Vapaus, February 17, 1955

              Ilisiteatieri on
Itu FariisUn
a KanMlIisteatteri o n saannt" «
saUistua Fariislssa l i . 5,->24.
ä ai}:ana pidettävään tolseea
aliseen teatterijafalJntaan,
sopimuksen mukaan K a n s a l -"
i esittää toukoi. 23:, 24. ja
ilolieren "Saiturin" P a r i i s i s - "
i Brenthardt-teatterissa, jos-k
i festivaaliin osallistuvat
ntyvät.— (S-S),^
valtuuskunnan Neuvostolii- •
mnin vastavierailuna!!' (S-S);-
tasaisessa ilmastossa yläpuo-"'"
ntokoneissa.' Nauttikaa her­ää
syvä^jelunlkkoisissa lepo-,;
vertainen, helppo j a hienoin
atösesongin hinnat 1 päivään
i - A - S Globetrotter lennoissa
$584.30 meno- ja paluupiletti ,
inki.
N G LOISTOMUKAVUUS-nsnuokassa
meno- j a paluu- '
JÄki-aikana $799.30. ' .
:atoimistostanne "Over-the-ehti,
(tietoja lentoajolsta ja
(tai 'kirjoittakaa
uebecissa,
'e BIdg.,
me St. West, Montreal, Que.
oissa,
r BIdg., Minneapolis, Minn.
assa,
Seattle, Washington. .
ralla
Norrback
Norrback
ihms, sov. Norrback
•t, sov. Norrback
oriback
orrback
>rrback
1 Norrback
No, 2, sov. Norrback
aine, säcst. Norrback'
saest. Norrback
ro Froslni
Torrback
tte, sov. Norrback
in, valssi
ngo
akangas
|KSOI$yOITTa SUOMEN
iHILLE CORTINASSA
fenkka
akangas
rsrjÄT
, ONTARIO
^ Saooolalset bliblä-l
Lvnttivat CortUiMi «alvikl.
leDsimmälsen» kUpalliipäi^;
mn:ii pikahlihdoss» lois-jton.
Arvo Viitanen» Joka
Idlpailuissa on koiko ai»
esittänyt: vaknntt^vaa
voitti lentokelillä soori-
I fcUpailan selvästi hyvällä
> 48. Aina varma snurten
jen mies. Veikko HaknU^?^
irmisti Soomen komean
voiton runsaat puoU mi- ;
ennen Buotsin : Shtten
i a joka tuli kolmanneksi. ^
(vista cUoista käytiin ko-
Itanttikamppailua. .mitä
Ibyvin mm. se, että>seitse- {3
' djbittiurat^YeikkoSalo I
I vain 10 sekimttia. Buotsin
Je. Suomalaisten mer
kilpallossa oU eiinomai-lä
10 parhaan miehen j o a -
loli 6 suomalaista hiihtä-^:
I Neuvostoliiton MM-mies
el onnistnnnt erikolsem-an
sijoittui vasta yhden-llsta.
Paras neuvostoliitto- •
[oli Baranov; joka sijoittui
si.
"esiolympialaisten" en-
^ri kilpailupäivän aamu: ival-lana,
pilvettömänä ja jokr
jkylmänä luvaten kilpaillulle
Imahdolliset puitteet.
Itain ohjelmaa» kuului 15
[ito. Suotuisan sään ansios-;
ladulla lentokeli,
tn tarkastusmatkalta tulleet
lertöivat Viitasen, Hakulisen,
Gunnarssonin ja P e r - E r ik
käyttäneen matkaan aikaa
T K A A
FRANCIS"
lEANKOÄL"
JVIHIILTÄ
Dial 5-7394
Kuukausimaksut
järjestetään
liiton Francis
Imber Co. Ltd.
Cum&brland läireet ^
lArthur Ohiario
15,40-1550,^ mikä kleU mainiosta
kelistä jokseenkin helpolla xadalla;
Viimein t u l i ihnoitus. että viimeisten
joukossa lähtenyt numero 55. J e m -
bergr oli saanut ajan 15.35 ja ^ohti
siis kilpailua.
•Peninkulman toisella piioliskblla
tapahtui kärjessä suuria '^muutoksia,
jotka pysyivät suurin pihrtein sellai­sinaan
maaliin saakka,^aikka aika^
erot tuUvatkin selvemi&ksi. ainakin
kolmen ensimmäisen kohdalla, V i i t a ­nen
cli 5 sekuntia Hakulisen edellä,
mutta jemberg oli vielä aivan maaU-manmestarin
kannoilla: -Viimeisellä
viidellä kilometrillä hiihti Hakulinen
lujaa•lisälen aikaeroa ruotsalaiseen,
kun taas Viitanen oli edelleen voiton
tuntumassa. Per-Erik Larsson nousi
kuudennelta tilalta neljänneksi ja
-Räsänen seitsemänneM tvUdehnelle.
Huomattava oli Veikko Salon kohoa­minen
seitsemänneksi j a venäläisen
Baranovin kuudenneksi, kun taas
Stig Gunnarsson putosi 14. tilalle;
Kärjessä olevien kahden suomalai­sen
ja kahden i^otsalaisen'välinen
järjestys pysyi viimeisten 5 km : n a i ­kana
entisellään; Venäläinen B a r a ­nov
tunkeutui viidenneksi ohittaen
Räsäsen, joka jäi kahdeksaimeksi
Kuziain pudotessa l l : n n e k s i . - Sen s i ­jaan
paransivat Terentjev j a K o l e h ­mainen
asemaansa, edellinen nousi
yhdeksänneltä kuudennelle j a jälkim­mäinen
15. kymmenennelle tilalle;
pitkänmatkan hiihtäjä Kolehmainen
on ilmeisesti ^varallinen 30; k m :n
matkalla sunnimtaina.
eortinan 15 kilometrin hiihdon t u ­lokset
; 1) Arvo Viitanen, Suomi 49,<B,
2) Veikko Hakulinen. Suomi 50,01, 3)
Sixten Jemberg, (Ruotsi 50,33, 4) P ^ -
E r i k Larsson, Ruotsi 50,35, 5) B a r a ­nov,
Neuvostoliitto 50,36, 6) Terent­jev,
Neuvostoliitto 50.38, 7) • Veikko
Salo, suomi 50,43; 8) Veikko Räsänen,
Suomi 50,58, 9) Pentti Myyrä, Suomi
50,59, 10) Eero Kolehmainen, Suomi
51,C9, 11) Vladimir Kuzin, Neuvosto­liitto
51,11. 12) Toimi Alatalo, Suomi
51,13 13) Lennart Larsson, Ruotsi
5114, 14)- St;g Guimarsson, Ruotsi
£1.19, 15) Kautto, suomi 51.20, 16)
Sune Larsson, Ruotsi, 51,46, 17)
Grahn, Ruotsi 51,56, 18) Suvarov,
KIVELÄ 6AKERY
• Meiltä saatte maukkaimmat
leivokset
HYVÄ RUISLEIPÄ
Piih. 5-6233 . ^111 Secord St.
Port Arthur Ontario
PEARL S. BUCKIN kuMsat
IROMÄANIUUTUUDET
NYT SAATAVANA!
s, B D O K :
N A I S T E N PIHA
1 sivua Htaita sid. $3.00
aan kiinalaisen kauppiaskodin muurien ympäröimä maailma
I täynnä kiihkeitä tapahtumia, sillä kuusikymmenpäisen perheen
pissa elämä kouhuu rehevänä j a värikkäänä. Tämän pienoisyh-pkunnan
valtiatar on viisas, lumoava rouva Wu — niitä harvinaisia
joiden viehätys perustuu älyn ja sydämen tasapainoon,
än naisen elämänongelmia — j a samalla jolcaisen naisenongel-
— k u v a a Bucldn "Naisten piha" — r o m a a n i , jossa välähtelee
ko maailman naisellinen viisaus -
S B U C K :
ÄITI
sivua Hinta sId. $2.75
arlBuckin "Äiti" kuuluu parhaimpaan, mitä tämä Nobelin p a l k i n - ,
saanut kuuluisa amerikkalainen kertoja on kiinalaisesta aihe-kirjoittanut
Se on romaani yksinkertaisestll, uljaasta
|onpolka]svaimosta, joka jää miehensä hylkäämänä yksin huoleh-lapsistaan,
mutta joka ylpeydessään salaa tappionsa uteliail-
I kyläläisiltä j a ryhtyy hiljaiseen taisteluun elämänsä ja lastensa
evaisuuden puolesta.
D. B L A C K M O R E :
R O S V O L A A K S O N TYTÄR
sivua Hinta sid. $2.50
fmaanl vie lukijan Stuart-kuninkaiden Englantiin. Exmoorin
lella, jylhän vuorillnnoituksen "sulkemassa laaksossa, on l a i n -
ojattoman Doonen suvun rosvokylä, jota koko seutukunta pelkää
I kammoaa. Doonet ovat hurjia, väkeviä miehiä, eikä kukaan ole
/assa heidän liikkuessaan ryöstöretklllään maanteillä j a karta-lissa.
DAHN:
T A I S T E L U ROOMASTA
1 sivua Hinta sId. $2.50
JlixDahnin."Taistelu Roomasta" on mahtava kuvaus ajalta, j o l -
kansainvaelluksenjättiläisaalto vyöryi yU ikuisen Rooman ja
i raunioille kohosi lyhyeksi kukoistuksen tuokioksi goottien maail-nvalta.
Historiallisiin tapahtumiin j a henkUöIhIn kutoutuen
blvelevat romaänhi juönisäikeetnUri jännittävinä j a dramaattishia,
|tä salapoliisiromaanien ahmijallakaan el ole «syytä valittaa tämän
• l on ääressä.
Kuuluisan amerikkalaisen kirjailijan j a sanomalehtimleKen
A L B E R T E, K A H N I N teos
K U O L E M A N L E I K KI
sivua Hinta sid, $3.00
Cuoleman l e i k k i " on voimakas, hehkuva taisteluUrja lasten o l -
fuksien puolesta. Siinä esitetään pelkkiä tosiasioita. Mutta sitä .
kee ahmien kuin parhaita jännitysromaania, sillä Kahnilla on i h -
eteltävä taito esittää kyhnät, lahjomattomat tosiasiat elävästi m u -
Mnsatempaavastl, valkuttavastii Se harras vakavuus j a i n h i m i l l i -
lämpö, jolla Kafan ajaa tässä teokessa "näiden pienimpien" —
Ita- j a rotukiihkon, raakojen sarjakuvien Ja gangsterifilmien^ mie-
^ideterrorin j a poliittisen koston urheiksi joutuneiden lasten —
" e l voi jättää väUnpltämättdmäksl ainoatakaan "inhimillistä
Tilatkaa ctsoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
(0X69 SUDBOBY.-ONTAiaO
Kaunoluisfefun
parimesfaniiis
fuli Canadaan
Wieii. Itävalta. Torontolai-set
T ^ n c c s Dafoe Ja Norris Boiar-den
voittivat nndelleen batmolnls»
;telan: parlmestanmdea CaaadaUe'
täällä pidetyissä maailmanmrsta»
nraskilpailnlssa. Miss Dafoe ja
: Bovrden ovat luistelleet yhdessä
kuusi vcotta j a he ^voittivat tä­män
««aatlmaniiri>ci»y^ii«lyn y p s t -
kerran Oslossa viime vuonna<
. Miss<Dafoe on 23 vooden Ikäiifcn
j a Bovden on 28-vaoflas.
KUpailonn osallistui kaikkiaan
104 luistelijaa 12 eri maasta. K y l -
. mästä j a toulisesta talvisäästä
: huolimatta oli kilpailuja seuraa­massa
noin 6,500 katsojaa.
Toiseksi sijoittuivat itävaltalai­set
Sissy Schwartz j a K u r t Oppelt
j a kolmanneksi Euroopan mesta- <
rit, nnkarilaisetMarianne j a X a z -
zlo Nagy. Neljäntenä oUvat y h ­dysvaltalaiset
Carole A n n Armaca.
j a Bobin L,Grelneit j a viidentenä >
tarontolalset Barbara Wagner ja
Bob Paul, joista edellinen on 16
j a jälkimäinen 17-vnotias.
N-hitto 52,03. 19) KoltZin. N-lUtto.
52 12, 20) Lykkja. Norja 52^5. 21)
-Anikln. N-liitto 5218; 22) de iPlorian,
Italia 52 26, 23) östvang, Norja 52,45,
24) Hämäläinen, Suomi 52,47» 25)
Lautala; Suomi 5250, 26) -Compagno-:
ni. Italia j a Bjömstad, Norja 52,56.
: A l l a n Anderssonin aika oli 5311
Alf Johanssonin 53,13j Norjan SakST,'
Vikin 53 55 ja Nevalaisen 54,13.
Pohjois-Ontarion
l(ulta-alueelta
OLKAAMME BAIJHANTEKUOITA!
Lue: Matt. 5:9 ja 26:50-52.
Toivo alkoi sarastamaan tälle maa­i
l m a l l e— siltä ainakin näytti — kun
presidentti Hoover ilmoitti morato-rlo-
suimnitelmansa ja sen mukana
tarjouksen. Se ermusti todellista sovi-tustekoa.
(Toivomme, että se on sitä
vieläkin!) Mutta hämmästyimme
nähdessämme kuinka vaikeata on
saada edes sellainenkin teko hyväksy­tyksi
ja vastaanotetuksi käjrtännös-,
sä, vaikka kaikki ovat sitä toivoneet
sotavelkojcmme rahastamispälvästä
lähtien. Tarkastakaamme kuitenkin
V8}stakkaiden maiden vastakkaisia
vaatimuksia edes vilaukselta seuraa­vassa:
Keski-Euroopassa käyneet sanovat
miedän-täällä elävän^"narrlrt-i)aratii-slssa"
hitaasti ja asteittain kooten
rauhan voimia. Sodan haavat ja v i ­han
kuume ovat tuskin lainkaan l a i ­mentuneet.
Ne nyt kiehuvat j a kuo­huvat
y l i äyrälttensä.
Heimoveljenuue, Unkarin kansa, on
edessämme silvottuna. Budapest,
kahden puolen Tonavaa. Suurtorilla
sijaitsee neljä porttia, toistaan' vas­tapäätä,
uuma kunkin edessä. Siihen
^ k a r i l a i n e n heimoveljemme, joka on
tullut niistä Euroopan osista, jotka
silvottiin entisestä Unkarista, sijoit­taa
kourallisen tuomaansa maata,
vannoen äänettömän valan: 'E'nnen
en lepää, ennenkuin maa, josta tämä
multa on tuotu, on jälleen U n k a r i a ! "
Voisitko silloin olla rauhantekijä?
Entäs "-Puolan korridoori?" Pääs­täkseen
Oanzäglin erolttaa se - osan
Saicsaa emämaasta. Matkustaes­sa
Saksassa sen *poikkI. on tulli mo­lemmilla
rajoilla j a Puolan sotilaat
"korridoorissa" junassa valvomassa,
että ovet ovat kiiimi ja uuthnet ovat
alavedettylnä. Kukaan ei saa nähdä
sotavarustuksia. Olisitko rauhanteki­jä?
''Tämä maankaistaic on oleva
ikuisesti >Puolaa! Ulkopuolisena, s i ­vullisena,
uskotko, että mikään maa
voisi tuota pysyväisesti hyväksyä?
Entäs se Kalevalan laulumaiden
Karjato, Viipurin lääni, Porkkalan
korridoori (Helsingin vieressä). Petr
samo ym. Itä-Suomen silvotut osat
ja puolen miljoonan suomalaisen mle-rontie
kodeistaan "tynltä-Suomeen?"
Ja vieläkin räjähtelevät maamiinat
Pohjois-Suomessa, Olisitko vieläkin
"rauhantekijä?"
"Me tarvitsemme toisen sodan" —
ovat lukemattomat Suomalaisetkin
minulle sanoneet. Minä ymmärrän
mitä he tarkoittavat. Kertomukset
runsaasta työstä. Monella parempi
toimeentulo kuin ennen sotaa tai so­dan
jälkeen. Kaikkien oh pakko teh­dä
työtä ja palkka oli satumainen
Mutta, armollisen sallimuksen kautta,
melUä: on taipumusta unohtaa. se,
mikä on tuskallista, ja muistamme
vain sen mikä on mieluista!
Nyt jo rasittuneet,, kiusaantuneet
harhaluuloistamme heränneet köyhät
ja työttömät alkavat ajattelemaan
ensimmäisen ja toisen maailmanso­dan
aikoja, jolloin he voivat hyvin,
j a jolloin heillä oli työtä! Onko siis
Ihme, että he sanovat: "2Hitä tarvit­semme,
on sotaal" ^
Jos siitä huolimatta olet rauhan­tekijä
— m l k i l f j — Ovatko sotaa
pyytävät, Ihmiset vääräteä? Ovat!
l i e ovat väärässä'! J a m i n ä haltian
tässä selostaa vilahdukselta, milcsi.
Siksi, että m a i t t en silpomiset, "Puo­lan
Korridoorltj' yms.,' työttömyys,
köyhyys, «ekasorto, kajros, tilal^iuden
puute, kansanpaljotiksien kurjuus ja
jännitys vuonna 1955 johtuvat' kah­desta
maailmansodasta. K a i k k i , "jot­ka
miekkaan tarttuvat, h c miekkaan
Suksirasyoieii valmistus
Suomessa uusille urille
Suomalainen tiedemies matkusti
OS. Cort^oan esIoIymplalalsUn valo­kuvaamaan
sikäläistä lunta.
Suomalainen kemisti>insinfi5ri A.
Mahnala on. antanut sanomalcbdis-töUe
-haastattelun sukslraavojen u u ­desta
valmistustavasta kertoaen mm.
•seuraavaa:
Urheilijain .valmennus on aikoja
öitten joutunut turvautumaan tiede­miesten,
apuun. Kimtoa koskevatvsar
laisuudet pyritään yhä iuurenimassa
tnäärhi ratkaisemaan tiedemiesten Ia?
öoratorloissa Ja kummissa"tonunlols^:
3a. Kilpailun khristyndnen" ori n i in
.kään jcihtanut kllpaUuun väliiMlden
ja yarusieldenalaUa, H i i h d o n ' ^^
näyttelevät sukslrasvatedeUeenitär;>
keätä osaa j a vielä taUäkin hetkellä
ahertavat tiedemiehet yhä tehok­kaampien
ja varmempien sukskasvo:^
jen kehittämiseksi." Suomalaiset^ suk-slrasvat
ovat ahiakin, tähän asti o l ­leet
kilpailukykyisiä parhaimpien u l ­komaalaisten
rasvojeoi kanssa; ja Kun
nyt Suomessakin alan teollisuus-vih­doinkin
nojaa tieteellJsilntutkhnukr
slin. näyttää myös siltä kuin sukshrasi
va-asiat olisivat Suomessakin entistä
luotettavimmissa käsissä, .
Eräs tällainen sovellutus on sidcsif
voiteitten tutkiminen j a mahdollisimr
man hyvien voiteitten valmistuksen
kokeileminen. J a kuten lumen perus­tutkimuksissa'
on sukävoidetutkijaH
läkin mikroskooppi eräänä tärkeim­pänä
työ välineenä. Tämä samoinkuin;
hUhtämisen teorian tunnetuksi tule­minen,
jolloin suksien luiston j a p i ­don
tarkka ja ykslkäsltteinenlyslkaa^
Unen tutkiminen o n tullut mahdolUr
seksi; ovat aiheuttaneet ^ n , että suk-;:
sivolteltten tutkhnlnen Ja niiden v a l ­mistus
on muuttunut epämääräisestä
ja sattumanvaralsesta"kelttämisestä'r
kokonaan tieteellisiä , menetelmiä
apunaan käyttäväksi teollisuuden­haaraksi.
Joku aika sitten oli englantilaisissa
päivälehdissä ja ; myöhemmin myös
muun maailman, sanomalehdistössä
uutinen, jossa kerrottiin Imperial
Chemical Industries Limitedin ke­mistien
tutlcineen mahdollisuuksia
käyttää tetraf luoripolytyleeniä sen
erinomaisen lulstavuuden takia p u ­jottelu-
j a syöksylaskuvoiteena. Myös
Skandinavian maissa on tutkittu suk­sivoiteita
j a hiihtämistä tleteelUsta
menetelmin.
YLEISVOIDE TURHA HAAVE
Suomessa aloitettiin sukslvolteitten
j a hiihto-olosuhteitten tutkiminen
kokonaan tleteellishx menetelmin
muutama vuosi sitten/Hlilpimhdmjij^
dox Co. ryhtyi v. 1951 yhteistoimin
nassa muutamien tiedemiesten kans­sa
laajoihin tutkimuksim. . (Mikros-koopplvalokuvlen
avulla tutkittiin eri
olosuhteissa, eri -lämpötiloissa, eri
viikkoina sataneen lumen kidemuo­toja
sekä seurattiin kiteiden muut­tumista
n i i n pakkasella kuin suoja-sääliäkin.
Näin määriteltiin ne olo­suhteet,
joita varten .suksivoiteet ion
tehtävä,- olostAteet, joissa suksen on
luistettava Ja pidettävä mahdollisim­man
hyvin. Havaittiin mm. että (Vas­tasatanut
lumi. vaikkfikin paljain s i l ­min
hyvinkin pehmeän, "^haibtuvai-seh"
näköistä. Itse asiassa usein on­kin
muodostunut erittäin teräväsär-.
maisista kiteistä, kun taas vanha,
kovannäköinen lumi on suhteellisen
pyöreäkulmaista. Tämä on vain eräs
esimerkki lukuisista lumen olomuo­toa
koskevista 'havainnoista, jolla on
ollut - ensiarvoisen tärkeä merkitys
suksivoiteen valmistamisessa. Haa­veet
'^'yleisvoiteesta, 'kaikille keleille
hyvin sopivasta, on täytynyt hylätä.
Lumi muuttuu alati, jopa vaikka sää
pysyisi täysin > muuttumatta J a siltä
syystä hiihto-oldsuhteet j|a niiden
suksivoiteille asettamat vaatimukset­kin
ovat erilaiset.
TEBVA E I K E L P A A E N AA
K u n hiihto-olosuhteista ja niiden
vaihtelussa oli saatu tällä tavalla sel­vä
kuva. alkoi varsinainen voiteitten
suunnittelu. Ryhdyttiin etsimään so­pivia
raaka-alnelta. Tällöin havait­tiin
pian, että luotmontuotteet, kuten
terva, oli palcko kokonaan hylätä,
koska niissä on useita kymmeniä y k -
silöalnelta,: joista osa vaikuttaa - {hai­tallisesti
joUiimdn suksivoiteen' omi-naisuulcsiln.
synteettisen kemiallisen
suurteollisuuden tuotteista löydettiin
sitten sopivat aineet, jotka olivat
puhtaita j a joiden ominaisuudet oli­vat
tunnettuja j a helposti erilaism
mittausmenetelmin luntroUoitavifisa:
Näistä raaka-aineista kehitettiin
sitten uudet suksivoiteet. T a r t to
labaratoriotutkimustcn lisäksi on jo­kainen
voidelaatu läpikäj^nyt laajan
käytännöllisen kokeilun erilaisissa
hilhtomaastolesar Koehllhtäjät ovat
hiihtäneet niillä tuhantia kilometrejä
j a tehneet köeraporttinsa; joiden mu­kaan
voidetta on vielä kehitetty, kun­nes
se kalkilta ominaisuuksiltaan on
saatu mahdollisimman hyväksLNähi
ovat i syntyneet_ kirkkaanväriset ras-mt,
Jolta lempinimellä saatetaan sa­noa
''karameUivo:Teiksl"i joita on mu­kava
käyttää jotka ovat luotetta­via.
Ne ovat puhtaita, vain vaikutus­alueita
sisältäviä, j a sentähden hiin
tehokkaita, että ne rUttävät ja nUtä
on;;myös,käytettävä paljon ohuempa­na,
kerroksena kumtervavoltelta.
-Suomen Rajavartlostolaltos toi­meenpani
viime talvena uusien voi­teiden
vertailevan tutkimuksen kal­kissa
Joukko-osastoissaan ja Ilmoitti
lausunnossaan, että niillä voidellut
sukset luistäval J a pitävät hyvin k a l ­k
i l l a keleillä, että se on täysin par­haitten
saatavissa olevien sukslvol­teitten
veroinen, j a että -Rajonrartlo-laitos
tulee jatkuvasti käyttämään
näitä suksivoiteita kaikessa hllhtotoi-^
minnassaan. Samoin suurehkot ulko­maiset
tilaukset — myösöNeuvosto-
AlUlsia lälteisyyteen
on suuiuuDlealla
Yhdysvaltalainen rahamies Joe
ainshbofs oli viime viikon lopulla
tarkastamassa BUndRiverJn seudulla
uraanlkaivantojeii kehittämistöiden
edistymistä Ja ilmoitti samalla, että
maantie n:o 17 läheisyyteen. ,noln
neljä mallia itään Algoma MlUsiltS.
tullaan rakennuttamaan '^malllkaup-pata".
Jota varten hän otl ostanut
mm. erään 140 eekkerin farmln'910.-
Uittoon-— osoittavat, että vaikka tä­mä
voide onkin melko uusi tulokas,
ovat sen vahnlstajat Ja kehittäjät oi­kealla
tiellä.
Nykyisin el suksivoiteen tekeminen
ole enää purkelttaln, el edes padolt-t
a l n keittämistä, vaan on valmistus
^tacuvaa. Tarkasti tutkitaan tehtaalle
saapuvat raaaa-alneet j a kontrolloi­daan
jokaisen (Valmistuneen erän
ominaisuudet monta kertaa päivässä,
jotta voiteitten laatu pysyy Jatkuvasti
samana. Samanaikaisesti seiuataan
000-hinnasta, Noin neljä mallia^^pcAi-jolseen
summitellusta kauppalasta
sijaitsee ^nto-uraanlkaivanto. Jon­ka
työvoiman majoittamista varten
kauppalaa suunnitellaan,
Mr, nirshhom arveli, että kun
Pronto,- Qulrke- ja. Nordic-kaivan­not
saadaan tuotantokuntobn. tarvi­taan
niissä kaikkiaan noin kolmetu­hatta
miestä.
kiinteästi kehitystä kaikkialla maail­massa
ja suoritetaan Jatkuvasti tut­kimustyötä.
Mikäli löytyy uusia kään­teentekeviä
ra^ka-ainelta, kemialli­sen
teollisuuden uusia tuotteita, Jä
onnistutaan valmistamaan joku erl-koisvoide,
tulee se aikanaan markki­noille.
(HS)
Kemisti-Insinööri Mahnala mat­kusti
Cortlnaan tutkimaan sikäläistä
lunta mikroskoopilla ja mikrokame-ralla
varustettuna.'Tällä tavalla h a ­lutaan
varmistautua siltä, että ensi
talven olympialaisissa Cortlnassa
suömalaisUla hiihtäjillä bllsl mahdol­lisimman
hyvät suksivoiteet.
Tässä yhteydessä mainittakoon, et­tä
urheilulääkärl. tri Mlkko Kunnas
matkusti myös Cortinaan tutkiakseen
n.s.aIppi-lIma8ton vaikutus ta [hiihtä­jiin.
Jokaisen hiihtäjän oli ennen
matkaansa suoritettava happikam-mlossa
tapahtuva ilmakoe. Joka jo
sinänsä osoittaa, onko hiihtäjä kel­vollinen
alppl-ilmastossaV Suomalai­set.
Cortlnaan hyväksytyt ovat suo­riutuneet
hyvin tästä kokeesta.
(Helsingissä, helmikuun II.
pnä 1955 — Suomi-Seura.)
N-LIITTO ENSIMMÄINEN
SUOMI TOINEN NAISTEN
HIIHTOKILPAILUISSA
hukkuvat!" el ole vain kaunopuhelias
sananparsi, vaan se on ehdoton to-taus!
Edellisessä mainitsin väin B u -
dopestln, "Tuolan Korrldoorln", ' " K a ­levalan
laulumaat" j a "Tynkä-Suo­men",
mutta tushioittain samanluon-tolsla
tapauksia Ja tilanteita o n E u ­roopassa,
Aasiassa, -Afrikassa, 'Ame­rikassa
ym. Missä ikinä matkustat
l^oopassa, Aasiassa ym," maapallol­lamme,
tapaat sainanlaatulsta. Löy­dät
maaliman täynnä vertavuotavia
haavoja, tudcanarkova mätähaavoja
Ja paiseita — vähemmistöjä .eroltetr
tulna heimostaan ja maastaan; jo-le
j a Joutuneiiaa pahoitqjltelyn, v a i -
hon he kuuluvat J a annettuina toisil-non
ja sorron uhreiksi. Miksi? Onhan
mahdotonta, uskoa, että tie olisivat
tyytyväisiä riihen, että heidät keino­tekoisesti
o n kiinnitetty toimen maa
han. J a mitä seuraa? — Siltä seuraa­vassa
kirjeessä välähdys- — A . I . H .
(Jatkuu)
' Cortina. — Neuvostoliiton nais­hiihtäjät
haUitaivat odotetusti
kansainvälisten hiihtokisojen toi­sena
päivänä suoritettua 10 km :n
hiihtoa, mutta Suomen Mirja
: Hietamies j a Ruotsin Sonja E d -
; Ström rikkoivat heidän rinta­mansa
sijoittuen toiseksi Ja k o l -
':maaneksl. Kilpailun. ypitt| venä- •
- Iäinen Lubova Kosyreva. Kauden
parhaan Joukossa oli kolme Neu­vostoliiton,
kaksi Suomen nak-hiihtäjää
sekä yksi ruotsalainen.
Falunissa viime vuonna maailman­mestarin
arvon saavuttanut Kosyreva
voitti kilpailun verraten seivästi. 5
km:n kohdalla hän o l i . jo Johdossa
)a matkan jälkinunälBellä puoliskolla
hänen o l i vain varmistettava voitton­sa.
Mirja Hietamies oli puollmailcas-sa
18 sekuntia Kosyrevaa jäljessä ja
Sonja Edström vain sekunnin päässä
«letamlehestä, mutta naisten saa­puessa
maaliin olivat aikaerot suu­remmat.
-Kilpailu muodostid pääasi­assa
. venäläisten j a suomalaisten vä­liseksi
yhteenotoksi.
Lähtöpaikalla oli klo 7 aikaan aa­mulla
14 astetta pakkasta j a lämpö­tilan
tiedettiin pysyttelevän reitin
varrella nollan alapuolella, vaikka
äkilliset lämpötilan muutokset ovat­kin
tavallisia alpeilla. Naisten rata
ei ollut kovin Vaikea, Kilpailijoiden
lähtiessä matkaan oli pakkasta 0 as­tetta
J a aurinko «paistoi kirkkaalta
taivaalta; Keli vaikutti luistavalta,
Neuvostoliiton Koltslna aloitti var­sin
lujaa ja oli parhi kilometrin
päässä saavuttanut Ruotsin Sunna
Kuoljokln- 5 km :n väliä jaksi K o l t s l -
nalle merkittiin 18.26. Sen jälkeen
llmoltettUri, että Sirkka Polkusen a i ­ka
puolimatkassa oli 19J01, Neuvosto­liiton
Jeroshinan. 18,57 j a Toini M l k -
kola-öPöystln 1856, mutta nämä t u ­lokset
eivät pitkää alkaa pysyneet
parhaimpina. Neuvostoliiton Kaalis-te
sai väliajan 18.32 j a Sonja Edström
18,16. M i r j a Hietamies alitti Edströ-mln
ajan sekunnilla, mutta pian K o ­syreva
' siirtyi johtoon vällajallaan
17i9. '
Koltslna ' saapui ensimmäisenä
maaliin j a hänen lopulliseksi tulok­sekseen
merkittiin 3731. Tätä p a ­remman
ajan sai Sonja Edström. jon­ka
tulos 37,28 riitti kolmanteen si­jaan.
Edströmlä nopeammin hiihti­vät
Mhrja Hietamies (37J16) j a Kosy­reva,
jonka voittojaksi tuli 36.57.
1) Lubova Kosyreva, Neuvostoliitto
3657.2) M i r j a Hietamies, suomi 37.16,
3) Sonja Edström, Ruotsi 37J28, 4>
AlvetinaKoltslna, Neuvostoliitto 37.31,
« ) Sanna Kiero,,Suomi 3752, 7) 'Anna
Kaaliste, Neuvostoliitto 3757, 8) M a r -
garita Mlaslennikova^Neuvostollitto
38.19.0) Shrkka Polkunen, Suomi 38.28,
10) Toini MikkoIa-PiSysti, Suomi 38,33,
11) Anna-Liisa Eriksson, Ruotsi 3950,
1^) Sutina K u o l j oK Ruotsi 40.22.
LnboT» Kosyreva voitti maail-manmetfemmden
Falonlaaa. Mir­ja
Hlefamle» sijoittui pronssille.
—: Vaseliini o n vuoriöljyn tislauk­sen
jäHeistä saatu kiinteä kiven-nfiisrasva,-
joka sisältää korkeassa
lämpötilassa kkhuvia parafllnibiiU-veryjä.
'
Kapiuäkasingln
alueen metsätyöt
Kapuskasing, ont. — Tällä metsän-hoitoalueella
on kuluvan hakkuukau-den
aikana kaadettu noin 540,000
koortia paperipuita ja.. sahatukkeja,
^sanol Art Boice, joka on toiminut
alueen mittamiesten (skeilarlen Johta­jana.
Hän sanoi, että tästä puumää­rästä
syntyisi 818 mailin pituinen p i ­no,
joka olisi neljän jalan levyinen
j a neljän jaian-korkuinen.
Alueella, joka on etupäässä papcrl-puualue.
on kruimun metsistä kaadet­tu
413,000 feoortia paperipuita ja
3,600,000 lautajalkaa sahatukkeja. Sen
lisäksi ovat uudisasukkaat kaataneet
noin 40.000 koortia paperipuita ja
jonkun verran sahatukkeja, v » .
Jos kaadetut puut pantaisiin toinen
toisensa jatkoksi ciyntyisl siitä 52,000
mailin pituinen ketju, mikä ulottuisi
kaksi kertaa maapallon ympäri, sanoi
mr, Boice,
Uutta ajanviete
kirjallisuutta
Uusi SaPo-sarja
on maallmankotdojen' salapoliisi­romaanien
valikoima, jos» on
edustettuina alan boippnldlrjaUI-jolta.
Tässä sarjassa on nyt ilmestynyt
seuraavat k i l l a t:
Dorothy Sayers;
Kuolema vierailee
kerhossa
Salapoliisiromaani
314 sivua — H i n t a nid. $1.75
Agatha Christie:
Askel t^^yyteen
235 sivua nld. $1,75
Agatha Christie:
Simeon Leen
testamentti
289 Sivua - r Hinta nid. $1.75
Carter D l t ^ n :
Kymmenen teekuppia
MystilUnen salasetura, kolme.
seMttäsamntijikosta.
333 sivua — Hlntä nid. $1.75
Agatha Christie:
Mykkä todistaja
331 sivua — Hinta nld. $1.7S
Raymond CJhandler:
Nainen lärvessä
295 sivua Hinta nld. $1.75
Rex Stout:
Liian monta kuolemaa
277 sivua Hinta nid. $1.75
Carter Dlclason:
Juudaksen ikkuna
338 sivua Hinta nid. $1.75
Tilatkaa oMitfeells;
VAPAUS
PUBLISHING CO. LTD.
F, O. Box 69 Sndbnov Ontario
SUOBURY JA
YMPÄRISTÖ
Kansakoujuopetiis
maksanut $250,6$
oppilasta kohden
: Sudburyn kansakoulujen sujjcrln»
tendentti E, O . Higgins on todennut
viime vuoden ^toimintakcrtomuks^
saan, ett ä kansakoulu jen kustanntik-set
olivat viime vuonna $230.65 kuta­k
i n oppilasta kohden j a että kansa­kouluissa,
oli vllihe - marraskuussa
kaikkiaan 3,348 oppilasta. Näihin
lukuihin eivät sisälly katolisten kou­lujen
oppilaat Ja kulut sillä mainitut
koulut ovat erillisen hallinnon alai­sina,
- ,
Mr, Higgins totesi toimintakerto­muksessaan
myöskin, että* viime syk­synä
avattiin täkäläisessä Baptisti-
Wrkossa henkisesti takapajuisten las­ten
erikoiskoulu. Jossa on nyt kym­menen
oppilasta\ Aivo- ja selkäydin-sairauksla
(Cerebral palsy) potevien
lasten erikolsopetu.s on siirretty S u d -
-*atiaiaiart^^^oi^^
Koulujen Itustanaukset^öUm^^ff
^ i n c i : r v u ( ^^
lisätään pää0masijoituki«;^.> laken-Vvt'
nusvcloista aiheutuvat mexuyt^bUv^tl
kustannukset «yhteensä iSlQ/^Sj^ y l:"
$250.65 kutiakin oppUas^:' ^c^iuä^*] 11
Edellisen vuoden vastaava y5umina|;/<
.0ir:$24552S|§$
Rakennusvclat olivat «uodenlbpui- (,< v '
^ia|JW?6^7s^:|^^
: Kaupungin veronmaksajat '^dubätfati
maksamaan koulumenoista; ./itfl^cT-'
vuonna keskimääiin:;$20552 ia^m^-J C."'
kunta loput.' eli $45.13 kutakhji oppt-.|:,X
Vuoteen ^1960^ mennJBssä.citiUisutaaul -
kansakoululaisten ' h&uhiäärän ko- ,
hoavan täällä 3,9i4t<>ppiiaa«een,L«^V^^':
merkitsee' sitä, että lähiateohi^ .or\ J - '
rakennettava lisää koulut]Ioja:,tEoiÄa .<': ^
oppilaiden lukumäärä lisääntyy" 16 ? \
prosentUIa. , , -
Vuodesta -1944. lUtitleni- JRams^
Laken -rannalla toiminut liittovaltion ,' - .
silätletotoimlsto suljettiin yllme maa- l \ ,
nantäiyönä j a kolme seri hetddlökuii- . .
nan jäsentä siirrettiin'äudburyri'il-);.
maUuasenialle ja yksi-•JVlndsorlln. y\
'M:
Triola
on nyt saatmam
khjakattpasfmm^
Suomen suosituimpien laulajien levytyksiä, kuten"
TAPIO RAUTAVAARA; HENRy ^ T H E E L ; ERKKI
JUNKKARINEN, JORMA IKÄVALKO ja VEIKKO
TUOMI.
r 4060 Onnenpotku^ foxtrot, Kipparikvartetti
Kipparivalssi. Kipparikvartetti
T 4080 Keltaruusu, foxtrot, Pirkko Jaakkola ' .
Parlisbi taivaan alla. valssi. Pirkko Jaakkola
T 4096 Älä kulkijan tähden, tango, Veikko Tuomi
Polttavat askeleet, tango, Veikko-Tuomi
T 4126 Kulkurin valssi. Tapio Rautavaara ' '
Aina tukkipoika tunnetaan, Tapio Rautavaara
T 4130 Vähän vaille. Jenkka, Jorma Ikävalko J ^v- -
Lienen kulkuri, jenkka, Jorma XkäVaUco ' ^
T 4142 Sunnuntal-ilta, merimieslaulu, Tapio Rautavaara
Viulun tenho, Tapio Rautavaara '
Lähetäntmc'levyjä kaikkiaUc^Canadassa^ ^ ''>5
HINTA $1.25 .
Tilaus käsittäen VIISI LEVYÄ t a i enemmän, maksamme
posti- tai cxpressllähetyskuiut. '
T I L A T K A A OSOrmiBLLA:
Vapaus Publishing Company Ltd.
li ,
' t -
P. O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
-.TV'.;;';*,
M
i
UUSIA ROMAANEJA
Olemme taasen saaneet Suomesta uuden lähe­tyksen
hyviä kirjoja. Lähettäkää .tilauksenne
ennen kuin ne loppuvat.
PEARL S. B U C K :
TULE, RAKKAANI
327 sivua ' .Iflnte sld. $340
Intia kaikessa: rikkaudessaan ja köyhyydessään elää Nobelikh-Jal-?;
loljattaren hienossa, järkyttävän inhimillisessä romaanissa. Teos V
kertoo varakkaasta amerikkalaisperheestä, joka useiden sukupolvien
aikana Uhraa voimansa Intian köyhlUe, Vähän kerrassaan nuurtu-:
vat perityt ennakkoluulot. Rakkaus perheen tyttären j a nuoden
hlndulääkärln välillä ^muodostuu lopulliseksi kokeeksi näille r i k ­kaan
elämän kouluttamille ja kehlttämiUe ihmisille. - . ^
PEARL S. B l f C K : '
KÄTKETTY K U K KA
267 sivua Hinta sId. $3.00,
Voivatko länsi ja itä milloinkaan kohdata toisiaan? — tähän
ikivanhaan kysymykseen vastaa Pearl 8. Buck»^ kaukaisen Idän tun<f;
tija j a ihmissydämen hieno ymmärtäjä kiehtovassa kertomuksessa ani
nuoresta Josui Salcaista.
. L u k i j a seuraa' Jännittyneenä kirjan vauhdikkaita tapahtumia t v
H. E . B A T E S :
RAKKAUS LYDIAAN
286 sivua Hinta sId. $3JS5
H, E. Batesin kertomus kJ'Hkeästä Ja arvoituksellisesta Lydiasta ja
miehistä, Jotica rakastivat häntä, on kotimaassaan Bnglaimissaar-'
vosteltu erääksi allcamme parhaita rakkausromaaneja; Jotka t i i v i i n;
kohtalolckaan tunnelmansa takia on Vlyyrilllsen rakkauden mestari- y
teos"..,
M A R Y BUBCUELL
NYT J A IKUISESTI
285 sivua Hinta sld< fSJO "
Timothy-sedän matkalaukku oli syynä kaikkeeni K u n Ethne
vihdoin vlimeltf oli saanut itsensä j a jättllälslaukkunsa onnellisesti ^<
vapaan vuokra-auton luo j a arveli vielä ehtivänsä viimeisessä j u - ^
nassa kouluun, olikin jo toinen ennättänyt varaamaan auton. Mutta
tuo toinen, pitkä tumma nuori mies, oli heti tilanteeu tasalla; Ja
niin kävi, että Ethne j a matkalaukku pääsivät .junaan J a Dlxon
Orvingista t u l i kuusitoistavuotiaan koulutytön sankari. . ,
VIEHETTAVÄ ROMAANI
ANNEBfABIE SELINKO:
MIEHENI VIHITÄÄN TÄNÄÄN
225 slvna Hinta std. $2.4$
H i r j a päättyy lauseeseen: "Olen äärettömän onnellinen, jokainen
avioliitto olisi aloitettava luiksi kertaa ja ktunallakin kerralla saman
miehen kanssa."
T I L A T K A A OSOriTEBLLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudburyv Ontario 1