Vapaus, June 11, 1968

              i
Sivu 2 Tiiistai, kesak. 11 p. — Tuiesday, Jimfe 11, 1968
VAPAUS (iLlBffRTVr
I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
EstiabUebed N<S«r. 6. 1917 ,
EDITORI W. fiKLUl^tf . - i MAriAOERt B. ättlkÖl
TELSPHONBI OFFICB AND EorroiMAi. 6 7 4 * 4 2 64
Publlshed thrlce w e ^ ; v _. ^
PiAlldiIiigOo.LlinitjBtt. idO^lÄ ,
^^^^
Aufchorized as siecoiid class ouU by the; lMb''6ttMb Degp^rtttsttt, OMnfn^
' «nd for paym^nt^oX iMsiage l^.öiudi: A.
, 3
, CANADIAN LANCllAGE PRESS ' CLUB
OaoBdOss» I vk: »10.00,
SklL SJOÖ
l ^ . $11.00.61t.«6.TO
li>it i m e t k . 6.2S
Lännen opi8keli}aiev<>ttomuudet
ToroAto Daily StäriÄ Mrjeenvailht^a Mark Gayn lähetti
viikfeo sitten maanämtaiAa lelbdeUeen Pariisista kartsamksen,
jtomika mukaan vasenöniälbin teeSkuudessa oih tulevien vaalien
edellä •liajaanmista" jai "häimninkiä", ja nrikä iOalhd-uttavim-pa^
hän antoi ymmärtää, "variha" jä '"uusi vasetrramsto" ovat
tulfckanuiottaSsilla siinä määrin, ettiä kolmas osaiÄioH — vanha
valtaikiamento.eli esttabliähniönt — i ; saa taaö kääpatulkJsi vallan
tulevissa vaaleissa.
Täsrä stelaliaeritaan on tiet«ikin psdjtooa toi^
Gaym Idi^itti:
"Lauttntai-iltana nomi 20,000 oaulorta ihmistä, suurin «osa
opisikelijöita, -jmilkolssa muutamra mtoria työMisiä, m^u^ Pa­riisin
kaduilla esittäen vallanifcumöuksellisia tunnuksia: Siilhen
(vallanilsRHnousvaatinaiilkseen) sisöltyi kaikkea — vaatimus yh-teiidBunnan
raidifcaaUfiist rauultoiksista, ptinaiiöet l ^ t , puris-tetjult
rtyiMt ja refanni-irtto. Muitta marssin joBiitajat tuomit­sivat
de Gaullen vjanvStoän^ he tuiomitsivait
kolinmuniätiisen puolueeni jäsen jdhdossa olevan suuiren työ-väieiJiitön
(aramart^tiyfodistskceskufl^ . . . Tosiasia on, että
vamfea vasemmia(tk> — Kommundstit RaaaSkassa ja Italiassa, so-siaalidemofcraatit
Länsi-Safesassa ja sosiailistit Italiassa —- ei
ymmärrä uiisia vafllärikumousvarmia eikä puhu niiden puoles­ta
. . ."
LäJtffiimaideai/ nytodnen opi
luonteeltaan mOnijakoista. Opidaelijain vaatimukset ovait myös
erilaisia eri maissa jne.
Mutta vain solkBajt, ja ne'jotka eiväit^^^h^
kieltää sen tosiasian, että länsimaiden, opiskelij aari liikehtiftrii-neri
protesltoi pääpiirteissään kapitalistisen järjestelmän luutu-neisuutta.
mädänmäisyyttä ja aikansa eilänra^ vastaan r~
opiskelijain talousvaikeuksien ja toivottomjuiustilannetta vas­taan.
Opiskelijoilla on huoniöt asunto-olot, huomtot opidtoväli^
neet, liian vähän o|)ettajia ja kaiteen lisäfcsi opetusmenetelmät^
kin ovat vanhanaikaisia. Kuten esimierkiikta: Ranskan opetus­ministeri
myönsi, vain 10 prosenttia yliopistojen opiskelijois­ta
tulee työväeniudkan perheistä. Luifcukausimaksut ovat niin
Ifcarfceat, eijtä 40 prosenttia opiskelijoista joutuu olemaan työs­sä,
voidafcöeen maksaa feoulumBnonsa ja sittenkin kolme nel­jästä
opisköHijasta joutuu luopumaan enmenaikaisesti opisike-lustaan.
Tällaisissa olosuhteissa on ilmeisesti' yltäkyllin pro-testiaihetta
ilman imitään''agitaalltoreits^
Samanlainen tiilaone valUtsee ja vieläkin
kelhnompi Italiassa ja Espanjassa.
Toisaalta opiskelijait eivät voi oUa välinpitämättönua ny­kypäivän
tärkeisiin kysymyksiin — militarisoinnin ja sodan
vaaroihin. Me kaikin tiedämimefcuinlka ihailtavaa taistelumiel­tä,
-taimm ja sisuikilmuljta wat opiskeUjat^<^ Ga-nadassa
kuin muissakin lämsimaissa taistelussa Vietnamin so­taa
vastaan. Kaikki nämä seikat ova(t saaneet opiskelijat lii-kehitimäSn
ja tämän liikehtinrinlen kohdistuu selvästi (nykyista
valtateomentoa vastaan.
Asiassa €01 buitenkin toinenkin puoli. Johtuen tunnetuista
talousseikoista, valtaosa länairaaiden opi^lijoista tulee kesibi-varaikkaista
eli pikkuporvarillisista ja varak^ista piireistä. Se
vaikuttaa myös opiskelijain liikelhtimiseen sillä nämä varak-kaimmistta
perfieista läihtöisin olevat (miore*, joilla ei ole ai-^
fcasempaa tuntemusta eikä kokemusta työväenliik<keen toimin­nasta,
ovat suhteeUisen herkkiä *'tekoVallainkumouksellisille".
Sen lisäksi vissit trotskilaiset ja maolaiset piirit, mukana
epäilemälttä myös provokaattoreitsdun, työskentelee jatkuvas­ti
nulorten fcesJcuufdessa. Eihän eisim. YMysvaltann löeskusva-fcoilujärjestöj^
varoja ole asnnettu tutjhan vuiottosi nuorisoijär-jestöjen
"avustamiseksi".ja kaikki seikat huonuoonJottaen olisi
ihme, jos yllämainituilla yfksityisillä ja rytemiUä ei olisi vadiku-
Wsta vissiin opiskelijain osaan eri maissa. Tämä selittää mr.
Gaynen iloittdun siitä kun Pariisissa olleössaf "nuorten" kul­kueessa
"johtajat huutelivat" miltei yhtä tulisia taisteluhaas­teita
ammattiyhdistysliikkeelle ja kommunasteille Ikiuin de
Gaullellekin.
Selvää on myösi että nämä 'Vaievallankumbu!kse!U^
ovat aiheuttaneet toisinaan vaikJeuksiakin niuorten oikeuteltul-le
taistelulle.
Muifcta tämä ei ole fcuJtenlk^ pääkysymys. Kaukana sUtä^
TaantumuBvoimia peloittaa erikoise8ti_yhtenäisyys ja yhteis­toiminta
työväenliikkeen ja opiskelijain välillä.
Sivumennen sanoen mr. Gayn "ei esitä alussa ladnaitussa
lainaidkcsessaan mitään "uutta" eikä edes ominttakeista. Tosir
asia nimittäin on, että suuren ralhan lehdet varsinkin Italiassa
ja Ranskassa ovatJbetken aikaa kaUpusteUeet "vasemmistolais­ta"
teoriaa, jonka mukaan työväenliike ylteenSä ja sen yhtey­dessä
sdkä kommunistiset että sosiadistisätpi^^ ovat me­nettäneet
"vaUanlkumoukselliisuuitensa" ja tulleet niin muodoin
konservatiivisiksi tekijöiksi". Sellkistai tteoriaa edustaa myös
saksalaisamedkik(alain.en filosofi Herbert Marcus ja hänen seu­ranansa
Länsi-Euroopassa.
Marcus vädttää, että nuoriso' ja erikoisesti yliopistoissa
opiskeleva nuoriso, edustaa "uutta voimaa" jolb on kaikki
vallankumoufc^llisuuiden mahxJollisuiudet.
Mutta tällaiset teoriat ovat ilmeisten harmaitai ja epäluo-tetfeiivia.
Jo maiutamia päiviä ennen kuin mr Gayn ^ t t i ilonsa
"nuorten" mielienosoittajaih johtaijleni^työväenivastaislslta huu­doista",
Ranrfcan teAo työväenhiökka — kofmaniuaiiStdnen puo­lue
fcälrjesgä — tuli <3(piskelljain putolelle poliisihnuitaalisuutta
vastaan. Kommunistit^ sosialistit ja suiuri ammattiyfhdistysliike
järjestivät toukokuun 13 päiväniä jäfttiläiskoikoi^ mielenosoi-
AINOASTAAN
TARJOAA
(Jatkoa ecfelllseeniHiihferoori)
; Me uskomme, että on tullut aika
laatia IhmisolÄeuksien laki, mikä
Olisi dsa' Canadan uttdestaTperuatiiSr
l ^ t a . V a i l ^ äellaärleil oikeiiksi^h
lain luonnos esitettiin liitto- ja maÄ-kuntah^
mttistetf perustuslaiUiseUe
konferenssille Ottawassa, niin siinä
litdiinoksessa .sivuutettiin kai^alai-siiu(
Jen perusoikeudet (jav se tulisi
niinmuodoin ikuistuttamaan toisen
luokan kansaliaisuuksien olosuhteet)
' Tunnettu toiasia on, että tämän
miaan suurelta asukasmäärältä on
lufelletty poliittisen syrjinnän perus-teblla
kansalaisaolkeudet Me uskom-liife,
että milloin tahansa hafjdite-tahn_
si:rjjntää yhtä tai useampaa
can^dalaista vastaan kansalaisoi­keuksien
tiimoilta/ ja evätään laki-voimaisesti
heiltä kansalaisoikeuHet,
silloin ovat kaikki Oikeudet uhattui­na
ja» heikennettyinä.
Kansalaisoikeuden pitää olla louk­kaamattoman
noitajahtaajien ja hal-lit)
usby;'okraattien ulottuman ulko-puolellk
.Sikä millään hallitusjaos-toUa,
ei millään ministeriöllä tai po­liisilaitoksella
saisi olla valtuuksia
c:tota> kansalaisoikeuksia luokka- tai
kansallisennakkoluulojen perusteel-
, .Mikään salaisuus ei ole se, että
tuhansia canadalaisia on < joutunut
tällaisen syrjinnän uhreiksi.
iMe tulemme jatkamaan taistelua
sällaiäen epäoikeudenmukaisuuden
poistamiseksi, Me tulemme, myös
väatlrnaan ihmisoikeuksien julistustit
mikä takaa kansalaisoikeudet yhdys-kikntamme
kaikille jäsenille Me kat­somme,
että sellaisen oitoeusasiakir-jah
tulee taata perustaavaa. laatua
ollBvieh puhe-, snomalehti- ja ko­koontumisvapauden
lisäksi kaikille
kansallisuusryhmille oikeuden kehit­tää'
kulttuuriperinteistään ja • naut­tia
niistä. —,
Tähän sisältyy vapaus kunkin kan
salllsryhmän perinteiden hyväksi­käytöstä.
Tähän sisältyy ajatus kan-sallisryhmien
jänjestöjert aloitteen­teosta
ja- osallistumisesta kulttuuri­vaihtoihin.
Me pidämme sellaista
oikeutta elintärkeänä^ryhmäelämäl-le
j a maan kulttuurielämän rikas­tuttamiselle.
Vaikka tätä oikeutta ei
ole koskaan saatettu kyseenialaiseksi
joissakin kansallisryhmien järjes­töissä,
niin toisilta se on kielletty
diskriminoivan hallinnollisen mää­räyksen
perusteella. :
KIITOS *A HYVÄSTI
Monelle täkäläiselle suomalaiselle
tuttu mies, Martti Viitanen Petros^
'koista; vieraili Canadassa useita
viikkoja. Kesäkuun 12 päivä hän pa­laa
kotimaahansa ja on lehtemme
kautta iSiettäriyt seuraavat terveiset
kaikille lehtemme lukijoille:
Kesäkuun 12 päivä lähden koti-matiialle
ja tässä vielä toivotan teil­le
kaikkea hyvää. Erikoisesti toivon,
c-ttä lehtenne edelleen ja paremmin
palvelisi maanne työtätekeviä, sillä
ilman näitä lehtiä ne ovat pahem­massa,
kuin pulassa . Onhan juuri
taas tapahtunut hirveitä rikoksia.
Uuten Robert Kennedyn vertaansa
vailla oleva murha ; Juuri tällai­sista
ja muista tärkeistä asioista leh­tenne
varmaan antavat oikeat uuti­set
öa kannanotot.
Sitten vielä lämpimät terveiseni
lehtienne lukijoille ja ystäville sekä
lehtipa jänne työläisille. Kiitokset
minulle osoitetusta vieraanvaraisuu­destanne—
M. Viitanen.
Me puolestamme toivotamme Vii­taselle
hyvää kotimatkaa ja mielui­sia
muistoja täältä Canadasta.
SAIRAS YHTEISKUNTA
Martin Luther King sanoi, että
Amerikan yhteiskunta on sairas. Se
on ollut sitä jo pitkän alkaa, sillä
siellä on dollari jumalana, jota ih­miset
palvelevat. Murhat siellä ovat
jokapäiväisiä ja jos otamme huomi­oon
Hiroshimaan pudotetun atomi­pommin
tappamat ihmiset, niin se
oli suurin joukikomurha ihmiskun­nan
historiassa. Ja 'kun otamme
huomioon mitä tapahtuu Vietnamis­sa,
niin voidaanko Amerikkaa sa­noa
sivistyneeksi maaksi tai kan­saksi?
Nämä rikokset kohdistuvat
koko kansaan.
Nyt jälleen liehuu Amerikan lip­pu
puolitangossa ja kansa näkee
mihih sen sivistys on johtanut..
Vaikka tästä viimeisimmästä rikok­sesta
voidaan syyttää yksilöä, niin
sen juuret ovat sittenkin tuon jär­jestelmän
'kasvattamat.
Ihmisten murhaaminen on rikos
tapahtukoon se sitten joukkoja tai
yksilöitä kohtaan, mutta jos se huo.
mioiddan ainoastaan siUoin kun jo­ku
mäatl hallitsijoista tai merkki-miehistä
joutuu sen kohteeksi, niin
silloin syy lankeaa koko kansaa vas­taan.
•
Raamatussakin sanotaan, että
"mitä Ihminen kylvää sitä hän myös
niittää." On todella ikävää ajatella,
että rikkaus kasvattaa rikollisuut­ta,
sillä rikkauden luulisi tuotta,
van ihmisille onnea.
Historia osoittaa meille, että mo­net
niaallman mahtavat hallitsijat
ovat ahneudessaan vieneet kansan­sa
vararikkoon. Jospa Amerikan kan
sa lopu-ltakin huomaisi, että raha
tuhoaa ihmisen ih«rruuden Ja onnel­lisen
elämän, joka olisi täysin mah­dollinen
amerikallekin. Mutta rahan
valta ja omaisuuden himo tuhoaa
veljeyden ihmisten keskuudessa se.
'kä vie lopuiksi Amerikan kansankin
raunioihin. — I. S.
taituruus eivät riitä vastaukseksi yl­lämainituille
j a muille Canadan rat­kaistavissa
oleville pulmakysynkyk-sille.
Statiis quo^ohieiden uudet
kasvot voivat antaa hatihauttävan
kuvan nuoruodesta ja muutoksesta,
mutta nilden'oh5eImat Ovat vanhoja
ja tuhoavia Canadan tulevaisuudelle
Vaikka liberaalit voivat tavoitella
enemmistöhallitusta:^ pääsyy miksi
he järjestivät vaalit nyt, ja yhtBIäis-tyttävät
sen maata hallitsevan voi­man
kanssa, kansan ja maan etujen
m,ukaista on kerran uudelleen eh­käistä
se (enemmistöhalUtUkSötl jär­jestäminen!
kuten canadalaiset
ovat menetelleet vubd^k 198^ väa>>
lelsta alkaen.
Vähemmistöhallitus ei ole vain
herkempi kansan painostukselle,
vaan sen lisäksi se jättää tilanteen
avoimeksi kehitykselle kaksipuolue­järjestelmän
oppositiolle. Sellainen
vaihtoehto ei tule valtapuolueiden
taholta.
Vastauksen on tultava vasettomlsi
tosta •— niiltä jotka edustavat työ­väestöä
ja yhdyskuntamme demo­kraattista
perustaa He ovat johtajia
, , . . ^. . laajassa sosiaalisessa liikkeessä rau-
^an ja edistyksen, sekä demokraat-tisten
reformien ja perustavaa laa­tua
oleviehmUutosten^^^p
hän Canadan vasemmistoon lukeu­tuu
kansallisryhmien progressiiviset
järjestöt ja sanomalehdet:
Me keholtamme valitsemaan kes­kustasta
vasemmalla ol<gvia elidbk-kalta.
Canadan vasemniistori kaksi
puoluetta näissä vaaleissa ovat:
Uu8deirtoki*attih^tf j k i * ^ ja kbm-niunistinOn
puolue. Me keboitaniihe
äänestäjiä kannattamaan ja äänes­tämään
näiden puolueiden ehdok­kaita.
Kansanvalta edellyttääi että
Ideillä on niyös kommunisteja Cana­dan
parlamentissa.
Me uskomme, että tämä on todel­linen
haaste valitsiioille näissä vaa­leissa.
Sutiri demokraattisten kan­sanedustajien
bl(^ki tulevassa par-
!amentissa el vain edusta kansan
enemniistön^uja, Vaan varaa niyös
perustan, mistä rakennetaan kan­sanhallitusta
det ja sosiaalinen oikeus ovat sa­man
rahan kaksi eri puolta, niin si­säinen
arvo on taloudellinen. Mei­dän
taloudellista aivoamme syövyn-tetään
yhdessä demokratiamme ja
itsenäisyytemme välttämättömien
olemusten kulutuksen rinnalla. Me
hyväksymme Yhdysvaltain omistuk­sen
ja kontrollin ekonomiamme
avainsektoreissa ja olemme siten
mienettäneet Canadan valtaa tehdä
ohjelmallisia päätöksiä taloudellisis-'
ta ja poliittisesta kehityksestä Me
olemme todellisessa vaarassa joutua
Yhdysvaltain satelliitin asemaan.
Me olemme nopeasti saavuttamas­sa
pisteen, mistä ei ole takaisin pa­luuta.
Tämä maa tarvitsee kiireelli­sesti
uusia kansallisia ohjelmia, mit­kä
palauttavat maan ekonomian Ca­nadan
kontrolliin, ja parlamenttia
mikä vastustaa Canadan myyntiä ul­komaisen
pääoman kontrolliin.
Charmi eli viehätysvoima ja puhe-
Englannin lehdistössä ;on ikirjoi.
teltiiii paljon '^värillisten muurista",
värillisten oloista Englannissa jne.
Biisi'' kertaa «^nglahtilalsot Joutuivat
tämän ongelman eteen kymmenen
vuotta sifteh, jbllolrtliuligaanit mur
hasivat nuoren neekerin, jota he
eivät koskaan ennen olleet tavan­neet.
Hänet surmattiin ikeskeUä päi­viä;-
nielikein Lontobn - (keskustassa,
Nöftlng Hai Öäteh metSrojbeman
lähistöllä ihimvgrinsä vuoksi.
Tämä tuipahtuma kiinnitti englan-
.tilaisten huomion maahan^ muutta-n
^ t t k v i m A l e l a dioVt&k Heitä öh
Englannissa noin mjljoonaf; siis 2
prösi^niti» m i n väestöstä. Lehdistö
myönsi, että värillinen väestö asuu
'k'ur}is9a asunhöfesa, että neekerit
saavat vain hieikoimmin palkattua
työtä jne. Mutta kaikesta huolinnat­ta
lehdet ylpeilivät sillä, että Eng­lanti
ei ole Etelä-Aimerikka ja eng"-
lantilalset käytlä^yvät korr^tisti
toisia ihmisiä loohtaan.
Viimeaikaiset tapahtumat ovat
osoittaneet, että tämä määritelmä
oli liian optimistinen. Rauhan rä­jäytti
puheellaan Enoch Powell
Birminghamissa. Powell on konser­vatiivisen
puolueen huomattava
edustaja, suuri tilanomistaja; paria
mentin, Jäsen ja entinen ministeri;
viime päiviin asti konservatiivien
'^varjohallituksen" puolustusministe
ri: Hänen puheensa oli.vastenmieli­sen
iprovosoiva^ Hän käyttää saman­laisia
'keinoja ja siivottomia syy­töksiä
kuin amerikkalainen rotikiih-köilijia
kuvernööri Wallacekin. Po­well
pelotteli yleisöään sillä, että
"mustat tulokkaat" valtaavat Eng­lannin,
vievät englantilaisilta elin­tilan.
Antaessaan 'heille -maahan
muuttoluvan Englanti pystyttää it­selleen
"polttorovion".
PoweH piti puheensa (konservatii­vien
vuosikokouksessa Keski-EJng-lannissa.
Lehtien kertoman mukaan
hänen puheensa keskeytyi suosion-osoitusten
vuoksi. Hän sai tuhansia
kirjeitä ja sähkeitä, joissa häntii
kiitettiin. Porvarilliset lehdet jul­kaisivat
hänen kannattajiensa kir­jeitä;
Puheen jälkeisenä päivänä
TSHEKOSLOVAKIA TÄNÄÄN
johdosta. Näin opiskelijat näkivät
käytännöllisessä elämässä, missä on
heidän ystävänsä ja missä todelliset
vihollisensa — ja nämä ystävyys-fiiteet
opiskelijain ja työläisten vä­lillä-
lujittuivat edelleen kun 10 mil­joonaa
ranskalaista työläistä osallis­tui
lakkotaisteluun.
Huolimatta lainkaan siitä mitä
fnahdollisia kauneusvirheitä jotkut
'pikkuporvarilliseen anarkismiin lan­genneet
yksityiset nuorisojohtajat
tuksen opiskdijain puolesta. T^öVäenedlujgJtatjat ja erikoSsesti^^^^^^^^^ tehneet, opiskeleva nuoriso se-
« M «' « ' « ' a ' M « . 'Irn *'i l i i a t ' irnoo-vnmlef A " I^AIT^M n « « « « « «
JUIUJU kanvmunistitj arvostelivalt kamsalibsla^kouksessa opislkeU-
(joita vastaan järjestettyä väikirvaltaiBuutta. Ja tulioksena oli,
että vangitut opiskefijalt vapautettiin samalla kun haUius lu­pasi
ryhyä toimenpiteisiin opiskelijain •esittämien valitusten
kä "uusi vasemmisto" kokonaisuu­dessaan
tulee llnjoittumaan niin
Ranskassa kuin muissakin länsi­maissa
"vanhan vasemmiston" joh­taman
työväenluokan kanssa.
Eräänä yleisen keskustelun ai­heena
viime maailmansodan Jäl­keen
on ollut kysymys Tshekko­slovakiasta.
Suorittihan asianomai­nen
valtio siirtymisen sosialisti­seen
tuotantotapakin omalla kan­sallisella
tavallaan' ja nyt viime
päivinä ovat keskustelun laineet
käyneet niiden muutosten johdos­ta;
joita, siellä parhaillaan tapah­tuu
sekä taloudellisella että haU
linnoUisella alalla.Kysellääni mitä
Tshekkosovakiassa tapahtuu. Luor
vutaanko siellä sosialismista? Mit­kä
syyt aiheuttavat muutoksia? >
Kun minulla oli tilaisuus 12—19
5. 19<;8 henkilökohtaisesti tutustua
tämän päivän Tshekkoslovakiaan
parlamenttivaltuuskunnan mukana
haluan esittää niitä vaikutelmia,
jotka pikakäynnillä mieleen Jäi­vät.
MAA JA KANSA
Tshekkoslovakian sosialistisen ta­savallan
asukasluku ylittää. 14 mil­joonaa.
Valtiosäännön mukaan maa­ta
Johtaa kansalliskokouksen viidek­si
vuodeksi valitsema presidentti,
hallitus ja yksikamarinen kansallis­kokous.
Tshekkoslovakiassa on runsaasti
luonnonrikkauksia, joista mainitta­koon
mm kivihiili, rautamalmi,
mangaani, pyriitti, uraanimalml, ku­pari;
elohopea, hopea, antimoni, tina
wolframi, grafiitti, magnesiitti, kao­liini,
kalkkikivi ja maakaasu.
Tärkeimmät teollisuudenhaarat
konerakennus, metallurginen teolli­suus
kemian-ja lasiteollisuus, pors.
liini- Ja keraaminen teollisuus, puun
Jalostus, ja paperlleoUisuus, metal­liteollisuus
jne. Koko teollisuus on
valtion omistuksessa. Teollisuuden
tuotanto on noin 2 pros. koko maailr
man teollisuustuotannosta.
Maantieteellisesti ja historiallises­ti
Tshekkoslovakia jakaantuu kah­teen
osaan, läntiseen johon kuulu­vat
Böömi, Määri ja osa Sleesiasta
2>ekä itäiseen osaan joka käsittää
Slovakian. Hallinnollisesti maa jar
k?utuu kymmeneen alueeseen.
Böömissä ja Määrissä asuvat tshe­kit
muodostavat maan kansallisen
enemmistön (66 pros väestöstä
Slovakiassa asuvien slovakkien mää­rä
on noin 4 milj. (28 pros.). Etelä­osissa
on lisäksi unkarilaisia (3.1
pros.),, Böömissä saksalaisia (1.2
pros.), Sleesian itäosissa puolalaisia
(0.6 pros.)
Tshekkoslovakian kansallisen rin­taman
muodostavat viisi poliittista
puoluetta yhdessä eräiden muiden
kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansal­lisella
rintamalla on oikeus hyväk­syä
ehdokkaat vaaleja varten. Siinä
ovat edustettuina Tshekkoslovakian
kommunistinen puolue, sosialistinen
puolue, kansanpuolue, Slovakian jäi
leeorakennuspuolue sekä Vapaus-puolue.
TALOUSUUDISTUS
VÄLTTÄMÄTÖN
Vuonna 1947 Tshekkoslovakiassa
siirryttiin pitemmän ajan taloussuun
nitelmiin, joita keskitetysti johdet­tiin
maan keskuksesta käsin. Tämä
m.erkitsi sitä, että ennakolta annet­tiin
talousyksiköille tuotantosuunni­telmat
Ja sen Jälkeen tuotannon
tulokset markkinoitiin yhdestä koh­teesta
suoritetun myynnin avulla.
Siitä muodostui tämän päivän muu­tosten
aiheuttaja.
Tuotantoyksiköillä el ollut kilnr
nostusta uusien työmenetelmien löy­tämiseen,
koska ennakkosuunnitel'
man mukainen tuotemäärä saatiin
valmistetuksi vanhojen menetelmien
avullakin. Laadun parantaminen ja
tuotantonormien ylittäminen ei ai­heuttanut
tuotantolaitoksen työnte­kijöille
elintason nousua, koska nor­min
mukainen palkka tuli entisellä
tavalla ja entisillä koneillakin työs­kennellen.
Puuttui se kiihoke, joka
olisi saanut kansalaiset ponnistele­maan
riittävän voimakkaasti parem­pien
työtulosten puolesta. Ja kaik­kein
pahinta oli se, että tuotanto­koneiston
uudistamiseen ja paran­tamiseen
tarvittavien pääomien muo­dostumista
lei syntynyt. Toverit sa­noivat,
että 20 ?vuotta tämä talous-vääristymä
on hidastanut tuotantoa-kehitystä
ja aiheuttanut jopa kan­sallisen
teollisuuden pysähtymisen.
Muutoksen oli tultava. Sitä varten
annettiin kansalliskokouksen käsitel­täväksi
laki talouden hallinnosta,
jonka tarkoituksena on palauttaa
teollisuus sille kuuluvaan ensisijai­seen
asemaan.
Lain tarkoituksena on antaa tuo­tantoyksiköille
enemmän itsenäi­syyttä.
Tehtaat saavat itse päättää
tuotannosta, laadusta, hinnoista se­kä
itse markkinoida tuotteensa;
Työntekijöiden palkkaus ja tehtai­den
kannattavuus tulee määräyty­mään
asianomaisen tuotantoyksilön
menestymisestä niin kansallisilla
kuin kansainvälisilläkin markkinoil­la.
Automatisoinnin Ja koneellistumi­sen
Jouduttamiseksi on useaan ottee­seen
neuvoteltu tarvittavien lainär
pääomien hankkimisesta. Siitä on
kysymys myös neuvotteluissa Neu­vostoliiton
kanssa.
(Jatkuu 3 sivulla)
PoweU "sanottiin i r t i " varJohalUtute
sen i puoluatiisnunisterln vhrasta.
Mutta monet lehdet huomauttivat,
m& Powell iWial8i konsorvatHvleÄ
kannan epädiplomaattisen avotpQes^:^^
ti. E i ole sattuma, että konservatii­vien
Johto kannattaa EteläfRhode-sian
rotuerottelijoita. Mutta .paljas,
taessaan ikonservatiivisenv puolinen :
kannan Powell sai puolueen j t ^
don hyvin "epämielyttävMän.tilan­teeseen".
Rotusyrjinnät ovat nykyisten ta­loudellisten
vaikeuksien tausta» vas
ton vaarallisia. ^ n ^ M M i s e i ydte-.
tään saada uskomaan, ettäi heidän
ongelmansa' eiväi jOhdu iiäiplfalis-min
ajautumisesta umpijcujaan,
vaaii siitä, että~"mustat valijravat
Englannin". Powell ei ole a i n ^ , - j *^
-kin- äänekkäin tällainen iWhnja,
Samanlaisia ääniä on kuulunut a i ­takin.
Financial Times kifjöittli^ eti
tä jotkut ammattiliitot vastustajat
värillisten työhönottoa Ja amniatft-liittoan
hyväksymistä. "MHcsi he tu­levat
tänne? He vievät meiltä aötfit-'
not, koulut ja sairaalat. He ylevät
meitä työn", sanoi työläisnuorykai-nen
Manchesterissa.
TyÖläisnuorukaisen syyt ovat mie.
lettömiä. Monilla Englannin seudoil
ia, jossa. ei ole ainoatakaan väril­listä
emigranttia, ei ole riittävästi
kouluja-asuntoja eikä työtilaisuuk­sia.
Pankinjohtaja Leslie 0'Bryan
julisti viime talvena, ettS niaan'
talouselämän tepvehdyttämiseen tar­vitaan
"työvoimareserviä", siis työt
tömyyitä. Kykenevätkö englantilai­set
ratkaisemaan ongelmansa? Luo­tan
Englannin työväenluokan ter­veisiin
voimiin, jotka vaativat rotu«
syrjinnän poistamista.
Vailitokaiippaa
Ähvenaiimaasta
Tukholmx — "Syyskuun 17. ja
19. päivän välisenä dramaattisena
aikana vuonna 1944, Jolloin Suoanen
valtuuskunta Moskovassa tietää Tifeu
vostoliiton asettamat rauhanehdot,
tekivät suomalaiset ^ät<riyoisen
yrityksen Porkkalan säilyttämisesi.
Suomen hallitus oli \almis y i ^e
hetkessä tarjoamaan N^uyOst(fflftot.
Ie. Hankoa ja A<hvenaninaan 'roM-kohtia
Porkkalan sijasta. IJf/^i^^ros^o-liiton
laivaston tukikoh^^pf
si-" .'jjj/./'
Näin väittää professaif|.'^
Rystad historiaHisessa^ aikakausielir,
dessä Scandiassa }uili(al§^^^-^W
joituksessa. Rystad sänpOy.gdi' ei
voida varmasti tietää,, ,e^i|^^flnkö
tämä tarjous varsinaises'^L'^,^€q^hii-sille
ja harkitsrvatko he sitäL.., '
"Olennaista kuitenkin on».-että
Suomi oli valmis tarjoamaan iVtive-nanmaan
tukikohtia Neuvostb^lHtol-le
ennemmin kuin päästämään'hbi-tä
Porkkalaan," kirjoittaa "pii]gens
Nyheter.
TN kunnioitti
Robert Kennedyä
Yhdistyneet Kansakunnat ,New
York. ^ Turvallisuusneuvosto teki
keskiviikkona ainutlaatuisen eleen
senaattori Robert Kennedyn kun­niaksi
peruuttamalla keskiviikoksi
määrätyn istuntonsa ja lähettämäl­lä
rouva Kennedylle sähkeen, jossa
ilmaistiin "järkytys j a syvä suru"
murhan Johdosta.
Tuin^allisuusneuvoston sähkeessä
ilmaistiin järtcytyksen ja syvän su­run
tunteet rouva Ethel Kennedyl-le.
-
"Senaattori Kennedyn Yhdisty­neille
Kansakunnille Ja sen rauhan
pyrkimyksille antama tuki tunne-taan
Ja sitä arvostetaan kafkklatla
maailmassa. Kaikki turvallisuusneu­voston
jäsenet toivovat parasta Ja
rukoilevat senaattori Kennedyn
puolesta sekä ilmaisevat syväft myö­tätuntonsa
Teille ja Kennedyti kOko
'perheelle", sähkeessä sanottiin;
PÄIVÄN PAKINA
M U L L I K I N NUOLEE MUKÄISIÄAN
Tavallisesti valppaat ja asioita
seuraavat kansalaisemme ovat var­maan
huomioineet, että "sUuHi
nokkaiseksi paholaiseksi" kuvatus,
ta presidentti Charles de Gaulles-ta
on tullut jälleen täkäläisen oi­keiston
"toivo."
Viimeaikoina ei tahtonut mennä
yhtään ainoata Ed Sullimanin te­levisio
"shouta" ja muita huomat-itavaimpia
yhdyiävaltalaisia ohjel­mia,
ilman ettei jossaikin välissä
heitetty mahdollisimman törkeitä'
solvauksia de Gaullea vastaan.
Samoin oli canadalaisissa suu­ren
rahan lehdisssä Jatkuvasti pis-telyä
Ja poliittista nälvimistä "van­hasta
ukosta", jonka ei pitäisi oi-keastaan
muuta kuin odottaa kai­kessa
hiljaisuudessa kuolemaansa.
Kaiken tämän yhteydessä on
pahoiteltu Ja Irvistelty sitä kun tii­ma
"vanha herra" ei tiedä, milloin
hänen pitäisi astua sivuun ja jät.
tää asiat muliie, jotka ynmiärtä-vät
paremmin "amerikkalaista"
isäntää.
Mutta nyt on ääni muuttunut
kellossa.
"TCun kymmenen miljoonaa rans­kalaista
työläistä lakkOutul taiou-dellisten
vaatimustensa läpiajami-seksi
ja nosti siinä'yhteydessä vaa
timuksen, että de Gaullen asia on
väistää näyttämöltä, niin se ei
miellyttänytkään sen paremmin
yhdysvaltalaista kuin canadalaista.^
kaan äärioikeistoa.
Ja kun 'kymmenen tuhannet o-t>
iskelijat liittyivät alallaan tähän
kansanlilkkeeseten de Caullen yk­sinvaltaa
vastaan, niin täkäläisen
oikeiston toimesta miltei rukoil­tiin,
että kunhan vanha herra —
se suurinofckainen paholainen,
saisi jotenkin vielä yliotteen kom­munisteiksi
leimatuista työläisistä
ja opiskelijoistaI
Eräs täkäläinen 'Päivälehti esit­ti
viime viikolla erään toimltuskir-joitukscnsa
otsikossa tämän asi­an
näin.
"Suuren patriootin viimeisenä
toimenpiteenä on kannanotto
kpmmunismia vastaan.
Kuten huomataan, tuossa'kln Ju­van
maan sotatilaan, kuten UKn
uhkasi; menetellä kansallisen, pu­heensa
yhteydessä. Ajattelemat ih­miset
kautta maailman, toivovat
hartaasti, että suuri Ranskan maa
ilstulcsessa pidetään suotavana laskisi siihen asemaan.;.
vaiAan- herran vätstymlstä, kun-^ Viimeaikaiset tapahtumat ovat
han vain sitä ennen omaksuu kan- rtiyös osoittaneet, etts Canadan ei
nan Ranskan kansaa vastaan.^ ^tarvitse olla huolissaan de Gaul>
K. o. lehti kirjoitti: " den "Quebec Libre" viimevuoti-
— On hyvä Ranskalle ja Jänsi^' sesta asenteesta..."
blokille yleensä että kunniaarvoi-nen
kenraali de Gaulle on päättä,
nyt taistella vastaan. Vaikka hän
ivoi olla kiusankappaleena kansain­välisissä
asioissa, hänellä on ehkä
ainoat kädet, Jotka voivat pelas­taa
maansa sisäisestä kaaoksesta
ta» sen joutumista kaukana, va­semmalla
olevien voimien kontrol­liin
kommunistien alaisuudessa;
Seuraavat muutamat päivät ovat
kriittisiä. Tämä 77-vuotias kenraa­li
tulee taistelemaan saadakseen
kansan ikuuntelemaan häntä jn
luottamaan häneen ja kuohuttaak-seen
jälleen ranskalaisten patrl-oottlsuutta,
kuten hän nienetteU
10 vuotta sitten.
Tarkkailijat sanovat, että hän
voi luottaa armeijan tukeen Okan.
saa vastaan —V), Jos hän päät-tiiä
Julistaa koko vaikeuksissa olc-
Kuten huomataan, "veri on vet­tä
sakeampaa.' Toisin tiUc»äisellä
äärioikeistolla: on kaunaa de GauU
lea kohtaan, ei niinkään paljon hä
nen "Quebec Libre" puheestaan,
kuin de Gaullen asenteesta Yhdys­valtain
hyökkäyssotaa vastaan
Vietnamissa ja Yhdysvailtain ko­mentelemaa
NATOllittoa kohtaan.
Tämä "kauna" on edeiUeenoie-massa,:
mutta luokkasiteet fa luode-kaedut
ovat sittenkin tKricehnptä
kuin päivänpöliittlset etukyaylnyk.
set.
; Ja kuten sanotaan "mukaistaan
se mullikin nuolee" — tM' ta*
ipauksessa nuolee äärloHtdStO de
Gaulilea, vaikka on ehkä huomen­na
valmis taas heittäihään hänet
sikojen ruoaksi.
— Känsäkoura.
f
1 ,
1: l l
•i k>r':r];[.iir..'.
mmm 3\ ifiift.