Vapaus, August 21, 1956

              Tiistaina, «lotoum 21 p . ^ Tuesday» Atig. 2t, 1956
tfJDBatnr) — lodependeDt lobor
C n M «f Ranfsb ctuuainxm.
Ist^fpbMl ffor, «i, s n r , Avtueileed
omSt DepartnteDt; C K ^ M , PDI»'
DiiinHSs)» and SafcunUTi l^jr Vap«u»
C&nj8it.W^ Sodtmiy, Onl^ Canada.
Edltoftat] Office O». 4-42»-lfana«er
SLSukfL EdttorW.£k{und,.Hi»IUnar
addre»: Boa e9« Sudlnury, Ontario.
Adir«ni«b« rau» iipoo iippii«»tlan.
TnuMlatlon free of .cfHme,
Canadaon; jiirk. 7JbP 0 k k . 4.95
J k k . 2^
Ybäfsfzmsui s v k . SJOO « kk. 4JO
Bamemu 1 v k . 6 ^ « k k , 475
HaOftiiksen hapellinen pako
,;^f2anadaA yleinen mielipide on tottunut "odottainaan ala-iiuonöeh
istunnossa S^ial Credit puolueen jäsenten pitämistä
ptdieista miltei m i ^ tahansa. Onhan mainitun puolueen joh­tajat
syyll%^n^res3m;juutalaisvastaisen l u ^ le­vittämiseen'^
ja McCarthylaismaUiseen nbitajahtikiivailuun
ty|$y^nliiket^ vaataan, ^elfä yleensä kaikkeen sellaiseen sa­mean
veden poliiftjseen kalastusyritykseen, mitä canadälaiset
eivät hyväki^^eivatka tunnusta. >, ' -
^--ISssä mielessä voidaan aivan oikeiif sanoa, että yksill^än
caiiadalainen^ei tullut yllätetyksi viime viikolla kun,Social
jCrellitin puolueen parlamenttiryhmän johtaja Solon Low
n^usi alahuoneen istunnossa ylos, ja esitti kokonaan kuulopu-h^|
t^ perusteella ^'syytdksen'' (mikäli kuulopuheisiin perus­tuvia
juttuja voi "syytökseksi" sanoa), että Canadan koko ^
yjeiära^o (Canadian, Broadcasting Corporation) Idhisee kom-mli^
isteista ja subyersiiveista, joiden tukkaan hallituksen pi-i
^ i hänen kuulopuheittensa perusteella tarttua.
* Mistä todella on tässä yhteydessä kysymys, se selviää eh­kä
parhaiten siitä kun mr. Lovv esitti "kommimistisyytöksen;
^ s ^ myös Harold Winchia (C!CF, Vancouver East) vastaan, jo-iiei
volhiit kakistelematta nielaista Social Credit-johtajan"
h^s^risia vaatimuksia ajatusten kontrolloimiseksi Canadas-satiMustien
taantumusvoimien viimeinen "valtti" on aina pu-,
näkauhun lietsomisessa, johon ne turvautuvat asiallisten ar­gumenttien
l(oppuessa!
'A Jutiri'täitä pohjalta katsoen oli kerrassaan alentavia ja
m^ntavaa hjhdä se kurja perääntyminen, millä hallitukisen
edustaja/ttUomiiiisteri McCann, Social Creditin typeryyksiin
vastasi. \ '
Aiheensa hysteriiseen hyökkäykseen Canadan yleisradio­ta^
vastaan'oUvat Social Creditin johtajat saaneet siitä'klm C
BC laajalsi viime syksynä työväestön keskuudessa suurta k i i -
tcttta sieneen kuvauksen Joe Hillin elämästä. Kuteii tiede-tääSi
Joe Hill on Yhdysvaltain työväenliikkeen^ksi*kaikkein
iäilnetuin ja koskaan kuolematon marttyyri. I\^:tä vastaan
Ic^hdistetun hysteirisen oloillan suhteissa joutui hän vuonna
ltfl5 mustan .taantumuksen uhriksi ja tuomittiin ^ielotetta-
,vaksi. , ^
\ Tämä on lyhyesti puhuen yleisradiomme laajaltaman ,
. "Jö|;HiilV näytöksen sisältö. Kukaan ei väittänytkään..ettei­kö
siperustu^tosiasioihin. Kukaan ei ole väittänytkään, ettei­kö
näytelmä ole taiteellisesti arvokas draama.
; ^ Mutta Social. Cfredilin johtajain mielestä yleisradiomme
t ä i anteeksiantamattoman synnin. Suurta Rahaa vastaan laa-
Jatta^sään itämän;hie»fdn, tosiperäisen ja todella taiteellisen
näytelmän. Socia!t Creditin mielestä yleisradiomme pitäisi.
Wintyä sensuurina, joka ratkaisee viimeistä piirtoa myöten
se^ mit'ä;f|äna^alalset saavat radiossa ja näköradiossa kuulla
{i nähdä, sekä sen minkä kuuleminen ja näkeminen canada-laisilta
kieUetään. '
^ Tämä ei luonnollisestikaan ollut mikään sfittvima tai ereh­dys
Social Creditin taitolta, siltä kuten muistetaan, Älbertassa
, ensimmäisen kerran valittu Social Creditin maakuntahallitus-l^
ati jo/20'vuptta sitten lain ajatusten kontrolloimista varten
n|in, että hiedlitus olisi voinut kieltää itsensä arvostelun sekä
Sdmalla määrätä mitä sanomalehdet ja radiot saavat julkaista
j4'mitä niiden pitää julkaista. Onneksi Canadalle ja erikoi­set!
albertaläisille, Social Creditin laatima maakunnallinen,
laki ajatuksen kontrolloimiseksi julistettiin Canadan korkeim­massa
oikeuselimessä perustuslakivastaiseksi.
*, Mutta mitä teki liittohallitus tilanteessa, missä sen vel­vollisuus
oli puolustaa canadalaisten oikeutta kuulla ja näh­dä
taiteellisia radio-ohjelmia niiden yhteiskunnallisesta sisäl­lystä
huolimatta? Se perääntyi häpeällisesti häntä koipien
^issä kuin piesty koira. Tuloministeri McCann myönsi, että
näytelmä Joe Hill otettiin yleisradion ohjelmaan sen' taiteelli­sen
arvon perusteella. Mutta, hän sanoi liittohallituksen ikui­seksi
häpeäksi^ siinä ei otettu huomioon k.o. näytelmän yhteis-kUnnallista
sisältöä, minkä perusteella on muka jälkeenpäin
todettu, että. Joe Hillin esitys oli virhe, mikä ei saisi toistua!
Alas, luvattoman alas on liittohallituksemme taidemaku las­kenut*.
' ' '-
t Mitä tulee Social Creditin "kommunistisyytöksiin" niin
n^ ovat asiallisesti kaiken arvostelun alapuolella olevia jut­tuja.
. On ensinnäkin ^jrytä muistaa, että Canadassa on demo-
Iqraattinen valtiomuoto, missä kansalaisilla on puhe- ja sana­vapaus,
sekä oikeus muodostaa muun ohella myös poliittis.a
puolueita, lukeutuen niihin kommunistien puolue. Kommu­nisteilla,
on siis täysi oikeus mielipiteidensä ja aatteidensa
mainostamiseen ja tulkitsemiseen tässä maassa, lukeutuen
siihen myös:"kommunististen" näytelmien esittämien niin ra­dion
välityksellä kuin muutenkin.
^ Mutta Joe Hiilistä tehtiin, kiitos siitä mustille taantumus^
vpimille, työväen marttyyri jo kauan ennen kuin missään
niaassa oli perustettu kommunistipuoluetta. Joe Hill joutui
oikeusmurhan uhriksi vuonna 1915 ja ensimmäinen 'kommu-mstipuolue
perustettiin Venäjällä vasta muutaman vuoden
kuluttua sen jälkeeni Sitäpaitsi kun muistetaan, että Joe Hill
näytelmässä ei puhuta halaistua sanaa"kommunismista", niin
el voida tullatmuuhun johtopäätökseen kuin siihen, että So-cial
Creditin johtajat ja ilmeisesti myös tuloministeri McCann
haluavat kommunismihysterian valossa mustamaalata kaiken
sen mikä on iyöväenliikk^ ..-;sä hyvää, elinvoimaista ja edis­tykseen
tähtäävää! Että asia näin on, se ilmenee myös' siitä
kun Social Creditin johtajat panivat samaan "kommunisti-kadotukseen"
myös CCFrn edustaja mr. "VVinchinv joka henki­lökohtaisesti
ylpeilee sillä, että hän on tunnettu "kommunis­min
vastustaja."
* « *
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
JLasrl Rajala, Garson J^ine^.Ont..
iiytm. otmo aaaiun 21 jtf iv^nä so
Mn, Sdn» Saloraan, 6outb River,
Oot. tdjrttää lauantaina, ^ u u n 2S
yjjdjrnuoe at&olalstenja tottavain
onnentofvotuksifn.
Demokratian luhistuminen porvari-masta
una
AMEN ,^
fiewS«^ —/yhdysvaltain eräs
kirkonnues sanoi täällä cUen, että
liän piti lolstoilalsen saaman sotaa
vastaan j a oikeuden puolesta Mos­kovan"
$uuriniman~' protestanttikir-kon^
innokkaalle seurakunnalle.
ReVi Hannan Beissing, Congrega-lion
Cbristian.kirkosta . . . sanoi ve­näläisten
kuulijain nyökänneen päi­tään
ja sanoneen 'da', kun Jiän se­litti
heille ,että Venäjä ei voi olla
Yhdysvaltain tuomarina eikä Yhdys­vallat
voi olla Venäjän tuomarina
~ vaan Jumalan pitää olla molem­pien
tuomarina . . . —New York
Timesin uutistleto elok. 16 pnä. ^
YLEISÖK
kllilE
WANUPIN MAITO SOTA |
PAATTYMXI8ILL21ÄN '
Wanupin osuuskauppa päätti vii­me
vuosikokouksessaan nostaa mai­don
' sjohintaa joka on ollut yli
kymmenen vuotta 25c kannu r päi­västä,
tuohon : 30c hintaan päivästä,
mutta siitäpä tuli täällä sellainen
meteli, että kun "kohtaavatkin nos­taa
kannun, lähetyskustannuksia ko­konaisella
5 sentillä ilman meidän
lupaa". Vaikka.tästä asiasta on pu­huttu
viimeisen 3 eli 4 vuoden ai­kana,
mutta aina osa, sanoin että
>osa vaani muutama maidon lähettä­jä
onnistui jos vaikka minkälaisilla
verukkeilla siirtämään tuota vai­vaisen
5 sentin ^nostamista, mutta
nyt viime vuosikokouksessa kokous
päätti nostaa tuon 5c ja nyt:sitten
alkoi n.s.Wanupinvmaitosota: Sil­loin
tehtiin 5c maito aita, j a ruvet­tiin
tekemään propagandaa oikein
hartiavoimalla.
Tässä maidon ajon vastustuksessa
eli 5 sentin kohottamista vastaan
oli ensin vvaih noin neljä ^tai viisi
maidon lähettäjää, mutta sitten sii­hen
liittyi' jokuneti lisää kuiti oli
tehty jos vaikka minkälaisia syy-teverukkeita
vuosikokouksen ja joh­tokunnan
muka väärin tekemää
päätöstä vastaan, kun ei oltu heiltä
kysytty lupaa muka; Nyt tffmä sa-manen
joukko johon: ehkä 7 kuuluu
nyt' noin kymmenen maidon lähet­täjää
ja monet vasteivmielisesti vie­lä,
taistelee iOsuuskadpan 283 rau'
hallista jäsenistöä vastaan. Tähän
lukuun ei ole luettuna nuo ehkä
vähän yli kymmenen maidon lähet-täjää,
ja on ehkä paikallaan" sanoa,
että heidän propagandaansa sisäl­tyi
syytös että on muka liika pal­jon
Suomalaisen Järjestön jäseniä
johtokunnassa, että vieköön he nyt
koko kaupan vaikka ^ Moskovaan,; sit­ten
käytettiin syynä että Osuus­kauppa
on rikkonut tällä viiden
sentin nousulla niin paljon maidon
lähettäjien mieltä että he ovat nyt
tyytymättömiä.
J ^ tämän tyytymättömyyden ni­messä
nyt sitten he vaativat että
nyt pitäisi yksityisen päästä aja­maan
maitoa, eikä kaupan, mutta
. katsotaanpa nyt tätä n A tyytymä­töntä
sakkia heidän osallistumis­taan
kauppaan ennen tätä n.s. mai-tosotaa.
Heidän ostonsa verrattuna
ns. selkäreppu ostajaan oli perin,
pieni ja vähän sUtäkin vielä pie-nempi,
ja voin vakuuttaa kun kaup­pa
perustettiin niin ne oli selkä­reppu
ryysyläiset. jotka olivat en­simmäisiä
jäseniä, ja koko näinä
kahdenkymmenen vuoden aikana
sikäli kun maitofarmarit yhtyivät
kaupan jäseniksi oli kai vain hei­dän
: omien yksityisetujensa täh­den
eikä osuustoiminnan tähden.
No sitten siitä, että on muka liika
paljon Suomalaisen Järjestön jäse­niä;
johtokunnassa., Joo niitä on ol­lut
ja on vieläkin,.mutta koskaan
he eivät ole vähemmässäkään mi­tassa
toimineet osuustoimintaa vas­taan,
sen täytyy jokaisen myöntää
koko puolivuosikokouksen ajalla jo­ka
vaan oli tässä kokouksessa, että
Suomalaisen Järjestön jäsenet
(paitsi yhtä harhaan johdettua) ha­lusivat
totuutta ja oikeutta j a SO-Nolv
viikko tiueu Söefal Cie*
ält puOneeu Johtoja Sofoii Urm
ryhtyi arvosieleipaan Canadafi
yleisndlola sen Johdosta, ett^ se
oli laajaI(aD0t «bjelnian Oumetov^
työväen marttyyrin Joe imiin^
elämäsli |a iyöl^iisten taistelusta ^
Järjestäytymisoifceökäes' pml^,\
ta. Silloin varotiuffllaJsferi
Caim, Jonka viraston alalf nsteen^:
k a a l D u CBC> (Canadian Bnäd^
casting Conioration — C^nadQuii
yleisiadlo)jdätai vastaamaan «99^'
töfcsiin, etta CBC olisi täiika J&o$i-munfstien
asialla.
Vaikka' emme voikaan kaiklssaf
sahtelssa yhtyä nihen,JolkalseÄr'
me obeellisena > torontol^isen»
Globe and llail.Iebden (oimitos-v
kirjoltaksen asiasta.
Edesvastuuttomat syytökset parla­mentin
; alahuoneessa mr. Solon
Lown ja hänen seuraajiensa toi-mesta
koskien väitettyä kommu­nistien
tunkeutumista Canadan
yleisradioon eivät anna aihetta i h ­mettelyyn
eikä hälyyntyneisyyteen,
ottaen huomioon, -niiden alkuläh­teen;
Mutta kuitenkin, mikä on hä­lyttävää
on se, kuinka sopimatto­malla
tavalla veroasioiden ministe-r
i McCann vastasi socialcreditiläls-ten
sanaryöppyyn.
Mr. Ik>w väitti, että CBC oli kyl­lästetty
kommunisteilla ja tuholai­silla
ja ehdotti välitöntä hallituksen
kontrollia ohjelmiston sisältöön
nähden tulevaisuudessa. Hän pe­rusteli
syytteensä kaksi tuntia kes^
tävään "ohjelmaan; jota hän ei ol­lut
kuullut, amerikkalaisen työväen
marttyyrin elämäkertaan ja kerto^
mokseen työväestön aikaisemmas­ta
taistelusta järjestäytymisoikeuk­sien
puolesta.
Tri McCann; joka raportteeraa
parlamentille CBC:n toiminnasta^,
pyyteli henkilökohtaisesti anteeksi'
ohjelman laajaltamisen johdosta l a
sanoi, että oli tapahtunut arviointi­virhe
ja lupasi hallituksen takaa­van,
jotta Sellaiset virheet eivät uu-vinnollisuutta
he esittivät monella
eri tavalla asiallista ja rake.ntavaa,
ja joka olisi ollut sovinaisesti osuusr
kaupalle ja osuustoiminnalle edul­lista.
Mutta tämä! n.s. tyytymätön
sakki aina jos jollakin verukkeell^
epäsi ;,tosirauhallisen ja osuustoi­mintaa
, hyvää tarkoittavan esityk?
sen.: J a lopulcsi t u l i , sellainen^ pää^-^
tös, ,että maidon, ajo .kaupan. p\^9|-.
lesta annetaan tälle yksityiselle, jos
hänellä kerran on jollakin vippa-.
konstilla saatu n.s. (P.V.C.) oikeus
mutta kummallinen asia se on, et-,
tä kun Wanupin osuuskaupalla on
(P.V.C.) että hallitus ,on antanut
toisen P.ViC. ilman että ei ole siitä
ilmoittanut Wanupin osuuskaupalle
mitään, tahi evännyt osuuskaupaK
ta ensin pois sitä, ennenkun antoi,
uuden tälle yksityiselle. Mutta oli
miten oli mutta rempalle tämä asiä
sittenkin jäi ja syvät haavat se teki
tosi osuustoimintaväen keskuudesr
sa; Kirjoitin tästä maitosodasta Va­paa
Sanassa huhtikuun 12 p. ja se­lostin
reliellisesti miten täällä mal-:
toasiat menee, niin sitten eräs n.s.
lypsäjä vastasi tähän kirjoitukseen
huhtikuun 26 pnä, että ei täällä
Wanupissa ole minkäänlaista maito^
sotaa, tarkoitan maito riitaa.rSiinä
kirjoituksessa sanottiin, että nota-rion
päässä pyörii' monenlaiset tuu­let
y.m. sellaista pötyä, ja kielsi:
Vapaa Sanaa ottamasta minkäänr
laisia kirjoituksiani vastaan, ja et­tä
on minun turhaa jumuttaa ja
koko maailmalle: ilmoittaa ja ulko^;
jäsenille tiedoittaa mitään; Siinä oli
yksi esimerkki kuinka; häikäilemät­tömästi
juuri tämä samanen lypsä-i
jä meni ja ^ uskotti Vapaa Sanan:
toimittajia ja lukijakuntaa, tfttä ei
muka ole mitään maito riitaa, että:
suu kiinni lehden palstoilla ja an­taa
heidän ;vain rauhassa tehdä
myyräntyötänsä ja jatkaa propar
gandaansa, mutta jäsenistö täällä
ihmetteli- kun en vastannut siihen
kirjoitukseen. E i minulla vOllut vä­hintäkään
^ halua ; ottaa mitään huo­miota
tuohon kirjoitukseen, ennen-;
kuin puolivuosikokous' on käsitellyt
asiaa.. Ja nyt tämä samanen lypsä­jä
näki ja kuuli että onko Wanu-
. pissa maitosota eli ei; j)| se oli,
ja josta jäi karvas muisto Wanupin
tosi osuustoimintaväen muistoon ja
samalla aikaa nämä nyt näyttivät
tosipersoona värinsä oikeille wanup';
pilaisille osuustoiminta jäsenille.
E. Helsberg.'
siinntt. Sitten b i n . t e k i «eoraavan
typerän tummion. ,
IbneisMtikln kooununiHteja on
kaikl^Ua j a he ttmkeutmcat niin
hallitui(senkin laitoksiui>kuia teol-lisuuteenltln.'
lausdittttaaD '«äin ylimalkaisesti
ja plntapuoUsesti typfeiTyksiä hän
vetäyiyl sivuun, väittclj^stä. Eikä yk«
sikäli lltieraatisen • jyräyskoneiston
jäseiii^lb^on joukkoon; hänkin kuu­luu;:,
inpuföui seisaalleen korjatak-
^eeii jhänenlilm^sestikin-sopinmtonT
ta^asi^n^Jiäsittelyä- K y ^ y s ei ole
siiViji^sko CBC:s5a' to kommunis­teja.".
/ ' ^ '
Tri McCannin olisi ensikädessä
ollut puolustettava GBC:n oikeoitta
laajaltaa sellaisia ohjelmia ^kuin^ se
haluaa hallituksen kontrollin kah­lehtimatta.
Se kanta,'jot9 hän vih­jasi
. hallituksen ^ tulevan seiii-aa-maan
tulevaisuudessa, voi^ johtaa
vain CBC:n ja puheoikeuden peri­aatteen
rappeutumiseen: CBC:n ai­noana'
rajoittavana ^voimana tulisi
olla yleinen mielipide.
Tehtyään siten ministerin seuraa­van
ja tärkeämmän toimenpiteen
olisi- pitänyt olla' vastata: so-crediti-
Iäisten hämärään käsitykseen kom­munismista;
E i ole lakivastaista täs­sä
maassa olla kommunisti vaikka
mr.JLH)w ; ilmeisestikin niin käsit­tää:
Mr. McCannin v a ^ u s ei ^suin­kaan-
olisi ollut kommunismin'puo-lustamista,
vaan sen käsityksen puo­lustamista,
että kaikilla ihmisillä
tässä maassa on - oikeus omata 'sel­lainen
poliittinen käsitys kuin häh
haluaa.- Se oikeus on yksi meidän
dsmokraattisen järjestelmän tuki­pylväistä,
joka seikka eroiltaa Jär­jestelmämme
kommunismista. Sen
menettäminen merkitsisi - juuri sel­laisen
totalitäärisen, järjestelmän
jäljentämistä jota rae pyrimme' va-.
luomaan. / ?
KikaU on. iymm kbmmunisU-
5en pFopagaiuian levittämisestä, sii­nä
asiassa «anadalaiset sanomaleh­det
eättavat suurinta osaa. Päivä
toisensa perästä tämäkin lehU ja
sen aikalaiset julkaisevat ^herrojen
Kluusbcfaevin; Bulganinin; SfaepUo-
Yin,'Buckin, Salsbergin j a muiden
onttoja julistuksia. Tulisiko meidän
kieltää heiltä tUäa, siten. suöjeUak-senmie
i»uaadalalsia?r,0
dalaiset niin-petkeltä'demokratir
äänitettä h e i ^ t voitaisiin läpinäky­vän
. propagfflBÄän^r. yojnaalla'. kosia
kommunistien .feirun?
Me emme usko niin. Päinvastou^
canadälaiset näyttävät olevan niin
tyytyväisiä demokratiaaiC että he
ovat vaarallisesti, välinpitämättömiä
sen ^toiminnan suhteen. E i ainoas­taan
propaganda; vaan viääpä suo­rituksetkin
ovat vaikatuksettomia
59,000 afomljNMiiiiiia
varsoissa
B^ffitaL — & i tahoilla inaaihmwia
on vShhitito SOJXO atomipommia va­rastoituna,
sanoi itäsaksalaisen tie^
demies professori Manfred -von Adcn-ne
Sreadenlssa pitäalässä esitelmäs­sään.
Atomipommien avcSa ikäytävä
salamaisota.^oa kuitenfciri " tuomittu
epäonnlstiönaan hän sanoi Itä-Sak­san
uutistoimiston ADN :n kertoman
mukaan.
Atomiasevarastot sijaitsevat, syTä!Iä
maan sisällä atomipommin Icestävissä
varastoissa Ja sama -^sltee luultavasti
myös robottlaseiden .leptoonlähetys-laitteita,.
ilJän sanoi. Atomlasehyök-käys
ei kuitenkaan estä vastustajaa
telcemastä «rastabyökicäystä.
TÄTÄ
OIKEfTn^SA
Tuomari kuulU8te^8yxteUyä, jol­la
ei ollut' puolnstusaklanajajaa.
Tuomari tarjoutuijumittämään kak-si
lakuniesta itänen avustajikseen ja
sanoi ^ Nämä Jbaksi>puolu5tavat
asiaanne parhaalla mahdollisella ta­valla.
Mutta ^»rytetty pudisti pää-
Jtään. , j ,c ,
Mikäs vikana? kysyi tuomari
— Tarjosn teille kaupungin kaata
parasta asianajajaa ettekä ole tyy­tyväinen.
,
V - . - H e r r a tuomari, sanoi syytetty,
enkö saisi hejdäa sijastaan yhta hy­vä
todistajaa? '
heihin. Muussa tapauksessa olisi ke­hittynyt
suurta kohua sen johdosta
kun Neuvostoliitto 'sivuuttaa länsi­maat
insinöörien, tiedemiesten ja
teknikkojen kehittämisessä saman­aikaisesti
kun j meidän oma halli­tuksemme
kieltäytyy lainaamasta
minkäänlaista huomiota: tälle vaka­valle^
vajanaisuudeUel omassa teolli­sessa
kehityksessämme j a turvalli­suussuunnitelmissamme.
Ihmiset eivät käänny vapaudesta
kohti kommunismia niin suuresti;
propagandan vaikutuksesta; kuin
heidän omien hallituksiensa ja joh­tajiensa
epäonnistumisien ja päte­mättömyyksien
tuloksena. Tätä pä­temättömyyttä
kuvasi; tarkalleen vtri
McCannin kavahtava peräytyminen •
so-cre(iitiläisten syytösten edessä.
Kuteen usein tapahtuu,;' tarjottiin
vain .nöyrää peräänantavaisuutta
silloin kunj^ tarvittiin päättävää pu­hetta.
Täten demokratia luhistuu.
m KEHOIHM YHTEISTOrMrNrAAN
TULEVISSA BCiN VAÄUrArSTELUtSSÄ
nottieva tähti NL:ssa
; Vancouverv -r-^ LPP:n maakunnain
linen johtaja Nigel Morgan syytti
täällä viime viilc^^ että maakun­nan
pääministeri Bennett on; syyl­listynyt
demokratian lotjdkka^äm^eeit:
kun hän pnryhtjmyt kokonaan ;koii:;
tuuttoniiin tjärje^lyihin: mäals^
nanlainlaaUjaRunnan-vaalienv pitä­miseksi.'
. > '
.-Hän vaati hetikohtaisia .yaaleja,
•jotta'Intettäisiin'mahdoUisuus^^^^^^^^
kostella hänoA hallituksensa,; käytr
itäytymisestä^maakunnan resuisien
käsittelemisessä, joka joliti >^än
ministerinsä iCroon viime keväänä
maa- ja metsäministori. Sommer-:
sin. Hallitus on joutunut'kansajil
tuomittavalcsi resurssikantansa vu
^oksi, sanoi .Morgan.. Se - pelkää .kes;^
kustelua sen johdosta;kun.^se op
lahjoittanut maakunnan ' metsiä
kaasu-, öljy- - ja vesivoimaresursse-ja
ulkomaalaiselle: suurpääomalle^ ~
Edelleen Morgan väittää, että pää
ministeri Bennett ei ilmeisestikään
usko omia puheitaan^kultaisestatu:;
loväisuudesta maakunnalle. Muussa
tapauksessa hän ei 'olisi niin halu­kas
toimittamaan hetikohtaisia vaa­leja:
^'Minä; uskon, että pääministeri
Bennett näkee kirjoituksen seinäl^
lä. Hän tietää, että länsi-Cänadan:
farmarien puhtaat tulot olivat 41
pienemmätviirae vuonna Jcum vuon­na
1952. Hän tietää, että, huolimat­ta
nykyisestä: väliaikaisesta nousu-'
kaudesta,; joka johtuU: suurista,; si-%
joituksistari vesivoimalaitoksiin''ja
kaasu- ja'metsätuotantoon, oh^ole^:
massa syytä olla huolissaan 'tule­vaisuudesta
ja niin hän tarkoittaa
nyt päästä jälleen valtaan viiden
l Yksi pienoinen ajatuskoe Social Creditin johtajain ja tu­loministeri
McCannin edustamasta "taiteen puhtaudesta*'.
^Heidän mielestään Joe Hill näytelmän esitys oli tuomittava
''Virhe*' sen sisällön • takia siitäkin huolimatta, vaikka tämä
näytelmä on taiteellisesti korkeatasoinen.
t i V ^ ^ Mutta «ntäs sitten sellaiset radioesityksetj 'joiden sisältö
aiheuttaa kuvotusta jok£usen ajattelevan canädalaisen rinnan
alla ja joista ef löydy mitään taiteeseen vivahtavaakaan?
, .v' lifeidan mielessämme on erikoisesti esim. paikallisen nä-h]^
ra<Uoliseman jatkuvasti esittämä yhdysvaltalainen''Big Plc-ture"
sotakuva. .Vaikka meidän hallituksemme vakuuttaa/
että kansallinen tarkoituksemme on päästä kestävään rauhaan
ja yhteisymmärrykseen kaikkien valtojen kesken, niin "Big;
Picture'' kuvassa propagoidaan varsin voimallisesti pohjoista-'
naapurimaatamme vastaan, mitä nimitetään poikkeuksetta
"viholliseksi"?
Mitä taiteen "puhtautta" oli esimerkiksi vähän toista viik-"
koa sitten esitetyssä "Big Picture" kuvassa, missä Yhdysval­tain
armeija pantiin tosiasioista piittaamatta "voittamaan'* •
Korean sota?
• Tämänluontoiset kuvat ja radio-ohjelmat ovat ilmeisesti
Social Creditin johtajain mielestä "puhdasta taidetta", mutta
historiallisiin tosiasioihin perustuva hyvin dramaattinen ku-:v
vaus työväenliikkeen marttyyrin elämästä on muka tuomitta- -
vaa "propagandaa"?
Tämä .tosiasia tekee tuloministeri McCannin poliittisen'
perääntymisen entistä kurjemmaksi.' . . ,
vuo'den; ajaksi kun sellainen vielä
olisi mahdollista. ' ,
!*0n olemassa -paljon' yhteisym­märrystä
,työväen pa farmarien: liik­keiden
keskuudessa yBC:ssa sekä
GCF:n, LPP:h jä vieläpä liberaalien
ja Social Credit-puolueicien entis­ten
kannattajien keskuudessa v a i
tien muutosta nykyiseen turmiolli­seen
suuntaan. '
•"LabprJProgressiy!? puolue,on^JQ
asettanut ehdokkaita, useissa vaali­piireissä
ja on välinis nimittämään
useissa muissa. Mutta siitä huoli­matta-
me olemme valmiita alista-
'mäanpuolufe-edut yhtenäisyyden e-duUle.
L P P kehbittaa kaikkia^ far­mareita
'ja työläisiä tarkistamaa^
heidän yhtenäistä voimaansa, huo­mioimaan
farmarien ja työläisten
yhtenäisen liikkeen heikentymisen
vaaran Bennettin hallituksen lah-joittamispolitiikan
vastaisessa' tais­telussa,
ja liittymään yhteistoimin­taan
yhden työväen ehdokkaan va­litsemiseksi
jokaisessa vaalipiirissä.
.Me vetoamme erikoisestikin GCF:n
kannattajiin kehoittaen heitä yhtei­sesti
vastustamaan kanssamme Ben­nettin
politiikkaa j a valitsemaan
Iainlaa|ijakuntaan sellaiset ihmiset,
jotka tulevat .asettamaan Jcansan
edut etualalle.*''
Mies menetti lieiiikensä
Qnyon, ,Qne. — Keskiviikkona sai
surmansa- iGfuyon-joen poilcki mene­vällä
• sillalla': 53-vuotias Raymond
Coyle kun juntta iski häntä päähän.
Isktm johdosta hän lensi 45 jalkaa
alas jokeeni
Vain aniharvat tunsivat vielä pari
vuotta sitten Helmi Puurin, Tallin-,
nan Estonia-Jteatterin balettisoUstin
nimen, mutta nyt ,tämä 21-vuotias
neitonen' ^äiiä,taan ylpeydellä nii­den,
tai^iijoiden rinnalla, joita ees­tiläiset'^
erityisesti rakastavat
Eestin^ hälytti on ^vielä aivan nuo-;
ri. Siitä ei .ole vielä montakaan
vuotta, kun'tasavallan tunnettu sä-;
veltäjä-Eugen Kapp sävelsi ensim-m^
sen -kansallisen baletin ottaen;
aiheensa Eestin kansalliseepoksesta
"Kalevipoeg''. JoMn aika sitten
Estonia-teatteri' saattoi; parrasvaloi­hin;
Lydia, rAusterin baletin Tiina,
jonka aihe on Kizbergin murhenäy­telmästä-
Ihmissusi. Parhaillaan Eu­gen
Kapp; valmistelee yhdessä teat­terin
: kanssa: uutta satuaiheista ba-letUa
VKuHankehrääjä".
E i ; varmaan ollut yhdentekevää
Helmi^Puuirin kehitykselle, että hä­nen'
oppilasvuotensa;-sattuivat Ees­tin
kansallisen baletin syntymäai-kaan
ja:ett3'hänen taiteilijakykynsä
kehittyivät srinnari Eestin kansalli­sen
baletin kanssa. Ainakin on var­maa,;
että' rHelmi Puurin menestyk-:
set ilahduttavat jokaista eestiläistä^
.koskavliän.on kuin Eestin, nousevan
balettitaiteen lupaava symboli. /
Helmi Puur,on opiskellut"'ja^ke­hittynyt
taiteilijaksi neuvostovalr
lan aikana. Hänen isänsä^'joka oli
ammatiltaanr.:; rakennustyöläinen
kuoli Helmin ollessa vasta, kolmi-
;vu6tias. Helmi,alkoi harrastaa ba­letti^
v jo yicoiiluyuosinään j a ; hänen
suunmpank^-liaaveenaan oli päästä
balettiini^; «i^Ktuiv ; Estonia-teatterin
yht^eeA-lflflS avattuä-b^ttilcöulu
^nähtiin: Heinu; sen ensimmaistehoii-pilaiden'
j o u k o s ^ Hän' oli' silloin
kymmenvuotiseu/koulun viidennel­lä
luokalla.'I>:BaIettikoulussa'hänvO^
piskeli koreograafisten '^aineiden ja
musiikin^^oh^la yleissivistäviä ainei­ta;
;iEestin^ ^l^tiänr koreagraafisess^
opistossa vietetyt Ecuusi ja puoli
vuotta kuluivat kuin siivillä, jä
vuonna 1951 Helmi Puuris^' tuli
ballerina^ Tosin taidosta ei siihen
aikaan hän^"^ omien sanojensa mu­kaan
vlelä^.voinut puhua. Niinpä
nuoren tanssijattaren mieli paloi
jatkamaan opintojaan. , Aivan lä-;
hellä olikin Leningrad, jonka perinr
teistään rikkaassa valtion koreogra-iisessa
opistossa opiskeli aikoinaan
myös maailmankuulu ballerina Gali­na
Ulam)va, , Helmi Puur hyväksyt-tiinkin
opiston oppilaaksi ja< siellä
hänen l a h j q ^ puhkesivat kokenei­den
ja taitavien opettajien käsissä
täyteen Jcukkaansa.
Kaksi vuotta kestäneiden opinto­jen
jälkeen Helmi Puur palasi Tal­linnaan,
mistä hänestä; tuli tällä;
kertaa Estonia-teatterin balettiryh­män
primaballerina.
_ Nuori tanssijatar harjoitti klassil­lisissa
baleteissa osan toisensa jäl­k
e e n : / H ^
Joutsenlammen Pdette-Odille mua
dostui näistä kaikkein rakkaimmak-si.
— OdettesOdillea .esittäessäni
näen; aina ;:eiäessäni; Galina Ulano
van, kertoo Helmi Puur.
: Tahtoisin niin, mielelläni joskus
pystyä luomaan yhtä 'mieliinpainu
van kuvan kuin tämä suuri taiteili
ja.
•'Valesulhasessa" nuori ballerins
on esittänyt Beatricea ja "Bahtshi
saraiuv'suihkulähteessä^^
Myös eestiläistenvsäveltäjien luo
m i s ^ baleteissa hän on esittänyt
pääosia.r-v Lydia Austerin baletsssi
"Tiina" hän: esittää nimiosaa. Eugen
Kappin uuteen balettiin:. "Kullan
kehrääjä"? Helmi Puur harjoittelee
Meliken osaa.
— Olen hyvin kiintynyt myo!
Tiinaan,' ihanteelliseen eestiläiseei
tyttöön,;jatkaa.tanssijatar. Yritär
esittää osani niin; että yleisön myö
tätunto olisi Tiinan puolella, ja koe
tan saada esiin tämän baletin suu
ren inhimillisen sanpiman;
Helmi* Puur 'tunnetaan nuoresb
Jästään huolimatta myös ulkomailla
Hän on saavuttanut menestystä Ro
maniassa. Puolassa j a Intiassa. Par
haillaan tanssijatar- .valmistautui
suurella,innolla ed^essäolfeviin Ees
tin,i taide- ' ja ;WoaUisuuspä^^
jotka 'pidetään Moskov9S^
den lopulla. V • Helmi Puurin tehtä
vaksi on annettu edellämainitut Til
nan ja MeUkan osat.
— Tahdon tehdä parhaani Mos
kovat; ynäyttämöllä ollakseni sei
;su^en:.luottamuksen;arvoinen, joti
Eestin featteripurit ovat minulle 6
soittaneet lähettäessään minu
maamme pääkaupunkiin esittämääi
Eestin balettitaiteen saavutuksia
sanoi Helmi Puur haastattelun lo
pussa. — SIB.
Hintoja'Sdenneiaaii
myös Kiinassa .
Sianin kaupungin kansankomi
tea; on Sianzhiboan kertom'an mu
kaan tehnyt päätöksen, jonka. mu
kaan kuluvan heinäkuun 1 päiväst
alkaen valtion ruokaloissa alenne
taan hintoja keskimäärin 7.38 pre
sentillä sekä valtion ja yksityisyril
teli joiden yhteisissä - ruokaloiss
14,08 prosentilla;
Guansizhibao kertoo, että. Juna
nissa on alennettu eräiden elintai
vikkeiden ja lähes 2,500 nimikett
käsittävien yleisten kulutustarvil
keiden hintoja. Pelkästään siani
han hintojen alentumisen kautt
kaupungin väestö' tulee säästänee!
si lähes 180,000 Juania.
Hintojen alentaminen on omiaa
vaikuttamaan^ näiden kaupunkie
väestön taloudellinen aseman jatto
vaan parantumiseen, korostaa leht
Kaisiilalai miehitlä pjleinpj fyöyiijiiko?
Kirjoitin täs^ joitalcin aikoja sit­ten
taUäpalstalla^joIcseenkin varovai­sesti:
siitä kumpi;stikupuoU meidän
ihmiskunnassamme joutuu lujemnu^.
Ie jokapäiväisen vdatiiksen hai&m-nassaja^-;
köyhyyden :• torjumisessa:
Jos muistatte, ulin
noinkhi'.-ettS: en sulnkfian halua aset­taa
päätäni paulaan^ja että henkeni
Ja teireytenl säOyttäaniseksi 'mie­luummin
annan puheenvuoron; Joine>
kintöisnie ihmisine. Nimpä lainailin
Joidenkin arvoUimisten L.:laus^
asiasta Ja tyyxlyin pysyttelemään, ta-ka-
alälla. Välitön tiilos sUtä onkin oi-lut
että minua ei vielä tähän mennes­sä
ole uhatta kxunmanl^an sifkupuo-len
taholta, ei ainakaan. silta syystä,
että olisin kanxusittanut yhtä' suku­puolta
toisen kustannuksella.
Nyt kuitenkin, senaillessani erinäi­siä
lehtiä Ja tutkittuaniniitä Jokseen­kin
tarkasti, olen kuitenkin; saanut
kaipaamiani/todistuksia..: Jolta olen.
räiellisesti. tunnustaen^ .vähän ,zdln-;
kuin sydämmessäni tolvonutidn.'kuu­levani
Ja. näkevänL : ;Niin; nyt ;usl»lr
lan esittää kantani rehellisesti Ja p^-
l^Lämättä, koska olen saanut ajätok-slhem
Jonkinlaista anrävaltalsta kan­natusta.
*
TÖrdiJito Star WeekIyWIehdessa Jdr-joittaaeräs
-Bruce: Lee (toivottavasti
hän'on aiyovaltalnen^henkilö Ja toi­vottavasti
hänen' puheillaan on jon­kun
verran, kantavuutta);
"Tämä asia voi tulla naisille Jon-klnlallena:.
yllätyksenä, mutta; viime­aikaiset
numerot Ja tosiseikat: osoitta­vat,
että aviomiehet nytcyään työsken­televät
Jokseeiädn yhtä "pitkää päi­vää
kum heidän'vaimonsa'.
:''Useimmat-noista-:raukoista. eivät
itse sitä käsitä, sillä heidän pälhlnsä
on. alituisesti Jbakattu sitä, että "mie­heni,
työ. . kestää-amingon^
mutta naisten tyä ei .koskaan päätyi.
He ovat snyös r lukeneet. niitä. tutki­muksien
;:raportteja.>! Joiden - mukaan
keäcikertainen. perfaeenemäntä työs­kentelee
£0 tuntia viikCKSsa ^ Ja kaik­kihan
tietävät, että nykyään suurin
osa miehistä työskentelee fyömaissa.
Joissa tehdään 35-40-*tuntista työviik­koa..
*-
, ."Mutta minä olen juuri suorittanut
tiitkimuSsen; TnJkäi osoittaa ^ kuinka
paljon työtä-keskikertainenaviomles
toddia suorittaa: V; Ja iseroni huomat­tava
määrän' pääasiallisesti kahdesta
syystä:
"1. Suuresta laätakatipungeille siir­tymisestä.
rz. Palkkojen noususta. KesklnTrer-tabia
tuloja nantttvä pethe ei enää
kykene palkkaamaan anunattitaitois-ta?
työvoimaa; Joten aviomiehestä tu­lee
putkiasentaja, maalari, karpinteri,
puutarhuri Ja; kalkkien yleisten lioti-r
töiden suorittaja.
•"Esitin ikyselyni 500 miehelle kau­pungeissa
kautta mantereen.
"Hasistateltavista miehistä kahddc-san
kymmenestä suoritti noin 22-tun4
tia ylimääräistä rtyötä kotona ;Viikotr
tain. Loput. Joilla oli tekeiUä Jotain
suurempaa, suorittivat ; kesädmäärin
30 yliinääräistä työtuntia vi&otto
'Mahdollisesti -tulisi -viitata siihen, et­tä
kysymykseni: oli tehty ainoastaan
kotien ötolgtajille."
.. Nön, siinä se nyt on. Mutta kuiten-
,]£inj>;toivon hartaasti, että, v%imdväki
ei kuitenkaanr-.hyöIdEäisL-aivän'^-yhtä
suoraa klmppupni Ja erpita tätä raih­naista
sielua. maallisesta ruumiista. ;;
: : Kas. me voimme: säostaa;> asian ^ -
ten, että totta'' tosiaan, nuo 'hjfvää
tarkoltiavat ja irairasti'elämänsä puo­lesta
taistelevat aviqmieliet eivät to­della
voi muuta tehdä: kuin Icoettaa
säästää r kaäun mahdollisin keinoih
niitä : muutaimia kovalla: työllä saa-;
mlaan pezmosiaan. :.Tämänkin l a i ­den
palstoilla on vviime aikoina kir­joitettu
jokseenkin usein sUtäV että
elintarvikehinnaty^ vain kohoamat,
ja mikä vielä pahempaa, ne^hoavat
paljon-yopeammin>Ja;korkeamman^^^
: kuin samojen- työmiesten' saamat pal-^;
kat. Hyvinkin usein saamme lukea,
e l ^ yhtiöiden voitot ovat kohonneet
niin ja niin monella ;iirosentiIIa, mut­ta,
että työläisten palkiat. vaikka ne
tLsefnteinJ^Li^^^ant.ni5rtefajen:; Jälkeen
i^hoavaään* vähän, eiist ole kohon­neet
: ^ m 3 ^ ^ hohteessa. >Niinpä käy
yhä vaikeammaksi ostaa niitä sanu
Ja • elintarvikkeita. Joita samaset k(
tien omistajat ovat tuottaneet.
Nyt, kun kotien omistajien pallo
Joutuvat toikki elintarvikkeiden mal
suun, "korkoina kiinnityslainoista n
hamiehille, noin viidesosa palkasta J
määrätyn rajan tuloveroina haUitid
seUe Ja^yhteen ja toiseen niistä ti
hansista reijistä. Joihin työläistt
palkka .menee, niin kyllä se niin o
että ei siitä Jää mitääö, millä vie
palkkaisi ammattimiehiä suoritt
maan ne välttämättömät korjauks
ja parannukset kotona.
•railälnen taas vuorostaan johti
siihen, että nuö' ammattitaitoiset k
tien rakentajat Ja korjaajat eiv
myöäkään ^saa^ sitä osuutta elämäsi
mikä-heffle oikeastaan kuuluisi. 1
joutuvat vuorostaan siihen asemaa
että eivät voi ostaa tai teettää kai
kea sitä mitä mahdollisesti haluaii
vat. minpä uskon, että hekin Jont
vat tekemään ylimääräisiä töitä t
vallisen työviikkonsa lisäksi kyetä
seen edellee^dn asumaan tätä ni
tosta maailmaa.'.' '
TSstä Johtuukin mideeni ajatus; <
tä; syyt taitavatkin olla;syvennnälIä
lamän kirjoittaja on varaukse!
sitä mielö.' että jos työläisille maka
täisiin kohtuUlUnen: palkka, parec
kuin nykyään. Ja valöovaltanune 1
holta lyhdyttäisäin vaiknttaviin 6
menpiteisiin hintojentnoasun, e l*
semiseSksi, tämäkhi ristiriita rattea
edes jossain oÄSrin niin'naisille ki
Kas. niin. nähkääs'arvon emänn
eihän otekaan'syytä karata min
hA%-V/v>p: fT^t<dm^t —^' KemO.