidottuna $2.75
R i k a s muistojen romaani, Jossa M a i l a Talvio hänelle luonteenomaisella
li(.hkuväl!a eläytyniis- j a kuvausvoimalla luo viehättävän kuvan lapsmi-tcn^
ä ja nuoruutcii.sa ympiiri8tö.stä. ' , ^.
^ ISÄ ^ ^
K i r J . E l i / a b c l h Iluffscll - 425 Sivua - Hinta nid. $1.25
"Lsä" on pcrhekuvauksena todellinen mestariteos. Se on aiheeltaan -Ja
k e r l o n i a t a v a i t a a n k u i n hieno komedia. s v
TAISTELU VUORESTA -
K i r j . Johan Falkbcriret - 803 sivu» - , Hinta nid. $14»0
Romaanin-aiheena on t-iistelu lähellä Norjan Ja Ruotsin rajaa sijaitsevan
kuparikaivoksen omistulufcsta. : Tapahtumat sattuvat 1720-Iuvulla* mutt-tatnlä
vuo.sla A r m f e l t i n onnettoman tunturiretken Jälkeen. Päähenki-lolnri
ovat kaivoLsen luoja, karkea, mutta rehti vuörlluutnantti Salomon
Uopp j a h a n c n ylhäiseleinen rouvansa. Heidän ympäristönsä^ todellisen
nalfirtliadän kanssa kamppaileva kaivosväesto sekä kaukaa Norjasta Ja
i l u o U s i . s t a y a c l U i v a t s c i k k a l i l j a t y y p l t on kuvattu aidolla kertojanllolla.:''*
GEORGIAN POIKA
K i r j . Erskine Caldwell - 100 sivua - HInto sid. $2.25
" G e o n j i a n p o i k a " ' o n älykästä leikittelyä Ilimlsten heikkouksilla Ja naur;
rc-ttavuuksilla, KirjnllfJä tarkkailee kuvatlaviaan pienen pojan Winiam-pojjtn
lutkökulmfiKta. Teoksen päähenkilönä on "meidän äijä", Isäpappa
Stroup, pienten i n i i i m i l l i s t c n heikkouksien Ja lapsekkaan avuttomuuden
rcijnukas henkilöitymä. K i r j a t y y l i l l i s c s t l k i n on mitä vieliättävintä lue(-
• t a v a a . • •.«.• • • , :•• r-
QUO VADIS?
K i r j . l i c n r y k ftlcnklewirz - SlO.sivua - Hinta $2.75 ' r
Puolalaisen m e s t a r i k i r j a i l i j a n Henryk 8lenklewlc2ln luoma historiallinen-roinaani,
Jf««ä kiihkeänä sykkii j u l m a n keisari Neron ajan elämä. Klrjal-lij<
in lienkilOvahntä kertoo tahdosta seuloa esiin olennaisin asiasta. Jota
n a n csiitaä: niinpä totuttuun h i s t o r i a l l i s en romaanin tapaan tässäkin on
sankari j a s a n k a r l U r , konna Ja kyynikko, mutta nämä vähälukuisetkin
henkllcityypit, ovat n i i n luonteenomaisesti ja Intuitiivisesti nähtyjä, ctti|
hc pyrkivät loUella eläviksi yksilöiksi,
IIUCKLEBERRY FINNIN SEIKKAILUT
KljrJ. M a r k Twain - 391 sivua - Ilinta sid. $2.00
Rätkiricmullincn kertomus Huck Finnin seikailulssa Mississippijoella on-
Haanut nuoren vaen suosion kuin v a i n harvat teokset Ja epäilemättä te
onkin nuorisonklrjoista nerokkaimpia. Huck el ole suinkaan mikään
kaavamainen m a l l i s a n k a r l ; hyvän Ja pahan rajamaat eivät ole hänelle
u i y x i n selvillä. Mutta k a i k k i e n kepposten Ja vallattomuuksien pohjalla
c n turmc-itutnaton, aito nuoruus; teeskentelemättömän kertomuksensa t a ­kaa
Huckicberry F i n n paljastuu ehkä koko polkakirjallisuuden inhimilli-simrnak.
si sankariksi, ' ,
KOTIINPALUU
Romaani •.••••-,„:,,•••.'',
Kirj. Karel Capek - 205 sivua - HlnU nId. OOe
SUOMALAISIA KANSANTANHUJA
T o i m i t t a n u t Asko Tuikkinen - 204 sivua - Hinta nld$LOO
Kisailevalle nuorjsolle^ voimistelun Ja tanssin opetialillo,,/
K I r j u sisdllä.a savoialKia, hämäläisiä, uasmaalaisia ja karjalaisia tanhuja
Mkii pohjolfjinkcriläislä leikkejä. Kaikkien 56 tanhun tai leikin eri vuorot
on w.'i(;«tettu nuri »arkäBtl Ja valokuvissa Ja kaavakuviolssa havalnnollitf-t*;
ttu niin-r/.lväÄti. että k i r j a n ohjeisiin voi turvautua kuin opettajaan
äin.ikin. Liitteenä nuottivihko, '
AURINKOISTA AMERIKKAA
Kirj. Urho Toivola - 268 sivua - Hinta nld. $1.25
1
m
m
I
T i l a t k a a o«olttcclla:
BOX 69
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
StJDBUHV, Oltfe